Pokturi. Teemana uudet jäsenet. Mikkelin Pursiseuran vuosijulkaisu vuosikerta

Transkriptio

1 Pokturi n Pursiseuran vuosijulkaisu vuosikerta Teemana uudet jäsenet Tämän vuoden teemana n Pursiseuralla on uusien jäsenten huomioiminen. Hyvässä kunnossa olevat tukikohdat odottavat uusia kävijöitä.

2 AUTOKILTA.FI FORD HYBRID NÄYTTÄVÄ SUV-CROSSOVER PUMA ECOBOOST KEVYTHYBRIDI Ford Puma on täynnä älykästä teknologiaa. Isolla tavaratilalla varustettua EcoBoostkevythybridiä ei tarvitse kytkeä erilliseen latauspisteeseen, sillä 48 V sähkömoottorin akku latautuu automaattisesti ajon aikana. Saatavilla sekä manuaalina että automaattivaihteistolla. FORD PUMA ECOBOOST- KEVYTHYBRIDI SUOSITUSHINTA alk tai 199 /kk FORD TAKUU vuotta tai km ** YRITTÄJÄNKATU 24 MIKKELI MA-PE 8-17 LA KIMMO LEPISTÖ VILLE WESSMAN TEEMU PULLIAINEN Ford Puma Titanium 1.0 EcoBoost Hybrid -kevythybridimallisto (mhev) suositushinta alk ,15 CO2-päästöillä 122 g/km. Hinta sis. toimituskulut 600. Ford Puma -malliston CO2-päästöt g/km. EU-keskikulutus 5,4 6,8 l/100 km. Puma mhev -mallin vetopaino 1100 kg. Hinnat, CO2- ja kulutustiedot hinnaston mukaan. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Ford Puma EcoBoost Hybrid suositushinta ,15 (sis. toim. kulut), käsiraha 2.900, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 199, viimeinen suurempi erä 9.443,15. Todellinen vuosikorko 0,00 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Ford Credit palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, Helsinki. Etu koskee uusia tilaus- ja kauppasopimuksia. Takuu 5 vuotta / km tai 2 vuotta ilman km-rajaa. 2

3 Sisältö Kommodorin palsta, sivu 5. Turvallisesti veneilemään, sivut 6-7. Junioripurjehdustoimintaa 2020, sivut 8-9. Ikä ei ole este Laser -purjehdukselle, sivut Satamapalveluita n seudulla, sivu 13. Veneilysaimaan tarina, sivut Satamapalveluita Sulkavalla, sivu 17. Miehet maailman parhaiden purjeveneiden takana, sivut Karvion leirintäalue, sivu 31. Kesäkokkien menu Suomen suvessa, sivut Satamapalveluita Joensuussa, sivu 37. Erinomaisten vesien äärellät, sivu 39. Välimatkataulukko, sivu 41. Liity nyt n pursiseuran jäseneksi!, sivut n pursiseuran tukikohdat, sivut Partaranta, sivu 51. n pursiseuran jäsentapahtumat 2021, sivu 53.. n pursiseuran jäsenrekisteri, sivut n pursiseuran venerekisteri, sivut n pursiseuran venepuhelinluettelo, sivut

4 n Pursiseura ry:n hallitus 2021 Teuvo Särkkä Kommodori m/y San Marino Reijo Tyrväinen Varakommodori m/s Annet Johanna Räsänen Sihteeri m/y Carambola Jorma Asikainen Jäsenrekisterin hoitaja m/y Tuulia Risto Blomqvist Koulutusvastaava Richard Häkli Junioripurjehdusvastaava s/y Sinonen Paavo Nikkilä Tiedotusvastaava Ari Hänninen Tapahtumavastaava Mikko Heinikainen Taloudenhoitaja Pokturi n Pursiseuran vuosijulkaisu vuosikerta Pokturi on n Pursiseuran ry:n julkaisema kesälehti. Jo perinteinen kesälehti täydentää seuramme jäsentiedotteita (2/2021) kesän kynnyksellä ja on tarkoitettu veneen lukemistoon koko kesäksi. Pokturi 2021 on järjestyksessään 21. vuosikerta. Teemana uudet jäsenet Tämän vuoden teemana n Pursiseuralla on uusien jäsenten huomioiminen. Hyvässä kunnossa olevat tukikohdat odottavat uusia kävijöitä. Toimituskunta: Teuvo Särkkä (vastaava toimittaja), Reijo Tyrväinen (projektivastaava), Jorma Asikainen, Risto Blomquist, Richard Häkli, Simo Siiskonen, Paavo Nikkilä ja Johanna Räsänen. Taitto: Lauri Paju ISSN n Pursiseura ry, PL 243, MIKKELI Pankki: FI Paino: AO-PAINO, 2021 Painos 1800 kpl Yhteistyössä 4

5 Kommodorin palsta Turvallisesti vesillä Viimekesänä vesillä liikkumiseen toi oman lisänsä koronarajoitukset. Vesillä on tilaa ja väljyyttä, mutta tukikohdissa, laitureilla ja rantaravintoloissa oli rajoituksia ja näitä kyllä kuuliaisesti noudatettiin. Tuleva kesäkausi näyttää vahvasti samankaltaiselta. Seuramme tänä vuonna uudistettujen sääntöjen mukaan yksi tehtävistämme on veneilyturvallisuuden edistäminen kaikissa muodoissaan. Veneilyturvallisuuteen vaikuttavat sää, veneen kunto, varusteet, kipparin kunto ja navigointitaidot. Suomessa on merialueita ja lukematon määrä isoja ja pieniä vesistöjä ja siellä viihdytään vapaa-ajalla erityisesti näinä rajoitus aikoina. Mitä enemmän ihmisiä vesillä liikkuu, sitä enemmän on vahinkoriskejä. Kokenut veneilijä selvittää sääennusteen aina ennen vesille lähtöä tai seuraavaan etappiin siirtymistä. Etenkin isommilla selillä liikuttaessa, voi nopeasti noussut ukkosmyrsky tuoda mukanaan ongelmia. Jos kuitenkin on lähdettävä, kannattaa valita reitti siten, että suojapaikkoja ja saarensuojia tarvittaessa löytyy reitin läheltä. Suorin reitti ei ole aina turvallisin reitti ja joskus on viisainta jäädä rannalle. Vesille lähdetään vain siinä kunnossa, että pystytään hoitamaan kaikki vastaan tulevat ongelmat. Osa merimiestaidoista kehittyy pitkän kokemuksen myötä, mutta taitoja voi kehittää osallistumalla erilaisiin koulutustapahtumiin ja kursseille. Oma Purjehduskoulumme on mainio esimerkki merimiestaitojen kouluttamisesta nuorille. Kursseja ja koulutuksia voi etsiä netistä tai kysellä vinkkejä seuramme koulutusvastaavilta. Tekninen vika on yleisin onnettomuuden aiheuttaja. Moottorin sammuttua on toimittava nopeasti, etenkin myrskysäässä. Paras tapa on ennakointi, eli varmistaa veneen ja varusteiden luotettavuus ja turvallisuus. Tämä onnistuu vuosittaisella katsastuksella. n Pursiseurassa asiantuntevat ja koulutetut katsastusmiehet neuvovat kaikissa veneen ja varusteiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä veneilyn viranomaismääräyksissä. Katsastuksia suoritetaan veneilijöiden kotisatamissa tai tukikohdissamme. Runkokatsastukset tehdään maissa. Katsastajien yhteystiedot löytyvät Pokturi-lehdestä tai seuramme kotisivuilta. MPS- teema 2021, uudet jäsenet Kaudella 2020 saimme seuraamme paljon uusia jäseniä ja tämän vuoden teemana n Pursiseuralla onkin uusien jäsenten huomioiminen. Hyvässä kunnossa olevat tukikohtamme odottavat uusia kävijöitä ja niissä on mukava viihtyä ja tavata veneily-ystäviä. Kaikki vaan rohkeasti mukaan ja osallistumaan tapahtumiimme. Tavataan vesillä! Terveisin n Pursiseura ry:n kommodori Teuvo Särkkä 5

6 Teksti ja kuvat: Seppo Stranden Turvallisesti veneilemään Turvallinen vene ja turvallinen varustus luovat pohjan onnistuneelle veneilykaudelle. Onko veneesi sähköjohdotus kuvan kaltainen? Jos on, niin nyt kannattaa tutustua tämän vuoden katsastusteemaan ja panna veneesi sähköjärjestelmä kuntoon. 6

7 Kulunut talvi ja kevät tuntuvat näin veneilijän näkökulmasta oudolta. Ei mitään elonmerkkejä, ei pikkujoulua, ei seuran pilkkikilpailuja, ei venemessuja ja kaikki yhdessä tehtävä on kiellettyä. Syynä on tuo pelottava corona-virus. Mutta valoa ja toivoa tulevasta on. Vuosikokous on järjestetty, tosin suurelta osin etäyhteyden kautta, mutta kesää kohti mennään ja uskoisin, että rakkaaseen harrastukseemme, eli veneilyyn päästään taas jäiden sulettua. Veneilykauden turvallisuutta on ajateltava myös muultakin osin kuin corona-virusta vältellen. Turvallinen vene ja turvallinen varustus luovat pohjan onnistuneelle veneilykaudelle. Kevään ensimmäisiä tehtäviä on huolehtia, että veneily alkaa turvallisesti ja kaikki turvallisuuteen liittyvät varusteet ovat veneessä mukana ja kunnossa. Tähän auttaa veneen katsastaminen. Katsastaminen on jaettu perus- ja vuosikatsastukseen. Vuosittain vaihtuvalla katsastusteemalla otetaan katsastuksessa erityiseen tarkkailuun jokin veneen turvallisuuteen vaikuttava kohde tai varuste. Tämän vuoden teemana on veneen sähköjärjestelmät ja veneen kytkentäkaavioiden selkeys ja miten se vastaa todellista tämänhetkistä tilannetta veneessä. Veneen sähköjärjestelmän tarkastelu ja mahdolliset muutokset tai korjaukset Lähtökohtaisesti tehdasvalmisteisen uuden veneen sähköjärjestelmä on nykyään valmistushetken vaatimusten mukainen ja se täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset: suojauksen sähköiskulta ja tulipalolta sekä moitteettoman toiminnan kaikissa merellisissä olosuhteissa. Katsastuksessa todetaan sähköjärjestelmän nykytilanne. Se voi olla alkuperäinen, korjattu tai laajennettu. Tärkeää on yhdessä veneen omistajan kanssa todeta, onko sähköjärjestelmä sähköalan ammattilaisen jäljiltä vai maallikon itse tekemä. Ennen kaikkea huomio kiinnitetään lisättyjen tai muutettujen sähkövarusteiden asennuksien turvallisuuteen. Kun on todettu veneen sähköjärjestelmän nykytilanne ja jos sen kunto on sellainen, että se tarvitsee korjausta tai isompaa uusintaa ja muuttamista, kannattaa laatia suunnitelma miten edetään. Ensimmäisenä kannattaa tutustua ja opiskella veneen sähköjärjestelmien rakennetta ja hankkia tietoa siitä, millaisia tarvikkeita ja osia tekemiseen tarvitaan. Tähän on yksi parhaista Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen, STEK:n julkaisu Sähkö ja vene Voit lukea julkaisun netissä veneilijalle/sahko-ja-vene-opas/. Julkaisun voit myös tulostaa pdf-tiedostona tai tilata paperisena opaskirjana. Ja mikä parasta, myös kirja on ilmainen. Kirjan oppeja noudattamalla voi kätevä veneilijä kunnostaa ja nykyaikaistaa veneensä sähköjärjestelmiä turvallisesti. Oppaassa kerrotaan ja neuvotaan sähköjärjestelmän toteuttamista hyvin yksityiskohtaisesti. Sähköjärjestelmien suurimpina ja yleisimpinä puutteina on havaittu johtojen ja johdinnippujen huonot kiinnitykset ja oikeankokoisten sulakesuojausten puuttuminen. Hyvin useissa vanhemmissa veneissä sähköjohtoja menee siellä täällä, ja monesti johdot on vedetty suorinta tietä ilmassa roikkuen. Johdot tulisi niputtaa ja sitoa kiinni rakenteisiin niin, ettei ne pääse heilumaan ja hankautumaan rakenteisiin. Hyvin kiinnitetty ja sopivan paksuinen johdin voi kiertää esimerkiksi seinäkouruja pitkin, ja on paljon varmatoimisempi kuin lyhintä tietä vedetty heiluva, hankautuva tai irtoava johdin. Kun kunnostat veneesi sähköjärjestelmää, kannattaa johtojen ja johdin nippujen reitit suunnitella etukäteen ja toteutuksessa käyttää johdinkoteloita, -putkia ja -kouruja. Myös usean johtimen niputus yhteen ja johdin nipun kunnollinen kiinnitys estää johtojen hankautumisen. Nipun voi pujottaa myös esimerkiksi johdinsukkaan, jolloin saadaan hyvinkin turvallinen johdinten kulkureitti. Sähköturvallisuuslaki edellyttää, että kaikissa veneissä on oltava jokaisella akkupiirillä pääkytkin, josta piiri saadaan sähköttömäksi. Tämän jälkeen on monesti kytkentäkiskot, joista virtapiirit haarautuvat eri laitteille. Myös kytkentäkiskoille menevässä ns. päävirtakaapelissa on oltava sulakesuojaus. Sulakkeina kannattaa käyttää nykyaikaisista autoista tuttuja laattasulakkeita ja liitosten tekemiseen puristettavia liittimiä. Johtimena on käytettävä monisäikeistä kuparijohdinta. Jäykän yksilankaisen sähköjohdon käyttö veneessä on kiellettyä. Myös pelkän johdinpään puristaminen ruuviliittimen väliin kiellettyä. Johtimen paksuus määräytyy johdinpituuden ja johtimessa kulkevan virran määrästä. Vaikka virran kulutus olisi hyvin pientä, kannattaa käyttää vähintään 1,0 mm2 johdinta, että voidaan tehdä siihen kunnolliset liitokset ja se on tarpeeksi kestävää monenkin mutkan kautta kulkevassa johdinnipussa. Monet venealan julkaisut neuvovat, että veneiden johtoina pitää käyttää vain tinapinnoitettuja johtoja, mutta ainakin täällä suolattomilla sisävesillä on havaittu, että normaalit laadukkaat kuparijohtimet ovat riittävän kestäviä. Autoissakaan ei käytetä tinapinnoitettuja johtimia ja nekin kestävät vuosikymmeniä. Muistathan, että 230 VAC sähköjärjestelmän sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Jos veneeseen teettää 230 VAC pienjännitetöitä, on asennuksen tekijän suoritettava käyttöönottotarkastus ja annettava siitä tarkastuspöytäkirja. Käyttäjän on suoritettava vikavirtasuojan toimintatarkastus testipainikkeella säännöllisin välein. Kun kunnostat veneesi sähköjärjestelmää, pitäydy Sähkö ja vene -oppaan ohjeissa, ja muista merkitä kaapelit ja dokumentoida tekemäsi johdotukset. Jo yksinkertainen käsin paperille piirretty kytkentäkaavio auttaa paljon, kun myöhemmin täydennät tai joudut korjaamaan veneesi sähköjärjestelmää. Heti rakentamisen yhteydessä piirretty kytkentäkaavio tulee oikein tehdyksi ja on johdotuksen mukainen. Ajan tasalla oleva kytkentäkaavio on veneen sähköasennusten tärkein dokumentti. Se antaa selkeyttä ja varmuutta siihen, että veneen sähköasennukset ovat kunnossa. Kytkentäkaavio on myös erittäin hyödyllinen vikatilanteita selvitettäessä ja korjattaessa tai sähköjärjestelmää laajennettaessa. Myös sähköturvallisuuslaki edellyttää kytkentäkaaviota. Risto Blomquist Ville Valkonen , purje- ja moottoriveneet sopimuksen mukaan. Lasse Reunanen , purje- ja moottoriveneet sopimuksen mukaan. Seppo Strandén , moottoriveneet sopimuksen mukaan. Matti Wiik , moottoriveneet sopimuksen mukaan. Pasi Möller , purje- ja moottoriveneet sopimuksen mukaan. Esa Valkonen , moottoriveneet sopimuksen mukaan. 7

8 Junioripurjehdus- toimintaa 2020 Teksti ja kuvat: Paavo Nikkilä Poikkeukselliset olosuhteet mutta hyvä purjehduskausi Koronakeväänä 2020 jollapurjehduskausi päästiin aloittamaan toukokuun viimeisellä viikolla, siis vain pari viikkoa myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Kauden päätapahtuma, Lasten Purjehduskoulu siirrettiin kesäloman alusta sen loppuun, jotta koronatauon vuoksi viivästyneet valmistelut ehdittiin varmasti tehdä. Purjehduskoulussa elokuun ensimmäisellä viikolla oli mukana 6 lasta, joista 5 ensikertalaisia. Neljän päivän aikana harjoiteltiin purjehduksen alkeita, jollan hallintaa eri tilanteissa, rantautumista ja veneen kiinnittämistä sekä muita veneilytaitoja. Osa purjehtijoiden huoltojoukoista pääsi myös kokeilemaan Laserjollalla purjehdusta Rikun opastuksella. Keskiviikkoharjoituksissa kävi kauden aikana 10 Opti- ja Zoom8- purjehtijaa. Harjoituskauden loppua kohti muutamien purjehtijoiden taidot alkoivat olla niin hyvällä tasolla, että pääsimme järjestämään vaativia kilpaharjoituksia. 8

