Hallitus L I I T T E E T Liitteet 1 ja 6-9 salassa pidettäviä Liite 11 ei julkisuuteen

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35 Hallitus L I I T T E E T Liitteet 1 ja 6-9 salassa pidettäviä Liite 11 ei julkisuuteen

36 Hallitus , Liite nro 2 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Yhteenveto tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen palveluista Tilintarkastuspalvelut BDO Audiator Oy KPMG Oy Ab Päävastuullinen JHT-tilintarkastaja Yksikköhinta/pv 660,00 870,00 Tilintarkastaja Yksikköhinta/pv 620,00 750,00 Avustava tarkastaja Yksikköhinta/pv 490,00 660,00 Sisäisen tarkastuksen palvelut Päävastuullinen sisäinen tarkastaja Yksikköhinta/pv - 800,00 Avustava tarkastaja Yksikköhinta/pv - 645, Sirpa Kinnunen

37 Hallitus , Liite nro 3 VAALI JALAN (8) KUNTAYHTYMÄ Raportti Vaalijalan toiminnasta ja taloudesta Taloustilanne Vaalijalan kuntayhtymän talous on alkuvuoden osalta pysynyt vakaana. Toimintatuottoja on kertynyt 26,8 miljoonaa euroa toteutuman ollessa 38,4 %. Edelliseen vuoteen verrattuna tuottoja on kertynyt 2,6 miljoonaa eli 11 % enemmän. Tuottojen kasvu selittyy pääasiassa jäsen kuntien ja ulkokuntien myynnin kasvusta verrattuna edelliseen vuoteen. Kuntakorvauksia on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 24,6 miljoonaa euroa eli 39,2 %. Tämä on 2,6 miljoonaa enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Jäsenkunnilta on saatu korvauksia huhtikuun loppuun mennessä 15,2 miljoonaa euroa. Tämä on noin 1 miljoonaa euroa (6,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Jaksotettuun talousarvioon verrattuna korvauksia on kertynyt myös 0,7 miljoonaa enemmän. Jos jäsen kunnille myynti jatkuu alkuvuoden kaltaisena, tullaan budjettitavoite ylittämään noin 2 miljoonaa euroa. Ulkokuntalaisille myydyistä palveluista on kertynyt korvaustuloja 8,9 miljoonaa euroa toteutuman ollessa 49,5 %. Tämä on 1,6 miljoonaa euroa enemmän verrattuna edelliseen vuoteen ja 2,9 miljoonaa euroa ja 48 % jaksotettua talousarviota parempi. Ulkokunnille myynti on jatkunut hyvänä edellisten vuosien tapaan ja voi yltää yli 26 miljoonaan euroon tänä vuonna. Asiakasmaksuja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 0,9 miljoonaa euroa. Asiakasmaksujen osalta on pysytty hyvin budjettitavoitteessa ja jos laskutus loppuvuoden osalta jatkuu samanlaisena, tullaan maksuja saamaan 0,2 miljoonaa yli budjetoidun. Muut toimintatuotot ovat toteutuneet budjetin mukaisesti. Toimintakuluja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 21,6 miljoonaa euroa. Tämä on 1,2 miljoonaa enemmän verrattuna edelliseen vuoteen vastaavaan aikaan. Toteutumaprosentti on 32 %. Tämä on 1,3 % alle budjetoidun, euromääräisesti 0,9 miljoonaa. Palkkoja on maksettu huhtikuun loppuun mennessä 14,3 miljoonalla eurolla. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 13,2 miljoonaa euroa, joten kasvua edelliseen vuoteen noin 1 miljoona eli 8 %. Toteutuma on jaksotettuun talousavioon verrattuna 0, 1 miljoonaa euroa suurempi. Varovaisesti arvioiden loppuvuoden palkkojen toteutuma näyttäisi siltä, että palkkamäärärahat tulevat ylittymään budjetoidusta noin 2 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoihin on käytetty huhtikuun loppuun mennessä 1,9 miljoonaa euroa eli 27,2 % budjetoidusta. Tämä on 0,2 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen ostoissa tultaneen pysymään budjetissa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on käytetty 1,4 miljoonaa eli 27, 1 % budjetoidusta. Tämän on hiukan vähemmän, kun edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vaall}atan kuntayhtyml Nenoopellontie -40, Nenonpelto Pul-.e1in vaihde Fa I ettmllimi.slf(uniml@vaatlja.la.fi Y-tuMUS: Kolipa.kka: Pieksamälll Alv rek.

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Hallitus , Liite nro 4 1 (7) Kehyssuunnitelma Hallinnon ja lainsäädännön muutoksista Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistuksen lähtökohdat ovat tiedossa keväällä 2021 hallituksen sotelakiesityksien mukaisina. Lakiesityksen käsittely eduskunnassa pitäisi valmistua kesäkuun aikana. Virallinen valmisteluvaihe tulisi alkaa ja soteuudistuksen lakien toimeenpano alkaen. Hyvinvointialueiden esivalmistelu on ollut käynnissä vuodesta 2020 lähtien useiden valtionapuhankkeiden voimin, joissa kehitetään myös nykyistä toimintaa. Vaalijala tekee yhteistyötä soteuudistuksen sisällöllisessä kehittämisessä Eteva kuntayhtymän ja Kårkulla samkommunin kanssa. Kolme valtakunnallista toimijaa ovat suurimmat alan kuntayhtymät Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihanke lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE on edelleen toiminnassa lähinnä erva-alueiden osaamis- ja tukikeskusten valmistelun osalta. Vaalijala tulee osallistumaan OT-keskusverkostoon, toiminnan sisällön suunnittelu edistyy. Valmistelun toinen osa on opetus- ja kulttuuriministeriön VIPverkosto ja Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä (Vaatu). VIP-verkosto keskittyy ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseen ja Vaatu korjaavien palveluiden tuottamiseen. VIP- ja Vaatutoiminnalla tuetaan varhaiskasvatusta ja kuntien lähikouluja oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Sateenkaaren erityiskoulu toimii omalla alueellaan Vaatutoimijana yhdessä sairaalaopetuksen, Valterin ja Valtion koulukodin kanssa. Kummatkin hankkeet vaikuttavat Vaalijalan palvelutoimintaan, mutta vielä ei ole tiedossa missä laajuudessa. Vaalijalan neljä päätavoitetta tulevassa soteuudistuksessa ovat: Vaalijalan palvelutoiminta pysyy yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisuuteen kuuluvat kaikki kuntoutuspalvelut ja avohuollon palvelut kaikissa maakunnissa eli Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Vaalijala on valtakunnallinen julkinen palvelujen tuottaja, jonka palveluista suurin osa kohdistuu Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueelle (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala) Vaalijala on toimintakykyinen ja kehittyvä erityispalvelujen tuottaja, jonka organisaatiomuoto on hyvinvointiyhtymä Sateenkaaren erityiskoulun ylläpito jatkuu osana Vaalijalan toimintaa Kuntakokous Vaalijalan on järjestänyt viime vuosina kuntakokouksia, joissa kuntien valitsemat edustajat ovat voineet vapaasti kertoa näkemyksiään Vaalijalan toiminnasta ja tulevaisuudesta. Seuraava kuntakokous on syksyllä 2021.

49 2 (7) Hitaasti uudistuvaa lainsäädäntöä Päivitetty laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on vähentämässä maksutuloja noin 45 M vuodessa julkisella sektorilla ja parantamassa vastaavasti asiakkaan asemaa. Uudistus astuu voimaan Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi. Uudessa vammaispalvelulaissa todettaisiin vammaisten subjektiiviset oikeudet ja luetteloitaisiin muut palvelut, luettelo ei olisi tyhjentävä vaan jättää tilaa palvelujen kehitystyölle. Vaalijala on osallistunut lain valmisteluprosessiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Riskinä uudistuksessa on vaativien kuntoutuspalvelujen hajautuminen moneen eri sosiaalihuollon ja terveydenhoidon lakiin kehitysvammalain kumoutuessa. Uudistuksen toteutuminen tapahtuu soteuudistuksen voimaanastumisen jälkeen. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittaminen tapahtuu lakien käytännön soveltamisen kautta, koska laeissa on samansuuntaisia palveluja. Ensisijaisesti vammaistenkin sosiaalipalvelut tuotetaan sosiaalihuoltolain perusteella. Yleinen itsemääräämisoikeuslaki on valmistelussa. Sen piirissä tulevat olemaan kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muut vammaiset ja mm. muistisairaat. Yleistä itsemääräämisoikeuslakia tarvitaan, jotta kehitysvammalaista voidaan luopua. Valmistelu saadaan päätökseen vasta vuoden 2023 jälkeen. Kaikkien kansalaisten työelämäosallisuuteen tähtäävä lainsäädäntöuudistus on nimeltään TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. uudistamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen osittain työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Lain aikataulu on avoin. Kuntoutusuudistuksesta on olemassa komitean raportti vuodelta Kuntoutukseen käytetään Suomessa noin 2 miljardia euroa vuodessa. Kuntoutuksen järjestämisvastuuta ollaan raportin mukaan siirtämässä Kelalta maakunnille, joka on jo osittain käytännössä tapahtunut. Uudistustyöllä voi olla merkittävä vaikutus myös Vaalijalan palvelutoimintaan, mutta sen aikataulu on avoin. Seuraavaa suuri lainsäädäntöuudistus koskee yleistä sosiaaliturvaa (sosiaaliturvauudistus), Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea. Se aloitti työnsä alkuvuonna 2020, jonka toimikausi päättyy Lainsäädäntötyössä on patoutuneita paineita johtuen siitä, että substanssilakien uudistamisaikataulu on ollut kytkettynä soteuudistuksien aikatauluun. Lainsäädäntöuudistuksia on ollut valmistelutilassa useita vuosia. Vaalijalan lähtökohta lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme vaikuttamistoiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa unohtamatta uudistusten vaikutuksia julkiseen talouteen.

50 3 (7) 2 Vaalijalan avopalvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta KEHAS-ohjelman keskiössä oli kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen eli valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Asunnoista yli puolet on osoitettu lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa on viime vuosina huomioitu myös muut kehitysvammaisen elämässään tarvitsemat palvelut. Työ jatkui vuoteen 2020 asti ilman erityistä ohjelmaa. Vammaisten asuntohankkeiden rahoitus Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAssa on kuitenkin vähentynyt. Vaalijalan asunto-ohjelma keskittyy jatkossa Vaalijalan olemassa olevien asuntokohteiden kunnostukseen ja uusien asumispalveluratkaisujen kehittämiseen mm. digitalisaatiota hyödyntäen. Vaalijala tuottaa avopalvelutoimintaa 14 kunnassa ja 17 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset monipalvelukeskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopussa asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä on noin 500 asuntoa. Tekemisen piirissä on noin 500 asiakasta. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee henkilöön. Avopalveluissa toteutetaan kehittämishanketoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joihin haetaan mm. STM:n ja ESR-rahoitusta. Hankkeet liittyvät mm. erityisryhmien työllistymiseen ja kehitysvamma-alan vetovoimaisuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden palvelurakenteista Vaalijalan avopalvelujen tavoitteet pohjautuvat edellisen uudistushankkeen ja KEHASohjelman tavoitteisiin. Tärkein lähtökohta on palvelujen kysyntään vastaaminen. Se on osoittanut, että keskeinen tehtävä Vaalijalle on vastata vaativimpiin asiakastarpeisiin myös avopalveluissa. Jako laitos- ja avopalveluihin on edelleen olemassa, mutta voidaan ennakoida, jaon merkityksen tulevan vähenemään. Se voisi korvautua esimerkiksi palvelujen vaativuuden tasomäärittelyllä. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus on tämän uuden ajattelun mukainen kokonaisuus, jossa laitos- ja avopalvelujen raja ylitetään tarvittaessa ja perusopetus toimii tiiviisti sen rinnalla, vaikka sillä on oma lainsäädäntönsä. Vaalijalan palvelutoiminnan tavoitteena on, että haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen kaikkien asiakasryhmien osalta tapahtuu asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Lasten ja nuorten kohdalla se on perhe. Siten voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin säästöistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Suunnitelmakaudella perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asemaa pyritään vahvistamaan kaikin tavoin soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

