Ennuste Tammen tilan metsien kehittymisestä: talous-, virkistyskäyttöja suojelupainotteiset skenaariot

Transkriptio

1 Ennuste Tammen tilan metsien kehittymisestä: talous-, virkistyskäyttöja suojelupainotteiset skenaariot (päivitetty ) Mikko Niemi Metsätietoasiantuntija Tapio Palvelut Oy

2 Työn tarkoitus Tapio Palvelut Oy laski Porin kaupungin omistaman Tammen tilan ( ) metsille kolme erilaista skenaariota metsävarojen ja metsätaloudesta kertyvien tulojen kehityksestä vuosina : 1. Talouspainotteinen metsänhoito 2. Retkeily- ja virkistyskäyttöpainotteinen metsänhoito 3. Suojelupainotteinen metsänhoito Laskennan tarkoituksena on tarjota päätöksentekijöille riippumatonta tietoa muun muassa metsätaloudesta saatavien puunmyyntitulojen määrästä, metsien kasvusta, puuston hiilinielusta ja luontoarvojen kehittymisestä. Laskenta perustui Porin kaupungin hallinnoimiin kuviokohtaisiin metsävaratietoihin, jotka kopioitiin ForestKIT-järjestelmästä laskentaa varten Metsävaratiedon laadusta ja tarkkuudesta vastaa Porin kaupungin tekninen toimi. Tapio Palvelut Oy

3 Lasketut skenaariot lyhyesti 1. Talouspainotteinen metsänhoito Tavoitteena mahdollisimman suuri tasainen nettotulo (vuosikymmenten välinen vaihtelu enintään 2 %) Kaikki metsänhoitosuositusten mukaiset hakkuut ja metsänhoitotoimenpiteet sallittu 2. Retkeily- ja virkistyskäyttöpainotteinen metsänhoito Metsien uudistaminen 2 % suosituksia pidemmällä kiertoajalla, muutoin kaikki toimenpiteet normaalisti Avohakkuiden vuosittainen pinta-ala enintään 1 % metsämaan pinta-alasta Puuston kokonaistilavuus saa pienentyä enintään 2 % per vuosikymmen Saaret kokonaan metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolella 3. Suojelupainotteinen metsänhoito Kaikki hakkuut jatkuvan kasvatuksen periaattein joko poiminta- tai pienaukkohakkuina Puuston kokonaistilavuuden tulee säilyä vähintään nykyisellä tasolla Järvien ja jokien rantaan rajataan 15 metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei simuloida mitään toimenpiteitä Tapio Palvelut Oy

4 Laskennan tekninen toteutus Puuston kasvu, metsänhoitotöiden tarve ja hakkuumahdollisuudet mallinnettiin kuvioittain kasvu- ja toimenpidemalleilla: 1. Kasvun mallinnuksessa käytettiin Luken laatimia, alueellisesti kalibroituja MELA 22 -kasvumalleja 2. Metsänhoitotyöt ja hakkuuvaihtoehdot perustuivat Hyvän metsänhoidon suositusten (214) mukaiseen metsien käsittelyyn Simuloinnissa joka kuviolle generoitiin suuri joukko vaihtoehtoisia toimenpideketjuja varioimalla metsähoitotöiden ja hakkuiden ajoitusta sekä toteutusta. Optimointivaiheessa etsittiin taloudellisesti tuottavin (= nettotulojen nykyarvon maksimointi) ja annettujen rajoitteiden mukainen toimenpideohjelma lineaarisen optimoinnin avulla. Eri laskentatehtävissä määritetyt rajoitteet* on kuvattu tarkemmin kunkin laskennan yhteydessä. * Laskennan rajoitteet on määritetty yhteistyössä Tapio Palvelut Oy:n metsätietoasiantuntija Mikko Niemen ja Porin kaupungin teknisen toimen piiripuutarhuri Kari Torniaisen kesken. Tapio Palvelut Oy

