Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa.

Transkriptio

1 HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Turun ammattikorkeakoulu Oy / Turku University of Applied Sciences Ltd 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Turku 1.3. Ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot 1 jättämisvaiheessa ovat Turun kaupunki (91%) ja Salon kaupunki (9%), joten Yhtiö on perustettu Yhtiön omistajina toimilupahakemuksen yhtiö on osa Turku-konsernia. Yhtiön perustamis- tai osakassopimuksessa ei ole sitoumuksia tai velvoitteita, jota estävät tekemästä rakenteellisia uudistuksia tai liiketoiminnan uudelleen järjestelyjä. Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön toiminnan kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Uuden osakkaan mukaantulo ei saa vaikuttaa yhtiön luonteeseen yleishyödyllisenä yhteisönä tai yhtiön oikeuteen pysyä Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaana. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu 4-10 varsinaista jäsentä. Yhtiön hallituksen kokoonpanosta päättävät omistajat ja se noudattaa kulloinkin voimassa olevaa osakeyhtiö- ja ammattikorkeakoululakia. Yhtiöllä on toimitusjohtaja. Yhtiö tulee järjestämään suunnatun maksullisen osakeannin vuoden 2013 aikana, jolloin yhtiön pääomaa tullaan korottamaan merkittävästi (tarkempi suunnitelma kohdassa 5. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnan taloudelliset edellytykset) Ammattikorkeakoulun nimi Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus- Opetus- ja tutkintokieli on suomi. ja tutkintokielet Lisäksi järjestetään englanninkielistä opetusta Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu 3, Turku. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa. Ei muita paikkakuntia, joilla järjestetään vakiintunutta toimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Toiminta-ajatus: Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa monialaista korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Visio: Turun ammattikorkeakoulu on arvostettu kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovaatioita tukeva korkeakoulu, joka lisää Varsinais-Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksella samoin kuin tutkimusja kehitystoiminnalla on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali- ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Näihin on päädytty vuoden 2012 koulutustarjonnan suuntauksissa. Näillä painoaloilla Turun ammattikorkeakoululla on alueellinen toimintavastuu osaavan työvoiman riittävyydestä ja elinkeinorakenteen uudistamisesta. Nämä valitut painoalat täydentävät parhaiten yliopistojen ja muiden ammattikorkeakoulujen toimintaa ja profiilia Lounais-Suomessa. Näillä vali-

2 tuilla aloilla turkulaiset korkeakoulut muodostavat osaamiskeskittymiä, jotka ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa sekä houkuttelevat investointeja ja osaajia Suomeen. Turun ammattikorkeakoulun koko toiminnan profiili tarkistetaan vuoden 2014 strategiaprosessissa. Vuoden 2013 loppuun voimassa olevan strategian mukaan profiilina on monialaisuuteen perustuva innovaatiopedagogiikka. Soveltava TKI-toiminta, yrittäjyys ja kansainvälisyys integroidaan opetukseen, minkä tuloksena syntyy Varsinais-Suomen työpaikoilla hyödynnettäviä innovaatioita. Toimintaa läpileikkaavia osaamisaloja ovat bioja liiketoimintaosaaminen, hyvinvointipalvelut elämänkaaressa, taidealan työelämälähtöinen osaaminen, merellisen ympäristön ja rakentamisen osaaminen, lääkehoito- ja terveysosaaminen sekä soveltava ICT Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Tärkein kansainvälinen kumppanuusverkosto on CARPE (Consortium on Applied Research and Professional Education), johon kuuluvat Hogeschool Utrecht, Hamburg University of Applied Sciences, Polytechnic University of Valencia sekä Manchester Metropolitan University. Virallinen sopimus allekirjoitettiin Tavoitteena on saada aikaan monipuolinen, laaja ja syvenevä yhteistyö: lisätä kumppanien välistä kv-liikkuvuutta, tehdä yhteisiä tki-hankkeita ja opetussuunnitelmien kehittämistä sekä järjestää seminaareja ja konferensseja. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat perustaneet Lounais- Suomen ammattikorkeakoululiittouman, jonka perustamissopimuksen ja toimintasuunnitelman Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt x Liittoumasopimuksessa määritellään liittouman tavoitteet, toimielimet ja toimivalta. Liittouman jäsenkorkeakoulut siirtävät toimintojaan liittoutuman hoidettavaksi toimintasuunnitelman mukaisesti. Liittouman toimintaa kehitetään yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena palvelemaan erityisesti Lounais-Suomen tulevaisuuden tarpeita. Merkittävin kaupunkiseutua yhteen sitova kumppanuus muodostuu Turun seudun kasvusopimuksesta vuosille Kasvusopimukset ovat maan hallitusohjelman mukaisesti sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, Turun seudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Vuonna 2013 allekirjoitettavalla ensimmäisellä kasvusopimuksessa tullaan määrittämään yhteistyötä ja operatiivista työnjakoa muiden turkulaisten korkeakoulujen kanssa Keskeiset muutokset Turun ammattikorkeakoulun ylläpitäjäksi tulee lukien Turun ammattikorkeakoulu Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2012 päätösten mukaisesti tutkintokoulutus päättyy luonnonvara-alalla (iktyonomi, ympäristösuunnittelija), matkailu- ja ravitsemisalalla (restonomi) sekä kauneudenhoitoalalla (estenomi). Tietojenkäsittelyn opetus luonnontieteiden koulutusalana päättyy, tietojenkäsittelyn tutkintokoulutusta jatketaan tradenomikoulutuksena opetusministerin päätöksen mukaisesti. Tutkintokoulutuksella on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali- ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Vastaavasti soveltava TKI-toiminta suuntautuu jatkossa tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden sekä kulttuurin koulutusaloille ja organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutki-

3 musryhmiin. Palveluliiketoiminta profiloituu em. vahvoille osaamisalueille. Maantieteellinen toiminta-alue: Uudessakaupungissa ja Loimaalla ei aloiteta aikuisten tutkintokoulutuksia vuoden 2013 jälkeen. Muut olennaiset muutokset: Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa solmitaan pysyvä strateginen integraatio. Yhteistyötä lisätään YAMKkoulutuksessa, kesälukukauden opinnoissa, laadunhallinnassa ja TKItoiminnassa, jossa yhteistyön painoalueita ovat energia-osaamisen teemat vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Turun ammattikorkeakoululla on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa valmius käynnistää hammasteknikkojen (AMK) koulutus. Turussa on nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutus. Hammasteknikkojen koulutus muodostaisi alalle vahvan suomalaisen koulutuskeskittymän, joka voitaisiin koota samalle kampusalueelle ja yhdessä alan johtavien yritysten kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen on vahva asiantuntijuus, joka perustuu turkulaisten korkeakoulujen biomateriaaliosaamiseen ja hammaslääketieteen koulutukseen. Tutkimusyksiköt kehittävät hammaslääketieteen käyttöön bioaktiivisesta lasista ja lasikuiduista koostuvia yhdistelmämateriaaleja. Turun ammattikorkeakoulu Oy on halukas käymään neuvotteluja asiasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Turun ammattikorkeakoulu on tiivistänyt toimintaansa viime vuosina merkittävästi kustannussyistä sekä toiminnan korkean laadun ja vetovoiman turvaamiseksi. Tämän tuloksena toiminta on voitu keskittää maakunnan kahteen suurimpaan kaupunkiin Turkuun ja Saloon. Turun ammattikorkeakoulu on viimeisen kymmenen vuoden aikana lakkauttanut tutkintokoulutuksen toimipisteet Kaarinassa, Raisiossa, Mynämäellä, Paraisilla, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Salon toimipisteen koulutuksilla on toimiva infrastruktuuri. Salon liiketalouden bisneskatemia antaa hyvät yrittäjyysvalmiudet ja yhdessä täydennyskoulutuksen ja hanketoiminnan kanssa tukee Salon rakennemuutosta. Turussa tahtotilana on koota Turussa nykyisin viidessä toimipisteessä sijaitsevat toiminnot Kupittaan kampus-alueelle (pl. Taidekatemia), mistä on Turun kaupunginhallituksen periaatepäätös ( ). Turun ammattikorkeakoulun monialainen yksikkörakenne vahvistaa ylialaista TKI-toimintaa. Tutkintokoulutus, täydennyskoulutus ja TKI-toiminta on hajautettu yksiköihin. Toiminnan ohjaus tapahtuu matriisirakenteen mukaisesti.