51 4 (7) Toimintamalli on ollut Vaalijalan palvelutoiminnan tavoitteena yli viisi vuotta, mutta toistaiseksi asiassa läpimurto on saavuttamatta. Tilanne näkyy edelleen kasvavina kalliina asiakaskohtaisina kustannuksina. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen laajentaminen kuntien taloudellisessa tilanteesta johtuen on kuitenkin vaikea tehtävä. Läpimurto jäänee toteutettavaksi tulevassa soteuudistuksessa. 3 Osaamis- ja tukikeskus on valtakunnallinen palvelujen tuottaja Nenonpellon yksiköt ovat keskeinen osa Vaalijalan osaamis- ja tukikeskusta. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä monivammaisten kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren peruskoulun erityisopetus sekä toisen asteen valmentava opetus yhteistyössä oppilaitosten kanssa ovat olennaisia osia kokonaisuudessa. Kuntoutuspalvelut ovat valtakunnallista toimintaa. Asiakkaiden ja maakuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät toiminnan laajuuden. Palvelujen sisältöä kehitetään ja suunnataan jatkuvasti, tarvittaessa nopeasti. Kuntoutuspalvelujen myynnistä nykyisten jäsenkuntien ulkopuolelle suuntautuu suunnitelmakauden lopussa yli 70 %, tällä hetkellä luku on yli 50 %. Vuoden 2020 lopussa Nenonpellossa on noin 135 asiakaspaikkaa, jonka lisäksi muualla Pieksämäellä on 35 paikkaa. Määrä on pienentynyt 30 paikkaa vuodesta Uusi kriisiyksikkö valmistuu vuonna 2022 ja täysin yksilölliselle kuntoutukselle hankitaan lisää tilaa. Kapasiteetin ennakoidaan suunnitelmakauden aikana laskevan 20 paikalla. Laitoksessa asuvaksi määritellään yli 3 kuukautta siellä olleet. Nenonpellon yksiköt eivät tuota uutta laitosasumista vaan toiminta on määräaikaista kuntoutusta. Hyvin pitkään palveluissa olleille iäkkäille asiakkaille asuminen on järjestetty poikkeustapauksissa. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla soveltuvien asumisjärjestelyjen osoittaminen on hidastunut vaativien asumispalvelujen niukkuuden vuoksi. Tahdosta riippumattoman hoidon ja kuntoutuksen tarve on Suomessa kasvanut ja Vaalijala toteuttaa sitä entistä enemmän kuvastaen erityisryhmien pahoinvoinnin lisääntymistä. Kaikki kuntoutus toteutetaan jatkossa viitekehysmallin pohjalta. Kunkin yksikön viitekehykseen kootaan näyttöön perustuvia kuntoutusmenetelmiä, joihin henkilöstö täydennyskoulutetaan. Kuntoutuksen vaikuttavuutta osoitetaan mm. RAI-ID-järjestelmän avulla. Se on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Se on erilainen kuin vanhuspalvelussa käytettävä RAI. Se on otettu käyttöön myös asumispalveluyksiköissä, suunnitelmakauden aikana käyttö kattaa sekä kuntoutus- että asumispalvelut.

52 5 (7) 4 Henkilöstön osaaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä Suunnitelmakauden alussa Vaalijalassa on noin 930 virkaa ja työsuhdetta. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja sijaisina toimii noin 350 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön määrä pysyy ennallaan. Henkilöstön keski-ikä on noin 44 vuotta, eniten on kasvattanut osuuttaan ikäryhmä vuotiaat. Vaalijalan palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä noin 60 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Pieksämäellä. Määrä on ollut viime vuodet vakaa. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan täydennyskoulutuksella ja yhteistyöllä oppilaitosten kanssa. Merkittävin keino on oppisopimukset ja koulutussopimukset, joita on keskimäärin 50, määrää pyritään vielä lisäämään. Vaalijalan on huolehdittava itse tutkintoihin tähtäävästä koulutuksesta entistä enemmän. Vaativan palvelutoiminnan hoitaminen edellyttää jatkuvasti henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymisvalmiuksia. Vaalijala turvaa riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Työkyvyn ylläpitämiseen on erityisesti panostettu. Vaalijala tulee jatkossa edistämään ja jossain määrin tuottamaan alan soveltava tutkimusta. Mielenkiintomme on mm. kuntoutusmenetelmissä ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tullaan tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Syksystä 2021 alkaen panostus tki-toimintaan tulee edelleen kasvamaan. Vaalijalan toiminta-alueen yleinen elinvoimaisuus on asia, jota pitää tukea niillä keinoilla, mitä Vaalijalan käytettävissä on. Se on pitkälti yhteistyötä muiden työnantajien kanssa. 5 Vaalijalan talous tasapainossa Vaalijalan käyttömenot ovat suunnitelmakauden alussa noin 75 M. Käyttötalousmenoja lisäävät kasvavat avopalvelut. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää ylijäämäistä vuositulosta, sen vaatimus on kustannustehokas toiminta ja palvelujen joustava hinnoittelu. Ensi vuoden palkkamenojen nousua ei voida vielä arvioida, koska uusi KVTES on toukokuussa vielä neuvottelupöydällä. Vuoden 2022 budjetti tullaan laatimaan 1,5 %:n palkkojen korotus huomioiden. Kuntasektori maksaa yli 80 prosenttia Vaalijalan menoista. Asiakasmaksujen osuus tulokertymästä on pieni pitkäaikaisen laitoshoidon vähenemisen myötä. Jäsenkuntien näkökulmasta on huomattava, että ulkokuntien palvelutoiminnan ostot ovat noin 24 M vuodessa. Valtakunnallinen toiminta vahvistaa toimintayksikköjen työssäkäyntialueen taloutta ja työllisyyttä. Nenonpellon yksiköiden suoritehinnat ensi vuodelle päätetään hallituksen toukokuun kokouksessa ja avopalvelujen hinnat hallituksen syyskuun kokouksessa. Päätösaikataulua on aikaistettu kuntien pyynnöstä.

53 6 (7) Asuntojen rakentaminen ja hankinta on edelleen määrällisesti lähivuosien merkittävä investointisuunta. Uudishankkeissa pyritään käyttämään ARAn rahoitusta, muuten suositaan tilojen vuokraamista. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat pääomamenot ja käyttömenot katetaan perittävillä vuokrilla. Kirjanpidossa palvelutoiminta ja rakennusten talous on eriytetty. Tulevina vuosina joudutaan peruskorjaamaan tai uusimaan vanhinta asuntokantaa, joka rahoitetaan vuokratuloista. Kysyntää Vaalijalan uusille monimuotoisille asumispalveluille on olemassa. Kiinteistöleasing rahoitustapana soveltuu uudisrakentamisessa, jos ARArahoitus kohteeseen ei ole tarkoituksenmukaista. Nenonpellon rakennuskannan peruskorjaukset pyritään rahoittamaan tulorahoituksella. Valtion avustuksia käytetään kohteisiin silloin, kun niitä on saatavilla, mutta niiden fiskaalinen merkitys jää vähäiseksi. Korjausinvestointeja tehdään siinä määrin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkällä aikavälillä tarvitaan. Perusopetustilat Nenonpellon ulkopuolella vuokrataan. Kuntoutustoiminnan uudisrakentaminen on vaihtoehto silloin, kun peruskorjaamalla ei ole saavutettavissa tarkoituksenmukaisia tiloja ja tällöin rahoitusmuotona voi olla myös kiinteistöleasing. Avopalvelujen palvelutilojen hankinnassa suositaan vuokrausta, mutta uudisrakentaminen on myös mahdollista. Merkittävimmät muut investoinnit liittyvät ICT-hankintoihin. Vuosi-investointien bruttomäärä on 5 miljoonan euron tasolla. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. Talousarvion sitovuus Vaalijalan kuntayhtymän talousarvio on yhtymäkokoukseen nähden sitova tehtäväalueiden nettosummien tasolla ja hallitukseen nähden sitova tulosalueiden nettosummien tasolla. 6 Vaalijalan palvelutoiminnan merkittävimmät riskit Pitkän aikavälin merkittävin riski on ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön vaikeutuva rekrytointi Itä-Suomessa. Asia koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Digitalisaatio voi jossain määrin auttaa, mutta vaativien palvelujen tuottaminen on aina työvaltaista. Riskiä torjutaan omalla aktiivisella täydennyskoulutuksella ja tutkintoperusteisen koulutuksen järjestämisellä oppilaitosten kanssa, unohtamatta alueiden elinvoimaisuuden tukemista. Vaalijalan palvelutoiminnan perusriski on palvelujen järjestäjätahon eli kuntasektorin heikkenevä taloudellinen kantokyky, joka rakentuu kuntataloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä. Nykyinen tilanne luo suuret odotukset tulevalle soteuudistukselle, joka olennaisesti muuttaa nykyisen asetelman. Sotekustannukset ovat kasvussa vanhenevasta väestörakenteesta johtuen. Kolmas palvelutoimintaan liittyvä riski liittyy maineeseen. Vakavat tai toistuvat epäonnistumiset vaativassa palvelutoiminnassa voivat johtaa nopeasti organisaation tilanteeseen, jossa sillä ei enää ole toimintaedellytyksiä. Vaalijalan sertifioidun laatujärjestelmän avulla prosesseja kehitetään siten, että riskit hallitaan. Vaalijalan täytyy ylläpitää laatua tuottamissaan palveluissa.

54 7 (7) Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa koko kehyssuunnitelmaan ja sen lisäksi seuraaviin erilliskysymyksiin: 1. Millaisia valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueella (nykyinen KYS erva) voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa? 2. Millä tavalla vahvistetaan kuntien peruspalvelujen ja Vaalijalan erityispalvelujen välistä yhteistyötä ja lisätään ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä? 3. Vaalijalan Sateenkaaren kouluun on oppilasjono, joka ylittää koulun kapasiteetin. Mitä Vaalijala voisi tehdä kuntien koulujen tukemiseksi, jotta opetus siellä onnistuisi?

55 Hallitus , Liite nro 5 Palveluhinnasto 1 (14) Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, kuntoutusyksiköt Aikuiset (alaikäraja 18 vuotta kuntoutusyksiköissä) Hintaluokka Taso alkaen Vrk-hinta 307,00 319,00 Puitesopimuskunta + 10 % 337,70 350,90 Ulkokuntahinta + 20 % 368,40 382,80 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen ja kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niistä selviytymisestä, liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai asuinoloista ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta ja strukturointi, mahdollinen opiskelu ilman henkilökohtaista avustajaa sekä omavalintainen vapaa-ajan toiminta ryhmässä ilman henkilökohtaista avustajaa, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveydenhoito, lääkitys ja seuranta, vähintään ½ vuoden välein ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin, tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna puolen vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

56 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 2 Vrk-hinta 380,00 Puitesopimuskunta + 10 % 418,00 Ulkokuntahinta + 20 % 456,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen ja kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niistä selviytymisessä, liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai asuinoloista ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu tuettu päiväaikainen toiminta ja strukturointi, mahdollinen opiskelu sekä omavalintainen vapaa-ajan toiminta ryhmässä tuettuna, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveydenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, vähintään ½ vuoden välein tai lakisääteisesti useammin tavoitteiden väliarviointi asiakkaan, lähettävän tahon ja läheisten kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin, tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin ½ vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

57 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso alkaen Vrk-hinta 490,00 470,00 Puitesopimuskunta + 10 % 539,00 517,00 Ulkokunta hinta + 20 % 588,00 564,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laajaalaista tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen ja/tai kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niistä selviytymisessä ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai asuinoloista ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman tavoitteellinen suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta ja strukturointi, mahdollinen opiskelu sekä omavalintainen tarvittaessa yksilöllisesti tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät kuntoutuksen aikana arvioidut ja annetut terapiat (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, psykoterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen 4-6 h/pv. Vähintään 3 kk:n välein ja/tai lakisääteisesti useammin tavoitteiden väliarvio asiakkaan, lähettävän tahon ja läheisten kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna ½ vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

58 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso alkaen Vrk-hinta 610,00 590,00 Puitesopimuskunta + 10 % 671,00 649,00 Ulkokuntahinta + 20 % 732,00 708,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laaja-alaista tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen ja kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niistä selviytymisessä ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta, haasteellisesta käytöksestä ja/tai asuinoloista ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta ja strukturointi, mahdollinen tuettu opiskelu sekä omavalintainen tarvittaessa yksilöllisesti tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät kuntoutuksen aikana annetut terapiat (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, psykoterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen 6-10 h/pv. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumaton 1 kk:n välein) ja/tai lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan, lähettävän tahon ja läheisten kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna ½ vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

59 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso alkaen Vrk-hinta 720,00 700,00 Puitesopimuskunta + 10 % 792,00 770,00 Ulkokuntahinta + 20 % 864,00 840,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laaja-alaista tutkimuksen ja tilanteen kartoituksen ja/tai diagnoosin tarkennuksen, runsaan tuen, valvonnan, avustamisen ja/tai kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai sairaudesta ja/tai asumisen haasteista ja/tai käyttäytymisen erityisistä haasteista ja/tai muusta vaativan erityisen tuen tarpeista johtuen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut, tutkimukset ja arvioinnit sovittuna sovituin menetelmin ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta ja strukturointi, mahdollinen tuettu opiskelu sekä omavalintainen tarvittaessa yksilöllisesti tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät lääkärin määräämät kuntoutuksen aikana annetut terapiat (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, psykoterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen h/pv. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumaton 1 kk:n välein) ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan, lähettävän tahon ja läheisten kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin ½ vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

