Kuntien tehtävien ja niihin liittyvien velvoitteiden arviointi

Transkriptio

1 1 MINISTERIÖKOHTAINEN TOIMINTAOHJELMA KUNTIEN TEHTÄVIEN JA VELVOITTEIDEN VÄHENTÄMISEKSI: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Jatkotyö Kuntien tehtävien ja niihin liittyvien velvoitteiden arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti Valtiovarainministeriön ohjeiden 1 (VM ; VM ) mukaisesti kuntien velvoitteiden ja tehtävien vähentämisen ministeriökohtaisen toimintaohjelman Valtiovarainministeriö on kirjeillään ja pyytänyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan valtuuttamana ministeriöltä jatkotyönä esitystä kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi niin, että kuntataloudelle asetettu vähennystavoite vuoden 2017 tasolla saavutetaan koko julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuudeksi ohjeen liitteessä ilmoitetaan tavoite 545 miljoonan euron vähennyksestä kuntatalouden toimintamenoista. Ministeriökohtaisen toimintaohjelmansa saatteessa Sosiaali- ja terveysministeriö totesi mm. että yksittäisten säädösten poistaminen ei ole merkittävin väline julkisen hallinnon ja vastuun kestävän rahoituksen turvaamisessa, vaan työn joustava organisointi, ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen sekä kuntien rohkean palvelurakenteen uudistustyön jatkaminen ovat avainasemassa. Täydennysesitysten valmistelussa Sosiaali- ja terveysministeriö on konkretisoinut edellä kuvattuja toimia. Tässä esitetyt toimet esitetään lisäyksenä aikaisemmin tehtyyn ministeriökohtaiseen toimintaohjelmaan. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt toimintaohjelmaan aloitteita poikkihallinnollisista toimista, joilla on merkittävä vaikutus kuntatalouteen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Näitä aloitteita tullaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa jatkossa edistämään. Helsingissä Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Ministeriökohtaisen toimintaohjelman laadinta kuntien velvoitteiden vähentämiseksi , VM/ 107:00/2011 ; Ministeriökohtaisen toimintaohjelman laadinta kuntien tehtävien vähentämiseksi, , VM/ 107:00/ Ministeriökohtaisen toimintaohjelman jatkotyö kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi VM/107:00/2011; Ohjeen täydennys VM/107:00/2011

2 2 Velvoitteiden ja tehtävien poistaminen ja uudelleen organisointi Seuraavassa tarkastellaan tehtäviä ja velvoitteita, joiden osalta Sosiaali- ja terveysministeriö näkee mahdolliseksi toteuttaa poistamisen tai uudelleen organisoinnin siten, että kuntien kustannuksia säästyy koko julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla, kuitenkaan vaarantamatta ihmisten turvaa ja palveluita. Kunkin tehtävän osalta on ensin esitetty lyhyt perusteluosio, jonka jälkeen esitetään ohjekirjeessä pyydetyllä tavalla täydennyksen liittämistä valmisteilla olevan Toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi vuosina asianmukaiseen kohtaan. Kunkin esityksen yhteydessä esitetään arvioidut vaikutukset, kustannusvaikutukset sekä kuntien toimintamenojen että julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta, sekä aikataulusuunnitelma. Lisäksi esitetään toimintaohjelman rakenteen mukaisesti poistettavaan tehtävään liittyvät muut tehtävät ja velvoitteet. Lopuksi esitetään yhteenveto esityksestä erillisessä koontiluvussa. 1. Todistukset terveydenhuollossa: Lääkärintodistukset lyhytkestoisen työkyvyttömyyden osoittamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö esitti arvioinnissaan eräiden lääkärintodistusten poistamisesta sotilasvamma- ja lääkekorvausasioissa. Ministeriö haluaa täydentää tätä esitystä laajemmalla tarkastelulla. Lyhyiden, 1-3 päivän sairauspoissaolojen osalta on esitetty että työnantaja hyväksyisi työntekijän oman ilmoituksen, eikä lääkärintodistusta tulisi kirjoittaa vain poissaolon syyn osoittamiseen, ellei työntekijän terveydentila sitä edellytä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö toivoo kuntien tarkastelevan käytäntöjään erilaisten palveluihin liittyvien järjestelyiden suhteen. Lääkärintodistuksen edellyttämisen sijasta tulisi harkita muita toimintamalleja esim. oppilaitosten ruokailuissa erityisruokavalioiden tarpeen osoittamiseen, kuljetusten tai muiden vastaavien hallinnointiin. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset: Todistukset terveydenhuollossa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010): Lääkärintodistukset lyhytkestoisen työkyvyttömyyden osoittamiseksi Työnantajat edellyttävät usein lyhyistäkin sairauspoissaoloista lääkärintodistusta, vaikka STM ja Kuntaliitto ovat jo 3 vuosien hallitusohjelman mukaisesti v.2007 esittäneet suosituksen terveyskeskuksissa annettavien lääkärintodistusten määrän vähentämiseksi. Vaikutukset On arvioitu että lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. Kunnat voisivat kohdentaa tämän työpanoksen muuhun toimintaan. Kustannusvaikutus Kuntien toimintamenot: lääkärin työpanos M /v Julkisen talouden kestävyys: Osa lääkärintodistuksista korvautuisi terveydenhoitajan tms. todistuksella, osa jäisi nettosäästöksi (arvio: puolet) 3 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton suositus lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa

3 3 Aikataulu Valmistelu käynnistetään v. 2014, edellyttää kolmikantaneuvotteluja Lääkärintodistuksia edellytetään usein myös kunnan omassa toiminnassa (esim. kouluruokailun erityisruokavalion perusteena), ja kuntien tulisi tarkistaa onko näissä toiminnoissa mahdollisuus käyttää muita järjestelyjä. 2. Laitoshuolto: laitoshoidon osuuden vähentäminen palvelurakenteessa Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa kuntien tekemän palvelurakenteiden uudistustyön merkitystä julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Vanhusten määrän lisääntyessä ei ole mahdollista toimia nykyisellä palvelurakenteella nykyisellä kustannustasolla. Kuntien toimet keveämmän palvelurakenteen osuuden lisäämiseksi ovat merkittävä kuntatalouden toimintamenojen kasvua hillitsevä toimi, joka ei ole muodostettavissa yhden yksittäisen tehtävän tai velvoitteen poistolla. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset: Laitoshuolto (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012): Laitoshoidon vähentäminen Vanhusten laitoshoidon (722 M /v/2011, netto) ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon (1057 M /v/2011,netto) vähentäminen ovat paitsi ikäihmisten palveluiden kehittämistavoitteita, myös rakennepoliittisia toimia joilla on suuri merkitys kuntataloudelle ja julkisten palveluiden henkilöstömäärien kehitykselle sekä koko julkisen talouden kestävyydelle. Vaikutukset Vuonna 2011 terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkotihoidossa oli yhteensä 4,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Vanhusten määrän lisääntymisen perusteella kustannukset tulevat tällä palvelurakenteella kasvamaan 503M vuoteen 2017 mennessä. Kun palveluiden painopistettä siirretään kevyempiin palveluihin siten, että vanhainkoti- ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa on yhteensä 2-3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, on kustannusten lisäystarve M, avohuollon palveluiden tehostaminen huomioiden. On kuitenkin otettava huomioon, että laitoshoidossa asumisen ja lääkkeiden kustannukset sisältyvät kunnan maksuosuuteen, joten asiakkaiden siirtyessä yhä enemmän avopalveluihin asiakkaiden ja Kelan maksuosuudet kasvavat. Laitoshoidossa henkilöstön määrä on suurempi kuin avohuollossa, joten laitoshoidon vähentäminen turvaa myös henkilöstön riittävyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä. Kustannusvaikutus Kuntien toimintamenot: Yli 75- vuotiaiden laitoshoidon vähentäminen 4,3 prosentista 2 prosenttiin ikäluokasta, kustannusten kasvu vähenee M /v Julkisen talouden kestävyys: Asiakkaiden ja Kelan maksuosuudet kasvavat jonkin verran. Kuntien tuottavuuden kehittyminen, henkilöstötarpeen kasvun hillitseminen. Aikataulu Vuoteen 2017 mennessä. Edellyttää kuntien toteuttavan rakenneuudistusta.

4 4 3. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kuntien tehtävistä Työvoiman palvelukeskuksissa (TYP) tehdään aiempaa tiiviimpää työvoimahallinnon ja sosiaalityön yhteistyötä, jossa toteutuu myös asiakasyhteistyö. Tältä osin kunnissa ja alueellisena tehty kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän työ on käynyt osittain vähemmän tarpeelliseksi kuin aiemmin, ja tehtävää koskeva säädös voidaan poistaa. On kuitenkin huomioitava, että kaikki kuntoutuksen asiakkaat eivät ole työvoimahallinnon piirissä, joten kunnissa on valmisteltava ja toteutettava työryhmätyön lopettaminen huolella. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset: Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asettaminen, L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003. TYP -toiminnan kehittyessä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä on kunnissa koettu osin tarpeettomaksi. Sekä kunnallisella että alueellisella työryhmällä on useita tehtäviä ja velvoitteita, jotka voidaan poistaa. Tällöin kunnan on kannettava vastuu tarvittavan yhteistyön uudelleen organisoinnista ja jatkaa asiakasyhteistyötä ilman velvoiteperustaa. On huomioitava, että asiakasyhteistyöryhmä kattaa myös muita kuin työvoimahallinnon asiakkaita, ja kuntoutuksen hajanainen kenttä edellyttää palvelujen tiivistä koordinaatiota asiakastasolla. Vaikutukset: Asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisemmin ja paremmin perustuen todelliseen palvelutarpeeseensa, mikä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ja sitä kautta työllistymisedellytysten parantumista. Työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntien sosiaalihuollon työnjako selkeytyy ja hallinnollinen työ tehostuu. Päällekkäinen työ vähenee ja prosessi selkiytyy. Kustannusvaikutus Kuntien toimintamenot: Asiakasyhteistyöryhmä on laaja-alainen ryhmä, jossa on useita jäseniä. Laskennallinen arvio 3,5M. Julkisen talouden kestävyys: 3,5M. Välillinen hyöty tuottavuuden lisäämisen kautta. Poisto liittyy tuottavuustavoitteisiin; henkilöstön tarpeen lisääntymistä hillitään kun kunta voi suunnata asiakastyöryhmään käytetyn resurssin uudelleen. Aikataulu Valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yhteydessä, vuoteen 2017 mennessä Tehtävään liittyvät muut tehtävät ja velvoitteet: Asiakastyöryhmä huolehtii tietojen vaihtamisesta sekä käsittelee muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita Asiakastyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteuttamista (useita velvoitteita) Asiakastyöryhmä kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja Asiakastyöryhmä sopii viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista Asiakastyöryhmä käsittelee kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita Asiakasyhteistyöryhmä etsii kuntoutustarpeita vastaavia vaihtoehtoja Velvoitteita: tiedotus, yhteistyöryhmän kokoonpano määritelty, ryhmän toimikausi määritelty, tietojen saamisen, luovuttamisen ja säilyttämisen periaatteet määritelty, asian käsittely ryhmässä, kuntoutujan kirjallinen suostumus, yhteyshenkilön nimeäminen, velvollisuus noudattaa muuta lainsäädäntöä, kuntoutujan kuuleminen, selvitys vaihtoehdoista, yksilöllisten tarpeiden huomiointi.

5 5 4. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhtenäistäminen sekä rakenteellisten päällekkäisyyksien purku, esimerkkinä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuus Palvelurakenneuudistuksessa on tavoitteena kuntien sosiaali- terveyspalveluiden uudelleen organisointi kahdensuuntaisella integraatiolla: perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vertikaalinen integraatio sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden keskinäinen, horisontaalinen integraatio. Nykytilanteessa esimerkiksi päihde- ja mielenterveysasiakkaiden terveys- ja sosiaalipalvelut ovat hajanaisia ja usein avun tarvitsijalle vaikeasti hahmotettavia. Palveluiden yhteensovittamista on kunnissa tehty sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaiden näkökulmasta että palvelujen hallintoa ja organisaatiota yhdistämällä. Kansallisessa linjauksessa (Mieli-suunnitelma) mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä korostuu matalakynnyksinen yhden oven periaate peruspalveluihin pääsyssä ja erityisosaamisen tasolla yhdistetyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja päihdehoidon avohoitoyksiköt, jotka tukevat peruspalveluja. Lisäksi korostuu tarve saada terveydenhuollon mielenterveyspalvelut kiinteämmäksi osaksi terveyspalvelujen kokonaisuutta muun muassa siirtämällä päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta muun sairaalapäivystyksen ja -hoidon yhteyteen. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset: Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhtenäistäminen sekä rakenteellisten päällekkäisyyksien purku, esimerkkinä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuus (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Sosiaalihuoltolaki 710/1982, Päihdehuoltolaki 1986/41, Mielenterveyslaki 1116/1990) Sosiaali- ja terveysministeriö ei esitä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnan vähentämistä. Sen sijaan rakenteellisilla muutoksilla haetaan organisatoristen ja hallinnollisten tehtävien vähentämistä yhtenäistämällä asiakkaan palvelujen kokonaisuutta. Tätä kautta palveluiden riittävyyttä ja hoidon saatavuutta voidaan turvata ja vahvistaa. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat % nuorten terveyshaitoista, ja joka neljäs sairauslomapäivä ja joka kolmas eläkepäätös perustuu mielenterveyssyihin. Psykiatrian erikoisalan sairaalahoidossa oli vuoden 2010 aikana yhteensä potilasta ja 1,47 miljoonaa hoitopäivää. Psykiatrian avohoitokäyntejä oli 1,62 miljoonaa ja perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä Erikoissairaanhoidon avohoidon potilaita oli yhteensä Vuonna 2011 A-klinikoilla kävi asiakasta ja nuorisoasemilla asiakasta. Päihdehuollon katkaisuhoitopalveluissa oli , asumispalveluissa ja ensisuojissa asiakasta vuonna Kuntouttavan päihdehoidon laitosvuorokausia oli noin Perusterveydenhuollon palveluiden tehtäviin kuuluu mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja terveyskeskuksille ja opiskeluterveydenhuollolle myös hoito. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vaikea-asteiset mielenterveyden häiriöt avohoidossa ja sairaalahoitona. Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa. Päihdepalvelut toteutetaan perusterveydenhuollossa ja vaikeiden päihteiden aiheuttamien tilojen ja sairauksien osalta erikoissairaanhoidossa, kunnan yleisissä sosiaalipalveluissa (muun muassa maksusitoumusasiat) sekä päihdehuollon erityispalveluissa, joita ovat esimerkiksi A-klinikat ja vastaavat avohoitoyksiköt, ensisuojat ja asumispalvelut, katkaisuhoitoasemat ja kuntoutuslaitokset. Vaikutukset Palveluita ei esitetä vähennettäväksi. Kunta organisoi julkisten, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.

6 6 Palveluiden organisointitapaa ja rakennetta uudistamalla voidaan purkaa hallinnollista päällekkäisyyksiä esim. asiakkuuksien hallinnan, tilastoinnin, taloushallinnon ym. osalta, vähentää palvelusta toiseen siirtymistä ja tehostaa asiakkaan palveluiden kokonaisuutta. Näin palveluiden vaikuttavuus lisääntyy ja säästyvä henkilöstöresurssi voidaan käyttää ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen sekä samalla lisätä palveluita väestön tarvetta vastaavasti. Palveluiden kokonaisuuksien tehostaminen vähentää myös henkilöstön lisäämispaineita. Kustannusvaikutus Kuntien toimintamenot: Päällekkäisyyksien purkamisesta hallinnollisissa ja organisatorisissa tehtävissä sekä asiakkaan siirtymien vähenemisestä koituva säästö päihdepalveluissa 9-18 M ; mielenterveyspalveluissa 6-8 M, yhteensä M Julkisen talouden kestävyys: Tehostuneen ennaltaehkäisyn ja hoidon lisäämisen tuottama hyöty sekä henkilöstön lisäystarpeen estäminen tukevat julkisen hallinnon tuottavuutta ja kestävyyttä. Aikataulu: Sote- järjestämislain yhteydessä, vuoteen 2017 mennessä Tehtävään liittyvät muut tehtävät ja velvoitteet: Uudelleen organisoitavat tehtävät ovat osa laajaa kokonaisuutta, jossa yksittäisiä tehtäviä ja velvoitteita on runsaasti. Uudistuksen toteuttaminen mahdollistuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun myötä. 5. Suun terveydenhuolto: Aikuisten hammashuollon säästötoimet Aikuisten hammashuollon toteutus kunnissa on ollut vaikuttavaa ja palvelujen käyttö on suuntautunut niihin sosiaaliryhmiin, jotka aikaisemmin eivät ole palveluja käyttäneet. Toimilla on saatu terveyseroja vähenemään. Hoidon ja palvelujen tarpeen johdosta ihmiset ohjautuvat käyttämään muita terveydenhuollon palveluja ja päivystystä jos suun terveydenhuollon palveluja ei ole. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset: Suun terveydenhuolto (Terveydenhuoltolaki 1326/2010): Aikuisten hammashuollon säästötoimet Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi palveluita tulee olla saatavilla hoidon tarpeen perusteella iästä riippumatta. Terveempi osa väestöstä tarvitsee suun tutkimuksen ja tarkastuskäynnin harvemmin kuin ne, joilla hoidon tarve on suurempaa. Toimintakäytäntöjä voidaan kehittää toteuttamaan tätä tarpeen mukaista pidennettyä suun tutkimus- ja hoitoväliä. Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelujen säädöksissä on huomioitu ennalta ehkäisevien ja hoitopalvelujen tarve. Säädöksissä on perusteet määräaikaistarkastuksille neuvolaikäisillä ja kouluterveydenhuollossa. Lisäksi yksilöllisen tarpeen perusteella määritetään tutkimus- ja hoitopalvelujen tarve. Vaikutukset: Aikuisilla suun tutkimus- ja hoitovälejä voidaan tarkastella yksilöllisen hoidon tarpeen perusteella. Ellei erityisiä yksilöllisiä tarpeita ole, suun tutkimuksissa voidaan käydä hammaslääkärin tekemän arvion perusteella kahden vuoden välein. Yhtenäiset suun tutkimuskäytännöt ja tutkimuskäyntien tiheydet ovat tarpeen määrittää niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

7 7 Kustannusvaikutukset: Kuntien toimintamenot: Vuonna 2010 terveyskeskusten suun terveydenhuollossa kävi 1,1 miljoonaa 18 -vuotta täyttänyttä suomalaista. Mikäli tarkastus- ja hoitoväliä pidennetään terveemmillä, merkitsisi tämä noin suun tutkimus- ja tarkastuskäynnin myöhentymistä. Kustannuksissa tämän arvioidaan olevan noin 12,5 miljoonaa euroa Julkisen talouden kestävyys: Kuntien toimintamenojen säästöstä valtion osuudet ovat noin 4,1 miljoonaa euroa. Aikataulu: Vuoteen 2017 mennessä 6. Toimeentulotuen perusosan laskennan siirto Kelan tehtäväksi Sosiaalityöntekijöiden työkuormitus on kunnissa suuri. Tehtävän siirron tavoitteena on mahdollistaa kunnille tehtävien uudelleen organisointi siten että ennaltaehkäisevän ja pitkäjänteisen asiakaskohtaisen sosiaalityön tekemiseen on kunnissa aiempaa paremmat mahdollisuudet. Toimeentulotuki on tarveharkintainen viimesijainen etuus, joka koostuu perusosasta, muista perusmenoista ja täydentävästä tuesta. Asiakkaan taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta tehdyn arvion perusteella hänelle myönnetään näistä osista koostuva kuukausittainen toimeentulotuki. Ainut osio, jossa kunnilla ei ole harkintavaltaa on toimeentulotuen perusosan lakisääteinen määrä. Toimeentulotuki on kiinteästi sosiaalityön väline, jonka tehtävänä on toimia asiakkaan usein monisyisessä ongelmatilanteessa taloudellisen tilanteen tasapainottajana asiakkaan elämänhallinnan parantamiseksi ja toiminnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Kuntien lakisääteisten ja määrärahasta riippumattomien tehtävien vähentämisehdotukset: Toimeentulotuen myöntäminen (Toimeentulotukilaki 1412/1997): Toimeentulotuen perusosan laskennan ja maksatuksen siirto Kelan tehtäväksi. Tehtävän siirto koskee toimeentulotuen perusosaa. Perusosasta ei olla muodostamassa joidenkin aikaisempien valmistelujen kaltaista perustoimeentuloa. Ns. harkinnanvaraisen toimeentulotuen on tarkoituksenmukaista säilyä kunnan sosiaalityön välineenä. Myös perusosan myöntämisen yhteydessä selvitetään asiakkaan tulottomuuden syyt, kuten onko asiakas hakenut hänelle mahdollisesti kuuluvat ensisijaiset etuudet tai onko asiakkaan tilanteessa mahdollisesti tarvetta käyttää lain edellyttämää perusosan alentamista 20 %:lla tai mahdollisesti 40 %:lla. Tässä yhteydessä myös tullaan jatkossakin ohjaamaan asiakas tarvittaessa sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan piiriin. Toimintamalli tähän muodostetaan vuoteen 2017 mennessä siten, että eri tahojen asiantuntijuus ja eri etuuksien sekä toimintajärjestelmien yhteen sovittaminen huomioidaan ja tavoitteen toteutuminen varmistetaan. Vaikutukset Toimeentulotuen perusosan laskennan ja maksamisen siirto Kelaan muodostaa asiakkaille toiminnallisen riskin jäädä vaille sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa. Samoin tuen jakautuminen kahteen osaan tulee aiheuttamaan suurella osalla asiakkaista toimeentulotukeen liittyvien asioiden hoitoa ja asiakkuuksia kahdella eri luukulla. Huomattava osa toimeentulotukena myönnettävistä menoista on perusosalla katettavien menojen ohella harkinnanvaraisena myönnettäviä muita perusmenoja, kuten asumis- ja terveydenhoitomenoja. Siirron tueksi onkin muodostettava selkeät toimintamallit sekä

8 8 yleisen että asiakaskohtaisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon varmistamiseksi. Toimintaa tulee kuitenkin edelleen resursoida sekä kunta että KELA-tasolla. Suomen kunnissa on arviolta noin 1800 toimeentulotukea hoitavaa sosiaaliohjaajaa, etuuskäsittelijää ja maksatussihteeriä, jotka käsittelevät yli 2 miljoonaa toimeentulotukipäätöstä vuodessa. Sosiaalityöntekijöitä ei ole laskettu tähän lukumäärään. Toimeentulotukikäsittelijöiden ajasta menee 70 % tiedonhakuun esim. Kelan tiedostoista (Tikesos) % toimeentulotukipäätöksistä on etuuskäsittelijöiden tekemiä (Kuusikkokunnat). Kelalla on käytettävissään tiedot henkilön sosiaalivakuutukseen ja turvaan liittyen ja tiedonsiirto sähköisesti toimeentulotuen hakemiseen vähentää manuaalista tiedonhakua. Tätä edellyttää myös KELAn palveluverkon paikallinen kattavuus, joka poikkeaa kunnista. Siirron myötä kasvaa riski asiakkaiden henkilökohtaisten tapaamisten vähenemisestä ja asiakkaan kokonaistilanteen heikommasta hahmottumisesta. Riski on suurin erityisesti nuorten kohdalla. Tehtävän siirto Kelan tietojärjestelmään vähentää kunnissa erillistä maksatustyötä siirtäen sen KELA:lle. Kuntiin jäänee kuitenkin muun toimeentulotuen osalta erilliset maksatusjärjestelmät. Kuntien investoinnit tietojärjestelmien hankintaan jäävät osaksi pois. Tehtävän siirto muuttaa toimeentulotuen myöntämiseen kiinteästi liittyvää aktivoivan työllistymisen tavoitetta, jossa kunnan toimenpitein on tuettu aktiivista työmarkkinaosallisuutta. Kustannusvaikutukset: Kuntien toimintamenot: Toimeentulotuen menot vuonna 2012 olivat 703 M, josta valtion puoleksi rahoittamaa perusosaa 625 M. Kelan kustannuksiksi siirtyisi kunnilta 312M. Kunnilta säästyvä henkilöstöresurssi 1800 htv ( / vuosi), yhteensä 75M. Käytännössä kunnista säästyvä työpanos voidaan suunnata toiminnan tehostamiseen ja asiakaskohtaisen työn lisäämiseen. Julkisen talouden kestävyys: Kuntien vähenevästä henkilöstöresurssista vain osa tarvitaan lisäresurssina Kelaan, laskennallisesti enintään 30 % kun huomioidaan tiedonsiirron hyödyntäminen; julkisen talouden nettosäästö 52,5M sekä henkilöstöresurssin lisätarpeen hillitseminen. Toimeentulotuesta etuutena ei tällä toimenpiteellä tavoitella yhteiskunnan tasolla nettosäästöä. Aikataulu: Sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä; muutos toimeentulotukilakiin ja sosiaalihuoltolakiin sekä mahdollisesti KELA-lakiin. Tehtävään liittyvät muut tehtävät ja velvoitteet: Velvoite: toimeentulotuen myöntäminen määräajassa Velvoite: toimeentulotuen myöntäminen, toimeentulotukiopas 7. Aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleen kohdentaminen Aktivointisuunnitelmasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyöllä on mahdollista kohdentaa palvelut vaikuttavammin ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavasti. Kuntien sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kehittyvällä yhteistyöllä voidaan yhä paremmin vastata asiakkaiden tarpeisiin erilaisissa elämätilanteissa. Sosiaalihuollon kuntouttavaan työtoimintaan ja sen korvauksiin liittyy myös kunnille työläitä hallinnollisia tehtäviä, joita voidaan tässä yhteydessä purkaa. Kuntien lakisääisten ja tarvesidonnaisten tehtävien vähentämisehdotukset:

9 9 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001): Aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleen kohdentaminen Työ- ja elinkeinohallinnon, kunnan sekä työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön on tehtävä yhdessä aktivointisuunnitelma silloin, kun henkilö tulee lain soveltamisalan piiriin. Aktivointisuunnitelmaan on sisällytettävä kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta silloin, kun TE-hallinnolla ei ole tarjota työtä tai omia palveluitaan 3 kuukauden sisällä. Sosiaalihuollon kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna 2010 oli asiakkaita noin (Sotkanet), v toimintapäiviä oli yhteensä 1,2 miljoonaa. Kokonaiskustannus on 42,6 miljoonaa euroa/v. Vaikutukset Kohdentamalla tehtävät uudestaan työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntien kesken voidaan palvelut järjestää kustannustehokkaammin, säästää kuntien henkilöstöresursseja ja kohdentaa palveluita työtoiminnan sijaan sosiaalihuollon vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Toiminnan tehostuminen työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntien päällekkäisen työn vähentyessä ja kuntien toiminnan suuntautuessa vaikuttavampien palveluiden toteuttamiseen. Kustannusvaikutus Kuntien toimintamenot: Työvoiman palvelukeskusten asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien tekoon liittyvän päällekkäisen työn vähentyminen, muun päällekkäisyyden poistaminen; säästö noin 3M /v. Julkisen talouden kestävyys: Henkilöstöresurssin tehostunut käyttö tuottaa tehostumista ja välillisiä säästöjä. Aikataulu: Vuoteen 2017 mennessä Tehtävään liittyvät muut tehtävät ja velvoitteet: Palvelun saatavuus määräajassa määritelty; Aktivointisuunnitelma; velvoite toimintoa koskevan suunnitelman tekemiseen määritelty; Asiakasyhteistyövelvoite määritelty Viranomaisyhteistyövelvoite määritelty, velvoite haastatella työntekijä, velvoite uusia aktivointisuunnitelma, kuulemisvelvoite

10 10 Yhteenveto Sosiaali- ja terveysministeriö esittää vastauksena Valtiovarainministeriön esittämään Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen jatkotyöhön seuraavien kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamista tai uudelleen organisoimista: TODISTUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA: LÄÄKÄRINTODISTUKSET LYHYTKESTOISEN TYÖKYVYTTÖMYYDEN OSOITTAMISEKSI: Kuntatalouden toimintamenojen vähennys 10 M, julkiselle taloudelle hyöty 5 M, vähentää lääkäritarvetta terveyskeskuksissa LAITOSHOITO: LAITOSHOIDON OSUUDEN VÄHENTÄMINEN PALVELURAKENTEESSA Kuntatalouden toimintamenojen kasvu vähenee M /v, julkinen talous hyötyy tästä pääosan; vähentää vanhustenhuollon henkilöstön lisäystarvetta merkittävästi KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄN POISTAMINEN KUNTIEN TEHTÄVISTÄ Kuntatalouden toimintamenojen vähennys 3,5 M, julkiselle taloudelle hyöty 3,5 M, vähentää henkilöstötarvetta poistamalla päällekkäisiä tehtäviä SOSIAALIHUOLLON, PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTENÄISTÄMINEN SEKÄ RAKENTEELLISTEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN PURKU, ESIMERKKINÄ PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISUUS Kuntatalouden toimintamenojen vähennys M, julkiselle taloudelle vastaava hyöty, vähentää henkilöstötarvetta poistamalla päällekkäisiä tehtäviä SUUN TERVEYDENHUOLTO: AIKUISTEN HAMMASHUOLLON SÄÄSTÖTOIMET Kuntatalouden toimintamenojen vähennys 12,5 M, julkiselle taloudelle hyöty 8,4M, vähentää kuntien henkilöstötarvetta suun terveydenhuollossa TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN LASKENNAN SIIRTO KELAN TEHTÄVÄKSI Kuntatalouden toimintamenojen vähennys 387 M, julkiselle taloudelle hyöty 52M, vähentää kuntien henkilöstötarvetta vähentämällä laskentatehtäviä sosiaalityössä AKTIVOINTISUUNNITELMAN JA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN UUDELLEEN KOHDENTAMINEN Kuntatalouden toimintamenojen vähennys 3 M, julkiselle taloudelle hyöty3m, vähentää kuntien henkilöstötarvetta poistamalla päällekkäistä työtä