Ajankohtainen talouskatsaus. OK! Akatemia Johtaja, pääekonomisti Penna Urrila

Transkriptio

1 Ajankohtainen talouskatsaus OK! Akatemia Johtaja, pääekonomisti Penna Urrila

2 Aiheita Maailmantalous elokuussa 2021 rokotuksilla ulos koronasta Koronakriisi ennennäkemätön talousshokki Massiivinen elvytys Rokotukset muuttaneet tunnelmaa ja myös talouden näkymiä Miten Suomi on selvinnyt koronakriisistä? Loivempi lasku 2020, myös nousu muita vaisumpaa Kasvu tällä hetkellä selvästi yli trendin, rajat tulevat pian vastaan Koronaa edeltäneet kysymykset nousevat uudelleen pintaan Julkisen talouden näkymät Suomi ikääntyy ja velkaantuu Korjausliikkeellä jo kiire Mitä keinoja on tilanteen oikaisemiseksi? 2

3 Koronakriisi oli ennennäkemätön ja hyvin epätyypillinen shokki mutta elpyminen vahvaa Vrt. finanssikriisi 2009: maailman BKT vain -1,7 % 3

4 Maailmankaupassa rajuja kasvulukuja v

5 Massiivinen elvytys jatkuu onko menty jo pitkäksi? USA:ssa ennustetaan kasvun nopeutuvan jopa koronaa edeltävän ennusteuran yläpuolelle (!) 5

6 Talouden kasvukäänne johtanut pullonkauloihin ja hintapaineisiin Hintapiikkejä erityisesti raakaaineissa ja energiassa Suuri osa toimitusketjuista häiriintynyt, toimituksissa viivettä Konttirahtien hinnat moninkertaistuneet 6

7 Inflaatiopaineet kasvaneet erityisesti USA:ssa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa 7

8 Jopa USA:ssa hintapaineet näyttävät kuitenkin väliaikaisilta 8

9 Korona kurittanut työmarkkinoita USA:ssa elpyminen vauhdissa IT-kupla Finanssikriisi Koronakriisi

10 Koronarokotteet kääntäneet talouden suunnan ja tunnelman virusvarianteista huolimatta Suomi 10

11 'hrecfin0110' 'hrecfin0110' Kuluttajien ja yritysjohtajien talousluottamus on uusimmissa kyselyissä hyvin vahvaa lähes kaikissa EU-maissa Suomi *Maat on järjestetty viimeisen havainnon perusteella 11 Lähde: Euroopan komissio

12 Miten Suomi on pärjännyt koronakriisissä suhteessa muihin?

13 Suomi näyttäytyy monille koronakriisin onnistujana - sekä terveydellisesti että taloudellisesti HS Tilastokeskus Tieto ja trendit 3/

14 Suomen talouskasvu EU-vertailun paremmassa keskiryhmässä vuosina * Suomi 14 *Maat on järjestetty vuosien 2020 ja 2021 yhteenlasketun kehityksen perusteella Lähde: Eurostat

15 Suomessa kasvu on tällä hetkellä selvästi pitkän aikavälin potentiaalia nopeampaa kasvun rajat tulevat pian vastaan 15

16 Suomen talous törmää heti koronan jälkeen kasvun esteisiin Jo vuosien yhteenlaskettu kasvu jää Suomessa alle EU:n keskitason* Suomi *Maat on järjestetty vuosien yhteenlasketun kehityksen perusteella 16 Lähde: Euroopan komissio

17 Toimialojen erot valtavat Majoitus-, ravintola- ja kuljetusala kärsivät eniten vuonna 2020 Bruttoarvonlisäyksen volyymin muutokset vuonna 2020 B Kaivostoiminta ja louhinta J Informaatio ja viestintä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus L Kiinteistöalan toiminta P Koulutus E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön C Teollisuus K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta A Alkutuotanto Yhteensä F Rakentaminen S Muu palvelutoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus % 17

18 Osa toimialoista syvässä koronakuopassa vielä syksyllä 2021 Toimialat on järjestetty viimeisen havainnon perusteella 18 Lähde: Tilastokeskus, liikevaihdon kuukausikuvaajat

19 Yrityskentässä pahimmat pelot jäivät toteutumatta, mutta vielä ei olla selvillä vesillä 19

20 Epävarmuus talousennusteissa suurta Yksikkötyökustannukset 2010 = 100, nimelliset Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ ¹ Euroopan komission ennuste Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM34170 VM: kilpailukyky heikkenee suhteessa euroalueeseen v VM:n ennuste Suomen ansiotason noususta 2,5 % sekä 2022 että