60 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso alkaen Vrk-hinta 890,00 870,00 Puitesopimuskunta + 10 % 979,00 957,00 Ulkokuntahinta + 20 % 1 068, ,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa, kiireellistä tai kriisiytynyttä laaja-alaista tutkimuksen ja tilanteen kartoituksen ja/tai diagnoosin tarkennuksen, runsaan tuen, valvonnan, avustamisen ja kuntoutuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai sairaudesta ja/tai asumisen haasteista ja/tai käyttäytymisen vakavista, laaja-alaisista haasteista ja/tai muusta vaativan erityisen tuen tarpeista johtuen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta. Asiakkaan kuntoutus ja tutkimus vaativat erityistä laaja-alaista moniammatillista osaamista. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman tavoitteellinen suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö läheisten kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta ja strukturointi tai opiskelu sekä omavalintainen tarvittaessa yksilöllisesti tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatuotteet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät lääkärin määräämät kuntoutuksen aikana annetut terapiat (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, psykoterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen h/pvä tai enemmän. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumaton) ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarvio asiakkaan, lähettävän tahon ja läheisten kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), rajoittamaton yhteydenpito asiakkaan omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna ½ vuoden välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

61 Palveluhinnasto 1 (14) Tahdosta riippumaton erityishuolto: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/ ; 37; 38; 42; 81. Tahdosta riippumaton erityishuolto lakisääteiset toiminnat, seurannat, valvottu, suunniteltu, liikkuminen, tarvittaessa ratkaisuna käytetty poistumisen estäminen, tahdosta riippumaton erityishuolto toteutuu kyseisessä laitoksessa, tarvittavat tuetut lakisääteiset oikeusprosessit. Erityisterapiat sovitaan yksilöllisesti erikseen eli kuuluvatko kuntoutuksen hintaan vai vaaditaanko erillinen maksusitoumus (kuten esim. traumaterapia, kiintymyssuhdeterapia). Henkilökohtainen ohjaus: henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa sitä, että lähiohjaaja on koko ajan asiakkaan kanssa läsnä klo välisenä aikana. Lähiohjaus voi olla päivän mittaan jaettuna useampaan jaksoon. Tarvittaessa asiakkaalla voi olla esim. kaksi lähiohjaajaa yhtä aikaa esimerkiksi koulussa (lähiohjaaja-aika tällöin h x 2) alkaen: Henkilökohtainen ohjaus: henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa sitä, että lähiohjaaja on koko ajan asiakkaan kanssa läsnä klo välisenä aikana. Lähiohjaus voi olla päivän mittaan jaettuna useampaan jaksoon. Tarvittaessa asiakkaalla voi olla esimerkiksi kaksi lähiohjaajaa yhtä aikaa esimerkiksi koulussa (lähiohjaaja-aika tällöin h x 2). Lähiohjaus tapahtuu sosiaali- ja terveysalalle koulutetun henkilön valvonnassa. Henkilökohtainen yöhoitaja klo e /tunti (henkilökohtainen ohjaus on hinnoiteltu muuten klo 06-22). Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

62 Palveluhinnasto 1 (14) Lapset ja nuoret (ikäraja alle 26 vuotta oppilaskodeissa) Hintaluokka Taso 1 Vrk-hinta 320,00 Puitesopimuskunta + 10 % 352,00 Ulkokuntahinta + 20 % 384,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai koulunkäynnissä ja/tai kotitilanteesta ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, tiivis yhteistyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai opiskelu ilman henkilökohtaista avustajaa sekä omavalintainen vapaa-ajan toiminta ryhmässä ilman henkilökohtaista avustajaa, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveydenhoito, lääkitys ja seuranta, vähintään ½ vuoden välein ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin, tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

63 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 2 Vrk-hinta 425,00 Puitesopimuskunta + 10 % 467,50 Ulkokuntahinta + 20 % 510,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niissä selviytymisessä ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja käyttäytymisen haasteista ja/tai koulunkäynnissä ja/tai kotitilanteesta ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, tiivis yhteistyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai opiskelu sekä omavalintainen tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaanhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, vähintään 3 kk:n välein ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarvio asiakkaan, lähettävän tahon ja perheen kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin, tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus ) Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

64 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 3 Vrk-hinta 585,00 Puitesopimuskunta + 10 % 643,50 Ulkokuntahinta + 20 % 702,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laajaalaista tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja niistä selviytymisessä ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja käyttäytymisen moninaisista haasteista ja/tai koulunkäynnissä ja/tai kotitilanteesta ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai opiskelu sekä omavalintainen tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaanhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät terapiat kuntoutuksen aikana ja terapiatarpeen arviointi (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, perheterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen 4-6 h/pv. Vähintään 3 kk:n välein ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarvio asiakkaan, lähettävän tahon ja perheen kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet ja 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

65 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 4 Vrk-hinta 680,00 Puitesopimuskunta + 10 % 748,00 Ulkokuntahinta + 20 % 816,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laaja-alaista tutkimuksen, tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta, hyvin haasteellisesta käytöksestä ja/tai koulunkäynnissä ja/tai kotitilanteesta ja/tai muusta erityisen tuen tarpeesta johtuen. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa. Tulosyy voi olla äkillinen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta (tahdosta riippumaton yli 18 v.). Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai opiskelu sekä omavalintainen vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatuotteet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät terapiat ja terapiatarpeen arviointi kuntoutuksen aikana (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, perheterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen 6-10 h/pv. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumatonta 1 kk:n välein) ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan, lähettävän tahon ja perheen kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

66 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 5 Vrk-hinta 790,00 Puitesopimuskunta + 10 % 869,00 Ulkokuntahinta + 20 % 948,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen jatkuvaa tai kiireellistä tai kriisiytynyttä laaja-alaista tutkimuksen ja tilanteen kartoituksen ja/tai diagnoosin tarkennuksen, runsaan tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai sairaudesta ja/tai kotitilanteesta ja/tai koulunkäynnin haasteista ja/tai käyttäytymisen erityisistä haasteista ja/tai muusta vaativan erityisen tuen tarpeista johtuen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta (tahdosta riippumaton yli 18 v.). Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeussuunnitelman suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö ja perhetyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai opiskelu sekä omavalintainen vapaaajan toiminta, oma huone, hygieniatuotteet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät terapiat ja terapiatarpeen arviointi (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, perheterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen h/pv. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumatonta 1 kk:n välein) ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarviointi asiakkaan, lähettävän tahon ja perheen kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), asiakkaan rajoittamaton yhteydenpito hänen omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

67 Palveluhinnasto 1 (14) Hintaluokka Taso 6 Vrk-hinta 900,00 Puitesopimuskunta + 10 % 990,00 Ulkokuntahinta + 20 % 1 080,00 Palvelukuvaus Asiakkaalla on tulosyyhyn perustuen laaja-alaista tutkimuksen ja tilanteen kartoituksen ja/tai diagnoosin tarkennuksen, runsaan tuen, valvonnan, avustamisen, kuntoutuksen ja kasvatuksen tarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa, elintoiminnoissa, fyysisestä sairaudesta, vammasta, psyykkisestä tilanteesta ja/tai sairaudesta ja/tai koulunkäynnin haasteista ja/tai käyttäytymisen vakavista, laaja-alaisista haasteista ja/tai muusta vaativan erityisen tuen tarpeista johtuen. Asiakkaan erityishuolto voi olla tahdosta riippumatonta (tahdosta riippumaton yli 18 v.). Asiakkaan kuntoutus ja tutkimus vaativat erityistä laaja-alaista moniammatillista osaamista. Palveluun kuuluu Yksilöllinen kuntoutusprosessin ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelman suunnittelu tavoitteineen, tilannearvio, toteutus, seuranta ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa, moniammatilliset asiantuntijapalvelut ja tutkimukset sovittuna ja lakisääteisesti (mm. sosiaalityöntekijä, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi), tarvittava hoiva, hoito, huolenpito, vuorokausirytmi sekä kommunikointi asiakkaan omin kommunikaatiokeinoin, kommunikaation yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja hankinta (hankinta yli 3 kk:n kuntoutus), tiivis yhteistyö ja perhetyö perheiden kanssa, mahdollinen ensikäynti kotona ennen kuntoutukseen tuloa, asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu päiväaikainen toiminta (strukturointi), peruskoulu Sateenkaaren erityiskoulussa (kustannukset sovitaan erikseen) tai tuettu opiskelu sekä omavalintainen tuettu vapaa-ajan toiminta, oma huone, hygieniatarvikkeet, terveyden- ja sairaudenhoito, lääkitys, lääkitysmuutokset ja seuranta, asiakkaan tarvitsemat lääkärin määräämät terapiat (esim. musiikki-, ratsastus-, puhe-, perheterapia kuten Kela ne myöntäisi). Asiakas saa tarvitsemansa henkilökohtaisen ohjauksen h/pv tai enemmän. Vähintään 3 kk:n välein (tahdosta riippumatonta 1 kk:n välein) ja lakisääteisesti tavoitteiden väliarvio asiakkaan, lähettävän tahon ja perheen kanssa, omahoitajien ja kuntoutuskoordinaattorin palvelut (ks. omahoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin tehtävät), rajoittamaton yhteydenpito asiakkaan omaan verkostoonsa peruspuhelimella tms. omin kommunikaatiokeinoin. Tulotilanteen kuljetukset kuntoutukseen ja kotiuttamispalvelut kuljetuksineen tarvittaessa avustettuna sekä yli 3 kk:n kuntoutus; perusvaatetus tarvittaessa, tarvittavat apuvälineet, 2 vuoden välein silmälasit, kotikäyntien kuljetukset tarvittaessa saatettuna noin 3 viikon välein sekä suuhygienistin ja hammaslääkärin palvelut. (ks. kuntoutusyksikön palvelukuvaus Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

68 Palveluhinnasto 1 (14) Henkilökohtainen yöhoitaja klo 22-06, 30 e/tunti (henkilökohtainen ohjaus on hinnoiteltu muuten klo 06-22) Erityisterapiat sovitaan yksilöllisesti erikseen eli kuuluvatko kuntoutuksen hintaan vai vaaditaanko erillinen maksusitoumus (kuten esim. traumaterapia, kiintymyssuhdeterapia) Tahdosta riippumaton erityishuolto: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/ ; 37; 38; 42; 81. Tahdosta riippumaton erityishuolto lakisääteiset toiminnat, seurannat, valvottu, suunniteltu, liikkuminen, tarvittaessa ratkaisuna käytetty poistumisen estäminen, tahdosta riippumaton erityishuolto toteutuu kyseisessä laitoksessa, tarvittavat tuetut lakisääteiset oikeusprosessit. Henkilökohtainen ohjaus: henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa sitä, että lähiohjaaja on koko ajan asiakkaan kanssa läsnä klo välisenä aikana. Lähiohjaus voi olla päivän mittaan jaettuna useampaan jaksoon. Tarvittaessa asiakkaalla voi olla esim. kaksi lähiohjaajaa yhtä aikaa esimerkiksi koulussa (lähiohjaaja-aika tällöin h x 2) alkaen: Henkilökohtainen ohjaus: henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa sitä, että lähiohjaaja on koko ajan asiakkaan kanssa läsnä klo välisenä aikana. Lähiohjaus voi olla päivän mittaan jaettuna useampaan jaksoon. Tarvittaessa asiakkaalla voi olla esimerkiksi kaksi lähiohjaajaa yhtä aikaa esimerkiksi koulussa (lähiohjaaja-aika tällöin h x 2). Lähiohjaus tapahtuu sosiaali- ja terveysalalle koulutetun henkilön valvonnassa. Asiakirjan nimi: Palveluhinnasto Päiväys ja hyväksyjä: xxx Hallitus Voimassaoloaika: Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja

69 Hallitus , Liite nro 10 Lääkehoitosuunnitelma 1 (21) VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Työryhmä: Juhani Keinonen Johanna Lipsanen Terhi Piirainen Otto Alakiikonen Heli Ylönen Meeri Kimonen Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

70 Lääkehoitosuunnitelma 2 (21) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT Lääkehoidon vaativuustasot Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat Lääkehoidon prosessi Lääkehoitoa ohjaavat periaatteet LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Tehtävien edellyttämän osaamisen varmistaminen Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja (AMK) Lääkehoidon koulutuksen saanut nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, lähihoitaja Sosiaalialan ammattihenkilö Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö, lähiavustaja, sosionomi, geronomi Lyhytaikainen sijainen Opiskelija Täydennyskoulutus Perehdytys Lupakäytännöt ja osaamisen varmistaminen LÄÄKEHUOLTO Lääkehuollon prosessin kuvaus Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Lääkekaapin ja dosettikaapin avainten hallinta Lääkkeiden hävittäminen, lääkekaapin siivous ja muut huoltotoimenpiteet N-LÄÄKKEET ASIAKKAAN INFORMOINTI JA NEUVONTA LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI ROKOTTAMINEN DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU Kirjaaminen Tietosuoja SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ Poikkeamaseuranta Lomakkeet Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