9 Seuran Laser-jollan hankinnan vuoksi myös hieman vanhemmille tarjoutui mahdollisuus harjoitella ja kilpailla jollapurjehduksessa. Laserin esittely ja juttu v Masters-SM kilpailuista on toisaalla tässä lehdessä. Jollaharjoituskausi päättyi virallisesti lokakuun lopussa, mutta innokkaimmat kävivät harjoittelemassa vielä itsenäisyyspäivän jälkeen. Kohti normaalimpaa ja kohti uutta nousua Tätä kirjoitettaessa, toukokuussa 2021 alkaa purjehdustukikohta varusteineen olla valmis. Jollille, mastoille ja purjeille on omat säilytyspaikkansa, pelastusliiveille ja muille tarvikkeille omansa. Jollien pesu ja huolto onnistuvat myös aikaisempaa helpommin. Kun ulkoiset puitteet ovat kunnossa, on toiminnan sisällön kehittäminenkin helpompaa. Tällä kaudella kokeilemme jollaharjoitusten jakamista kahteen eri ryhmään, mikä mahdollistaa yksilöllisen ohjaamisen ja oman taitotason mukaiset harjoitukset. Vihreän/sinisen ryhmän harjoituksissa keskitytään edelleen purjehduksen perustaitojen harjoitteluun. Kokeneempien harjoituksissa harjoitellaan myös kilpapurjehduksessa tarvittavia erikoistaitoja ja purjehditaan myös vaativammissa olosuhteissa. Harjoitusten viikonpäivät ovat keskiviikko ja torstai. Harjoitus alkaa aina klo 17, jolloin purjehtijan ja jollan tulee olla valmiina harjoitusta varten. ssä Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Riku Häkli p / Perustiedot harjoituksista ovat seuran nettisivuilla. Ajankohtaisin tieto mahdollisista muutoksista, tarvittavasta varustuksesta yms tulee harjoitusten viestiryhmien kautta. Siksi on tärkeää, että purjehtijan ja huoltajan puhelinnumerot ovat vastuuohjaajan tiedossa. Kauden 2021 junnupurjehduksen vastaavat ohjaajat päävastuualueineen: Riku Häkli: Purjehduskoulu, Purjehdusleiri, Laser-kisavalmentaja. Paavo Nikkilä: Vihreä/sininen ryhmä, kilparyhmä, Opti + Zoom8 kisavalmentaja Jukka Jääskeläinen: Vihreä/sininen ryhmä 9

10 Bruce Kirbyn aluperäinen suunnitelma oli Laser Standard. Se levisi nopeasti koko maailmaan ja siitä syntyi maailman suurilukuisin ja suosituin jollaluokka. Jolla sai olympiastatuksen Atlantan olympiakisoihin Sen jälkeen se on ollut miesten olympialuokka. Radial on pienempi versio, joka eroaa Laser Standardista vain pienemmällä 5,76 m2 purjeellaan (standardi Laserissa 7,06 m2) ja vastaavasti lyhyemmällä alamastollaan. Kaikki muut varusteet ovatkin Radialissa täysin samat kuin Standardissa. Pienempi purje mahdollistaa sen, että Laser purjehduksesta pystyvät nauttimaan täysin rinnoin hekin, joille Standard on fyysisesti liian vaativa. Käytännössä tehoero on 15% luokkaa. Laser Radial valittiin syksyllä 2004 naisten olympialuokaksi Pekingiin Laser-4.7 on Radialin pienempi versio jossa on 4.7 m2 purje ja lyhyempi esitaivutettu alamasto. Tehoero Standardiin on noin 35%. Laser-4.7 on sopiva luokka Optimistin jälkeen, kun purjeh- vene. Laserin luokkasäännöt ovat erittäin tiukat ja veneet ovat lähes identtiset. Kilpailuissa ratkaisee siis purjehtijoiden väliset erot. Laser on paitsi kova olympialuokka vuodesta 1996, myös oiva mökkivene. Runko painaa ainoastaan 59 kg ja pohja kestää hyvin kovempaakin kohtelua. Samaa Laseria voi käyttää koko perhe. Kilpailutoimintaa on monella tasolla. Voi kilpailla seuratasolla esim. seuran keskiviikko kisoissa kiertää SM-ranking kisoja, tai ajaa maailman-cupin kisoja, jotka jo vaativat pitkän kokemuksen ja ammattimaista otetta purjehdukseen.. Laseria purjehtivat myös veteraanit eli Mastersit omassa luokassaan. Osallistuakseen Master kisaan pitää ikää olla vähintään 35v. Mastersien SM kisat Nauvossa onkin Suomen LASER MASTERS SM-kisat Nauvossa Minuun iski kuudenkympin villitys! Purjehdustreenit Masters SM-kisoihin alkoivat heti haettuani seurallemme Laser-jollan kg vuoden vaihteesta. Siitä on 40 vuotta aikaa, kun olen viimeksi purjehtinut omalla Laserilla. Toukokuun puolivälissä treenatessani Pitkäsen Esko ihmetteli veneessään n edustalla, että kuka hullu se tähän aikaan ja näin kylmällä kelillä purjehtii! 10

11 Teksti: Riku Häkli Jos Laser-purjehdus kiinnostaa, ota yhteyttä! Riku Häkli, MPS junnupäällikkö p Ikä ei ole este Laser -purjehdukselle Seurallemme hankittiin toukokuussa 2020 Laser-jolla, jossa on kolme eri rikivaihtoehtoa ja purjetta, nuorten ja aikuisten käyttöön. Siihen mahtuu hyvin kaksi aikuista, joten se sopii myös aikuisten koulutuskäyttöön. (Olin juuri kaatunut kolmannen kerran puuskaisessa tuulessa). Ei hätää, varusteet olivat kunnossa kuten esim. kuivapuku. Ja kivaa oli. Kävin mm. Kuopiossa harjoittelemassa KuoPS:n Laserpurjehtijoiden kanssa. Treenien tavoitteena oli voittaa ainakin yksi (päänahka) Radial-sarjassa Nauvossa. Kisoissa oli yhteensä kuusi lähtöä. Lauantaina oli kevyt suunnaltaan vaihteleva keli 2-4 m/s, järvipurjehtijan unelmakeli. Paras sijoitus kolmesta lähdöstä oli 8./17 osallistujaa koko Radial-sarjassa ja sijoitus ekan päivän jälkeen 12/17. Olin silloin Grand Masters sarjassa kolmantena! Toinen päivä oli kovatuulinen 7-10 m/s. Kokemattomuus kovan tuulen purjehduksessa näkyi suorituksissa: lähdöissä 4 ja 5 nurin myötätuuliosuudella. Viimeinen lähtö sujui kohtuullisesti 14./17. Kisat menivät yli odotusten: Loppusijoitus 13/17 koko Radial-sarjassa ja Gran Master-sarjassa 4. Ei palkintoa mutta arpajaisissa voitin upouuden Laserpuomin heloineen. Erityiskiitos huoltojoukoille ja seuran Ribille. Parasta koko hommassa oli se mahtava huumaava tunne kisatessa. Vielä sitä osaa ja jaksaa, vaikka ikääkin on 63 v. Ja rouvakin oli tyytyväinen Joulupukki ei tuonut omaa jollaa, mutta huhtikuun 2021 lopussa sellainen löytyi Espoosta. Kesän tavoite on kova: Masters Radial-sarjassa kympin sakkiiin ja omassa sarjassa mitalikolmikkoon. Tulevana kesänä Lamposaaren selällä purjehtii kaksi Laseria. Kuka on se toinen treenikaveri, jota papparainen pääsee kiusaamaan? 11

12 Koe Sodan ja rauhan keskus Muisti Veneile keskelle n kesää. MUISTI TAIDE- MUSEO TORI SATAMA SAIMAA CENTRAL PARK Päämajakaupunki ssä tiedekeskus Muisti kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. M_itä Nykytaiteen biennaali esittelee taidetta n taidemuseossa ja eri puolilla kaupunkia levittäytyvässä näyttelyssä. Kävelymatkan päässä satamasta on Saimaa Central Park, jossa mm. Kenkävero, puisto ja Urpolan luontokeskus. Ja kaiken kruunaa n upea tori. 12

13 Kuva: Katriina Noponen Satamapalveluita n seudulla Kapeat vesistöt saaristoineen tekevät läntisestä Saimaasta luonnonkauniin veneilykohteen. N 61 41,28 E 27 16,92 Anttola N 61 35,02 E 27 39,18 ja Ristiina N 61 30,65 E 27 14,73 Vierasvenesatamia löytyy stä, Ristiinasta sekä Anttolasta. Venepaikkoja voi varata www. satamapaikka.com -portaalin kautta. Satamapalveluihin kuuluvat mm. WC ja suihku sekä tarjolla olevat taajamien palvelut. Satamat on varustettu septitankin imutyhjennyslaitteilla sekä pilssivesien keräilypisteillä. Myös polttoainetta on saatavilla jokaisen sataman läheisyydessä. Lisätietoja palveluista, nähtävyyksistä ja tapah- Idyllinen Anttolan vierassatama palvelee monipuolisesti veneilijöitä. Peruspalvelujen, kuten polttoainejakelun, septitankin tyhjennyksen, vesi- ja jätepisteen lisäksi, tarjolla on ruokakauppa, ravintolapalveluja, kesäterassi ja uutuutena rantasauna. Sataman laiturissa on päiväpaikkoja piipahtamista varten ja yöpyjille poiju- ja aisapaikkoja, joiden varaukset hoitaa Satamapaikka.com. Anttolan satamassa sijaitsee Luonnonkeskus Luonterin palvelupiste, josta saa tietoa Saimaa Geopark -kohteista, karttoja 13

14 Veneilysaimaa-harrastus syntyi kuitenkin vasta vuonna 1999 kun edellisen veneeni vaihto ajoittui tuohon vuoteen. Myin vanhan veneeni venemessuilla ja sain uuden vasta elokuussa. Käytännössä minulla ei tuona kesänä ollut venettä ollenkaan ja näin ollen oli hyvin aikaa perehtyä vanhoihin valokuviin sekä materiaaleihin aiemmilta Saimaan retkiltä. Koska olin jo vuonna 1996 siirtänyt tekemäni tekstipohjaisen Saimaa-sivun internetiin, minulla oli hyvä pohja lähteä laajentamaan sivustoa. Veneilysaimaa.com domain otettiin käyttöön villa. Vuoden 2001 jälkeen sisältöä alkoi syntyä ripeään tahtiin ja matkan varrelle mahtuu monenlaisia vaiheita kuvausretkiltä sekä internetin maailmasta. Kuitenkin peruste työlle on syntynyt koko ajan halusta jakaa tietoa Saimaasta, oppia itse loputtomasti lisää siitä sekä saada Saimaasta mahdollisimman houkutteleva matkailukohde vesistömatkailijoille. Sitä kautta on ollut tavoitteena myös turvata palveluiden saatavuus kaupunkien vierasvenesatamien lisäksi myös niiden ulkopuolella. Pääpaino on aina ollut luonnon- ja retkisatamissa, koska vain niiden kautta pääsee tutustumaan Saimaan ytimeen. Korona-virus tarjosi vuonna 2020 mahdollisuuden lähteä uudistamaan Veneilysaimaata. Korona sulki ihmiset koteihin ja aikaa oli jälleen 20 vuotta aloituksen jälkeen käytettävissä runsaasti. Koronarajoitusten vuoksi oli keksittävä tekemistä kotona talvella 2020 ja oli jälleen aika avata arkistot samaan tapaan kuin kesällä Arkistojen perusteella syntyi nopea päätös uudistaa Veneilysaimaan sisältö täysin, panostaa digitalisaatioon sekä 14

15 Veneilysaimaan tarina Tarina alkaa varsinaisesti jo vuodesta 1995, jolloin internetin alkuaikoina huomasin, että sen aikaiset internetin hakukoneet eivät Saimaasta tietäneet mitään. Teksti ja kuvat: Antti Kaipainen mobiilikäyttöön nykyaikaisilla teknologioilla. kuvauskalustohankinnat, ohjelmistolisenssit, teistyökumppaneita, jotta sivuston tulevaisuus Tällä päätöksellä viime vuoden talvi ja kevät tuntuivat jopa liian lyhyeltä ja oli kiire saada sivusto valmiiksi kesään mennessä. Tavoitteena oli saada vähintään 100 satamaa ja yli 90% ilmakuvina. Tavoitteet tulivat täytettyä ja ylitettyä reilusti. palvelimen- ja ohjelmiston ylläteistyökumppaneita, vaativat uudessa versiossa panostuksia varsin paljon. Vuodelle 2021 budjetti on ja jatkokehittäminen voidaan turvata. Tätä kautta harrastus on muuttunut versiouudistuksen myötä myös enemmän sivutoimeksi, ja askel on ollut henkisesti varsin iso mutta se on ollut pakko ottaa. Veneilysaimaa on nyt parempi Sisällön osalta Veneilysaimaassa kuin koskaan aikaisemmin ja on aina pyritty me- nemään laatu edellä. Pidän tärkeänä sitä, että minulla on ollut mahdollisuus käydä kaikissa satamissa vuosikymmenien aikana henkilökohtaisesti mobiilikäyttöön on panostettu kaikkein eniten. Mobiilikäyttäjiä on jo yli 60 % kaikista käyttäjistä ja digitalisaatio haastaakin vähitellen perinteiset satamaoppaat. paikan päällä ja kirjata asioita muistiin sekä ottaa kuvia. Veneilysaimaassa Veneilysaimaa- sivustolla ei ole yhtään vierailevien toivoisin tulevaisuudessa satamaa tai artikkelia, jossa en kehittyvän yhtei- itse olisi joskus vieraillut. Tästä olen halunnut pitää kiinni. Henkilökohtaisilla havainnoilla löytyy joka satamasta jotain ainutlaatuista ja niistä kokemuksista söksi, jonka alustana toimisi Veneilysaimaa. Veneilysaimaa on kaikille tarkoitettu. Myös esteettömyyttä vaativille. Olisi hienoa saada keskustelua olen halunnut kertoa Saimaasta liikkeelle ja samalla myös muille. Uuden Veneilysaimaan Ensimmäinen versio veneilysaimaa.com:sta toivon, että yhteisö voisi sivuston kautta toivon saa- kautta vaikuttaa Saimaan vani kävijöiltä palautetta satamista, jotta veneily- ja vesistömatkailun sekä palveluiden kehittymiseen. Kaikkein tärkeintä tiedot pysyvät ajan tasalla ja muut vierailijat saavat tietoa monesta näkökulmas- lisäksi myös jatkokehittämiseen menee on kuitenkin se mikä on ollut jo alusta runsaasti taloudellisia resursseja. Veneilysaimaa on edelleen kuitenkin rakas ta. Ei siis vain minun näkökulmasta. saakka: Veneilysaimaa kertoo Saimaasta monipuolisesti vene- ja vesistömatkailijoille, jotta he saavat enemmän lomas- harrastus ja sille en tunteja ole laskenut, Veneilysaimaan rahoitus oli aikaisemman version osalta täysin omavaraista yli taan irti Saimaalla. mutta kiinteiden kustannuksien osalta pyrin hankkimaan tuekseni jatkossa yh- 20 vuoden ajan. Kuitenkin uuden version 15

16 SE PAIKALLINEN VÄLITYSLIIKE. Asenne LKV Oy Maaherrankatu 28, MIKKELI Pentinpolku 1, MÄNTYHARJU puh asennelkv.fi 16

17 Satamapalveluita Sulkavalla Veneilykeskus Kulkemus, Sulkava, N 61 47,01 E 28 22,82 Lohilahti, Sulkava, N 61 36,65 E 28 41,23 Sulkavan kylällä voit nauttia kylän arkkitehtuurisesti upeasta puutalomiljööstä kävelemällä rantaraittia, joka vie Veneilykeskus Kulkemuksesta torille. Lyhyen kävelymatkan päässä veneilykeskuksesta sijaitsee useita ravintoloita ja kesäterasseja. Heinäkuussa kylänraitti vilkastuu huomattavasti, ja kesämyymälät ja -kahviot tarjoavat parastaan. Silloin myös torilla on myyjiä päivittäin aamuyhdeksästä eteenpäin. Ihan torin tuntumassa voit myös kokeilla suppailua tai fatbike-pyöriä joita vuokraa Motelli-Ravintola Muikkukukko, , sulkavansyke@gmail.com. Lohilahden satamassa on kunnan ja kyläyhdistyksen vierasvenelaiturit. Kylän palvelut, kahvila-ravintola, bensanmyynti, kesäkahvila, kauppa, leikkipuisto, uimaranta ja frisbeegolfrata ovat lähellä, mutta varsinaisia satamapalveluita ei vielä ole. Lohilahden laiturit ovat olleet kesä kesältä suositumpia, ja harkinnassa on uuden isomman laiturin hankkiminen, vaikka nykyinen laiturikin on vasta viitisen vuotta vanha. 17

18 Palveleva Akku-Ässä Oy Mökkiläisille AURINKOSÄHKÖÄ MAAHANTUOJALTA! Veneilijöille Paloturvatuotteet, sammuttimet ja pikapalopostit Myynti, tarkastukset, huolto CO2-suojakaasupullot ja täytöt Väestönsuojavarusteet ja tarvikkeet Karavaanareille Omaan kotiin ja yrityksille AKKU-ÄSSÄ OY Akku-Ässä Oy - Yrittäjänkatu puh. (015) PART OF GEBWELL GROUP Palvelemme ma-pe klo 8-12 ja klo Etelä-Savon Paloturva Oy Timpurinkatu 13, l info@espaloturva.fi Karla karla.fi Hietakatu 7 ma-pe 8-16 p Monimerkkihuolto, josta saat asiakasomistajana erinomaisia etuja ja Bonusta kaikista ostoista, huolloista ja tarvikkeista. 18

19 Suora väylä Unelmiesi ammattilaiseksi Esedusta JATKUVA HAKU KÄYNNISSÄ YMPÄRI VUODEN Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa 19

20 Teksti: Jyrki Pekonen Tekstin käsittely: Leena Pekonen Miehet maailman parhaiden purjeveneiden takana Suomalaisen veneenrakennuksen kultakausi alkoi Helsingistä vuonna Maailman parhaat purjeveneet piirsivät amerikkalaiset Olin ja Rod Stephens ja rakensivat suomalaiset Eino Antinoja ja Pekka Koskenkylä. 20 Eino Antinoja ja Rod Stephens hymyilevät tyytyväisinä, kun Huh-Mari purjehtii juuri niin kuin pitääkin. Rod tutki jokaisen yksityiskohdan ja trimmasi veneen. Kuva: Pentti Koskinen, Lehtikuva Oy, kirjasta Veneenrakentaja Eino Antinoja.

