EU:n energia- ja ilmastokehikko vuoteen Jukka Leskelä Energiateollisuus Energiateollisuuden ilmastoseminaari Helsinki, 17.4.

Transkriptio

1 . EU:n energia- ja ilmastokehikko vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus Energiateollisuuden ilmastoseminaari Helsinki,

2 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri vuoteen 2020 Päästötavoite -20% (vs 2005) Uusiutuva energia 20% loppuenergiasta Energiatehokkuus +20 % (vs. 2005) Sähkö- ja kaasumarkkinat avoimet 2014 EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Kansalliset tukijärjestelmät Energiatehokkuusdirektiivi Valtiontukisäännöt Kansalliset tavoitteet ja keinot Markkinaregulaatio 2

3 Energia- ja ilmastopaketti 2020 annettiin vuonna 2008 Talouskehitys hyvä pitkän ajan. Kööpenhaminan ilmastokokous oli tulossa joulukuussa EU:n integraatio oli vauhdissa, solidaarisuutta löytyi BKT-kehitys (2002 = 100) Lähde: Eurostat (Real GDP growth rate) 3

4 Mitkä ovat energia- ja ilmastopolitiikan todelliset tavoitteet? Talouskasvun tukeminen Kilpailukykyinen/kohtuullinen energian hinta Energian ja energiamuutoksen tuoma vihreä kasvu Energiakauppataseen parantaminen Energiavarmuus ja turvallisuus Omavaraisuus, monipuolisuus, hyvät energiaulkosuhteet Kestävä kehitys Ilmastonmuutoksen hillintä/torjunta Resurssien (luonnonvarat) kestävä käyttö Luonnon, ympäristön ja turvallisuuden kannalta hyvä energiajärjestelmä 4

5 Nousussa ja laskussa? (esittäjän subjektiivinen arvio painotusten muutoksista verrattuna EU:n energiapaketti-2020:n antamisen aikaan) Talouskasvun tukeminen Kilpailukykyinen/kohtuullinen energian hinta Energian ja energiateknologian tuoma vihreä kasvu Energiakauppataseen parantaminen Energiavarmuus ja turvallisuus Infran toimintavarmuus Omavaraisuus, monipuolisuus, hyvät energiaulkosuhteet Kestävä kehitys Ilmastonmuutoksen hillintä/torjunta Resurssien (luonnonvarat) kestävä käyttö Luonnon, ympäristön ja turvallisuuden kannalta hyvä energiajärjestelmä 5

6 Energiapaketti on (osin) toiminut, mutta johtanut moniin uusiin ongelmiin Uusiutuvaa tullut lisää, mutta Kansalliset tuet kalliita, epävarmoja, markkinoiden kannalta ongelmallisia Sähköjärjestelmä ajautumassa kapasiteetti- ja säätöongelmiin Biopolttoaineiden kestävyys noussut huoleksi Muun kuin sähkön osalla eteneminen heikohkoa Päästöt ovat vähentyneet, mutta Hintaohjaus toimii huonosti taloustaantuman ja uusiutuvan tukien romahdutettua hinnat Sähkömarkkinakehitystä on tapahtunut, mutta Eteneminen liian hidasta Kansallinen uusi sääntely tullut takaisin, kun ratkotaan vaihtelevan tuotannon ja kustannusnousun aiheuttamia haasteita 6

7 Kaikki energia- ja ilmastopaketin palaset uudelleen arvioinnin kohteena Päästökaupan kehittäminen Back-loading -esitys Konsultaatio rakenteellisista muutoksista Energiamarkkinoiden kehittäminen Sisämarkkinatiedonanto Konsultaatio kapasiteettimekanismien käytöstä Vihreä kirja ilmasto- ja energiapolitiikan kehys 2030 Lisäksi mm. Valtiontukisääntöjen suuntaviivojen muutos Ohjeistus uusiutuvan energian tukemisesta jäsenmaille Konsultaatio CCS:n tulevaisuus Euroopassa Konsultaatio kansainvälisestä ilmastosopimuksesta 7

8 EU:n komission keskustelunavaukset maaliskuussa 2013 Vihreä kirja Ilmasto- ja energiapolitiikan kehys 2030 Konsultaatio saakka Tiedonanto CCS:n tulevaisuudesta Euroopassa Konsultaatio saakka Raportti uusiutuvan energian edistymisestä Tiedonanto konsultaatiosta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta 2015 Konsultaatio saakka 8

9 Komission vihreä kirja: 2030-politiikan päämäärät Komission mukaan ilmasto- ja energiapolitiikan päämäärät ovat: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energiavarmuus Kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja Kehittyneellä teknologialla Kustannustehokkuudella Resurssitehokkuudella > tavoitteet tulee asettaa näiden saavuttamiseksi Lisäksi: Yhtenäiset energiamarkkinat toteutettava Neuvotteluasema kv-ilmastoneuvotteluihin päätettävä 9

10 Komission vihreä kirja: 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan kehys Keskeinen sisältö 2020-paketti: mikä on toiminut, mikä ei? Mitä voidaan oppia? Tavoitteet 2030: miten parhaiten toteutetaan politiikan päämäärät? Ohjauskeinojen yhteispeli Jäsenmaiden eriävät olosuhteet Yhteiset energiamarkkinat Mikä on muuttunut sitten 2009? Paranneltu versio tavoitteista, vain päästötavoite vai uusi lähestymistapa? Kilpailukyky Kansainvälinen ulottuvuus 10

