Perhehoitoliitto ry, Meidän sakki -hanke Inna Hurskainen Meiju Ahomäki Maria Levola

Transkriptio

1 Perhehoidon sisarussuhdeteemojen tunnettuuden ja merkityksen jatkoselvitys 2020 Perhehoitoliitto ry, Meidän sakki -hanke Inna Hurskainen Meiju Ahomäki Maria Levola

2 Sisältö 1. Johdanto Meidän sakki -hankkeen taustaa ja merkityksen jatkoselvityksen tavoitteet Toteutus ja menetelmät Vastaajien taustatiedot Tulokset Saatavilla olevan tiedon riittävyys Perustelut Perhehoidon eri kohderyhmien tukitarpeet ja tuen saatavuus organisaatioissa Tukitarpeet Tuen tarve eri tilanteissa Tuen ja palveluiden toteutuminen omassa organisaatiossa Kuiluanalyysi Tuen ja palveluiden antamisen kehittyminen vuodesta Perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten huomiointi Esimerkkejä, miten käytetään ja muutos vuodesta Palvelutarjonta kaikille perheen lapsille Työnohjaus ja mentorointi tukimuotona Palveluiden tarjoaminen sijaisperheiden lapsille yhteisesti Koetut haasteet perhehoidon sisarussuhteiden tukemisessa Omassa organisaatiossa Omassa työnkuvassa Meidän sakki -hanke Tunnettuus Hankkeen yhteiskunnallisuus Lasten aseman parantaminen Ehdotuksia toteutukseen Keskeiset löydökset ja hankkeen vaikutukset Tiedonsaanti haasteena Sijoitettujen lasten tuen tarve arvioitiin suurimmaksi Tuen tarve suurempaa kuin tuen nykytoteutuminen Perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten huomioiminen Tunnettuus Tulevaisuuden haasteet ja tarpeet Meidän sakki -hankkeen ja Perhehoitoliiton yhteenveto Sivu 2 / 50

3 1. Johdanto 1.1. Meidän sakki -hankkeen taustaa Meidän sakki sisarussuhteiden vahvistaminen sijaisperheissä ( ) -hankkeessa nostetaan esille sisarussuhteiden ja perheen biologisten ja adoptoitujen lasten merkitys. Hankkeen päätavoite on sisarussuhteiden vahvistuminen pitkäaikaista perhehoitoa antavissa sijaisperheissä. Tavoitteena on myös tukea sijaisvanhempia sisarussuhteiden syventämisessä ja varmistaa, että myös perheen biologiset ja adoptoidut lapset saavat tukea perhehoidosta. Hanketiimi työskentelee Helsingissä ja sisarussuhteita tukevaa toimintaa pilotoidaan Uudenmaan alueella. Meidän sakki sisarussuhteiden vahvistaminen sijaisperheissä on Perhehoitoliitto ry:n STEA-rahoitteinen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Pesäpuu ry, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, Helsingin perhehoito ja Perhehoitoyksikkö Pihlaja ja merkityksen jatkoselvityksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tukea hankkeen tavoitteita: vahvistaa sisarussuhteita pitkäaikaisessa perhehoidossa, tukea sijaisvanhempia sisarussuhteiden syventämisessä sekä varmentaa/parantaa sisarusten tuen saantia perhehoidossa. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa tämän hetkinen tilanne kentällä, tuoda aihe niin perhehoidon päättäjille kuin rivityöntekijöille Toteutus ja menetelmät Tutkimus perustuu 107 vastaukseen ja toteutettiin puhelinhaastatteluina sekä sähköpostikyselynä helmimaaliskuussa Kohderyhmänä perhehoidon parissa työskentelevät, niin päättäjä- kuin työntekijäroolissa. Tämä on jatkoselvitys vuoden 2018 tutkimukselle (58 vastausta), jossa perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten tilanne perhehoidossa koettiin kriittiseksi. Tässä raportissa käsitellään pääsääntöisesti vuoden 2020 tuloksia. Raportissa vertaillaan tuloksia päättäjien ja työntekijöiden välillä. Päättäjien vastauksia (johtava sosiaalityöntekijä/esimies/palvelupäällikkö/muu johtotehtävä ja muu-vastaukset, jotka ovat rinnastettavissa johtotehtäviin) tutkimuksessa 45 kpl ja työntekijätason vastauksia 60 kpl. Sivu 3 / 50

4 1.4. Vastaajien taustatiedot Rooli: Muu, mikä? Johtaja Kehittämispäällikkö sijais- ja jälkihuollossa Vastaava sosiaalityöntekijä Johtava asiantuntija Lastensuojelun erityisasiantuntija Aluejohtaja Kuva 1. Mikä rooleista kuvaa parhaiten? (N = 105) Toimintavuodet perhehoidon sosiaalityön parissa: Kuva 2. Toimintavuodet perhehoidon sosiaalityön parissa. (N = 102) Sivu 4 / 50

5 Työkenttä: Kuva 3. Työkenttä. (N = 104) Vastaajana vuonna 2018: Kuva 4. Muistatteko, olitteko mukana vastaajana vuonna 2018 Perhehoitoliitto ry:n ja Meidän sakki -hankkeen sisarussuhteiden tunnettuutta ja merkitystä koskevassa alkukartoituksessa? (N = 103) Toimialue: Muu, mikä? Valtakunnallinen toimija Keski-Suomi Keski-Suomi + osa Länsi- ja Itä-Suomea Kuva 5. Toimialue. (N = 103) Sivu 5 / 50

6 2. Tulokset 2.1. Saatavilla olevan tiedon riittävyys Asteikolla 1-5 (1 = eri mieltä 5 = samaa mieltä) enemmistö vastaajista antoi arvosanan 3 kysyttäessä, onko vastaajalla työssään saatavilla riittävästi tietoa ja tutkimusta sijaisperheiden sisarussuhteista. Vain 5 % vastaajista oli täysin sitä mieltä, että tietoa ja tutkimusta on riittävästi. Sen sijaan peräti 9 % vastaajista arvioi tietojen ja tutkimusten olevan täysin riittämättömiä. Meidän Sakki -hankkeen erittäin tai melko hyvin tuntevat arvioivat tietojen ja tutkimusten saatavuuden huomattavasti paremmaksi kuin hankkeen huonosti tai ei lainkaan tuntevat vastaajat. Myös roolilla oli merkitystä ja päättäjät arvioivatkin usein tietojen ja tutkimusten riittävän saatavuuden paremmaksi kuin työntekijät. Keskiarvo: Asteikko: 1 = eri mieltä 5 = samaa mieltä Kuva 6. Minulla on työssäni saatavilla riittävästi tietoa ja tutkimusta sijaisperheiden sisarussuhteista? (N = 100) Jakaumat: Kuva 7. Minulla on työssäni saatavilla riittävästi tietoa ja tutkimusta sijaisperheiden sisarussuhteista? (N = 100) Sivu 6 / 50