71 Lääkehoitosuunnitelma 3 (21) 1 JOHDANTO Lääkehoitosuunnitelma pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemaan "Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa" (THL 14/2015). Tässä lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan Vaalijalan Nenonpellon yksiköiden ja avopalvelujen henkilöstön toteuttaman lääkehoidon periaatteet ja vastuunjako sekä määritellään lääkehoidon toteuttamisen käytäntö, lääkehoitoon osallistuvien osaamisvaatimukset ja lupakäytäntö. Vaalijalan kuntayhtymässä lääkehoitoa toteuttavat sairaanhoitajat, hoitajat ja ohjaajat lääkärin antamien kirjallisten ohjeiden mukaan. Tämän suunnitelman tavoitteena on parantaa lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa, suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteena on kannustaa jatkuvaan työn kehittämiseen ja lääkehoito-osaamisen ylläpitämiseen sekä kuntoutuksen laadun ja asiakasturvallisuuden parantamiseen. Lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan kolmen vuoden välein tai tarpeen mukaan. Yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja ne hyväksyy yksikön lääkäri/vastuulääkäri/-lääkärit. 2 KESKEISET KÄSITTEET Tässä suunnitelmassa käytetään mm. seuraavia käsitteitä: Luonnollista tietä annettava lääke teitä luonnollista antoreittiä käyttäen esim. suu- lääke, joka voidaan antaa ilman erityisiä toimenpihun, silmään, nenään, peräsuoleen PKV-lääke pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke N-lääke varsinainen huumausaine R-lääke reseptilääke Injektio ihon alle (sc), lihakseen (im) annettava lääke ja antotekniikka Lääkehoitopoikkeama virhe, erehdys, vahinko, haitta, läheltä piti tapaus Lääkehoitoon kouluttamaton Terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö Nimikesuojattu laillistettu ammattihenkilö Lääkehoidon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti henkilö, joka ei ole saanut lääkehoidon opetusta esim. lähiavustaja lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja lähihoitaja, perushoitaja sosiaalialan, sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan tutkintojen tuottamista ammateista niitä, joiden peruskoulutukseen sisältyy lääkehoidon koulutusta vähintään 5 op

72 Lääkehoitosuunnitelma 4 (21) 3 LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 3.1 Lääkehoidon vaativuustasot Vaalijalan kuntayhtymän asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia autistisia, psykiatrisia tai vaikeasti kehitysvammaisia ja iältään alle 1 vuoden ikäisistä vanhuksiin. Osa asiakkaista on pitkäaikaiskuntoutuksessa, suurin osa lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla. Avopalveluissa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan. Yksiköt ovat profiloituneet eri osaamisen alueille, ja lääkehoidon vaativuustaso vaihtelee yksiköittäin asiakkaiden lääkityksen tarpeen mukaan. Asiakkaiden lääkkeet annetaan pääsääntöisesti luonnollista tietä, mutta voi olla myös ihon alle tai lihakseen pistettäviä lääkkeitä. Käytössä on R-lääkkeitä, PKV-lääkkeitä, harvemmin N-lääkkeitä. Yksiköiden omissa lääkehoitosuunnitelmissa on kuvattu yksikön asiakaskuntaa, lääkehoidon vaativuustasoa ja erityispiirteitä. Vaalijalan kuntayhtymän palveluasumisen asiakkaat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia asiakkaita. Useimmilla heistä on enemmän kuin yksi pitkäaikaissairaus, joten päivittäinen lääkehoidon toteutus on vaativaa. Lääkkeet jaetaan viikkodosetteihin joko ohjaajien toimesta tai asiakas voi toimintakykynsä mukaan myös itse jakaa omat lääkkeensä sekä myös huolehtia lääkkeen oton itsenäisesti. Joissain yksiköissä on käytössä apteekin annosjakelupalvelu. Nämä asiat on kuvattu asiakkaan yksilölliseen suunnitelmaan sekä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan ja suunnitelmat tarkistetaan säännöllisesti. 3.2 Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat Lääkehoidon riskikartoituksen mukaan keskeisimpiä riskitekijöitä ovat: Osaamisen ongelmat: Lääkkeen tarpeen arviointi, toteutus ja lääkkeen vaikutusten arviointi. Lääkkeiden yhteisvaikutukset. Kirjaamisen ongelmat: Lääkelistojen luotettavuus, lääkelistojen ajan tasalle saattaminen. Todelliset poikkeamat: Aseptiikka. Lääke jää antamatta. Annos on väärä. Lääke annetaan väärälle asiakkaalle ja väärään aikaan. Asiakkaaseen liittyvät ongelmat: Asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia eri-ikäisiä henkilöitä. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

73 Lääkehoitosuunnitelma 5 (21) Vaalijalan asiakaskuntaan kuuluu asiakkaita, jotka ovat ikänsä tai sairauksiensa vuoksi erityisen herkkiä lääkkeiden haittavaikutuksille. Joillain on käytössään paljon erilaisia lääkkeitä, mikä altistaa haitoille ja yhteisvaikutuksille. On myös asiakkaita, jotka ovat lääkekielteisiä tai eivät muista syistä aina halua ottaa lääkkeitään. Asiakaskunta ja lääkehoidon vaativuustaso sekä mahdolliset riskitekijät vaihtelevat eri Vaalijalan yksiköiden välillä. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa pohditaan lääkehoidon riskejä juuri kyseissä yksikössä. Vaalijalassa käytössä olevista riskilääkkeistä on koottu erillinen taulukko, joka löytyy VISOsta (Dokumentit -> Lääkehoitosuunnitelma -> Riskilääkkeet). Riskilääkkeitä voivat olla korkean riskin lääkkeet, jotka voivat aiheuttaa vakavia haittatapahtumia, erityistä seurantaa vaativat lääkkeet sekä helposti sekaisin menevät lääkkeet, esimerkiksi ulkonäöltään ja kirjoitusasultaan toisiaan muistuttavat ns. LASAlääkkeet. Tätä taulukkoa yksiköt voivat käyttää apuna kartoittaessaan oman yksikön riskilääkkeitä Lääkehoidon prosessi Prosessin kulku Lääkkeen tarve Lääkehoidon tarpeen arviointi taudinmääritys, lääkemääräys Lääkkeen tilaus Lääkkeen toimitus Lääkehoidon toteutus Lääkkeiden annostelu Kirjaaminen Arviointi Osallistujat Asiakas Lääkäri Sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja Farmaseutti Sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja Sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja Lääkäri, sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja Asiakas, lääkäri, kuntoutushenkilöstö/ asumisen henkilöstö Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

74 Lääkehoitosuunnitelma 6 (21) Lääkehoitoa ohjaavat periaatteet Turvallisuus Ammattitaitoisuus Luotettavuus Suunnitelmallisuus Taloudellisuus Jatkuvuus oikea lääke oikealle asiakkaalle, oikeaan aikaan, oikein annosteltuna tietoisuus mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään aseptiikka, etiikka, lääkevalmistajan ja lääkärin määräykset, toimintavarmuus lääkitys pohjautuu todelliseen, todettuun tarpeeseen, lääkitystä toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaan ja hänen valvonnassaan vältetään hukkaa ja hävikkiä, arvioidaan kokonaiskustannuksia yksikön näkökulmasta häiriötön tiedonkulku 4 LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 4.1 Tehtävien edellyttämän osaamisen varmistaminen Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen edellytyksenä on virallisesti hyväksytty tutkinnon antava koulutus. Tutkinnon perusteella myönnetään ammatinharjoittamisoikeus, -lupa ja/tai nimikesuojaus. Tutkinnon olemassaolo varmistetaan työhönottotilanteessa. Työhönottotilanteessa varmistetaan myös sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Valviralta, ettei se ole rajoittanut työntekijän ammatinharjoittamisoikeutta. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja seuraaminen on yksikön esimiehen tehtävä. Esimies varmistaa, että yksikössä on työvuorossa aina lääkeluvallinen hoitaja. Mikäli lääkeluvallista hoitajaa ei olisi, toimintaohje tässä tilanteessa kirjoitetaan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan ennakkoon. Osaaminen voidaan todeta työhönottotilanteessa tai kehityskeskusteluissa. Osaaminen osoitetaan todistuksin ja näyttötutkinnoin. Koska opetussuunnitelmat vaihtelevat ja opiskelijoiden mahdollisuudet käytännön harjoitteluun ovat tällä hetkellä hyvin erilaiset, on esimiehen varmistettava työhönottotilanteessa seuraavat asiat: - peruskoulutukseen on sisältynyt lääkeopetus: - sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja (AMK) vähintään 9 opintopistettä (op) - suuhygienisti, ammattialan opintosuunnitelman mukainen lääkehoidon koulutus Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

75 Lääkehoitosuunnitelma 7 (21) - lähihoitaja, perushoitaja, mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari, vähintään 5 osaamispistettä (osp) tai 3 opintoviikkoa (ov) - sosionomi (AMK) vähintään 5 osaamispistettä (osp) tai 3 opintoviikkoa (ov) - työkokemus ja lääkehoidon käytännön osaaminen - lisäkoulutuksella (vastaava kuin lähihoitajilla) hankittu lääkehoidon pätevyys (lääkehoitoon kouluttamattomat, esim. hoitoapulainen, lähiavustaja). Vaalijalassa on käytössä lääkehoidon täydennyskoulutuksena LOVe-verkkokoulutus. Lääkehoidon täydennyskoulutus edellytetään vähintään joka 5. vuosi. Myös muissa organisaatioissa suoritettu LOVe-verkkokoulutus hyväksytään, jos siitä on todistus ja suorittamisesta on kulunut aikaa vähemmän kuin 5 vuotta. Yleisperiaate on: Lääkehoitoon osallistuvat ne, joilla on riittävä koulutuksen antama perusosaaminen tai lisäkoulutuksella ja näytöllä hankittu osaamisen täydennys. Lääkehoidon koulutusta kerrataan vähintään 5 vuoden välein paitsi, jos työtehtävät muuttuvat tai muut syyt puoltavat lääkeasioiden kertausta useammin. Lääkehoidon näytöt tulee aloittaa riittävän ajoissa ennen kuin entinen lupa menee vanhaksi. Näytöt ja tentit luetaan työajaksi. Tenttejä voi suorittaa kolme kertaa työajalla. Sen jälkeen ne suoritetaan omalla ajalla. Mikäli työntekijä ei kaikesta huolimatta suoriudu lääkehoidon osaamisvaatimuksista, hänelle tarjotaan muuta työtä. LOVe-lääkehoidon koulutuksen osallistumisvelvoite on yhteneväinen Nenonpellon yksiköissä ja avopalveluyksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Love-koulutuksen lisäksi vaaditaan osaamis- ja tukikeskuksen työntekijöiltä kirjallinen lääkärin tentti ja avopalveluiden työntekijöiltä Kehitysvammaisten lääkehoito-verkkokoulutus vähintään joka 5. vuosi. Sairaanhoitajat/hoitajat/ohjaajat suorittavat koulutuksensa mukaisen lääkehoidon koulutuksen kolmen kuukauden kuluessa työhön tulosta. Jos lääkeluvallinen työntekijä vaihtaa yksikköä, tulee aina ennen lääkehoitoon osallistumista olla käytynä perehdytyssuunnitelmasta vähintään lääkehoito-osio ja lääkkeiden jakonäyttö vähintään yhden kerran. Poikkeuksena tähän tukiyököt osaamis- ja tukikeskuksessa ja varahenkilöstö avopalveluissa, heidän ei tarvitse tehdä jakonäyttöjä joka yksikköön. Perehdyttäjänä ja näyttöjen vastaanottajana toimii lääkeluvan omaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja). Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

76 Lääkehoitosuunnitelma 8 (21) Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja (AMK) Sairaanhoitajalta vaaditaan, että hän on saanut peruskoulutuksessaan lääkehoidon teoreettista opetusta vähintään 9 opintopistettä. Osaamisen varmistamiseen kuuluu 1) Yksikön perehdytys 2) LOVe-lääkekoulutuksen LOP-osio, laskut sekä PKV-osio 3) Lääkärin ja apteekkarin luennot 4) lääkkeen jakaminen dosettiin x3 valvotusti 5) injektio ihon alle (s.c.) x3 valvotusti 6) injektio lihakseen (i.m.) x3 valvotusti 7) lääkärin suullinen/kirjallinen tentti tai avopalveluissa Helsingin yliopiston kehitysvammaisten lääkehoidon koulutusosio, jonka jälkeen johtava lääkäri antaa sairaanhoitajalle luvan määräajaksi - 5 vuotta. Lupa pätee tässä työpaikassa ja antaa oikeuden: - tilata lääkkeitä - saattaa lääkkeitä käyttökuntoon - jakaa lääkkeitä dosettiin - antaa lääkettä luonnollista tietä (suuhun, iholle, silmään, korvaan, nenään, hengitysteitse, peräsuoleen, emättimeen jne.) - antaa lääkettä, ihon alle, lihakseen. Jos sairaanhoitaja on työtehtävässä, jossa hän tarvitsee rokotuslupaa tai suonensisäistä iv-annostelulupaa, hän suorittaa LOVe-koulutuksesta IV- osion ja/tai Rokotus-osion ja lisäksi sovitut näytöt, jonka jälkeen johtava lääkäri antaa sairaanhoitajalle luvan määräajaksi - 5 vuotta. Lupa pätee tässä työpaikassa ja antaa oikeuden: - Antaa aloittaa ja toteuttaa potilaskohtainen nestehoito - Annostella ja antaa suonensisäinen lääkehoito - Annostella ja lisätä lääkeainetta infuusionesteeseen - Antaa tarvittavat, erikseen määritellyt rokotteet lääkärin ohjeiden mukaisesti Lääkehoidon koulutuksen saanut nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, lähihoitaja Hoitajan/ohjaajan lääkehoitoon osallistumisen edellytyksenä on riittävä koulutuksen antama perusosaaminen sekä lisäkoulutuksella ja näytöllä hankittu osaamisen täydennys. Hoitajalta/ohjaajalta edellytetään, että hän on saanut lääkehoidon opetusta perusopetuksessaan vähintään 3 opintoviikkoa (ov) tai 5 osaamispistettä (osp). Mikäli lääkehoidon opetusta on tätä vähemmän, edellytetään lisäkoulutus. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

77 Lääkehoitosuunnitelma 9 (21) Osaamisen varmistamiseen kuuluu 1) Yksikön perehdytys 2) LOVe-koulutuksen LOP-osio, laskut sekä PKV-osio 3) Lääkärin ja apteekkarin luento 4) lääkkeen jakaminen dosettiin x3 valvotusti 5) injektio ihon alle (s.c.) x3 valvotusti 6) injektio lihakseen (i.m.) x3 valvotusti (ei sosionomit) 7) lääkärin kirjallinen tentti tai avopalveluissa Kehitysvammaisten lääkehoitoverkkokoulutus jonka jälkeen johtava lääkäri antaa hoitajalle luvan määräajaksi, max. 5 vuodeksi. Lupa pätee tässä työpaikassa ja antaa oikeuden: - tilata lääkkeitä - jakaa lääkkeitä dosettiin - antaa lääkettä luonnollista tietä (suuhun, iholle, silmään, korvaan, nenään, hengitysteitse, peräsuoleen, emättimeen jne.) - antaa lääkettä ihon alle, lihakseen (ei sosionomit) Sosiaalialan ammattihenkilö Sosiaalialan ammattihenkilö, jonka peruskoulutukseen on sisältynyt laajuudeltaan vähintään 3 opintoviikkoa (ov) tai 5 osaamispistettä (osp), nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön lääkehoidon osaamisvaatimukset, esim. geronomi ja sosionomi (AMK). Jos sosiaalialan ammattihenkilöllä ei ole riittävästi lääkekoulutusta, hän käy lääkehoidon täydennyskoulutuksen. Osaamisen varmistaminen kuten lähihoitajat. Injektio ihon alle (sc.) x3 valvotusti. Ei ole lihakseen (i.m.) pistoslupaa Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö, lähiavustaja, sosionomi, geronomi Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua lääkehoitoon vain lääkeluvallisen työntekijän valvonnassa ja ohjauksessa, saatuaan lääkehoitoon kouluttamattoman henkilön lääkeluvan. Lääkehoitoon osallistumisen luvan edellytyksenä on, että työntekijä on ohjattu lääkkeen antamiseen luonnollista tietä ja hän on suorittanut minilop-verkkokurssin. Perehdyttämissuunnitelmaa sovelletaan myös lääkehoitoon kouluttamattomiin henkilöihin. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

78 Lääkehoitosuunnitelma 10 (21) Näyttönä riittävän monta kertaa lääkkeiden antaminen dosetista tai muut luonnollista tietä annettavat lääkkeet. Näyttönä lääkkeet tulee antaa asiakkaille vähintään kolme kertaa, mutta näytön vastaanottajan tulee varmistaa, että näytön antaja osaa antaa lääkkeet oikein ja näyttökertoja voidaan vaatia useampiakin. Perehdyttäjänä ja näytön vastaanottajana toimii lääkeluvan omaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja). Osaamisen varmistamisen (MiniLOP-koulutus, perehdytys ja näytöt) jälkeen johtava lääkäri antaa luvan määräajaksi, max. 5 vuotta. Lupa pätee tässä työpaikassa ja antaa oikeuden: - antaa valmiiksi annosteltuja, luonnollista tietä annosteltavia lääkkeitä lääkeluvallisen työntekijän valvonnassa - tarvittaessa mahdollista saada asiakas- ja lääkekohtainen lupa s.c. injektion antoon Lyhytaikainen sijainen Opiskelija Yksikön esimies on tarvittaessa antaa lyhytaikaiseksi sijaiseksi yksikköön tulevalle luvan antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä sekä välttämättömiä tarvittavia lääkkeitä, jos sijaisella on vähintään 5op lääkehoitokoulutusta ja hän on suorittanut LOVe-verkkokoulutuksen alle 5 vuotta sitten. Lisäksi tarvittaessa esimies voi antaa pistoskoulutuksen ja näytöt alle 5 vuotta sitten suorittaneelle työntekijälle luvan antaa tarvittavat, erikseen sovitut s.c.-pistokset yksikön asiakkaille. Esimiehen vastuulla on varmistaa, että sijaisella on tarvittavat tiedot ja taidot turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen yksikössä. Esimies voi antaa luvan sijaisuuden ajaksi, kuitenkin korkeintaan 3 kuukaudeksi, pidempiin sijaisuuksiin vaaditaan Vaalijalan ohjeiden mukainen lääkärin allekirjoittama lääkelupa. Jos opiskelija toimii tilapäisesti terveydenhuollon tehtävissä, työnantaja arvioi opiskelijan valmiudet huomioiden yksikön lääkehoidon vaativuuden ja antaa hänelle tarvittavat oikeudet kirjata tietoja asiakastietojärjestelmiin. Sairaanhoitajaopiskelijalla tulee olla suoritettuna 140 opintopistettä (2/3 opinnoista) ennen kuin hän voi toimia sairaanhoitajan sijaisena. Lähihoitaja- ja sosionomiopiskelija, joka toimii sijaisena, ei pääsääntöisesti osallistu lääkehoidon toteuttamiseen. Mikäli toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista, tällainen sijainen voi antaa asiakkaalle valmiiksi annosteltuja, luonnollista tietä annettavia lääkkeitä suoritettuaan lääkehoitoon kouluttamattoman henkilön lääkeluvan. Työnantajan tulee varmistaa hänen osaamisensa. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

79 Lääkehoitosuunnitelma 11 (21) 4.2 Täydennyskoulutus Lääkehoidon ja potilasturvallisuuden osaaminen edellyttää jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja päivittämistä. Työyksikön esimiehen tehtävä on varmistaa, että yksikön lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja oikeanlaiset olosuhteet. Täydennyskoulutussuunnitelma ja työntekijän oma koulutussuunnitelma ohjaavat lääkehoidon osaamista ja valmiuksia. Lääkehoidon koulutuksen toteutumista seurataan täydennyskoulutusrekisteristä ja yksikkö seuraa työntekijöidensä osaamista omalla seurannalla. Lääkehoidon osaamisen arviointi sisältyy henkilöstön vuosittaiseen kehityskeskusteluun. 4.3 Perehdytys Yksikön perehdyttämissuunnitelmaan kirjataan lääkehoidon osa-alueet, jotka uuden, pitkään työelämästä poissaolleen tai määräaikaisen työntekijän sekä opiskelijan tulee hallita. Yksikön esimies tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö varmistaa, että lääkehoidon toteuttamisen tavoitteet täyttyvät. Perehdytyssuunnitelman lääkehoito-osio tulee olla käytynä läpi, ennen kuin työntekijä voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. 4.4 Lupakäytännöt ja osaamisen varmistaminen Lääkehoitoluvan edellytyksenä ovat - teoriaosaaminen, arvioidaan kirjallisilla tai suullisilla kokeilla - lääkkeiden annostelussa tarvittavan osaamisen arviointi lääkelaskennan kirjallisilla kokeilla sekä käytännön osaamisen näytöillä - kliinisen osaamisen arviointi käytännön näytöillä, esim. lääkkeiden jakaminen kolme kertaa. Lääkkeiden jakonäytön vastaanottajan vastuulla on varmistaa, että näytön antaja osaa jakaa lääkkeet. Näytön vastaanottajan harkinnan mukaan jakonäytöksi kelpaa 3 5 tai tarvittaessa useamman dosetin jakaminen. Jos yksikössä käytössä koneellinen annosjakelu, eikä dosetteja, voi osan näytöistä korvata annospussirullien tarkistuksella. Lääkehoito-osaamisen varmistamiseksi kaikki lääkehoitoon osallistuvat työntekijät täyttävät oman koulutuksensa mukaisen LOKI-kirjan, johon kerätään suoritukset kaikista lääkelupaan vaadittavista osa-alueista. Ihonalaista ja lihaksensisäistä pistoslupaa varten tarvittavat koulutukset ja näytöt täytetään erilliseen pistoslupa-loki-kirjaan. LOKI-kirjat löytyvät VISOsta. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

80 Lääkehoitosuunnitelma 12 (21) Lääke- ja pistosluvat on voimassa viisi vuotta ensimmäisen lupalomakkeelle kirjatun suorituksen päivämäärästä. Pistosluvan ja lääkeluvan voimassaoloaika voivat poiketa toisistaan, mutta ilman voimassa olevaa lääkelupaa ei saa pistää mitään, vaikka pistoslupa olisikin voimassa. Lyhytaikaiselle sijaiselle löytyy oma lääkelupa-lomake VISOsta. Lomake täytetään ja allekirjoitetaan ennen kuin sijainen voi osallistua lääkehoitoon. Lääkehoitoon oikeuttavat luvat pidetään työyksikössä helposti kaikkien nähtävillä. Lääkehoitoluvat tai lista lääkehoitoluvallisista on erillisessä mapissa, esim. lääkkeenjakohuoneessa, tarvittaessa kaikkien katsottavissa. Lääkehoitoon oikeuttava lupa ja osaaminen varmistetaan 5 vuoden välein. Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmissa on kuvattuna lääkelupien säilytyspaikka ja lääkeluvallisten työntekijöiden määrä. VISOssa on lomake Lääkehoidon luvat yksikössä, joka tulee pitää ajan tasalla. 5 LÄÄKEHUOLTO 5.1 Lääkehuollon prosessin kuvaus Lääkehuollon keskeiset osa-alueet ovat - lääkevalikoima - lääkkeiden tilaaminen - säilyttäminen - käyttökuntoon saattaminen - palauttaminen ja hävittäminen. Lisäksi siihen sisältyy lääkehuollon rooli ohjauksessa, neuvonnassa ja lääkeinformaation antajana. Lääkehuoltoa toteutetaan siitä annettujen määräysten mukaisesti (Fimean määräys sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten toiminnasta 16/2012). Lääkkeiden toimittamisessa noudatetaan Fimean määräystä 5/2011. Vaalijalan Nenonpellon yksiköillä on käytössä Essoten sairaala-apteekin peruslääkevalikoima. Jos on tarpeen käyttää peruslääkevalikoiman ulkopuolista valmistetta, lääkäri täyttää peruslääkevalikoimaan kuulumattoman lääkkeen käytön perustelu -lomakkeen, joka lähetetään sairaala-apteekkiin. Lomake löytyy ESSOTEn extranetistä. Avopalveluissa ei ole käytössä peruslääkevalikoimaa, vaan palvelukoti tilaa lääkkeet sopimusapteekista asiakkaiden omiin reseptitietoihin perustuen. Lääkkeet tilataan viikoittain sähköisesti. Kiireellisesti tarvittavat lääkkeet tilataan puhelimitse ja varmennetaan sähköisesti. Nenonpellon yksiköihin huumausaineet, spriit ja rekisteröimättömät lääkkeet tilataan sähköisesti lääkärin hyväksymällä lomakkeella. Avopalveluissa ei tarvita erillistä lomaketta huumausaineiden Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

81 Lääkehoitosuunnitelma 13 (21) tilaamiseksi. Sairaala-apteekki/apteekki toimittaa lääkkeet suljetuissa koreissa määräajoin. Jos Nenonpellon yksikölle tulee akuutti lääkkeen tarve, voi tarvittaessa tilata lääkkeitä Pieksämäen terveyskeskukseen muulloinkin, kuin sovittuina lääkekuljetuspäivinä. Tästä tulee aina sopia erikseen sairaala-apteekin kanssa. Lisäksi Pieksämäen terveyskeskuksella on käytössä päivystyslääkevarasto, jonka käyttöön ohjeet löytyvät Essoten extranetistä. Nenonpolilla on myös pieni valikoima päivystyslääkkeitä, joita voi tarvittaessa lainata yksiköihin, niiden käytöstä sovitaan Nenonpolin sairaanhoitajan kanssa. Avopalveluyksiköissä ei ole käytössä omia päivystyslääkkeitä, vaan akuuteissa tilanteissa ollaan yhteydessä paikalliseen terveyskeskukseen. Lääkkeitä säilytetään lukittavissa kaapeissa, huumausaineet erillisessä lokerossa, viileässä ja kylmässä säilytettävät lääkejääkaapissa. Lisäksi yksiköissä on lääkekaapin ulkopuolella säilytettävä ensiapupakki, jossa säilytetään ensiapulääkkeet. VISOsta löytyy ohje Ensiaputarvikkeet yksikössä, jossa on kerrottu mitä lääkkeitä ja tarvikkeita ensiapupakin tulee sisältää. Lääkkeen käyttökuntoon saattaminen tehdään mahdollisimman pitkälle apteekissa. Lääke voidaan saattaa käyttökuntoon myös yksikössä apteekin antamien kirjallisten ohjeiden mukaan. Vaalijalassa on farmaseutti, joka voi antaa lääkeneuvontaa ja tarvittaessa lisäkoulutusta lääkkeisiin liittyen. Farmaseutti käy myös yksikkökäynneillä sekä Nenonpellon että avopalveluiden yksiköissä. Tarvittaessa myös sairaala-apteekista tai avopalveluissa paikallisesta apteekista saa lääkeneuvontaa. Nenonpellon yksiköissä lääkekeskuksen vuosittain tekemällä yksikkökäynnillä varmistutaan siitä, että yksiköissä noudatetaan lääketurvallisuutta ja lääkehuollon asianmukaisuutta edistäviä toiminta- ja työtapoja. Apteekin henkilökunta antaa myös koulutusta lääkkeisiin liittyvissä asioissa. Työyksiköiden omissa lääkehoitosuunnitelmissa kuvataan yksikön lääkkeiden tilauskäytännöt sekä säilytystilat. 5.2 Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Nenonpellon yksiköissä lääkkeet jaetaan alkuperäisen kirjallisen lääkemääräyksen mukaisesti, jonka lääkäri on tehnyt Lifecaren lääkemääräyslehdelle tai päivystysaikaan lääkemääräys on saatu puhelimitse alueen eri sairaaloiden päivystävältä lääkäriltä. Avopalveluissa lääkkeet jaetaan asiakkaan reseptitietojen perusteella tehdyn lääkelistan mukaan. Osa palvelukodeista saa apteekista lääkkeet valmiiksi jaettuina. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

82 Lääkehoitosuunnitelma 14 (21) Asiakkaille ei anneta mitään lääkkeitä tai käytetä ihovoiteita ilman lääkärin määräystä tai lääkemääräämiseen luvan omaavan sairaanhoitajan määräystä. Nenonpellon yksiköissä kaikki asiakkaan lääkkeet tulevat yksikön puolesta. Asiakkaan omia lääkkeitä voidaan käyttää tilapäisesti, jos ei heti saada tilattua jotain asiakkaan tarvitsemaa lääkettä. Avopalveluissa asiakkaan lääkkeet ovat henkilökohtaisia, ja kotoa tuotuja lääkkeitä voidaan asiakkaan halutessa käyttää. Lääkkeet jaetaan yksikössä asiakaskohtaisiin annoksiin asianmukaisissa tiloissa, joissa on hyvä valaistus sekä rauhallinen ympäristö lääkkeiden jakamiseen. Lääkkeet jakaa lääkehoitoon toimipaikkakoulutettu, lääkeluvan saanut sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja. Lääkkeiden jakaminen, annostelu ja käsittely tapahtuu aina aseptisesti, käytetään hanskoja, puolittajia, pinsettejä, lusikkaa. On myös huomioitava, että lääke on käyttökelpoista. Kun lääkkeet on jaettu dosettiin, on suoritettava kaksoistarkistus lääkkeenjakohuoneessa. Kaksoistarkistuksen lista on VISOssa. Kaksoistarkistusta on käytettävä kaikessa ympärivuorokautisessa hoidossa. Mikäli käytössä on tupladosetit eli lääkkeet jaetaan kahden viikon ajalle, lääkevaihdokset on muistettava kirjata ja tehdä kumpaankin dosettiin. Jaetut dosetit säilytetään lukittavassa lääkekaapissa. Dosetissa on oltava selkeä ja ajan tasalla oleva lääkkeenjako-ohje, josta selviää kenelle lääkkeet tulevat ja mihin aikaan sekä lääkkeen nimi ja vahvuus. Henkilö, joka antaa lääkkeen asiakkaalle, varmistaa aina, että on oikea asiakas ja oikeat lääkkeet kyseessä. Hoitohenkilökunta sekä muu kuntoutushenkilöstö seuraa annettujen lääkkeiden vaikutuksia ja hoitajat raportoivat tarvittaessa niistä hoitavalle lääkärille. Nenonpellon yksiköissä asiakkaan lähtiessä lomalle voidaan antaa viiden päivän lääkkeet asiakkaan mukaan. Pidemmillä lomilla tulee varmistaa, että asiakkaalla on voimassa olevat, ajantasaiset reseptit käytössä olevista lääkkeistä. Lomalle lähtiessä tulee antaa mukaan lääkelista ja varmistaa, että asiakas ja omaiset osaavat annostella lääkkeet oikein. Yksikön omassa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan yksikön lääkkeenjako- ja annostelukäytännöt. 5.3 Lääkekaapin ja dosettikaapin avainten hallinta Avopalveluissa toiset lääkekaapin avaimet säilytetään lukollisessa lääkkeenjakohuoneessa, jonne avain on aina vastuuvuorossa olevalla työntekijällä. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

83 Lääkehoitosuunnitelma 15 (21) Nenonpellon yksiköissä lääkekaapin avaimet ovat vuorossa olevan lääkeluvallisen sairaanhoitajan/hoitajan/lääkeasioista vastaavan hallussa. Jos vuorossa ei ole lääkeluvallista työntekijää, avaimet viedään sovitusti toiseen yksikköön, jossa ne kuitataan vastaanotetuiksi. Avaimet sairaanhoitaja/hoitaja/ohjaaja kuittaa vuorossaan ja lääkekaapin avainten luovutusrekisteriä säilytetään lääkekaapissa/lääkehuoneessa. Sairaanhoitaja-koulutetulla esimiehellä/sairaanhoitajalla, joilla on voimassa oleva lääkelupa, on yksikön toiset lääkekaapin avaimet. Yksikön esimiehen lääkekaapin avaimet kuitataan esim. lomien ajaksi. Lääkekaapin avaimia ei viedä koskaan yksikön ulkopuolelle. Lääkekaapin ja dosettikaapin avainten hallinta kuvattava yksikön lääkehoitosuunnitelmassa. 5.4 Lääkkeiden hävittäminen, lääkekaapin siivous ja muut huoltotoimenpiteet Lääkekaapit siivotaan vähintään kerran kuukaudessa ja siivouspäivät merkataan muistiin VISOsta löytyvään lomakkeeseen. Lääkehuone siivotaan säännöllisesti päivittäin ja dosetit pestään aina ennen dosetin uutta täyttöä. Lääkkeiden kestoaikaa seurataan säännöllisesti ja vanhentuneet lääkkeet laitetaan lääkejätteisiin. Palautettavat hyvitettävät lääkkeet (täydet pakkaukset tai täydet läpipainoliuskat, joissa on näkyvillä lääkkeen nimi, eränumero ja kestoaika) toimitetaan apteekkiin palautuslomakkeella, jonka allekirjoittaa esimies tai yksikön sairaanhoitaja. Palautuslomake löytyy Essoten extranetistä. Vanhentuneet ja hävitettävät lääkkeet palautetaan Nenonpolille Ekokemin tynnyriin kerran kuukaudessa sovitusti erillisen ohjeen mukaan. Hävitystä varten tarvitaan avopalveluissa lupa asiakkaalta tai hänen edunvalvojaltaan, koska kyseessä on asiakkaan omaisuus. Myös hävitettäväksi toimitetut lääkkeet kirjataan asiakkaan papereihin. Hävitettävät lääkkeet ja neulat palautetaan avopalveluissa apteekkiin tai paikallisten ohjeiden mukaisesti. Lääkekaapin ja lääkejääkaapin lämpötiloja seurataan päivittäin ja kirjataan lämpötilat seurantalomakkeelle, joka on VISOssa. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

84 Lääkehoitosuunnitelma 16 (21) 6 N-LÄÄKKEET Huumausaineita sisältävät lääkkeet varastoidaan ja säilytetään yksikön lukittavan lääkekaapin sisällä olevassa erillisessä lukitussa kaapissa siten, että tiloihin pääsevät vain näiden lääkkeiden käsittelemiseen oikeutetut henkilöt. Vanhentuneet huumausaineita sisältävät lääkkeet palautetaan Nenonpellon yksiköissä sairaala-apteekkiin kulutuskortteineen lääkärin ja yksikön sairaanhoitajan allekirjoituksilla. Tarvittaessa yksikkö saa seurantaraportin. Avopalveluyksiköissä vanhentuneet huumausaineet palautetaan apteekkiin, vanhentuneiden lääkkeiden määrä kirjataan pakkauskohtaiseen kulutuskorttiin ja varmennetaan kahden ohjaajan allekirjoituksella. N-lääkkeitä ei jaeta valmiiksi dosetteihin, vaan ne annostellaan juuri ennen asiakkaalle antamista. N-lääkkeiden pakkauskohtaista kulutusta seurataan pakkauskohtaisella kulutuskortilla. Nenonpellon yksiköihin kulutuskortit tulevat sairaala-apteekista ja ne palautetaan täytettynä ja lääkärin allekirjoittamana sairaala-apteekkiin. Avopalveluissa käytettävät kulutuskorttipohjat löytyvät VI- SOsta ja täydet kulutuskortit säilytetään asiakkaan papereissa. Huumausaineita antaessa suositellaan kaksoistarkastuksen tekemistä, jos mahdollista. Mittatappiotilanteessa tulee kulutuskorttiin aina laittaa kahden lääkeluvallisen henkilön allekirjoitus. 7 ASIAKKAAN INFORMOINTI JA NEUVONTA Lääkärinkierron/lääkärin vastaanoton yhteydessä asiakasta informoidaan ja neuvotaan, jos aloitetaan, lopetetaan tai muutetaan lääkitystä. Asiakkaalle kerrotaan, miksi lääkitys on aloitettu, muutettu tai lopetettu ja kuinka usein lääkettä nautitaan ja kuinka pitkään. Asiakasta informoidaan lääkkeen toivotusta vaikutuksesta sekä mahdollisista haittavaikutuksista. Jos asiakas ei itse osallistu lääkehoidon toteutukseen, hoitaja/ohjaaja informoi em. asiat työntekijälle. Mikäli asiakkaalla ei ole valmiuksia ymmärtää lääkemääräystä, tulee työntekijän huolehtia oikein toteutetusta lääkehoidosta lääkärin määräyksen mukaisesti ja tarvittaessa informoida omaisia. Kotiutustilanteessa Nenonpellon yksiköistä lääkäri/hoitaja varmistaa, että lääkitys on oikea ja tarvittaessa lääkereseptit on kirjoitettu tai uusittu. Lääkäri tai hoitaja neuvoo ja informoi asiakasta ja häntä edustavaa henkilöä lääkityksestä sekä varmistaa, että he ovat ymmärtäneet lääkemääräyksen oikein. Insuliinihoitoa aloitettaessa on huolehdittava siitä, että asiakas ymmärtää insuliinihoidon siltä osin kuin se on tarpeen. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

85 Lääkehoitosuunnitelma 17 (21) Inhaloitavia lääkkeitä aloitettaessa on varmistuttava siitä, että asiakas osaa ottaa lääkkeet oikein. Inhalaation hengittämistä harjoitellaan tarpeeksi usein hoitajan opastuksella. On huolehdittava, että Lifecare-asiakastietojärjestelmästä tulostettava lääkelista on ajan tasalla. Lääkemuutosten jälkeen tulostetaan aina uusi lista. Jotkut lääkkeet vaativat kontrolliverikokeita. Lääkkeen annostelu saattaa koevastausten tultua muuttua (esim. nesteenpoistolääkkeet, kilpirauhaslääkkeet, epilepsialääkkeet, verenohennuslääkkeet, psyykenlääkkeet, K-valmisteet). Lääkepitoisuudet ja sovitut turvalaboratoriokokeet otetaan vähintään kerran vuodessa. 8 LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Lääkäri tarkistaa asiakkaan lääkityksen vähintään kerran vuodessa. Hoitajat/ ohjaajat tarkistavat lääkelistat säännöllisesti. Lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta ja arviointi kattaa - lääkehoidon oletetut positiiviset vaikutukset - mahdolliset sivu- ja haittavaikutukset - lääkäri tekee tarvittaessa haittavaikutusilmoituksen - lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset. Lääkkeen vaikutukset kirjataan asiakkaan sähköiseen Lifecare-asiakastieto-järjestelmään ja raportoidaan lääkärille. Terveydelle vaaralliset reaktiot kirjataan Lifecaren riskitietolomakkeelle. Ensiapuun ja hoitamiseen liittyvä ohje ensiapulääkityksestä sekä ohje lääkemyrkytyksestä löytyy VISOsta/Kuntoutus ja tutkimus/hoito-ohjeet/ensiapuohjeet. Lääkehoidon tilanteet, joissa tulee informoida ja konsultoida hoitavaa lääkäriä: - asiakas saa vahingossa väärät lääkkeet - herää epäily lääkehaitasta - asiakkaan voinnissa tapahtuu lääkkeen aloituksen tai annoksen muutoksen yhteydessä olennainen huolestuttava muutos - lääkemääräys on jäänyt epäselväksi - lääke ei tehoa voinnin seurannan tai hyväksyttyjen mittaamismenetelmien kanssa saadun tiedon perusteella (RR, verensokeri) - asiakkaan käyttämillä lääkkeillä on tietämyksen perusteella merkittävä yhteisvaikutus tai asiakastietojärjestelmä varoittaa yhteisvaikutuksesta (Dkirjain punaisella pohjalla). Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

86 Lääkehoitosuunnitelma 18 (21) Lääkäri: - lääkettä määrätessään lääkäri varmistaa, että lääkkeen antaja on tietoinen vaikutuksista, joita tulee seurata lääkettä antaessa ja sen jälkeen - lääkäri arvioi lääkehoidon tarpeen säännöllisesti uudelleen, minkä perusteella hoito muutetaan tarpeiden edellyttämällä tavalla - mikäli lääkäri tekee lääkemuutoksia, lääkärin on itse kirjattava muutos lääkemääräyslomakkeelle ja lääkkeenjakolistalle. Hoitaja/ohjaaja konsultoi lääkäriä mm. kun - havaitsee päällekkäisen lääkityksen (Lifecare) - havaitsee virheellisen tai väärän lääkkeen - epäilee lääkkeen sopivuutta asiakkaalle - epäilee lääkkeen sopivuutta toisen lääkkeen kanssa (Lifecare) - epäilee lääkkeen tarpeellisuutta tai hyötyä - lääke ei vaikuta tai auta - asiakkaalla on vaikeuksia ottaa lääkettä esim. nielemisvaikeuksia - asiakkaalle aiheutuu lääkkeestä sivu- tai haittaoireita. Lääkehoidon vaikuttavuus kirjataan Lifecare-asiakastietojärjestelmään PÄHU-, HOI- tai ASU-lehdelle. Myös mahdolliset sivu- ja haittavaikutusten sekä yhteisvaikutukset kirjataan. 9 ROKOTTAMINEN. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/ ohjeistaa, että lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotustoiminta sisältää kansalliseen rokotusohjelmaan liittyviä rokotteita ja muita rokotteita. Rokotteita voidaan antaa usean eri antoreitin kautta ja pistoksena rokotteen saa antaa vain lääkäri ja asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa (Tartuntatautiasetus 786/1986). Rokottajan tulee hallita mm. rokotteiden käsittely, säilytys, annostelu, antotavat, varotoimet ja erityisesti anafylaktisen reaktion ensihoito. Rokottajalta edellytetään myös epäillyn tai todetun haittavaikutuksen tiedostamista ja haittailmoituksen tekemistä. Rokottajalla tulee olla teoreettinen osaaminen ja eri rokotustekniikoiden hallinta, osaamisen varmistamiseen käytetään LOVe-koulutuksen rokotus-osiota. Lääkelupaan sisällytetään rokottamisen osaamisen varmistamisen jälkeen rokotuslupa. Rokotukset kirjataan asiakkaan asiakirjoihin ja henkilökohtaiseen terveyskorttiin. Avopalveluissa rokotukset hoidetaan perusterveydenhuollon kautta. Vain erikseen sovittaessa avopalveluissa rokotetaan itsenäisesti ja silloin vastuuhenkilö on sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

87 Lääkehoitosuunnitelma 19 (21) 10 DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU 10.1 Kirjaaminen 10.2 Tietosuoja Vaalijalan kuntayhtymän lääkäri kirjoittaa lääkemääräykset Lifecaren lääkemääräyslehdelle. Avopalveluissa lääkäri kirjoittaa reseptin tai voi antaa suullisia ohjeita. Ohjaaja huolehtii lääkemääräyksen asiakastietojärjestelmään lääkelistalle, ASU ja PÄHU-lehdelle. Päivystävän lääkärin tai Vaalijalan omien lääkäreiden puhelinmääräyksen vastaanottanut hoitaja/ohjaaja kirjaa määräyksen lääkemääräyslehdelle (Lifecare/LÄMÄ/ASU-lehdelle, lisäksi maininta vielä lyhyesti pähu-lehdelle) ja huolehtii ja toteuttaa lääkemääräyksen lääkkeenjakolistalle ja dosettiin. LifeCaren lääkitys-osioon (lääkelista) saa tehdä muutoksia sairaanhoitaja tai lääkitysmuutosten kirjaamiseen perehdytetty lääkeluvallinen hoitaja/ohjaaja. Jos lääkelistaa päivitettäessä tulee interaktiovaroitus (D-kirjain punaisella pohjalla), tulee ennen lääkityksen aloittamista ottaa yhteyttä määränneeseen lääkäriin, ellei tämä ole maininnut yhteisvaikutuksesta lääkettä määrätessään. Lääkeyliherkkyys kirjataan Lifecaren riskitekijöihin, esim. allergiat, lääkereaktiot. Jos LifeCare varoittaa riskitekijästä lisätessä uutta lääkettä lääkelistalle, tulee ennen lääkkeen antamista varmistaa lääkäriltä voiko sitä käyttää, ellei lääkäri ole erikseen maininnut asiasta. Lääkitystiedot ovat osa asiakastietojärjestelmää ja ovat salassa pidettäviä tietoja. Kirjaamisesta ja asiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä annettuja säädöksiä (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) ja laki potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä säätelee potilasasiakirjoja. Lupa asiakirjojen siirtämiseen löytyy ATK-järjestelmästä. 11 SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ 11.1 Poikkeamaseuranta Lääkehoitoprosessin poikkeamat kirjataan sähköisesti Haipro-vaaratapahtumien raportointi ja analysointijärjestelmään sekä asiakastietojärjestelmään. Vastuu kirjaamisesta on poikkeaman havainneella henkilöllä. Asiakasta ja omaista informoidaan mahdollisimman pian tapahtuneesta. Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

88 Lääkehoitosuunnitelma 20 (21) Lääkepoikkeamaseurannan avulla kehitetään turvallista lääkehoitoa ja lisätään asiakasturvallisuutta. Lääkepoikkeamatapahtumat tulee raportoida ennaltaehkäisevässä mielessä siten, että myös läheltä piti -tilanteet raportoidaan. Lääkepoikkeamien raportointi auttaa tunnistamaan missä, miksi ja miten lääkitysvirheitä tapahtuu. Täten voidaan ehkäistä virheitä ja heikkouksia lääkehoitoprosessissa ennen kuin niistä aiheutuu asiakkaille vahinkoa. Haipro-järjestelmä lähettää tehdystä ilmoituksesta sähköpostiviestin yksikön hoitotyön lähiesimiehelle ja toiminnasta vastaavalle lääkärille sekä farmaseutille. Poikkeamista keskustellaan yksiköissä palaverissa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran kolmessa viikossa. Tärkeää on keskustella myös ns. läheltä piti -tilanteista. Ilmoittamisvelvoite koskee koko henkilökuntaa (lääkärit, hoitajat, muut). Koko kuntayhtymän lääkepoikkeamat käsitellään neljä kertaa vuodessa moniammatillisessa asiakasturvallisuustyöryhmässä. Suositeltava aineisto Terveysportti... Terveyskirjasto... Hyvis... Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääketietokeskus... Terveyden ja hyvinvoinnin laitos... Terveyskylä... Ernvall, Pulli, Salonen, Nurminen, Kaukkila Lääkelaskenta. WSOY. Mustajoki, Alila, Matilainen, Rasimus Sairaanhoitajan käsikirja. Huovilainen-Kilpinen, Oksanen Lähihoitajan käsikirja. Kaski, Manninen, Pihko Kehitysvammaisuus Lomakkeet Lomakkeet ovat erillisinä VISOssa/Dokumentit/Lääkehoitosuunnitelma. Lisäksi Essoten sairaala-apteekin lomakkeet löytyvät Essoten extranetistä, jonka käyttöohje ja salasana löytyy VISOsta (Dokumentit/Kuntoutus ja tutkimus/essote, lääkekeskus). Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

89 Lääkehoitosuunnitelma 21 (21)... Asiakirjan nimi: Lääkehoitosuunnitelma Päiväys ja hyväksyjä: Johtava lääkäri Voimassaoloaika: 5 vuotta Vastuuhenkilö: Farmaseutti

90 Hallitus , Liite nro 12 Eteva Vaalijala yhteinen ICT-toiminto

91 Sisällysluettelo 1 Selvityksen taustaa: Nykytila: Tietohallinnon järjestämisen mallit kuntayhtymissä ICT-tuotannon rakenteet ja resurssit, joilla toimintoja hoidetaan Sopimukset, tietojärjestelmät ja niiden kustannuksia Olemassa olevien sopimuksien hyödynnettävyys ja hankintalain vaatimukset Tulevat vuodet: Kuntayhtymien toimintaa tukevan ICT kehittämisen tarpeet Sähköisen asioinnin kehittämistarpeet Kanta-liittyminen ja sen edellyttämät ICT-muutokset Tiedonhallintalain mukaisien velvoitteet Ohjausryhmän tunnistamat yhteistyön kohteet: Yhteiset ICT-tukipalvelut ja siihen liittyvän identiteetinhallinta sekä automaatio Yhteiset perustietotekniikkaratkaisut (O365, työasemat, verkot, konesaliratkaisut jne.) Asiakastietojärjestelmän uudistus ja kilpailutus Tietoturva/-suoja yhteistyö niin teknisellä kuin osaamisen tasoilla Tiedonhallintalain vaatimuksien täyttäminen Sähköiset palvelut ja ratkaisut Kokonaisarkkitehtuuri Johtopäätöksiä Saadaanko ICT-palveluiden yhdistämisestä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä? Millainen voisi olla tuleva ICT-palveluiden toteuttamisen malli

92 Yhteisen ICT-toiminnon tilannekatsaus - toukokuu Selvityksen taustaa: Eteva ja Vaalijala ovat yhdessä päättäneet lähteä selvittämään mahdollisuutta yhteiseen ICT-toimintoon. Selvityksen kohteena on Etevan tietohallinnon toiminta (sovellus-, tietotekniikka- ja ICT-projekti ja kehittämispalvelut) ja Vaalijalan vastaavat toiminnot. Kummatkin kuntayhtymät ovat erityishuoltopiirejä ja tuottavat vastaavanlaisia palveluja. Molemmille on tulossa samoja velvoitteita ja kehittämishankkeita ja jo nyt käytössään samanlaisia järjestelmiä. Esimerkiksi molemmilla käytössään sama Lifecare-asiakastietojärjestelmä ja tulossa sosiaalihuollon Kantaan liittyminen. 2 Nykytila: 2.1 Tietohallinnon järjestämisen mallit kuntayhtymissä Tietohallintolain 3 :n 1 kohdan mukaan tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen. Tietohallintoon katsotaan kuuluviksi ainakin tietohallinnon johtaminen, ohjaaminen, koordinointi ja tietohallintotoiminnan suunnittelu, tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito, sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edellyttämien arkkitehtuurien ja menetelmien kehittäminen, tietohallinnon infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito, tietohallinnon palvelutuotanto, tietoturvallisuus ja varautuminen sekä tietotekniikan ja tietotekniikkapalvelujen hankinnat ja -sopimukset Molemmat kuntayhtymät tuottavat palveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Palvelutoiminnan tueksi kuntayhtymät tarvitsevat toiminnassaan pääsääntöisesti saman tyyppisiä ICT tietojärjestelmiä, ratkaisuja ja tukipalveluita. ICT toimintojen järjestämisessä on kuntayhtymien välillä eroja, jossa Etevassa tietohallinto toimii omana kustannuspaikkana ja omalla budjetilla, Vaalijalassa ICT toimii osana taloushallintoa ja budjettia. Tärkeimmän tietojärjestelmän (Lifecare asiakastietojärjestelmä) osalta erona on, että Eteva järjestää nämä palvelut omana toimintana ja Vaalijala ostopalveluna. Muissa ICT-palveluiden järjestämisen on tilanne päinvastainen, jossa Eteva hankkii enemmän ICT-palveluita ja ratkaisuja palveluina. 2.2 ICT-tuotannon rakenteet ja resurssit, joilla toimintoja hoidetaan Eteva: - ICT-palvelut: 5 - Sovelluspalvelut: 5 (Keskitetty sovellustuki) - ICT kehittäminen ja projektipalvelut: 2 Vaalijala: - ICT-palvelut: 4 - Sovelluspalvelut: 2 (Osin hajautettu sovellustuki) 2.3 Sopimukset, tietojärjestelmät ja niiden kustannuksia Selvityksessä käyty läpi keskeisimpien tietojärjestelmien sopimustilaa, voimassaoloja ja niistä muodostuvia kustannuksia. Eteva ja Vaalijala ovat tahoillaan sitoutuneet eri ICT sopimuksiin ja investointeihin ja jo tehneet investointeja. Sopimusten hallittu päättäminen ja uudelleen kilpailuttaminen vaikuttaa olennaisesti kustannuksiin ja hallinnollisen työn määrään. Nämä tuovat siirtymäaikoja täysin yhtenäiseen ICT toimintoon.

93 Henkilötietoasioissa Eteva ja Vaalijala ovat erillisiä rekisterinpitäjiä ja rekisterinpitäjien roolit on säilytettävä jatkossakin erillään. Näin ollen esimerkiksi Vaalijala ei saa nähdäkään Etevan rekisterien henkilötietoja tai päinvastoin. Esimerkiksi IP-osoite helposti voi muuttua henkilötiedoksi. Näin ollen tarvitaan tietosuojan varmistamiseen sopimuksia Etevan ja Vaalijalan välille. Tämä vaikuttaa myös hankittavien järjestelmien rakenteeseen ja myös tarjouspyynnön ja sopimusten rakenteeseen. 2.4 Olemassa olevien sopimuksien hyödynnettävyys ja hankintalain vaatimukset Selvityksen yhteydessä on käyty läpi keskeisimpien sopimuksien esim. palvelintilat, verkot, asiakastietojärjestelmä, mobiilikulut hyödynnettävyyttä yhteisessä ICT toiminnossa, jonka pohjalta voidaan kokonaisuutena todeta: Eteva kuntayhtymän ja Vaalijalan kuntayhtymän on mahdollista hankkia yhdessä ICT-palveluita tietyillä olennaisilla rajoituksilla. Hankintalain säännöksiä sovelletaan kaikkiin yli euron (laskettuna ilman ALV:tä) suuruisiin tai sen ylittäviin palveluhankintoihin. Mikäli hankinta ylittää euroa (laskettuna ilman ALV:tä), sovelletaan hankintaan EU:n kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa sääntelyä. Hankintayhteistyön tehostamiseksi hankintalaissa on erityissäännös yhteishankintayksiköstä, jolla on toimivalta yhteishankintojen toteuttamiseksi (yhteishankintayksikköjen toimintaa arvioitu mm. tapauksessa MAO:867/17). Yhteishankintayksiköt voivat olla hankintayksiköiden perustamia oikeushenkilöitä (käytännössä osakeyhtiö), jolle muut hankintayksiköt ovat antaneet asiaa koskevan toimivallan. Yleensä yhteishankintayksikön perustamien on hyödyllistä silloin, kun kyseessä on jatkuvat yhdessä tehtävät lukuisat hankinnat. Hankintayhteistyötä voidaan harjoittaa monin eri tavoin ja monissa eri muodoissa. Hankintarengas hankintayksiköiden yhteistyömuotona on varsin yleinen hankintatapa. Se on vapaamuotoinen yhteistyömuoto ja tavanomainen esimerkiksi tietotekniikkaan liittyvissä palveluissa. Hankintarenkaat eivät ole oikeushenkilöitä, eikä niiden toiminta perustu mihinkään tiettyihin säännöksiin. Kumpikin hankintayksikkö tekee oman hankintapäätöksen ja siihen perustuvat sopimukset. Hankintarenkaan muodossa tai muussa vapaamuotoisessa yhteistyössä on huomattava, että siinä pätevät samat säännöt kuin yleensäkin hankintamenettelyssä. Hankintarenkaan roolia on arvioitu mm. tapauksessa MAO:420/13. Eteva ja Vaalijala voivat yhteistyössä kilpailuttaa ICT-tukipalvelut noudattaen hankintalain säännöksiä. Vaihtoehtoisesti kuntayhtymät voi pyrkiä hankkimaan toisiltaan ICT-tukea esimerkiksi puitesopimuksen avulla. Nämä ovat kuitenkin normaalisti kilpailutettavia hankintoja, jos kynnysarvo ylittyy. 3 Tulevat vuodet: Tulevien vuosien kehittämiseen liittyy hyvin vahvasti Sote-uudistuksen eteneminen ja tuleva palveluiden toteuttamisen malli. 3.1 Kuntayhtymien toimintaa tukevan ICT kehittämisen tarpeet Molemmilla organisaatioilla on omat tavoitteensa ICT ratkaisujen hyödyntämiselle tuleville vuosille, joita uuden ICT toiminnon tulisi pystyä tukemaan. Tavoitteena on yhtenäinen erityishuoltopiirien ICT kokonaisuus, joka mahdollistaa yhteisen kokonaisarkkitehtuurin ja tuottaa sen kautta myös kuntayhtymäkohtaisia ratkaisuja.

94 3.2 Sähköisen asioinnin kehittämistarpeet Aloitettu selvittämään, mutta tämä ei ole vielä mukana selvityksessä. Sähköisessä asioinnissa on kuitenkin havaittu paljon kehittämispotentiaalia. Sähköisien palveluiden osalta selvitystä tarkennetaan Sote ratkaisun varmistuttua. 3.3 Kanta-liittyminen ja sen edellyttämät ICT-muutokset Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan sosiaalihuollon organisaatioiden tulee liittyä Kantaan viimeistään mennessä. Samalla erityishuoltopiireillä tulee olla käytössään sellainen asiakastietojärjestelmä, joka tukee sosiaalihuollon arkistointia ja liittyminen voidaan toteuttaa aikataulun mukaisesti. Nykyinen erityishuoltopiirien Lifecare perustuu terveydenhuollon Lifecare versioon, johon TietoEvryltä saatujen tietojen mukaan ei ole tulossa liittymää sosiaalihuollon arkistoon. TietoEvryn esittämä ratkaisu olisi Sosiaali Lifecare. Esitetty Sosiaali Lifecare olisi oma ohjelmansa ja tulisi ratkaisuna kilpailuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa koko asiakastietojärjestelmän kilpailuttamista, joka olisi kustannustehokkainta toteuttaa yhteishankintana. 3.4 Tiedonhallintalain mukaisien velvoitteet Laki ( ) tuo molemmille kuntayhtymille paljon erilaisia velvoitteita ja rajapintojen rakentamista. Näiden velvotteiden toteuttaminen olisi kustannustehokkainta toteuttaa yhteishankintana/-toteutuksena. Lähde: Kuntaliitto 4 Ohjausryhmän tunnistamat yhteistyön kohteet: 4.1 Yhteiset ICT-tukipalvelut ja siihen liittyvän identiteetinhallinta sekä automaatio Yhteinen ICT-tukipalvelu asiakastietojärjestelmään sekä IT-tukeen. Tukitoiminnon edellytyksenä on yhteinen käyttäjien identiteetin hallinta, jossa molempien organisaatioiden tiedot, käyttäjäroolit ja niihin liitetyt käyttöoikeudet ovat samassa kokonaisuudessa. Toteutuksessa hyödynnettäisiin Etevan automaatioratkaisuja, joiden avulla voidaan tukipalveluita ulottaa itsepalvelunpiiriin ja 24/7 saataville 4.2 Yhteiset perustietotekniikkaratkaisut (O365, työasemat, verkot, konesaliratkaisut jne.) Yhdistetyt perusratkaisut, jotta laitteista ja ylläpidosta saadaan yksi hallittu kokonaisuus. Toiminnallisia hyötyjä olisi saatavissa mm. yhtenäisen päätelaitevalikoiman, lisenssien, perusohjelmistojen ja etäkäyttöpalveluiden osalta.

95 4.3 Asiakastietojärjestelmän uudistus ja kilpailutus Kanta-palveluiden hyödynnettävyys kuntayhtymien palvelutoiminnalle on hyvin keskeistä ja liittyminen tulee varmistaa. Lain vaatimukset lähtevät Kanta-palveluiden hyödyntämisestä ja osin käyttöpakosta, jonka kautta organisaatioden tulee tallentaa omassa toiminnassa muodostuneet asiakastiedot Kantaan. Tätä kautta myös erityishuoltopiirien on mahdollista saada palvelutoiminnassa tarvittavat tiedot. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto on iso toiminnallinen muutos, joka vaatii suunnittelua ja valmistelua sekä toimintoja tukevan tietojärjestelmän. Tulevaisuudessa erityisen vaativat palvelut tulevat painottumaan ja sitä kautta tuo vaatimuksia käytettävälle tietojärjestelmälle. Pohdittiin myös kilpailutuksen lähtökohtaa alueellinen tai erityishuoltopiiri yhteistyön kautta tehtävänä? EHP toiminta on pitkälti sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välissä. Alueellisessa ratkaisussa ohjelmakehitys koskee koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, josta erityishuoltopiirit käyttävät vain pientä osaa omassa toiminnassaan. Maksetaan siis sellaisesta kehittämisestä, jota ei käytetä. Uusi asiakastietojärjestelmä on työmääriltään ja kustannuksiltaan suuri hankinta, joka olisi kustannustehokkainta määritellä, hankkia ja toteuttaa kuntayhtymien yhteistyönä. Hankinta vaatii hyvin mittavan ja paljon työaikaa vaativan määrittelyn. Vaatimusmäärittely tekeminen on haastavaa myös ulkoisien rajapintamääritysten ja raportointitarpeiden vuoksi. Tulevaan ratkaisuun tarvitaan useita rajapintoja mm. kansallisiin ratkaisuihin ja sähköisiin asiakkaille ja kunnille tarjottaviin ratkaisuihin (Sote huomioiden). Lisäksi ratkaisun tulee olla nykyaikainen käytön ja toteutuksen osalta. 4.4 Tietoturva/-suoja yhteistyö niin teknisellä kuin osaamisen tasoilla Tietoturvavaatimusten taso kasvaa kokoajan palveluiden siirtyessä enemmän sähköisiin palveluihin ja tietojärjestelmiin. Tähän vastaaminen vaatii uudenlaista varautumista ja osaamista. Ennakoiva varautumisen merkitys nousee päivittäin yhä tärkeämpään rooliin ja erityisesti ennalta tuntemattomia uhkia vastaan. Tietosuojaa ja -turvaa on pyrittävä kehittämään tauotta ja se edellyttää monipuolista osaamista ja teknisten ratkaisujen korkeaa tasoa. ICT-ratkaisuiden tuottaminen on siirtymässä koko ajan enemmän omasta tuotannosta palveluiden ostamiseen. Siirtyessä palveluiden (esim. Pilvi, SaaS, Paas) hankintaan, tietoturvan ja -suojan toteutuminen vaatii erityistä asiantuntemusta, joita pystytään hallitsemaan paremmin keskitetysti. 4.5 Tiedonhallintalain vaatimuksien täyttäminen (vaatimuksia mm. tiedon siirtämisen rajapinnoille) 4.6 Sähköiset palvelut ja ratkaisut Haetaan asiakkaille ja organisaatioille suunnattuja ratkaisuja, joissa asiakkaiden erityishuomiot ja käyttötarpeet on huomioitu. Sähköiset palvelut tulee olla myös hyvin saavutettavia 4.7 Kokonaisarkkitehtuuri ratkaisu joka koostu omasta ja palveluna ostettavasta kokonaisuudesta

96 5 Johtopäätöksiä Sote uudistuksen aikataulut ja toteutumisen malli ohjaa pitkälti mahdollisen yhteisen ICT toiminnon perustamista ja yhteistyön syvyyttä. 5.1 Selvityksen alussa asetettiin tavoitteeksi, saadaanko ICT-palveluiden yhdistämisestä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä? Toiminnallisissa hyödyissä on tunnistettu toiminnan samanlaisuus, jolloin palvelutoiminta ja tarvelähtöinen ICT-kehittäminen mahdollistuisi tehokkaammin. Palvelutoiminnalle tuotettavien ICT-ratkaisuiden osalta työmääriä voitaisiin jakaa kuntayhtymien välillä. Myös kehittämisen kustannukset jakautuisivat kahdelle organisaatiolle. ICT kokonaisuuden hallintaan tarvittavan osaamiseen osalta toteutuisi leveämmät hartiat, jolloin tarvittava osaaminen hajaantuisi useammalla tekijälle Taloudelliset hyödyt ovat pitkälti kiinni yhteisien hankintojen ja ratkaisujen määristä. Suurimpana yhteisenä hankintana olisi uuden asiakastietojärjestelmän hankinta (Sote:sta riippuen) Mikä olisi hyödyllisin tapa toteuttaa hankinnat? Jos osapuolet tekevät jatkuvasti samantyyppisiä hankintoja, silloin osakeyhtiö olisi selvityksen pohjalta tehokkain yhteistyön vaihtoehto Jos kyseessä on yksittäinen hankinta tai yksittäisiä hankintoja, silloin yhteistyö olisi tehokkain vaihtoehto 5.2 Toisena kohteena oli, millainen voisi olla tuleva ICT-palveluiden toteuttamisen malli: Esimerkkejä mahdollisista etenemisen malleista: Yhteistyömalli Osakeyhtiömalli Yhteistyömallit tuodaan omana esityksenä yhtymähallituksille myöhemmin päätettäväksi.