21 VM:n talousennusteen lukuja Muut keskeiset ennusteluvut ** 2022** 2023** Bruttokansantuote, mrd. euroa Palvelut, määrän muutos, % 2,1 1,5-3,0 2,6 3,0 1,4 Koko teollisuus, määrän muutos, % -2,8 2,6-2,2 3,2 3,0 1,8 Työn tuottavuus, muutos, % -1,3 0,2-0,8 2,0 1,6 1,0 Työlliset, muutos, % 2,7 1,0-1,5 0,1 1,2 0,6 Työllisyysaste, % 71,7 72,5 71,6 71,7 72,6 73,2 Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,8 7,8 7,2 6,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,1 1,0 0,3 1,4 1,5 1,7 Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,7 2,1 1,8 2,7 2,5 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa -4,3-0,8 0,7 0,3 0,9 1,3 Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, % -1,8-0,3 0,3 0,1 0,4 0,5 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % -0,3-0,4-0,4-0,5-0,5-0,4 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 0,7 0,1-0,2-0,2-0,1-0,1 Julkisyhteisöjen menot, suhteessa BKT:hen, % 53,4 53,2 56,7 56,3 54,0 53,1 Veroaste, suhteessa BKT:hen, % 42,4 42,2 41,7 42,3 41,6 41,2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -0,9-1,0-5,4-4,7-2,9-2,2 Valtion rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -1,3-1,1-5,6-5,0-2,9-2,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:hen, % 59,7 59,5 69,2 71,6 72,4 73,9 Valtionvelka, suhteessa BKT:hen, % 44,9 44,3 52,6 55,3 56,1 57,6 21

22 Julkisen talouden näkymä muuttunut dramaattisesti heikompaan hallituskaudella Julkisen talouden tasapaino, %/BKT Kesäkuu 2019 Kesäkuu 2020 Huhtikuu Alijäämä hallituskauden lopulla noin 6 mrd, kun ennen koronaa ennuste oli vain noin 2 mrd. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin 2 mrd. tasapainotusta työllisyystoimien avulla Julkinen velka / BKT, % Kesäkuu 2019 Kesäkuu 2020 Huhtikuu 2021 VM:n mukaan velkasuhde tasapainottuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla ja silloinkin vain tilapäisesti Vuoden 2023 vaaleihin lähdetään selvästi alijäämäisellä julkisella taloudella Korkoympäristön muuttuminen? Paine tasapainottaa julkista taloutta suuri => veronkorotukset vahvasti esillä monien keinovalikoimassa

23 Suomen julkinen talous on kroonisesti ahtaalla Kestävyysvaje noin 8 mrd. (3 %/BKT), syynä erityisesti ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu Lähde: Valtiovarainministeriö (2021) Lähde: Valtiovarainministeriö (2021) 23

24 Suomen väestökehityksen näkymä on poikkeuksellisen huono Työikäiset (15 74 vuotiaat), indeksi 2020 = Lapset (0 14 vuotiaat), indeksi 2020 = Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Ruotsi Tanska Islanti Norja Suomi Lähde: Pohjoismaiset tilastovirastot, EK

25 Tekijöistä on pulaa jo nyt 25

26 Suomi on velkaantunut sekä finanssiettä koronakriisissä selvästi enemmän kuin Ruotsi Julkinen velka suhteessa BKT:hen, % Suomen julkinen talous vajoaa rakenteellisesti yhä enemmän miinukselle Suomi Ruotsi Ennusteet v Suomen julkinen talous on rakenteellisesti vajoamassa yhä enemmän miinukselle suhdannetekijät eivät selitä

27 Viivyttely käy kalliiksi ja tekee päätökset kipeämmiksi Jos tasapainotus aloitetaan nopeasti, sen tarve on pienempi 27 Nykypäätöksillä julkinen velka kohoaa 80 prosenttiin BKT:stä vuonna 2030 ja 100 prosenttiin vuonna 2040 Ripeällä 6 mrd. tasapainotuksella tämän hallituskauden lopulla ja kaudella päästäisiin hieman yli 60 % velka-asteeseen vuonna 2040 Jos odotetaan 2027 jälkeiselle hallituskaudelle, samaan velka-asteeseen pääsyyn tarvitaan 8 mrd. tasapainotus VM:n laskelma ei ota kantaa toteutustapaan (menot, verot, rakenneuudistukset, yhdistelmä edellisistä?)

28 Miten julkinen talous voidaan tasapainottaa pitkällä aikavälillä? Rakenneuudistusten vaikutus pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen (VM 2020), mrd. Julkisten sote-palveluiden tuottavuus +0,5 %-yks. vuodessa Ei toteudu hallituksen SOTEmallilla: säästöt 2040-luvulla korkeintaan satoja miljoonia Työllisyysasteen taso + 4 %-yksikköä 2020-luvun lopulta lähtien Sote-palveluiden tarve siirtyy täysimääräisesti eliniän pidentyessä Nettomaahanmuutto => /v. ilman muutosta työllisyysasteessa* Yleisen tuottavuuden nousu +0,5 %-yks./v. pysyvästi ("teknologiamurros") Syntyvyyden kasvu 1,35 -> 1,7 (kokonaishedelmällisyysluku) Julkisen velan reaalikorko -0,5 %-yksikköä Julkisen velan reaalikorko -0,5 %-yks. ja eläkesijoitusten tuotto -0,5 %-yks. Sote-palvelutarve ei siirry eliniän kasvun myötä * Oletus: lisämaahanmuuttajien työllisyysaste vastaa Suomen nykyistä (n. 72 %). Jos lisämaahanmuutto olisi täysin työperäistä, vaikutus julkiseen talouteen on suurempi

29