7 Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Kuva 8. Keskiarvot Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 85) Kuva 9. Keskiarvot vastaajan roolin mukaan. (N = 100) Sivu 7 / 50

8 Perustelut Perusteluissa nousi toistuvasti esiin, ettei tutkimustietoa koeta olevan paljoa tarjolla eikä kiireen keskellä siihen ehditä perehtymään. Kuva 10. Sanapilvi: Minulla on työssäni saatavilla riittävästi tietoa ja tutkimusta sijaisperheiden sisarussuhteista? Perustelut. (N = 25) Alla olevaan taulukkoon on koottu perusteluissa toistuneita teemoja. 1-2 arvosanan antaneet 3 arvosanan antaneet 4-5 arvosanan antaneet ei ole tutkimuksia aiheesta tutkimuksia aiheesta vähän työn kautta tuttu ei ole koulutuksia aiheesta kiire / ajanpuute hyvät koulutukset kiire / ajanpuute tietoa on tarjolla, mutta ei aikaa tutustua Kuva 11. Teemoittelu perusteluista. (N = 25) Sivu 8 / 50

9 2.2. Perhehoidon eri kohderyhmien tukitarpeet ja tuen saatavuus organisaatioissa Tukitarpeet Asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon) enemmistö vastaajista antoi arvosanan 5 sijoitettujen lasten, sijaisvanhempien ja sijaisperheiden tuen tarvetta arvioitaessa. Myös mahdollisten muiden tahojen perheeseen sijoittamien lasten sekä perheen biologisten tai adoptoitujen lasten tuen tarve arvioitiin suureksi. Sen sijaan muiden tahojen (esimerkiksi isovanhemmat) tuen tarve koettiin selvästi vähäisemmäksi. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon Kuva 12. Missä määrin koette, että seuraavat kohderyhmät tarvitsevat tukea sijaisperheissä? (N = 98) Arvosanajakauma: Kuva 13. Missä määrin koette, että seuraavat kohderyhmät tarvitsevat tukea sijaisperheissä? (N = 98) Sivu 9 / 50

11 Tuen tarve eri tilanteissa Kaikissa vaiheissa suurin tuen tarve on sijoitetuilla lapsilla, toiseksi suurin (/osin yhtä suuri) tarve on sijaisvanhemmilla, kolmanneksi suurin tarve kaikissa vaiheissa nähdään perheen biologisilla ja adoptoiduilla lapsilla. Mikäli Meidän sakki -hanke tunnettiin melko tai erittäin hyvin sijoituksen päättyessä -pylväät kasvoivat useissa kohderyhmissä. Kuva 16. Missä tilanteissa erityisesti näette tuelle tarvetta? (esitetty valinnan tehneiden lukumäärinä). Sivu 11 / 50

12 Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Kuva 17. Missä tilanteissa erityisesti näette tuelle tarvetta? (esitetty valinnan tehneiden lukumäärinä). Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. Sivu 12 / 50

13 Kuva 18. Missä tilanteissa erityisesti näette tuelle tarvetta? (esitetty valinnan tehneiden lukumäärinä). Vastaajan roolin mukaan. Sivu 13 / 50

14 Tuen ja palveluiden toteutuminen omassa organisaatiossa Asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin) enemmistö vastaajista arvioi sijaisvanhemmille, sijoitetuille lapsille ja sijaisperheille kokonaisuutena tarjotun tuen ja palveluiden antamisen toteutumisen erittäin tai melko hyväksi. Sen sijaan jopa 45 % vastaajista koki perheen biologisten ja adoptoitujen lasten tukemisen ja palveluiden antamisen heikoksi (arviot 1-2). Vastaajat, jotka tunsivat Meidän sakki -hankkeen melko tai erittäin hyvin, arvioivat kokonaisuudessaan tuen ja palveluiden antamisen toteutumisen keskimääräistä paremmaksi. Selkeimmät erot päättäjien ja työntekijöiden välillä nähdään sijoitettujen lasten tuen ja palveluiden annossa (eroa 0,3), pääsääntöisesti ryhmien välillä ei ollut kovinkaan suuria eroja. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin Kuva 19. Missä määrin mielestänne tällä hetkellä omassa organisaatiossanne tuen ja palveluiden antaminen kohderyhmille toteutuu? (N = 100) Arvosanajakauma: Kuva 20. Missä määrin mielestänne tällä hetkellä omassa organisaatiossanne tuen ja palveluiden antaminen kohderyhmille toteutuu? (N = 100) Sivu 14 / 50

16 Kuiluanalyysi Suurin kuilu muodostuu perheen biologisten ja adoptoitujen lasten kohdalla: tuen tarve on suuri ja nykyonnistuminen heikkoa. Kuiluanalyysi: Kuilu = tuen antamisen toteutuminen - tuen tarve. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa tuen tarve on arvioitu suuremmaksi kuin sen toteutuminen. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Kuva 23. Kuiluanalyysi tuen tarpeesta kohderyhmittäin. Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,5 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,5-0,9 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,0 yksikköä. Sivu 16 / 50