11 Komission vihreä kirja: Mitä voidaan oppia 2020-paketista Vihreä kirja CO2 RES EE Tavoite: -20% (1990) 20% loppukäytöstä -20% primäärienergian käytöstä vrt. perusuraan Asettelu: ETS -21% (2005) ja muut jäsenmaittain yht. -10% (2005) Jaettu jäsenmaille. Liikenteelle omat tavoitteet. Ei sitova. Muuta ohjausta: Ecodesign, EED, labelling, EPBD Edistyminen: Ollaan saavuttamassa, eräillä jäsenmailla tekemistä Hyvää edistymistä mutta suurin osa tarvitsee lisätoimia Talouskriisi ja teollisuuden tehostuminen vähentäneet energiankäyttöä, mutta tavoite ei toteutumassa Havainnot: ETS toimii mutta on ongelmissa. Matala hinta voi pysäyttää kehityksen ja hajautuminen uhkaa sisämarkkinaa. Ei otettu huomioon vaihtelevan tuotannon ja mittavien tukien tuomia haasteita Implementointi kesken. Monenlaista EU-ohjausta koska tavoite ei ole sitova. 11

12 Komission vihreä kirja: Mikä on muuttunut vuoden 2009 jälkeen? Talouskriisi Jäsenmaiden ja yritysten rahoitusvaikeudet KVilmastosopimus ei ole toteutunut, 90 maata tehnyt omia sitoumuksia Tarve huolehtia EU:n kilpailukyvystä korostunut Huolena energian hinta kotitalouksille ja yrityksille Globaali energiamarkkina muuttunut: uusiutuvat, liuskekaasu, ydinvoima 12

13 Komission vihreä kirja: 2030-konsultaation avainkysymykset Tavoitteet Kilpailukyky Ohjauskeinot Jäsenmaiden eriävät mahdollisuudet toimia kehikko rakentuu edellisen paketin jatkoksi ottaen huomioon kokemukset ja opetukset - Sidosryhmien mielipiteet huomioidaan, perusteluiksi kaivataan luotettavaa näyttöä 13

14 Komission vihreä kirja: 2030-tavoitteet? CO2 RES EE Laaja konsensus päästötavoitteen tarpeellisuudesta Tavoite jäsenmaittain / sektoreille / ei tavoitetta Absoluuttinen / suhteellinen tavoite, jäsenmaille / sektoreille / ei tavoitetta Esim: -40% (Tiekartta) Toteuttaisiko yksinään myös esim. energiavarmuutta ja kilpailukykyä? Esim: 30% osuus (Tiekartta) Jatkuuko uusiutuvien kehitys ilman tavoitetta? Miten välttää tukien haitat? Tiekartta: energiatehokkuus on noregrets -vaihtoehto EU-sääntely jatkuu jos ei sitovaa tavoitetta. Voisiko ETS ja energian hinta riittää ohjaamaan? Pohdinnassa ei tarvitse rajoittua annettuihin vaihtoehtoihin 14

15 Komission vihreä kirja: Kilpailukyvystä huolehtiminen Vihreän kirjan mukaan Energiajärjestelmän tulee tukea EU:n kilpailukykyä Tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyinen energian hinta Vähävaraisille kotitalouksille Kilpailluille teollisuudenaloille Energian loppukäyttäjähinnat ovat nousseet 2000-luvulla ja tulevat tiekartan mukaan jatkamaan nousua Epäkonventionaalisten polttoainevarojen hyödyntäminen on muuttanut globaalia tasapainoa: maakaasun hinta Euroopassa noin nelinkertainen verrattuna USA:an Tarve saada EU:n omat varat käyttöön ympäristö huomioon ottaen Sisämarkkinat saatava toteutettua hintakehityksen hallitsemiseksi Ilmastositoumuksia 90 muulta maalta, mutta sopimus 2015 tärkeä Päästöoikeuden korkeampi hinta nostaisi sähkön hintaa Huutokauppatulojen käyttö kustannusten kompensointiin ja innovointiin? 15

16 Energiateollisuuden näkökulmia post-2020 päätöksentekoon Ilmastokysymys on edelleen ratkaistava Tilanne ei ole ainakaan helpottunut, vaikka poliittinen painoarvo tällä hetkellä alempi kuin 5 vuotta sitten Kokonaisuus on saatava toimimaan Ilmastotavoite, energiajärjestelmän toimivuus, ohjauskeinojen yhteensopivuus keskenään ja markkinoihin, kustannustehokkuus Säädellään tavoitetta, ei keinoja Ilmastovaikutusta, ei tuotantomuotoja Kunnianhimoinen päästötavoite 2030 (uralle kohti tavoitetta 2050) Annetaan päästökustannuksen ohjata valintoja Puretaan päällekkäistä ohjausta ja vahvistetaan päästökaupan hintaohjausta 16

17 Energiateollisuuden näkökulmia post-2020 päätöksentekoon Uusiutuvan tavoitteet ja tuet Ei päästökaupan kanssa päällekkäisiä uusiutuvan kansallisia tavoitteita Tukien alasajo markkinoilla laajasti olevilta tuotantomuodoilta ja kohdentaminen kaupallistamiseen Teknologia- ja tuotekehityspanoksia vahvistetaan Sähkömarkkinoiden toiminta EU:n komission on puututtava kansalliseen markkinasääntelyyn ja annettava sille puitteet Hoidetaan sairautta, ei oireita Saatetaan tuotanto ja investoinnit takaisin markkinoille pois hintasääntelystä Kehitetään sähkön siirtoverkkoja Kehitetään markkinoita niin, että hintajousto toimii ja asiakkaiden osallistuminen markkinoille palkitsevampaa Huolehditaan säätökykyisen tuotannon toimintaedellytyksistä 17