4 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Elinkeinorakenteen monipuolisuus on Varsinais-Suomen vahvuus. Meri- ja metalliteollisuus sekä lääketeollisuus muodostavat vahvan teollisen ytimen. Metalli yhdistettynä elektroniikkaan on edelleen tärkeä toimiala. Saaristo ja merellisyys yhdistettynä kulttuuriin ja elämystuotantoon luovat hyvät edellytykset palvelualojen kehittämiseen. Turun seudun vahvuuksia ovat meri- ja biotekniikan klusterit, huippututkimus, teknologian ja bisneksen kampus-ajattelu sekä Turku Science Park alue (Yliopistonmäki - TYKS - Kupittaa) innovaatiokeskittymänä. Turulle on ominaista kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Valtionvarainministeriön kuntaselvityksen mukaan Varsinais-Suomi on taloudellisesti kolmanneksi vahvin maakunta ja muuttoliikkeen ansiosta väestökehitykseltään kasvava. Turun seutu kuuluu kuuden suurimman kaupunkiseudun joukkoon.okm:n syksyn 2011 ennakointiaineiston mukaan korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka) Varsinais-Suomessa vuonna 2016 on 99.2 % vuoden 2009 tasosta, joten väestökehitys alueella on suotuisa. Tutkija Timo Aron vertailun (2013) mukaan Varsinais-Suomi on neljänneksi kilpailukykyisin maakunta. Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin, mikä heijastui kielteisesti työllisyyteen. Aiemmin vahvan ICT-klusterin alihankintaverkosto ajettiin alas, minkä seurauksena Salon seudusta tuli 2009 äkillisen rakennemuutoksen alue. Varsinais-Suomelle elintärkeä meri- ja metalliteollisuus (klusterin liikevaihto maakunnassa 4 mrd euroa) määriteltiin 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Hyvät puitteet osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistoimille tarjoaa hallitusohjelman mukainen kaupunkipolitiikka, joka vahvistaa keskuskaupunkien roolia. Turun alueen opiskelijan, tutkijan ja asiantuntijan kansainvälinen korkeakouluyhteisö on avainasemassa haettaessa osaamispohjaista uudistumista. Turun seudun kasvusopimuksen mukaan seutu panostaa teknologiaan, tutkimukseen ja osaamiseen pohjautuvan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Painoalueina ovat meri- ja metalliteollisuus, hyvinvointi- ja bioalat, elintarviketeollisuus ja kehitys, ICT sekä luovat alat. Nämä tukevat erittäin hyvin Turun ammattikorkeakoulun valitsemia painoaloja. Turun ammattikorkeakoulun toiminnan mahdollisuudet ja riskit ovat yhteydessä alueen onnistumiseen kasvusopimuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Toimialojen vaikeuksien perusteella ei ole järkevää välittömästi supistaa tutkintokoulutuksia, sillä yritykset suuntautuvat vaikeuksissa uudelleen ja siten työvoiman koulutustarve ei supistu. Esimerkiksi meriteollisuuden klusteriin luettavat yritysten liikevaihto näyttää toipuneen hyvin huolimatta siitä, että Turun telakan tilauskanta on pieni. Turun ammattikorkeakoulu tukee yrityksiä niiden pyrkimyksissä suuntautua uudelleen, esim. globaaleille markkinoille, mikä luo mahdollisuuksia ja odotuksia ammattikorkeakoulun liiketaloudellisen ja kansainvälistymisosaamisen hyödyntämiseen osana alueen yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi meriteollisuuteen pyritään luomaan Suomen johtava osaamis-,innovaatio- ja tuotantokeskittymä Turku Yard Park, jolla on eväät menestyä globaalissa kilpailussa.

5 Terveyden ja hyvinvoinnin osalta Turun seutu pyrkii edelläkävijäksi, joka kehittää ehkäiseviä ja elmänlaatua ylläpitäviä tuotteita ja palveluita jotka ovat yksilöllisiä ja kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin. Liiketoimintaa edistetään esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysteknologiaan sekä funktionaalisiin elintarvikkeiisin liittyen. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Vuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä noin yhteistyökumppanin kanssa, joista noin 50 % edustaa yksityistä sektori, 35 % julkista sektoria ja 15 % kolmatta sektoria. Kontaktien määrällä mitattuna suurimmat julkisen sektorin kumppanit ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Yrityskumppaneista keskeisiä ovat Teleste Oyj, Fujitsu Finland Oy, Elekno Oy, YIT rakennus, Merikratos-konserni ja lääkäriasema Mehiläinen. Kulttuurialalla tärkeitä kumppaneita ovat alueen ammattiteatterit ja orkesterit (Turun kaupunginteatteri, Linnateatteri, Turun filharmoninen orkesteri, Åbo Svenska Teater, Aurinkobaletti, Laivaston soittokunta), galleriat, taidemuseot (Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo, Titanikgalleria, Valokuvakeskus Peri), musiikki- ja tanssioppilaitokset, tuotantoyhtiöt ja media-alan yritykset (mm. TS-Yhtymä, Zeeland Oyj, Yleisradio, MTV3, Solar Films Inc, Rovio Entertainment Ltd). Erilaisia yhteistyökontakteja yrityksiin raportoidaan vuosittain yli kappaletta. Opiskelijoiden harjoittelu on tärkein kontaktimuoto, jonka osuus on 50 % kaikista kontakteista Yleisin yhteistyömuoto on terveysalan harjoittelu julkisella sektorilla. Opinnäytetöiden osuus on 12 % kontakteista. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä on 70 prosenttia. Muita yhteistyön muotoja ovat projektiopiskelu sekä TKI- ja palvelutoiminta sekä kielikoulutuskeskuksen ja täydennyskoulutuksen tuotteistetut koulutuspalvelut Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Perustelut taulukon 1 henkilöstörakenteelle. Ikärakenne vakituisen henkilöstön keskuudessa on suhteellisen korkea, vuoden 2013 lopussa 49 vuotta. Vuosien aikana eläköityy 105 henkilöä. Lähivuosien haasteeksi muodostuu osaamistarpeiden ja henkilöstörakenteen vastaavuus. Opiskelupaikkojen alenema kohdistuu aloille, joissa eläköitymisiä ei tapahdu riittävästi. Joillakin koulutusvastuualueilla opetuksen osaamisvaatimukset ovat myös voimakkaasti muuttuneet työelämätarpeiden ja rakenteen muutoksessa. Päätoimisten tuntiopettajien työaika on määritelty palkkaamispäätöksissä tunnin tuntihaarukalla. Tuntiopettajia on 184, joista määräaikaisia 101 ja lisäksi lehtorin ja yliopettajan virkojen täyttämisestä on jo vuoden 2013 aikana luovuttu, koska tuntiopettajan joustava vuosityöaika on taloudellisessa sopeutustilanteessa parempi vaihtoehto. Opettajien työaikasuunnittelua kehitetään tulostavoitteellisempaan suuntaan jakamalla resurssit suuremmille opintokokonaisuuksille kehittämällä tiimityötä. Opettajien työaikasuunnittelun kehittäminen tähtää tiimikohtaisiin resursseihin ja siihen, että tehtävien sijaan määritellään opetustiimeille tulostavoitteet. Työaikasuunnittelun uudistamisen seurauksena on arvioitu saatavan aikaan jopa 20 %:n säästö opettajien opetustehtävien työtuntikertymissä. TKI-toimintaa integroidaan opetukseen tehostetusti ja opiskelijoiden osallistumista lisätään opetussuunnitelmia tarkastamalla. Tavoitteena on kasvattaa projektitoimintaa hallitusti ja lisäksi panostaa henkilöstön kehittämisessä koulutusvientiin.

6 3.4. Koulutus / AMK Muun kuin opetus- ja TKI-projektihenkilöstön rakennetta muutetaan keskittämällä projektien hallintoon erikoistuneen henkilöstön työpanoksen hyödyntämistä koko ammattikorkeakoulun laajuudella. Tuleva kampus mahdollistaa opiskelijapalveluiden keskittämisen mm. kirjastossa ja opintotoimistoissa. Vuositasolla tavoiteltavaan noin 2 miljoonan säästöön henkilöstökuluissa päästään vähentämällä kahden ensimmäisen vuoden aikana 17 HTV:tä molemmissa ryhmissä, sekä opetus- että muun henkilöstön määrässä. Vuoden 2014 osalta alenema saadaan aikaan eläköitymisen sekä määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisien avulla sekä tuntiopettajien tuntijoustoa käyttäen. Vuoteen 2018 mennessä on arvioitu alenema yhteensä 120 HTV:tä. Tähän päästään edellä mainittuja toimenpiteitä noudattaen, mikä kuitenkin edellyttää sisäisiä rakennemuutoksia ja työtehtävien uudelleen suuntaamista opetus-, TKI- ja muun henkilöstön keskuudessa, tehtävien päällekkäisyyden karsimista ja voimavarojen oikeaa kohdentamista. Yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa: Yhteiskäytöstä on sovittu ylempien tutkintojen osalta SAMK:in kanssa ja muotoilun koulutuksessa Novian kanssa. Suunniteltu henkilöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskäytöstä on sovittu YAMK-koulutuksessa SAMK:in kanssa sekä muotoilun yamk-koulutuksessa YH Novian kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen systemaattisuutta lisätään ottamalla 2013 käyttöön osaamisen johtamisen toimintamalli (osaamiskartoitukset ja osaamispankki). Menetelminä ovat osallistuminen TK-hankkeisiin sekä henkilöstökoulutukset. Henkilöstökoulutus toteutetaan parhaan vaikuttavuuden saavuttamiseksi yhteisöllisinä kehittämishankkeina. Panotuksina ovat projektitoiminta, innovaatiopedagogiikan toimintamalli, esimiestyö sekä kielitaito ja monikulttuurisuus. Tasa-arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen. Tasa-arvon toteutumista edistetään Turun ammattikorkeakoulu tasa-arvoarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Siinä määritellään, miten henkilöstön ja opiskelijoiden oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua edistetään. Velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskee kaikkea kaikkia opiskelu- ja työyhteisön jäseniä. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa samoin kuin kehittämistoimia on valmisteltu Työterveyslaitoksen kanssa Työhyvinvoiva AMK -hankkeessa ( ). Työhyvinvointia muutostilanteessa edistetään järjestämällä työnohjausta, hyvää henkilöstöjohtamista on edistetty järjestämällä dialogisen johtamisen valmennuksia johdolle ja lähiesimiehille. Henkilöstölle on järjestetty liikuntamahdollisuuksia (kuntosali, liikuntasali, uimahalli). Henkilöstöllä oli mahdollisuus saada käyttöönsä liikuntaseteleitä ja osallistua Turun AMK:n liikuntaseuran TULI ry:n liikuntatoimintaan Koulutustarve 7 Koulutustarjonnan vastaavutta valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen ja profiiliin arvioitiin huolellisesti vuoden 2012 alussa. Tällöin päädyttiin esittämään OKM:n alkuperäistä ehdotusta pienempi vähennys insinöörikoulutukseen. Teknillisen yliopiston puuttuessa alueelta Turun