5 Laskennassa käytetyt puutavaralajien hinnat Hakkuutapa Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Ensiharvennus 39,8 12,7 42,3 12,8 32,4 12,3 Harvennushakkuu Poimintahakkuu 5,4 15,9 52,8 16,5 34, 15,5 Uudistushakkuu 59,8 18,5 61,5 2,5 38,7 17,4 Hinnat perustuvat Luonnonvarakeskuksen tilastoimiin alueellisiin puutavaralajien hintoihin, kyseessä vuosien tilastoista laskettu Satakunnan alueen keskihinta. Tapio Palvelut Oy

6 Tammen tila Pinta-ala yhteensä 1 657, ha: Metsämaa 1 538,4 ha Kitumaa 71,2 ha Joutomaa 47,3 ha Koska kitu- ja joutomailla ei suositella harjoitettavan metsätaloutta, laskenta koskee ainoastaan metsämaita. Metsämaasta 96 % (1 477 ha) sijaitsee mantereella ja 4 % (62 ha) Joutsijärven saarilla. Mantereen ja saarten metsät on laskettu ja raportoitu erikseen. Tällä sivulla esitetyistä pinta-aloista on vähennetty teiden, sähkölinjojen, ojien yms. kohteiden alle jäävä metsäpinta-ala Tapio Palvelut Oy

7 Mantereella olevat metsät Pinta-ala (metsämaa): ha Kangasmaata ha Turvemaata 343 ha Käytönrajoitusaluetta 114 ha Puuston kokonaistilavuus: 265 m 3 Keskitilavuus: 179 m 3 /ha Tukkiprosentti: 45 % Keskikasvu: 5,8 m 3 /ha/vuosi Kasvu yhteensä: 8 53 m 3 /vuosi Ainespuuston nykyarvo: 9,48 milj. Kehitysluokkia tarkastellessa on hyvä huomata, että taimikot, joiden yläpuolelta on inventoitu ylempi puujakso, on luokiteltu aina ylispuustoiseksi taimikoksi (Y1). Räme CT Maa-ala kasvupaikoittain Korpi VT OMaT OMT MT Maa-ala kehitysluokittain 4 A 3 Y1 T2 2 OMaT OMT MT VT CT Räme Korpi A Y1 T1 T Tapio Palvelut Oy

8 Saarilla olevat metsät Pinta-ala (metsämaa): 62 ha Kangasmaata 61 ha Turvemaata 1 ha Käytönrajoitusaluetta 18 ha Puuston kokonaistilavuus: 21 m 3 Keskitilavuus: 339 m 3 /ha Tukkiprosentti: 47 % Keskikasvu: 4,6 m 3 /ha/vuosi Kasvu yhteensä: 281 m 3 /vuosi Ainespuuston nykyarvo: 78 Maa-ala kasvupaikoittain VT Räme OMT MT Maa-ala kehitysluokittain OMaT OMT MT VT CT Räme Korpi A Y1 T1 T Tapio Palvelut Oy

9 Keskeiset erot eri skenaarioiden välillä Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Nettotulot keskimäärin ( /vuosi) Hakkuukertymä keskimäärin (m 3 /vuosi) Hakkuukertymä suhteessa nykyiseen kasvuun (%) 111 % 82 % 69 % Avohakkuiden pinta-ala keskimäärin (ha/vuosi) 26,6 14,2 Avohakkuiden osuus metsämaan pinta-alasta (%) 1,7 %,9 %, % Tapio Palvelut Oy

10 Laskelma 1: Talouspainotteinen metsänhoito Tapio Palvelut Oy

11 Laskennan tavoite ja rajoitteet Tammen tilalla puuston tilavuus on metsämaalla (pinta-ala 1538 ha) yhteensä 286 m 3, eli keskimäärin 186 m 3 /ha. Lähes puolet Tammen tilan pinta-alasta on varttuneita kasvatusmetsiä (kehitysluokka 3) ja runsas 2 % uudistuskypsiä metsiä (kehitysluokka 4), joten hakkuumahdollisuuksia Tammen tilalla tulee olemaan tulevina vuosikymmeninä erittäin paljon. Jotta Porin kaupungille kertyy puunmyyntituloja tasaisesti eri vuosikymmeninä ja kaupungin metsien käyttöä voidaan pitää taloudellisesti kestävänä, metsätalouden kassavirtaa rajoitetaan laskelmassa siten, että nettotulot saavat vaihdella eri vuosikymmenten välillä enintään 2 %. Metsänhoidon ekologiseen tai sosiaaliseen kestävyyteen tässä laskelmassa ei oteta kantaa. Simuloinnissa kaikki Hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset hakkuut ja metsänhoitotoimet ovat sallittuja.

