Ikäihmisten palvelujen strategia

Transkriptio

1 Ikäihmisten palvelujen strategia IKILA

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Palvelustrategian rooli ja tehtävät Palvelujen nykytila 3 2. Toimintaympäristön haasteet 7 3. Tampere virtaa kaupunkistrategia Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin tahtotila Tilaajan strategiset tavoitteet Seuranta ja raportointi Hankintataulukko 20 Liite 1. Tampereen kaupungin strateginen johtamisjärjestelmä 23

3 3 1. Johdanto 1.1 Palvelustrategian rooli ja tehtävät Tampereen ikäihmisten palvelujen strategia on näkemys siitä, miten kaupunki aikoo järjestää ikäihmisten palvelut valtuustokaudella Ajattelua suunnataan myös yhtä valtuustokautta pidemmälle ja tavoitetila ilmaistaan aina vuoteen 2020 saakka. Ikäihmisten palvelujen strategia viestii halutusta tulevaisuudesta ja osoittaa keinot sinne pääsemiseksi. Tarvitsemme strategiaa kaupungin järjestämien ikäihmisten palvelujen pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen kehittämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategiatyön avulla voimme tunnistaa toimintamme kannalta keskeiset toimintaympäristön haasteet ja luoda yhteisen näkemyksen niiden edellyttämistä muutostarpeista. Tarvitsemme strategiaa myös valintojen tekemiseen; sen määrittelyyn mitä teemme ja mitä emme tee. Kaupunkistrategia on perusta strategisen johtamisjärjestelmän muille osille, kuten palvelu ja tuotantostrategioille. Palvelustrategiat ovat tilaajalautakuntien hyväksymiä strategisia asiakirjoja, jotka konkretisoivat kaupunkistrategian linjauksia kunkin ydinprosessin osalta. Palvelustrategiat sisältävät myös palvelujen hankintaa koskevia linjauksia. Palvelustrategioiden tavoitteet konkretisoidaan vuosittain tilaajan vuosisuunnitelmissa. Palvelusopimukset ovat keskeisin palvelujen hankintaa ohjaava elementti ja tilaajan ja tuottajan yhteistyöväline. Kaupunkistrategian ja palvelustrategioiden tavoitteet sisällytetään palvelusopimuksiin ja ne ohjaavat näin palvelujen tuottamista. Ikäihmisten palvelujen strategia viestii ikäihmisten palvelujen lautakunnan tahdon eli ikäihmisten palvelujen tilaamisen keskeiset linjaukset. Ikäihmisten palvelujen strategia on tilaajan työkalu. Palvelustrategia laaditaan valtuustokausittain ja sitä valmistellaan tiiviissä yhteydessä kaupunkistrategian kanssa. Tämä ikäihmisten palvelujen strategia korvaa viimeksi lokakuussa 2007 päivitetyn ikäihmisten palvelujen hankintasuunnitelman. 1.2 Palvelujen nykytila Kansallisessa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on annettu suuntaviivat tavoitteelliselle palvelurakenteelle, jolla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin

4 tukemaan ikäihmisten omassa kodissa selviytymistä 1. Suosituksesta selviää, kuinka suuri osuus kaikista yli 75 vuotiaista pitäisi olla eri palvelujen piirissä vuonna Tampereen palvelurakenteen osalta säännöllisessä kotihoidossa ollaan lukujen perusteella lähellä laatusuosituksen tavoitteita. Muilta osin Tampereen palvelurakenne poikkeaa merkittävästi laatusuosituksen tavoitteista. Erityisesti pitkäaikaisen laitoshoidon suuri osuus ja vastaavasti tehostetun palveluasumisen vähäisyys ovat Tampereen palvelurakenteelle ominaisia piirteitä. 4 Taulukko 1: Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen palvelurakenne ja Tampereen tilanne. Yli 75 vuotiaista palvelujen piirissä: Laatusuosituksen tavoite v Tilanne Tilanne Säännöllisen kotihoidon piirissä % 11,5 % 11,3 %* Omaishoidon tukea saavat 5 6 % 2,2 % 2,6 % Tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % 1,6 % 2,1 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3 % 8,6 % 8,0 % * = mikäli säännölliseen kotihoitoon lasketaan Kuusikko ryhmän suosituksen mukaisesti myös keskiraskas palveluasuminen, on prosenttiosuus 13,2 %. Säännöllisen kotihoidon osalta Tampereen palvelurakenne näyttäisi olevan etenemässä kohti laatusuosituksessa asetettuja tavoitteita. Kotona asumista tukevan strategian toteuttamisen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että suurin osa säännöllisen kotihoidon asiakkaista on suhteellisen vähän kotihoidon palveluja tarvitsevia. Kaikista säännöllisen kotihoidon piirissä vuoden 2008 aikana olleesta asiakkaasta 5,9 % sai vähintään 40 tuntia kotihoidon palveluja kuukaudessa. Alle 10 tuntia kuukaudessa palveluja saaneiden osuus säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli peräti 59,3 %. Asiakkaiden saamat palvelutunnit eivät sinällään kerro asiakkaiden palvelutarpeesta, mutta kuvaavat käytössä olevien resurssien kohdentumista. Säännöllisen kotihoidon asiakasrakenteesta ja palvelutarpeista saadaan RAI arviointijärjestelmän myötä jatkossa nykyistä kattavampaa tietoa. Kasvavien hoidollisen tarpeiden tyydyttäminen asiakkaan omassa kodissa edellyttäisi enemmän apua tarvitsevien kotihoidon asiakkaiden osuuden merkittävää kasvattamista. Tämä asia tuli esille myös Kuntamaisema Oy:ltä tilatussa ikäihmisten palvelujen selvityksessä, jonka tulosten perusteella Tampereella säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus on keskimäärin pienempi kuin vertailukunnissa. Kotihoidon peittävyyden kasvattaminen vähän apua tarvitsevilla asiakkailla ei riitä kotona asumista tukevan strategian toteuttamiseen, vaan samanaikaisesti pitäisi pystyä lisäämään erityisen paljon säännöllisen kotihoidon palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrää. Tämä edellyttää mm. kotihoidon kriteerien uudistamista ja kriteerejä todentavien yhdenmukaisten mittareiden kehittämistä sekä kotihoitoa tukevien lääkäripalvelujen vahvistamista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessiin kuuluu yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuki. Omaishoidon tukea saavia yli 75 vuotiaita on Tampereella 1 Sosiaali ja terveysministeriö 2008.

5 laatusuosituksen tavoitetta vähemmän. Tämä johtuu omaishoidon tuen määrärahan kohdistamisesta pienemmälle kohdejoukolle, mikä käytännössä tarkoittaa suurempia asiakaskohtaisia palkkioita kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2007 Tampereen keskimääräinen vuosikustannus yhtä omaishoidon tuen saajaa kohden oli Kuusikkokuntien korkein. Seuraavaksi korkein vuosikustannus oli Espoossa Kuusikkokuntien keskiarvo oli Tampereen omaishoidon tuen kokonaiskustannukset n. 6,5 miljoonaa olivat esimerkiksi yli 1,2 miljoonaa suuremmat kuin Turussa, vaikka omaishoidon tuen asiakkaita oli Turussa 80 enemmän vuoden 2007 aikana. 2 Yli 75 vuotiaiden tamperelaisten omaishoidon tuen peittävyyttä on mahdollista nostaa olemassa olevilla resursseilla, mikäli käytettävissä olevat määrärahat jaetaan useammalle henkilölle. Tämä kuitenkin tarkoittaisi pienempiä asiakaskohtaisia palkkioita. Peittävyyden merkittävä lisääminen nykyisellä palkkiotasolla edellyttäisi omaishoidon tuen määrärahojen huomattavaa lisäämistä. Hoitopalkkion lisäksi omaishoidon tukeen liittyy olennaisena osana myös lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen. Lakisääteisistä vapaapäivistä merkittävä osuus jää käyttämättä mm. siitä syystä, ettei hoidettavalle löydy soveltuvaa hoitopaikkaa tai omaishoitaja ei halua hoidettavan siirtyvän muualle vapaapäivän ajaksi. Vaihtoehtoisen tapojen löytäminen vapaapäivien järjestämiseksi ja omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi on oleellinen osa omaishoidon tuen kokonaisuuden kehittämistä. Siirtyminen omasta kodista tehostettuun palveluasumiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon eli vanhainkotihoitoon ja pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ovat vaihtoehtoja siinä vaiheessa, kun selviytyminen omassa kodissa tai palaaminen sinne mahdolliselta sairaalajaksolta ei ole mahdollista kotona asumista tukevien palvelujen turvin. Pitkäaikainen sairaalahoito on seurausta sairaalajaksosta, joka ei pääty kotiutumiseen tai siirtymiseen palveluasumiseen tai vanhainkotiin. Laatusuosituksen mukaisesti vuonna 2012 yli 75 vuotiaista 5 6 % tulisi olla tehostetun palveluasumisen ja korkeintaan 3 % pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä. Yhteensä ympärivuorokautisen hoidon paikkoja pitäisi siis olla 8 9 %:lle yli 75 vuotiaista. Tällä hetkellä yli 75 vuotiaista tamperelaisista 2,1 % on tehostetun palveluasumisen ja 8,3 % pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä. Yhteensä ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa on näin ollen 10,4 % yli 75 vuotiaista tamperelaisista. Pitkäaikaisen laitoshoidon suuri osuus Tampereella selittyy vanhainkotipaikkojen määrällä sekä pitkäaikaisen sairaalahoidon suurena osuutena koko sairaalahoidosta. Koukkuniemen vanhainkodissa on yhteensä 856 paikkaa. Määrä pitää sisällään myös Koukkuniemen vanhainkodin yhteydessä olevan Rauhaniemen sairaalan 115 sairaalapaikkaa. Lisäksi Tampere on hankkinut 210 vanhainkotipaikan palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Yhteensä vanhainkotipaikoiksi laskettavia paikkoja on näin ollen Vuoden 2008 lopussa vanhainkotipaikoista yhteensä paikkaa eli n. 94 % oli yli 75 vuotiaiden käytössä. 5 2 Kuusikko 6/2008, luvut sisältävät kaikki omaishoidon tuen saajat.

6 6 Tampereella on yhteensä 597 geriatrisen kuntoutuksen ja pitkäaikaisen hoidon sairaalapaikkaa. Vuoden 2008 lopussa näistä paikoista 52 % eli 310 paikkaa oli pitkäaikaishoidon käytössä. Kaikista pitkäaikaisen sairaalahoidon käytössä olleista paikoista puolestaan 208 paikkaa oli yli 75 vuotiaiden pitkäaikaispotilaiden käytössä. Yhteensä pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja vuoden 2008 lopussa oli 1 376, joista paikkaa eli 88 % oli yli 75 vuotiaiden käytössä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja oli puolestaan käytössä yhteensä 381, joista vuoden 2008 lopussa 327 paikkaa eli 86 % oli yli 75 vuotiaiden käytössä. Laatusuosituksiin nähden Tampereen haasteena on vanhainkotihoidon ja pitkäaikaisen sairaalahoidon paikkojen vähentäminen sekä korvaaminen kotona asumista tukevilla palveluilla sekä tehostetun palveluasumisen paikoilla. Oikeaaikaisilla ja asiakkaiden tarpeiden kannalta tarvittavia kotona asumista tukevia palveluja sekä tehostettua palveluasumista lisäämällä pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien määrää olisi mahdollista vähentää. Erityisesti sairaalahoidon osalta korvaavilla palveluilla olisi mahdollista vähentää pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ajautuvien määrää. Sairaalaan joutuvien kannalta keskeisintä on välitön kuntoutus sekä oikea aikainen ja asiakkaiden tarpeisiin soveltuva jatkohoito. Sairaalajaksonsa alussa useat kuntoutusta saaneista asiakkaista pärjäisivät toimintakykynsä puolesta sairaalahoitoa kevyemmissä palveluissa kuten ympärivuorokautisessa kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Sairaalajakson pidentyessä asiakkaan laitostumisen riski kasvaa ja mahdollisuudet siirtyä kevyempiin palvelumuotoihin heikentyvät, jolloin myös sairaalahoidon muuttuminen pitkäaikaiseksi sairaalahoidoksi on todennäköisempää. Taloudelliset resurssit eivät mahdollista sekä nykyisen laitoskapasiteetin ylläpitämistä että kotona asumista tukevan strategian kannalta tarvittavia panostuksia kotona asumista tukeviin palveluihin. Varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa merkittävien lisäresurssien kohdistaminen ydinprosessiin on erittäin epätodennäköistä. Rakenteen muuttaminen kohti laatusuosituksen tavoitteita on kuitenkin mahdollista kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkäaikaisen laitoshoidon osittaista korvaamista asiakkaiden tarpeisiin vastaavilla kotona asumista tukevilla sekä tehostetun palveluasumisen palveluilla.

7 7 2. Toimintaympäristön haasteet Ikäihmisten palvelutarpeiden kehittymiseen keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat ikäihmisten fyysisen ja henkisen toimintakyvyn kehittyminen, väestön ikärakenne, olemassa oleva ikäihmisten palvelujärjestelmä eli palvelurakenne sekä palvelu ja hoitoketjujen toiminta. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa palvelutarpeita ja palvelurakennetta arvioidaan erityisesti itsenäisen kotona selviytymisen näkökulmasta: miten ikäihmisten itsenäistä omassa kodissa selviytymistä voidaan tukea mahdollisimman hyvin ja miten turvataan riittävä kuntoutus, hoiva ja huolenpito siinä vaiheessa, kun omassa kodissa asuminen ei enää ole mahdollista. Palvelujen laatusuosituksessa omalla kodilla tarkoitetaan nimenomaan siviilikotia, ei vanhainkotia tai palveluasuntoa. Merkittävin ihmisten palvelutarpeeseen vaikuttava tekijä on toimintakyky. Mitä paremmassa kunnossa ikäihmiset ovat fyysiseltä ja henkiseltä toimintakyvyltään, sitä pienemmät heidän hoidolliset palvelutarpeensa ovat. Tamperelaiset ikäihmiset itse kokevat terveytensä ja toimintakykynsä kohentuneen viimeisten vuosien aikana. Säännöllisesti tehtävän kyselyn perusteella ikäihmiset esimerkiksi kokevat kykynsä selviytyä kotitöistä parantuneen, mikä luonnollisesti parantaa kotona selviytymisen edellytyksiä 3. Palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on löytää tekijät ja palvelut, joilla ikäihmisten toimintakykyä ja sen säilymistä voidaan tukea entistä paremmin ja siirtää samalla hoidollisten palvelutarpeiden syntymistä mahdollisimman pitkälle. Korkea ikä ei automaattisesti tarkoita alentunutta fyysistä tai henkistä toimintakykyä. Iän kasvaessa todennäköisyys toimintakyvyn laskuun kuitenkin kasvaa: mitä korkeamman iän ihminen saavuttaa, sitä todennäköisemmin hänen toimintakykynsä ja jaksamisensa heikkenee. Tutkimusten mukaan kotona asuvista yli 75 vuotiaista noin % tarvitsee jonkinlaista apua ajoittain ja noin % tarvitsee säännöllistä apua. Noin 50 % yli 85 vuotiaista tarvitsee säännöllisesti ulkopuolista apua. Yksittäisistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä ovat muistisairaudet, joka on vahvasti ikäsidonnaisia. Valtakunnan tasolla noin 8 % yli 65 vuotiaista ja 35 % yli 85 vuotiaista kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. 4 Tamperelaisten ikäihmisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan huomattavasti vuoden 2030 tienoille kääntyen sen jälkeen hiljalleen laskuun. Väestön ikääntymiseen liittyvät palvelutarpeet tulevatkin kasvamaan huomattavasti 3 UKK instituutti: Tampereen sosiaali ja terveyskyselyt Sosiaali ja terveystoimen julkaisuja 10/2002.

8 8 seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta suurten ikäluokkien ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeiden kasvu tulee olemaan väliaikaista. Taulukko 2. Ennusteen mukainen ikäihmisten määrän absoluuttinen muutos yli 65 v yli 75 v yli 85 v yli 95 v Lähde: Tampereen kaupungin väestösuunnite, Tietula Taulukko 3. Ennusteen mukainen ikäihmisten määrän suhteellinen muutos yli 65 v. 3,6 % 7,9 % 12,4 % 16,5 % 20,2 % 25,9 % 35,2 % yli 75 v. 1,8 % 3,5 % 5,3 % 7,8 % 9,9 % 15,0 % 26,8 % yli 85 v. 5,8 % 9,3 % 12,5 % 16,9 % 21,7 % 26,1 % 37,7 % yli 95 v. 20,9 % 24,5 % 23,7 % 28,9 % 32,8 % 47,0 % 88,5 % Lähde: Tampereen kaupungin väestösuunnite, Tietula Väestöennusteiden perusteella suhteellisesti kovin kasvu tulee vuoteen 2020 mennessä tapahtumaan yli 85 ja yli 95 vuotiaiden ikäryhmässä. Suhteellisesti kovin kasvu tulee näin ollen tapahtumaan niissä ikäluokissa, joissa kuntalaisten hoidolliset palvelutarpeet ovat kaikista suurimpia. Olemassa oleva palvelujärjestelmä eli palvelurakenne sekä palvelu ja hoitoketjut ohjaavat palvelutarpeiden kohdentumista ja vaikuttavat myös niiden syntymiseen. Ikäihmisten kotona asumista tukevan strategian toteuttaminen edellyttää monipuolisten ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi sitä, että syntyviin hoidollisiin palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman pitkälle asiakkaan omassa kodissa. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten palvelujen viemistä asiakkaan kotiin sekä kotiin vietäviä palveluja tukevien kodin ulkopuolisten palvelujen järjestämistä ja mahdollistamista. Yhdessä nämä palvelut muodostavat kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuden. Kaikissa tapauksissa omassa kodissa selviytyminen kotona asumista tukevista palveluista huolimatta ei ole mahdollista. Esimerkiksi vaikeaa dementiaa sairastavien selviytyminen omassa kodissa ei yleensä ole mahdollista. Tällöin tarvitaan ympärivuorokautisia hoitopaikkoja, missä asumiseen yhdistyy tarvittavat hoidon ja hoivan palvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa tehostetun palveluasumisen tai vanhainkotihoidon palveluita. Olemassa oleva palvelurakenne vaikuttaa palvelu ja hoitoketjujen toimintaan eli siihen, miten ja missä ikäihmisten palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan. Mikäli palvelurakenteessa korostuvat kotona asumista tukevat palvelut kuten ennaltaehkäisevät palvelut, kotihoito ja sitä tukevat erilaiset toimintakykyä ylläpitävät ja kuntouttavat palvelut sekä omaishoidon tuki, voi entistä useampi

9 ikäihminen esimerkiksi sairaalajakson ja kuntoutuksen jälkeen palata omaan kotiinsa, minne tarvittaessa järjestetään riittävät palvelut tai muu tarvittava kotona selviytymisen tuki. Mikäli palvelurakenteessa puolestaan korostuu ympärivuorokautinen hoito esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, sitä enemmän asiakkaat myös ohjautuvat kotona asumista tukevien palvelujen sijasta näihin ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon hoitopaikkoihin. Käytännössä olemassa olevat pitkäaikaishoidon paikat ovat aina käytössä riippumatta paikkojen määrästä sekä asiakkaiden palvelutarpeista ja kotona asumisen edellytyksistä, sillä organisaation näkökulmasta kustannuksia tuottavien pitkäaikaispaikkojen pitäminen tyhjillään ei ole järkevää. Toisaalta asiakkaan siirtäminen ympärivuorokautiseen jatkohoitoon koetaan usein helpommaksi ja varmemmaksi vaihtoehdoksi kuin esimerkiksi kotiuttamiskokeilu tai kotiin annettavien palvelujen ja avun lisääminen. Laitoshoito koetaan yleisesti turvallisena, turvallisempana kuin koti, vaikka esimerkiksi kaatumistapaturmat keskittyvät lähinnä laitoksiin, ja vanhusten yksinäisyyttä esiintyy myös laitoksissa. 9

10 10 3. Tampere virtaa kaupunkistrategia 2020 Visio kertoo, millainen kaupungin halutaan olevan vuonna Siinä on esitetty kiteytetysti strategian keskeisimmät viestit. Tampereen kaupunkistrategian nimi ja visio: Tampere virtaa Sujuvan elämän suuri kaupunki vastuullisesti kehityksen kärjessä Tampere on haluttu ja elinvoimainen asuin ja vierailukaupunki. Palvelujen, kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuus sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö varmistavat hyvän elämänlaadun. Tampere on kasvava kaupunki. Kaupunkiseutua rakennetaan yhtenä kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tampere on edelläkävijä asiakaslähtöisissä palveluissa, ympäristön huomioon ottavissa valinnoissa ja osaamisessa. Toimintaperiaatteet taasen ovat arvoihin pohjautuvia ja yhdessä sovittuja toimintatapoja, jotka ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Ne varmistavat strategian toteutumista. Tampereen toimintaperiaatteiksi on nostettu seuraavat: Hyvä palvelu Palvelemme kuntalaisia ammattitaitoisesti ja heitä arvostaen. Tarjoamme palvelua yksilöllisyyttä kunnioittaen, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kehitämme palvelua yhdessä kuntalaisten kanssa. Yhdessä tekeminen Toimimme avoimesti verkostoissa ja edesautamme niiden syntymistä. Kannustamme osallistumiseen ja vastuun ottamiseen lähiyhteisöissä. Teemme

11 11 työtä yhdessä siihen sitoutuen ja osaamistamme kehittäen. Arvostamme omaa ja muiden työtä yli rajojen. Vastuullisuus Toimimme taloudellisesti, koska olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä. Edistämme toiminnallamme kuntalaisten tasavertaista hyvinvointia ja turvallisuutta sekä henkilöstön tasa arvoa. Turvaamme tulevaisuutemme kantamalla vastuuta ympäristöstämme. Aloitteellisuus Olemme luovia ja aloitteellisia. Etsimme uusia ideoita ja innovaatioita. Vahvistamme kuntalaisten aktiivisuutta, yhteistoimintaa sekä kunnallista demokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Strategiset päämäärät täsmentävät visiota ja kertovat tulevaisuuden suhteen tehdyistä valinnoista. Ne ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2020, kun kaupunkistrategia on toteutunut. Visio ja strategiset päämäärät kertovat yhdessä strategian olennaisen sisällön. Ikäihmisten palveluissa painottuvat kuntalainen ja hyvinvointi näkökulman strategiset päämäärät. Taulukko 4. Tampereen kaupunkistrategian strategiset päämäärät. KAUPUNKI STRATEGIAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 Kuntalainen ja hyvinvointi Painopiste ennaltaehkäisyssä ja asiakaslähtöisyydessä sekä toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja moniarvoisuuden vahvistamisessa Elinvoima ja kilpailukyky Painopiste vetovoiman vahvistamisessa, kansainvälisyydessä ja jatkuvassa uusiutumisessa 1. Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla 3. Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä 4. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt 5. Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki 6. Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä 7. Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa

12 12 Kaupunkirakenne ja ympäristö Painopiste eheässä kaupunkirakenteessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Sisäinen toiminta ja johtaminen 8. Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä 9. Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto 10. Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia 11. Energiankäyttö on tehokasta ja uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut 12. Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta Painopiste hyvässä johtamisessa, tuottavuuden lisäämisessä ja vakaassa taloudessa

13 13 4. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin tahtotila Tavoitetila 2020 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin tavoitetila vuoteen 2020: Palvelutarpeen kasvuun vastataan kotona asumista tukevan strategian ja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen palvelurakennelinjauksen pohjalta. Tavoitetilaan pääsemiseksi on ikäihmisten palvelujen vastattava toimintaympäristön haasteisiin. Haasteet kiteytetysti: Palvelurakenteen muutos laitoshoidosta kotona asumisen tukemiseen ja eri puolille kaupunkia sijoittuvaan tehostettuun palveluasumiseen Ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen Tavoiteltavat palvelurakenteen muutos ja palvelukysynnän hallinta edellyttävät ajattelutavan ja asenteiden muutosta ja tiedon lisäämistä Palveluverkon sopeuttaminen lisääntyvään palvelutarpeeseen Koukkuniemen alueen sekä muiden asuin ja hoitoyksiköiden kehittäminen painottaen kodinomaisuutta ja elämänkaariasumista Kaupunki ja asumisympäristöjen esteettömyyden ja ekologisuuden edistäminen Asiakas ja potilasvirtojen sekä palvelu ja hoitoketjujen kokonaisuuden hallinta sekä asiakasohjauksen kehittäminen Ikäihmisten palvelutarpeisiin tasapuolisesti vastaavat ja kustannustehokkaat palvelut Vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen, jotta työvoiman saatavuus taataan.

14 14 5. Tilaajan strategiset tavoitteet Tilaajan eli ikäihmisten palvelujen lautakunnan strategiset tavoitteet on asetettu pääasiassa kuntalainen ja hyvinvointi näkökulman strategisille päämäärille. Lisäksi näkökulman sisäinen toiminta ja johtaminen strategiselle päämäärälle on asetettu kaksi tavoitetta. Tavoitetaulukkoon on koottu ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessia koskettavat kaupunkistrategian tavoitteet, jotka tarkennetaan edelleen tilaajan strategisiksi tavoitteiksi eli palvelustrategian tavoitteiksi. Kaupunkistrategiasta johdetut palvelustrategian tavoitteet Kaupunkistrategian päämäärä: 1. Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Kaupunkistrategian tavoite Kaupunkistrategian tavoitteiden mittarit Palvelustrategian tavoitteet Palvelustrategian tavoitteiden mittarit Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät toimenpiteet palveluissa Terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutustilanne 1. Laaditaan ydinprosessien (iki, teto, lanu) yhteinen kontinenssikyvyn edistämisen ohjelma 2. Kulttuurikaariprojektissa luodaan uusi toimintamalli kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen koordinointiin ja välitykseen eri ikäihmisten palveluihin 3. Päihde ja mielenterveys osaamisen vahvistaminen kotona asumista tukevissa palveluissa Työryhmän nimeämisen tilanne, ohjelman laadinnan ja toteutuksen tilanne Toimintamalli luotu ja käytössä Kotihoidon päihde ja mielenterveysavainosaajien verkoston laajuus Asukkaiden turvallisuus on parantunut Paikallisen turvallisuussuunnitelman toteutustilanne 4. Laaditaan ja otetaan käyttöön ikäihmisten palvelujen lautakunnan turvallisuussuunnitelmaa jalkauttava toimenpidesuunnitelma Suunnitelman valmistelu ja toteutustilanne

15 15 Kaupunkistrategian päämäärä: 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Kaupunkistrategian tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Kaupunkistrategian tavoitteiden mittarit Laadunhallinnan kehittämistilanne Palvelustrategian tavoitteet Palvelutasomittarien (SLA) käyttö palvelusopimuksissa laajenee ja vakiintuu Palvelustrategian tavoitteiden mittarit SLA palvelutasomittarit sisältävien sisäisten ja ulkoisten palvelusopimusten määrä 6. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupungin järjestämiin ikäihmisten palveluihin seurataan järjestelmällisesti Ikäihmisten palveluihin soveltuva järjestelmällinen tapa kerätä tietoa asiakastyytyväisyydestä luotu ja kuvattu Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet 7. Ikäihmisten palveluketjujen toiminta tehostuu Asiakaslähtöisten ja sujuvien palveluketjujen kehittämistyön (IKIUUDI) valmistelu ja toteutustilanne Päättyneiden hoitojaksojen määrä ja keskimääräinen pituus sairaalayksiköissä Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Kriteerien päivittämisen ja palvelutarpeen arviointia tukevien RAItoimintakykymittarien hyödyntämisen tilanne Koukkuniemen alueen kehittämisohjelman toteutustilanne Palveluverkkosuunnitelman hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutustilanne Esteettömyysohjelman toteutustilanne 8. Palvelujen myöntämisen kriteerit ja kriteerien arvioinnin perusteet tarkistetaan 9. Koukkuniemen alueen kehittäminen etenee 10. Edistetään ikäihmisten kotona asumisen kannalta Kaupungin myöntämien hissiavustusten yhteismäärä ( )

16 16 välttämättömän asuinympäristöjen esteettömyyden toteutumista Valtion myöntämää ikäihmisten ja vammaisten asuntojen korjausavustusta koskevien hakemusten määrä Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen Uudet sähköiset palvelut Yhteisen kehittämisen hyvät käytännöt Palvelusetelien käyttöönoton laajentuminen Yhdenvertaisuussuu nnitelman laadinta ja toteutustilanne 11. Kotona asumista tukeviin palveluihin liittyvien kehittämisprojektien kokoaminen yhden sateenvarjohankkeen alle 12. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä, kotihoidon palveluissa sekä asumispalveluissa 13. Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan ja sitä sovelletaan ikäihmisten palveluissa Sateenvarjohankkeen kokoamisen ja kehittämisprojektien tulosten hyödyntämisen tilanne Käytettyjen palvelusetelien arvo ( ) seuraavissa palveluissa: omaishoidon tuen lakisääteiset vapaapäivät kotihoidon palvelut asumispalvelut Yhdenvertaisuussuunnitel man laadinnan ja soveltamisen tilanne ikäihmisten palveluissa Kaupunkistrategian päämäärä: 3. Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kaupunkistrategian tavoite Ikäihmisistä 91 % asuu kotona, vähintään 4 % tehostetussa Kaupunkistrategian tavoitteiden mittarit Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75 Palvelustrategian tavoitteet Kotona asumista tukevien palvelujen osuutta ydinprosessissa lisätään Palvelustrategian tavoitteiden mittarit Kotona asumista tukevien palvelujen osuus (%) koko ydinprosessin palvelutilauksesta

17 17 palveluasumisessa ja enintään 5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa vuotiaista 15. Paljon apua tarvitsevien asiakkaiden määrää ja osuutta kotihoidon asiakasrakenteessa lisätään Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät ja osuudet eri intensiteettiluokissa (intensiteettiluokat = palvelutuntien toteuma kuukaudessa: alle 10 h, h, h, h, h, yli 80 h)* Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75 vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75 vuotiaista 16. Kotona asumista tukeva kuntoutus lisääntyy 17. Tehostetun palveluasumisen osuus lisääntyy 18. Pitkäaikaisen laitoshoidon osuus pienenee * korvataan jatkossa Kotihoidon RAI:sta saatavalla asiakasrakennemittarilla Kotiutettujen osuus (%) sairaalayksiköistä (tkvuodeosastot) uloskirjatuista Toteutuneet hoitovuorokaudet tehostetussa palveluasumisessa / yli 75 vuotiaat Toteutuneet hoitovuorokaudet pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja vanhainkotihoidossa yhteensä / yli 75 vuotiaat Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Palveluintegraattorimallin toimivuus Palveluasumisen paikkojen määrä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille 19. Kotitori toimintamalli vakiintuu osaksi ikäihmisten palveluita 20. Ikääntyneiden päihde ja mielenterveys palveluja tarvitsevien asiakkaiden asumispalveluja lisätään Kotitoripalveluintegraattorille tulleiden yhteydenottojen määrä Integraattorin välittämien kaupungin järjestämisvastuulla olevin kotihoidon palvelujen SLApalvelutasomittarien toteumat Uusien päihde ja mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden asumispalvelupaikkojen (tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen) määrä

18 18 Kaupunkistrategian päämäärä: 4. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Kaupunkistrategian tavoitteiden mittarit Kaupunkistrategian tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet Kaupunginosatoiminnan kattavuus Palvelustrategian tavoitteet Lisätään alueellisia päivätoimintapaikkoja Palvelustrategian tavoitteiden mittarit Uudet alueelliset päivätoimintapaikat Kaupunkistrategian päämäärä: 12. Kaupunkikonsernia johdetaan kokonaisedun näkökulmasta Kaupunkistrategian tavoite Palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla Kaupunkistrategian tavoitteiden mittarit Uudet hankintaavaukset kilpailulle Sopimusohjauksen kehittämisen tilanne (sisältää tehokkuuden ja laadun seurannan kehittämisen) Palvelustrategian tavoitteet Kilpailutettujen palveluhankintojen osuus kasvaa 23. Luodaan ja otetaan käyttöön kannustejärjestelmä palvelusopimuksissa Palvelustrategian tavoitteiden mittarit Kilpailutettujen palveluhankintojen osuus ydinprosessin kokonaistilauksesta Kannustejärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton tilanne

19 19 6. Seuranta ja raportointi Tampereen kaupunkistrategia laaditaan valtuustokausittain. Valtuustokauden puolivälissä kaupunkistrategia päivitetään. Silloin arvioidaan kaupunkistrategian osuvuutta suhteessa toimintaympäristön haasteisiin ja tehdään strategiaan tarvittavat muutokset. Tämä sekä toimintaympäristön mahdolliset muutokset saattavat aiheuttaa palvelustrategioiden päivitystarvetta jo kesken. Uusi kaupunkistrategia laaditaan jälleen seuraavan alussa vuonna 2013, jolloin laaditaan myös uudet palvelustrategiat. Palvelustrategioiden tavoitteiden toteutumista seurataan lautakunnissa kolme kertaa vuodessa talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä. Seuranta ja raportointi kytkeytyvät sopimusseurantaan.

20 20 7. Hankintataulukko Hankintalinjaukset esitetään taulukkona. Palvelukokonaisuus Kotona asumista tukevat palvelut Palvelu/Hankinnan kohde Muutokset Tavoite Kotihoito Palvelusetelin kehittäminen kotihoitoon sekä rakennetun asuntokannan hoivateknologian kehittäminen Kuntalaisten valinnanmahdollisuuksien laajentaminen ja hoivateknologian siirtäminen helposti olemassa olevaan rakennuskantaan, jotta kotona asuminen mahdollistuu, esim. muistihäiriöisillä Palveluintegraattori käynnissä Kotitoritoimintamallin vakiinnuttaminen Lyhytaikaishoito Ulkoistetun väestövastuualueen laajentaminen Lyhytaikaisen kotona asumista tukevan kuntoutuksen lisääminen Vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin Kotona asumisen tukeminen kuntoutuksella