7 ammattikorkeakoulu on maan vahvimpiin kuuluvalla teollisuusalueella tärkein tekniikan kouluttaja teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden ja ict-alan tarpeisiin. Taidekatemia on merkittävä monialainen koulutusorganisaatio Suomessa ja näkyvä toimija turkulaisessa taide- ja kulttuurielämässä (esim. Turku Euroopan Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011). Työnjako turkulaisten korkeakoulujen kesken on selkeä: Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat kansainvälisiä tutkimusyliopistoja, jotka kouluttavat työvoimaa kansallisille työmarkkinoille. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa pääosin alueellisille työmarkkinoille ja tekee alueellista soveltavaa TKItyötä. Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen nykyisillä koulutusohjelmilla ei ole merkittävää päällekkäisyyttä. Opiskelijarekrytointi- ja työhönsijoittumisalue on pääasiassa oma maakunta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus päättyy Turun ammattikorkeakoulussa ja sijoittuu Satakunnan ammattikorkeakouluun. Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutus sekä sosiaali- ja terveysalan koulutus ovat alueellisia koulutusvastuita, joihin opiskelijarekrytointi tapahtuu noin %:sti omasta maakunnasta. Liiketalouden tradenomikoulutusta suunnataan alueen vientiteollisuuden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalle ennakoidaan vuoteen 2025 mennessä merkittävää työvoiman vajausta (mm. TEM:in arviot). Turku on terveydenhuollon erityisvastuualue, jonka yliopistollinen keskussairaala huolehtii vaativasta erikoissairaanhoidosta. Monipuolinen ja laaja sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonta on järkevä toteuttaa erityisvastuualueen ammattikorkeakoulussa, joka palvelee samalla laajentuvan yksityisen terveyspalvelusektorin tarpeita. Suunniteltu toiminnan laajuus toiminnan alkaessa ja keskeiset koulutustarjonnan muutokset verrattuna nykytilanteeseen (2013). Nykytilanteessa (2013) AMK-tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä on runsaat 8000 ja YAMK-koulutuksen opiskelijamäärä 470. Vuonna 2014 AMK-tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismääräksi arvioidaan 7600 ja YAMK-koulutuksessa 400 opiskelijaa. AMKtutkintokoulutuksen aloittajamäärä on OKM:n vuoden 2012 päätöksen mukainen 1672 aloittajaa nuorten koulutuksessa, noudattaen koulutusaloittaista kiintiötä, kuten vuonna AMK-tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa on 275 aloittajaa, mikä on 240 aloittajaa vähemmän kuin YAMK-koulutuksessa on noin 180 aloittajaa, mikä on 50 aloittajaa vähemmän kuin Suunnitelma toiminnan muutoksista aloittamisvuodesta vuoteen Opiskelijamäärä vähenee, muita merkittäviä muutoksia jaksolle välille ei ole ennakoitu. Työllistyminen. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista on sijoittunut Varsinais-Suomeen noin 75 %. Työllistyminen on erinomaisella tasolla. Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistuneista oli vuonna % vakituisessa kokopäivätyössä. Esimerkiksi Turun yliopistosta valmistuneista vastaava luku oli 36 %. Valmistuneiden insinöörien työllisyysaste on ammattikorkeakoulujen kär-

8 keä. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden työllisyysasteet on 97.9 %, joka osoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Kulttuurialalla valmistuneiden työllistymisasteet ovat hieman alempia kuin muilla koulutusaloilla, sillä ammatinharjoittaminen on free lancer-tyyppistä. Kulttuurialalla valmistuneiden työllistymisasteet ovat kansallista keskitasoa. Työttömien määrät ovat alhaiset. Kulttuurialalle tyypillistä on MA-opintoihin ja ulkomaille hakeutuminen sekä free lancer työskentely, mikä alentaa työllisten lukua. Tradenomeista Varsinais-Suomen sijoittuneiden osuus valmistuneista on ollut 82 % vuosina Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tradenomien työllisyys on koko maan kolmanneksi paras Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto. Ei muutoksia nykytilanteeseen Kuvataiteilija (amk). Kuvataide on kansallisesti tunnustuttu Suomen vanhin ja vetovoimaisin kuvataiteen kouluttaja ja merkittävä osa Turun seudun kuvataidekeskittymää. Profiilin kuuluvat valokuva, piirustus ja nykytaiteen kokeilevat menetelmät sisältäen maalauksen, kuvanveiston ja taidegrafiikan opintoja. Koulutus vastaa nykytaiteen työelämälähtöisiin osaamisvaatimuksiin ja parantaa taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia. Kuvataiteen opetukseen integroitu TKI-toiminta on tärkeä osa Taideakatemian soveltavan taiteen profiilia. Hankerahoittajina ovat EU:n kulttuuriohjelma, Taiteen keskustoimikunta ja Turku säätiö. Medianomi (amk). Journalismin, mainonnan ja elokuvan muodostama media-alan koulutuskokonaisuus kehittää alaa monipuolisesti. Laaja mediakentän osaaminen ja alueen yhteistyökumppanuudet tarjoavat opiskelijoille laajasti valinnaisuutta ja työeläään uusia osaamisyhdistelmiä ja yrittäjyyttä. Media-alan murros vaatii laajaa yhteistyötä, uudenlaista osaamista ja ajattelua. Journalismin koulutus profiloituu monimediajournalismiin sekä yhteisöviestintään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Journalismin koulutus kuuluu myös valtakunnalliseen toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaan. Mainonnan suunnittelun koulutuksella on vankka asema mainosja viestintäalan toimistojen uuden luovan markkinointiviestinnän henkilöstön kouluttajana. Elokuvan koulutuksella on vahva kytkentä työelämän elokuva- ja animaatiotuotantoihin, ja koulutus on saanut monia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Muotoilija (amk). Muotoilun merkitys osana teollista toimintaa korostuu. Teollisuuden kilpailukyvyn lisääminen edellyttää design thinkingiä, jota muotoilun liittäminen osaksi tuotekehitystoimintaa voi tuoda. Muotoilu on välttämätön osa aidosti monialaista oppimisympäristöä. Musiikkipedagogi (amk). Musiikin toimintaympäristö Turun alueella on elinvoimainen (esim. musiikin ja hyvinvoinnin uudet yhteistyöavaukset, Laivaston Soittokunnan laajeneminen, musiikkioppilaitosverkosto, Musicare-verkosto). Pienestä opiskelijavolyymistä huolimatta musiikkipedagogien koulutus ja Turun konservatorio muodostavat kansallisesti merkittävä tanssin ja musiikin koulutuskokonaisuuden taiteen perusopetuksesta ammatillisen peruskoulutuksen taiteilijakoulutuksen kautta korkeakoulutason pedagogikoulutukseen. Tanssinopettaja (amk). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten luomiselle, opettajuudelle ja tanssin yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteis-

9 työssä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen tanssioppilaitosverkoston, ammattitanssiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa-aika-, sivistys- ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja (amk). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten luomiselle, ryhmäohjaajuudelle ja esittävien taiteiden yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen harrastajateatteriverkoston, ammattiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa-aika-, sivistys- ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto. Tradenomi (amk). Vuoden 2013 koulutusohjelmapäätökseen nähden lisäyksenä tietojenkäsittely, ei muita muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Liiketalous. Liiketalouden koulutus vastaa laaja-alaisesti alueen elinkeinoelämän ja palvelusektorin tarpeeseen. Yliopistokoulutuksesta poikkeava koulutustehtävä liittyy talouden ja laskentatoimen käytännön osaamiseen mm. tilitoimistojen tarpeisiin, finanssipalvelujen toimihenkilötyöhön sekä myyntityön ja ostotoiminnan käytännön toimijoiden kouluttamiseen. Tietojenkäsittely. OKM:n päätös velvoittaa jatkamaan tietojenkäsittelyä tradenomikoulutuksena. Turun alueen ict-klusterin palvelukseen tarvitaan ict-tradenomeja. Kirjasto- ja tietopalveluala. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutus toimii yhteistyössä Varsinais-Suomen yleisten ja korkeakoulukirjastojen kanssa sekä tuottaa kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaisia koko eteläiseen Suomeen. Logistiikka. Lounaisrannikko on vahva logistinen keskus, jonka kautta tavaravirrat kulkevat meren yli Eurooppaan ja Euroopasta satamien kautta edelleen itään. Liiketoiminnan logistiikan osaajille on alueella kova kysyntä. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto. Insinööri (amk) ja rakennusmestari (amk). Ei muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Energia- ja ympäristötekniikka. Lounais-Suomen rannikko on profiloitunut energia-rannikoksi. Ilmastonmuutos ja vaatimukset muuttaa teollisia prosesseja ovat huolen aiheena koko maassa. Koulutusvastuulla on vahva kytkentä alueen profiiliin ja työelämätarpeisiin. Koulutuksessa käsitellään niin energia-, vesi kuin resurssitehokkuuteenkin liittyvää problematiikkaa. Tieto-ja viestintätekniikka. Tieto- ja viestintätekniikan klusteri on Varsinais-Suomessa rakennemuutoksesta huolimatta edelleen vahva. Koulutus vastaa klusterin nykyisiin ja nouseviin vahvuusalueisiin kuten hyvinvointija peliteknologiaan. Konetekniikka. Työpaikkojen mukaisessa tarkastelussa Teknologiateollisuuden yritysten osuus on Varsinais-Suomessa muuta maata suurempi. Telakkateollisuuden ympärille kasvanut alihankintateollisuus on löytänyt myös uusia markkinoita ulkomailta tilanteessa, jossa alueellinen laivanrakennukseen liittyvä kysyntä on vähentynyt. Kouluttamalla modernin tuotantotekniikan ja - automaation osaamista turvataan tuotantotoiminnan pysyminen Suomessa ja Turun alueella. Prosessi- ja materiaalitekniikka. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutus toimii yhteistyössä Turun seudun vahvan bio-, elintarvike- ja kemianteollisuuden kanssa. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakennusala on alueen työllisyyden

10 kannalta suuri toimiala. Alueella toimii useita suuria rakennusalan yrityksiä, joilla on kiinteä yhteistyösuhde ammattikorkeakouluun. Tuotantotalous. Vienti ja muihin ulkomaantoimintoihin liittyvä toiminta korostuu, jolloin työelämässä tarvitaan insinööriosaamiseen liittyvää liiketalouden myynti ja osto-osaamista. Teknologiateollisuus ry on ilmaissut huolensa maan laajuisesti puuttuvasta insinöörien osto- ja myyntiosaamisesta. Tuotantotalouden koulutusohjelma vastaa tähän tarpeeseen. Koulutuksessa painottuvat yrittäjyyteen kouluttaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakaspalvelu sekä logistinen kuljetusosaaminen (entinen auto- ja kuljetustekniikka). Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Ei muutoksia nykytilanteeseen Bioanalyytikko (amk) Ensihoitaja (amk) Fysioterapeutti (amk) Kätilö (amk) Röntgenhoitaja (amk) Sairaanhoitaja (amk) Sosionomi (amk) Suuhygienisti (amk) Terveydenhoitaja (amk) Toimintaterapeutti (amk). Perustelut: Sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula. Merkittävä määrä terveydenhuollon työntekijöitä siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Turun ammattikorkeakoulussa vastataan laaja-alisesti sosiaali- ja terveysalan osaajien tarpeisiin. Fysioterapeutin, sairaanhoitajan, sosionomin ja terveydenhoitajan ohjelmat tuottavat osaajia lähinnä lounaisen Suomen työntekijätarpeeseen. Osa ohjelmista, bioanalyytikko, ensihoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, suuhygienisti ja toimintaterapeutti, kouluttaa alueellisen tarpeen lisäksi valtakunnalliseen tarpeeseen. Sosiaalialan koulutus vastaa myös Varsinais-Suomen lastentarhanopettajapulaan, noin puolet valmistuvista sosionomeista saa myös lastentarhanopettajan pätevyyden. Vieraskielinen koulutus. Tekniikan amk-tutkintoon johtavana (Bachelor of Engineering) järjestetään Information Technology. Sosiaali- ja terveysalan amk-tutkintoon (Bachelor of Health Care) johtavana järjestetään Nursingohjelma. Liiketalouden amk-tutkintoon johtavana (Bachelor of Business Administration) järjestetään International Business. Vieraskielisten koulutusohjelmien tavoitteena on korkeakouluyhteisön kansainvälistäminen, maassa asuvien ulkomaalaisten kouluttaminen, työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen sekä alueen kansainvälisten yhteyksien edistäminen. Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittoumassa on sovittu yhteisen vieraskielisen koulutuksen toteutusstrategian laatimisesta, jossa selkiytetään vieraskielisen koulutuksen tavoitteita ottamalla huomioon maahanmuuttajille tarkoitetun, ulkomaista työvoimaa Suomeen rekrytoivan koulutuksen, kaksois- ja yhteistutkintojen sekä koulutusviennin tarpeet. Haettavia koulutusvastuita on perusteltu myös kohdassa Lisäksi perusteluiksi esitetään liitteenä oleva taulukko A, jossa on haettavia koulutuksia vastaavien koulutusohjelmien työllistyminen, alueellinen sijoittuminen sekä vetovoima vuoden 2013 yhteishaussa.

11 Ehdotus ei perustu ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin. Yhteistyöstä muotoilija (ylempi amk) koulutuksen toteuttamisessa yhdessä Yh Novian kanssa on sovittu. Turun ammattikorkeakoululla on rahoituksen leikkausten jälkeen koulutuksen edellytyksinä riittävä opetushenkilöstö ja tukipalvelut sekä toimitilat ja laitteistot sekä Turussa että Salossa Muu koulutustehtävä Ylempää ammattikorkeakoulutusta (YAMK-koulutusta) tullaan järjestämään kaikilla neljällä koulutuksen painopistealueella tekniikassa, sosiaalija terveysalalla, liiketaloudessa ja kulttuurissa. Ensimmäisessä vaiheessa YAMK-koulutusta järjestetään liiketalouden yamk-tutkintoon johtavana (yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, kirjastoja tietopalvelu, International Business Managemement), tekniikan yamktutkintoon johtavana (teknologiaosaamisen johtaminen, rakentaminen, ympäristöteknologia), sosiaali- ja terveysalan yamk-tutkintoon johtavana (sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, terveyden edistäminen, kliininen asiantuntija, kuntoutus, sosiaaliala) sekä kulttuurialan yamktutkintoon (muoilija, ylempi amk) johtavana vuosina Muutokset nykytilaan: kulttuurialalla aloitetaan vuonna 2014 muotoilija (ylempi amk) koulutus yhteistyössä Yh Novian kanssa. Yamk-koulutus päättyy matkailu, -ravitsemis- ja talousalalla (palveluliiketoiminta) sekä luonnontieteiden alalla (Business Information Systems). Hakukohteita ei yhdistetä vielä 2014, mutta samaan tutkintoon johtavat ohjelmat toteutetaan yhteisenä. Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouman toimintasuunnitelmassa on sovittu, että ammattikorkeakoulut perustavat yhteiseksi ohjelmaksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ohjelman, joka toteuttaa valitut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot yhteisesti. Vieraskielisten YAMK-ohjelmien tavoitteena on AMK:n huippuosaamisen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille sekä kansainvälisten yhteyksien edistäminen ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla. Ulkomaalaisten on vaikea hakeutua ohjelmiin pääsyvaatimuksena olevan kolmen vuoden soveltuvan työkokemuksen vuoksi. YAMK-ohjelmat palvelevat hyvin alueen työelämää, mitä osoittavat työelämään sijoittumisluvut. Esimerkiksi Teknologiaosaamisen johtamisen ohjelmasta valmistuneista vastaavasti 89 % työssä Varsinais-Suomessa ja 11 % Satakunnassa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen yamk-ohjelmasta valmistuneista työllistyi Varsinais-Suomeen 75 %. - koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä - - perustelut taulukossa 1-3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle Muu koulutus Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus edistää elinikäistä oppimista ja palvelee Varsinais-Suomen alueen työelämän osaamista ja kilpailukyvyn kasvattamista. Täydennyskoulutus on palveluliiketoimintaa, joka tuottaa nykyisin vuosittain runsaat 2 miljoonan euroa ulkoista rahoitusta. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut pitkäkestoisia täydennyskoulutuksia sekä alakohtaisina että monialaisina erikoistumisopintoina, joille on ollut

12 hyvä kysyntä. Rahoituskannustimen puuttuessa ammatillisia erikoistumisopintoja ei ole aloitettu vuoden 2012 jälkeen, vaan näiden sijaan on tuotteistettu maksullisia täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu järjestää laajasti työvoimapoliittista koulutusta (esimerkiksi Salon seudun rakennemuutokseen sopeutuminen) sekä oppisopimustyyppistä koulutusta korkeakoulutetuille. Erikoistumisopinnoista ja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta hankitun osaamisen kautta Turun ammattikorkeakoulun valmiudet järjestää tutkinnon jälkeisiä erikoistumiskoulutuksia ovat hyvät. Täydennyskoulutus profiloituu jatkossa tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille. Turun ammattikorkeakoulu lisää avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavia opintojen tarjontaa oleellisesti syyslukuvuodesta 2013 lukien. Riittävät valmiudet omaaville järjestetään laaja opinto-oikeus, jolloin opiskelija voi hakea tutkintokoulutukseen ns. avoimen väylän kautta. Koulutusvienti ja tilauskoulutus. Koulutusvienti on kehittyvä osa palveluliiketoimintaa. Turun ammattikorkeakoulu on kartoittanut koulutusvientiin soveltuvat tuotteet ja osallistunut Future Learning Finlandklusteriohjelmaan. Ammattikorkeakoulu on tehnyt ohjeistuksen vientiprosesseille, koonnut koulutusviennin tietopankkia ja asiantuntijarekisteriä, tehnyt kohdemarkkina-analyyseja, kehittänyt verkostotoimintaa ja kouluttanut henkilöstöä kansainväliseen liiketoimintaan ja monikulttuurisuusosaamiseen. Jokaiseen tki-hankkeeseen laaditaan liiketoimintasuunnitelma, sillä kansianväliset projektit toimivat siltoina vientikauppaan. Koulutuksista ja konsultoinneista on tehty eri puolille maailmaa tarjouksia, näiden osalta neuvottelut ovat vielä käynnissä. Toistaiseksi merkittävin koulutusvientituote on kokonaan verkko-opetuksena toteutettavat Executive MBA (emba) opinnot (90 op), joihin vaaditaan Bachelor-tason tai vastaava koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Ohjelmassa on 200 opiskelijaa ympäri maailmaa. Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun aikuiskoulutuskeskus muodostavat FinnWayLearning konsortion. Valmistelussa olevassa konsortiosopimuksessa osapuolet sitoutuvat vuodesta 2014 alkaen konsortion toimintaan ja rahoitukseen. Tavoitteena on tarjota Turun alueen koulutusosaamisen koko paletti kansainvälisille koulutusviennin markkinoille. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi Lähi-itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä. Konsortion koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt oppilaitosten ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa sekä koulutusketjujen tarjoaminen Tutkimus- ja kehitystyö sekä muu toiminta TK-toiminnan laajuus TK-toiminnan laajuus ja rahoituspohja Vuonna 2011 Turun ammattikorkeakoulun TK-toiminnan ulkoinen rahoitus oli ammattikorkeakouluista neljänneksi suurin, TK-henkilötyövuosilla mitatuna Turun AMK oli suurin (199 htv). TK-toiminnan menoiksi vuonna 2013 on arvioitu 12.5 milj. euroa ja henkilötyövuosien määräksi 209. Olennaiset toiminnan muutokset Soveltava TKI-toiminta suuntautuu jatkossa neljälle painopistealalle tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille ja

13 organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutkimusryhmiin. TKI-toiminnan rahoituksen ennustetaan olevan 14 % ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta vuonna 2014 ja 17% kokonaisrahoituksesta vuonna TKItyön henkilötyövuosien ennustetaan kasvavan: arvio vuodelle htv, arvio vuodelle 2018 on 253 htv. Lukuihin sisältyy opetushenkilöstön, TK-henkilöstön ja TK-tukihenkilöiden työpanos. Rahoituspohja ja suunnitelma toiminnan kehittämisestä Vuonna 2012 TKI-toiminta jäsennettiin TKI-ohjelmien alla työskenteleviksi 34 tutkimusryhmäksi. Ne vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Tutkimusryhmien käynnistymisen myötä vuosille on odotettavissa TKI-toiminnan kasvupyrähdys, vaikka vuoden 2014 kasvua hillitseekin rahoitusohjelmakauden vaihdos ja rakennerahastorahoituksen väheneminen. Vuoden 2016 jälkeen ryhmätoiminta on vakiintunut ja kasvu tasaantuu. Projektit palvelevat hyvin alueen tarpeita ja toteutuvat samalla kansainvälisissä verkostoissa. EU:lta saatava (esim Horizon 2020) projektirahoituksen määrä jatkaa edelleen kasvuaan mm. tehokkaan kumppaniverkostotoiminnan vaikutuksesta. Tekesin rahoitusosuus kasvaa, vaikka sen jaettavissa oleva rahoitusmäärä pienenee. Yrityksiä ja organisaatiota palvelevan soveltavan tutkimuksen tarve kasvaa ja Turun ammattikorkeakoulu on tässä uskottava toimija. Turun ammattikorkeakoulu on Erasmus Lifelong Learning ohjelman parhaiten menestynyt suomalainen korkeakoulu, jolla on ollut lähes kolmannes ohjelman hankkeista vuosina TK-toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Tutkimus- ja kehitystyön painopisteet, suhde koulutuksen painopisteisiin ja alueen painopisteisiin Turun ammattikorkeakoulun organisatoriset tulosalueet on muodostettu alueen painopistealueita vastaaviksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Tämän ansiosta kunkin tulosalueen kehittämisosaamista edustavat tutkimusryhmät ovat yhteensopivia sekä koulutustoiminnan että alueen painopisteisiin. Tutkimusryhmät vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämistarpeisiin. Strategisten kumppanuuksien sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen, yhteiset infrastruktuurit ja yhteistyörakenteet TKI-verkostoissa määräävässä asemassa ovat alueen yritykset ja organisaatiot tarpeineen. Yhteistyöverkostoina Suomessa ovat alueen yliopistot, Suomen yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset. Tärkeän kansainvälisen yhteistyöverkoston muodostavat CARPE-kumppanuusverkoston korkeakoulut, jonka puitteissa tehdään jo nyt merkittävässä määrin TKI-työtä. Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät palvelevat maakuntastrategian teemoja ja tavoitteita. Turun ammattikorkeakoulu on osakkaana kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymissä Fimecc Oy, Rym Oy ja Tivit Oy sekä konsortion jäsenenä Future Combustion Engine Power Plant -tutkimusohjelmassa Cleen Oy:ssä. Näin ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään em. verkostoja TKI-toiminnassaan. Turun ammattikorkeakoulu on ENoLL-jäsen (European Network of Living Labs). Paikallisesti tärkeitä TKI-verkostoja ovat mm. LOURA-kehittämisohjelma ja Turun kaupungin kasvusopimus. LOURAyhteistyö vastaa mm. uuden EU:n rakennerahastopolitiikan tavoitteisiin.

14 Lisäksi kullakin tutkimusryhmällä on sille ja alan koulutukselle merkityksellisiä verkostoja, kuten ICT-alalla EUREKAn Celtic-verkosto ja Turku Game Lab, konetekniikassa Meridiem ja Koneteknologiakeskus Oy ja hyvinvointiteknologiassa FIHTA. Sosiaali- ja terveysaalan osalta Turun ammattikorkeakoulu toimii Lasten ja nuorten tutkimuskeskuksessa sekä Varsinais-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus VASSO:n sekä THL:n eri työryhmissä. Nämä ovat esimerkkejä TKI- toimijoiden verkostoista, infastruktuureista ja yhteistyörakenteista. Kulttuurialalla keskeiset verkostot ovat alueellinen Kulttuurihyvinvointi-työryhmä sekä Luovien alojen LUOVIKKO-ryhmä. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen strategisessa liittoumassa käynnistetään vuonna 2014 TKI-yhteistyö energia-osaamisen teemoissa vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Lisäksi korkeakoulut ovat tunnistaneet tutkimuskokonaisuudet, joissa niillä on vaikuttavaa ja toisen osaamisalaa tukevaa (ei siis päällekkäistä) TKI-toimintaa. Kokonaisuudet ovat energiaosaamisen lisäksi hyvinvointiteknologia, toimiva arki ja saavutettavuus sekä tulevaisuuden työ. Erityisesti näissä tutkimusteemoissa korkeakoulut sitoutuvat vahvistamaan yhteistyötään kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhteisinä uusina avauksina on nostettu esiin molempien korkeakoulujen kampus-hankkeet, elintarvikkeiden tuotekehitys sekä työelämälähtöiset menetelmät soveltavassa taiteessa. Lisäksi liittouman ammattikoulut asettavat tavoitteekseen kehittää maakuntien rajaalueilla olevien seutukuntien TKI-palveluita. TKI-toiminnan integroituminen koulutukseen. Turun ammattikorkeakoulussa sovelletaan oppimisotteena innovaatiopedagogiikkaa, jonka tuloksena tutkinnon suorittaneella on vahvat innovaatiokompetenssit. Innovaatiopedagogiikan ajatuksena on harjaannuttaa opiskelijat opintojen alusta alkaen työelämässä vaadittavaan uutta luovaan ja kehittävään toimintaan. Tutkimusryhmät noudattavat innovaatiopedagogiikan viitekehystä ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä opiskelun alusta pitäen. Opiskelijat suorittavat TKI-hankkeissa yksittäisiä opintojaksoja, projektiopintoja, opinnäytetöitä ja harjoittelua. TKI-työssä suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut ( op vuonna 2012). Suunnitelma henkilöstön TKI-pätevöitymiseen tähtäävistä toimista. Henkilöstön TKI- osaamisen kehittämiseen panostetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI-verkoston kanssa. Tavoitteena on käynnistää valtakunnallinen TKI-kehittämisohjelma, joka uudistaa ammattikorkeakoulujen TKIosaamista ja vahvistaa henkilöstön valmiuksia. Osaamisen siirto ammattikorkeakoulun ja alueen välillä. Turun ammattikorkeakoulun toimintamallina on innovaatiopedagogiikka. Se tehostaa ja tekee luonnolliseksi osaamisen molemminsuuntaisen (ammattikorkeakoulusta alueelle ja alueelta ammattikorkeakouluun) siirtymisen. Tällöin TKIhankkeet toimivat ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä alueen toimijoiden yhteisinä työ- ja oppimisympäristöinä. Lisäksi TKihankkeissa havaittujen koulutustarpeiden pohjalta on suunniteltu erikoistumisopintoja sekä täydennyskoulutuksen tuotteita. Osaamisen siirron vahvistamiseksi ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2013 toimintakokeiluita (mm. liiketoimintaklinikka, Tuoteväylä), joissa testataan uusia käytäntöjä, joilla ammattikorkeakoulun osaamista, uusia toimintatavat ja tuotteita saadaan tehokkaasti palvelemaan alueen yrityksiä ja organisaatioita. Hyvät käytännöt vakiinnutetaan ammattikorkeakoulun toimintaprosesseiksi.

15 Immateriaalioikeuksien hallinnoinnin ja käsittelyn suhteen pyritään jatkossa joko alueelliseen toimintatapaa turkulaisten yliopistojen kanssa tai yhteiseen toimintatapaan joidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena immateriaaliasioiden osaamisen nostaminen ja käytäntöjen tehostaminen. Toimipisteiden edellytykset TKI-työhön. TKI-toiminta ei ole siiloutunut toimipisteisiin, vaan toiminta sijoittuu neljälle (aiemmin kuudelle) opetuksen tulosalueelle kunkin tulosalueen vastuulla olevaan tutkimusohjelmaan, jossa toimii kärkiosaamisalueiden tutkimusryhmiä. Ammattikorkeakoulun johto ja TKI-keskus vastaavat strategisesta ohjauksesta matriisorganisaatiossa. Tulosalueet toteuttavat jo nykyisin yhteisiä hankkeita, esim. Linnankadulla toimiva Taideakatemia yhteisiä hankkeita Ruiskadun Terveys- ja hyvinvointi- tulosalueen kanssa. Hankkeiisin rekrytoidaan osaajat koko ammattikorkeakoulun osaajien joukosta. TKI-tukipalveluiden hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä parannetaan. Ulkoisen rahoituksen määrä osoittaa, että Turun ammattikorkeakoululla ja sen kaikilla toimipisteillä Turussa ja Salossa on vahvat edellytykset TKI-työhön. Salon toimipisteen TKI-toiminta kytkeytyy olennaisesti alueen elinkeinoelämään. Toimipisteen TKI-toiminta sijoittuu usean eri tulosalueen tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmista vastaavat TKI-päälliköt johtavat myös Salon toimipisteen TKI-toimintaa. Operatiivisen toiminnan tukihenkilöinä on Salon toimipisteen suunnittelijoita ja talousosaajia. Salon TKI-toiminnan vahvuuksia ovat monialainen toimipiste, bisnesakatemia toteutusympäristönä ja hyvät yhteydet alueen elinkeinoelämään Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Kuvaus harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista Turun ammattikorkeakoulun kaikilla sijaintipaikkakunnilla opiskelevat ovat saaneet hyvin harjoittelupaikkoja. Näköpiirissä ei ole seikkoja, joiden vuoksi harjoittelupaikkojen saanti vaikeutuisi tulevaisuudessa. Opiskelijoiden harjoittelu on ohjattua. Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikat pääasiassa itse lukuun ottamatta terveysalaa, jolla harjoitteluyhteistyö perustuu ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikkojen välisiin sopimuksiin. Harjoittelu on jaettu yleensä 1-3 harjoittelujaksoon siten, että alkuosa harjoittelusta on perusharjoittelua ja loppuosa ammatillista harjoittelua. Osa harjoittelusta suositellaan suoritettavaksi ulkomailla tai kansainvälisessä ympäristössä. Ulkomaisia harjoittelupaikkoja välittää kv-yksikkö. Harjoittelun organisoinnista, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavat joko harjoittelun lehtorit tai koulutusohjelmien opettajat. Muu kuin koulutusta ja tk-toimintaa koskeva aluekehitystehtävän toteuttaminen sekä aluevaikuttavuus Turun ammattikorkeakoulu on edustettuna Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen koulutusjaostossa. Maakuntastrategian valmistelussa ammattikorkeakoulun edustaja on vetänyt Osaaminen työryhmää. Ammattikorkeakoulu on sitoutunut Varsinais-Suomen maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelmaan. Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Neuvontakeskus Kunnonkoti on esteettömän asumisen malliympäristö, joka palvelee Varsinais-Suomen aluetta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kunnonkodissa on esillä erilaisia

16 kodin turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Turun ammattikorkeakoulun rooli ympäristönsuojelussa on merkittävä. Ammattikorkeakoululla on ollut 12 projektia eli noin 10 % kaikista EU:n Central Baltic INTERREG IV A Programme ohjelman hankkeista. Esimerkiksi Baltic Sea Now -hanke kokoaa Itämeren alueen laajan yleisön ja yhteisöjen tahdon suojella meriympäristöä sekä vahvistaa Itämerivaltioiden yhteistä Itämeri-identiteettiä. Yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet ja tulokset. Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen monipuolisia yrittäjyysopintoja, jotka valmentavat yrittäjyyteen sekä antavat tarpeellisia taitoja yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjyyteen tai yrittäjämäiseen toimintaan voi tutustua opiskelijayrityksissä, harjoitusyritystoiminnassa, opiskelijoiden osuuskunnissa sekä yritysten kanssa toteutettavissa projekteissa, palvelutoiminnassa tai TKI-projekteissa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnalliseen Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun sekä Yrittäjyyden kipinä -tapahtumasarjaan. Ammattikorkeakoulu on tukenut nuorten yrittäjien Boost Turku -toimintaa. Työllistymisen sijoittumisseurannan mukaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneista 3% toimi yrittäjinä syksyllä Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat menestyneet kansallisissa ja kansainvälisissä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailuissa. Turun ammattikorkeakoulu tukee alueen yrittäjiä täydennyskoulutukselle sekä palvelu- ja TKI-toiminnalla. Korkeakoulujen ja Turku Science Parkin yhteinen -palvelu välittää tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista Varsinais-Suomen alueen yrityksille ja yrityspalveluorganisaatioille. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurille koulutuksiin perehtyneen yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on neuvoa sopivan koulutuksen suunnittelussa sekä tarjota tietoa koulutusmahdollisuuksista ja rahoitusvaihtoehdoista. Muut sidosryhmäyhteistyön muodot Ammattikorkeakoululla on Trafin myöntämä toimilupa katsastukseen sekä katsastuksen alalletulo- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Katsastuksen lisäksi järjestetään palveluliiketoimintana katsastuskoulutuksen yleisjaksoja, henkilöauton määräaikaiskatsastusjaksoja, raskaankaluston määräaikaiskatsastusta sekä paineilmajarrukursseja. Korkeakouluyhteistyön näkyvä osoitus on Kupittaan ICT-talo, jossa toimivat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Kupittaan lukion ict-linja.

17 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Perustelut liitteelle 4 Arvio ylläpitäjää koskeista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Perusrahoituksen sekä aloituspaikkojen voimakkaat leikkaukset muodostavat suurimman toiminnallisen- ja taloudellisen riskin Turun ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnalle. OKM:n toimittaman rahoitusennusteen mukaan Turun amk Oy:lle tuleva perusrahoitus tulee vähentymään 8,04 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä, mikä on 12,94% vuoden 2013 tasosta. Lisäksi ammattikorkeakoulun toiminnan yhtiöittäminen vuoden 2014 alussa aiheuttaa lähtökohtaisesti mm. henkilöstökustannusten nousua. Perusrahoituksen huomattavat leikkaukset ja yhtiöityminen edellyttävät strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan kustannustehokkuuden nostamista. Suunnitelma sisäisen valvonnan järjestämisestä. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n sisäinen valvonta tullaan järjestämään ja hyväksymään samassa yhteydessä kun yhtiö päättää hyvän hallinnon periaatteista vuoden 2014 alussa. Taloudelliset riippuvuudet ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeen omistajatahoista. Turun AMK Oy on hakemusvaiheessa Turun kaupungin (91%) ja Salon kaupungin (9%) omistama yhtiö. Sekä Turun että Salon omistamien Turun ammattikorkeakoulun käytössä olevien toimitilakiinteistöjen vuokrasopimukset tullaan siirtämään yhtiön vastuulle vuoden 2014 alusta. Vuokrasopimukset ja vuokranmääräytymisperusteet on kuvattu kohdassa Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Perustelut liitteelle 5 Analyysi taloudellisesta toimintaedellytyksistä ja riskeistä tunnuslukujen perusteella Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut ovat suunnitellulla pääomituksella vakaalla pohjalla. Tilikauden tulos on positiivinen koko tarkastelukauden ajan. Keskeisimmät suunnitteluoletukset ovat: - Arvio valtionosuuden kehityksestä perustuu OKM:n ennusteeseen Yksikköhintoihin on lisätty 4,03% alv-kompensaatiota koko laskentakauden ajalle. - Ulkoisen rahoituksen, etenkin palvelutoiminnan, oletetaan kasvavan. - Palkkakulujen oletetaan pienenevän 2 milj. euroa vuosina lähinnä rakenteellisen sopeuttamisen myötä. Sopeuttamistoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.3. henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen - Vuokrakuluissa on otettu huomioon lisäyksenä kampus-hankkeen toteutuminen vuodesta 2017 sekä vastaava säästö muissa tilakustannuksissa. Hankkeesta oletetaan syntyvän myös synergiasäästöjä henkilöstökuluihin. - Turun kaupunki pääomittaa yhtiötä purkamalla ammattikorkeakoulun investointirahaston. Muut osakkaat sijoittavat oman pääoman osuuden samassa suhteessa. Tämän seurauksena yhtiön oman pääoman tason arvellaan olevan noin 16,8 milj. euroa, mikä takaa yhtiön hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ja luo rahoituspuskuria ennakoitua heikommalle tuloskehitykselle. Noin puolet pääomituksesta varataan tulevan kampuksen käyttöomaisuushankintoihin. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Tilat. Turun ammattikorkeakoulu toimii Turussa sekä Turun kaupungin omistamissa kiinteistöissä että yksityiseltä sektorilta vuokratuissa tiloissa. Tällä hetkellä toimitilojen vuokraajana toimii Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, jolta Turun ammattikorkeakoulu on edelleen vuokrannut toimitilat. Osakeyhtiömuotoon siirtymisen yhteydessä vuodesta 2014 lukien tilojen vuokrasopimukset tekee suoraan Turun Ammattikorkeakoulu Oy. Kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ammattikorkeakoulun toimintaa Turussa keskitetään Kupittaan kampusalueelle, jonne suunniteltu kampusrakennus 4000 opiskelijalle korvaa Ruiskadun ja Sepänkadun toimipisteet ja vähentää yli

18 tilaneliötä. Omassa käytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. Turun ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä käytössään lähes m2 toimitilat. Suurimmat toimipisteet Turussa ovat Ruiskadun sekä Sepänkadun kiinteistöt, joiden huoneala on yhteensä m2. Taide- ja media-alan opetusta antava Taideakatemia toimii Linnankadulla Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevalta vuokratussa, alan koulutustoimintaan soveltuvassa kiinteistössä. Salon kampuskiinteistöstä on tila ( m2) vuokrattu Salon kaupungilta. Tilankäyttöä tullaan tehostamaan huomattavasti (taulukko 1). Yhteiskäytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. ICT-talossa toimii nykyisin ammattikorkeakoulun lisäksi Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Turun AMK ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ovat kartoittaneet DIAKin Turun toimipisteen tilatarpeita. Turun ammattikorkeakoululla on mahdollisuuksia tarjota DIAKille tiloja Kupittaan alueelta elokuusta 2014 lukien, mikäli yhteistyö toteutuu. Muiden omistuksessa, mutta ammattikorkeakoulun käytössä olevat infrastruktuurit. Taideakatemian musiikin koulutusohjelman tarvitsemia tiloja (914 m2, /vuosi) vuokrataan Turun konservatoriolta, ja samoissa tiloissa toimii yhteistyökumppani Laivaston Soittokunta. Tekniikan alalla Koneteknologiakeskus Turku Oy tarjoaa ajanmukaisia laitteita opiskelijoiden ja projektien käyttöön. Lisäksi ammattikorkeakoululla on käytössään meritekniikan allas. Kampus-investoinnin yhteydessä ammattikorkeakoulu siirtyy käyttämään Aalto-yliopiston meritekniikan altaita. Ammattikorkeakoululla on terveys- ja hyvinvointialan yhteistyötä Kupittaan alueella toimivien organisaatioiden kuten Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS), Åbo Akademin sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Yhteistyön syventämisestä on syntynyt asiantuntijaryhmien avulla uusia aloitteita tilojen sekä erityislaitteiden yhteiskäytöstä sekä opetuksessa tapahtuvat yhteistyön tiivistämisestä. Nämä koskevat erityisesti em. alojen laboratorio- ja simulaatiotiloja. Palvelujen yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa. ICT-talossa on yhteinen korkeakoulukirjasto sekä talon muut palvelut, mm. opiskelijaravintola. Untamonkadulla toimii DIAKin kanssa yhteiskäytössä oleva kirjasto. Linnankadun kiinteistössä toimii taide- ja media-alan kirjasto yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Tilojen saavutettavuus. Kupittaan kampuksen kiinteistöt (ICT-talo ja Untamonkatu) ovat logistisesti keskeisellä paikalla; se sijaitsee noin 2 kilometrin päässä Turun kauppatorilta, joka on paikallisen linja-autoliikenteen keskus ja 2,5 kilometrin päässä Turun linja-autoasemalta. Kupittaan kampusalue sijaitsee lisäksi aivan Helsingin moottoritien varressa ja siitä on alle puolen tunnin ajomatka kansainvälisten yhteyksien lentokentälle. Kupittaalla on myös oma rautatieasema. Alueen kevyen liikenteen väylästö on tiheä, ja alue on helposti saavutettavissa. Ruiskadun, Sepänkadun, ja Taideakatemian kiinteistöt ovat myös vaivattomasti saavutettavissa julkisen liikenteen välineillä tai kevyen liikenteen väyliä käyttämällä. Salon ja Turun välillä on moottoritie- ja raideyhteys. Turun kaupungin alueella liikennöivät reittiliikenteen bussit ovat suhteellisen yleisesti jo matalalattiabusseja. Lisäksi palvelulinjojen (P1, P2 ja P3) reitistö kattaa varsin hyvin myös kampusalueiden sijainnin. Joillakin kampusalueilla pysäköinti onnistuu vammaismerkityille paikoille, osalla alueista pysäköintialue on varsin kaukana kampusalueiden rakennuksista ja/tai kulku rakennuksien sisäänkäyntiin pysäköintipaikoilta ongelmallista. Ruiskadun, Untamonkadun ja Joukahaisenkadun kampusalueiden rakennuksissa on kohtuullisen esteetöntä liikkua, Sepänkadun ja Linnankadun rakennuksissa on liikkuminen esteellisempää. Induktiosilmukoita löytyy tällä hetkellä ICT-talosta ja Ruiskadulta; Untamonkadun, Sepänkadun ja Linnankadun toimipisteistä induktiosilmukat puuttuvat. Merkittävien toimitila- ja korjausinvestointien tarpeet. Ammattikorkeakoulun (pl. Taideakatemian tilat Linnankadulla) toimintaa Turussa ollaan lähitulevaisuudessa keskittämässä Kupittaan kampusalueelle. Suunnitelman mukaan Ruiskadun ja Sepänkadun toimipisteistä luovutaan, jolloin 4000 opiskelijaa siirtyy Kupittaalle. Turun kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen Kampus-hankkeen toteuttamisesta. Kampuksen uudisrakennuksen tilaohjelmassa bruttoala on noin m2. Uudisrakennus toteutetaan vuokrahankkeena. Kupittaan alue mielletään korkean teknologian ja osaamisen keskittymäksi Turku Science Parkin ja useamman korkeakoulun sijaitessa alueella. Lisäksi Kupittaa on suosittu liikunta-alue ja se kerää vuosittain merkittävän määrän niin kaupunkilaisia kuin ulkopaikkakuntalaisia käyttämään alueen palveluita. Ruiskadun ja Sepänkadun koulutusten