12 m 3 /vuosi ha/vuosi Mantereen metsät: Hakkuukertymä ja -pinta-ala (Talouspainotteinen skenaario) 14 Hakkuukertymä puutavaralajeittain 9 Hakkuupinta-ala hakkuutavoittain Mätu Mäku Kutu Kuku Kotu Koku Muu tukki Muu kuitu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Tapio Palvelut Oy

13 EUR/vuosi Mantereen metsät: Tulot ja menot ( /vuosi) (Talouspainotteinen skenaario) Hakkuutulot Kustannukset Tapio Palvelut Oy

14 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Mantereen metsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Talouspainotteinen skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

15 EUR Arvokasvuprosentti Mantereen metsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Talouspainotteinen skenaario) 12 12, % 1 1, % 8 8, % 6 6, % 4 4, % 2 2, % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

16 % metsämaan pinta-alasta Mantereen metsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Talouspainotteinen skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

17 Mantereen metsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Talouspainotteinen skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi) 23,1 12, 19,5 34,1 1,6 Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) 2,4 5, 6,6 4,3 43,4 Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 45,3 21,7 2,5 19,6 21,6 Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi),,,,, Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 21 % 13 % 12 % 12 % 1 % 7 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 33 % 12 % 1 % 11 % 8 % 8 % Tapio Palvelut Oy

18 Johtopäätöksiä talouspainotteisesta laskelmasta Talouspainotteisessa skenaariolaskelmassa puuston keskitilavuus metsämaalla alenee nykytilaan (186 m 3 /ha) verrattuna merkittävästi. Simuloinnin mukaan keskitilavuus olisi 5 vuoden päästä 139 m 3 /ha. Vastaavasti puustoon sitoutuneen pääoman määrä pienenee ja metsien ikärakenne nuorentuu. Vanhoja metsiä löytyisi kuitenkin edelleen käytönrajoitusalueilta, joiden pinta-ala on 8,6 % metsämaan pinta-alasta. Runsaiden hakkuiden myötä puuston kasvu kiihtyy nykyisestä kasvun tasosta (8 8 m 3 /ha/v) väliaikaisen taantuman jälkeen lähes 1 m 3 /ha/vuosi tasolle. Laskelma ennustaa Porin kaupungille keskimäärin 315 /vuosi nettotuloja metsätaloudesta vuosina Puustoon sitoutuneen hiilin määrä vähenee jakson aikana. Karkean arvion mukaan poistuvasta hiilestä 25,9 % varastoituu sahatavaraan ja loppuosa päätyy selluteollisuuden käyttöön (kuitupuu + sahateollisuuden sivuvirrat). Sahatavaran saannoksi on arvioitu 55 % tukista. Tapio Palvelut Oy

19 Laskelma 2: Retkeily- ja virkistyskäyttöpainotteinen metsänhoito Tapio Palvelut Oy

20 Laskennan tavoite ja rajoitteet Tammen tilan alueella, Joutsijärven ympäri, kiertää suosittu retkeilyalue. Tutkimustiedon mukaan retkeilijät arvostavat avointa maisemaa, jollainen syntyy tyypillisesti vanhassa talousmetsässä, jossa harvennukset on tehty ajallaan. Tässä skenaariossa puuston kasvatusta simuloidaan 2 % metsänhoidon suosituksia pidemmällä kiertoajalla. Lisäksi avohakkuiden vuosittainen pinta-ala rajoitetaan enintään 1 %:iin metsämaan pinta-alasta. Retkeilyn ja virkistyskäytön kannalta tärkeät saaret jätetään kokonaan metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Puuston elinvoimaisuuden säilyttämiseksi puuston keskitilavuuden sallitaan pienentyvän enintään 2 % joka vuosikymmenellä. Toimintamallin etuna on se, että vähitellen tapahtuva muutos metsien rakenteessa säilyttää maiseman puustoisena, kun hakkuita tehdään tasaisesti eri vuosina. Simuloinnissa kaikki Hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset hakkuut ja metsänhoitotoimet ovat sallittuja.