21 Olin Stephensin (keskellä) suunnittelemilla veneillä on voitettu purjehduskilpailuja enemmän kuin minkään muun suunnittelijan veneillä. Hän oli alun perin koulutukseltaan matemaatikko, mutta kuitenkin hän katsoi, että venesuunnittelu on 10% tiedettä ja 90% taidetta. Kuvassa ollaan seuraamassa kahdeksikkojen MM-kilpailuja Lygaiasta Vas. Markku Wiikeri ja oik. Eino Antinoja. Olin on tässä 94-vuotias ja Eino 82-vuotias. Kuva: Markku Wiikeri, Ilpo Kauhasen kirjasta Veneenrakentaja Eino Antinoja. Suomen venerakentamisen kultakausi alkoi vuonna 1958 tyhjästä tontista Helsingin Lauttasaaressa. Tuo tontti sijaitsi arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Sirenin pihapiirissä. Yhtenä iltana pariskunta alkoi keskustella, mitä he tekisivät käyttämättömälle alueelle tontilla, jossa sijaitsi myös pariskunnan koti ja arkkitehtitoimisto. Jossain vaiheessa Heikki Siren ehdotti, että entä jos rakennettaisiin siinä uusi purjevene. Sirenillä olikin jo sopiva malli mielessään. Hän näytti vaimolleen venekirjasta suunnittelutoimisto Sparkman & Stephensin (S&S) suunnittelemaa Finisterreä, joka oli voittanut kolme kertaa peräkkäin Bermuda Racen, Yhdysvaltain Rhode Islandissa sijaitsevan Newportin ja Bermudan välillä purjehditun kilpailun. Jo seuraavana päivänä Lauttasaaresta lähti suunnittelutoimistolle New Yorkiin kirje. Kirjeenvaihdon seurauksena rakennettiin Kuohuneiti. Se valittiin myöhemmin Suomen kauneimmaksi puuveneeksi, ja sen ansiosta syntyi yhteys neljän miehen välille, jotka 1950-luvun lopulta alkaen suunnittelivat ja rakensivat suomalaisille maailman parhaat purjeveneet. Tämä artikkeli kertoo heistä: amerikkalaisveljeksistä Olin ja Rod Stephensistä ja suomalaisista Eino Antinojasta ja Pekka Koskenkylästä. Kirjoitus on jatkoa vuoden 2018 Pokturissa ilmestyneelle jutulle venesuunnittelija Gösta Kyntzellistä ja muista tunnetuista suomalaisista purjeveneiden suunnittelijoista ja rakentajista 1900-luvun alussa. Veneet suunnitteli Parkkinen & Seppä Kun Heikki Siren lähetti New Yorkiin kirjeen unelmiensa veneestä, vastaanottaja oli maailman tunnetuin veneensuunnittelutoimisto. Sparkman & Stephens oli perustettu vuonna Perustajina olivat Drake M. Sparkman ( ) ja hänen nuorempi veljensä James Sparkman ( ) sekä veljekset Olin J. Stephens ( ) ja Roderick (Rod) Stephens Jr. ( ). Mukana oli myös vähemmän tunnettu James B. Murray. Suomalaisten lempinimi toimistolle on Parkkinen & Seppä. Olin oli vain 23-vuotias ja Rod 21-vuotias, kun veljekset olivat voittaneet vuonna 1931 Atlantin ylityspurjehduksen suunnittelemallaan 52-jalkaisella Dorade-joolilla huomattavasti suurempien kilpailijoiden keulan edestä. Samana vuonna Dorade oli voittanut myös brittiläisen Fastnet-racen. Tästä oli alkanut toimiston nousu maailmanmaineeseen. Myöhemmin Stephensin veljekset suunnittelivat kolme voittoisaa America s Cup -venettä: Rangerin vuonna 1937, Columbian vuonna 1958 ja Constellationin vuonna Rod purjehti niiden kaikkien miehistössä, Olin taas kahdessa ensimmäisessä. Myös Lightning on Olin Stephensin vuonna 1938 suunnittelema vene. Niitä on maailmalla rakennettu yli Yhteensä Olin Stephens suunnitteli yli venettä, ja hänen veneillään on voitettu useampia avomerikilpailuja kuin yhdenkään muun suunnittelijan veneillä. Olin Stephensin veneet olivat erittäin merikelpoisia, linjoiltaan kauniita ja turvallisia. Molemmat veljekset elivät pitkän elämän, Olin 100-vuotiaaksi. Olemukseltaan he olivat nuorekkaita ja poikamaisen virkeitä luvun lopulla, kun huippuveneiden rakentaminen Suomessa alkoi, Stephensin veljekset olivat vielä parhaissa voimissaan. Työnjako veljesten kesken oli sellainen, että Olin, joka oli alun perin algoritmeihin erikoistunut matemaatikko, pääasiassa suunnitteli ja piirsi veneet. Rod puolestaan haki ja hyväksyi myös valvoi ja opasti paikan päällä käyden, että veneet rakennettiin tarkasti heidän piirustustensa mukaisesti. Heikki Siren halusi, että Stephensin veljekset piirtäisivät hänen unelmiensa veneen ja se rakennettaisiin Lauttasaaren tontille pystytetyssä mineriittihallissa. Rakentajaksi valittiin veneenrakennuksen uuden aallon pioneeri Eino Antinoja apulaisineen. Veneet rakensi itseoppinut Eino Antinoja Eino Antinoja syntyi Oulussa 7. marraskuuta 1920 ja kuoli 89-vuotiaana 26. lokakuuta 2010, joten viime marraskuussa vietettiin hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlaa. Hänen isänsä oli taitava suutari, joka loi myös omia mallejaan. Einon ollessa vielä pieni perhe muutti Vaasaan, jossa Eino sai kosketuksen mereen. Ystävän kanssa hankitulla vuotavalla pienellä purjeveneellä hän sai ensi tuntuman purjehdukseen luvun lopulla Eino muutti Helsinkiin ja hänestä kehittyi taitava metallisorvaaja. 21

22 Opillista koulutusta alalle hänellä ei ollut, vaan taidot kasvoivat työn mukana. Sodan aikana hän oli suurimman osan ajasta kenttätykistössä asealiupseerina ja taistelulähettinä. Veneenrakennuksen Eino aloitti sorvaajan työn ohella vuonna Hänen ensimmäiset itselleen rakentamansa veneet olivat vuonna 1947 valmistunut Helsingör-jolla Tuuli (18 jalkaa) ja vuonna 1955 valmistunut, kansanvenettä muistuttanut meriristeilijä Merituuli (24 jalkaa). Näillä veneillä Eino osallistui Pavillon d Or -matkapurjehduskilpailuun vuosina 1953 ja Lähtö oli Helsingis- ja vuonna 1955 Rotterdamissa. Molemmissa kilpailuissa Eino miehistöineen sai toisen palkinnon. Suoritukset ovat merkittäviä: vuoden 1953 kilpailussa Eino oli liikkeellä kisan pienimmällä veneellä. Vuonna 1955 muita kilpailijoita oli peräti 90. Seuraavaksi valmistui tilauksesta tehty pellinkiläismallinen moottoriavovene ja sitä seurasi vuonna 1957 itselle rakennettu meriristeilijä Myrskytuuli (30,5 jalkaa). Vuonna 1960 vuorossa oli Gösta Kyntzellin suunnitteleman saaristoristeilijä Irinan muuttaminen meriristeilijäksi. Veneen omisti kaikille tutun Afrikan tähti -pelin keksijä Kari Mannerla. Sitten tuli vene, jonka rakentaminen muodostui käännekohdaksi Einon elämässä. Se oli Sireneille tehty Kuohuneiti (40,4 jalkaa). Kuohuneiti oli niin vaativa työ, ettei sen rinnalla enää voinut harjoittaa muuta ammattia. Mestarillakin oli oppi-isänsä Tässä vaiheessa voi herätä kysymys, miten Eino ilman muodollista koulutusta oli kehittänyt ammattitaidon, jolla tällaiset maailmanmestariluokkaa olevat puuveneet syntyivät. Oppi-isikseen hän on maininnut Ludvig Wileniuksen ja Tauno Rouhiaisen. Wilenius oli perustanut veistämönsä Porvooseen vuonna 1932 ja hän rakensi suuren osan Gösta Kyntzellin piirtämistä veneistä. Hänestä oli kehittynyt vuosien mittaan Suomen ehkä arvostetuin veneveistäjä. Eino ystävystyi 1940-luvun lopulla Wileniuksen kanssa kunnostaessaan tämän veistämöllä vanhaa 22m2:n saaristoristeilijää. Eino vietti paljon aikaa veistämöllä seuraten kiinnostuneena mestarin työskentelyä ja painaen mieleensä veneenrakennuksen eri vaiheita ja rakennustapoja. Toiseksi oppi-isäkseen Eino mainitsi itseoppineen taitavan veneveistäjän Tauno Rouhiaisen, jonka Heikki Siren myös palkkasi Kuohuneitiä rakentamaan. Lisäksi hän otti hommiin Väinö Suckmanin ja oppipojaksi juuri ammattikoulusta valmistuneen Risto Kristerin. Einon perustettua oman veistämön Rouhiainen ja Kristeri siirtyivät hänelle pitkäaikaiseen palvelukseen. Eino kertoi, että Tauno Rouhiainen teki aina kaikkein vaativimmat työt. Kuohuneiti valmistui juhannukseksi Se nosti Einon silloisten veneenrakentajien eturiviin. Antinojan venerakentamiset olivat merkittäviä myös siksi, että niiden kautta Pekka Koskenkylä sai v yhteyden Rod Stephensiin, joka kävi ahkerasti rakennustöitä tarkastamassa. Kontaktin syntymisestä kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Huhmari oli puuveneklassikkojen syntypaikka Kuohuneidin Eino Antinoja rakensi Lauttasaaressa Sirenien tontilla. Vuonna 1962 hän siirtyi Vihdin Huhmariin. Sieltä kuuluisa lentäjä Väinö Bremer osti tilan, jossa oli puurakenteinen halli ja asuinrakennus. Huhmarin hallissa oli aikaisemmin valmistettu nelikoita silakkamarkki- 22

23 Eino Antinoja piti tätä Lygaiaa kauneimpana veistämistään puuveneistä. Kaksitonnari sluuppi valmistui Pekka Herlinille v Vene keräsi vv Itämeren eri kilpailuissa voittoja yhteensä kahdeksan. Kuva: Pasi Nuutinen, Vene-lehti 12/2019. noille. Eino vuokrasi tilan Bremeriltä, ja hänellä oli oikeus lunastaa tila myöhemmin itselleen. Lauttasaaresta siirrettiin toinen. Näin arvokas kiertopalkinto tuli ensimmäisen kerran Merenkävijäin palkintokaappiin. tontille myös mineriittihalli. Näin siellä päästiin rakentamaan ensimmäistä venettä, amerikkalaisen John G. Aldenin Vuoden 1967 Gotland Runt-kilpailussa Huh-Mari tuli toiseksi. Gulf of Finland suunnittelemaa avomeriristeilijä Nordfahreria Racen se voitti. Samana vuonna Eino myi (42 jalkaa), jonka oli tilannut Väinö Bremerin poika Carl-Otto Bremer. Huh-Marin, mutta osti sen takaisin vuonna Vuonna 1980 teatteriprofessori Lasse Pöysti oli etsimässä perheelleen Veneen rakensivat samat miehet kuin Kuohuneidin, mutta palkan heille mak- kuitenkin kuoli lento-onnettomuudessa ennen kuin vene valmistui vuonna Vene meni myyntiin, ja sen osti Tukholman Oopperakellarin kellarimestari Tore Wretman. Hän muutti veneen nimeksi Salta Marina, joskin purjehtijapiireissä se tunnettiin nimellä Salta Biten (Suolapala). Vene mitattiin luokkaan RORC II a. uutta venettä. Einon kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa kävi ilmi, että Huh-Mari oli myynnissä. Tultuaan katsomaan venettä Pöysti totesi sen olevan kaunein mahonkivene, jonka oli koskaan nähnyt. Pöystiä vaivasi kuitenkin ajatus, että veneessä voisi olla lahoa. Hän kysyi asiasta Einolta, joka omintakeiseen tapaansa otti puhalluslampun, poltti sillä maalia veneen peräosasta ja käski Pöystiä iskemään siihen puukon. Lahoa ei ollut. Huh-Mari siirtyi Pöystille, vaikka Einon ensimmäinen itsenäisenä yrittäjänä rakentama vene oli arkkitehti Keijo hinta ylittikin puolella hänen suunnittelemansa hinnan. Petäjän tilaama avomeriristeilijä Marjo (32 jalkaa). Tämän sluupin oli piirtänyt Lygaian voitot olivat mykistäviä kuuluisa englantilainen venesuunnittelija Alan H. Buchanan. Vene valmistui vuonna 1964 ja se mitattiin RORC III luokkaan. Petäjä menestyi Marjolla erinomaisesti Lygaian, yhden Suomen voittoisimman avomerikilpaveneen, Eino apureineen rakensi Pekka Herlinille vuosina avomerikilpailuissa. Tämän Herlin päätyi veneen rakennuttamiseen, jälkeen Huhmarissa valmistui yhteensä kymmenen puuveneklassikkoa. Näistä kolme olivat Sparkman & Stephensin suunnittelemia: Huh-Mari (1966), Lygaia (1967) ja Meri-Mari (1968). Yhteensä toimisto suunnitteli Antinojalle neljä puuvenettä ja sarjavalmistusta varten viisi lujitemuoviveneiden mallia. koska hän ei ollut päässyt van- halla Jarl Lindblomin suunnittelemalla Auralla riittävän hyviin tuloksiin. Herlin päätti, että uuden veneen on pohjauduttava Olin Stephensin suunnittelemaan RORC II -luokan brittiläiseen Firebrandiin. Rod Stephensin mielestä juuri Firebrand oli käännekohta Britannian avomeripurjehduksessa. Herlinillä oli Huh-Marin Eino rakensi ensin kilpaveneeksi itselleen. Se pohjautuu Olin Stephensin hollantilaiselle omistajalle vuonna 1961 suunnittelemaan Hestia-tonnariin. Tämän tonnarin merkitys avomerikilpapurjehdukselle on erittäin suuri, koska siihen pohjautuvat useimmat menestykselliset Stephensin suunnittelemat avomeriveneet 1960-luvulla, niin myös ensimmäinen Swan 36. Eino osallistui Huh-Marilla menestyksellisesti omat vaatimuksensa veneen suunnitteluun. Merkittävin niistä oli, että vene on varusteltava ns. skegillä ja sen jatkeena olevalla peräsimellä. Olin Stephens hyväksyi muutokset, ja rakentaminen alkoi. Kun Rod Stephens kävi Huhmarissa tarkastamassa Lygaian rakentamista, hän ihmetteli Einolle: Kuinka te teette kolmeen mieheen tällaista laivaa, kun Intrepidin (12 mr) kimpussa on neljätoista miestä eikä valmista tahdo tulla. moniin avomerikilpailuihin mittaluo- kassa RORC III. Hän voitti vuonna 1967 Lygaiasta (42 jalkaa) tulikin erittäin nopea vene. Kun Herlin vielä valitsi miehis- toinenkin hänen rakentamansa vene, Pekka Herlinin omistama Lygaia, oli tönkin tiukalla seulalla, oli Lygaia valmis koviin kilpailuihin. Vielä vuonna 1967 Einon Huh-Mari oli Lygaiaa parempi Sine- na vuonna suuri ponnistus suomalaisille oli osallistuminen Admiral s Cupiin Englannissa. Kilpailu muodostuu neljästä eri osasta, joista kuuluisin ja vaativin on Fastnet Race (605 mpk). Kilpailujoukkueeseen tuli kuulua kolme venettä, ja Suomen joukkueessa olivat Lygaian lisäksi Ernst Kindbergin Can-Can III ja Åke Lindqvistin Eva II. Irlannin lounaisrannikolla sijaitsevan Fastnet-majakan kiertäminen on monesti hyvin vaativa suoritus. Esimerkiksi vuonna 1979 kilpailussa 15 purjehtijaa ja 4 katsojaveneissä ollutta menetti myrskyssä henkensä. Jotkut muistavat vielä entisen pääministeri Edward Heathin järkyttyneet kasvot televisiossa, vaikka hänen kipparoimansa vene Morning Cloud pääsikin maaliin. Vuoden 1967 Admiral s Cupiin osallistui yhteensä 140 venettä. Suomen joukkue sijoittui kisassa kuudenneksi, mikä on erittäin hyvä saavutus ottaen huomioon, että suomalaiset purjehtivat Kanaalin merivirroissa omin voimin. Yleensä ulkomaiset veneet käyttävät apunaan merivirrat tuntevia brittinavigaattoreita. Lygaian voittojen määrä Itämeren eri kilpailuissa on mykistävä: niitä kertyi vuosina yhteensä kahdeksan. Voittipa se Antti Herlinin kipparoimana vielä vuonna 1999 Hanko Sandhamn -kisan IMS 2 luokassa. Admiral s Cupissa vuonna 1969 Lygaia oli myös mukana Suomen joukkueessa, ja sijoitus oli jälleen kuudes. Pekka Herlinistä on sanottu, että hän oli karismaattinen johtaja, joka sai kipparina jokaisen tekemään enemmän kuin mihin nämä normaalisti kykenivät. Meri-Mari seurasi Kolumbuksen reittiä Neljäs Einon ja Sparkman & Stephensin yhteistyöstä syntynyt vene oli Einon vuonna 1968 itselleen rakentama Meri-Mari (36,3 jalkaa). Vene osallistui One Ton Cupiin Helgolandissa heinäkuussa Viiden osakilpailun kisassa Meri-Mari oli lopputuloksissa yhdeksäs, mikä oli puuveneelle hyvä suoritus. Suomalaiset Swan 36:t, muovinen Tarantella ja mahonkinen Carolina III olivat yhdestoista ja kuudestoista. Tulos osoitti, että hyvin suunniteltu ja rakennettu puuvene oli täysin kilpailukykyinen modernien lujitemuoviveneiden kanssa. Einon jälkeen 23

24 Meri-Marilla on ollut useita omistajia. Heistä Pekka Lindfors osallistui veneellä America 500 -kisaan vuonna Veneellä oli tuolloin uusi nimi, Navila. Reitti seurasi Kolumbuksen matkaa Espanjasta Bahaman San Salvadoriin. Navilan sijoitus oli kunnioitettava 8. sija yli 100 veneen joukossa. Kaikkiaan Eino rakensi 17 puuvenettä ja muunsi Irina-saaristoristeilijän meriristeilijäksi. Vuonna 1970, kun viimeinen puuvene Vinga valmistui, Einolle myönnettiin Taideteollisuuden valtionpalkinto. Palkinnon perustelujen mukaan Veneentekijä Eino Antinojaa ei palkita katoavan käsityön säilyttämisestä vaan enemmänkin uudistamisesta, kekseliäisyyden yhdistämisestä ammattitaitoon. Antinojan veneet ovat edelleenkin haluttuja klassikkoja. Einon kehittämiin innovaatioihin kuuluvat muun muassa liiman käyttö tasasaumalaudoituksessa siten, että rapistumista ei tapahdu, kaarien ja steevien valmistaminen laminoimalla ja kaarien kiinnittäminen emäpuuhun ilman upotusta, jolloin upotuksiin ei muodostu vettä. Hän osasi rakentaa kannen ja sivulaudoituksen yhtymäkohdan niin, että hyvä ilmanvaihto säilyy. Lisäksi hän teki lukuisia keksintöjä veneen jäykistämiseksi. Muoviveneiden aika alkaa Lasikuituvahvisteisten veneiden valmistus alkoi Suomessa 1950-luvun loppupuolella. Ensimmäinen tällainen suuri Euroopassa valmistettu meriristeilijä (34,6 jalkaa) oli Turun veneveistämöllä vuonna 1959 valmistunut Åke Lindqvistin Eva. Eva on erittäin menestyksellinen avomerikilpavene, jonka oli suunnitellut ruotsalainen Olle Enderlein. Lujitemuoviveneet yleistyivät Suomessa 1960-luvun puoliväliin mennessä helppohoitoisuutensa ja sarjatuotannon halvemman hinnan myötä. Myös Einolle kävi selväksi, että kalliiden, suurta ammattitaitoa vaativien puuveneiden rakentamisen aika oli ohi. Ratkaisu oli hänelle vaikea, mutta hän otti haasteen vastaan vuonna 1970, lähes 50-vuotiaana. Inkooseen rakennettiin uusi tilava halli, uudet koneet hankittiin ja uuden tekniikan hallitsevat työntekijät palkattiin. Veistämön nimeksi tuli AA-Boat Eino Antinoja. Risto Kristeri jatkoi vuoteen 1980 saakka Inkoossakin, koska valmistuksessa tarvittiin myös puutyöosaamista muottien ja sisärakenteiden tekemisessä. Eino määritteli strategiakseen edullisten kilpailu- ja perhepurjehdukseen soveltuvien veneiden sarjavalmistuksen. Koska luottamukselliset suhteet Olin ja Rod Stephensiin olivat säilyneet, myös kaikki veistämön valmistamat lujitemuoviveneet ovat veljesten suunnittelemia. Ensimmäinen malli oli puolitonnari S&S 6.6, jossa 6.6 tarkoittaa IOR-mittalukua. Arkkitehti Keijo Pe- veneen (Marjo2) ensimmäinen tilaaja. Vene valmistui vuonna 1971, mutta niin tiukalle oli Einon budjetti mennyt, että hänen täytyi myydä Meri-Mari. Vuonna 1973 Marjo2:n osti Kari Myyrinmaa ja veneen nimeksi tuli Dike. Veneellä purjehdittiin kuusi Antinojan veistämön lujitemuovinen lippulaiva Antilla 36 tuli markkinoille v Tämä Eero Sakselan Juulia voitti v Itämerellä luokassaan IOR IV kaiken, mitä oli voitettavissa. Huomaa kauas perään ulottuva peräevä. Kuva: Max Petrelius/Mainostoimisto Turkama ja Kumppanit, Ilpo Kauhasen kirjasta Veneentekijä Eino Antinoja. vuotta pitkin Välimerta. Sitten Myyrinmaa päätti toteuttaa poikavuosiensa haaveen ja purjehti Arja-vaimonsa kanssa maapallon ympäri vuosina Matka toteutettiin pasaatituulten vyöhykkeellä ja mittaa sille tuli mpk eli km. Dike olikin Einon veneistä ensimmäinen, joka kiersi maapallon. Veistämön seuraava malli oli puolitonnari nimeltään Antilla 30. Se perustui S&S 6.6:een, mutta oli tätä perheystävällisempi. Malli sai nimensä Antinojan perheen Antilla-tyttären mukaan. Muutokset tämänkin veneen osalta toteutti Keijo Petäjä, josta tuli myös sen ensimmäinen tilaaja. Marjo3 valmistui vuonna S&S 6.6:n ja Antilla 30:n menestys avomerikilpailuissa on ollut ainutlaatuinen. Molemmat tyypit hallitsivat luokassaan (IOR Mark III) täysin 1970-luvun alun avomerikilpailuja. Tulosluetteloista ilmenee, että ne purjehtivat keskenään tasaveroisina, vaikka viimeksi mainittuun oli tehty purjehdusominaisuuksia parantavia muutoksia. Vuonna 1976 valmistui ensimmäinen Antilla 36, Eero Sakselan Juulia. Venettä ei suunniteltu minkään tasoitussäännön mukaan. Vaatimuksena oli vain, että veneen tuli purjehtia hyvin. Mallin erikoinen piirre on peräevä, joka jatkuu vahvana peräsimen taakse ja jonka avulla peräsin on suorastaan viety ulos rungosta. Peräevä ohjaa virtausta ja pidentää vesilinjaa. Vuonna 1977 Juulia voitti luokassaan IOR IV Itämerellä kaiken, mitä siellä oli voitettavissa. Vuonna 1977 NJK järjesti Quarter Ton Cup -kilpailut. Peter Fazer ja Peter Tallberg tilasivat tällaisen varttitonnarin (26 jalkaa) piirustukset S&S:ltä, ja Eino rakensi veneen. Quartet-nimisen veneen sijoitus oli 53 veneen kilpailussa 15:s. Einon viimeiseksi tilaaja oli Peter Fazer. Se sai nimen Marinita. Einolla oli tarkoitus ryhtyä valmistamaan tätä sarjatuotantona, mutta hanke ei 24

25 toteutunut. Samoin oli käynyt jo aikaisemmin Quarterin varttitonnarimuunnokselle, Antilla 26:lle. Tämän jälkeen Einon veistämö jatkoi korjaus- ja säilytystelakkana. Eino Antinojan ura osoitti, millaisiin tuloksiin voidaan päästä, kun mestarillinen käsityötaito yhdistyy omaan, menestyksekkääseen kokemukseen kilpapurjehduksesta. Loistavaan lopputulokseen voidaan päästä kuitenkin myös ilman omaa kilpapurjehduskokemusta. Tähän tarvitaan lujaa tahtoa, suuri unelma ja kyky saada se toteutetuksi hyvien yhteistyökumppanien avulla. Näin teki Antinojan jälkeen veneenrakentaja Pekka Koskenkylä. Pekka Koskenkylä loi Suomen Maranellon Pietarsaaren seutua on luonnehdittu Suomen Maranelloksi, koska siellä rakennetaan purjeveneiden Rolls Roycet eli Swanit ja purjeveneiden Ferrarit eli Baltic Yachtsit. Swanit loi Pekka Koskenkylä, jonka ansiosta huippuveneiden klusteri Pietarsaareen syntyi. Pekka syntyi 30. lokakuuta 1937 Somerolla pastorin pojaksi. Sodan jälkeen Pekan isä suoritti myös juristin tutkinnon. Pekan lapsuutta varjosti se, että hän joutui kuusivuotiaana nuoremman Maija-siskonsa kanssa sotalapseksi Ruotsiin. Kovan koti-ikävän vuoksi hän tuli kuitenkin takaisin jo puolen vuoden jälkeen, vaikka Maija jäi vielä Göteborgiin. Sodan jälkeen perhe muutti Helsinkiin, jossa Pekka kävi koulua Helsingin reaalilyseossa eli Ressussa. Ensikosketuksena veneisiin Pekka sai keskikoulussa. Hän meni ystävänsä kanssa kajakinrakennuskurssille, jolla molemmat rakensivat itselleen vanerisen kajakin. Tästä Pekalle tuli ensimmäinen venebisnes. Hän rakensi myyntiin pienen sarjan kajakkeja perheen asunnossa. Koulunkäynnistä sen sijaan puuttui motivaatio, sillä Pekka oli varma, että hänestä tulee liikemies, ja sellaiseksi pääsee ilman koulujakin. Rehtori totesi neljäsluokkalaiselle Pekalle, että Ressun historiassa ei kukaan koskaan ole jäänyt kolmatta kertaa samalle luokalle. Koulun maine ei kuulemma sitä kestäisi. Silloin Pekan isä panna pojan elämän kouluun ja järjesti tämän sorvarioppilaaksi Strömbergin tehtaalle. Koskenkylät olivat Helsingin olympialaisten yhteydessä tutustuneet amerikkalaiseen pariskuntaan nimeltään Hoover (ent. Huovinen). Kesällä 1954 Pekan isä sai puhuttua Väinö Hooverin ottamaan 16-vuotiaan Pekan töihin tehtaaseensa Kaliforniaan jälleen sorvin ääreen. Tästä työkomennuksesta muodostui käännekohta Pekan elämässä. Raaka työ Kaliforniassa sai Pekan pian toteamaan, että hän ei kuulu tehdassaliin vaan konttorin puolelle. Hän aloitti lähes kielitaidottomana high schoolin iltalinjan sorvaustyön ohella. Työpalkallaan hän myös kustansi opiskelunsa, vaikka saikin asua Hooverin talon sivurakennuksessa. Vuoden kuluttua Pekka oli suorittanut high school -diplomin. Lukeminen oli maistunut aivan toisella tavalla kuin Suomessa, ja kielitaitokin oli kohentunut. Seuraavana syksynä Pekka lopetti sorvarin hommat, vuokrasi pienen asunnon Santa Monicasta ja aloitti opiskelun Santa Monican City collegessa. Hän elätti itsensä hanttihommilla. Avustusta tuli isältäkin, joka oli todennut pojan nyt yrittävän tosissaan. Aluksi Pekka suoritti teknisen piirtäjän kurssin, ja piirtäjän töistä tuli jo mukavasti rahaa. Kahdessa vuodessa hän oli suorittanut collegessa opistotason tutkinnon. Tämän jälkeen Pekka jatkoi maailman suurimmassa yliopistossa, University of California in Los Angelesissa eli UCLAssa. Pian piti kuitenkin päättää, jääkö hän Yhdysvaltoihin ja käy siellä armeijan, joka silloin oli siellä pakollinen, vai palaako Suomeen. Hän valitsi Suomen ja jätti UCLAn kesken. Vajaa neljä vuotta oli kuitenkin itsenäistänyt hänet, ja hän oli löytänyt oman tiensä. Ensin hän halusi kuitenkin suorittaa akateemisen loppututkinnon. Suomeen tultuaan hän pyrki Helsingin yliopistoon, mutta se ei onnistunut ilman suomalaista ylioppilastutkintoa. Uppsalan yliopistoon paperit kuitenkin riittivät, ja kahden vuoden kuluttua hänellä oli saan. Se oli edellyttänyt, että hän suoritti luvatta pääaineensa cum lauden ja laudaturin yhtaikaa. Professori tietysti huomasi tämän, mutta katsoi sitä sormiensa läpi, ja näin Pekasta tuli professorinsa nopeimmin valmistunut opiskelija koskaan. Ensimmäinen työpaikka löytyi vientiyhdistys Convertasta Helsingissä. Tehtävä oli paperisäkkien myynti vientiin, mitä kesti pari vuotta. Sinä aikana hän löysi puolison, pietarsaarelainen Barbro Holmqvistin. Seurasi häämatkaksikin tarkoitettu sapattivuosi Yhdysvaltoja kierrellen. Siellä Pekka teki erilaisia myyntitöitä matkakassan kartuttamiseksi. Kokemusta tuli ja kielitaito karttui. Englanti oli jo hallussa, ja ruotsi parani ruotsinkielisen Barbron kanssa. Unelma muuttuu todeksi Suomeen palattuaan Pekan päässä alkoi pyöriä suuri suunnitelma: hän halusi rakentaa omassa yrityksessään sadan kappaleen sarjan lujitemuovisia, maailman parhaita noin 36 jalan purjeveneitä. Pekalta puuttui vain pääoma, veneenrakennustaito, piirustukset, työvoimaa ja telakka. Mutta intoa ja uskoa suureen unelmaan oli sitäkin enemmän. Rahoituksen hankkiminen alkoi hartiapankilla rakennettavasta rivitaloasunnosta Helsingin Vuosaaressa. Kesken urakan Pekka sai paikan Schaumanin Paperitehtaalta Pietarsaaressa paperisäkkien vientipäällikkönä. Palkallaan hän sai rivitalo-osuutensa valmiiksi, ja asunnon myynti toi ensimmäisen pääoman. Rahalla Pekka alkoi päivätyönsä ohella rakentaa 36 jalan puista purjevenettä appiukkonsa isossa autotallissa. Veneen oli piirtänyt pietarsaarelainen matematiikan opettaja Eivind Still, josta kehittyi ajan myötä taitava ja tunnettu venesuunnittelija. Apuna veneenrakennuksessa Pekalla oli appiukko. Jo ennen veneen lopullista valmistumista Pekka sai sen myytyä helsinkiläiselle hammaslääkärille hyvällä hinnalla. Pääomaa ja tietämystä veneen rakentamisesta oli karttunut. Keväällä 1966 edessä oli veneprojektin tärkein vaihe, parhainta laatuluokkaa olevien piirustusten hankinta. Pekan yksi elämänohjeista oli ellet tiedä, voit aina kysyä. Hän meni lähimpään pursiseuraan ja kysyi, kuka on maailman paras venesuunnittelija. Sparkman & Stephens, hänelle vastattiin. Näin lähti jälleen Suomesta New Yorkiin kirje, ja kun vastausta ei kuulunut, Pekka soitti. Saatuaan Rod Stephensin langan päähän hän aloitti vähän loukkaantuneena: Ette ole vastannut kirjeeseeni. Onko teillä todella varaa olla kiinnostumatta projektistani? Tämä sai Rodin kiinnostumaan. Hän ilmoitti olevansa tulossa lähiaikoina Helsinkiin tarkastamaan Eino Antinojan rakentamaa venettä. Silloin he voisivat tavata. 25

26 Myöhemmin Pekka sai viestin, että Rod voisi tavata hänet hotelli Palacessa tiettynä päivänä kello 6. Pekka ei ollut varma, tarkoitettiinko aamua vai iltaa, mutta hän ei halunnut ottaa riskiä. Näin hän meni hotellille aamukuudelta. Siellä Rod jo istui odottamassa häntä, ja Suomen veneenrakennuksen ehkä merkittävin keskustelu alkoi. Rod halusi tietää, mitä Pekalla oli antaa projektiin. Pekka vastasi, että rahaa ei ole paljon, mutta sitä enemmän on yrittämisen halua ja Pohjanmaan parhaat puusepät. Ja kun tähän vielä yhdistetään sarjatuotannon edut, valmistuksen halpuus ja nopeus, yhdistelmällä olisi mahdollisuudet valloittaa iso siivu maailman laatuveneitten markkinoista. Pekan olemus ja esiintyminen vakuuttivat Rodin. Niin Pekka lähti Rod Stephensin hotellihuoneesta kainalossaan 36-jalkaisen sluupin eli Swan 36:n piirustukset. Kun vielä Olle Enderlein lupasi piirtää veneiden sisustuksen ja Åke Lindqvist neuvoa lasikuidun suhteen, unelma eteni toteutusvaiheeseen. Myöhemmin Rod Stephens kertoi Pekalle, että heidän toimistonsa oli odottanut jo vuosia, että joku lähestyisi heitä suunnitelmalla rakentaa lasikuituveneitä sarjatuotannolla. Pekka oli ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa juuri kun koko maailmassa oltiin siirtymässä puusta lujitemuoviin. Yhtiön nimeksi tuli Oy Nautor Ab. Maailmanmarkkinoita ajatellen erittäin onnistuneen Swan-nimen hän kertoo keksineensä kävellessään pitkin Aurajoen rantaa, jossa hän näki Suomen Joutsenen. Swanit syntyvät Veneentekijöiden palkkaaminen alkoi lähialueen käsityön mestareista. Tuotantoprosessi päätettiin hajauttaa siten, että Larsmossa valetaan lasikuiturunko ja kannet, Kronobyssä valmistetaan puusisustus ja Pedersöressä tapahtuu kokoonpano. Pietarsaaren maalaiskunnasta oli vuokrattu ja kunnostettu vanha punatiilinen teollisuusrakennus kokoonpanohalliksi. Tarvittiin vain ensimmäiset tilaukset. Pekalla oli katsottuna jo kolme ostajakandidaattia, mutta kukaan heistä ei halunnut tehdä tilausta ensimmäisenä. Pekka totesi sinnikkään myyntityön lopuksi yhdelle kolmesta, arvostetulle avomeripurjehtijalle Heinz Ramm-Schmidtille, että te saatte valmiin tonnarin puolikkaan hinnalla. Tämä tepsi, ja Ramm-Schmidt tilasi veneen piirustusten perusteella. Siitä tuli Tarantella I, erittäin menestynyt kilpavene. Samalla Nautor sai kaksi muuta tilausta, ja Pekasta tuli päätoiminen yrittäjä. Tarantella I on nykyään Nautorin omistuksessa museoveneenä, jota henkilökunta voi käyttää. Swanin varsinainen voittokulku alkoi, kun Nautorin Englannin-agentin hankkima ensimmäinen Swan 36 -asiakas voitti kesällä 1968 Casse Tete II -veneellään Cowes Weekin regatan kaikki seitsemän kilpailua. Sen jälkeen 60 venettä myytiin parissa vuodessa. Liikevaihto kasvoi vuoden 1968 kahdesta miljoonasta vuoden miljoonaan markkaan. Kun työntekijöitä vuonna 1968 oli 143, niin seuraavana vuonna heitä oli jo 240. Telakan väki luotti nuoreen, innostuneeseen ja innostavaan johtajaansa. Luottamus oli molemminpuolista ja tiimityö saumatonta: Nautor oli kuin yhtä suurta perhettä, ja Pekka osasi delegoida. Tekniseksi johtajaksi ja oikeaksi kädekseen Pekka oli löytänyt itseoppineen ammattimiehen Rurik Riskan. Entinen kyläseppä Helge Sundqvist osoittautui teknisten ongelmien nerokkaaksi ratkaisijaksi. Rod Stephens vieraili ahkerasti telakalla varmistamassa laadun. Pekka itse reissasi maailmalla veneitä markki- Swan 37 eli Tarantella II on Heinz Ramm-Schmidtin toinen Swan vuodelta Se on Itämeren nimekkäimpiä avomeripursia. Kuusi luokkavoittoa Gotland Runt kilpailussa sekä kolme kokonaisvoittoa on paras saavutus, mihin suomalaisvene on tässä kisassa yltänyt. Swanit tunnistaa nuolipäisestä ja peräisestä kylkiviivasta. Kuva: Heinz Ramm-Schmidt arkisto, kirjasta Purjehtija - Seglaren, SPL noimassa. Hän keksi myös varata vaikutusvaltaisimman venelehden, Yachting World in, ensimmäiselle sisäsivulle Nautorin kokosivun värimainoksen kolmeksi vuodeksi. Juon vain yhden camparin Palo tapahtui 16. joulukuuta Siinä tuhoutui kolmetoista työn alla ollutta venettä ja kaksi valmista. Onneksi piirustukset sekä kirjanpito- ja laskutuskansiot saatiin pelastetuiksi. Palon syytä ei saatu selville, ehkä mytyssä ollut puhdistusriepu oli syttynyt itsekseen. Vakuutukset eivät kattaneet kaikkea vahinkoa, ja konkurssi uhkasi. Avuksi tuli Pekan entinen työnantaja Oy Wilh. Schauman, joka uskoi yhtiöön ja osti osakekannan. Pekas- Tuotanto käynnistyi uudelleen parin kuukautta katkon jälkeen. Onneksi rakenteilla ollut uusi kokoonpanohalli oli melkein valmis. Pekka markkinoi veneitä parhaan taitonsa mukaan. Usein ostajia kestittiin Pietarsaaren Kaupunginhotellissa. Pekalla oli selvät periaatteet, jotka hän ilmoitti vierailleen heti päivällisen 26