17 Tuen ja palveluiden antamisen kehittyminen vuodesta 2018 Asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon) eniten vuodesta 2018 koettiin parantuneen sijaisvanhempien tukemisen: 48 % antaa arvion 4 tai 5 (erittäin tai melko paljon). Kokonaistasolla selkeää positiivista muutosta on tapahtunut myös kohderyhmissä sijaisperheet kokonaisuutena (4 tai 5 arvioita 45 %) ja sijoitetut lapset (4 tai 5 arvioita 42 %). Perheen biologisten tai adoptoitujen lasten osalta 27 % kertoi parannusta tapahtuneen erittäin tai melko paljon vuoteen 2018 verrattaessa. Vastaajat, jotka tunsivat Meidän sakki -hankkeen erittäin tai melko hyvin, arvioivat perheen biologisten tai adoptoitujen lasten tuen ja palveluiden parantuneen vuodesta 2018 huomattavasti enemmän kuin vastaajat, jotka tunsivat huonosti tai eivät tunteneet lainkaan kyseistä hanketta. Päättäjien ja työntekijöiden arvioissa ei kovinkaan suuria eroja ollut. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon Kuva 24. Missä määrin mielestänne omassa organisaatiossanne tuen ja palveluiden antaminen kohderyhmille on parantunut vuodesta 2018? (N = 82) Arvosanajakauma: Kuva 25. Missä määrin mielestänne omassa organisaatiossanne tuen ja palveluiden antaminen kohderyhmille on parantunut vuodesta 2018? (N = 82) Sivu 17 / 50

19 Perustelut Avoimissa vastauksissa toistuivat positiiviset mielikuvat kehityksestä. Useat vastaajat kertoivat tukea ja palvelua olevan paremmin saatavilla ja toiminnan kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan. Tuen antamisessa pyritään huomioimaan koko perhe ja erityisesti sisarussuhteisiin on kiinnitetty huomiota. Tukitoiminnot koettiin myös aiempaa tietoisemmiksi ja suunnitelmallisemmiksi. Ajanpuute / kiire koettiin vastaajien keskuudessa tuki- ja palvelutoiminnan takaamisen haasteena. Kuva 28. Sanapilvi perusteluista. (N = 20) Sivu 19 / 50

20 2.3. Perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten huomiointi 71 % vastaajista kertoi, että omassa organisaatiossa huomioidaan ennakkovalmennuksessa perheen biologisia ja/tai adoptoituja lapsia erittäin tai melko hyvin. Heikoiten kohderyhmä on huomioitu ohjeistuksissa, 42 % vastaa melko tai erittäin hyvin, reilu neljännes kokee toteutuvan melko tai erittäin huonosti. Meidän sakki -hankkeen erittäin tai melko hyvin tuntevat vastaajat arvioivat sijaisperheen biologisten tai adoptoitujen lasten huomioimisen omassa organisaatiossaan kaikilla osa-alueilla huomattavasti paremmaksi kuin hanketta heikosti tai ei lainkaan tuntevat. Erityisen suuria erot olivat ohjeistuksen, ennakkovalmennuksen, tukitoimien ja sosiaaliohjauksen arvioissa. Päättäjien ja työntekijöiden välisissä arvioissakin oli suuria kuiluja. Erityisesti sijaisperheen biologisten tai adoptoitujen lasten huomioimisessa ohjeistuksissa ja tukitoimissa vastaajaryhmien arviot poikkesivat huomattavasti toisistaan. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin Kuva 29. Miten omassa organisaatiossanne huomioidaan tällä hetkellä sijaisperheen biologiset tai adoptoidut lapset? (N = 75) Arvosanajakauma: Kuva 30. Miten omassa organisaatiossanne huomioidaan tällä hetkellä sijaisperheen biologiset tai adoptoidut lapset? (N = 75) Sivu 20 / 50

22 Esimerkkejä, miten käytetään ja muutos vuodesta 2018 Ennakkovalmennus: Vastaajat kertoivat ennakkovalmennuksessa heillä huomioitavan sijaisperheen biologiset ja adoptoidut lapset Pride -koulutuksilla, valmennuksilla, lastenryhmillä/sijaissisarusryhmillä sekä omilla tapaamisilla/ tilaisuuksilla lapsille. Moni vastaaja ei kuitenkaan osannut antaa varsinaisia esimerkkejä huomiointitavoista. Kuva 33. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan ennakkovalmennuksessa. (N = 50) Vaikka valtaosa vastaajista koki tilanteen pysyneen samalla tasolla ennakkovalmennuksen osalta vuoteen 2018 verrattaessa, niin moni vastaaja arvioi tilanteen parantuneen ja asiaan kiinnitettävän enemmän huomiota. Kuva 34. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 ennakkovalmennuksen osalta? (N = 31) Sivu 22 / 50

23 Ohjeistukset: Ohjeistuksissa, etenkin kirjallisessa muodossa, huomiointi koettiin vastaajien keskuudessa vähänlaiseksi. Kuitenkin muutamat vastaajat kertoivat, että asiaa huomioidaan perheiden suullisessa ohjeistamisessa, tapaamisissa sekä valmennuksissa. Kuva 35. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan ohjeistuksissa. (N = 35) Myös ohjeistuksien osalta suurin osa vastaajista koki tilanteen pysyneen vuoden 2018 tasolla, mutta muutamien vastaajien mielestä tilanne oli parantunut ja kehittynyt. Kuva 36. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 ohjeistuksien osalta? (N = 21) Sivu 23 / 50

24 Koulutukset: Sijaisperheen biologiset ja adoptoidut lapset on huomioitu erityisesti Meidän sakki -hankeen koulutuksissa. Lisäksi asia huomioidaan mm. leiritoiminnassa, täydennyskoulutuksissa sekä koulutuspäivillä. Kuitenkin vastaajien joukossa oli monia, jotka kokivat, ettei asiaa huomioida koulutuksissa mitenkään tai huomioidaan hyvin vähän. Kuva 37. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan koulutuksissa. (N = 38) Vastaajista suurin osa arvioi tilanteen pysyneen vuoden 2018 tasolla koulutuksien osalta. Kuitenkin moni vastaaja arvioi tilanteen kehittyneen ja menneen parempaan suuntaan. Kuva 38. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 koulutuksien osalta? (N = 22) Sivu 24 / 50

25 Tukitoimet: Useat vastaajat kertoivat, että tukitoimissa pyritään huomioimaan koko perhe kokonaisuutena. Sijaisperheiden biologisia ja adoptoituja lapsia huomioidaan virkistyspäivissä sekä vertaistuen ja mentoroinnin muodossa. Lisäksi biologisia ja adoptoituja lapsia huomioidaan tukikäynneillä ja keskusteluissa. Kuva 39. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan tukitoimissa. (N = 43) Reilu puolet vastaajista arvioi tilanteen pysyneen vuoden 2018 tasolla tukitoimien osalta. Kuitenkin loput kokivat tilanteen menneen parempaan suuntaan ja asiaan kiinnitettävän enemmän huomiota. Kuva 40. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 tukitoimien osalta? (N = 22) Sivu 25 / 50