19 siirto alueelle lisää merkittävästi em. palveluiden käyttöä. Kupittaan kampus-alueella sijaitsevat tällä hetkellä ICTtalo ja Untamonkadun kiinteistö. Kupittaan kampuksen uudisrakennukseen rakennetaan joustomuunnettavia tiloja, jotka täydentävät em. opetustiloja. Erityisopetustilat sijoitetaan uudisrakennukseen ns. saarekkeiksi, jotka sisältävät projektitilaa ja erityislaitteita. Tiloja ja palveluita tarjotaan yritysten käyttöön. Tämä toimintapa edustaa Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan periaatetta. Vuokrat ja vuokrien määräytymisperusteet paikkakunnittain. Ammattikorkeakoululla on vuoden 2014 jälkeen toimitiloja Turussa ja Salossa. Kampus-hankkeen suunnitellun toteutumisen jälkeen Turun ammattikorkeakoulun käyttöön jäävät taulukossa 1 harmaalla merkityt tilat. Taulukko 1. Turun ammattikorkeakoulun käytössä olevan opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit sekä niistä aiheutuneet menot vuonna Kiinteistö tai tila Omistaja Paikkakunta m2 Menot (alv. 0 %) Vuokrasopimus voimassa Amiraalistonkatu 6-10, Linnankatu 65 Turun kaupunki Turku ,41 toistaiseksi ICT-talo, Joukahaisenkatu 3 Turun Teknologiakiinteistöt Oy Turku , Kiint. Oy Untamonkatu 2 RBS Nordisk Renting Oy Turku , Turuntie 31 L-S Koulutuskuntayhtymä Loimaa , Rieskalähteentie 76 Turun kaupunki Turku ,89 toistaiseksi Ruiskatu 8 Turun kaupunki Turku ,02 toistaiseksi Ylhäistentie 2 Salon kaupunki Salo ,28 toistaiseksi Sepänkatu 1 Turun kaupunki Turku ,65 toistaiseksi Sepänkatu 2 Turun kaupunki Turku ,54 toistaiseksi Sirkkalankatu 37 Turun kaupunki Turku ,28 toistaiseksi Telakkaranta, Linnankatu 56 Kuntien eläkevakuutus Turku , Trivium Business Park KOy Trivium Business Park Turku ,04 toistaiseksi YHT m2 YHT ,22 Turun kaupungin omistamien kiinteistöjen menot pitävät sisällään ylläpitovuokran ja erillisvastikkeet (maanvuokra, korjausvastuu ja pääomavuokra). Taulukon 1. menoihin on Ruiskadun ja Sepänkadun osalta lisätty muut kuin em. vuokrista johtuvat tilakulut (puhtaanapitopalvelu, siivous, vesi ja sähkö). Muista kuin Turun kaupungin omistuksessa olevista Turun AMK:n käytössä olevista tiloista maksetaan vuokran lisäksi kiinteistönhoidosta ja sähköstä, jotka kaikki sisältyvät taulukossa 1. mainittuihin menoihin. Yksityiseltä sektorilta vuokrattujen tilojen vuokriin sisältyy ylläpito- ja korjauskustannukset, joten näiden osalta mainittavia investointitarpeita ei ole. Tukipalveluiden järjestäminen. Turun ja Salon toimipisteissä on hyvät opiskelijapalvelut, kirjastopalvelut sekä ITpalvelut. Talous- ja henkilöstöpalvelut on pääosin keskitetty Turkuun ICT-taloon, mutta kaikissa toimipisteissä on talous- ja henkilöstöhallinnon ja asianhallinnan toimistosihteeri. Toimintojen siirtyessä Kupittaalle kampuksen uudisrakennuksen myötä tukipalveluita on tarkoitus keskittää opiskelijoiden ja henkilöstön palvelusaarekkeeseen. Kaikissa ammattikorkeakoulu toimitiloissa on asianmukainen kiinteistönhoito, neuvonta ja muut toimitilapalvelut. Toiminnalliset riippuvuudet ylläpitäjästä, esim. tietojärjestelmät. Turun ammattikorkeakoulu käyttää Turun kaupungin talouspalvelukeskus TAPAKEn kirjanpitopalveluita. TAPAKE ylläpitää SAP-kirjanpitojärjestelmässä ammattikorkeakoulun kustannuspaikat, ammattikorkeakoulujen koodiston mukaiset tilit ja tilausnumerot. Ammattikorkea-

20 koululla on seuranta- ja raportointimahdollisuus SAP BI -tietovaraston kautta. Ammattikorkeakoulu käyttää Turun kaupungin ylläpitämiä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Budjetointiin ja seurantaan käytetään SAP BPC järjestelmää. SAP BI tietovarasto on talouden raportointia, myyntilaskuja sekä hankintoja varten. Ostolaskut käsitellään Rondo R8 kierrätys- ja arkistointijärjestelmällä. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelminä käytössä ovat Personec FK ja ESS-liittymä. Matka- ja kululaskujen käsittelyyn käytetään Populus järjestelmää. Ammattikorkeakoulun kotimaiset ostolaskut käsitellään, kierrätetään ja arkistoidaan Turun kaupungin Rondo-järjestelmällä. Ulkomaan ostolaskujen maksu tapahtuu kaupungin TAPAKEssa toimeksiantojen mukaan. Muilta osin Turun ammattikorkeakoulu käyttää itse ylläpitämiään tietojärjestelmiä. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Opetustarjonta. Suuressa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella laajasti tutkinnon valinnaisia opintoja. Tutkintosäännön mukaan opiskelijat sisällyttävät opintoihinsa 30 op vapaasti valittavia opintoja, joita voivat olla muiden koulutusohjelmien opinnot, kieliopinnot, työelämän tai TKI-hankkeen projekteissa tehtävät opinnot. Kesäopintojen kehittäminen luo joustavia opiskelumahdollisuuksia ja jouduttaa valmistumista. Kesäopinnot ovat kaikkien Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden saavutettavissa. Vapaasti valittavien opintojen tarjonta on laajempaa Turussa kuin Salossa. Salon liiketalouden koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus luoda oma oppimispolku ja valita oma erikoistumisalueensa. Opiskelu tapahtuu tekemällä projekteja tiimeissä yrittäjämäisessä oppimisympäristössä. Työharjoittelu ja opinnäytetyö voidaan sitoa osuuskuntatyöhön ja omaan yritystoimintaan. JOO-sopimus. Turun ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opintoja JOO-sopimuksen piiriin kuuluvissa muissa Turun korkeakouluissa (Turun yliopisto, Åbo Akademi, DIAK, HUMAK ja Yh Novia). JOO-opintoprosessin sujuvuutta parannetaan uusitulla menettelytavalla ja ohjeistuksella YH Novian, HUMA- Kin ja DIAKin kanssa. Kielten opetustarjonta. Suomen, ruotsin ja englannin kielen ja viestinnän opetus kuuluu kaikkien opiskelijoiden opetussuunnitelmaan. Lisäksi alakohtaisesti kartoitetaan muiden kielten opetustarpeet. Saksan ja venäjän opetus ovat jo nyt joidenkin alojen opetusohjelmassa. Vuodesta 2014 alkaen pyritään saamaan erillisen kieliohjelman (Professional Communication) puitteissa opiskelijalle näkyväksi erilaisia kielipolkuja, joiden avulla opiskelija voi suunnitella pitkäjänteisesti kielitaitonsa kehittämistä ja valmistuessaan osoittaa vahvaa kansainvälisyysosaamista valitsemansa kulttuurin osa-alueella. Kieli- ja viestintäkoulutuksen sisällöt ovat työelämälähtöisiä. Kehityssuuntana on, että opetusta voidaan yhä enemmän integroida aidosti ammattiopintoihin, ja opettajat toteuttavat opetusta yhdessä. Opetusta tullaan integroimaan myös koulutusohjelmien projekti- ja tki-työhön. Virtuaaliopetuksen osuus kieli- ja viestintäkoulutuksen tarjonnasta tulee lisääntymään. Opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut rakentuvat keskitetyn ohjausmallin ja tuutoriperustaisen mallin synteesille, jossa korostuu moniammatillinen ohjaus- ja neuvontaketju. Opiskelijahakuvaiheessa hakutoimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa. Opinto-ohjauksen lähipalvelut tulevat opettajatuutoreilta ja opintosihteereiltä sekä vertaistuutoreilta. Ammattikorkeakoulu hankkii ohjausketjussa merkittävässä roolissa olevan vertaistuutoroinnin Opiskelijakunta TUO:lta. Jokaisessa toimipisteessä on opintotoimisto, joissa työskentelee yhteensä 15 kokoaikaista opintosihteeriä. Salon toimipisteessä on kaksi opintosihteeriä ja yksi opinto-ohjaaja. Kupittaan kampuksen suunnitelman mukaan opintotoimistopalveluita keskitetään ja tarjotaan nykyistä laajemmin aukioloajoin. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty oma opinto-ohjaaja ja opettajatuutori. Vertaistuutorit ovat opiskelijoita, jotka toimivat uusien opiskelijoiden tukena ensimmäisen vuoden aikana, erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Opettajatuutori käy puolivuosittain kehityskeskustelun opiskelijan kanssa. Opettajatuutori seuraa opintojen etenemistä ja ottaa yhteyttä opiskelijaan, mikäli merkkejä opintojen viivästymisestä on havaittavissa. Opettajatuutoreiden ohjattavana ovat noin opiskelijan ryhmät. Ohjauksen tarve tulee lisääntymään jatkossa suuntautumisvaihtoehtojen poistuessa ja valinnaisuuden lisääntyessä. Opinto-ohjaajat neuvovat, opastavat ja auttavat opiskelijoita kaikissa opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Opintoohjaaja kantaa päävastuun opintojen loppuvaiheen ohjauksesta. Opinto-ohjaaja koordinoi ja ohjaa opettajatuutoritoimintaa. Opinto-ohjauksen yhteenlaskettu resurssi on tällä hetkellä 9.2 henkilötyövuotta, jolloin yhtä henkilötyö-