27 alkajaisiksi: Päivällisen jälkeen juon vain yhden camparin ja sitten lähden, mutta te voitte jatkaa niin pitkään kuin haluatte. Firman piikki on auki. Nautorin ehkä merkittävin kestitettävä oli vuonna 1972 meksikolainen pesukonemiljonääri Ramon Carlin, jonka kanssa oli päivällä tehty kaupat Swan 48:sta. Illan lopuksi hän kertoi salaisuuden: hän aikoisi osallistua juuri tilaamallaan veneellä vuosina ensimmäiseen Whitbread Round the World Race een. Myös Pekka vastasi salaisuudella: hän tarjosi Carlille vielä parempaa, suunnitteilla olevaa Swan 65:tä. Ja niin kävi, että vanha sopimus revittiin ja tehtiin uusi sopimus 65:sta. Tällä Sayula II -veneellä Carlin sitten voitti ensimmäisen Whitbread Round the Worldin. Vene oli vielä kilpaillut painavassa viini- ja shamppanjalastissa. Swan 65:stä tuli yhtiön pisimpään tuotannossa pysynyt malli. Voitosta teki merkittävän myös se, että vene oli ainoa normaali sarjamalli, kun taas muut olivat kilpailua varten valmistettuja erikoisveneitä. Voitto toi Nautorille runsaasti mainosta ja merkitsi Swan-veneiden lopullista kansainvälistä läpimurtoa. Kaikkein parhaiten Whitbreadissa sijoittunut suomalainen venekunta on Fazer Finland, joka vuosien kisassa oli Swan 651-veneellä kolmas, kipparina Michael Mikki Berner. Koskenkylän aikana Nautorilta tuli markkinoille kahdeksan uutta mallia: 36-, 37-, 38-, 40-, 43-, 48-, 55- ja 65-jalkaiset. Alkuperäisenä tavoitteena ollut visio noin sadan veneen sarjoista toteutui mallien 36 ja 38 osalta lähes sellaisenaan. Vaikka telakan menestys jatkui, Pekka ei tuntenut oloaan kodikkaaksi palkkajohtajana. Hän halusi toteuttaa seuraavan unelmansa ja sopi työnantajansa kanssa, että voi rakennuttaa itselleen Sayula II:n sisaraluksen eli Swan 65:n omakustannushintaan. Tällä perhe, vanhemmat ja kouluikäiset tyttäret, purjehtivat vuonna 1973 Välimerelle Cannesiin. Pekka oli tehnyt Nautorin kanssa viiden vuoden agenttisopimuksen Swanien myynnistä Ranskassa. Hän myi oman Swaninsa ja rakensi rahoilla talon Cannesin kukkuloille. Ranskan kielen hän opetteli käytännön kautta. Taloudellisesti loistava viisivuotiskausi päätti Pekan yhteyden Nautoriin ja Swaneihin. Hän oli taas uuden edessä sekä bisneksessä että henkilökohtaisessa elämässään. Puoliso Barbro oli löytänyt toisen miehen ja halusi avioeron. Kodit Cannesissa ja Helsingissä oli myytävä ja omaisuus jaettava. Vanha veri veti venealalle, ja Pekka halusi rakentaa maailman suurimman sarjatuotantoisen luksuspurjeveneen. Telakan paikaksi valikoitui etsimisen jälkeen Thaimaan Pattaya. Veneen tilasi Joseph Vittoria, Avis-autovuokraamon pääjohtaja, ja vene sai nimekseen Mirabella. Pituutta sillä oli 131,3 jalkaa eli 40 metriä ja hintaa tuli kuusi miljoonaa silloista dollaria. Oli vuosi 1991, ja lehdet kirjoittivat: Toinen legenda on syntynyt. Mirabella palkittiin Monacossa vuonna 1992 vuoden innovatiivisimpana veneenä. Näitä, silloin maailman suurimpia sluuppeja, valmistui kuitenkin vain kolme. Seitsemän vuotta seitsemällä merellä Swanien isällä alkoi elämässä jälleen uusi vaihe. Hän löysi rinnalleen uuden elämänkumppanin, tv-toimittaja Pirkko Penttilän, josta vuoden 1995 lopussa tuli rouva Koskenkylä. Ennen sitä he olivat yhdessä toteuttaneet yhteisen venehaaveen, kun Thaimaan telakalla oli valmistunut 70-jalkainen loistoluokan moottorivene. Vuonna 1995 valmistunut vene sai nimekseen Voyager. Tällä veneellä Pekka ja Pirkko toteuttivat sitten unelmansa ja seilasivat seitsemän vuotta maailman seitsemällä merellä. Tämän jälkeen vene myytiin, ja maailmanmatkaajat asettuivat Cannesiin. Mutta vielä oli edessä yksi suuri projekti. Bargemoniin, reilun tunnin ajomatkan päähän Cannes sta valmistui itse suunniteltu ja pääosin itse rakennettu 250 neliön residenssi. Siellä Pekka on kehitellyt uusia veneinnovaatioita ja Pirkko kirjoittanut kirjoja. Vuonna 1998 Voyagerilla meriä seilatessaan Pekka ja Pirkko saivat kuulla, että italialainen muotimagnaatti Leonardo Ferragano oli ostanut Nautorin. Hän omistaa yhtiön yhä, mutta mikä tärkeintä, veneet tehdään edelleen Pietarsaaressa ja rakentaminen on edelleen pohjalaisten hanskassa. Yhä nopeampia ja suurempia Swaneja lähtee sieltä maailmalle. Näitä ovat esimerkiksi argentiinalaisen Juan Kouyoumdjianin suunnittelema 50-jalkainen ClubSwan (2016) ja argentiinalaisen German Frers in suunnittelema Swan 78 (2018). Kouyoumdjianin suunnittelema 125-jalkainen supermaxi ClubSwan laskettiin vesille vuonna Kaikkiaan Swaneja on valmistettu vuosien varrella yli 2000 kappaletta. --- Dietrich Schwanitz on Sivistyksen käsikirjassaan luonnehtinut kansakuntien kulttuurisia eroja. Siinä missä esimerkiksi Espanjassa on vallalla näyttäytymisen kulttuuri, Yhdysvalloissa kansakunnan perusmyyttiin sisältyy ajatus uudesta alusta, elämän aloittamisesta puhtaalta pöydältä. Ehkä juuri Pekan nuoruusvuodet Yhdysvalloissa opettivat hänelle, että vaikeuksista huolimatta on aina mahdollisuus uuteen alkuun, uuteen veneeseen ja uuteen unelmaan. --- LÄHTEET ET-lehti nro 19/16 Helsingin Sanomat , , , Kauhanen Ilpo: Veneenrakentaja Eino Antinoja, Jyväskylä 2004 Klippi Yrjö, Aromaa Juha, Klippi Pyry: Puuvene Suomessa, Porvoo 2015 Kodin Suuri Tietosanakirja, osa 11 ss , Espoo 1981 Koskenkylä Pirkko: Swanien isä, Porvoo 2009 Leino Pirkka: Unelmien puuveneet, Porvoo 2009 Leino Pirkka, Klippi Yrjö, Aromaa Juha: Purjehtivat klassikot, Porvoo 2007 Nautic-lehti, nrot 2/17, 1/20 Pokturi-lehti, MPS, kesä 2018 Purjehtija Seglaren, SPL , Jyväskylä 2006 Rovamo Pertti, Lintunen Martti: Suomalainen puuvene, WSOY 1995 Schwanitz Dietrich: Sivistyksen käsikirja, Jyväskylä 2003 Suomen Kuvalehti, nro 50/1968 Suuri Venekirja (Weilin+ Göös), Espanja 1978 Vene-lehti, nrot 8/04, 12/04, 2/05, 12/05, 3/06, 9/06, 9/09, 1-2/11, 6/11, 10/11, 11/16, 11/18, 11/19, 12/19 Wikipedia 27

28 Laadukkaat 3M venevahat kerralla kiiltävä! Uusi edistyksellinen gelcoat menetelmä parhaimman pinnan saavuttamiseksi. Myös hiomanauhat mittatilaustyönä. HioWa Oy Hiomanauhoja ja tarvikkeita Puhelin

29 Venekuumetta? Kysy joustavaa ja järkevää lainaa ensin Nordeasta. Hae helposti verkossa vaikka laiturin nokasta! nordea.fi/laina Nordea Bank Oyj 29

30 Koe HOYA Polarisoivien teho! Paikallinen elämänturvayhtiö - kanssasi elämän tyynessä ja myrskyssä Ollaan yhteydessä! puh savo-karjala@lahitapiola.fi Häikäisemättä parhaat aurinkolasit ikinä Toisin kuin tavalliset aurinkolasit, HOYA Polarisoivat linssit estävät tehokkaasti heijastukset ja häikäisyn parantaen samalla kontrastia jopa erittäin kirkkaassa auringonvalossa. Tule ja koe HOYA Polarisoivien teho! optikkoliike, osoite ja puh... Maaherrankatu 14, mikkeli@nakopalvelu.fi nakopalvelu.fi Veneesi parhaaksi! Veneziani Adherpox ,75 l (37,20/l) Veneziani Gel Gloss Pro ,75 l (53,20/l) Hempel Ecopower Racing ,75 l (33,20/l) Hempel Teak Oil ,75 l (19,87/l) n Pursiseuran jäsenille 30 % alennus venetuotteista jäsenkortilla! VeneZ Pohjan Tehopesu & Näkinpoisto l VeneZ Tehopesu l : Otavankatu 21, puh Palvelemme: ma pe 7 18, la

31 Karvion leirintäalue Heinävesi, N 62 30,7 E 28 38,5 Karvion leirintäalue on kauniissa koskimaisemassa, Suvasveden ja Kermajärven välissä. Alue tarjoaa venematkailijalle upean kokemuksen nauttia joka puolella ympäröivistä mahtavista vesireiteistä ja lukuisista kanavista. Uutuuksia mm. 18 reikäinen minigolfrata, kesätoritapahtumat neljänä kesälauantaina sekä Karvion satamasta risteilevä M/S Sergei. Muita kesätapahtumia ovat Karvion Juhannus, Karvio-Rock, Cape-Fear meeting ja Sika- ja Saunafestarit. Kahvila-Ravintola Leiskari makuelämyksiä kaikkeen nälkään. Kanavan toisella rannalla on Neste tankkauspalveluineen sekä K-Market. Satamassa on venepaikat kahdellekymmenelle veneelle. 31

32 Teksti ja kuvat: Susanna ja Heikki Salonen Kesäkokkien menu Suomen suvessa Me odotamme kevään,kesän ja syksyn kokkailua Suomen suvessa. Silloin keittiö siirtyy ulos. Avotulella hiillostetaan, grillataan, paistetaan ja savustetaan. 32

33 Maa-artisokkakeitto 0,8 kg maa-artisokkaa 1-2 perunaa 1 salottisipuli 1 rkl voita 1 kasvisliemikuutio 8 dl vettä 4 dl kermaa 1 tl suolaa ½ tl jauhettua valkopippuria Kuori maa-artisokat ja perunat. Laita kylmään veteen. Kuori ja viipaloi sipuli ja kuullota voissa. Lisää paloitellut maa-artisokat, perunat ja kuullotetut sipulit kasvisliemeen ( vesi+ kasvisliemikuutio) Anna kypsyä noin minuuttia, kunnes kaikki on pehmeitä. Soseuta keitto sauvasekoittimella sileäksi. Lisää kerma, valkoviini ja jauhettu valkopippuri joukkoon. Ripottele maa-artisokkakeiton pinnalle kuivan rapeaksi paahdettua pekonirouhetta. Tarjoile juustopuustien kanssa. Juustopuustit 5 dl vettä 50 g hiivaa 1 rkl sokeria 1,5 tl suolaa 2 rkl öljyä 5 dl sämpyläjauhoja n. 5 dl vehnäjauhoja täyte : 50 g sulatettua voita 150 g juustoraastetta Valmista juustopuustitaikina, kohota hyvin. Kauli taikinasta suorakaiteenmuotoinen levy. Voitele voisulalla ja ripottele juustoraastetta. Rullaa taikina ja leikkaa noin 2 cm siivuja. Laita kohoamaan pellille. Voitele kananmunalla ennen paistamista. Paista 225, noin 15 min. Riimihärkä 1 rkl mustapippuria myllystä 1 dl merisuolaa Mausta mustapippurilla kauttaaltaan Lisää merisuola ja hiero mausteet lihan pintaan. ja laita pieni paino päälle. Laita jääkaappiin yön yli. paperiin ja käännä ympäri, laita jääkaappiin yön yli. Laita pakkaseen kahdeksi vuorokaudeksi. Leikkaa ohuita siivuja kohmeisesta Riimihärkäsalaatti 1 pss vihreää salaattia 1 tuore kurkku, suikaloituna 1 prk parmesaanilastuja 1 pss pinjansiemeniä 1 dl sinappikastiketta Valmista salaatti. Revi pestyt salaatit Suikaloi kurkku ja paahda pinjansiemenet. Laita ainekset lautaselle ja lisää riimihärkä viipaleet salaatin päälle. Tarjoile alkuruokana juustopuustien ja sinappikastikkeen kanssa. 33

34 1 dl vehnäjauhoja 2 tl suolaa ½ tl jauhettua valkopippuria 2-3 rkl voita Koristeeksi: sitruunaa ja tilliä jauhoseoksessa. Kuumenna paistinpannu ja lisää voi. Kun voi on 2 minuuttia puoleltaan. Purista sitruunanmehua kalan pintaan. Tarjoile paahdettujen kasvisten ja kylmän tartar-kastikkeen kanssa. Tartar-kastike Grillikokin pihvit kahdella kastikkeella öljyä, voita, mustapippuria, suolaa Kanttarellikastiketta ja Bearnaise-kastiketta Lisänä: valkosipuliperunoita, kasviksia ja grillitomaattia nuijalla kevyesti nuijien muovikelmun välissä. (marinoi halutessasi ). Öljyä pihvit molemmilta puolin. 1,5 dl majoneesia 150 g ranskankermaa 1 dl hienonnettua maustekurkkua 1 rkl hienonnettua persiljaa tai tilliä ½ tl paprikajauhetta ¼ jauhettua valkopippuria ¼ suolaa 1 tl sokeria sitruunan tai limen mehua Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarkista maku. Tarjoile kylmänä. Kuumenna pannu tai parila, paista pihvit noin minuutti puoleltaan. Kääntele pihviä 2-3 kertaa kypsentämisen aikana. Paistoaika riippuu pihvin kypsyydestä. Laske paistolämpötilaa ja lisää pannulle voi. Kääntele pihvit hetken voissa ja mausta mustapippurilla. Valmista kastikkeet etukäteen. Helli pihvit paistoliemellä. Lisää pihville valmista kastiketta.tarjoile valkosipuliperunoiden ja vihreän salaatin kanssa. Heikin perusmarinadi lihakilolle (naudan-ja porsaanlihalle) 2 dl öljyä 3 valkosipulinkynttä tai 1 hienonnettu sipuli 2 tl timjamia 2 laakerinlehteä 20 rouhittua valko- tai mustapippuria 3 rkl viinietikkaa, sitruunanmehua, ananasmehua tai viiniä 2 tl sokeria (suolaa tai soijakastiketta) Sekoita ainekset. Anna lihan maustua yön yli viileässä. 34

