Hallituksen esitys E du sk unnalle eläinsuojelulaiksi.

Transkriptio

1 ra-alueiden osalta litus käsittää myös ta, joiden osalta vuokranantaja ja ittavat tyytyvänsä :aan vuokramiehet anottuihin vuokraiksia, voidaan, jos oituksenmukaiseksi let niin haluavat, arkoituksessa, että naanmittauskonttolentin nojalla määen osalta on tyy-, erotettavaksi eri tapahtunut ja sen ne vuokra-alueet, j tyydyttävän järissa loppukokoukittömyyttä, älköön oikeuden käsiteltä- Voimassa oleva eläinsuojelulaki, joka on annettu 14 päivänä huhtikuuta 1934, ei kaikilta osiltaan enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Tämä johtuu lähinnä siitä, että maatalouden rationalisoinnin seurauksena on eläinten pito ja karjatalous yhä enemmän muuttumassa luonteeltaan ja että eläinten käyttö muihin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi tieteellisiin kokeisiin sekä valo- ja elokuvaukseen, on huomattavasti lisääntynyt. Niin ikään ovat käsitykset eläinten kohtelusta yhteiskunnallisissa ja sivistyksellisissä oloissa tapahtuneen kehityksen johdosta muuttuneet. Tämän vuoksi ja kun eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten säännökset muutenkin ovat vanhentuneita, on katsottu tarpeelliseksi laatia eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä saatetaan myös eläinsuojelua koskevat asetukset ajanmukaisiksi. Eläinten kohtelun vähimmäisvaatimuksena on pidettävä sitä jo voimassa olevassa eläinsuojelulaissa omaksuttua periaatetta, että eläimelle ei tule aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tätä ei kuitenkaan enää nykyoloissa voida pitää riittävänä, vaan lisäksi olisi pyrittävä siihen, että eläintä kohdellaan hyvin. Tätä tarkoittava säännös on otettu lakiehdotuksen 1 :n 1 momenttiin. Se seikka, milloin tarpeetonta kärsimystä on tuotettu, jää kussakin yksittäistapauksessa erikseen ratkaistavaksi. Lähinnä tulisi tällöin kiinnittää huomiota kärsimystä aiheuttaneen toimenpiteen tarpeellisuuteen, siitä saadun hyödyn ja aiheutetun kärsimyksen suhteeseen sekä siihen, olisiko ja kuinka helposti hyöty voitu saavuttaa muulla tavoin. Koska säännöstä on pidettävä lähinnä periaatteellisena kannanottona eläinten kohtelusta, ei sen rikkomista ole säädetty rangaistavaksi- Pakotteena on kuitenkin se, että hoidossa oleva eläin, jota kehotuksesta huolimatta kohdellaan huonosti, voidaan poliisiviranomaisten toimesta siirtää parempaan hoitoon tai myydä. Yleissäännös eläinten rangaistavasta kohtelusta on otettu lakiehdotuksen 2 :n 1 momenttiin, jonka mukaan tarpeeton tuskan tai Hallituksen esitys E du sk unnalle eläinsuojelulaiksi. kivun tuottaminen eläim elle on kielletty. Tuskan tai kivun tuottaminen olisi kysymyksessä silloin, kun eläimeen suoranaisesti kohdistuvasta teosta aiheutuu sille fyysistä kärsimystä, ja teon tarpeellisuutta harkittaessa tulisi ottaa huomioon edellä 1 :n 1 momentin osalta mainitut seikat. Lisäksi lakiehdotuksen 3 ja 4 :ään sekä 5 :n 1 momenttiin on otettu eräitä säännöksiä, joiden noudattamista eläinten kohtelun on erityisesti katsottava edellyttävän ja joiden rikkominen tämän vuoksi ehdotetaan myös rangaistavaksi. Niinpä merkitsee luonnonvaraisen täysikasvuisen eläimen elätiksi ottaminen eläimelle sellaista olosuhteiden muutosta, johon se ei yleensä pysty kunnollisesti sopeutumaan, joten tällainen elätiksi ottaminen ehdotetaan eräitä poikkeustapauksia lukuunottamatta kiellettäväksi. Samasta syystä olisi hoidossa olevan eläimen hylkääminen kiellettävä. Kun sillä seikalla, onko eläin luonnonvarainen vai kesy, ei ole vaikutusta eläimen kykyyn tuntea kärsimystä, on lakiehdotus, kuten voimassa oleva eläinsuojelulakikin, ulotettu koskemaan kaikkia eläimiä. Ehdotettu laki tulisi koskemaan näin ollen myös tuhoeläimiä. Lakiehdotuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus estää taloudellisesti tai muuten vahingollisten eläinten hävittämistä, joten hyvän kohtelun ja tarpeettoman kärsimyksen välttämisen vaatimus tällaisten eläinten osalta merkitsee vain sitä, että niiden hävittäminen ei saa tapahtua sellaisella tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan tarpeetonta kärsimystä. Voimassa olevan eläinsuojelulain säännökset eläinten käyttämisestä ovat varsin puutteelliset. Eläinten käytön lisääntyessä ja tullessa monipuolisemmaksi ovat yksityiskohtaisemmat säännökset kuitenkin tarpeen. Tämän vuoksi on lakiehdotuksen 6 S:ään otettu säännökset eläinten kouluttamisesta, niiden käyttämisestä valo- ja elokuvaukseen sekä julkisiin näytöksiin, eläinten näyttämisestä, eläinkilpailujen järjestämisestä ja eläintarhan pitämisestä. Kun tällöinkin on pyrittävä välttämään kärsimyk

2 sen aiheuttamista eläimelle, ehdotetaan kouluttaminen, valo- ja elokuvaus sekä näyttäminen kiellettäväksi, milloin niistä aiheutuu eläimelle kärsimystä, eläinkilpailujen järjestäminen valvottavaksi eläinlääkärin toimesta sekä eläinnäytösten, eläintarhan ja pysyvän eläinnäyttelyn pitäminen maatalousministeriön lupaa edellyttäväksi toiminnaksi. Lakiehdotuksen 8 :ssä ovat säännökset eräiden kipua aiheuttavien toimenpiteiden suorittamisesta. Koska tarpeeton kivun tai tuskan aiheuttaminen on kielletty, mainitaan 8 :n 1 momentissa ne edellytykset, joiden vallitessa kipua tai tuskaa tuottava toimenpide on katsottava tarpeelliseksi. Luonnollista on, että toimenpide yleensä olisi eläinlääkärin tehtävä, mutta eräissä tapauksissa se on kuitenkin siinä määrin yksinkertainen tai muutoin sellainen, että suorittaminen voidaan antaa muunkin henkilön tehtäväksi. Kuten edellä on todettu, on eläinten käyttäminen tieteellisissä kokeissa huomattavasti lisääntynyt. Kokeiden tarkoitus saattaa usein edellyttää, että eläimelle aiheutetaan kipua tai tuskaa, mutta toisaalta on tieteellisten kokeiden varjolla tapahtuva tarpeeton tuskan tai kivun aiheuttaminen lakiehdotuksen 2 :n 1 momentin vastaista toimintaa. Rajan vetäminen tarpeelliselle ja tarpeettomalle tuskan tai kivun aiheuttamiselle edellyttää siinä määrin yksityiskohtaisia säännöksiä, että niiden ottamista lakiin ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Täm^n vuoksi on tieteellisten eläinkokeiden suorittamisesta tarkoitus antaa asetus. Lakiehdotukseen on kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa tieteellisen eläinkokeen määritelmä. Lakiehdotuksen 11 :ään on otettu säännökset eläinsuojeluvalvoimasta. Varsinkin paikallisen eläinsuojelu valvonnan tehostamiseksi on valvontavelvollisuus säädetty koskemaan kunnaneläinlääkäriä, terveystarkastajaa ja poliisia. Teurastuksen suorittamisesta tullaan antamaan tarkemmat säännökset asetuksella. Jos eläintä kohdellaan huonosti, on eläimen suojelemisen kannalta tärkeätä, että mahdollisimman pian voidaan ryhtyä toimenpiteisiin huonon kohtelun lopettamiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että kunnaneläinlääkärillä ja terveystarkastajalla on mahdollisuus suorittaa tarkastus, milloin on aihetta epäillä eläintä kohdeltavan huonosti. Huonon kohtelun tultua todetuksi tulisi eläimen haltijaa ensin kehottaa hoitamaan eläintä hyvin ja vasta, siinä tapauksessa, ettei kehotusta noudateta, tulisi pitää katselmus, jossa aina olisi myös poliisiviranomaisen oltava läsnä. Katselmusmenettelyä koskevat säännökset ovat pääosiltaan saman sisältöiset kuin voimassa olevassa eläinsuojelulaissa. Lapset syyllistyvät usein ymmärtämättömyydessään suoranaiseen eläinrääkkäykseen. Kun on kuitenkin pidettävä tärkeänä, että myös lasta opetetaan kohtelemaan eläimiä hyvin, on lakiehdotukseen otettu säännös, jonka mukaan vanhempien ja muiden henkilöiden, joiden valvonnassa lapsi on, tulee huolehtia siitä, että 1 i * m 1 f! lapsi ei raakkaa eläimiä. Voimassa olevassa eläinsuojelulaissa on yleissäännös lain vastaisen toiminnan rangaistavuudesta, minkä lisäksi rikoslain 43 luvun 5 :ssä säädetään rangaistus sille, joka osoittaa eläintä kohtaan julmuutta. Kun kuitenkaan ei voida pitää asianmukaisena, että eläimen rangaistavasta kohtelusta on säännöksiä kahdessa eri laissa, ehdotetaan mainittu rikoslain pykälä kumottavaksi ja sen tarkoittamissa tapauksissa rangaistavaksi lakiehdotuksen 15 :n 1 momentin nojalla. Lakiehdotukseen on lisäksi otettu useita muita määräyksiä, joiden rikkomisen rankaisemista saman rangaistusasteikon mukaan ei voida pitää asianmukaisena, minkä vuoksi rangaistussäännöksiä ehdotetaan muutenkin täsmennettäväksi. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: Eläinsuojelulaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15. Eläintä on kohdeltava hyvin, niin ettei sille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Eläimen säilytyspaikan tulee olla riittävän tilava, suojaava, valoisa ja puhdas sekä muu-

3 tenkin tarkoituksenmukainen. Eläimen on annettava kunnolla levätä. Eläimen kuljetuksesta säädetään asetuksella. Tarpeeton kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty. Niin ikään on kielletty eläimen säilyttäminen ja sitominen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla sekä koti-, tarhaja muun hoidossa olevan eläimen jättäminen vaille tarpeellista hoitoa, ravintoa, juomaa ja lepoa sekä sen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen. Eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. 3 S. Luonnonvaraista täysikasvuista nisäkästä ja lintua ei saa pyydystämisen jälkeen ottaa elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää heitteille eikä hylätä. Kesyyntynyt eläin voidaan kuitenkin vapauttaa, jos on oletettavissa, että se vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen elämään. 4 s. Milloin sairas eläin luovutetaan, on vastaanottajalle ilmoitettava sairaudesta. Jos eläin on pysyvästi tarkoitukseensa käyttökelvoton, saa sen muulloin kuin kiinteistön luovutuksen yhteydessä luovuttaa tai vastaanottaa vain lopetettavaksi tai hoidettavaksi. 5 S. Sen, joka tapaa sairaan, vahingoittuneen tai muutoin avuttomassa tilassa olevan kotieläimen, on joko itse autettava eläintä tai ilmoitettava siitä sen omistajalle tai hoitajalle taikka poliisiviranomaiselle. Mikäli kuitenkin edellä mainittujen henkilöiden tavoittaminen osoittautuu kohtuuttoman vaikeaksi ja jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen ilmeisesti on julmuutta sitä kohtaan, saadaan se lopettaa. Tästä on viivytyksettä tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus. Niin ikään on avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä pyrittävä auttamaan. 6. Eläimen kouluttaminen, käyttäminen valo- ja elokuvauksessa ja julkisessa esityksessä sekä sen näyttäminen sille kipua tai tuskaa tuottavalla tavalla on kielletty. Julkisten eläinkilpailujen järjestäjän on kutsuttava kilpailutilaisuuteen kustannuksellaan eläinlääkäri valvomaan, että 2 :n 1 momentin säännöstä noudatetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläimen käyttämisen kilpailuissa, milloin eläin siinä ilmeisesti voi joutua rääkkäyksen kohteeksi. Eläinlääkärillä on tarvittaessa oikeus saada poliisilta virka-apua. Tasalämpöisten eläinten näytteillä pitäminen kiertävissä eläinnäyttelyissä on kielletty. Maatalousministeriön luvalla ja sen määräämillä ehdoilla saadaan mainittuja sekä muita eläimiä näyttää sirkuksessa ja muussa siihen verrattavassa näytöksessä. Maatalousministeriöllä on myös valta määrätä, mitä eläimiä edellä mainituin tavoin saadaan näyttää. Eläintarhan ja pysyvän eläinnäyttelyn pitämiseen on hankittava maatalousministeriön lupa. 7. Eläimen suorituskyvyn kohottaminen lääkeaineilla siten, että siitä voi aiheutua eläimelle terveydellistä haittaa, on kielletty. Epäiltäessä lääkeainetta käytetyn on eläinlääkärillä oikeus ottaa eläimestä tarvittavia näytteitä. Eläintä ei saa lihottamistarkoituksessa eikä tuotannon lisäämiseksi pakolla syöttää. 8 S- Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se eläimen sairauden, sen käyttötarkoituksen taikka tärkeiden taloudellisten syiden vuoksi on tarpeellista. Toimenpide on eläinlääkärin suoritettava, jollei sen aiheuttama kipu ilmeisesti ole lievää tai hetkellistä tahi ellei toimenpide siedä viivytystä. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, saa muun eläimen kuin hevosen ja koiran kuohitsemisen suorittaa, mikäli eläin on kahta kuukautta nuorempi, muukin kuin eläinlääkäri. Niin ikään saa poron kuohitsemisen eläimen iästä riippumatta suorittaa muu kuin eläinlääkäri maatalousministeriön eläinlääkintöosaston hyväksymää menetelmää käyttäen. Koiran korvien typistäminen ja muu yksinomaan eläimen ulkonäön muuttamista tarkoittava leikkaus on kielletty. Samoin on kielletty eläimen mykistämiseksi sen äänijänteiden katkaiseminen ja muu tätä tarkoittava toimenpide.

4 Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa on sanottu, saadaan koiran häntää typistää. Mikäli koira on yhdeksää vuorokautta nuorempi, saa tämän leikkauksen suorittaa muukin kuin eläinlääkäri Eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa, kokeiden valvonnasta sekä koe-eläinten luovuttamisesta ja pitämisestä säädetään asetuksella. Tieteellisellä eläinkokeella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa eläimen käyttäminen ihmisen tai eläimen terveyden- tai sairaanhoidon taikka muun tieteellisen tutkimuksen kannalta on tarpeellista tahi opetuksellisesti välttämätöntä ja joka suoritetaan tieteellisin menetelmin ja hyväksyttävän koulutuksen saaneen henkilön valvonnassa ja vastuulla. 10. Koirien, kissojen ja muiden seuraeläinten ammattimaisesta kaupan pitämisestä ja kasvattamisesta sekä säilytettäväksi ja hoidettavaksi ottamisesta samoin kuin niiden ammattimaisesta välityksestä on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus terveydenhoitolautakunnalle. 11. Eläinsuojeluvalvontaa johtaa maatalousministeriön eläinlääkintöosasto. Eläinsuojeluval voimasta läänissä huolehtii läänineläinlääkäri. Eläinsuojeluvalvonta kunnassa kuuluu kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle ja poliisille. 12 S. Jos on aihetta epäillä, että koti-, tarha- tai muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan huonosti, on kunnaneläinlääkärillä ja terveystarkastajalla oikeus tarkastaa eläin, sen säilytyspaikka sekä sitä varten tarkoitetut ravintoaineet, varusteet ja välineet. Kunnaneläinlääkärillä ja terveystarkastajalla on myös oikeus suorittaa tarkastus eläintarhassa, sirkuksessa ja muussa julkisessa esityksessä, jossa eläimiä on mukana, sekä siellä, missä harjoitetaan 10 S:ssä tarkoitettua toimintaa. Milloin 1 momentissa mainitussa tarkastuksessa tai muulloin todetaan, että eläintä kohdellaan huonosti, on kunnaneläinlääkärin, terveystarkastajan tai poliisin kehotettava sitä, jonka hallussa eläin on, hoitamaan eläintä asianmukaisesti. Jos kehotusta ei noudateta, poliisiviranomaisen on toimitettava katselmus käyttäen apunaan eläinlääkäriä. Mikäli katselmuksessa havaitaan, että eläin on erityisen hoidon tarpeessa, tulee eläinlääkärin antaa ohjeet, miten eläintä on hoidettava. Jo s ohjeita ei noudateta, poliisiviranomainen voi hankkia eläimelle hoitoa muualta tai, milloin se ei hankaluudetta käy päinsä, myydä eläimen huutokaupalla. Jo s huutokaupan järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista, saadaan eläin muulla tavoin myydä käyvästä hinnasta tai lopettaa. Milloin eläinlääkäri toteaa eläimen olevan sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetettava. 13. Edellä 12 :ssä tarkoitetussa katselmuksessa on poliisiviranomaisen pidettävä pöytäkirjaa, johon on otettava eläinlääkärin lausunto sekä eläimen omistajan tai haltijan selitys. Jos katselmuksessa todetaan, että tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä on rikottu, on pöytäkirja lähetettävä viralliselle syyttäjälle. Kustannukset 12 :ssä tarkoitetusta eläimen katselmuksesta, hoidosta tai lopettamisesta on eläimen omistajan tai haltijan suoritettava ja ne voidaan häneltä ulosottaa siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty. Jos eläin on myyty, voidaan kustannukset vähentää myyntihinnasta ja jäännös on annettava eläimen omistajalle. Jollei kustannuksia saada perityksi, korvataan ne valtion varoista. 14. Vanhempien, holhoojien ja muiden, joilla on valvonnassaan viittätoista vuotta nuorempi lapsi, on huolehdittava siitä, ettei lapsi rääkkää eläimiä. 15 S. Jos joku kohtelee eläintä 2 :n 1 momentin säännösten vastaisesti, tuomittakoon hänet sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi taikka, milloin asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos joku vastoin 6 :n säännöksiä näyttää, kouluttaa tai käyttää eläimiä taikka muutoin jättää noudattamatta, mitä sanotussa pykälässä on säädetty, tai vastoin 8 :n säännöksiä suorittaa siinä tarkoitetun toimenpiteen, t u o m i t t a

5 koon hänet sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos joku jättää noudattamatta mitä 3 tai 4 S:ssä, 5 :n 1 momentissa taikka 7 tai 10 S:ssä on säädetty tai pitää sellaista eläintä, jonka pitämiseen hän tämän pykälän 4 momentin mukaan on menettänyt oikeutensa, tuomittakoon hänet, jollei siitä muualla ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sakkoon. H e n k ilö, joka on tuomittu rangaistukseen erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa tapahtuneesta 2 :n 1 momentin säännöksen rikkomisesta, voidaan julistaa menettäneeksi oikeutensa joko määräajaksi tai ainaiseksi pitää joitakin eläinlajeja tai kaikkia eläimiä. 16 S. Metsästyksen, kalastuksen ja luonnonsuojelun osalta noudatetaan lisäksi, mitä niistä erikseen on säädetty. 17 S. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 18. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 ja sillä kumotaan 14 päivänä huhtikuuta 1934 annettu eläinsuojelulaki (163/ 34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä rikoslain 43 luvun 5, sellaisena kuin se on 29 päivänä huhtikuuta 1914 annetussa laissa. Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa toimintaa, johon 6 :n mukaan on hankittava maatalousministeriön lupa, tulee vuoden kuluessa sanotusta ajankohdasta lukien jättää luvan saamista tarkoittava hakemus maatalousministeriölle. Niin ikään on sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa 10 :ssä tarkoitettua toimintaa, kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta tehtävä siitä sanotussa pykälässä tarkoitettu ilmoitus terveydenhoitolautakunnalle. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta Tasavallan Presidentti URHO KEKKO NEN Maatalousministeri Nils Westermarck.