26 Sosiaalityö: Vastaajat kokivat, että sosiaalityössä pyritään huomioimaan koko perhettä ja kaikkia lapsia. Kotikäynneillä tavataan myös perheiden biologisia ja adoptoituja lapsia ja keskustellaan heidän kanssaan. Kuitenkin moni vastaaja koki, ettei asiaa huomioida tarpeeksi sosiaalityössä. Kuva 41. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan sosiaalityössä. (N = 37) Pääsääntöisesti vastaajat kokivat tilanteen pysyneen samana, kuitenkin muutamissa vastauksissa arvioidaan tilanteen hieman parantuneen ja tietoisuuden lisääntyneen asiasta. Kuva 42. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 sosiaalityön osalta? (N = 14) Sivu 26 / 50

27 Sosiaaliohjaus: Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat perheohjaajien pyrkivän huomioimaan perhettä kokonaisuutena. Perheiden biologisten ja adoptoitujen lasten tietoista kohtaamista, heidän kanssaan keskustelemista sekä huomioimista koko prosessin ajan. Kuva 43. Sanapilvi: Esimerkkejä, miten huomioidaan sosiaaliohjauksessa. (N = 32) Pääsääntöisesti vastaajat kokivat tilanteen pysyneen samana, kuitenkin muutamissa vastauksissa arvioidaan tilanteen sosiaaliohjauksen osalta olevan menossa parempaan suuntaan. Kuva 44. Sanapilvi: Kuvailkaa avoimesti, miten tilanne on muuttunut vuodesta 2018 sosiaaliohjauksen osalta? (N = 17) Sivu 27 / 50

28 2.4. Palvelutarjonta kaikille perheen lapsille Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että tällä hetkellä perheille on tarjolla koko perheelle suunnattua perheohjausta, lastenhoitopalvelua, virkistyspäiviä, leiritoimintaa sekä kaikille perheen lapsille suunnattuja vertaisryhmiä ja teemapäiviä. Vastaajat toivoivat lisää yhteisiä tapahtumia, leirejä ja virkistyspäiviä. Lisäksi kaivattiin vapaamuotoisempaa toimintaa ja esimerkiksi harrastustoiminnan tukemista. Vertaisryhmät ja kaikenlainen lasten yhteinen tekeminen koettiin tärkeiksi, ja niitä toivottiin olevan jatkossakin tarjolla. Sijaissisarussuhteiden tukemiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja kehitetään uusia palveluja. Kuva 45. Sanapilvi: Millaisia yhteisiä palveluja kaikille perheen lapsille on tällä hetkellä tarjolla ja millaisia mielestänne tulisi jatkossa olla tarjottavissa? (N = 69) Sivu 28 / 50

29 2.5. Työnohjaus ja mentorointi tukimuotona Kokonaisuudessaan 85 % vastaajista oli sitä mieltä, että työnohjaus ja/tai mentorointi tukimuotona voisi soveltua myös sijaisperheen lapsille. Meidän sakki -hankkeen tuntemisella ei ollut suurta vaikutusta vastausten jakautumiseen, mutta sen sijaan työntekijät kokivat selvästi päättäjiä useammin työnohjauksen ja/tai mentoroinnin soveltuvan tukimuotona sijaisperheen lapsille. Kuva 46. Voisiko työnohjaus ja/tai mentorointi tukimuotona soveltua myös sijaisperheiden lapsille? (N = 82) Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Kuva 47. Vastausjakaumat Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 81) Sivu 29 / 50

30 Kuva 48. Vastausjakaumat vastaajan roolin mukaan. (N = 82) Perustelut Niiden vastaajien keskuudessa, jotka olivat sitä mieltä, että työnohjaus ja/tai mentorointi tukimuotona soveltuisi myös sijaisperheiden lapsille, pidettiin ideaa hyvänä, kunhan lasten ikä-/kehitystaso huomioitaisiin. Erityisesti mentorointia pidettiin hyvänä ajatuksena ja se kiinnosti mm. vertaistukitoiminnallisessa muodossa. Vastaajat, jotka vierastivat ajatusta työnohjausta ja/tai mentorointia tukimuotona sijaisperheiden lapsille, kokivat työnohjauksen soveltumattomaksi lapsille. Lapsille toivottiin epämuodollisempaa tukimuotoa ja vertaistuen merkitys nousi esiin useissa vastauksissa. Sivu 30 / 50

31 2.6. Palveluiden tarjoaminen sijaisperheiden lapsille yhteisesti Asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä) tärkeimmiksi tarjotuiksi palveluiksi koko perheelle nousivat perhetyö ja sosiaaliohjaus. 85 % vastaajista kokikin erittäin tai melko tärkeäksi (arvosanat 4 ja 5), että perhetyöhön osallistuisi perheen kaikki lapset yhdessä. Hajontaa vastauksissa oli jonkin verran Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. Hankkeen hyvin tuntevat arvioivat erityisesti sijaishoidon merkityksen suuremmaksi hankkeen huonosti tai ei lainkaan tunteviin verrattaessa. Lisäksi työntekijät arvioivat tukihenkilötoiminnan, sijaishoidon sekä tukiperhetoiminnan huomattavasti tärkeämmäksi kuin päättäjät. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä Muu, mikä? Perhehoitajien vapaa Yksilölliset perheet ja tilanteet! Mielestäni nämä ovat niin yksilöllisiä ja perhekohtaisia asioita, ettei näitä voi ikään kuin niputtaa. Toiselle sopii tukihenkilö ja taas toiselle sosiaaliohjaajan tapaamiset ja jollekiin ei laisinkaan muuta, kuin oman vanhemman vahva läsnäolo ja kahdenkeskinen aika. Lasten ryhmä, ammatillisesti ohjattu Yhteiset toiminnalliset päivät, vertaistuki Kuva 49. Kuinka tärkeänä pitäisitte seuraavien palveluiden tarjoamista yhteisesti sijaisperheiden lapsille siten, että kaikki lapset osallistuisivat ko. tukitoimeen yhdessä? (N = 86) Arvosanajakauma: Kuva 50. Kuinka tärkeänä pitäisitte seuraavien palveluiden tarjoamista yhteisesti sijaisperheiden lapsille siten, että kaikki lapset osallistuisivat ko. tukitoimeen yhdessä? (N = 86) Sivu 31 / 50

33 2.7. Koetut haasteet perhehoidon sisarussuhteiden tukemisessa Omassa organisaatiossa Suurimmiksi haasteiksi kokonaisuudessaan omassa organisaatiossa koettiin tuen tarpeiden tunnistaminen/tietäminen (54 %), sopivien palveluiden löytäminen/järjestäminen (37 %) sekä yhteisymmärrys (29 %). Muiksi haasteiksi vastaajat nimesivät pääsääntöisesti ajan puutteen/resurssipulan. Meidän sakki -hanketta huonosti tai ei lainkaan tuntevilla tuen tarpeiden tunnistamisen haasteet korostuivat (55 %), kun taas hankkeen hyvin tuntevien organisaatioissa sopivien palveluiden löytäminen/järjestäminen koettiin keskimääräistä haastavammaksi ( 44 %). Työntekijät kokivat päättäjiä useammin tuen tarpeiden tunnistamisen (58 %/47 %), organisaation jäykkyyden (17 %/3 %) sekä rahoituksen (25 %/13 %) haasteiksi omassa organisaatiossaan, kun taas päättäjät arvioivat työntekijöitä useammin haasteita olevan organisaatiossaan yhteisymmärryksen (37 %/25 %) sekä oikean vastuutahon löytymisen suhteen (27 %/15 %). Kuva 53. Mitkä ovat merkittävimmät haasteet, joita organisaationne työntekijät ovat kohdanneet perhehoidossa sisarussuhteiden tukemiseen liittyen? (N = 82) Muu, mikä? Biologiset lapset unohtuu Resurssipula Organisaatioiden välinen jäykkyys Työn jaolliset ajan puute ja arvojen hierarkia Resurssit Jos lapsi oiree psyykkisesti, niin se vaikuttaa koko perheeseen. Perheiden koulutuksen ja tietämyksen puute Se lähtee niiden sijaisvanhempien epävarmuudesta, että kuinka paljon voi kertoa biologiselle lapselle sen sijoitetun lapsen taustoista. Sosiaalityöntekijöiden puute Perheen dynamiikan tukeminen Aikapula Resurssipula Emme ole kokeneet haasteita tässä asiassa Ajan riittävyys! Välimatkat Meillä ei ole kiinnitetty tähän asiaan huomiota eikä olla työskennelty tämän asian ympärillä. Kommunikointi, keiden välillä? Sijaisvanhempien kanssa Biologisten lasten ja sijoitettujen lasten Teini-iässä olevat Sijoitettujen ja biologisten lasten välillä Ei saa nopeasti yhteyttä Sosiaalityön ja perheiden välillä Perheiden ja viranomaisten Perhehoitaja ei tuo esiin pulmia Sivu 33 / 50

34 Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Korostusvärillä merkattu tekijät, joiden osalta suurimmat erot ryhmien välillä. erittäin / melko hyvin erittäin / melko huonosti tai ei lainkaan ei tunnisteta / tiedetä tuen tarpeita 50 % 55 % sopivien palveluiden löytäminen / järjestäminen 44 % 32 % yhteisymmärryksen haasteet 26 % 30 % muu 21 % 19 % rahoitus 21 % 21 % vertaistuen löytäminen 18 % 26 % oikean vastuutahon löytäminen 18 % 21 % oman organisaation jäykkyys 15 % 11 % kommunikointi 12 % 15 % Kuva 54. Vastausprosentit Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 81) päättäjät työntekijät ei tunnisteta / tiedetä tuen tarpeita 47 % 58 % sopivien palveluiden löytäminen / järjestäminen 40 % 35 % yhteisymmärryksen haasteet 37 % 25 % muu 20 % 19 % rahoitus 13 % 25 % vertaistuen löytäminen 23 % 21 % oikean vastuutahon löytäminen 27 % 15 % oman organisaation jäykkyys 3 % 17 % kommunikointi 20 % 10 % Kuva 55. Vastausprosentit vastaajan roolin mukaan. (N = 82) Sivu 34 / 50

35 Omassa työnkuvassa Suurimmiksi haasteiksi kokonaisuudessaan omassa työnkuvassaan vastaajat kokivat tuen tarpeiden tunnistamisen/tietämisen (41 %) sekä sopivien palveluiden löytämisen/järjestämisen (36 %). Muiksi haasteiksi vastaajat nimesivät pääsääntöisesti ajan puutteen/resurssipulan. Meidän sakki -hanketta huonosti tai ei lainkaan tuntevilla tuen tarpeiden tunnistamisen (50 %), oikean vastuutahon löytymisen (30 %) sekä yhteisymmärryksen (27 %) haasteet omassa työnkuvassa korostuivat, kun taas hankkeen hyvin tuntevien osalta rahoitus (24 %) sekä muut tekijät (36 %) koettiin keskimääräistä haastavammiksi. Työntekijät kokivat päättäjiä useammin tuen tarpeiden tunnistamisen (47 %/32 %) sekä vertaistuen löytämisen (23 %/6 %) haasteiksi omassa työnkuvassaan, kun taas päättäjät arvioivat työntekijöitä useammin haasteita olevan yhteisymmärryksen (29 %/15 %) suhteen. Kommunikointi, keiden välillä? sijoitettujen ja biologisten lasten välillä Kuva 56. Mitkä ovat merkittävimmät haasteet, joita olet havainnut perhehoidossa sisarussuhteiden tukemiseen liittyen omassa työnkuvassasi? (N = 78) Muu, mikä? Resurssipula Aikaresurssit, käytännöt Organisaatioiden välinen jäykkyys Juridiset haasteet, eli se, että meidän asiakkaana on ainoastaan sijoitetut lapset ja perheen biologisten lasten auttaminen on ihan näkymätöntä työtä, mitä ei kirjata mihinkään. Resurssit Jos lapsi oiree psyykkisesti, niin se vaikuttaa koko perheeseen. Viesti ei aina tule meille asti Perheiden koulutuksen ja tietämyksen puute Se lähtee niiden sijaisvanhempien epävarmuudesta, että kuinka paljon voi kertoa biologiselle lapselle sen sijoitetun lapsen taustoista. Sosiaalityöntekijöiden puute Keskinäinen kilpailu ja huonot välit, määrääminen Perheen dynamiikan tukeminen Ei ole tiennyt tuen tarpeesta Biologisten sisarussuhteiden tukemisessa vanhemman haluttomuus sisaruksen asuessa kotona Mielestäni tätä pitäisi selvittää enemmän jonkun lakimiehenkin kautta, että miten on mahdollista toimia. Aikapula Resurssipula Ei ole ollut haastetta Työn organisoiminen ja ajankäyttö/ajan riittävyys. Me tehdään työ osana puitesopimus hintaa, vaikka palveluja ei ole määritelty sopimuksissa. Koko perheen huomioiminen voisi näkyä myös puitesopimuksissa. välimatkat Resurssi Sivu 35 / 50

36 Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Korostusvärillä merkattu tekijät, joiden osalta suurimmat erot ryhmien välillä. erittäin / melko hyvin erittäin / melko huonosti tai ei lainkaan ei tunnisteta / tiedetä tuen tarpeita 30 % 50 % sopivien palveluiden löytäminen / järjestäminen 36 % 36 % muu 36 % 23 % oikean vastuutahon löytäminen 12 % 30 % yhteisymmärryksen haasteet 12 % 27 % rahoitus 24 % 11 % vertaistuen löytäminen 12 % 20 % oman organisaation jäykkyys 6 % 14 % kommunikointi 9 % 7 % Kuva 57. Vastausprosentit Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 77) päättäjät työntekijät ei tunnisteta / tiedetä tuen tarpeita 32 % 47 % sopivien palveluiden löytäminen / järjestäminen 35 % 36 % muu 26 % 30 % oikean vastuutahon löytäminen 26 % 19 % yhteisymmärryksen haasteet 29 % 15 % rahoitus 16 % 17 % vertaistuen löytäminen 6 % 23 % oman organisaation jäykkyys 10 % 13 % kommunikointi 16 % 2 % Kuva 58. Vastausprosentit vastaajan roolin mukaan. (N = 78) Sivu 36 / 50

37 2.8. Meidän sakki -hanke Tunnettuus Asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin) Perhehoitoliiton tuntemiselle keskiarvoksi muodostuu 3,9 ja Meidän sakki -hankkeen tuntemiselle 3,1. 40 % kaikista vastaajista arvioi tuntevansa Meidän sakki - hankkeen erittäin tai melko hyvin ja vastaavasti 60 % arvioi tuntevansa hankkeen erittäin/melko huonosti tai ei tunne hanketta lainkaan. Päättäjät tuntevat työntekijöitä paremmin sekä Perhehoitoliiton että Meidän sakki -hankkeen. Toimialueittainkin tunnettuudella on suuria eroja: parhaiten Meidän sakki -hanke tunnetaan Etelä-Suomen alueella ja heikoiten Itä-Suomen alueella. Keskiarvot: Asteikko: 1 = ei lainkaan, 2 = erittäin huonosti, 3 = melko huonosti, 4 = melko hyvin, 5 = erittäin hyvin Kuva 59. Miten hyvin tunnet.. (N = 86) Arvosanajakauma: Kuva 60. Miten hyvin tunnet.. (N = 86) Sivu 37 / 50

38 Alla esitetään vertailevia analyyseja vastaajan roolin sekä organisaation toimialueen mukaan. Kuva 61. Keskiarvot vastaajan roolin mukaan. (N = 86) Kuva 62. Keskiarvot vastaajan organisaation toimialueen mukaan. (N = 86) Sivu 38 / 50

39 Hankkeen yhteiskunnallisuus Peräti 97,5 % vastaajista piti Meidän sakki -hanketta yhteiskunnallisesti erittäin tai melko merkittävänä ja vastaavasti ainoastaan reilu 2 % arvioi, ettei hankkeella olisi juurikaan yhteiskunnallista merkitystä. Meidän Sakki -hankkeen tuntevista 100 % piti hanketta erittäin tai melko merkittävänä yhteiskunnallisesti. Työntekijöistä hieman suurempi osuus päättäjiin verrattuna piti Meidän sakki -hanketta yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä, mutta erot ryhmien välillä olivat pieniä. Toimialueittain hankkeen yhteiskunnallisella merkittävyydellä oli osin suuriakin eroja. Erittäin merkittävänä hanketta pidettiin eniten Länsi-Suomen alueella, kun taas peräti 7 % Pohjois-Suomen toimialueen vastaajista arvioi, ettei hankkeella ole juurikaan merkitystä. Kuva 63. Kuinka yhteiskunnallisesti merkittävänä pidätte Meidän sakki -hanketta? (N = 82) Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen, vastaajan roolin sekä organisaation toimialueen mukaan. Kuva 64. Vastausprosentit Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 81) Sivu 39 / 50

40 Kuva 65. Vastausprosentit vastaajan roolin mukaan. (N = 82) Kuva 66. Vastausprosentit vastaajan organisaation toimialueen mukaan. (N = 81) Sivu 40 / 50

41 Perustelut Avoimesta palautteesta ilmenee, että vastaajat kokivat hankkeen merkittäväksi ja tarpeelliseksi. Perheen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hyvinvoinnin tukeminen sijaissisarussuhteineen miellettiin hyvin tärkeiksi tekijöiksi sijoituksen onnistumisen kannalta. Kuva 67. Sanapilvi: Kuinka yhteiskunnallisesti merkittävänä pidätte Meidän sakki -hanketta? Perustelut. (N = 26) Sivu 41 / 50

42 Hankkeen jatko Vastaajilta kysyttäessä, että mihin osa-alueisiin he toivoisivat erityisesti keskittyvän, jos Meidän sakki -hanke saa jatkoa vuoden 2021 jälkeen, toistuivat seuraavat teemat: Mallien ja työkalujen luominen Materiaalin tuottaminen Koulutukset Tietoisuuden lisääminen Hankkeelle näkyvyyttä ja markkinointia Vertaistoiminnan kehittäminen Perheiden kokonaisvaltainen tukeminen Sijaissisarussuhteiden tärkeyden esille nostaminen ja tukeminen Lisäksi toivottiin mm. ennakointia sisarussuhteiden tukemiseen liittyen sekä sijaisperheiden biologisten ja adoptoitujen lasten mielipiteiden esiin tuomista sijaisperhetoiminnasta. Kuva 68. Sanapilvi: Jos Meidän Sakki -hanke saa jatkoa vuoden 2021 jälkeen, mihin osa-alueisiin toivoisitte erityisesti keskityttävän? (N = 53) Sivu 42 / 50

43 2.9. Lasten aseman parantaminen Sijaisperheen vuorovaikutuksen tuen koettiin olevan vastaajien keskuudessa helpoiten toteutettavissa: 31 % vastaajista arvioi sen olevan helposti toteutettavissa ja 50 % arvioi sen olevan pienillä muutoksilla toteutettavissa. Myös kaikkien sijaisperheiden lasten tasa-arvon ja lasten oikeuksien toteutumisen keskiöön asettamisen koettiin vahvasti olevan toteutettavissa helposti tai pienillä muutoksilla (80 %). Perhehoidon sosiaalityön ja terveydenhuollon huomion ja tuen koko sijaisperheelle saavuttamisen koettiin vaativan eniten suuria rakenteellisia muutoksia (35 %). Erityisesti Meidän sakki -hankkeen hyvin tuntevat arvioivat tämän vaativan suuria muutoksia (52 %), kun taas hankkeen huonosti/ei lainkaan tuntevista suuriin rakenteellisiin muutoksia tarvetta arvioi olevan vain noin viidennes vastaajista (22 %). Myös vastaajan roolilla oli tämän suhteen merkitystä: päättäjistä 40 % arvioi olevan tarvetta rakenteellisille muutoksille, kun taas työntekijöistä 33 % uskoi asian vaativan suuria muutoksia. Päättäjistä peräti kolmannes (33 %) koki sijaisperheen vuorovaikutuksen tuen vaativan suuria rakenteellisia muutoksia, kun taas työntekijöistä vastaavaa arvioi ainoastaan 11 %. Kuva 69. Mitä olette mieltä seuraavista lasten asemaa parantavista ehdotuksista ja miten lähtisitte niitä toteuttamaan? (N = 78) Sivu 43 / 50

44 Alla esitetään vertailevia analyyseja Meidän sakki -hankkeen tuntemisen sekä vastaajan roolin mukaan. Kuva 70. Prosenttijakaumat Meidän sakki -hankkeen tuntemisen mukaan. (N = 77) Kuva 71. Prosenttijakaumat vastaajan roolin mukaan. (N = 78) Sivu 44 / 50

45 Ehdotuksia toteutukseen Perhehoitolain 15 tuki ja vastuutyöntekijän tapaamisen oikeus myös sijaissisaruksille Vastaajat kokivat ongelmalliseksi resurssoinnin: asiakasmäärät ovat tällä hetkellä jo suuret ja aikaa on vähän. Suuri osa vastaajista arvioikin, että lisäresurssoinnilla olisi toteutettavissa. Asia koetaan kuitenkin vastaajien keskuudessa hyvin tärkeäksi. Kuva 72. Sanapilvi: Ehdotuksia toteutukseen: Perhehoitolain 15 tuki ja vastuutyöntekijän tapaamisen oikeus myös sijaissisaruksille. (N = 43) Perhehoidon sosiaalityön ja terveydenhuollon huomio ja tuki koko sijaisperheelle Asia koettiin vastaajien keskuudessa merkittäväksi ja hyväksi. Tämänkin suhteen eniten huolta aiheuttivat resurssien riittävyys sekä suuret asiakasmäärät. Myös tiedottamista ja kouluttamista kaivattiin lisää. Kuva 73. Sanapilvi: Ehdotuksia toteutukseen: Perhehoidon sosiaalityön ja terveydenhuollon huomio ja tuki koko sijaisperheelle. (N = 38) Sivu 45 / 50

46 Sijaisperheen vuorovaikutuksen tuki Vastaajat kokivat asian erittäin tärkeäksi ja hyväksi. Toteutukseen vastaajat kaipailivat lisäresurssointia, koulutusta, tietoisuuden lisäämistä, työmenetelmiä/-välineitä sekä tuen lisäämistä. Kuva 74. Sanapilvi: Ehdotuksia toteutukseen: Sijaisperheen vuorovaikutuksen tuki. (N = 37) Keskiöön kaikkien sijaisperheiden lasten tasa-arvo ja lasten oikeuksien toteutuminen Myös tämä koettiin vastaajien keskuudessa tärkeäksi. Toteuttamisehdotuksiin vastaajat luettelivat lisäressurssoinnin, koulutuksien ja yhteistyön lisäämisen, tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisen sekä asennemuutoksen edistämisen. Kuva 75. Sanapilvi: Ehdotuksia toteutukseen: Keskiöön kaikkien sijaisperheiden lasten tasa-arvo ja lasten oikeuksien toteutuminen. (N = 27) Sivu 46 / 50

47 3. Keskeiset löydökset ja hankkeen vaikutukset 3.1. Tiedonsaanti haasteena Kokonaisuudessaan tiedonsaanti sijaisperheiden sisarussuhteista koetaan kohtalaiseksi ja vain vajaa kolmannes kokee tiedonsaannin/tutkimusten osalta melko riittäväksi tai riittäväksi. Avoimissa mainitaan haasteeksi kiire/ei ehdi perehtymään, osa kokee, että tarve on tunnistettu ja tiedolle olisi tarvetta, mutta esimerkiksi tutkimustietoa ei ole juurikaan saatavilla. Jos tietoa on saatu, kanavina mainitaan mm. Meidän Sakki hanke, Perhehoitoliitto, Pesäpuu. Mitä paremmin Meidän sakki -hanke tunnetaan, sitä paremmin tietoa koetaan olevan saatavilla Sijoitettujen lasten tuen tarve arvioitiin suurimmaksi Sijoitettujen lasten arvioitiin tarvitsevan selvästi eniten tukea. Näiden jälkeen tuen tarvetta pidettiin suurimpina sijaisvanhemmille sekä sijaisperheille kokonaisuutena. Neljä viidestä vastaajasta piti perheen biologisten ja adoptoitujen lasten tuen tarvetta melko tai erittäin suurena, mutta edellä mainittuja pidettiin vielä tätä selvästi merkittävämpinä. Kaikissa vaiheissa (ennen sijoitusta, sijoituksen aikana, sijoituksen jälkeen) suurin tuen tarve on sijoitetuilla lapsilla, toiseksi suurin (/osin yhtä suuri) tarve on sijaisvanhemmilla, kolmanneksi suurin tarve kaikissa vaiheissa nähdään perheen biologisilla ja adoptoiduilla lapsilla Tuen tarve suurempaa kuin tuen nykytoteutuminen Perheen biologisten ja adoptoitujen lasten tällä hetkellä saadun tuen ja palveluiden toteutuminen nähtiin melko matalana (ka. 2,7) suhteessa sijaisvanhempien (ka.3,8) ja sijoitettujen lasten (ka. 3,6) tai sijaisperheiden kokonaisuutena (ka. 3,5) saamaan tukeen. Jopa 45 % vastaajista kokee perheen biologisten ja adoptoitujen lasten tukemisen ja palveluiden antamisen heikoksi. Ne vastaajat, jotka tunsivat Meidän sakki - hankkeen melko tai erittäin hyvin, arvioivat perheen biologisten ja adoptoitujen lasten tuen ja palveluiden toteutumisen keskimääräistä paremmaksi, ka. 3,0 (jos tunsivat huonosti tai ei lainkaan ka. 2,6). Myös muut kohderyhmät saivat tällöin tukea keskivertoa paremmin. Myös Perhehoitoliiton hyvä tunnettuus vaikutti positiivisesti tuloksiin, mutta korrelaatio ei ollut yhtä vahva. Tarkasteltuna kuiluanalyysilla (tuen antamisen toteutuminen tuen tarve = kuilu), suurin kuilu muodostuu perheen biologisten ja adoptoitujen lasten kohdalla verrattaessa muihin kohderyhmiin: tuen tarve on suuri ja nykyonnistuminen heikkoa. Tulos on kohderyhmistä kriittisin (-1,3). Tuen/palveluiden tarve koetaan monissa ryhmissä selkeästi suuremmaksi mitä nykytoteutuminen. Tilanne on erityisesti perheen biologisten ja adoptoitujen lasten, mutta myös muiden tahojen, sijoitettujen lasten, sijaisperheiden kokonaisuutena, osalta kriittinen. Meidän sakki -hankkeen ja Perhehoitoliiton tunnettuus korreloi tuen toteutumiseen positiivisesti. Vaikka tuen ja palveluiden toteutuminen ei ole riittävällä tasolla, vastaajat kuitenkin kokivat, että organisaatioissa on parannettu tuen/palveluiden saantia vuodesta Eniten parannuksia on tehty sijaisvanhempien, sijaisperheiden kokonaisuutena ja sijoitettujen lasten tukemisen/palveluiden saannin osalta. Sivu 47 / 50

48 3.4. Perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten huomioiminen Perheen biologisten ja/tai adoptoitujen lasten huomioinnista kysyttäessä 71 % vastaajista kertoo, että omassa organisaatiossa huomioidaan ennakkovalmennuksessa lapsia erittäin tai melko hyvin. Heikoiten kohderyhmä on huomioitu ohjeistuksissa: 42 % vastaa melko tai erittäin hyvin, reilu neljännes kokee tämän toteutuvan melko tai erittäin huonosti. Tuloksissa on suuria eroja päättäjien ja työntekijöiden välillä, päättäjät kokevat asiat selkeästi positiivisemmin. Suurimmat näkemyserot ovat tukitoimien (eroa 0,8 yksikköä), ohjeistusten (eroa 0,7 yksikköä) ja sosiaalityön (eroa 0,6 yksikköä) välillä. Yleisesti vastaajat kokivat, että eri palveluita tulisi tarjota yhteisesti sijaisperheiden lapsille siten, että kaikki lapset osallistuisivat tukitoimeen yhdessä. Erityisen tärkeiksi yhteisiksi tarjottaviksi palveluiksi koettiin perhetyö (85 % koki erittäin tai melko tärkeäksi) ja sosiaaliohjaus (74 %), vähiten tärkeänä pidettiin tukiperhetoimintaa (31 %). Omassa työnkuvassa tunnistettiin perhehoidon sisarussuhteiden tukemiseen liittyviksi haasteeksi päättäjien kohdalla sopivien palveluiden löytäminen / järjestäminen, työntekijöillä yleisimmäksi nousi ettei tunneta tai tiedetä tuen tarpeita. Hankkeen (erittäin/melko) hyvin tuntevien kohdalla ei tunnisteta/tiedetä tuen tarpeita osuus on vain 30 %, kun taas ei lainkaan tai huonosti tuntevien kohdalla osuus nousee 50 %:iin. Hankkeen toiminnalla on ollut selkeä vaikutus, että organisaatioissa osataan tunnistaa/tiedetään paremmin tuen tarpeet Tunnettuus Kaikista vastaajista Perhehoitoliiton tunsi (erittäin/melko) hyvin 69 %, vastaava osuus Meidän Sakki hankkeen kohdalla oli 40 %. Tunnettuus kummankin kohdalla oli vahvempaa päättäjien keskuudessa, samoin jos toimialue oli Etelä-Suomen alueella. Sivu 48 / 50

49 4. Tulevaisuuden haasteet ja tarpeet Hanke koetaan lähes kaikkien vastaajien mielestä yhteiskunnallisesti merkittäväksi (97 %). Avoimissa nostetaan esiin hankkeen ajamien asioiden tärkeys ja mainitaan että asioiden tunnettuuden kasvattamisessa sekä tietoisuuden lisäämisessä on vielä tehtävää, työ ei ole vielä valmis. Jos hanke saisi jatkoa, toiveena olisi mallien/luominen, materiaalin tuottaminen ja koulutuksien lisääminen. Lisäksi toivottiin lisää tietoisuuden lisäämistä sekä hankkeen näkyvyyden ja markkinoinnin lisäämistä. Useissa avoimissa otetaan esiin myös vertaistoiminnan kehittäminen, perheiden kokonaisvaltainen tukeminen, sijoitetun lapsen biologisen perheen huomiointi sekä sijaissisarussuhteiden tärkeyden esille nostaminen ja tukeminen. Sivu 49 / 50

50 5. Meidän sakki -hankkeen ja Perhehoitoliiton yhteenveto Sivu 50 / 50