35 Suolainenkinuski-puolukkatuorejuustokakku (irtopohjavuokaan) Pohja : 140 g keksinmuruja, 50 g voita Täyte: 300g esim. appelsiinituorejuustoa 200g vaniljarahkaa ripaus sokeria 1 dl kokonaisia puolukoita 2 dl vaahdotettua kermaa 4 kpl liivatelehtiä Kinuskikiille: 2 dl kuohukermaa 1,5 dl fariinisokeria ¼ tl sormisuolaa 2 kpl liivatelehtiä Murskaa keksit hienoksi ja lisää sulatettu voi joukkoon. Laita irtopohjavuokaan pohjalle pyöreä leivinpaperi. Painele keksi-voiseos vuokaan. Laita täytteen liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Sekoita tuorejuusto, rahka,sokeri ja kokonaiset puolukat. Lisää vaahdotettu kuohukerma varovasti joukkoon. Sulata puristetut liivatelehdet pieneen määrään kiehuvaa vettä, sekoita vispilällä tasaiseksi. Kaada liivateneste täytteen joukkoon ohuena nauhana samalla kokoajan sekoittaen. Kaada täyte keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa noin 2 tuntia. Valmista kinuskikiille: Possunselykset ja curryomenakastike suolaa, mustapippuria, chiliä, paprikaa 1 dl vehnäjauhoja öljyä, voita pihvejä ja nuiji kevyesti. Mausta pihvit, molemmin puolin. Jauhota vehnäjauhoissa. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Laita kattilaan fariinisokeri ja kerma. Keitä hymyillen noin 20 minuuttia. Lisää suola. Purista liivatelehdistä vesi pois ja sekoita kinuskin joukkoon. Anna kinuskin jäähtyä kädenlämpöiseksi. Kaada juustokakun päälle. Anna hyytyä vielä jääkaapissa 2 tuntia. Ota kakku pois irtopohjavuokasta ja koristele esim. kotimaisilla marjoilla. Paista öljy-voi seoksessa noin 2 minuuttia puoleltaan. Curry-omenakastike 2 rkl voita mustapippuria, currya, 1 pieni sipuli kuutioina 1 omena, kuutioina 2 dl kermaa 1 prk smetanaa Laita kattilaan voi ja mausteet. Kypsennä hetki ja lisää sipuli ja omena. Anna kypsyä noin 2 minuuttia lisää, Kerma ja smetana. Tarkista kastikkeen maku. Tarjoile salaatin ja grillikasvisten kanssa. hasta tulee näin mehukasta ja maukasta. 35

36 työssä joka hetki MUISTATHAN HUOLLATTAA SAMMUTTIMESI? VARAA HUOLTOAIKA PARHAAT TYÖ- VAATTEET JA JALKINEET Savon Sammutinhuolto Oy Sammonkatu 4,, p. (015) , TUTUSTU VALIKOIMAAN 36

37 Satamapalveluita Joensuussa Joensuun keskustan satama, N 62 35,77 E 29 45,73 Jokiasema, Joensuu, N 62 35,45 E 29 44,28 Joensuuhun veneily on idyllinen matka Pohjois-Karjalan sisimpään. Joensuun keskustan satama sijaitsee aivan kaupungin ytimessä. Uusinta Joensuun matkailussa on koottu kaikki kaupungissa nähtävissä ja koettavissa oleva. Portaalista löytyvät tiedot parhaista ruokapaikoista, putiikeista, aktiviteeteista sekä tietysti siitä, mistä löydät parhaat karjalanpiirakat. Jokiasemalla pääsee nauttimaan kauniista maisemista Pielisjoen avautuessa Pyhäselkään. Ravintolamme tarjoaa kattavan aamiaisen klo 7.00 alkaen, herkullisia ruoka-annoksia ja virvokkeita anniskeluoikeuksilla. Veneilijöiden käytettävissä on saunaja suihkutilat sekä pyykinpesumahdollisuus. Polttoainemyynti, juomavesi- ja jätepiste, septi- ja pilssi-imuri, sähkö sekä astioiden tiskausmahdollisuus. Sataman välittömässä läheisyydessä on myös lasten leikkikenttä pomppulinnoineen. Lähin ruokakauppa noin 600 m päässä. Kaupunkijuna tunnin välein keskus- 37

38 Olemme uusineet laituri palvelumme vuodelle 2021 Uusi päivä venelaituri Uusi vieras venelaituri Hinta alk. 16 / vrk kylkipaikka 30 / vrk Koti satama kausi paikan varanneille Mainiot huolto palvelut TERVETULOA VIERAAKSEMME LAADUKAS VENEMOOTTORIEN JA VENEIDEN HUOLTO JA KORJAUS Meiltä Volvo Penta, Yamaha ja Honda valtuutettu huolto! Huoltoautomme liikkuu joustavasti Puumalan, n, Sulkavan, Imatran ja Lappeenrannan suunnilla. Soita ja varaa käynti veneellesi! SaV Yachts Oy Airokuja 1, Puumala Puhelin

39 Erinomaisten vesien äärellä Vuoksen vesistöalueelle on laadittu ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Teksti: Pekka Häkkinen Suunnitelmaehdotus on ollut kuultavana talven ajan ja suunnitelma on tarkoitus viimeistellä valtioneuvoston hyväksyntää varten vuoden loppuun mennessä. Osana vesienhoidon suunnittelua valmistui vuonna 2019 vesien ekologisen tilan luokittelu. n Pursiseuran ry:n jäsenillä on onni veneillä erinomaisilla vesialueilla. Vuoksen vesistöalueella 88 % vesialueista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevia vesialueita on 11 % ja välttävässä tai huonossa kunnossa olevia vesiä on vain 1 % vesipinta-alasta. Erinomaisessa tilassa olevia vesialueita lähialueillamme ovat Louhiveden, Luonterin ja Yöveden selkävedet. Myös Puumalan ympäristön vesialueet ovat erinomaisessa kunnossa. Kun lähestytään ä Louhivedeltä, muuttuu vedenlaatu erinomaisesta hyväksi Pyörösalmen jälkeen Pähkeenselällä. Vielä lähempänä ä vesistön tila heikkenee tyydyttäväksi Siikasalmen jälkeen Kyyhkylänselällä. n lähimmät vesialueet ovatkin sitten tyydyttävässä ekologisessa tilassa. ssä otetaan tänä vuonna käyttöön uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo käyttää uusinta tekniikkaa ja se kuuluu Euroopan moderneimpien jätevedenpuhdistamoiden joukkoon. Puhdistamolla rakennettuun tutkimus- ja kehittämisympäristöön kohdistuukin suuria odotuksia. Vesistöjen käyttäjille uusi puhdistamo merkitsee entistä parempaan vesien tilaa. Parantunut jätevesien käsittely tekee mahdolliseksi sen, että n lähivesien tilaa voidaan parantaa vesienhoitotoimin tyydyttävästä hyvään. Vesienhoitosuunnitemassa onkin asetettu tavoitteeksi, että n lähivesissä saavutetaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Tarvittavia toimia ovat uuden puhdistamon lisäksi ovat hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen sekä haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen. Maatalouden kuormitus on merkittävä n lähivesien tilaa heikentävä tekijä, joten sitä on saatava kuriin entistä paremmin. Suoraan vesistöön kohdistuvana toimena on Annilanselällä ja Kyyhkylänselällä tehty hoitokalastusta, mitä on syytä jatkaa myös tulevina vuosina. Ehdotus Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaksi löytyy googlaamalla: vuoksen vesiensuojelu

40 MISTÄKÖHÄN eduista sitä tänään NAUTTISI? ENEMMÄN HYÖTYÄ S-MOBIILISTA Lataa S-mobiili sovelluskaupastasi. LÄHIMMÄT BONUSPAIKAT BONUS- TIEDOT PANKKI- PALVELUT SÄHKÖINEN TUNNIS- TAUTUMINEN OMAT OSTOT mm. ravintoarvot ja hiilijalanjälki SÄÄSTÄJÄ ETUJA JUURI SINULLE SÄHKÖISET KASSA- JA TAKUUKUITIT LÄHITAPIOLAN VAKUUTUKSET Lue lisää asiakasomistajuudesta >> SUURSAVO.FI 40

41 VÄLIMATKATAULUKKO Lappeenranta Imatra Kallioniemi Pönnö Rokansaari Puumala Sulkava Savonlinna Varkaus Kuopio Iisalmi Heinävesi Oravi Joensuu Lappeenranta Imatra Kalllioniemi Pönnö Rokansaari Puumala Sulkava Savonlinna Varkaus Kuopio Iisalmi Heinävesi Oravi Joensuu

42 Liity nyt n pursiseuran jäseneksi! Haaveiletko vapaa-ajanviettopaikasta Saimaalla? n Pursiseura ry:n jäsenyys on edullisin ja helpoin tapa toteuttaa unelmasi! Pienellä sijoituksella ja vuosimaksulla pääset nauttimaan, et vain yhdestä, vaan useasta lomapaikasta Saimaan kauneimmilla vesialueilla. MPS:n tukikohdat ovat hyvin varusteltuja ja niitä pidetään jatkuvasti hyvässä kunnossa talkoovoimin. Pursiseuramme jäsenenä voit käyttää myös Luonterin Kippareiden Pekansaarta ja Vuoksen alueen pursiseurojen yhteiskäytössä olevia tukikohtia. Bonuksena tulee vielä Nautic-lehti, tapaturmavakuutus ja Saimaan virkistysalueyhdistyksen jäsenedut. Ja tietenkin pääset mukaan juhliimme ja tapahtumiimme! Järjestämme vuosittain veneiden yhteisnostot ja -laskut, katsastukset sekä veneilykoulutuksia. Ja koska olemme urheiluseura, tuemme jäsentemme kilpailu- ja junioripurjehdustoimintaa. Lopeta haaveilu ja liity jäseneksi! Jäsenhakemuslomake löytyy nettisivuiltamme. MPS:n perälippuja ja muita seuratarvikkeita on myynnissä n Satamakioskissa koko kesän. Muuna aikana tarvikkeita saa seuran kotisivuilta osoitteesta 42

43 Liputussäännöt 1. Pidä lippusi ja viirisi ehjinä ja puhtaina. Seuran lippua saa käyttää vain kyseisenä vuonna katsastetussa veneessä. 2. Laske kaikki kansallisliput, myös kohteliaisuuslippu, yöksi satamassa ja ankkurissa. Yö alkaa auringon laskiessa, mutta viimeistään kello Poikkeuksena juhannus, jolloin liputetaan läpi yön. 3. Älä pidä perälipun paikalla mainoslippua, kilpailulautakunnan lippua tai kunniajäsenen lippua. 4. Pidä oikeassa saalingissa korkeintaan kolmea, mieluummin vain kahta viiriä kerrallaan, arvokkain ylimpänä. 5. Käytä vain sellaisia viirejä, joihin Sinulla on veneen päällikkönä oikeus. 6. Pidä ulkomailla purjehtiessasi kyseisen maan kauppalippua oikeassa saalingissa kohteliaisuuslippuna ja siirrä tällöin viirisi vasempaan saalinkiin. 7. Käytä vain yhtä kohteliaisuuslippua kerrallaan. 8. Kun purjehdit vuokraveneellä muun maan lipun alla, nosta Suomen kansallislippu vasempaan saalinkiin. 9. Tervehdi lipulla sellaisia lähellä kulkevia sota-aluksia, joiden mastossa liehuu viiri. 10. Laske myös juhlaliputus yöksi. 43

44 n pursiseuran tukikohdat Viisi vapaa-ajanviettopaikaa Saimaalla ja ssä 44

45 Satamatoimisto N 61 41,33 E 27 16,8 Isäntä Teuvo Särkkä, Kenkäveronniemi N 61 41,6 E 27 17,18 Isäntä Richard Häkli, n Pursiseura ry:n ylläpitää viittä upeaa vapaa-ajanviettopaikkaa Saimaalla ja toimitilaa n satamassa. Jäsenet saavat käyttää vapaasti laitureita, tukikohtarakennuksia, majoitustiloja, saunoja, grillauspaikkoja, soutuveneitä ym. tukikohtiin kuuluvaa kalustoa. Tukikohtien lukot on sarjoitettu siten, että ne toimivat jäsenavaimilla. Pursiseuraan kuulumattomat jäsenien vieraat maksavat vierailumaksua 5 euroa/hlö/vrk. Kaikkien henkilöiden nimet tulee kirjata tukikohdan vieraskirjaan, ja maksut tulee maksaa kirjekuoressa maksulippaaseen. Tukikohtarakennuksissa yöpyvillä tulee olla makuupussi tai omat vuodevaatteet. Tilat tulee siivota seuraavia yöpyjiä varten. Tukikohdissa ei ole kunnallista jätehuoltoa, joten kaikki jätteet tulee kerätä mukaan paluumatkalle. Ristisaari Ristisaari on suurin ja parhaiten varusteltu tukikohtamme. Mik- Ristisaari N 61 27,32 E 27 27,42 Isäntä Harri Tuisku, kelin satamasta Yövedellä sijaitsevaan Ristisaareen kertyy matkaa noin 20 meripeninkulmaa. Tilan pinta-ala on noin 25 ha, joten se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet marjastamiseen, sienestämiseen ja vaikkapa puiden halailuun. Saaren suojaisa satamalahti avautuu länteen. Saaressa on vuonna 2010 valmistunut komea rantasauna, Vuoksen vesistöalueen yhteiskäytössä oleva pienempi rantasauna ja vuonna 1920 valmistunut vanha päärakennus apurakennuksineen. Vanhan päärakennuksen, eli ylätuvan korjaustyöt alkoivat viime kesänä ja saatiin valmiiksi täksi purjehduskaudeksi. Rakennuksessa on kaksi makuukamaria, joissa kummassakin voi yöpyä kolme henkilöä, kaksi sängyissä ja yksi varapatjalla. Yöpyjiä varten on varattu uudet lämpimät täkit ja tyynyt. Yöpyjillä tulee olla mukanaan omat lakanat ja tyynyliinat. Rakennuksen keittiö on uudistettu ja tulisijat kunnostettu. Yöpymisvaraukset tehdään pursiseuran nettisivujen kautta. Vanhan päärakennuksen nukkuma-aitat ovat pois käytöstä toistaiseksi. Ristisaaren rantasaunat ja muut rakennukset palvelevat entiseen malliin. Veneet kiinnitetään peräpoijupaikoille lahden etelä- ja pohjoissivuilla oleviin laitureihin. Tuloreittien ja satamien syväys riittää 45

46 myös suurimmelle veneille. Ristisaari on Saimaan alueen pursiseurojen jäsenten yhteiskäytössä. Tukikohdassa on sähköliittymä ja osassa laituripaikkoja on sähköpistokkeet, joita voi käyttää käyttömaksua vastaan. Pönnö Puumalan Pönnönsaaren länsirannalla olevalle tontille rakennettiin vuonna 2004 hirsirakennus, jossa on tupa, sauna, pesuhuone ja terassi. Länteen avautuvalla rannalla on nuotiopaikka. Etelästä päin tultaessa Pönnöön pääsee Parkonsaaren loiston eteläpuolelta alkavaa reittiä. Reitin syvyys riittää kaikille aluksille eikä reitillä ole korkeusesteitä. Pohjoisesta tultaessa saareen on useita reittejä, mutta osassa niistä on matalia siltoja. Matkaa stä Pönnöön tulee noin 42 meripeninkulmaa. Saaren venelaituri on suojassa tuulilta ja syvyyttä riittää kaikille veneille. Veneet kiinnitetään peräpoijupaikoille. Syväystä on riittävästi myös isoimmille veneille. Pönnön tukikohta on tarkoitettu ainoastaan n pursiseuran jäsenten ja heidän vieraidensa käyttöön. Saaressa ei ole sähköliittymää. Rakennuksissa ja piha-alueilla on aurinkopaneelivalaistus. Pönnössä on tarkoitus kesän aikana tehdä kunnostustöitä, jotka saattavat haitata saunan ja pesutilojen käyttöä. Kenkäveronniemi Kenkäveronniemen purjehdustukikohta sijaitsee Kenkäveronniemen eteläkärjessä ssä. Tukikohdan katuosoite on Pursialankatu 10, Tukikohta on rakennettu ja sitä hoidetaan yhteistyössä n Soutajat ry:n kanssa. Pursiseuran oma Pursituuli-rakennus on lähimpänä rannassa olevaa veneiden laskuluiskaa ja laituria. Vuonna 2016 valmistuneeseen rakennukseen on tehty tilat jollapurjehdustoimintaa varten mm. pukuhuoneet, jollahyllyt, varasto ja turvaveneen telakka. Purjehdustukikohdassa on tehty talven aikana pieniä parannustöitä ja toiminnan vaatimia muutoksia. Laiturin kulkusilta on kunnostettu ja rakennukseen on asennettu järvivesipumppu kaluston puhdistamista varten. Jäsenten käytössä on tukeva betoninen veneiden laskuluiska ja laituri. Laituriin kiinnittymisestä tulee sopia tukokohdan isännän kanssa. Lamposaari Lamposaari vuokrattiin n kaupungilta vuonna Tukikohta sijaitsee Launialanselällä noin puolen meripeninkulman päässä Kenkäveronniemen tukikohdasta. Lamposaaressa on suuri päärakennus, jota voidaan käyttää esimerkiksi tapahtumapaikkana tai koulutustilana. Päärakennuksessa voi yöpyä ja laittaa ruokaa. Saaren eteläpäässä on rantasauna ja kaksi neljän hengen nukkuma-aittaa. Saaren pinta-ala on noin neljä hehtaaria, joten se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja metsässä vaelteluun. Venelaituri sijaitsee saaren luoteispuolella. Myös rantasaunan edessä saaren eteläkärjessä on laituri, mutta se on tarkoitettu uimiseen. Saaressa ei ole sähköliittymää. Lamposaaren puuvajat täytettiin polttopuilla viime talvena pidetyissä polttopuutalkoissa. Rakennusten lukot on sarjoitettu Pursiseuran avaimelle. Jäsenet voivat vierailla vapaasti rakennuksissa, käyttää nuotiopaikkaa ja liikkua saaressa. Rantasaunan käytöstä, yöpymisestä ja vieraiden tuomisesta saareen tulee sopia tukikohdan isännän kanssa. Säynätlahden venevalkama Pursiseura omistaa kolme venepaikkaa Säynätlahden venevalkamassa Yöveden pohjoisrannalla. Venepaikat sijaitsevat osoitteessa Someentauksentie 129, SOMEENJÄRVI. Venepaikat on vuokrattu pursiseuramme jäsenille, mutta venevalkaman laituria voi käyttää esimerkiksi Ristisaareen saapuvien noutopaikkana. Säynätlahdesta on vesimatkaa Ristisaareen noin kolme kilometriä. Pekansaari Luonterin Kippareiden hallinnoima Pekansaari sijaitsee Luonterin itäosassa Juvan kunnan alueella. Pönnö N 61 24,55 E 28 06,47 Isäntä Petteri Rauta-Aho, Luonterin Kipparit ry:n kanssa tehty sopimus Pekansaaren käytöstä on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Pekansaaressa käytössämme on päärakennus, grillikatos ja rantasauna. Päärakennuksessa voi yöpyä kaksi henkilöä ja saaressa voi telttailla. Saaressa ei ole sähköliittymää. Rakennuksissa on aurinkopaneelivalaistus. Satamatoimisto Kokous- ja koulutustilamme sijaitsevat Tullikatu 2:ssa n satamassa. Toimisto toimii myös seuratarvikkeiden varastona. Niiden myynnistä olemme sopineet satamakahvilan kanssa. Toimistomme kanssa samoissa tiloissa ovat myös n kaupungin ylläpitämät suihku- ja pyykinpesutilat vierasveneilijöitä varten. Kahvilan lisäksi satamasta löytyy polttoainemyynti, vesipiste, septityhjennys, sähköpisteitä, leikkipaikka ja Ravintolalaiva Toivo. Satamasta löytyy myös rautakauppa, veneiden nostopalvelu, konevuokraamo, varaosaliikkeitä ja erilaisia korjaamopalveluita. n keskustaan on matkaa 0,8 km, Kenkäveroon 1,1 km ja Graanin Liikekeskukseen 1,4 km. 46

47 Lamposaari N 61 40,48 E 27 18,12 Isäntä Risto Blomquist, Pekansaari 61 38,62 E 27 54,65 Isäntä Hannu Rossi, Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa ongelmatilanteissa vesillä maksuttoman avun veneellesi silloinkin, kun ihmisiä ei ole vaarassa. Keskimääräinen hinta veneen hinaukselle ilman Trossia oli viime vuonna 336. Trossi vain 88 /vuosi. Trossijäsenenä saat hinauksen lähimpään satamaan, johon on saatavissa korjauspalveluita apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa vastaavan palvelun Ruotsissa, Norjassa ja osin Tanskassa. Lisäksi saat valitsemasi meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden Meripelastaja-lehden ja mobiilit Trossi-jäsenedut hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustoimintaa. Lue lisää ja liity: trossi.fi Trossi-palvelunumero:

48 Tukikohtamme Ristisaaren vuoden 2021 käyttömaksut ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen saunominen rantasaunassa, grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö ylätuvassa yöpyminen. Maksut muille: Vierasmaksu on 5 euroa/vuorokausi, maksetaan grillikatoksen vierasmaksulippaaseen. Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole seuramme jäseniä. Vuoksen vesistöalueen tukikohtien yhteiskäyttösopimukseen kuuluvien seurojen jäsenten venekunnat ovat tervetulleita Ristisaareen ja he maksavat vierasmaksun edellä esitetyn mukaisesti. Maksut kaikille: Ristituuli-saunan käyttömaksu on 5 euroa/tunti. Vuoro on varattava ja maksettava grillikatoksessassa olevien ohjeiden mukaan. Hallitus pidättää oikeuden siirtää tai muuttaa varattuja saunavuoroja Ristisaaressa olevien tapahtumien aikana. Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava grillikatoksen kassalippaaseen. Pönnön tukikohdan käyttömaksut vuoden 2021 ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen saunominen rantasaunassa, grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö Maksut muille: Jäsen voi tuoda vieraan ja vierasmaksu on 5 euroa/vuorokausi/henkilö. Maksut maksetaan saunatuvan vierasmaksulippaaseen. Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole jäseniä. Pönnön tukikohta ei kuulu Vuoksen vesistöalueen yhteiskäyttötukikohtien piiriin. Tukikohta on tarkoitettu vain seuramme jäsenille vieraineen. Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava saunatuvan kassalippaaseen. Kenkäveronniemen purjehdustukikohta ja Luonterin Kippareiden Pekansaari ovat MPS:n jäsenten ja venerekisterissä olevien alusten käytettävissä korvauksetta. Laiturisähkö valaistusta ja akkujen latausta varten, 5 euroa/vrk tai 30 euroa/kesä. 48

49 Tukikohtien käyttöohjeita: Nettisivut Tukikohtien käyttöohjeet, säännöt ym. tiedot löytyvät pursiseu- tukikohtiin tulee käyttöohjekansiot. Vieraskirja Kaikissa tukikohdissa on vieraskirja, johon merkitään päivämäärä ja tukikohdassa olleiden henkilöiden nimet. Vieraiden nimen perään merkitään Vieras. Käyttö- ja vierasmaksut Tukikohtien käyttö ja vierasmaksut voi maksaa kolmella tavalla: tukikohdan maksulaatikkoon, pursiseuran tilille nettimaksuna tai MobilePaylla tukikohdasta löytyvien ohjeiden mukaan. Avaimet ja lukitukset Tukikohtien lukitusasioita ja avaimia hoitaa BLC Turva Oy, Yrittäjänkatu 18, MIKKELI, Jäsenet saavat maksua vastaan kaksi avainta, iloq-avaimen ja Abloy-avaimen, jotka käyvät kaikkiin tukikohtiemme lukkoihin. Liikkeessä pitäisi olla ajan tasalla oleva jäsenluettelo, mutta vasta liittyneiden jäsenten kannattaa varata mukaan jäsenmaksulasku ja tosite sen maksamisesta. Hukkuneista avaimista ilmoitetaan ja eronneiden jäsenten avaimet palautetaan lukkoliikkeeseen. Säännöt Tukikohtien säännöt löytyvät pursiseuran nettisivuilta ja tukikohdan kansiosta. Laitureihin kiinnittyminen Laitureihin tulee kiinnittyä pääsääntöisesti peräpoijukiinnityksellä. Laiturisähkö ja juomavesi Laiturisähköstä maksetaan nettisivujen mukainen kerta- tai kausimaksu. Juomavettä voi ottaa vesipisteistä vapaasti. Varmista, että vesihanassa lukee Juomavesi, koska osaan hanoista saattaa tulla järvivettä. Saunojen käyttö Saunat ovat käytössä saunavuorojen aikana. Yöpyminen tukikohtarakennuksissa Yöpyminen on mahdollista Ristisaaren vanhassa päärakennuksessa ja Lamposaaren nukkuma-aitoissa. Yöpymisohjeet löytyvät pursiseuran nettisivuilta. Vuoksen vesistöalueen pursiseurojen yhteiskäyttö Ristisaari on Vuoksen vesistöalueen pursiseurojen yhteiskäytössä oleva tukikohta. Yhteiskäyttövieraita palvelee satamalahden pohjoispuolella oleva saunarakennus. Tulisijojen, laitteiden ja kaluston käyttöohjeet Kaluston ja laitteiden käyttöohjeet löytyvät pursiseuran nettisivuilta. Älykännykän avulla ohjeisiin pääsee suoraan lukemalla käyttöpaikan lähellä olevan QR-koodin. 49

50 Partaranta Savitaipale, N 61 16,18 E 27 42,13 Partaranta on vierasvenesatama josta löytyy palvelut kaikkien makuun. Vierasveneilijöille on oma 10-paikkainen laituri palveluilla. na ja tunnelmallinen riihipubi. Lauantaitanssit orkesterin säestämänä Saimaan rannalla on parasta kesässä. Lisätietoja www. partaranta.com. Ravintola, kauppa, polttoainejakelu, kaasun myynti, tilaussau- RISTIINA Yllättävän helppoa Yrittäjäntie 3, Ristiina ark la puh

51 Hei veneilijä, pysy kartalla! Mistä löytyisi vesillä liikkuessa lähin Pidä Saaristo Siistinä ry:n jätepiste, septi tai astianpesupaikka? Löydät Roope-palvelut vaivattomasti mobiiliystävälliseltä Roope-kartalta! Lataa Roope-palvelukartta laitteeseesi ennen kuin irrotat köydet laiturista! ROOPEKARTTA.FI 51

52 ENEMMÄN KUIN KAHVILA n Satamakahvila tarjoilee herkkuja nyt nimellä Satama Cafe&Bistro. Sataman rennossa tunnelmassa nautit kesästä, kuumista tai kylmistä juomista, sekä muista tutuista herkuista. Ja totta kai, kaupungin parhaat burgerit valmistuu hiiligrillissä tänäkin kesänä! Satoi tai paistoi, uusi paviljonki tarjoaa suojaa vaikka pidempään illan viettoon. Uutena myös sähköpyörien vuokraus. BURGERIT SALAATIT VOHVELIT JÄÄTELÖT JUOMAT SATAMABISTRO.FI P / PAAVO@SATAMABISTRO.FI SATAMACAFEBISTRO VUOKRAA SÄHKÖPYÖRÄ Tarvitsetteko räätälöityjä ISÄNNÖINTIPALVELUJA taloyhtiöllenne? Tarjoamme laadukasta kiinteistöisännöintiä vahvalla ammattitaidolla. PYYDÄ TARJOUS! Puh. (015) toimisto@valiokiinteistot.fi / Valiokiinteistöt Oy - Linnankatu 5,

53 n pursiseuran jäsentapahtumat 2021 Toukokuu 7.5. Veneiden yhteislasku Anttolan Lotjasaaressa 8.5 Uusien jäsenten päivä satamassa ollapurjehdusharjoitukset keskiviikkoisin klo Kenkäveronniemessä lokakuun loppuun asti Ristisaaren lipunnosto ja talkoot, Lahtelan remontoitujen tilojen esittely Pönnön lipunnosto ja talkoot Kesäkuu Lasten purjehduskoulu Kenkäveronniemessä klo RiPS/MPS Jollapurjehdusleiri, Yövesi Ristisaaren ja Pönnön juhannus Heinäkuu Voinappiregatta Elokuu Jollapurjehdusleiri Kenkäveronniemi/Lamposaari klo Eloregatta Kalakilpailut Ristisaaressa Ristisaaren Malja -purjehduskilpailu Puumalan Rokansaaressa Syyskuu 4.9. Yövesi-matkapurjehdus Ristisaari Korkia yhteistyössä RiPS:n kanssa 11.9 Pönnön Pizzailta 18.9 Perinteinen Pizzailta Ristisaaressa Ristisaaren syystalkoot, lipunlasku ja veneilykauden päättäjäiset Lokakuu 2.10 Veneiden yhteisnosto Anttolan Lotjasaaressa Jollaharjoituskauden päättäjäiset ja viirin lasku Kenkäveronniemessä Joulukuu 4.12 Pikkujoulut 53

54 54 Kasperi Kiia Klaus Kaija Markku Ari Jorma Laura Osmo Risto Hannu Riitta Mika Saija Eero Seppo Pauli Kauko Sirkka Sulo Kivikari Satu Petteri Kimmo Arvo Irma Pertti Timo Valma Juha Marcus Miika Kari Mikko Tapani Aittomäki Aittomäki Alaluusua Antikainen Antikainen Asikainen Asikainen Asikainen Blom Blomquist Bodström Bodström Borman Dahl Ehrnrooth Eskuri Flygare Forsblom Forsgren Forsgren Forsgren Freyberg Freyberg Günther Haavikko Haikonen Harvia Harvia Harvia Harvia Heikkinen Heikkinen Heikkinen Heikkonen Heinikainen Heiskanen Valkeala Valkeala Espoo Espoo Espoo Vantaa Porvoo Helsinki Ristiina Mäntsälä Mäntsälä Mäntsälä Jyväskylä Jyväskylä Muurame Muurame Jyväskylä Jyväskylä Ylöjärvi Sanni Jouni Heikki Helena Anne Tuomo Olli Pekka Tuomas Isto Anneli Juhani Reijo Sisko Veli-Juhani Esko Tommi Pertti Lasse Lenni Outi Pekka Aatu Eero Richard Jari Juha Anja Kalevi Matti Ari Pasi Pekka Merja Ahti Netta Helppolainen Hermansson Hokkanen Holopainen Honkanen Honkanen Horn Horttanainen Huikko Huikuri Hujanen Hujanen Hujanen Hujanen Huovinen Hurri Hurri Hynninen Hyytinen Häkkinen Häkkinen Häkkinen Häkli Häkli Häkli Hälikkä Hälikkä Hämäläinen Hämäläinen Hämäläinen Hänninen Hänninen Hänninen Ikonen Immonen Immonen Heimari Anttola Hamina Kouvola Espoo Keuruu Keuruu Helsinki Huuhanaho Raisio n pursiseuran jäsenrekisteri

55 55 Niko Heikki Hanna Hannu Iiro Joonas Risto Vesa Terhi Markus Raimo Sanna Jukka Anssi Helena Kalevi Timo Silja Olli Kosti Ari Kari Nina Matti Jari Maris Jirko Kari Simo Esa Pia Santeri Verneri Jarmo Annukka Arvo Esa Heikki Kerttu Anni Arttu Jarmo Kai Paavo Eero Hannu Merja Pentti Seppo Markku Arja Jari Kimmo Kari Esa Laila Ilkka Immonen Isotalus Jaakonsaari Jaakonsaari Jaakonsaari Jaakonsaari Jukarainen Jussila Juuti Järn Järn Järn Jääskeläinen Kaipainen Kaipainen Kakriainen Kallio Kangastupa Kannas Karttunen Karvonen Karvonen Karvonen Katajala Kauppinen Keldrima Kemppi Kemppinen Kemppinen Kesti Kesti Kesti Kesti Kiiski Kirjalainen Kirjalainen Kirjalainen Kirjalainen Kirjalainen Kivekäs Kivekäs Kivinen Koivula Kokko Kolehmainen Korhonen Korhonen Korhonen Korhonen Korpinen Koskinen Koskinen Kotisalo Koukonen Kovanen Kuivalainen Kujala Ristiina Ristiina Nokia Ristiina Vantaa Porvoo Hämeenlinna Hämeenlinna Kotka Jyväskylä Helsinki Kälviä Kälviä Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kausala Otava Norola Otava Helsinki Riihimäki Anttola Nastola Nastola Helsinki Rahula Harjumaa Eero Jouni Kimmo Marjut Timo Teuvo Pekka Janne Teuvo Jaakko Pasi Mervi Jarkko Rauno Satu Pasi Marketta Pertti Risto Jarmo Aune Matti Pentti Santeri Dan Gunillan Vesa Terho Timo Kaisa Lassi Ari Vesa Timo Miina Veli-Pekka Erkki Merja Kaarlo Lauri Taisto Lauri Heli Ari Tuula Mika Mikko Tea Juha Justus Antti Olli Aaro Anni Eemeli Iiris Pasi Kultanen Kuokkanen Kuokkanen Kuokkanen Kupila Kurki Kuusisto Kämppi Kämppi Laamanen Lahdenne Lahdenpää Lahnasalo Lahtinen Lahtinen Laitinen Lampinen Lampinen Lampinen Larvanto Lehtinen Lehtinen Lehtonen Levanto Lindgren Lindgren Linkama Liukkonen Liukkonen Loponen Lukkarila Luukkonen Luukkonen Lähdesmäki Manninen Manninen Marjamäki Marjava Matson Mertaoja Metsätalo Mieronkoski Miettinen Muinonen Muinonen Mustala Myyryläinen Mäenpää Mäkelä Mäkelä Mäkipää Mäkipää Möller Möller Möller Möller Möller Anttola Anttola Helsinki Nurmijärvi Ristiina Ristiina Anttola Anttola Helsinki Ristiina Kerava Pyhätunturi Ristiina Helsinki Anttola Anttola Kerava Kangasala Helsinki Helsinki Lahti Lahti Lappeenranta Hiirola Hiirola

