TAMPERE FILHARMONIA Klaus Mäkelä, kapellimestari Elina Vähälä, viulu

Transkriptio

1 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali TAMPERE FILHARMONIA Klaus Mäkelä, kapellimestari Elina Vähälä, viulu ERKKI MELARTIN ( ) Sinfonia nro 5 a-molli op. 90 Sinfonia brevis I Moderato. Allegro II Andante III Intermezzo. Allegro moderato IV Finaali. Largo-Allegro moderato ERICH KORNGOLD ( ) Viulukonsertto D-duuri op. 35 I Moderato nobile II Romance. Andante III Finale. Allegro assai vivace VÄLIAIKA LEEVI MADETOJA ( ) Sinfoninen sarja op. 4 I Elegia IGOR STRAVINSKY ( ): Petruška, 4-näytöksinen burleski baletti (1947) 1. Kohtaus: Markkinat laskiaisaikaan Väkijoukko Silmänkääntäjän koju Venäläinen tanssi 2. Kohtaus: Petruškan huoneessa 3. Kohtaus: Maurin huoneessa Ballerinan tanssi Ballerinan ja maurin valssi 4. Kohtaus: Markkinailta Imettäjien tanssi Talonpojan ja karhun tanssi Mustalaistyttöjen tanssi Ajurien tanssi Naamiaiset Maurin ja Petruškan tappelu Petruškan kuolema Poliisi ja jonglööri Petruškan haamu kuva Heikki Tuuli Konsertti päättyy noin klo Konsertin valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on kielletty. Suljethan matkapuhelimesi konsertin ajaksi, kiitos.

2 Illan kokoonpano I-viulu Pekko Pulakka 1. konserttimestari Maria Itkonen 3. konserttimestari Riikka Marttila* Lotta Laaksonen***tp. Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Katri Nikkanen István Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Elias Lassfolk tp. Lev Berkovskiytp. II-viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Alina Petrenko*** tp. Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Silva Koskela tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Hajnalka Standi-Pulakka Anni Tiainen-Hammo Katalin Balázsné Erdös tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Barbara Mussafia* tp. Panu Saari *** Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Hanna Kilpinen tp. Kontrabasso Jarkko Uimonen* Joni Armio**tp. Heikki Lehtinen***tp. Juha Kleemola Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Antti Laulaja Rozaliya Pazvantova tp. Huilu Alexis Roman* tp. Malla Vivolin** Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma * Heikki Pöyhönen *** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö * Janne Pesonen *** Reetta Näätänen Fagotti Aleksandr Veryukhanov** Marcin Wosinski ***tp. Emil Fuchs tp. Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Jonas Silinskas* Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki *** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas ** Mikhail Kapustin *** Tuuba Harri Miettunen* Timpani Tiina Laukkanen* Péter Fodor *** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Niko Ronimus tp. Harppu Kirsti Vartiainen* Kosketinsoittimet Ville Hautakangas *tp. Riina Aarrevaara *tp. äänenjohtaja * vuorotteleva äänenjohtaja ** varaäänenjohtaja *** tilapäinen tp. 4

3 KLAUS MÄKELÄ Kapellimestari KLAUS MÄKELÄN ura on käynnistynyt häikäisevästi. Vasta 22-vuotias muusikkosuvun poika on toisaalta myös aina tiennyt, mitä on halunnut. Kapellimestariopinnot hän aloitti jo 12-vuotiaana Jorma Panulan johdolla, 16-vuotiaana sellistinä hän keikkaili Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin riveissä ja luki iltaisin Wagnerin partituureja. Turun kansainvälisessä sellokilpailussa 2014 hän voitti toisen palkinnon ja yleisön suosikki -erikoispalkinnon. Klaus Mäkelä on johtanut lähes kaikkia suomalaisia orkestereita, ja on tähän mennessä tehnyt hengästyttävän määrän menestyksekkäitä debyyttejä kansainvälisesti arvostettujen orkestereiden kapellimestarina. Kansallisoopperassa hän debytoi Vuoden 2017 lopulla Klaus Mäkelä kiinnitettiin Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailijaksi. Hän on Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri ja vuoden 2019 alusta Turun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja. Tuorein kiinnitysuutinen tuli vastikään Norjasta. Mäkelä aloittaa työt Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena neuvonantajana kaudella 2020/21. Klaus Mäkelä on monin tavoin hämmästyttävä, sanoo Oslon filharmonikkojen intendentti Ingrid Røynesdal nimitystiedotteessa. 5

4 ELINA VÄHÄLÄ Viulutaiteilija Elina Vähälä valitsi uransa jo varhain. Yhdysvalloissa syntynyt mutta pikkulapsena Lahteen muuttanut Vähälä debytoi 12-vuotiaana Sinfonia Lahden solistina. Hän valmistui Sibelius- Akatemiasta vuonna 1999 ja voitti paikan arvostetulle Young Concert Artists -listalle New Yorkissa samana vuonna. Kotimaisten orkestereiden lisäksi tuoreimpia solistikutsuja ovat tehneet mm. Minnesotan, Detroitin ja Houstonin sinfoniaorkesterit, Lyonin sinfoniaorkesteri, Tukholman kuninkaalliset filharmonikot sekä Singaporen sinfoniaorkesteri. Vähälän ohjelmisto yltää barokista nykypäivään. Orkesterikirjallisuuden lisäksi hän soittaa runsaasti kamarimusiikkia. Hän on kantaesittänyt mm. Jaakko Kuusiston ja Kalevi Ahon viulukonsertot, Curtis- Smithin kaksoiskonserton ja Aulis Sallisen Kamarikonserton. Sallisen viulusonaatin op. 113 kantaesitys on Vähälän ohjelmassa pianotaiteilija Paavali Jumppasen kanssa helmikuussa 2019 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Solistiuransa ohella Elina Vähälä on myös pedagogi. Hän on Suomen Kulttuurirahaston tuella vuonna 2009 käynnistyneen Viuluakatemian perustajajäsen ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulun viulunsoiton professori. Elina Vähälän viulu on Giovanni Battista Guadagnini vuodelta Maisteriviestintää: Hannele Eklund 6

5 MUSIIKKIA VIIME VUOSISADALTA Suomalaisen tiheän kapellimestaritaivaan nuorin komeetta Klaus Mäkelä halusi tässä konsertissa yhdistää kiinnostavia teoksia 1900-luvun alkupuolelta, keskittyen erityisesti 1910-lukuun. On äärimmäisen kiinnostavaa, mitä kaikkea musiikkielämässä tapahtui tuolloin! Mäkelä sanoo. Kotisuomessa Melartinin viides sinfonia valmistui samana vuonna kuin Sibeliuksen viides, Stravinskyn baletit ihastuttivat ja järkyttivät Pariisissa, Schönberg, Webern ja Berg pitivät skandaalikonsertin Musikvereinissa Wienissä ja ranskalaisen impressionismin mestarit olivat vielä voimissaan. Mäkelä toivoo, että yleisön huomio kiinnittyy illan aikana orkesterisoinnin monipuolisuuteen, sillä jokainen säveltäjä on konsertin teoksissa juuri tässä mielessä omimmillaan ja parhaimmillaan. Stravinsky saa orkesterin soimaan uskomattoman värikkäästi ja karakterisoi Petruškassa kaikki eri hahmot niin taidokkaasti, että baletti näyttää vilisevän silmien edessä. Petruška on ollut minulle Stravinskyn baleteista aina läheisin, ja tuntuu, että joka kerta sitä johtaessa on mahdollista löytää siitä uusia kerroksia mestariteoksen merkki. Suomen suosituimman häämarssin säveltänyt Erkki Melartin kärsi synnynnäisestä sydänviasta, jo varhain puhjenneesta tuberkuloosista ja jatkuvasta unettomuudesta, mikä ei estänyt häntä työskentelemästä sananmukaisesti kuumeisesti. Hänen kaikkia taidemusiikin lajeja sisältävä tuotantonsa kattaa 189 opusta ja lähes tuhat nimikettä. KOTIMAISET KAUNEUDEN TAVOITTELIJAT Vuosisadan alussa vaikuttaneista säveltäjistä Melartin oli vapain, niin tyylillisesti kuin henkisesti, eikä hän tuntenut Sibeliuksen suuruutta painolastinaan. Persoonallinen sävelkieli löytyi jo varhain, ja vapautta siinä kuvastaa se, miten Melartinin on lyöty erilaisia leimoja: milloin hänen musiikkinsa on soinut 7

6 kansallisromanttisena, milloin impressionistisena, miksei myös ekspressionistisena. Kamarimusiikkiteokset, kuusi sinfoniaa, ooppera Aino, baletit Sininen helmi ja Prinsessa Ruusunen, viulukonsertto, sinfoniset runot, pianokappaleet ja yksinlaulut ovat kaikki ensisijaisesti Melartinia esikuvia ja tyylisuuntia on turha väkisin etsiä. Tuotteliaan sävellystyön ohessa Melartin oli merkittävä pedagogi, joka johti sittemmin Sibelius-Akatemiana tunnettua Helsingin musiikkiopistoa nimenomaan sen merkittävän kasvun aikana: musiikkiopistosta tuli konservatorio ja se sai tilat eduskuntatalon naapurista. Melartinin harvinainen avarakatseisuus heijastui myös opetustyöhön, olihan hän niin erilaisten säveltäjien opettaja kuin Aarre Merikanto, Yrjö Kilpinen, Väinö Raitio, Helvi Leiviskä ja Uuno Klami. Urheilua, taidemaalausta, kasveja, ja valokuvausta harrastanut Melartin oli tunnettu teosofi, kuten monet muutkin taiteilijat luvun Suomessa. Vuonna 1928 Melartin julkaisi teosofisen mietelmäkirjan Minä uskon. Hän uskoi, että ihmiskunta on kehittynyt ja kehittyy yhä paremmaksi nimenomaan musiikin avulla: Musiikin olemus on ikuinen kauneus. Se muovailee maan päälle heijastuessaan ihmiskuntaa lakiensa mukaisesti. Musiikin vaikutuksen alaisena on ihmissielu hiljalleen hienontunut ja herkistynyt. Melartinin viidettä sinfoniaa leimaa kontrapunkti eli usean yhtäaikaisen itsenäisen teeman kuljettaminen jopa niin, että kuullaan neliteemainen fuuga. Alaotsikko Sinfonia brevis (lyhyt sinfonia) on outo, sillä teos kestää yli puoli tuntia ja siinä on sinfonialta perinteisesti vaadittavat neljä osaa tosin kaksi ensimmäistä ja kaksi jälkimmäistä soitetaan tauotta yhteen. Melartinille tyypillisesti musiikissa törmäytetään kaksi vastakkaista elementtiä, ja tässä sinfoniassa nuo taistelevat metsot ovat jo mainittu fuuga ja hymnimäinen koraali. Erikoinen ratkaisu on se, että sinfonian kaikki osat ovat samassa sävellajissa, a-mollissa. Se tuo sinfoniaan barokin orkesterisarjan tuulahduksen. 8

7 Klaus Mäkelälle Melartinin musiikki on sydämen asia, ja hänen mielestään säveltäjä saavutti sinfonisen luomistyönsä huipun viidennessä sinfoniassa. Se on tavattoman monimuotoinen teos. Siinä kansallisromanttinen ilmaisu yhdistyy jylhään kontrapunktiin, joka tuo mieleen Brucknerin viidennen! Minua Melartin puhuttelee aina teoksillaan aitona ja avoimena säveltäjänä, jonka musiikki koskettaa kauneudellaan. Hienoa musiikkia! Mäkelä halusi Melartinille pariksi Leevi Madetojan Elegian jousille. Hän löytää Madetojan ja Melartinin musiikista sekä yhtäläisyyksiä että eroja: Mielestäni Melartinissa kaikuvat ranskalainen värikkyys ja slaavilainen kaiho, jota riittää myös Madetojan Elegiassa. Mutta molempia tulee tarkastella täysin itsenäisinä taiteilijoina. Pohjanmaalla taitovoimistelijana ja sirkusklovnina lapsuudessaan kunnostautunut Leevi Madetoja soitti pitkään kannelta ja lienee yhä ainoa suomalainen säveltäjä, jonka pääsoitin oli kannel. Madetoja eteni nopeasti säveltäjäksi, ja häntä pidettiin sukupolvensa lahjakkaimpana, jota myös Sibelius suostui opettamaan. Hänet tunnetaan oopperoistaan Juha ja Pohjalaisia sekä sinfonioistaan, miksei myös yksinlauluistaan, mutta tänään kuultava Elegia jousiorkesterille on sekin sitkeän suosittu suomalaisissa konserteissa. Tammikuussa 1909 kantaesitetty teos on varhaista Madetojaa ja hänen ensimmäinen orkesterikonsertissa kuultu sävellyksensä. Madetoja elätti itseään myös musiikkitoimittajana ja -kriitikkona. Vuonna 1915 Karjala-lehteen syntyi Madetojan upea essee Musikaalisia mietelmiä, jossa hän kirjoittaa näin: Musiikki vetoaa kuulijan kauneudentajuun sellaisenaan, ilman käsitteellisiä tukikohtia. Sen kauneudessa on jotain salaperäistä, rajatonta, samaa, jota me jokainen onnellisina hetkinämme tunnemme ajatellessamme tätä maailman kaaosta ja sen äärettömiä avaruuksia. VÄRIKYLPYJÄ ULKOMAILTA Konsertin ulkomaiset säveltäjät edustavat hyvin erilaisia maailmoja. Brnossa syntynyt, Wienissä 9

8 ihmelapsena kasvanut ja sittemmin Yhdysvaltoihin Hollywoodin leipiin siirtynyt Erich Korngold ehti säveltää ennen elokuvamusiikkiuraansa värikästä orkesterimusiikkia, jonkin verran kamarimusiikkia sekä oopperoita, joista tunnetuin on Suomen Kansallisoopperassakin 2000-luvulla nähty Die Todte Stadt (Kuolleesta kaupungista). Sen libreton Korngold kirjoitti yhdessä isänsä kanssa salanimellä Paul Schott. Elokuvamusiikin kehitykseen Korngoldin panos oli merkittävä, ja hän sai vuonna 1936 Oscar-palkinnon elokuvan Robin Hoodin seikkailut musiikista. Klaus Mäkelä pitää Korngoldia yhtenä historian taitavimmista orkesterisäveltäjistä. Ja viulukonsertto on hänen tuotantonsa kohokohta! On hämmästyttävää, miten ihmelapsi Korngold pystyi luomaan ja vakiinnuttamaan uniikin tyylinsä jo varhaisimmista teoksista lähtien. Viulukonsertto valmistui hitaasti, melkein kymmenen vuoden kypsyttelyn jälkeen Korngoldin ollessa 48-vuotias ja kantaesityksen soitti demoninen Jascha Heifetz St. Louisissa. Heifetz myös levytti konserton ja pyrki näin edistämään sen vakiintumista konsertteihin samalla tavalla kuin teki Sibeliuksen konsertolle. Elina Vähälä soittaa tänään ensimmäisen kerran konsertissa Korngoldin konserton. Olen ollut jo pitkään konserton ihailija, enkä vähiten Jascha Heifetzin legendaarisen levytyksen ansiosta, hän sanoo. Ja nykyäänhän tämä on oikea hittikappale, joka näkyy ohjelmistoissa tuon tuosta. Kansainvälisten solistiesiintymistensä ohessa Vähälä toimii Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa viulunsoiton opettajana, ja viime vuosina pari hänen oppilastaan on soittanut Korngoldin konserttoa. Olin jo ehtinyt ajatella, että tämä on tosiaan upea konsertto mutta enpä taida sitä koskaan itse soittaa. Siinä kohtaa tulikin sitten tiedustelu Tampereelta, ja teos oli Klausin nimenomainen toive. Soitamme sen myös myöhemmin Tukholmassa.

9 Konserton solistiosuus on todella virtuoosinen, ja myös yhteissoitto vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Korngold on kirjoittanut nuottiin yksityiskohtaisia esitysohjeita sellaisiinkin kohtiin, jotka yleensä jätetään esittäjän vaiston ja vapauden varaan. Silti jokainen solisti soittaa ne aina omalla tavallaan, joten se oli ehkä hieman turha homma Vähälä sanoo. Hän kuvaa konserttoa valtavan viihdyttäväksi musiikiksi. Se on erittäin estotonta ja romanttista, ja finaali on suorastaan päätähuimaava ralli. Igor Stravinskyn 1910-luvulla Pariisiin säveltämät baletit ovat mielenkiintoisella tavalla risteytys venäläisestä kansallisromantiikasta ja aikansa modernismista. Stravinsky oli laajalti perehtynyt Venäjän eri kansojen musiikkiäänitteisiin, ja hyödynsi niiltä omaksumiaan harmonioita ja rytmejä baleteissaan. Petruška perustuu monissa maissa tunnettuun nukkesatuun, jossa taikuri liikuttelee kolmea nukkea, kaunista Ballerinaa ja tämän suosiosta taistelevia Mauria ja Petruškaa. Nimihenkilö tunnetaan Italiassa nimellä Pulcinella, Ranskassa Pierrot, Englannissa Punch, Saksassa ja Suomessa Kasper. Päähenkilö Petruškaa kuvaa heti alussa rääkäistävä monimerkityksinen sointu, joka yhdistää kaksi vastakkaista maailmaa, C-duurin ja Fis-duurin. Riitaisesti soiva sävelklöntti on mielenilmaisu. Petruška voi huonosti ja kärsii, koska on naruihin sidottu nukke, taikurin vanki ja rakastunut Ballerinaan, joka ei häntä huomaa. Tuskaisen Petruška-soinnun keskenään sopimattomat sävelet eivät aina soi yhtä aikaa, vaan ne saatetaan ryöpsäyttää murtosointuna eli sävelet peräkkäin, usein ensin ylös, sitten alas. Tarina alkaa ja loppuu Pietarin Amiraliteetin edessä olevalla torilla, jossa vietetään laskiaisriehaa helmikuussa Torille Stravinsky rakentaa epätodellisen, useasta yhtäaikaisesta musiikista koostuvan tilkkutäkin. Tuon hälinän keskeyttää pikkurummun pärinä, joka tuo näyttämölle taikurin nukkeineen. Alkaa siirtymä satuun, kun taikuri taikoo nuket eläviksi.

10 Kuvaelmissa 1 ja 4 ollaan Pietarin torilla, 2 ja 3 tapahtuvat taikamaailmassa ja viides on lyhyt epilogi, jossa kaksi maailmaa yhdistyy niin, että katsoja ei enää tietää, mikä oli totta ja mikä ei. Reaalimaailman musiikki on hälinää, hulinaa ja sekameteliä, koska sellaistahan todellisuus on. Menkääpä metsään ja yrittäkää äänittää yksi puhdas tiltaltti, ette onnistu, sillä metsä on täynnä muitakin lintuja ja ääniä. Ärsykkeiden päällekkäisyys on realistista. Mutta kun baletissa siirrytään taikamaailmaan, musiikki muuttuu lineaariseksi, asiat kerrotaan järjestyksessä, hyvin selkeästi sillä niin me kerromme satuja ja uutisia. Modernia on riitasointien lisäksi soitinnus, se miten ennakkoluulottomasti ja uutta etsien Stravinsky yhdistää eri soittimia ja käyttää tuttuja soittimia uudessa valossa. Joskus se on venäläistä totisuutta, toisin sanoen huumoria, kuten Ballerinan teemassa. Tämä siro, kaunis tyttötanssija saa soittimikseen sotilassoittimet, trumpetin ja pikkurummun. Maurin teema ei ole pelkkä klarinetin ja fagotin melodia, vaan sointimaailma, jossa on satunnaisia lyömäsoittimia, näppäiltyjä jousisoittimia ja matalia puupuhaltimia. Kokonaisuus on muusta musiikista erottuva, eksoottinen ja kiehtova maailma, joka kauneudellaan, ylläkylläisyydellään ja salaperäisyydellään toimii Ballerinaan kuin magneetti. Ja kun Mauri ja Ballerina tanssivat yhdessä Petruškan kauhuksi valssin, heidän maailmansa yhtyvät. Mauri eli fagotti säestää Ballerinaa, jonka teemaa soittaa huilulla koristeltu trumpetti. Ensin mennään melko sujuvasti, mutta sitten tanssi luiskahtaa omituiseksi. Fagotti ja englannintorvi pörisevät aivan omiaan oikuttelevan trumpetin kiukutellessa. Mauri onkin kehno tanssija. Petruškassa Stravinsky säveltää mosaiikkia rakenteiden sijasta. Hän yhdistelee alun torikohtauksessa viittä elementtiä peräkkäin, päällekkäin ja limittäin ilman, että yksikään varsinaisesti kehittyy. Nämä palikat, jotka voisivat olla värejä, säilyvät samanlaisina, ja niiden toistuminen on teoksen tuttu ja turvallinen elementti. Mutta emme koskaan voi tietää,

11 missä järjestyksessä asiat vyöryvät eteemme, ja tästä arvaamattomuudesta syntyy teoksen jännite ja energia. Satu päättyy, kun Mauri sivaltaa sapelillaan Petruškan pään irti. Epilogissa Petruškan haamu ilmestyy kummittelemaan taikurille. Hätääntynyt taikuri juoksee pakoon ympärilleen vilkuillen nähdäkseen, onko hän ainoa, joka kokee tämän epätodellisen hetken. Minna Lindgren To klo 19 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali MIEKKATANSSI TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Nemanja Radulović, viulu Aram Hatšaturjan ( ): Miekkatanssi Hatšaturjan: Viulukonsertto Hatšaturjan: Musiikkia baletista Spartacus Liput 27/20/12/6 Teokset tutuiksi tilaisuus klo 18 Tampere-talossa, vapaa pääsy Konsertissa on toiminnallinen lapsiparkki 3 12-vuotiaille 6/8

12 Ke klo 19 Tampere-talon Iso sali ENGELBERT HUMPERDINCK: HANNU JA KERTTU Grimmin satuun perustuva joulunajan saksalainen klassikko-ooppera nähdään lyhennettynä, suomenkielisenä ja tunnelmallisesti visualisoituna konserttiversiona. Suomenkielinen tekstitys. Jonas Rannila, kapellimestari Rooleissa: Essi Luttinen, Hannu Kaisa Ranta, Kerttu Päivi Pylvänäinen, Äiti/Noita Heikki Kilpeläinen, Isä (solisti vaihtunut) Linda Urbanski, Kastekeiju/Nukkumatti Tampereen Oopperan lapsikuoro valm. Jouni Rissanen Varaa liput orkesterin syyskauden päätostapahtumaan ja uppoudu sadun maailmaan. Väliajalle tarjolla jouluisia herkkuja edulliseen hintaan! Liput 27/20/12/6 Ikäsuositus vähintään 5 vuotta Konsertissa on Lapsiparkki 3 12-vuotiaille klo (6/8 )

13 TAMPERE FILHARMONIAN FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -KAMARIMUSIIKKISARJA KEVÄT 2019 Su Leonard: Fanfaari ja Allegro Glazunov: Jousikvartetto nro 3 G-duuri, Slaavilainen kvartetto Brahms: Pianokvartetto nro 3 c-molli Su Brahms: Jousikvartetto nro 2 a-molli Schubert: Oktetto F-duuri Su Adams: Fellow Traveler Ruskeepää: Articles for five, kantaesitys Schubert: Jousikvartetto nro 14 d-molli Tyttö ja kuolema Su Babajanian: Pianotrio Schnittke: Moz-Art Mozart: Serenadi nro 12 c-molli Konsertit Tampere-talon Pienessä salissa sunnuntaisin klo 15. Liput 12/6 KAMARIMUSIIKKISARJALIPPU: neljä konserttia hintaan 36/18 (norm. 48/24 ) Etu voimassa Tampere-talon lipunmyynnissä konsertin alkuun saakka.

14 TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄYHDISTYS

15 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali LOUD SILENTS FESTIVALIN ELOKUVAKONSERTTI LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA Tampere Filharmonia Günter Buchwald, kapellimestari Stiller: Laulu tulipunaisesta kukasta (1919) Jonne Valtonen (s. 1976): uusi musiikki elokuvaan kantaesitys, TF:n tilaus Konsertissa on väliaika Liput 27/20/12/6 Teokset tutuiksi klo 18 Tampere-talossa, vapaa pääsy Konsertissa on Lapsiparkki 3 12-vuotiaille (6/8 ). Konsertti päättyy noin klo Upeita Visura-koteja Tampereen keskustassa KOy Tampereen Keidas, Puutarhakatu 17 Muuttovalmiit 2h+k (4. krs) sekä 3h+tpk (3. krs) vielä vapaana Keitaassa. Kysy lisää: Matti Frick, p , matti.frick@visura.fi

16 TAMPERE FILHARMONIAN Pro Orchestran jäsenenä tutustut Tampere Filharmoniaan, tuet sen toimintaa ja tapaat kiinnostavia taiteilijavieraita. Järjestämme myös musiikkimatkoja. Jäsenyys sopii kaikille musiikin ystäville. Tutustu toimintaamme ja liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme, joka on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian kausikorttikonserteissa. Tervetuloa mukaan! YSTÄVÄT Lähde musiikkimatkalle Lahteen lauantaina Orkesterimusiikin neljä vuosisataa - Sinfonia Lahden esittämät toiveklassikot. Hinta 75 /jäsen, 85 /ei-jäsen. Ilmoittaudu viimeistään Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2019! Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla