Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä"

Transkriptio

1 Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Tilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Tilastotieteen juuret..0 klo

2 Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä Tavoittena on yleiskäsitys menetelmistä, joilla analysoidaan (nimensä mukaisesti) monia muuttujia yhtaikaa: Faktorianalyysi Faktorianalyysin juuret kietoutuvat psykometriikan juuriin, sillä menetelmä syntyi ja kehittyi ensin psykologian piirissä. (Tilastotieteilijät hyväksyivät faktorianalyysin tilastolliseksi menetelmäksi vasta myöhemmin faktorianalyysi oli vuosikymmeniä aikaansa edellä.) Esimerkkejä muista monimuuttujamenetelmistä: Ryhmittelymenetelmät Erotteluanalyysi Korrespondenssianalyysi Menetelmiä on paljon muitakin, mutta näistä saa hyvän käsityksen siitä, minkälaisiin tarkoituksiin monimuuttujamenetelmiä voidaan soveltaa. Korrespondenssianalyysi on samalla esimerkki frekvenssiaineistoille soveltuvista monimuuttujamenetelmistä.

3 Faktorianalyysin historiaa 0 vuoden ajalta. Faktorianalyysin varhainen synty: Spearman (90). Moniulotteinen faktorianalyysi: Thurstone (9) yksinkertainen faktorirakenne (simple structure) ortogonaalinen ja vino, graafinen rotaatio. Suurimman uskottavuuden estimointi: Lawley (90). Erilaiset laskennalliset menetelmät: non graphical rotation method (Horst 9) Varimax-rotaatio (Kaiser 98) tietokoneet laskennan avuksi vasta 90-luvulla!. Konfirmatorinen faktorianalyysi: Jöreskog (99) ym.. Rakenneyhtälömallit: Jöreskog (970), Bollen (989),

4 Katsaus faktorianalyysin kehitykseen 00 v kohdalla Juhlakonferenssin sivut: 00 vuoden aikajana (vuonna 00):

5 Monimuuttujamenetelmien yleistä historiaa Monimuuttujamenetelmät kehittyivät moniulotteisen faktorianalyysin tapaan luvuilta lähtien. Keskeiseksi, kokoavaksi teokseksi muodostui 98 ilmestynyt prof. T.W. Andersonin An Introduction to Multivariate Statistical Analysis, josta sittemmin ilmestyi.painos (98) ja.painos (00). Tietokoneiden myötä menetelmät yleistyivät useilla sovellusaloilla.

6 Monimuuttujamenetelmistä Suomessa Suomessa monimuuttujamenetelmät tulivat tutuiksi prof. Seppo Mustosen 90-luvulla pitämillä kursseilla, jotka perustuivat aluksi em. kirjaan (ks. tarkemmin Mielenkiintoinen tiivistelmä menetelmistä löytyy julkaisusta Mustonen, Seppo (9). Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste N:o. monimuuttujamenetelmista_mustonen_9.pdf Mustosen 0 v myöhemmin laatima oppikirja Tilastolliset monimuuttujamenetelmät (99) on yhä (0 v ilmestymisensä jälkeen) hyvä suomenkielinen perusteos keskeisten menetelmien teoriasta ja sovelluksista. Kirja on luettavissa verkossa: mustonen/monim.pdf

7 Faktorianalyysin soveltamisesta Katsotaan lyhyesti, millä tavoin faktorianalyysia käytetään. Enemmän tässä esitetyistä asioista löytyy mm. oppikirjani Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät luvuista 7. Esimerkki edustaa kyselytutkimusta. Siinä tutkittavat ilmiöt ovat tyypillisesti asenteita, arvoja tms., joita ei voi suoraan havaita tai mitata vaan on käytettävä epäsuoria mittaustapoja (kuten kyselylomaketta, joka koostuu useista, ko. ilmiöitä mittaavista kysymyksistä tai väitteistä). Faktorianalyysi soveltuu yhtä hyvin myös muihin sellaisiin tutkimusasetelmiin, joissa on luontevaa ajatella jonkin tyyppisiä piilomuuttujia (eli latentteja muuttujia).

8 Lähtökohta: mittausmalli (ks. seuraava sivu) Mittausmalli ε ε ε τ τ x x x τ k ε p x p

9 Mittausmalli ja korrelaatiot Mittausmallissa esiintyy kolmenlaisia käsitteitä:. faktoreita τ (k kpl), jotka vastaavat ilmiön ulottuvuuksia. muuttujia x (p kpl), jotka on mitattu (kyselylomakkeella). mittausvirheitä ε (p kpl), joita ei voi kokonaan välttää Paras käsitys faktoreista ja niiden lukumäärästä sekä malliin soveltuvista muuttujista pohjautuu tutkimuskysymyksiin ja tutkimusalan teoriaan. Lukumäärälle pätee: k < p. Faktoreiden ja muuttujien välisillä nuolilla osoitetaan niiden välisiä yhteyksiä, joita kuvataan korrelaatioiden avulla. Nuolet: faktorin ajatellaan vaikuttavan siihen, miten kysymykseen vastataan. Kaikki katkoviivoilla esitetty on hypoteettista, koska aineisto koostuu vain mitatuista muuttujista. Tavoite on tiivistää aineistoa muodostamalla uusia muuttujia, jotka vastaavat mielenkiinnon kohteena olevia (hypoteettisia) faktoreita.

10 Faktorianalyysin suoritusvaiheet Faktorianalyysi on monimuuttujamenetelmä, ts. siinä käsitellään yhtaikaa useita muuttujia. Muuttujien oletetaan mittaavan samaa, tyypillisesti moniulotteista ilmiötä (kuten asenteet, arvot jne.). Tämänkaltaiset ilmiöt ovat latentteja, eli niitä ei voida suoraan mitata, vaan joudutaan käyttämään epäsuoria keinoja, siis useita kysymyksiä tai väitteitä. Faktorianalyysissa on kaksi vaihetta: vaiheen tavoitteena on hahmottaa aineiston taustalla oleva rakenne, jota voidaan etukäteen kuvata mittausmallilla. Lähestymistapoja ovat eksploratiivinen eli aineistoperustainen ja konfirmatorinen eli malliperustainen faktorianalyysi. Käytännön analyysit ovat näiden väliltä eli niissä on tyypillisesti piirteitä molemmista. Faktorianalyysin vaiheen myötä aineistoa tiivistetään vaiheen tulosten ja tutkimusalan teorian tuella.

11 Mittausmallista aineiston tiivistämiseen (faktorianalyysi) Mittausmalli Mitta-asteikko ε ε ε τ τ x x x u u τ k u m ε p x p

12 Mittausmalli ja mitta-asteikko Mittausmalli Mitä ilmiötä tutkitaan? Montako ulottuvuutta siinä on? Millä ilmiötä mitataan mahdollisimman hyvin? Yhteyksien ja ulottuvuuksien tutkiminen: faktorianalyysi Esimerkki: ESS (European Social Survey) Mitta-asteikko Osioiden eli mitattujen muuttujien yhdistelmä Yhdistelytapoja: faktoripisteet, summamuuttujat Yleinen tavoite: aineiston tiivistäminen Esimerkki: ESS (European Social Survey)

13 Esimerkki: faktorianalyysi (ESS) ESS (European Social Survey), round, 00, Suomi (n=878) Tarkastellaan tässä vain seuraavia muuttujia: How interested in politics (=very,..., =not at all) Seuraavissa asteikko 0=no trust at all,..., 0=complete trust: Trust in country s parliament Trust in the legal system Trust in the police Trust in politicians Trust in political parties Trust in the European Parliament Trust in the United Nations Seuraavissa asteikko 0 0 eri sanamuodoin (0=positiivisin): Most people can be trusted or you can t be too careful Most people try to take advantage of you, or try to be fair Most of the time people are helpful or mostly looking out for themselves (Kysymysten tarkemmat sanamuodot on tässä sivuutettu.)

14 Esimerkki: faktorianalyysin oletukset Muuttujien jakaumat vaihtelevat, olennaista on mittaustaso: Percent No trust at all Trust in country's parliament Trust in country's parliament Complete trust Percent No trust at all Trust in the United Nations Trust in the United Nations Oletetaan nyt, että olisi hahmoteltu faktorin mittausmalli (ulottuvuuksina mm. luottamus poliittisiin toimijoihin ja ihmisiin). Tehdään seuraavaksi tältä pohjalta faktorianalyysi SPSS:llä. (Esimerkkitilanne on tarkoituksella valittu suppeaksi ja osin keinotekoiseksi, koska fokus on enemmän menetelmässä ja sen tulkinnoissa. Aineisto mahdollistaa sisällöllisesti paljon monipuolisempiakin asetelmia!) Page Complete trust Page

15 Esimerkki: faktorianalyysin suoritus SPSS:llä Faktorianalyysi tiivistää tiedot muuttujien välisistä korrelaatioista annetuksi määräksi faktoreita. * faktorianalyysi -ulotteisen mittausmallin pohjalta (SPSS): FACTOR /VARIABLES polintr trstprl trstlgl trstplc trstplt trstprt trstep trstun ppltrst pplfair pplhlp /MISSING LISTWISE /ANALYSIS polintr trstprl trstlgl trstplc trstplt trstprt trstep trstun ppltrst pplfair pplhlp /PRINT INITIAL EXTRACTION ROTATION /FORMAT SORT /CRITERIA FACTORS() ITERATE() /EXTRACTION ML /CRITERIA ITERATE() /ROTATION VARIMAX.

16 Esimerkki: faktorimatriisi ja faktorilataukset Faktorianalyysin olennaisin tuloste on ns. rotatoitu faktorimatriisi: Trust in politicians Trust in political parties Trust in country's parliament Trust in the European Parliament Trust in the United Nations How interested in politics Most people can be trusted or you can't be too careful Most people try to take advantage of you, or try to be fair Most of the time people helpful or mostly looking out for themselves Trust in the legal system Rotated Factor Matrix a,89,87,7,70, -,,0,099,9,78 Factor Trust in the police,77,0,,9,7,0,87,0 -,00,70,8,8, Extraction Method: Maximum Likelihood. Rotation Method: Varimax with Kaiser Normalization. a. Rotation converged in iterations. (järjestettynä faktorilatausten perusteella faktoreittain),0,,0,,8 -,088,8,,0,7

17 Esimerkki: kommunaliteetit On syytä tarkastella myös muuttujien kommunaliteetteja: How interested in politics Trust in country's parliament Trust in the legal system Trust in the police Trust in politicians Trust in political parties Trust in the European Parliament Trust in the United Nations Most people can be trusted or you can't be too careful Most people try to take advantage of you, or try to be fair Most of the time people helpful or mostly looking out for themselves Communalities Initial,0,,8,9,80,77,9,9,97,,99 Extraction Method: Maximum Likelihood. Extraction,0,8,7,98,88,8,7,8,77,0,87 (valitettavasti SPSS antaa ne eri järjestyksessä eri taulukkoon!)

18 Esimerkki: tulosten esittäminen ja tulkinta Factor structure of ESS (Finland), n = 878 F F F h F: Trust in Political Actors Trust in politicians Trust in political parties Trust in country s parliament Trust in the European Parliament Trust in the United Nations How interested in politics F: Trust in People Most people can be trusted Most people try to take advantage of you Most of the time people are helpful F: Trust in Authorities Trust in the legal system Trust in the police Sum of squares.... Variance explained % h = communalities

19 Esimerkki: faktorianalyysin tulkinnoista Edeltä tulostaulukoista ilmenee, että kolme faktoria selittää yhteensä.7 % kyseisten muuttujien välisestä vaihtelusta. Olennaisempia ovat faktorien ja muuttujien väliset yhteydet (korrelaatiot), joita tulkitaan faktorilatausten avulla (vrt. nuolet). Ensimmäinen faktori ( luottamus poliittisiin toimijoihin?) on voimakkain. Toinen voisi olla nimeltään luottamus ihmisiin ja kolmas luottamus auktoriteetteihin. Mitä enemmän nojataan tutkimusalan teoriaan, sitä helpompi on nimetä faktorit. (Teoria saattaa myös tukea korreloivia faktoreita; tässä ne on oletettu korreloimattomiksi, mikä on ainakin alkuvaiheessa selkeämpää.) Kiinnostus politiikkaan, jolla on negatiivinen lataus (muista asteikon suunta!), ei nouse juurikaan esiin millään faktorilla. Samaa kuvastaa myös sen kommunaliteetti, joka on käytännössä nolla.

20 Faktorianalyysin tulkinnasta aineiston tiivistämiseen Faktorianalyysin toinen vaihe on aineiston tiivistäminen löydetyn faktorirakenteen perusteella. Siinä päästään eroon suuresta määrästä muuttujia, joita on tarvittu ilmiön mittaamiseen, mutta joista on vaikea sellaisenaan saada kunnollista kokonaiskäsitystä. Tiivistämisen onnistuminen edellyttää, että on löydetty oikea faktorilukumäärä, joka siis vastaa ilmiön ulottuvuuksien määrää. Tässä ennalta pohdittu mittausmalli on avainasemassa, sillä jos lukumäärä hahmotetaan vain aineiston pohjalta, jää turhan paljon epävarmuuksia. On tutkijan tehtävä päättää oikea lukumäärä. Toinen edellytys on, että faktorit on pystytty nimeämään ja tulkitsemaan ymmärrettävästi. Myös tässä ilmiön tuntemus on ratkaisevan tärkeää. Ellei tulkinta onnistu, jää aineiston tiivistäminen keinotekoiseksi eikä siitä ole jatkossa vastaavaa hyötyä muiden analyysien tai visualisointien kannalta.

21 Esimerkki: faktorianalyysin suoritus (jatkoa) Faktorianalyysin toisessa vaiheessa tiivistetään aineiston tiedot uusiksi faktoripistemuuttujiksi. * faktorianalyysi -ulotteisen mittausmallin pohjalta (SPSS): FACTOR /VARIABLES polintr trstprl (samoin kuin aiemmin) /SAVE REG(ALL). * nimetään uudet muuttujat faktoreiden mukaisesti: RENAME VARIABLES (FAC_=Trust) (FAC_=Trust) (FAC_=Trust). VARIABLE LABELS Trust luottamus poliittisiin toimijoihin (fp) Trust luottamus ihmisiin (fp) Trust luottamus auktoriteetteihin (fp).

22 Esimerkki: faktoripisteet ja niiden jakaumat Kun faktorit on tulkittu ja nimetty, on aika siirtyä takaisin aineiston havaintoyksikkötasolle. Muodostetut uudet faktoripistemuuttuja kertovat, mihin kohtaan mitäkin ulottuvuutta kuvaavaa jatkumoa kukin vastaaja sijoittuu. Visualisoidaan kahden faktoripistemuuttujan jakaumia: Frequency luottamus poliittisiin toimijoihin (fp) Mean = -,89E- Std. Dev. = 0,90 N = 77 Frequency luottamus ihmisiin (fp) Mean =,08E- Std. Dev. = 0,8 N = , , , ,00000,00000,00000, , , ,00000,00000 luottamus poliittisiin toimijoihin (fp) luottamus ihmisiin (fp) Faktoripisteet ovat alkuperäisiä jatkuvampia (vinoutta on yhä).

23 Esimerkki: faktoripisteiden väliset yhteydet Visualisoidaan näiden samojen muuttujien yhteisjakaumaa: luottamus ihmisiin (fp), , , , , , , ,00000,00000,00000,00000 luottamus poliittisiin toimijoihin (fp) Hahmotatko luottamus/epäluottamus -nelikentän? Tulkitse!

24 Esimerkki: summamuuttujien muodostaminen Vaihtoehtoinen tapa on tehdä summamuuttujia, mutta ne eivät hyödynnä faktorianalyysista saatua tietoa niin hyvin (esim. sitä, miten hyvin eri muuttujat mittaavat kutakin ulottuvuutta). Histogrammi neljän ensimmäisen luottamusmuuttujan summamuuttujasta (keskiarvo) sekä hajontakuva siitä ja vastaavasta faktoripistemuuttujasta: Frequency Mean =,8 Std. Dev. =,9 N = 87 luottamus poliittisiin toimijoihin (ka) 0,00 8,00,00,00,00 0,00,00,00 9,00 luottamus poliittisiin toimijoihin (ka),00,00 -, , ,00000,00000,00000,00000 luottamus poliittisiin toimijoihin (fp),00000

25 Esimerkki: faktoripisteiden luokittelu Faktoripisteet voidaan edelleen tiivistää esim. ala- ja yläkvartiilien avulla (< %, 7 %, >7 %) kolmeen luokkaan: = epäluottamus, = siltä väliltä, = luottamus. Kahden tällaisen muuttujan välinen ristiintaulukointi: Count luottamus poliittisiin toimijoihin () Total luottamus poliittisiin toimijoihin () * luottamus ihmisiin () Crosstabulation epäluottamus siltä väliltä luottamus epäluottamus luottamus ihmisiin () siltä väliltä luottamus Total Tämän tyyppiset tiivistykset ovat tyypillisiä yhteiskuntatieteissä. Jatkuvat muuttujat toimivat edellä vain välivaiheena. Informaatiota hukkuu (paljon), mutta kokonaisuus voi olla helpompi hahmottaa. (Monesti saatetaan tiivistää vain kahteen luokkaan!)

26 Faktoripiste- ja summamuuttujat Edellä on mainittu summamuuttujat faktoripisteiden vaihtoehtona. Kummankin käyttöön on perusteensa. Vertaillaan vähän: Faktoripisteet muodostetaan faktorianalyysin perusteella, jolloin ne pyrkivät vastaamaan mahdollisimman hyvin aikaansaatuja faktoreita. Paremmat muuttujat huomioidaan suuremmilla painoilla kuin huonommat. Muuttujat voivat olla erilaisilla asteikoilla mitattuja sekä eri suuntaisia. Jos faktorit oletetaan keskenään korreloimattomiksi, faktoripisteetkään eivät korreloi keskenään. Summamuuttujat muodostetaan valitsemalla vain parhaita muuttujia, mutta painottamalla niitä keskenään samanarvoisesti. Tutkimusalan teoria voi sanella valittavat muuttujat, jolloin ei faktorianalyysia periaatteessa tarvita lainkaan. On kuitenkin hyvä tarkistaa, miltä tilanne aineistossa näyttää. Muuttujien on joka tapauksessa oltava vertailukelpoisilla asteikoilla mitattuja sekä samansuuntaisia. Summamuuttujat korreloivat yleensä keskenään.

27 Aineiston tiivistäminen: johtopäätöksiä Aineiston tiivistäminen on tärkeä ja välttämätön vaihe, kun työskennellään kyselytutkimusaineiston parissa. Mittaus ei onnistu kovin vähillä muuttujilla, mutta kokonaiskäsitysten saamiseksi muuttujia on aluksi liikaa. Tiivistämisen pohjalta pitäisi saada hyvät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin. On paljon helpompi jatkaa, kun yhtaikaa käsiteltävien muuttujien määrä on pienempi. Monenlaiset kiinnostavat analyysit voivat alkaa vasta tästä! Faktorianalyysin merkitys jatkoanalyysien kannalta Jatkon kannalta olennaisen tärkeää on faktorianalyysin toteutus huolellisesti: hahmotetaan faktoreiden oikea (sopiva) lukumäärä sekä nimetään ja tulkitaan faktorit sisällöllisesti mielekkäästi.

28 Menetelmiä vastaajien luokitteluun ja ryhmittelyyn Aineiston tiivistämisen jälkeen on helpompi kaivautua syvemmälle. Aineistolta voidaan kysyä mm. seuraavan tyyppisiä kysymyksiä: Millaisia (vastaaja)ryhmiä aineistosta on löydettävissä? ja Miten löydetyt ryhmät voitaisiin tulkita ja nimetä? Ryhmittelymenetelmät Mikä erottaa (tunnetut) ryhmät toisistaan? ja Mihin ryhmään uusi vastaaja luokiteltaisiin? Erotteluanalyysi Miten vastaajat tai vastaajaryhmät sijoittuvat toisiinsa nähden taustamuuttujien ym. luokittelujen suhteen? tai Millaisia yhteyksiä ryhmien, luokkien ym. välillä vallitsee? Korrespondenssianalyysi Monimuuttujamenetelmien tuloksia on paras visualisoida kaikin mahdollisin keinoin usein tavallisen hajontakuvan muunnelmina.

29 Esimerkeissä käytettyjä aineistoja ja lähteitä Suomalaisten, hollantilaisten ja englantilaisten kuluttajien ruoan terveellisyyttä ja makua koskevat asenteet. Suomen data (N = 7), HTAS-mittarin kaksi osaa: Health:. General Health Interest. Light Product Interest. Natural Product Interest Taste:. Craving for sweet foods. Using food as a reward. Pleasure Lähde: K. Roininen, H. Tuorila, E.H. Zandstra, C. de Graaf, K. Vehkalahti, K. Stubenitsky, and D.J. Mela (00). Differences in Health and Taste Attitudes and Reported Behaviour among Finnish, Dutch and British Consumers: a Cross-National Validation of the Health and Taste Attitude Scales (HTAS). Appetite, 7,. Kysely EU-edustustoille (Helsingin Sanomat 99) ESS (European Social Survey), round, 00, Suomi (n=878) (muut lähteet mainittu erikseen)

30 Lyhyesti ryhmittely- ja visualisointimenetelmistä (/) Hierarkkiset (ym.) ryhmittelymenetelmät tiivistävät yleensä aineistoa havaintojen (vastaajien) suhteen (muuttujien osalta tiivistettiin jo edellä). On usein selvempää lähteä liikkeelle faktoripisteistä, koska niitä on paljon vähemmän kuin alkuperäisiä muuttujia. Ryhmittelyt perustuvat yleensä heuristisiin kokeiluihin (ilman tilastollista mallia), jolloin tutkimusalan tuntemus korostuu. Vaihtoehtoisia menetelmiä tai kriteerejä havaintojen yhdistelyyn ryhmiksi on lukuisia: lähin naapuri, kauin naapuri, siltä väliltä jne. Sen lisäksi ryhmittelyyn vaikuttaa olennaisesti se, miten havaintojen välisiä eroja mitataan, eli millaisia etäisyys- tai erilaisuus- (tai samankaltaisuus)mittoja sovelletaan. Mitä etäisyys tuo mieleen? Miten etäisyyksiä voidaan mitata? Mitä samankaltaisuuden mittoja on vastaavasti olemassa?

31 Esimerkki: hierarkkinen ryhmittely Tavoitteena on hakea profiileiltaan samankaltaisia havaintoja ja muodostaa niistä uusia ryhmiä joillakin sopivilla kriteereillä. Hierarkkinen ryhmittely soveltuu pienemmille (osa-)aineistoille, joissa havainnoilla on selvät nimet, kuten ohessa: EU-maat - hierarkkinen ryhmittely: Britannia Italia Ranska Saksa Irlanti Tanska Ruotsi Suomi Portugali Espanja Kreikka Itävalta Komissio Benelux

32 Esimerkki: moniulotteinen skaalaus Tavoitteena on ryhmitellä jollain kriteereillä samankaltaisia havaintoja ja esittää ne karttana (tavallisena hajontakuvana). Menetelmä muistuttaa monelta osin ryhmittelymenetelmiä, mutta sillä on läheisiä yhteyksiä myös korrespondenssianalyysiin. EU-maat - moniulotteinen skaalaus: Komissio Benelux Kreikka Itävalta Portugal Ruotsi Suomi Irlanti Saksa Italia Espanja Tanska Ranska Britanni

33 Esimerkki: ryhmittelyanalyysi (ESS) Esimerkki ns. K-means-ryhmittelystä ja sen visualisoinnista: luottamus ihmisiin (fp), , ,00000 Cluster Number of Case -, , , , ,00000,00000,00000,00000 luottamus poliittisiin toimijoihin (fp) (Kuvassa on paljon turhaa "kuvioroinaa": pilkkua ja nollaa!)

34 Lyhyesti ryhmittely- ja visualisointimenetelmistä (/) Erotteluanalyysi tutkii tunnettujen (joko ryhmittelymenetelmillä luotujen tai esimerkiksi taustamuuttujien tai niiden yhdistelmien perusteella olemassa olevien) ryhmien eroja valittujen (jatkuvien) muuttujien suhteen. Tulokset visualisoidaan parhaiten erotteluavaruutta ilmentävällä biplot-kuvalla, jossa esitetään ryhmiä erottelevat muuttujat sekä ryhmittäin piirretyt havainnot. Erotteluanalyysi on sukua moniulotteiselle varianssianalyysille (MANOVA), jossa tarkastellaan ryhmittäisiä keskiarvovektoreiden eroja. Varianssianalyyseissa korostuu tilastollinen testaus, monimuuttujamenetelmissä aineiston visualisointi.

35 Esimerkki: erotteluanalyysi (HTAS) Health&Taste -faktoripisteet, ryhmää iän ja sukupuolen mukaan: D D Health Light Natural Crave Reward Pleasure Eig.val % Can.cor Chi^ df P Correlations betw. variables and discriminators D D D D D Health Light Natural Crave Reward Pleasure

36 gosta lähtevinä vektoreina. Ne kuvaavat edellä olevan rakennematriisin tietoja, jolloin samasta kuvasta nähdään lopulta kaikki keskeiset tiedot yhtaikaa. Esimerkki: MASK=----AAAAAAA----XY erotteluanalyysi (Suomen kuntakartta) /DCONTOUR KUNNAT Alue / POINT=Kunta Diagram of KUNNAT grouped by Alue, POINT=Kunta CONTOUR=0.9 Discr - Kökar Lemland Äyri Enontekiö Eckerö Vardö Brändö Maarianhamina Korppoo Hammarland Saltvik Finström Jomala Inari Muonio Palvelu Sodankylä Hamina Sottunga Ii OulunsaloKempele Lumparland Keuruu Geta Föglö AlaUtsjoki Seinäjoki Kemijärvi Ylivieska Sund Kuhmo Pello Kontiolahti Kiiminki Uukuniemi Kittilä Mikkelin mlk Kuusamo Pelkosenniemi Taivalkoski Juuka Pieksämäki Haukipudas MuhosNauvo Salla Pudasjärvi Rovaniemen Ilomantsi Puolanka Nurmo Pihtipudas Nilsiä Rovaniemi mlk Siilinjärvi Lammi Sipoo Kumlinge Paimio Nurmijärvi Ylitornio Joensuu Pyhäselkä Kiuruvesi Iisalmi Rautalampi Tohmajärvi Toivakka Suomussalmi Ähtäri Ruukki Hailuoto Mikkeli Temmes Savitaipale Kouvola Somero Maamet Virolahti Oulainen Hankasalmi Joroinen Joutsa Eno Kaavi Kivijärvi Kuopio Eno Houtskari Haapajärvi Posio Paltamo Nurmes Liminka Sulkava Kajaani Rautavaara Soini Karttula Kauhajoki Kauhava Kannonkoski Kaskinen Juva Kinnula Haukivuori Kerimäki Kitee Konnevesi Korpilahti Sonkajärvi Pielavesi Liperi Kuivaniemi Simo Hattula Ikaalinen Iniö Oripää Vahto Kodisjoki Karinainen Vaala Kalajoki Jokioinen Kauniainen Ranua Piippola Leivonmäki Multia Tuupovaara Mäntyharju Lieksa Savonlinna Perho Heinävesi Jyväskylän Hartola mlk Evijärvi Isokyrö Jyväskylä Kuhmoinen Kannus Halsua Ilmajoki Anttola Alajärvi Jalasjärvi Lapinlahti Juankoski Kristiina Kiihtelysvaara Lestijärvi Kokkola Kälviä Punkaharju Pieksämäen Maaninka Luhanka mlk Haapavesi Saarijärvi Sysmä Lehtimäki Pertunmaa Kesälahti Lohtaja Kyyjärvi Petäjävesi Polvijärvi Viitasaari Kihniö Kotka Karjaa Lempäälä Nousiainen Sammatti Piikkiö Ylöjärvi Valkeala Vehkalahti Yläne Vesilahti Oulu Halikko Karvia Aura Hämeenkyrö Lemu Kolari Tervola Reisjärvi Loimaa Loppi Masku Mynämäki Vesanto Alavieska Hyrynsalmi Sumiainen Keminmaa PulkkilaUtajärvi Tyrnävä Kiikoinen Laitila Kangasala Yli-Ii Kokemäki Karjalohja Koski tl Kärsämäki Tuusniemi Rääkkylä Savonranta Vieremä Huittinen Köyliö Kemiö Hauho Kustavi Peräseinäjoki Pylkönmäki Hirvensalmi Himanka Isojoki Kangasniemi Konginkangas Rantasalmi Kankaanpää Honkajoki Luumäki Lieto Luvia Padasjoki Noormarkku Orivesi Parikkala Parkano Suodenniemi Vammala Ypäjä Riihimäki Nakkila Velkua Mäntsälä Längelmäki SauvoRauman Tuusula Tuulos mlk Pirkkala Siikainen Merikarvia Toijala Pukkila Taipalsaari Pöytyä Perniö Vihti Töysä AlavusKarijoki Keitele Lappajärvi Suonenjoki Muurame LuotoMustasaari Karstula Tervo Teuva Pyhäjoki Värtsilä Alastaro Juupajoki Ristijärvi Sotkamo Tornio Askola Asikkala Järvenpää Pornainen Rantsila Savukoski Pyhäjärvi Ylikiiminki Nivala Valtimo Uurainen Askainen Koski Marttila Lappi Pyhäranta Säkylä Loimaan Suomusjärvi Tammela Asuin Västanfjärd Liljendal hlhyvinkää Kiikala Tarvasjoki Espoo Kirkkonummi kunta Jaala Kestilä Varpaisjärvi Sievi Lumijoki Merijärvi Lavia Pernaja Korsnäs Hämeenlinna Kurikka Lapua Laihia Maalahti Vöyri Närpiö Ullava Hollola Iitti Kuusjoki Lappeenranta Lemi Pälkäne Miehikkälä Luopioinen Mouhijärvi Orimattila Pyhtää Rusko Merimasku Kullaa Suolahti Kaustinen Virtasalmi Laukaa Humppila Ristiina Outokumpu Pyhäntä Hausjärvi Kruunupyy Elimäki Jämijärvi Jämsänkoski Vimpeli Jäppilä Kangaslampi Kemi Heinola Kuortane Puumala Toholampi Kisko Kiikka Myrskylä Kiukainen Nummi Suomenniemi Ulvila Virrat Pomarkku Saari Punkalaidun Parainen Taivassalo Urjala Pusula Kuhmalahti Kuru Tammisaari Mietoinen Nuijamaa Lokalahti Renko Ruokolahti Vantaa Vampula Vehmaa Ylämaa Artjärvi Anjalankoski Pietarsaaren Vaasa Eurajoki Harjavalta Joutseno Ruovesi Siuntio Tulotaso Jämsä mlk Leppävirta Siikajoki Kerava Kylmäkoski Mellilä Muurla Viljakkala Forssa Kaarina Pertteli Rautjärvi Porvoo Ruotsinpyhtää Särkisalo Vehmersalmi VeteliMaksamaa Alahärmä Lapinjärvi Kuorevesi Tampere Turku Lohja Kortesjärvi Vihanti Säynätsalo Oravainen Heinola Hanko Uusikaarlepyy Ylihärmä Kalanti Pattijoki Imatra Karkkila Kärkölä Raisio Rymättylä Lohjan kunta Dragsfjärd mlk Sahalahti Vilppula Salo Ylistaro Varkaus Pietarsaari Eura Janakkala ViialaLahti Rauma Tenhola Naantali Jurva Pori Vuolijoki Loviisa Uusikaupunki VähäkyröÄänekoski Nastola Kalvola Teoll Kuusankoski NokiaInkoo Mänttä Pohja Helsinki Valkeakoski Raahe Porvoon mlk - Keikyä Discr Lähde: Suomen kunnat vuonna 980 (Survon demoaineisto) Alueet etelästä pohjoiseen ryhmittyvät melko selvästi jo ensimmäisen erottelumuuttujan mukaan, mutta saariston kuntien toisenlainen elinkeinorakenne vaatii myös toisen erottelumuuttujan. Vaurauden suhteen Ruuhka-Suomen ja Saaristo-Suomen kunnat eivät paljoa eroa toisistaan.

37 Lyhyesti ryhmittely- ja visualisointimenetelmistä (/) Korrespondenssianalyysi puolestaan lähtee jo pidemmälle tiivistetystä tilanteesta, koska se perustuu luokiteltujen muuttujien käyttöön. Tämä tuo myös joustavuutta, sillä samaan analyysiin voi tuoda monenlaisia muuttujia: (luokiteltuja) faktoripisteitä tai erilaisia (luokittelu- tai järjestystasoisia) taustamuuttujia. Parhaimmillaan kaikkien edellä ja seuraavassa esitettyjen menetelmien tulokset (visualisoinnit) auttavat vastaamaan tutkimuskysymyksiin tai löytämään uusia! Katsotaan vielä joitakin korrespondenssianalyysin visualisointeja, jotka tiivistävät yleensä kaiken olennaisen analyysin tuloksista. Yksityiskohtiin ei voi tässä yhteydessä mennä, mutta kuvista saa vinkkejä siitä, mitä näillä menetelmillä tavoitellaan.

38 Esimerkki: korrespondenssianalyysi (ESS) Kolme faktoripistemuuttujaa yhtaikaa, mutta nyt luokiteltuina: Dimension,0 0, 0,0-0, epäluottamus (A) epäluottamus (I) epäluottamus (P) Joint Plot of Category Points luottamus (A) siltä väliltä (P) siltä väliltä (I) siltä väliltä (A) luottamus (P) luottamus auktoriteetteihin () luottamus ihmisiin () luottamus poliittisiin toimijoihin () -,0 luottamus (I) -, -, -,0-0, 0,0 0,,0 Dimension Variable Principal Normalization.

39 Esimerkki: korrespondenssianalyysi (ESS); taustat Lisäksi kaksi taustamuuttujaa (sukupuoli ja ikä): Dimension,0 0, 0,0-0, -,0 luottamus (A) -v mies epäluottamus (P) epäluottamus (I) Joint Plot of Category Points siltä väliltä (P) -v luottamus (P) siltä väliltä (I) siltä väliltä (A) -v -v epäluottamus (A) luottamus (I) -v nainen + agegroup Gender luottamus auktoriteetteihin () luottamus ihmisiin () luottamus poliittisiin toimijoihin () -, -,0-0, 0,0 0,,0 Dimension Variable Principal Normalization.

40 Esimerkki: korrespondenssianalyysi (HTAS) Health&Taste -faktoripisteet luokiteltuina, ikä ja sukupuoli: moderate health high natural moderate natural high reward moderate pleasure Female high craving age 0-7 high light age 0- light high pleasure high health moderate moderate reward craving low craving low light age Male low reward 8- low pleasure low health low natural

41 Esimerkki: korrespondenssianalyysi (urheilutapaturmat) C = Concern (least concerned) C = Concern C = Concern C = Concern (most concerned) student age - no children C other old-age pensioner - man A disability pensioner A W S woman C E O no sports injury own household lower whitecollar employee - L upper whitecollar employee C self-employed agriculturalist worker other injury A C - E O W S L = = = = = A A = Areal safety (most safe) A = Areal safety A = Areal safety A = Areal safety (least safe) Eastern Oulu (north-west) Western Southern Lapland (north) - children sports injury Lähde: Kansallinen uhritutkimus (00), Kati Tiirikainen (THL)

42 Esimerkki: korrespondenssianalyysi (mistä työssä tykkää) Lähde: Ludovic Lebart, Alain Morineau & Kenneth M. Warwick (98) Multivariate Descriptive Statistical Analysis

43 Graduarvosanat Valtiotieteellisessä tiedekunnassa / KV 8..0 () Esimerkki: korrespondenssianalyysi (graduarvosanat) Graduarvosanat Valtiotieteellisessä tiedekunnassa Ympyröiden pinta-alat verrannollisia graduvolyymiin E Kansantaloustiede Tilastotiede L Käytännöllinen filosofia Sos. ja kultt.antropologia C M Viestintä Kehitysmaatutkimus Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Poliittinen historia Sosiaalipolitiikka Valtio-oppi, hallorg Sosiaalityö N Sosiaalipsykologia Valtio-oppi, maailma A B Valtio-oppi, poltutk Analyysit ja kuvat: Survo / Muste ( A=approbatur, B=lubenter, N=non sine, C=cum laude, M=magna, E=eximia, L=laudatur 8..0/KV Lähde: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta (0) Perusidea ja tulkinta:

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019 AURA X X X X

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7) Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan 14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 3 843 226 0,0 29 945 033 1 306 452 820 1 860 023 872 43,63 Akaa 12 194 0,0 97 287 4 209 979 5 988 343 43,27 Alajärvi 7 286 0,0 66 351 3 001 586 4 170 275 45,24 Alavieska 1 707 0,0 15 333 581 555

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy vastaajan kotikunnan perusteella. Taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa

Lisätiedot

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA

Lisätiedot

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018 Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta 1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10) Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 % Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Taulukkoon on koottu vuoden 2018 aikana kaikki henkilöasiakkaiden tekemät lainat, mukana ovat sekä kirjastojen että Celian rekisteröimien käyttäjien lainat.

Lisätiedot

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Syntymävuosi 19 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa

Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa 1983-2019 Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa 1983-2019 Lakkautettu kunta Uuden tai laajentuvan kunnan nimi Ajankohta 08 Kymen vp. 08 Kymen vp. 539 Nuijamaa 405 Lappeenranta

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on 22

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 19.8.2013 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 Kuntia 320 Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Syntymävuosi 19 93 92 91 90 89 88 87 86 85

Lisätiedot

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Aktiivimallin arvioitu kohdejoukko* Kelan työttömyysturva-asiakkaista tammi-maaliskuussa 2018 ja heille kirjatut aktiivisuustiedot 3.4.2018 mennessä * 1.1.2018 alkaneen

Lisätiedot