21 m 3 /vuosi ha/vuosi Mantereen metsät: Hakkuukertymä ja -pinta-ala (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) 9 Hakkuukertymä puutavaralajeittain 7 Hakkuupinta-ala hakkuutavoittain Mätu Mäku Kutu Kuku Kotu Koku Muu tukki Muu kuitu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Poimintahakkuu Tapio Palvelut Oy

22 EUR/vuosi Mantereen metsät: Tulot ja menot ( /vuosi) (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) Hakkuutulot Kustannukset Tapio Palvelut Oy

23 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Mantereen metsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

24 EUR Arvokasvuprosentti Mantereen metsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) , % 9, % 8, % 7, % , % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

25 % metsämaan pinta-alasta Mantereen metsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

26 Mantereen metsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi) 25,2 19,2 3,1 2,6 1,8 Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) 2,5 12,2 19,3 1,9 18, Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 18,9 13,6 13,5 13,5 11,3 Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 9,3 8,1 11, 5,3 7,8 Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 21 % 22 % 19 % 15 % 14 % 1 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 33 % 27 % 29 % 28 % 24 % 23 % Tapio Palvelut Oy

27 Johtopäätöksiä virkistyskäyttöpainotteisesta laskelmasta Virkistyskäyttöpainotteisessa skenaariossa puuston keskitilavuus metsämaalla alenee hieman nykytilaan (186 m 3 /ha) verrattuna. Vuonna 268 keskitilavuus olisi 18 m 3 /ha, mikä on edelleen selvästi taloudellista optimitasoa korkeampi kyseisissä kasvuolosuhteissa. Hakkuiden rajoittamisen ja pidennetyn kiertoajan käyttämisen myötä puuston kokonaiskasvu alenee tarkastelujakson aikana 19 %. Vastaava taantuma tapahtuu myös puuston kyvyssä toimia hiilinieluna. Laskelma ennustaa kaupungille keskimäärin 244 /vuosi nettotuloja vuosina Tulot olisivat siis noin 7 /vuosi pienemmät kuin talouspainotteisessa skenaariossa. Pidennetyn kiertoajan ansiosta hakattavasta puutavarasta suurempi osa on tukkipuuta, johon hiili varastoituu keskimäärin kuitupuuta pidemmäksi aikaa. Tässä skenaariossa 29,5 % metsästä poistuvasta hiilestä varastoituu sahatavaraan ja loppuosa päätyy selluteollisuuden käyttöön. Vertailutasona talouspainotteinen laskelma, jossa vastaava luku oli 25,9 % Tapio Palvelut Oy

28 Laskelma 3: Suojelupainotteinen metsänhoito Tapio Palvelut Oy

29 Laskennan tavoite ja rajoitteet Tammen tilan vanhoihin ja monimuotoisiin metsiin kohdistuu merkittävä suojelupaine, sillä alueella elää uhanalaisia lintulajeja kuten pohjantikka ja mehiläishaukka. Jotta metsämaisema säilyy peitteisenä, suojelupainotteisessa skenaariossa ei sallita avo- eikä siemenpuuhakkuita, vaan kaikki hakkuut tulee toteuttaa jatkuvan kasvatuksen periaattein joko poiminta- tai pienaukkohakkuina. Lisäksi laskelmassa edellytetään, että puuston kokonaistilavuuden tulee säilyä vähintään nykyisellä tasolla. Tässä laskelmassa järvien ja jokien rantaan jätetään aina 15 metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei simuloida mitään toimenpiteitä. Käytännön toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suojavyöhykkeen oletetaan olevan keskimäärin 15 metriä leveä, jolloin suunnittelijalle jää liikkumavaraa jättää rantaan tapauskohtaisesti 1 3 metrin levyinen maastonmuotoja mukaileva suojavyöhyke.

30 Suojavyöhykkeiden puusto Suojelupainotteisessa skenaariossa järvien ja jokien rantaviivaan rajoittuviin talousmetsiin jätettiin 15 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle ei simuloitu metsätalouden toimenpiteitä. Mantereen puolella suojavyöhykkeiden yhteen laskettu pinta-ala kattoi 34,6 hehtaaria metsämaata. Puuston kokonaistilavuus ko. vyöhykkeillä on noin 7 77 m 3, keskitilavuus 225 m 3 /ha, ja ainespuuston hakkuuarvo suuruusluokaltaan Saarilla vastaava suojavyöhyke kattoi yhteensä 19,8 hehtaaria metsämaata, eli liki 44 % toistaiseksi käytönrajoitusten ulkopuolella olevan metsämaan alasta. Puuston kokonaistilavuus suojavyöhykkeillä on m 3, keskitilavuus 335 m 3 /ha, ja hakkuuarvo noin 19. Yllä olevaan arvioon on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska rantaviivassa kasvava puusto ei välttämättä vastaa kovin hyvin kuvion keskimääräistä puustoa. Toisinaan rantavyöhykkeet ovat erittäin runsaspuustoisia, ja toisinaan niillä oleva puusto kärsii merkittävästä märkyydestä. Tapio Palvelut Oy

31 m 3 /vuosi ha/vuosi Mantereen metsät: Hakkuukertymä ja -pinta-ala (Suojelupainotteinen skenaario) 8 Hakkuukertymä puutavaralajeittain 7 Hakkuupinta-ala hakkuutavoittain Mätu Mäku Kutu Kuku Kotu Koku Muu tukki Muu kuitu Poimintahakkuu Tapio Palvelut Oy

32 EUR/vuosi Mantereen metsät: Tulot ja menot ( /vuosi) (Suojelupainotteinen skenaario) Hakkuutulot Kustannukset Tapio Palvelut Oy

33 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Mantereen metsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Suojelupainotteinen skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

34 EUR Arvokasvuprosentti Mantereen metsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Suojelupainotteinen skenaario) , % 9, % 8, % 7, % , % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

35 % metsämaan pinta-alasta Mantereen metsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Suojelupainotteinen skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

36 Mantereen metsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Suojelupainotteinen skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) -548 Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 55,8 47, 39,5 37,9 39, Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 21 % 21 % 21 % 2 % 19 % 16 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 33 % 4 % 52 % 63 % 72 % 77 % Tapio Palvelut Oy

37 Johtopäätöksiä suojelupainotteisesta laskelmasta Suojelupainotteisessa laskelmassa puuston kokonaistilavuuden vaadittiin säilyvän nykyisellä tasollaan. Vanhoissa metsissä tämä vaatimus johtaa pitkällä aikavälillä puuston kasvun taantumiseen, jolloin myös metsätaloudesta kertyvät tulot pienenevät vastaavasti. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen simuloinnissa metsänhoidon kustannukset ovat, koska puuston uudistamiseen ei oleteta tarvittavan investointeja. Käytännössä metsikön luontainen uudistaminen ei kuitenkaan aina onnistu, joten kustannuksiin on hyvä varautua myös jatkuvaan kasvatukseen perustuvassa metsänhoidossa. Lisäksi metsätaloudesta koituu aina hallinnollisia kustannuksia, joita ei ole otettu tässä huomioon. Laskelma ennustaa kaupungille keskimäärin 217 /vuosi nettotuloja vuosina Tuloissa on syytä huomattava merkittävä taantuma vuosikymmenien kuluessa. Jatkuvaan metsänkasvatukseen perustuvassa skenaariossa 31,8 % metsästä poistuvasta hiilestä varastoituu sahatavaraan ja loppuosa päätyy selluteollisuuden käyttöön. Vertaa talous- ja virkistyskäyttöpainotteisiin laskelmiin, joissa vastaavat luvut olivat 25,9 % ja 29,5 % Tapio Palvelut Oy

38 Joutsijärven saaret Tapio Palvelut Oy

39 m3/vuosi ha/vuosi Saarimetsät: Hakkuukertymä ja -pinta-ala (Talouspainotteinen skenaario) 7 Hakkuukertymä puutavaralajeittain 5 Hakkuupinta-ala hakkuutavoittain Mätu Mäku Kutu Kuku Kotu Koku Muu tukki Muu kuitu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Tapio Palvelut Oy

40 EUR/vuosi Saarimetsät: Tulot ja menot ( /vuosi) (Talouspainotteinen skenaario) Hakkuutulot Kustannukset Tapio Palvelut Oy

41 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Saarimetsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Talouspainotteinen skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

42 EUR Arvokasvuprosentti Saarimetsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Talouspainotteinen skenaario) 8 8, % 7 7, % 6 6, % 5 5, % 4 4, % 3 3, % 2 2, % 1 1, % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

43 % metsämaan pinta-alasta Saarimetsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Talouspainotteinen skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

44 Saarimetsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Talouspainotteinen skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi),,,9,4,6 Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) 1,3,,, 1,3 Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 1,3 1,1,7,7,5 Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi),,,,, Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 14 % 16 % 15 % 12 % 12 % 12 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 5 % 54 % 62 % 5 % 38 % 29 % Tapio Palvelut Oy

45 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Saarimetsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

46 EUR Arvokasvuprosentti Saarimetsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) 1 4 3,5 % 1 2 3, % 1 2,5 % 8 2, % 6 1,5 % 4 1, % 2,5 % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

47 % metsämaan pinta-alasta Saarimetsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

48 Saarimetsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Retkeily- ja virkistyskäyttöp. skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 14 % 14 % 13 % 12 % 11 % 1 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 5 % 75 % 1 % 1 % 1 % 1 % Tapio Palvelut Oy

49 m 3 /vuosi ha/vuosi Saarimetsät: Hakkuukertymä ja -pinta-ala (Suojelupainotteinen skenaario) 25 Hakkuukertymä puutavaralajeittain 3 Hakkuupinta-ala hakkuutavoittain Mätu Mäku Kutu Kuku Kotu Koku Muu tukki Muu kuitu Poimintahakkuu Tapio Palvelut Oy

50 EUR/vuosi Saarimetsät: Tulot ja menot ( /vuosi) (Suojelupainotteinen skenaario) Hakkuutulot Kustannukset Tapio Palvelut Oy

51 Kasvu/poistuma (m 3 /vuosi) Saarimetsät: Puuston kokonaistilavuus (m 3 ), kasvu ja luonnonpoistuma (m 3 /v) (Suojelupainotteinen skenaario) Kokonaistilavuus, m Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Kasvu Luonnonpoistuma Tapio Palvelut Oy

52 EUR Arvokasvuprosentti Saarimetsät: Puuston hakkuuarvo ja kuvioiden keskimääräinen arvokasvuprosentti (Suojelupainotteinen skenaario) 8 4, % 7 3,5 % 6 3, % 5 2,5 % 4 2, % 3 1,5 % 2 1, % 1,5 % Hakkuuarvo ( ) Arvokasvu (%), % Tapio Palvelut Oy

53 % metsämaan pinta-alasta Saarimetsät: Metsämaan ikäluokkajakauma (Suojelupainotteinen skenaario) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tapio Palvelut Oy

54 Saarimetsät: Yhteenveto vuosikymmenittäin (Suojelupainotteinen skenaario) Nykytila Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Luonnonpoistuma (m 3 /vuosi) Hakkuutulot ( /vuosi) Kustannukset ( /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Ensiharvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Harvennusten pinta-ala (ha/vuosi) Uudistushakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) Poimintahakkuiden pinta-ala (ha/vuosi) 1,2,8,7 1,1,9 Puuston tilavuus jakson lopussa (m 3 ) Lehtipuuston osuus tilavuudesta (%) 14 % 14 % 14 % 14 % 13 % 12 % Uudistuskypsien metsien osuus alasta (%) 5 % 75 % 1 % 1 % 1 % 1 % Tapio Palvelut Oy

55 Laskelmien vertailu Tapio Palvelut Oy

56 Puuston kokonaistilavuus ja kasvu Puuston kokonaistilavuus (m 3 ) Puuston kasvu (m 3 /vuosi) Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Tapio Palvelut Oy

57 Hakkuukertymä ja metsätalouden kassavirta Hakkuukertymä (m 3 /vuosi) Metsätalouden nettotulot ( /vuosi) Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Tapio Palvelut Oy

58 Hiilivarasto, 1 kg Hiilinielu, 1 kg/vuosi Hiilivarasto, 1 kg Hiilinielu, 1 kg/vuosi Hiilivarasto, 1 kg Hiilinielu, 1 kg/vuosi Hiilivarastot ja -nielut (pois lukien maaperän hiili) 8 7 Retkeily ja virkistys Hiilivarasto kuvaa metsään tai puutavaraan sitoutuneen hiilen määrää. Hiilinielu kuvaa, kuinka paljon metsä sitoo lisää hiiltä ilmakehästä per vuosi Talouspainotteinen Suojelupainotteinen Sahatavaraan sitoutuneen hiilin laskennassa on oletettu 55 % sahatavaran saanto tukista Tapio Palvelut Oy

59 Runkopuuston hiilivarasto [1 kg] Runkopuuston hiilinielu [1 kg/vuosi] Runkopuuston hiilivaraston ja -nielun vertailu Runkopuuston hiilivarasto on sitä suurempi, mitä vähemmän metsiä hakataan. Hakkuiden myötä aiemmin runkopuustoon sitoutunut hiili siirtyy puusta valmistettuihin tuotteisiin Pitkällä aikavälillä metsien ikä- ja kehitysluokkarakenteen nuorentaminen kasvattaa metsien hiilinielua. 3 6 Ilmaston kannalta optimaalinen ratkaisu riippuu siitä, miten kauan hiilivarastot säilyvät puutuotteissa. Lisäksi on syytä huomioida, että puuperäiset tuotteet saattavat korvata uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Talous Retkeily ja virkistys Suojelu Tapio Palvelut Oy

60 Yhteenveto Satakunnassa puuston keskitilavuus on metsämaalla 143 m 3 /ha. Tammen tilalla keskitilavuus on tällä hetkellä 186 m 3 /ha, eli reilusti yli maakunnan keskiarvon. Talouspainotteisessa laskelmassa puuston keskitilavuuden sallittiin alentua jopa hieman alle maakunnan keskiarvon. Virkistyspainotteisessa laskelmassa keskitilavuus oli simulointijakson lopussa 18 m 3 /ha, ja suojelupainotteisessa mallissa tilavuus säilyy nykyhetken tasolla. Laskelman tulokset kuvaavat hyvin metsien hakkuumäärän ja puuston kasvun välistä riippuvuutta: kun vanhoissa metsissä vaaditaan, että puuston keskitilavuuden tulee säilyä senhetkisellä tasolla, puuston kasvu ja vastaavasti myös hiilinielu tulevat ennemmin tai myöhemmin pienenemään. Puuston kasvu on nopeinta nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Laskelma antaa päätöksentekijöille tietoa Tammen tilalle laadittavan metsänhoitosuunnitelman tueksi. Taloudellista optimia tavoittelevaan laskelmaan verrattuna virkistyskäyttöpainotteinen skenaario aiheutti noin 7 /vuosi tulonmenetykset, ja vastaavasti suojelupainotteinen skenaario keskimäärin liki 1 /vuosi tulonmenetykset. Hiilitaseen kannalta tarkastelu pitäisi ulottaa puutavaran loppukäyttöön asti, jotta metsänhoitotapojen hiilivaikutusta voitaisiin kattavasti arvioida. Laskelmassa on eritelty karkealla tasolla poistuvan hiilen jakautuminen sahatavaraan ja selluteollisuuden käyttöön. Tapio Palvelut Oy

61 Laskelman laatijan kommentteja 15 metriä leveän suojakaistan jättäminen systemaattisesti järvien ja jokien rantaviivaan pienentäisi talouskäytössä olevaa metsämaan pinta-alaa yli 5 ha. Leveä suojavyöhyke on monimuotoisuuden kannalta hyvä asia, mikäli rantaviivassa on arvokkaita elinympäristöjä tai alue on eroosiolle herkkä. Muutoin PEFC-sertifioinnin mukaisten poimintahakkuiden ei pitäisi merkittävästi alentaa rantametsien monimuotoisuutta. Suojavyöhykkeiden osalta maastossa tapahtuva suunnittelu on aina tarpeen. Tällä hetkellä metsäalalla on varsin yleisesti hyväksytty näkemys, että kiertoajan pidentäminen olisi hyvä tapa edistää metsien kykyä sitoa ja varastoida hiiltä. Puuntuotannollisesti optimaalinen kiertoaika on aina taloudellisesti optimaalista kiertoaikaa pidempi. Jotta metsätalous säilyy taloudellisesti kestävänä, metsien ikärakennetta tulee välillä uskaltaa nuorentaa. Suojelupainotteisen laskelman tulokset osoittavat, että vaatimus kokonaistilavuuden säilymisestä ja uudistushakkuiden kieltäminen johtavat kasvun taantumiseen ja hakkuutulojen vähenemiseen. Näin ollen ko. laskelma ei täytä metsänhoidon suositusten määritelmän mukaista taloudellista kestävyyttä: Taloudellinen kestävyys tarkoittaa metsien hoitoa ja käyttöä siten, että metsien elinvoimaisuus, uusiutumiskyky, tuottavuus ja kannattavuus säilyvät pitkällä aikavälillä. Näin turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyödyntää metsiään hyvinvointinsa lähteenä. (Metsänhoidon suositukset 214) Tapio Palvelut Oy

62 Vastuulausunto laaditusta raportista Tapio Palvelut Oy laskentapalvelun toteuttajana ja raportin laatijana vastaa siitä, että on suorittanut raportin laatimiseen johtaneen toimeksiannon ammattitaitoisesti, huolellisesti ja alalla vallitsevaa hyvää ammattikäytäntöä noudattaen. Raportti vastaa tilannetta sen antamishetkellä, eikä Tapio Palvelut Oy siten ole vastuussa myöhemmin esim. olosuhteiden muuttumisesta johtuneista seikoista. Toimeksiannon suorittamista varten Tapio Palvelut Oy on saanut toimeksiantajalta tai kolmansilta aineistoa ja laskentamalleja, joiden oikeellisuuteen ja todenmukaisuuteen Tapio Palvelut Oy on luottanut ilman eri tutkimusta tai todentamista, ellei kyse ole aineistosta, jonka oikeellisuuden tai todenmukaisuuden selvittäminen on nimenomaisesti kuulunut toimeksiantoon. Tapio Palvelut Oy ei vastaa missään tapauksessa välillisistä eikä epäsuorista vahingoista. Tapio Palvelut Oy:n vastuu rajoittuu kaikissa tapauksissa sille toimeksiannosta maksettuun määrään, ellei Tapio Palvelut Oy:n osoiteta menetelleen tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. Kolmannella taholla on oikeus luottaa lausuntoon vain siinä tarkoituksessa, mihin lausunto on nimenomaisesti pyydetty. Tapio Palvelut Oy:n vastuu kolmatta tahoa kohtaan ei voi olla suurempi, kuin mitä se on lausunnon pyytänyttä tahoa kohtaan. Tapio Palvelut Oy

63 Kiitos! Mikko Niemi Metsätietoasiantuntija Puh: