JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA PÖYTÄKIRJA No 7/2021. *Erja Laaksonen, poistui klo Jaakko Peltola

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA PÖYTÄKIRJA No 7/2021 Hallitus Päivämäärä KOKOUSTIEDOT Aika klo 12:15-14:33 Paikka Microsoft Teams -kokous OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Jäsen Varajäsen *Eija Aaltonen Tomi Tuuliranta *Sonja Karppinen Sirkku Ingervo *Merja Koivisto Aila Kruus *Erja Laaksonen, poistui klo Jaakko Peltola *Marianne Lukkarila Matti Similä *Harri Oksanen Ossi Karjalainen *Juha Suonperä, pj Katja Isomöttönen *Timo Taskinen, 1. vpj Emilia Lakka *Jyri Ylönen, 2. vpj Helena Kukkamo Muut osallistujat *Jari Blom valtuuston puheejohtaja *Sakari Ainali valtuuston I varapuheenjohtaja *Pia Bärlund valtuuston II varapuheenjohtaja *Vesa Saarikoski johtaja, esittelijä *Sonja Julkunen hallintopäällikkö, sihteeri *Vesa Voutilainen talous- ja hallintojohtaja *Pia Järvinen-Vrielink johdon ja hallinnon assistentti, avustava sihteeri *Pirjo Kauhanen rehtori, Gradia Jyväskylä, paikalla H 75 käsittelyn ajan klo *Maarit Kylmälahti henkilöstöpäällikkö, paikalla klo paikalla H 75 käsittelyn ajan klo *Kirsi Mikkonen laatuasiantuntija, paikalla H 78 käsittelyn ajan klo ALLEKIRJOITUKSET Juha Suonperä Sonja Julkunen Puheenjohtaja Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT H PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Allekirjoitukset Timo Taskinen Sonja Karppinen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ AIka ja paikka

2 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA PÖYTÄKIRJA No 7/2021 Hallitus Päivämäärä alkaen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän internet-sivuilla PÖYTÄKIRJAOTTEET OIKEAKSI TODISTAA Sonja Julkunen, sihteeri

3 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 7/2021 Hallitus KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo 12:15 Microsoft Teams -kokous KÄSITELTÄVÄT ASIAT 72 Kokouksen avaus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestys Tiedoksiantoja Kuntayhtymän johtajan päätökset Valtuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Green book Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma... 7 H liite nro 1, _Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma Sitoutuminen Hansel Oy:n puitesopimukseen tankkaukset öljy-yhtiöiden korteilla (2025) Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 27

4 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Kokouksen avaus Hallitus 72, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallintosäännön 135 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja Kokous todetaan hallituksen päättämällä tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin puheenjohtajan päätösesitys.

5 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Pöytäkirjan tarkastus Hallitus 73, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallintosäännön 147 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kuntayhtymän johtaja Hallitus valitsee kaksi varsinaista ja kaksi pöytäkirjan varatarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Timo Taskinen ja hänen varallaan Jyri Ylönen sekä Sonja Karppinen ja hänen varallaan Eija Aaltonen. Päätös Valittiin varsinaiseksi Timo Taskinen ja hänen varalleen Jyri Ylönen sekä varsinaiseksi Sonja Karppinen ja hänen varalleen Eija Aaltonen.

6 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Käsittelyjärjestys Hallitus 74, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallintosäännön 137 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 138 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kuntayhtymän johtaja Hyväksytään kokouskutsussa esitetty käsiteltävien asioiden järjestys. Päätös Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan päätösesitys.

7 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Tiedoksiantoja Hallitus 75, (Lisätietoja: Vesa Saarikoski, puh , sähköpostiosoite ) - Koronatilanne - Talouden tilanne 4/ Oppivelvollisuuden tilannekatsaus - Lukiokoulutuksen johtamisjärjestelyjen valmistelu - Tuleva - strategian toimeenpano -ohjelman valmistelutilanne - Johtavia viranhaltijoita koskevia seikkoja - Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäsuoritepäätös ammatilliselle koulutukselle Kuntayhtymän johtaja Hallitus päättää merkitä tiedoksiannot tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan päätösesitys.

8 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Kuntayhtymän johtajan päätökset Hallitus 76, (Lisätietoja: Vesa Saarikoski, puh , sähköpostiosoite ) Kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikosken päätökset Viranhaltijapäätössovellus, päätökset 26-32/ /2021, Virkasuhteen siirto tulosalueelta toiseen Koukkari Tapani - 27/2021, Startti-stipenditililtä jaettavat stipendit vuonna /2021, Startti-stipenditililtä jaettavat stipendit vuonna 2021_Tarkistettu päätös - 29/2021, Hankintapäätös - Gradia Jyväskylän elintarvikealan leipomolaitteet - 30/2021, Hankintapäätös - Gradia Jyväskylän elintarvikealalle hankittavat työsalien laitteet ja RTS-kalusteet - 31/2021, Gradian jatkuvan oppimisen koordinointiryhmän nimeäminen - 32/2021, Ohjausryhmän jäsenten vaihdoksia: Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -ESR-hanke (S21699) Puheenjohtaja Hallitus päättää, ettei yllä olevia päätöksiä oteta hallituksen käsittelyyn. Päätös Hyväksyttiin puheenjohtajan päätösesitys.

9 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Valtuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Lisätietoja: Sonja Julkunen, p , Hallitus 77, Kuntalain 96 mukaan "Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kuntalain 64 mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään mm. 96 :ssä. Kuntayhtymän johtaja Hallitus toteaa valtuuston kokouksen päätökset laillisesti syntyneiksi ja päättää panna ne asianmukaisessa järjestyksessä täytäntöön. Valtuuston pöytäkirja julkaistaan yleisesti nähtäville Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian verkkosivuilla Päätös Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan päätösesitys.

10 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Green book Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma Hallitus 78, Lisätietoja: Taina Saarikko, p , ja Kaisa Liinanki, p , Hallintosäännön 25 :n mukaan kuntayhtymän hallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian keskeisimmät ennakointidokumentit ovat valtuuston päättämä strategia (Uusi yhdessä 2020+), hallituksen päättämä strategian toimenpideohjelma sekä näiden kontekstissa laadittavat Gradian kehittämisohjelmat. Kestävään tulevaisuuteen tähtäävän toiminnan kehittämiseen panostaminen on arvovalinta ja strateginen päätös. Gradiassa se tarkoittaa sitä, että kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja se on osa Gradian yhteiskuntavastuuta. Green book - Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma on valmisteltu moniammatillisen työryhmän toimesta. Valmistelun aikana on kuultu ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja lukiokoulutuksen opiskelijoita. Kestävä kehitys on olennainen osa Gradian toimintajärjestelmää, toiminnan jatkuvaa parantamista. Kehittämisohjelman valmistelua on ohjannut Laadulla ja tiedolla johtamisen ryhmä sekä Yhteisten palveluiden foorumi. Gradian johtoryhmä käsitteli kehittämisohjelman Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelman tavoitteena on tukea omalta osaltaan Gradian strategian toteutumista. Päivitetyn strategian missiona on "intohimona sivistys ja taitaminen". Strategian toteutuessa lopputuloksena on itseensä luottava opiskelija, joka uskoo tulevaisuuteensa ja on sisäistänyt jatkuvan oppimisen tärkeyden. Yhtenä tärkeänä muutosajurina strategiatyössä nähtiin kestävä tulevaisuus ja ilmastonmuutos. Strategisten päätavoitteiden alta löytyy useita yhtymäkohtia Agenda 2030:een, jonka tavoitteet ovat universaaleja. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet kehittämisohjelman laatimista ja ne tukevat hyvin kaikkia Gradian strategisia päätavoitteita: itseensä ja tulevaisuuteen luottava opiskelija, osuvaa osaamista työelämään nyt ja tulevaisuudessa, hyvinvoiva ja kestävästi toimiva Gradia-yhteisö. Tässä kehittämisohjelmassa kuvataan ne ylätason tavoitteet, joiden avulla Gradiaa lähdetään viemään askel askeleelta kohti strategian mukaista hyvinvoivaa ja kestävästi toimivaa yhteisöä. Tavoitteita tarkennetaan ja konkretisoidaan kehittämistoimenpiteiksi vuosittaisen talous- ja toiminnansuunnittelun yhteydessä. Green book - Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma liitteenä H liite nro 1. Kuntayhtymän johtaja Hallitus päättää hyväksyä Green book - Kestävän tulevaisuuden

11 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus kehittämisohjelman oheisen H liite nro 1 mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan päätösesitys.

12 H liite nro 1, Green book Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma Luonnos Hyväksytty xx.xx.2021

13 10 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kestävän tulevaisuuden ulottuvuudet Kestävä tulevaisuus koulutuksessa Koulutus Tavoitteet ja toimenpiteet Opiskelijat Kumppanit, sidosryhmät Hankinnat Gradia-ravintolat Merkityksellinen ruoka Tavoitteet ja toimenpiteet Kestävä tulevaisuus Gradian kampuksilla Kestävästi toimivat kampukset Tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpidesuunnitelma

14 11 1 Johdanto Syksyllä 2019 tehtiin Gradian strategian väliarviointi, jonka pohjalta syntyi päivitetty strategia Uusi yhdessä Strategian jalkauttamisen tueksi Gradialla on useita kehittämisohjelmia, joista tämä keskittyy kestävän tulevaisuuden teemoihin. Päivitetyn strategian missiona on intohimona sivistys ja taitaminen. Strategian toteutuessa lopputuloksena on itseensä luottava opiskelija, joka uskoo tulevaisuuteensa ja on sisäistänyt jatkuvan oppimisen tärkeyden. Yhtenä tärkeänä muutosajurina strategiatyössä nähtiin kestävä tulevaisuus ja ilmastonmuutos. Tavoitteena oli luoda arjen opetustyötä tukeva strategia, joka luo näkymää ja innostaa henkilökuntaa ottamaan käyttöön tulevaisuudessa tarvittavia pedagogisia menetelmiä. Strategisten päätavoitteiden alta löytyy useita yhtymäkohtia Agenda 2030:een, jonka tavoitteet ovat universaaleja. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös tämän kehittämisohjelman laatimista ja ne tukevat hyvin kaikkia Gradian strategisia päätavoitteita: itseensä ja tulevaisuuteen luottava opiskelija osuvaa osaamista työelämään nyt ja tulevaisuudessa hyvinvoiva ja kestävästi toimiva Gradia-yhteisö Myös koulutuskuntayhtymän omistajakuntien strategioissa viitataan kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksiin. Strategioista on poimittavissa sanat ilmastonmuutos, resurssiviisaus, ilmastovastuu, kiertotalous, uusiutuva energia ja ympäristöohjelma. Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Resurssiviisas Jyväskylä 2040 ohjelman. Se kattaa kaupungin resurssiviisauteen liittyvät keskeiset ohjelmat, tiekartat ja sitoumukset ja toimii työkaluna kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Teeman Järkevä jyväskyläläinen yhtenä tavoitteena on varmistaa kasvatuksella ja koulutuksella tulevaisuuden resurssiviisausosaaminen. Ohjelmaan on kirjattu Gradiaa koskien kiertotalouden integroiminen osaksi Käsi- ja taideteollisuus-, tekstiilija muoti- sekä media-alan toisen asteen tutkintoja. Lisäksi tavoitteena on rakentaa oppilaitoksiin kiertotalouskokonaisuudet. Kestävä kehitys on arvovalinta ja koulutuskuntayhtymässä se tarkoittaa sitä, että kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja se on osa Gradian yhteiskuntavastuuta. Gradian Astetta parempi arki -käsikirjassa on kuvattu Gradian toimintajärjestelmä, jossa on kokonaiskuva toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Kestävä kehitys on olennainen osa jatkuvaa parantamista. Kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma on mainittu käsikirjassa osana sekä johtamisen että tukipalveluiden operatiivista suunnittelua. Tässä kehittämisohjelmassa kuvataan ne ylätason tavoitteet, joiden avulla Gradiaa lähdetään viemään askel askeleelta kohti strategian mukaista hyvinvoivaa ja kestävästi toimivaa yhteisöä. Kokonaisvastuu kehittämisohjelman toimenpiteiden edistämisestä sekä tavoitteiden saavuttamisesta ja niiden raportoinnista Gradian johtoryhmälle on Yhteisten palveluiden foorumilla. Vastuu kestävän tulevaisuuden edistämisestä on kuitenkin kaikilla gradialaisilla. Toimintatapojen pysyvä muutos edellyttää kuitenkin, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja tietoisuus kestävästä tulevaisuudesta ja kestämättömän kehityksen seurauksista.

15 Kestävän tulevaisuuden ulottuvuudet Kestävän tulevaisuuden tavoitteena on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävyys jaotellaan yleensä kolmeen eri ulottuvuuteen: ekologinen kestävyys taloudellinen kestävyys sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn. Oppilaitosympäristössä ekologinen kestävyys tarkoittaa ympäristövastuullisten käytäntöjen toteutumista eli esimerkiksi materiaalien, veden ja energian säästöä, ympäristöystävällisiä hankintoja, kierrätystä ja lajittelua sekä vähäpäästöistä liikkumista. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa muun muassa uusiutumattomien luonnonvarojen kohtuukäyttöä ja jätemäärän minimointia. Kestävän talouden tavoitteena on sisällöltään ja laadultaan tasapainoinen kasvu, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa tehokkaalla kierrätyksellä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä. Uudet innovaatiot ja vanhojen toimintamallien kehittäminen luovat omalta osaltaan pohjaa taloudellisen kestävyyden saavuttamiselle. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta ja edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan yhteisöllisyyden vaalimista yksilöllisyyden sijaan, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Sosiaalinen kestävä kehitys pyrkii turvaaman jokaiselle riittävän toimeentulon, perusoikeudet ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Oppilaitoksissa sosiaalisen kestävyyden keskiössä ovat opiskelijoiden ja henkilöstön fyysinen ja henkinen hyvinvointi, yhdenvertaisuus, sekä moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden kunnioittaminen. Näihin teemoihin liittyen Gradialla on käynnistetty vuonna 2020 opiskelijoiden hyvinvointiohjelma. Toimintaa ohjaavat myös turvaryhmän vuosittain laatima turvallisuuden toimintasuunnitelma sekä yt- ja työsuojelutoimikunnan laatima työsuojelun toimintaohjelma. Myös verkostoituminen ympäröivän yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on tärkeä osa sosiaalisesti kestävää toimintaa. Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa kulttuurien kirjon säilymisen. Yhtenä tavoitteena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Keskeinen kysymys sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. 1.2 Kestävä tulevaisuus koulutuksessa YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Kestävän kehityksen tavoitteita on 17 (Kuva 1.) ja alatavoitteita 169.

16 13 Kuva 1. YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö) Agenda 2030:n yksi tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta. Ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (Kuva 2.) ja sitä arvioidaan osana ammatillista osaamista. Myös useat muut elinikäisen oppimisen avaintaidoista liittyvät kestävään kehitykseen ja globaalivastuun näkökulmaan. Opetushallitus on todennut, että sekä talousosaaminen että kestävän kehityksen osaaminen ovat yhteiskunnassa aiempaa keskeisemmässä roolissa. Osaamisen ennakointifoorumi (Oef) arvioi, että kestävä kehitys on ilmiö, jonka voi merkitykseltään rinnastaa digitalisaatioon. Kestävän kehityksen ymmärrys on nousemassa myös yhä vahvemmaksi keskeiseksi kansalaistaidoksi.

17 14 Kuva 2. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden tulee kytkeytyä tiiviisti opetukseen ja oppilaitosten jokapäiväiseen toimintaan. Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat erityisesti työelämässä ja tulevassa ammatissa tarvittava kestävän kehityksen osaaminen. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä opetuksen, oppimateriaalien, johtamisen ja oppimisympäristöjen kehittämistä. Lukion vuonna 2021 käyttöön otettavissa opetussuunnitelman perusteissa korostuu aiempaa voimakkaammin kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Se on osa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sekä lukiolaisen kansainvälistä osaamista (Kuva 3.).

18 15 Kuva 3. Laaja-alainen osaaminen lukiossa, LOPS Koulutus Oppilaitoksilla on keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden rakentajina. Gradiassa kestävä tulevaisuus toteutuu ammatillisessa koulutuksessa eperusteiden mukaisesti. Kestävyysosaaminen integroidaan ammattitaitovaatimuksissa ammatillisiin opintoihin. Lisäksi perustutkinnoissa kestävyysopinnot ovat osa yhteisiä opintoja yhteiskunta- ja työelämäosaamisessa. Ammatillisessa koulutuksessa kestävän tulevaisuuden opintojen toteutus ja painoarvo toteutuvat osittain opettajan osaamisen ja motivaation mukaan ja osittain opiskelijan henkilökohtaisten valintojen mukaan. Lukion opetussuunnitelman arvoperustassa peräänkuulutetaan kestävän tulevaisuuden olevan yhteinen ongelma. Sen tulee näkyä toimintakulttuurissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Gradian strategiakyselyssä opiskelijat nostivat kestävän tulevaisuuden toiminnan ja osaamisen yhdeksi tärkeimmistä osa-alueista oppilaitoksen toiminnassa ja koulutuksessa. Tulevaisuuden tekijät Koulutuksen tavoitteena on edistää kestävää työelämää ja luoda hyvät edellytykset opiskelijoille monipuoliseen oppimiseen ja tulevaisuuden osaamistaitojen hankintaan. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta; työn perustana olevan tiedon hallinta; sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Vastuullisuus ja kestävyys tarkoittavat koulutuksessa mm. opintojen henkilökohtaistamista, digitaalisten valmiuksien edistämistä, kestäviä ja turvallisia oppimisympäristöjä, työpaikalla järjestettävän koulutuksen kestävää ja laadukasta toteutusta, yhteistyötä alan toimijoiden ja

19 16 työpaikkojen kanssa, alueen elinvoimaisuuden edistämistä, eri osapuolien osallistamista, kestävyystaitojen oppimista ja huomioimista osaamisessa. Koulutuksen kestävän tulevaisuuden edistämisen tueksi otetaan käyttöön OKKA-säätiön (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) kestävän kehityksen sertifiointi. OKKA-säätiö on vakiinnuttanut asemansa tunnustettuna opetusalan kestävän tulevaisuuden asiantuntijatahona. Säätiö vastaa valtakunnallisesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista ja on mukana useissa kestävän kehityksen hankkeissa, verkostoissa ja täydennyskoulutuksissa. Koulutuksen tulevaisuuden tavoitteita voi peilata OKKA-säätiön Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden avulla. Indikaattoreiden lähtökohtana on ihmiskunnan hyvä elämä yhden maapallon rajoissa. Muutos kestävän tulevaisuuden yhteiskuntaan edellyttää uudenlaista edistystä, joka perustuu ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen pysäyttämiseen. Yhteiskunnan uudistumisen tulisi tapahtua demokraattisesti, oikeudenmukaisesti ja kaikkia kansalaisia osallistaen. Elinikäinen ja uudistava oppiminen toimivat keskeisinä muutoksen mahdollistajina. Tarvitsemme oppimista, joka uudistaa maailmansuhdettamme ja käsitystämme ihmisyydestä ja tavoittelemisen arvoisesta elämästä. 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Opetuksen kestävyyden kehittäminen vaatii johtamista, koordinointia ja koulutusala- sekä kampuskohtaisia innovaattoreita. Muodostetaan Gradiaan kestävän tulevaisuuden tiimi. Lisätään kestävyyteen liittyvien toimien näkyvyyttä. Varmistetaan ja mahdollistetaan opettajien kestävän tulevaisuuden yleis- ja koulutusalakohtainen osaaminen eri koulutusvaihtoehtoja ja oppimisympäristöjä hyödyntämällä. Rakennetaan monipuolinen opintotarjonta kestävän tulevaisuuden osaamisen lisäämiseen sekä opettajille että opiskelijoille. Lisätään kestävyyteen liittyvää yhteistyötä alueen työpaikkojen, muiden koulutuksenjärjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa (Työpaikat, yritykset, JAMK, JYU, K-S Liitto, Sitra, Sykli jne.) kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Itsearvioidaan toimintaa kampus kerrallaan OKKA-säätiön indikaattoreihin perustuen, tehdään kehittämissuunnitelmat, kehitetään toimintaa ja haetaan toiminnalle auditoimalla sertifiointi (ammatillinen koulutus 2020 alkaen kampus / koulutusala kerrallaan, taiteen perusopetus 2021 ja lukiokoulutus 2022 alkaen). Kestävän tulevaisuuden indikaattorit auttavat meitä tunnistamaan, miten voimme pyrkiä tulevaisuutta ennakoivaksi ja yhteiskuntaa uudistavaksi muutosagentiksi. Indikaattoreiden avulla voimme arvioida omaa toimintaa opetuksessa, toimintakulttuurissa ja johtamisessa. Arvioinnin tulosten perusteella löytyvät kehittämistarpeet, joiden pohjalta kampukset / koulutusalat rakentavat oman kehittämissuunnitelman kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

20 17 3 Opiskelijat Opiskelijat ovat tietoisia siitä, että nyt tehdyt ratkaisut ja toimintamallit vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa. Opiskelijat haluavat olla mukana tekemässä kestävämpää huomista. He haluavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omilla tempauksillaan sekä toiminnallaan kestävyyden edistämiseen. Tavoitteena on tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa ja antaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Antaa mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eli fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, vahvistaminen. Jokainen yhteisön jäsen tulee kohdatuksi, kohdelluksi ja kuulluksi samanarvoisena. Koulutuksen avulla annetaan eväät oppia ajattelemaan tulevaisuuteen suuntaavasti ja tekemään päätöksi tasa-arvoisemman, taloudellisemman ja ekologisemman tulevaisuuden puolesta. Koulutuksen tulee saada opiskelijat uskomaan, että jokaisella meistä on sekä valta että vastuu saada muutosta aikaan myös globaalilla mittakaavalla. 4 Kumppanit, sidosryhmät Useimmissa OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin indikaattoreissa viitataan kumppaneihin, sidosryhmiin tai verkostoihin. Kestävyysnäkökulma tulee ottaa mukaan työpaikkojen soveltuvuuden arvioinnissa ja vastavuoroisessa yhteistyössä. Oppilaitoksella tulisi olla useita kestävän kehityksen teemoihin liittyviä kumppanuuksia. Kumppanuuksia hyödynnetään niin opetuksessa kuin toiminnan kehittämisessäkin. Yhteisön hyvinvointia tulee kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa ja kumppanit tulee ottaa mukaan strategiatyöhön. Sidosryhmiin ja kumppanuuksiin liittyvät tavoitteet tullaan määrittämään OKKA-säätiön sertifikaattiin liittyvän itsearvioinnin jälkeen laadittavissa kehittämissuunnitelmissa. 4.1 Hankinnat Gradia edesauttaa hankinnoillaan muutosta kohti ympäristöystävällisempiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä. Kestävät hankinnat edistävät Gradian ympäristö- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista sekä samalla hankitaan laadukkaita tuotteita ja palveluita käyttäjille taloudellisesti kannattavilla toimintatavoilla. Näissä hankinnoissa korostuu vastaaviin tavanomaisiin vaihtoehtoihin verrattuna niiden pienemmät elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Kestävät hankinnat voivat toteutua myös siten, että hankitaan uutta vähemmän ja kierrätetään tar peettomaksi käyneet tavarat oman organisaation sisällä. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan parantaa hankittavien tavaroiden tai palveluiden tuottavuutta, laatua, kestävyyttä sekä pienentää ympäristövaikutuksia. Innovatiivinen hankinta voi olla myös uudenlainen hankinnan toteutustapa. Gradia edistää innovatiivisia hankintoja joko omien tai yhteishankintojen kautta.

21 18 Hankintaprosessi muodostuu suunnittelusta ja valmistelusta, kilpailuttamisesta ja sopimuskaudesta. Hankinnan pääpaino on perusteellisessa valmistellussa ja suunnittelussa. Hankinnan suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa tehtävällä huolellisella markkinakartoituksella tulee etsiä ratkaisuja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja kestävää kehitystä edistäviä. Kestävyysnäkökulmat huomioidaan hankinnan suunnittelussa asettamalla kestävyyttä tukevia kriteerejä hankintaprosessin eri vaiheisiin, kuten soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksiin, hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksiin, vertailuperusteisiin ja sopimusehtoihin. Toimittajamarkkinoiden tunteminen, hankinnan laajuus ja erityisosaamisen tarve vaikuttavat markkinakartoituksen tarpeellisuuteen ja laajuuteen. Käytettäviä keinoja ovat tietopyynnöt (Hilmaan) tai osapuolia sitomaton vuoropuhelu kirjallisesti tai tapaamisten muodossa. Vuoropuhelun tarkoitus on saada hankinnan kohteesta riittävästi tietoa hankinnan suunnittelemiseksi ja tarjouspyynnön laatimiseksi. Tietoa voi saada myös yritysten verkkosivuilta, alan messuilta ja muilta vastaavan hankinnan tehneiltä hankintayksiköiltä. Kestäviä hankintoja tekemällä Gradia edistää ympäristöystävällisten sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisten tuotteiden markkinoita. Kestävät hankinnat ohjaavat koko toimitusketjua vastuullisempaan suuntaan ja edistävät hyvien käytäntöjen leviämistä. Kuva: Kestävät julkiset hankinnat (KEINO-osaamiskeskus, 2018) Kestävissä hankinnoissa toteutuvat kestävän tulevaisuuden kolme keskeistä teemaa: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. 1. Ympäristövastuu Hankintojen keskeisiä tavoitteita ovat energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen sekä haitallisten aineiden käytön ja päästöjen vähentäminen. Hankinnan ympäristökriteerit voivat liittyä esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen, materiaalivalintoihin, jätteen määrän vähentämiseen ja materiaalien kiertoon. Kilpailutusvaiheessa voidaan vähentää haitallisimpien kemikaalien käyttöä rajaamalla tietyt aineet hankintaan kelpaamattomiksi. 2. Sosiaalinen vastuu Hankittavien tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa edellytetään kunnioitettavan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia. Hankintakriteereinä voivat olla

22 19 esimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus, työllisyysmahdollisuuksien ja ihmisarvoisen työn edistäminen, ihmisoikeuksien ja työoikeuksien noudattaminen sekä pk-yritysten osallistumisen mahdollistaminen ja eettisen kaupan näkökulmat. 3. Taloudellinen vastuu Kilpailutusvaiheessa varmistetaan terveen kilpailun ja laillisen yrittäjyyden säilyminen. Näihin liittyviä näkökulmia ovat esimerkiksi terveen kilpailun tukeminen, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen, sekä verojen ja muiden maksujen kertymisen turvaaminen Gradia edistää hankinnoissaan avointa kilpailua eikä osallistu sellaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena tai mahdollisena seurauksena on toimivan ja reilun kilpailun rajoittuminen tai estyminen. Gradia edellyttää myös tavaran ja palvelujen toimittajien, heidän alihankkijoidensa sekä muiden kumppaneidemme toimivan vastuullisesti ja koulutuskuntayhtymän eettisten periaatteiden mukaisesti. Toimittajien tiedot tarkistetaan ennen sopimusten tekoa tilaajavastuulain edellyttämällä tavalla. 5 Gradia-ravintolat Kahdeksassa Gradia-ravintoloissa ruokailee päivittäin noin 6000 lounasasiakasta. Gradia ravintoloilla on ollut oma ympäristöohjelma käytössä vuodesta 2010 lähtien. Gradia-ravintoloiden toiminnan arvoja ovat vuodesta 1996 olleet työnilo, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky. Näiden perusarvojen rinnalla ympäristöarvojen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. 5.1 Merkityksellinen ruoka Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Gradia-ravintoloiden tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja oppimista tarjoamalla merkityksellisiä, ravitsevia ja kestäviä ateriapalveluita. Gradia-ravintolat pyrkivät toiminnallaan hiilineutraaliuden edistämiseen. Gradia-ravintolat toimivat kestävinä oppimisympäristönä lukuisille opiskelijoille. 5.2 Tavoitteet ja toimenpiteet Syksyllä 2019 Gradia-ravintolat tekivät itsearvioinnin Ekokompassi ympäristöohjelman kriteereiden mukaan ja laativat kehittämisohjelman vuosiksi Tavoitteena on tehdä ravintoloiden kestävästä toiminnasta järjestelmällistä, näkyvää ja vaikuttavaa. Gradia-ravintoloiden ympäristöpolitiikkana on tarjota asiakkaille ateriapalveluita, joiden koko toiminta- ja tuotantoprosessissa on otettu ympäristö huomioon. Gradia-ravintoloiden painopiste- ja kehittämiskohteet kestävän kehityksen toiminnalle seuraavan kolmen vuoden aikana ovat: Jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuus Viestintä ja vaikuttaminen Gradia-ravintoloiden ympäristöohjelmaan voit käydä tutustumassa tästä. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät täältä. Alla olevissa kuvituksissa on kuvattuna Ekokompassin

23 20 ympäristökriteerit. Kriteeri 9 on organisaation ympäristöohjelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Alemmassa kuvituksessa kuvataan yhteisöllisesti ja osallistavasti kestävyyteen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä Gradia-ravintoloissa. Kuva 4. Gradia-ravintolat ja Ekokompassi ympäristöjärjestelmän arviointikohteet. Kuva 5. Gradian-ravintoloiden käytännön Keke-toimintaa

24 21 6 Kestävä tulevaisuus Gradian kampuksilla Rakennetulla ympäristöllä sekä kiinteistöjen ylläpidolla ja käytöllä on merkittävä vaikutus niin taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kuin ympäristökysymyksiinkin. On arvioitu, että noin 40 % Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta ja kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten rakentamisesta ja käytöstä. Kiinteistösektorin on myös arvioitu olevan yksi kustannustehokkaimmista osa-alueista tavoiteltaessa päästöjen merkittävää vähentämistä. Gradian on yksi Keski-Suomen alueen suurimmista kiinteistönomistajista. Sen omistamien rakennusten tekninen nykyarvo on vuoden 2019 alkaessa yhteensä 192 milj. euroa, josta Jyväskylässä käytössä olevien rakennusten osuus on noin 153 milj. euroa ja Jämsän noin 39 milj. euroa. Kuntayhtymän omistamien tilojen laajuus on hum2, Jyväskylässä tiloja on hum2 ja Jämsässä hum2. Vuokratiloja kuntayhtymän käytössä on noin hum2, suurimpina Jyväskylässä Education Facilities Oy:ltä vuokratut musiikin opetuksen tilat Musiikkikampuksella ja kulttuurialan opetuksen käyttöön vuokratut tilat Kankaan kampuksella. Gradian kampusympäristöihin suunnattavilla kestävän tulevaisuuden mukaisilla toimenpiteillä onkin paikallisesti tarkasteltuna merkittävät vaikutukset. Osana Uusi yhdessä strategiaa tukevia kehittämisohjelmia Gradia-kiinteistöt-liikelaitos on laatinut Kiinteistöjen kehittämisohjelman vuosille , jossa on huomioitu myös kestävään tulevaisuuteen liittyvät vastuullisuusteemat osana toiminnan kehittämistä. 6.1 Kestävästi toimivat kampukset Kampusympäristöjen kestävän tulevaisuuden mukaisista osa-alueista keskiössä on ympäristövastuullisuus, mutta kampusympäristöjen kehittämisellä on rajapintoja myös kestävän tulevaisuuden muihin kehysteemoihin, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa energiatehokkuutta, jätteen tuotannon vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä, tilankäytön tehokkuutta ja rakentamisen ympäristövaikutusten huomioon ottamista. Kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta edustavat tilojen terveellisyys ja turvallisuus, kognitiivinen ergonomia, esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus kampuksilla. Kestävän kehityksen kulttuurista ulottuvuutta kampusympäristöissä edustavat uudenlaiset tavat käyttää tiloja opetus- ja koulutustoiminnassa sekä toimistotyössä, huomioiden toimintaympäristön muutossuunnat, esimerkiksi etätyön yleistymisen, työn mobilisoitumisen ja opetus- ja koulutustoiminnan luonteen muuttumisen työelämälähtöisemmäksi. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin liittyy myös kestävän kehityksen taloudellinen ulottuvuus vastuullinen ja pitkäjänteinen kiinteistötaloudenpito. Kuvioon 7.1. on koottu keskeisimmät kestävästi toimiviin kampusympäristöhin liittyvät teemat.

25 Kuva 6. Kestävien kampusympäristöjen keskeiset teemat 22

26 Tavoitteet ja toimenpiteet Gradian kampusympäristöjen osalta kestävän tulevaisuuden eri osa-alueisiin on ryhdytty panostamaan 2010-luvulla. Rakennuskannan ympäristövaikutusten vähentämiseksi on tehty runsaasti toimenpiteitä erityisesti keskeisimpien ympäristövaikutusten aiheuttajien, energiankulutuksen, uusiutuvien energialähteiden käytön ja jätteiden kierrättämisen, osalta. Osana sosiaalista vastuullisuutta rakentamisen laadunhallintaa on tehostettu ja terveellisyyttä sekä turvallisuutta edistävät rakentamistyöt on sijoitettu prioriteettilistalla etusijalle. Gradia-kiinteistöt on laatinut taustaselvityksen kampusympäristöjen kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksista ja jo tehdyistä toimenpiteistä. Taustaselvitykseen pääset tutustumaan täältä. Gradian kampusympäristöjen painopiste- ja kehittämiskohteet kestävän tulevaisuuden näkökulmasta seuraavalle kolmivuotiskaudelle ovat Hiilineutraali rakennuskanta 2030-luvulla tiekartan laadinta Kiinteistökannan tiedolla johtamisen kehittäminen Tilojen monikäyttöisyyden edistäminen

27 7 Toimenpidesuunnitelma Osa-alue Tavoite Toimenpiteet kaudella Koulutus ja opiskelijat Gradia-kiinteistöt Kestävän tulevaisuuden edistäminen. Hyvinvoiva ja kestävästi toimiva Gradiayhteisö. Hiilineutraali kiinteistökanta 2030-luvullatiekartan laadinta. Kiinteistöjen tiedolla johtamisen kehittäminen. Tilojen monikäyttöisyyden edistäminen. Kestävän tulevaisuuden tiimin perustaminen. Kestävän toiminnan näkyvyyden edistäminen. Opettajien kestävän kehityksen yleis- ja koulutusalakohtaisen osaamisen lisääminen. Monipuolisen opintotarjonnan rakentaminen. Alueellisen yhteistyön lisääminen muiden koulutuksenjärjestäjien ja sidosryhmien kanssa kestävyyteen liittyvissä asioissa. OKKA-säätiön itsearvioinnin toteuttaminen, toiminnan kehittäminen koulutusaloittain/kampuksittain. Opiskelijoiden osallistaminen kestävään tulevaisuuteen. Kiinteistökannan hiilijalanjäljen laskenta YM menetelmällä. Kiinteistökannan hiilineutraaliuteen tähtäävien toimenpiteiden määrittely ja toteutussuunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Kiinteistöanalytiikan parempi hyödyntäminen kampusympäristöjä koskevassa päätöksenteossa ja tilojen käyttäjien arjessa. Tilojen tarpeenmukaisuus ja tehokas käyttö, tilakonseptointi: Student Centerit, toimistotyötilat, etäopetustilat, hoks -tilat. Tyhjistä tiloista luopuminen kiinteistöjen kehittämisohjelman mukaisesti. Gradia-ravintolat Kumppanit ja sidosryhmät Merkityksellisten aterioiden tarjoaminen. Ekokompassi ympäristöohjelman kriteerien mukainen toiminta. Hiilineutraali Gradia. Kestävyysteemojen huomioiminen hankinnoissa. Kumppaneiden ja sidosryhmien osallistaminen. Jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuus (energia ja vesi) Kestävä viestintä ja vaikuttaminen Siirrytään vähäpäästöisiin uusiutuviin polttoaineisiin. Ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoissa painotetaan vaihtoehtoisia voimanlähteitä. Resurssien tehokkaampi käyttö. Hankintojen suunnittelu- ja koordinointiprosessin laadunkehittäminen. Määritetään OKKA-säätiön sertifioinnin yhteydessä.

28 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Sitoutuminen Hansel Oy:n puitesopimukseen tankkaukset öljy-yhtiöiden korteilla (2025) Lisätietoja: Vesa Voutilainen, p , Hallitus 79, Hansel Oy on Suomen valtion ja Suomen Kuntaliitto ry:n omistama, julkisista hankinnoista annetun lain 20 :n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa asiakkaidensa puolesta puitesopimuksia ja vastaa niiden sopimushallinnasta. Hansel Oy:n asiakkaita voivat olla mm. kunnat, kuntayhtymät (Laki Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 3 ). Julkisista hankinnoista annetun lain 20.2 :n mukaan hankintayksikön katsotaan täyttäneen tämän lain mukaiset velvoitteensa, kun se hankkii tavaroita tai palveluja yhteishankintayksiköltä taikka hankkii tavaroita, palveluja taikka rakennusurakoita käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta. Hansel Oy valmistelee Tankkaukset öljy-yhtiöiden korteilla (2025) - puitesopimusta, jonka suunniteltu sopimuskausi on Sopimus on jatkoa Kuntahankintojen KLKH129 Polttoainehankinnat jakeluasemilta puitesopimukselle, joka päättyy ja johon Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia on liittynyt (H 96, ). Sitoumus yhteishankintaan liittymisestä on tehtävä viimeistään Arvio polttonesteiden arvonlisäverottomasta hankintahinnasta varsinaisella sopimuskaudella on noin euroa. Kuntayhtymän johtaja Hallitus päättää, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia liittyy Hansel Oy:n kilpailuttamaan Tankkaukset öljy-yhtiöiden korteilla (2025) -puitesopimukseen sopimuskaudelle Sitoumus yhteishankintaan liittymisestä annetaan Hansel Oy:lle viimeistään Päätös Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan päätösesitys.

29 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Kokouksen päättäminen Hallitus 80, Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

30 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus OIKAISUVAATIMUS JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. H 73, 74, 75, 76, 77, 80 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. H 72, 78, 79 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet H- OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Pykälät H 72, 78, 79 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallitus PL 472, Jyväskylä käyntiosoite: Viitaniementie 1 A2 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja sen on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen

31 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kuntayhtymän jäsenkunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 PL 640, Hämeenlinna Puhelinvaihde: sähköposti: Kunnallisvalitus, pykälät - Valitusaika -- päivää Hallintovalitus, pykälät - Valitusaika -- päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät - Valitusaika -- päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

32 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GRADIA Kokouspäivämäärä Hallitus Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät - Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät - Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusohje liitetään pöytäkirjaotteeseen.