56 56 Tuija Jarmo Riikka Riitta Jarkko Päivi Paavo Pekka Eeva-Kaisa Osmo Pia Simo Jouko Elisa Esa Jari Lotta Mari Noora Pekka Ari Jaakko Pirkko Tomi Ari Pentti Matti Toni Fanny Jaana Lauri Markku Taavi Tiitu Tommi Pekka Marko Seppo Asko Pentti Jyrki Jari Jyrki Liisa Esko Kalle Ville Petri Hannu Janne Esko Jyrki Matti Risto Tuula Markku Ville Jouko Möller Nenonen Nenonen Niemi Nieminen Niiranen-Linkama Nikkilä Nikkilä Nojonen Nojonen Numminen Nupponen Nuutilainen Nykänen Nykänen Nykänen Nykänen Nykänen Nykänen Nykänen Nylund Nylund Närhi Närhinen Ohtonen Oranen Paajanen Paakkari Paasikivi Paju Paju Paju Paju Paju Paju Pakarinen Palhomaa Parkkinen Parri Paukkunen Pekonen Peltonen Peltonen Peltonen Penttinen Pesonen Pesonen Pihamaa Pilsari Pinomaa Pitkänen Pitkänen Pitkänen Pitkänen Pitkänen Pomell Porkola Pulkka Hiirola Helsinki Otava Tampere Helsinki Helsinki Ristiina Helsinki Helsinki Helsinki Ristiina Helsinki Helsinki Lappeenranta Heimari Kangasala Kangasala Kangasala Norola Vitsiälä Helsinki Helsinki Helsinki Otava Rajamäki Hartola Vantaa Söderkulla Söderkulla Helsinki Aki Esa Harri Teemu Ari Juha Marja-Leena Laura Anna-Mari Ari Pentti Pekka Hannu Marja Ilkka Raimo Niko Hannu Aaron Iris Janne Suvi Kalevi Nina Juho Helka Petteri Ilkka Tapani Otto Ari Arttu Hanna Jyrki Katja Lasse Noora Saana Tuomas Jouni Pirjo Niko Anneli Erja Juha Hannu Jarmo Seija Maarit Pasi Esko Mia-Lotta Priidu Heikki Jani Jarmo Johanna Jaakko Pulkkinen Pulkkinen Pulkkinen Pulliainen Puranen Puranen Puranen Putkonen Pylkkänen Pylkkänen Pylkkänen Pylvänäinen Pöysä Pöysä Rahikainen Rahikainen Rajantie Ranki Rantalainen Rantalainen Rantalainen Rantalainen Rasinmäki Rasola Raunetsalo Rauta-aho Rauta-aho Rautavirta Rautavirta Ravantti Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Reunanen Riihelä Rimpiläinen Rinne Rinne-Pulkka Rintala Ropponen Rossi Routasaari Routasaari Ruotsalainen Ruotsalainen Rusanen Rünkorg Rünkorg Räsänen Räsänen Räsänen Räsänen Sairo Anttola Heimari Valkeala Koikkala Lepsämä Norola Voikkaa Voikkaa Otava Espoo Hyvinkää Kouvola Helsinki Someenjärvi Vanhalinna Espoo Espoo Ristiina Ristiina Espoo Ristiina Espoo Hyvinkää Espoo Lahti Lahti Ristiina Ristiina Montola Kouvola

57 57 Jyrki Laila Risto Jouni Marisol Pertti Teemu Simo S. Sirpa Asta Kai Tuomo Susanna Lauri Tuukka Reijo Aino Aleksi Antti Esa Päivi Riitta Roosa Simo Seppo Mikko Anitta Ilkka Tapio Pirjo Seppo Guy Hannele Jyrki Martti Kimmo Hilpi Jarmo Olli Hannu Teuvo Tommi Vesa Toni Veeti Vilma Erkki Heikki Tuomas Jouni Terhi Aki Eine Teuvo Kim Mika Jari Jorma Matti Sairo Sairo Sajaniemi Saksa Salazar-Hyytinen Salmela Salmela Salo Salo-Asikainen Salonen Sappinen Saukkonen Savander Savisalo Savisalo Seppänen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Siiskonen Simpanen Sipilä Smolander Stenman Strandén Strandén Sundfors Sundfors Suontakainen Susitaival Sutinen Suvanto Suvisuo Suvisuo Särkkä Särkkä Särkkä Särkkä Säämänen Säämänen Säämänen Tani Tanskanen Tarkiainen Taskinen Taskinen Tenhunen Teurokoski Teurokoski Tiainen Tiainen Tietäväinen Tiitinen Tiitinen Puumala Kouvola Espoo Vantaa Kerava Järvenpää Helsinki Helsinki Helsinki Huuhanaho Heimari Espoo Kokkola Otava Otava Vantaa Mäntsälä Mäntsälä Ilkka Kati-Maria Timo Ahti Kaija Marko Anu Heikki Jukka Lenita Meri Roosa Harri Riitta Toni Timo Esa Pekka Vesa Keijo Milla Reijo Risto Jouni Marko Pasi Esa Esko Liisa Minna Ulla Veikko Ville Vesa Jorma Essi Maire Paavo Olli Kai Antero Juhani Riku Matti Mika Jarmo Jukka-Pekka Viljo Mikko Jarmo Jorma Niko Reima Matilda Vesa Tikka Timonen Timonen Tiusanen Tiusanen Tiusanen Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Tuisku Tuisku Tuomainen Tuominen Turunen Turunen Turunen Tuukkanen Tuulos Tyrväinen Vahvaselkä Valanta Valanta Valjakka Valkonen Valkonen Valkonen Valkonen Valkonen Valkonen Valkonen Wallin Valtola Waris Waris Waris Varjonen Weckström Veteli Vihko Vihko Wiik Vilen Viljakainen Virtanen Vitikainen Vuorela Vuorinen Väisänen Väisänen Väyrynen Väänänen Väänänen Kangasniemi Valkeala Valkeala Espoo Nurmijärvi Karkkila Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Espoo Parolannummi

58 n pursiseuran venerekisteri Veneen nimi Aada Ailakka Aino Alba Albino Amalia Amanda Amanda Angelica Anna Anniliina Aurora Aurora Birtse Carambola Christina D.INTO Elli Fanny Francesca Fredrik II Ha-Ri Heinälahti Heleena Iiris Isabella Jasmiina Jenna Jm-Nina Kaikka Karian Karita Katriina Kesäheila Kotkatlahti Krista LISA Rek. M13331 M8470 A27619 M14032 M6800 U1177 L8337 M7763 M12672 X14737 M27167 T13492 X13620 M7605 M100 M8885 P25323 S4718 M7190 A32831 M6650 M6198 M12317 T56742 A52563 R52271 M9328 A58595 M8650 M4760 M13368 M4026 M29910 M5843 M29379 A18131 P66655 Tyyppi Finnmaster 31 OC Teräsvene Nauticat 44 Rindökryssare Polaris Sisämoottorivene Guy 22 Flipper 760 Gasgaruda 34 Puuvene Scylla Omaval/Nauticat Telva Cat Bella 685 Aquador 28 HT Yamarin 850 Salonkivene Matkavene Fiskari Sisämoottorivene Scand 29 Baltis Bella 7500 Boarncruiser 1000S Maxi Fenix Norppa 9 Risteilijä Jeanneau Merry Fisher 625 Omavalmiste Fiskari Nimbus 380 Carisma Omavalmiste Ohlson 29 Flipper 575 Norppa 10 TK Bella 8000 MOOTTORIVENE Sukunimi Haavikko Antikainen Pitkänen Sundfors Lehtinen Paju Stenman Kämppi Strandén Sairo Susitaival Lampinen Korhonen Paukkunen Räsänen Parkkinen Sairo Teurokoski Immonen Alaluusua Peltonen Bodström Siiskonen Pitkänen Möller Penttinen Vihko Tiitinen Paajanen Hujanen Jukarainen Koukonen PARTIO Vahvaselkä Rahikainen Turunen Peltonen Etunimi Kimmo Markku Risto Guy Matti Tommi Ilkka Tapio Teuvo Seppo Jyrki Martti Pertti Seppo Pentti Jarmo Seppo Jaakko Eine Ahti Klaus Jyrki Hannu Simo Esko Pasi Esko Juhani Matti Matti Juhani Risto Kari EKIN Risto Raimo Pekka Jari Venetyyppi Purjevene Purjevene Purjevene Purjevene 58

59 Veneen nimi Reki. Tyyppi Sukunimi Etunimi Venetyyppi LISSU Lissu II Maisa Manja Martha Meriethe Mia Mimmi Mimmi M Misty Molina MUUSA MyWay Noona NOTRE DESIR Paatero Petronella Plan B Pohjan Akka Pärske Rani Rasmus SAIMI SanMarino Seilari SeVilla Sinonen Soledad Susanna Suvituuli Tuulia Tuulia II Tuulikki Utopia Viivi-Maria Wanda Two Wilhelmiina xx z P54903 P64506 M12803 M12972 P62202 M13804 M7009 M13674 A31047 M6850 R9300 M9911 H70414 T56759 T46419 M28248 R38358 P70467 L10959 R1768 U31586 M1457 T57003 R12889 V21733 A35037 S18214 M14141 M31921 U45205 M56 M3434 M30766 R11245 M10070 U55231 M7844 P23506 P20582 M28943 FINNMASTER PILOT 8 Perämoottorivene Tiira 950 Bella 850 Marex 310 sc Teräsvene Flipper 640 HT Yamarin 56 ht Nordstar Omavalmiste Romanza Cruiser 38 Katettu moottorialus Albatros 26 Aquador 22 C Polaris Marathon 1000 GS Kalakalle Aquador 32c Bluemotion 550 Artekno H Racing Jackson Omavalmiste (tyyppi tristan) Haiveli Pilot Yamarin 59 C Matkavene Marino 7000 Omavalmiste Finmaster 7050 SPORT FAMILY Maxi Fenix Runni Norppa 10 TK Nova 32 Summalainen Jacson 1100 MV-Marin 6600 Joutsen Hinaaja (runko) Bayliner 2858 Sampi Flipper 640 ST Yamarin 47 TC Maxi Fenix Kesti Kesti Häkkinen Hämäläinen Siiskonen Tuisku Eskuri Kirjalainen Laamanen Rasinmäki Puranen Valkonen Karvonen Reunanen Säämänen Kokko Pihamaa Valkonen Möller Kallio Ruotsalainen Wiik Heinikainen Särkkä Valkonen Asikainen Häkli Hyytinen Viljakainen Forsgren Asikainen Paju Nojonen Rauta-aho Valkonen Rinne Oranen Hänninen Hurri Valtola Esa Esa Pekka Matti Riitta Harri Seppo Heikki Jaakko Kalevi Juha Minna Ari Lasse Toni Paavo Petri Ville Eemeli Timo Pasi Matti Mikko Teuvo Esko Ari Richard Lasse Jarmo Kauko Jorma Markku Osmo Petteri Esa Niko Pentti Pekka Tommi Jorma Purjevene Purjevene Purjevene Purjevene ristiinanapteekki.fi Lähinnä sinua. Ristiinan apteekki Brahentie 16 / /ma-pe 9 17 ja la 9 14 Suomenniemen sivuapteekki Palvelemme Ristiinan sataman tuntumassa. Tervetuloa! Kirkonkyläntie ti, ke ja pe

60 n pursiseuran venepuhelinluettelo n Pursiseuran DSC-ryhmäkutsunumero on Aluksen nimi Omistajan/haltijan nimi Rekisterinro VHF Matkapuhelin Matkapuhelin LA Aada Kimmo Haavikko M Aallotar Juha Heikkinen M Alba Guy Sundfors M14032 on Albiino Matti Lehtinen M6800 on Amanda Teuvo Kämppi M on Anna Risto ja Marketta Lampinen M Anne-Meri Timo Timonen M on Annaliina Martti Susitaival M27167 on Anromeda Olli Mäkipää A Aurora Pertti Lampinen T13492 on Benthe Lone Reijo Hujanen M2122 on Betula Heikki ja Erja Öhman M Buster XL Kai Weckström M Carambola Jarmo Räsänen M Cumulus Risto Sajaniemi A27285 on Doozy Timo Tuominen M Elli Eine ja Teuvo Teurokoski S Emerita Jyrki Pekonen M Evita II Antero Veteli A Excimer Jaakko Laamanen M12685 on Fanny Ahti Immonen M Haiveli Osmo Blom P11078 on Hans Rauno Lahtinen R5 on Ha-Ri Hannu Bodström M on Heleena Esko Pitkänen T56742 on Hinku Heikki Tanskanen X Huiske Pasi Valjakka M29543 on Ida Timo Kupila M Iiris Pasi Möller FIN 6427 on Isabella Esko Penttinen R PJasmiina Juhani Vihko M9328 on on Jasmiini Jyrki ja Lasse Reunanen M2199 on JM-Nina Matti Paajanen M on 60

61 Aluksen nimi Omistajan/haltijan nimi Rekisterinro VHF Matkapuhelin Matkapuhelin LA Joutsen Aki Pulkkinen M Kaikka Juhani ja Anneli Hujanen M4760 on Karian Risto Jukarainen M13368 on Karita Kari Koukonen M on Kesäheila Risto Vahvaselkä M Koppelo Heikki Hokkanen Lola III Ekinpartio Ry M170 on Maisa Markus ja Raimo Järn M28094 on Maisa Pekka ja Outi Häkkinen M12803 on Mandi Jukka Toivakka M12139 on Manja Matti Hämäläinen M Maria Jarmo Kivinen M on Maria Jani Räsänen O on Marleena Ari Muinonen M on Merimiina Veli-Pekka Manninen M7644 on on Mia Seppo Eskuri M Misty Kalevi Rasinmäki M Molina Juha ja Marja-Leena Puranen R9300 on Nicki B Kivikari Freyberg A34894 on Noona Lasse ja Arttu Reunanen T Näskä II Martti Väänänen M Paatero Paavo Kokko M28248 on Pitkäsaari Kalevi Hämäläinen M Rasmus Matti Wiik M1457 on Rinssi II Keijo Tuukkanen M9205 on on Rolle Osmo Blom M1415 on Rose Mika Borman ja Terhi Juuti FIN SanMarino Teuvo Särkkä R Santa Sylvi II Jyrki Pekonen M Sara II Lauri Mertaoja U Seilari Esko Valkonen V on Sinonen Richard Häkli S18214 on Siru Hannu Rossi M8227 on Soledad Lasse Hyytinen M Stella Jyrki ja Mikko Pekonen M Susanna Jarmo Viljakainen M Suvituuli Kauko ja Sirkka Forsgren U on Tuulia Jari Koskinen M Tuulia Jorma Asikainen M Tuulia II Markku Paju M Tuulikki Osmo Nojonen M Utopia Petteri Rauta-Aho R Wet Dream Jyrki Pekonen FIN Viivi-Maria Esa Valkonen M Wilhelmiina Pentti Oranen M on XIII Hannu Jaakonsaari M XX Timo Lähdesmäki T Yty I Jyrki Pekonen

62 TALVISÄILYTYSPAIKKOJA SAIMAALLA Laadukkaat talvisäilytyspaikat lämpimässä hallissa. Vapaa sisäkorkeus 7 metriä, siltanosturin käyttömahdollisuus. Suuret ovet 5 x 5,4 metriä. Kuljetus- ja nostotrailereiden valmistus, pesu- ja vahauspalvelut. AUTONOSTURIPALVELUITA High quality winter storage in a heated hall. Clear height 7 metres, ability to use overhead crane. Wide doors 5 by 5,4 metres. Manufacturing for haulageand lifting trailers, washing and waxing services. Timpurinkatu 6 8, JUHA KILJUNEN RUOKOTAIPALEENTIE HURISSALO JUHA.KILJUNEN@ELISANET.FI 62

63 Kallioniementie Someenjärvi 61º 27,8 P, 27º 30,4 I Satamanumero: 4227 Merikarttasarja: L-M Merikartta: Kallioniemi 63

64 SAIMAA GEOPARK VENEILIJÖIDEN SAAVUTETTAVISSA 65 geokohdetta 53 luonto- ja kulttuurikohdetta Veneilytärppejä n alueelta Astuvansalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Yöveden rannalla Ristiinassa. Maalaukset on tehty vuotta sitten ja niitä on n. 80. Maalaukset sijoittuvat 4-9 m Saimaan nykyistä vedenpintaa korkeammalle. Ristiinassa sijaitseva Varkaantaipaleen kanava on uniikki järvikanavamaisemakohde. Ohut kanava lyhentää matkaa Suur-Saimaan ja n välillä n. 10 kilometriä Upealla Luonterin järvialueella on useita vierailun arvoisia kohteita. Luonterilta pääsee kätevästi Neitvuoren juurelle, jonka huipulta avautuvat loputtomat maisemat Saimaalle. Neitvuoren kallioperä muodostuu 1,9 miljardia vuotta vanhasta kiillegneissistä. Luonterilla sijaitsevat myös retkisatamat Raintsaari sekä Karihiekka -geokohteet. Karihiekkaa voi kutsua todelliseksi kätketyksi aarteeksi, sillä sitä ympäröivät jylhät kallioseinät ja rannassa on pehmeää hiekkaa. n ja Puumalan rajalla, Kaarnalahdella, kohoaa Kaarnavuori, jonka kalliojyrkänne kohoaa n. 45 metriä järvenpinnan yläpuolelle. Jyrkänteen yläosasta löytyy Suomen suurinta kalliolippaa. n alueen geokohteet Matinmäen drumliinikilpi Morruuvuoren rapakiviset jyrkänteet Naisvuoren maisemakalliot Neitvuoren kalliomaasto Pursialan hiidenkirnu Rakokallio Astuvansalmen kalliomaalaukset Kaarnavuoren jyrkänne ja lippa Kaihunharjun harjumaasto npuisto harjuselänteen vieressä Urpolan luontokeskus, Saimaa Geopark Visitor Center Monipuolinen retkikohde Luonnonsuojelualueella sijaitseva luontokeskus tarjoaa aktiviteetteja koko perheelle. Tutustu alueeseen luontopolulla tai jatka matkaasi pidemmälle Kaihun kierrokselle. Voit myös hakea meiltä soutuveneen tai kajakin ja meloa Urpolanlammen virkistävissä maisemissa. Toiminnallinen näyttelytila Kesäkaudella avoinna olevaan luontokeskukseen kootaan vuosittain luontoaiheinen näyttely. Vuoden 2021 näyttelyn teema on Taivaalliset ilmiöt. Näyttelyn lisäksi luontokeskuksessa pääsee kokeilemaan OiOi Collective Oy:n teknologialla toteutettua interaktiivista älyseinää, jonka avulla voi mm. tutustua Saimaan luonnon syntyyn. Saimaa Geopark luonto- ja kulttuurikohde Urpolan luontokeskus on Saimaa Geopark luonto- ja kulttuurikohde, josta saat matkustusvinkkejä koko Saimaa Geopark - alueelle. Koe kaikki kohteet omaan tyyliisi; patikoiden, pyöräillen, veneillen tai autolla! Kuva: Pihla Liukkonen/Kontrastia Selännekatu 30, Geopark on yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat:, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. Ainutlaatuinen Saimaan alue kuuluu nyt maailman merkittävimpien luontomatkailukohteiden joukkoon geologisen perintönsä ansiosta. UNESCO myönsi Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statuksen Arvokas status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa.