HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS. Dnro PSAVI/10222/2020 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS. Kuulutuksen julkaisupäivä 14.4.

Transkriptio

1 1 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Dnro PSAVI/10222/2020 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS Kuulutuksen julkaisupäivä Hakemuksen tiedoksisaantipäivä Hakemuksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta, eli Hakija Vapo Oy, osoite PL 22, Jyväskylä, puh Asia Jakosuon turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen ja käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman muuttaminen sekä ympäristöluvan nro 155/2014/1 lupamääräyksen 14 mukainen selvitys, Ii Hakemuksen pääasiallinen sisältö Kuvaus toiminnasta Vapo Oy hakee Jakosuon turvetuotantoalueen jälkihoitosuunnitelman vahvistamista sekä käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman muuttamista. Hakemukseen sisältyy myös ympäristöluvan nro 155/2014/1 lupamääräyksen 14 mukainen selvitys Kaihuanjärven liettymistä ja sen perusteella tehty arvio Jakosuon turvetuotannon osuudesta liettymien muodostumiseen sekä hakijan arvio tarpeesta korvata tai poistaa liettymisestä aiheutunut haitta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 155/2014/1 antanut ympäristöluvan Vasikkasuon turvetuotantoon lohkoilla 1 3 sekä pintavalutuskentän rakentamiselle. Päätös korvasi Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 61/99/1. Jakosuo sijaitsee Iin kunnassa noin 37 km keskustaajamasta koilliseen. Alueelta on tuotettu jyrsinpolttoturvetta. Ensimmäinen tuotantovuosi oli Yhtäjaksoista tuotantoa on ollut vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2019 tuotantokunnossa oli 146,4 ha. Vuoden 2019 jälkeen noin 100 ha alueesta poistettiin lopullisesti tuotannosta. Auma-alueet mukaan lukien turvetuotantoon jäi edelleen 105,7 ha. Turvetuotantoon jäänyt alue oli lepotilassa vuonna 2020 ja tulee olemaan lepotilassa myös vuonna Vesien käsittely ja päästöt Vuonna 2019 tuotannosta poistetun alueen vedet käsiteltiin kemikaloimalla. Kemikalointi lopetettiin lokakuussa Kemikalointiasemalta lähtevissä vesissä pystyttiin vuosina 2017 ja 2018 noudattamaan kaikkia ympäristöluvassa asetettuja pitoisuusrajoja, mutta vuonna 2016 lupaehtoja ei saavutettu. Vuonna 2019 ei pystytty noudattamaan kokonaisfosforin ja kiintoaineen pituisuusraja-arvoja, mutta kokonaistypen lupaehto saavutettiin.

2 Yhä turvetuotannossa olevalla alalla vesienkäsittelynä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentältä lähteville vesille on asetettu ympäristöluvassa pitoisuusrajat, jotka on saavutettava vuodesta 2019 lähtien. Pintavalutuskentältä lähtevää vettä tarkkaillaan kahdesta mittakaivosta. Vuonna 2019 toisesta kaivosta otetuissa näytteissä kokonaisfosforipitoisuus ja toisesta kaivosta otetuissa näytteissä kokonaistyppipitoisuus ylitti raja-arvon aritmeettisena keskiarvona laskettuna. Jakosuon turvetuotantoalue sijaitsee Litorinameren korkeimman rannan tasolla ja suon pohjois- ja eteläosaan on tutkimusten perusteella voitu rajata alueet, joilla esiintyy hapanta sulfaattimaata. Hapan sulfaattimaa voi mahdollisen kuivatuksen seurauksena aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumisriskin. Hakijan mukaan ajoittain kuivatusvesissä ilmennyt alhainen ph on johtunut kemiallisesta vesienkäsittelystä ja tuotannon päätyttyä ph:n oletetaan asettuvan lievästi happaman - neutraalin tuntumaan. Alapuolisten vesistöjen tila ja käyttö Vasikkasuon vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa pitkin Jako-ojaan ja edelleen Paskajokeen, Kaihuanjärveen ja järvestä Olhavanjokea pitkin Perämereen. Paskajoki, Kaihuanjärvi ja Olhavanjoki ovat ekologiselta tilaltaan hyvää huonommassa tilassa. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus. Vasikkasuon läheisyydessä ei ole merkitty virkistysalueita tai matkailukohteita. Paskajoen ja Kaihuanjärven varrella on muutama rakennettua kiinteistöä. Olhavanjoen varrella on enemmän asutusta. Vesistöjen virkistyskäyttö on talouksien tavanomaista vesistön käyttöä, kuten kalastusta, uimista ja veneilyä. Kalastustiedustelun perusteella Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen alueella kalasti noin 80 henkilöä. Paskajoessa kalastus oli vähäistä. Esitys jälkihoitosuunnitelmaksi ja jälkikäyttö Jakosuon käytöstä poistuneita alueita on jo alettu kunnostaa jälkikäyttöä varten. Tuotannosta poistetulle alueelle on vuonna 2020 rakennettu kosteikko happamuushaittojen estämiseksi ja minimoimiseksi. Kosteikon pinta-ala on 26 ha. Lisäksi kosteikon ulkopuolisilla alueilla on tehty tuhkalannoituksia kasvittumisen edistämiseksi. Hakija esittää, että vielä tuotantoon jäävillä alueilla merkittävän happamuusriskin alueella sijaitseville saroille jätettäisiin riittävä turvekerros suojaamaan alla olevaa pohjamaata kuivumiselta ja hapettumiselta. Turvetuotannon päätyttyä kokonaan perustettaisiin nykyisten lohkojen 2 ja 3 alueille kosteikot, joiden yhteispinta-ala keskiveden korkeudella olisi noin 60 ha. Maaperätutkimukset polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tehtäisiin viimeistään tuotannon päättymistä seuraavana vuonna sulana aikana. Turvetuotantoon liittyvät tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet ja turvetuotantokalusto siirrettäisiin pois alueelta viimeistään tuotannon päättymistä seuraavana vuonna sulana aikana. Vesienkäsittelyrakenteita ja niiden toimivuutta tarkkailtaisiin silmämääräisesti ja huolehdittaisiin rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen tarpeettomat vesienkäsittelyrakenteet purettaisiin. Alueelle voitaisiin jättää tulevaa maankäyttöä tukevia vesienkäsittelyrakenteita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle esitettäisiin selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tuotannosta jo poistettujen alueiden (lohko 1 ja osa lohkosta 2) jälkihoidon osalta noudatettaisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aiemmin antamia määräyksiä. Jakosuon tuotannon päätyttyä kokonaan jälkihoitovaiheen päästötarkkailua tehtäisiin kahtena vuonna tuotannon päättymisen jälkeen. Näytteet otettaisiin kerran kuukaudessa

3 30.9. välisenä aikana. Näytteistä määritettäisiin perusanalyysivalikoiman lisäksi sulfaatit ja sähkönjohtavuus, mikäli ph on alle 4,5. Jos lähtevän veden ph on alle 4, näytteistä määritettäisiin myös alumiini, nikkeli ja kadmium ja ilmoitettaisiin ELY-keskukselle toimenpiteistä, joilla estetään happamat päästöt jatkossa. Tarkkailu sisältäisi myös jatkuvatoimisen virtaamamittauksen. Tuotannosta jo poistettujen alueiden osalta noudatettaisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aiemmin hyväksymää jälkihoitovaiheen tarkkailua vuosille Hakija esittää, että jälkihoitovaiheen vesistötarkkailu tehtäisiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuosittaisen seurannan piste sijaitsisi Paskajoessa. Uudet maankäyttömuodot eivät ole yleensä ympäristöluvan varaista toimintaa. Alueen uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja, joka Jakosuolla on Vapo Oy. Kosteikkojen ulkopuolisten alueiden maankäyttömuotona on metsä- ja maatalous. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei hakijan näkemyksen mukaan ole tarpeen. Korvaukset ja kompensaatiot Hakijan arvion mukaan toimenpiteistä turvetuotannon päättämisen jälkeen ei aiheudu korvattavaa tilakohtaista haittaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa alapuolisessa vesistössä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan luvan haltijan on maksettava vuosittain 580 euroa kalatalousmaksua kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Jakosuon vesien vaikutusalueella. Hakija esittää kalatalousmaksua jatkettavaksi nykyisen suuruisena vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen kalatalousmaksu olisi 265 euroa. Maksua jatkettaisiin kahtena vuonna tuotannon päättymisen jälkeen. Esitys käyttö- ja päästötarkkailun muuttamiseksi Ympäristöluvassa (nro 155/2014/1) määrätty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma ei ole enää voimassa, joten hakija täydensi hakemustaan suunnitelmalla käyttö- ja päästötarkkailun muuttamiseksi. Suunnitelma on laadittu uusimman turvetuotannon tarkkailuohjeen (YM 2020) pohjalta. Käyttötarkkailuun kuuluisi kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailua jatkettaisiin keskeytyksettä siihen saakka, kunnes tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Tarkkailusta pidettäisiin käyttöpäiväkirjaa ja tarkkailua varten nimettäisiin yhteyshenkilö, joka ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehtäisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ympärivuotisesti pintavalutuskenttä 2:n alapuolisista mittakaivoista kolmen vuoden välein niin kauan kuin tuotantoa alueella harjoitetaan. Jos lupaehdot eivät täyty, päästötarkkailua jatkettaisiin, kunnes lupaehdot täyttyvät. Näytteitä otettaisiin kevättulvan aikana viikoittain, huhti-syyskuussa kuukausittain ja lokamaaliskuussa kerran kahdessa kuukaudessa. Näytteistä määritettäisiin perusanalyysivalikoiman lisäksi sulfaatit ja sähkönjohtavuus, mikäli ph on alle 4,5. Jos lähtevän veden ph on alle 4, näytteistä määritettäisiin myös alumiini, nikkeli ja kadmium. Virtaamamittaus tehtäisiin samoin kuin on esitetty jälkivaiheen tarkkailussa. Mikäli Jakosuolle sattuu tuotannon katkeama tarkkailuvuodelle, otettaisiin tällaisena vuonna näytteet samoin kuin jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turvetuotantoalueen päästöt vesistöön laskettaisiin turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella. Turvetuotannon päästöjen laskentamenetelmänä käytettäisiin periodimenetelmää ja tarkkailukautena jaksoa Niinä vuosina, 3

4 kun virtaamaa tai vedenlaatua ei mitata, käytettäisiin laskennassa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueilta mitattuja tietoja tai turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvityksen lukuja. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitettaisiin niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle tai tulokset olisivat luettavissa joltakin palvelimelta. Vuosipäästöt ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto toimitettaisiin ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään (Ylva) tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Päästötarkkailusuunnitelmaa voitaisiin muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa käytettäisiin vahvistettuja standardeja. Näytteenottajalla tulisi olla riippumattoman sertifiointielimen valmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Selvitys Kaihuanjärven liettymistä Jakosuon ympäristöluvassa (nro 155/2014/1) on määrätty tehtäväksi Kaihuanjärven liettymäselvitys, johon on liitettävä arvio Jakosuonsuon turvetuotannon osuudesta liettymien muodostumiseen ja tarvittaessa esitys toimenpiteistä liettymisestä aiheutuvan haitan poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakija on teettänyt selvityksiä, joissa arvioitiin sekä Jakosuon että Vasikkasuon turvetuotannon vaikutuksia liettymiseen. Kaihuanjärven valuma-alueella on erityisen runsaasti metsäojituksia, jotka osaltaan vaikuttavat järven kuormitukseen. Selvityksen mukaan Jakosuon ja Vasikkasuon kiintoainekuormituksen osuus järven koko kiintoainekuormasta on ollut vuosien kuormituksilla laskettuna vain 6 %. Myös laskennallisen liettymäarvion perusteella Jakosuon ja Vasikkasuon toiminnan aikana Kaihuanjärveen olisi turvetuotannon kuormituksen seurauksena muodostunut lietettä alle 1 cm, mikäli aines olisi laskeutunut tasaisesti järven pohjaan. Maastoselvityksen mukaan vuonna 1995 tapahtuneen ruoppauksen jälkeen ei Paskaojan uomassa ole tapahtunut liettymistä ja kiintoaineksen akkumulaatiota. Hakija katsoo, ettei Jakosuon turvetuotannosta ole aiheutunut sellaista liettymishaittaa, joka edellyttäisi haitan korvaamista tai toimenpiteitä haitan poistamiseksi. Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävilläpito Tämä kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä aluehallintovirastojen verkkosivuilla osoitteessa Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Ohjeet muistutusten tekemiseen Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/10222/ mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta (kiinteistötunnus) - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti 4

5 - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa muistutus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen avi.fi/sahkoiset-lomakkeet tai sähköpostilla tai kirjallisina postitse (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat, ). Tieto päätöksen antamisesta (päätöksen tiedoksiantokuulutus) tullaan lähettämään sähköpostitse niille muistutuksen/mielipiteen tehneille, joiden muistutuksesta/mielipiteestä ilmenee sähköpostiosoite. Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto myös kiinteistön mahdollisille muille haltijoille. Lisätietoja antavat ympäristöneuvos Kimmo Aronsuu, puh ympäristöneuvos Marko Kiviniemi, puh sähköposti: 5 Postiosoitteemme alkaen Kun lähetätte meille postia, niin huomioittehan, että postiosoitteemme on alkaen PL 6, AVI. Pyydämme osoittamaan kirjekuoren Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Kirjekuoreen ei laiteta virkamiehen nimeä. Vastauksissanne pyydämme mainitsemaan asiaanne liittyvän diaarinumeron PSAVI/ /