Suunnittelupäivä Kauppakamarien puheenjohtajat Kauppakamarien toimitusjohtajat Keskuskauppakamarin hallitus Keskuskauppakamarin johtoryhmä

Transkriptio

1 Suunnittelupäivä Kauppakamarien puheenjohtajat Kauppakamarien toimitusjohtajat Keskuskauppakamarin hallitus Keskuskauppakamarin johtoryhmä

2 Keskuskauppakamarin hallituksen kokous Työministeri Timo Harakka

3 Esityksen rakenne Talouspolitiikan lähtökohdat Työllisyyden näkymät Keinot työllisyysasteen nostamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Talouspolitiikan lähtökohdat 1/2 Työn tuottavuus x työn määrä = elintaso (BKT/työtunnit) x (työtunnit/väkiluku) = elintaso Pitkällä aikavälillä elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Talouspolitiikan lähtökohdat 2/2 Tällä vaalikaudella on saatava sekä työn määrä että tuottavuus nousuun. Kumpaakaan ei saa unohtaa. Tuottavuuden heikko kasvu finanssikriisin jälkeen on keskeinen syy julkisen talouden epätasapainoon. Martti Hetemäen selvitystyö budjettiriiheen tärkeä. Avainasemassa tuottavuuden osalta: T&K&I Koulutus Liikenneinfra Työ- ja elinkeinoministeriö

6 OECD: Going for Growth raportti Education is the most common reform priority Tax reform, with increasing reliance on property taxes, is a pro-growth priority in many advanced economies Lauren Boone, OECD Chief Economist Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Työllisyysaste (15-64-v.) Q2/2019 (tai viimeisin): Suomi jäljessä muita Pohjoismaita ja Saksaa (Lähde: OECD Key Employment Statistics) Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Lomautusten määrä laski 44 kuukautta peräkkäin, kunnes touko-kesäkuussa 2019 kasvu pysähtyi (TEM työnvälitystilastot) Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Työttömien työnhakijoiden määrä laskee aiempaa hitaammin, nyt alle hengen vauhtia vuodentakaiseen verrattuna Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Avointen työpaikkojen määrä julkisessa työnvälityksessä on ennätystasolla, 1. vuosipuolisko (TEM työnvälitystilastot) Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Työnantajien mielestä TE-toimisto on hakukanava, joka on vaikuttanut eniten siihen, että työpaikka saatiin täytettyä (Tilastokeskus, työnantajahaastattelut) Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Suomessa maahanmuuttajat ovat nuoria ja työikäisiä Ulkomaalaistaustaisen (vas.) ja suomalaistaustaisen (oik.) väestön ikärakenne Naiset Miehet Lähde: Kototietokanta / Tilastokeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Pelkän perusasteen varassa olevien nuorten määrä on korkea vuotiaita pelkän perusasteen varassa olevia on yli Koulutetut osallistuvat useammin aikuiskoulutukseen % Aikuiskoulutukseen osallistuminen koulutusasteen mukaan, % % 40% % % vuotiaat Yli 29-vuotiaat 10% 0% Perusaste Keskiaste Korkea-aste Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Mistä työllisen tavoite muodostuu? Laskettu erotus VM:n ennusteuran ja 75 % työllisyysasteen välillä vuonna 2023 Väestörakenteen muutos johtaa työvoiman supistumiseen 76 Työllisyysaste, v ; 72, Työllisyysasteen (15-64) trendi VM ennuste Tavoite ~ hlö Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Työllisyysasteeseen vaikuttavia rakennetekijöitä Nostavia tekijöitä Työvoiman tehokas tarjonta Tehokas kysynnän ja tarjonnan yhteensovitus Toimivat kannusteet (verotuksen, etuuksien ja palkanmuodostuksen vuorovaikutus) Muut toimivat työmarkkinainstituutiot, esim. työsuhdeturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka Työvoiman hyvä osaamistaso Laskevia tekijöitä Työvoiman tarjonnan rajoitteet Yhteensovituksen ongelmat, esim. alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ei ole riittävää Sosiaaliturvan korkea rajaveroasteet pienituloisilla Liian vähäinen tai tehoton aktiivinen työvoimapolitiikka Työvoiman heikko osaamistaso Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Työministerin ensitoimet syksyllä 2019 viisi avainsanaa TYÖVOIMAPALVELUT OSATYÖKYKYISET PALKKATUEN LAAJENNUS KUNTIEN VASTUU OSAAJIEN TARJONTA Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Työllisyyden kasvattamisen kohderyhmiä 1/2 Osatyökykyiset Työvoiman ulkopuolella arvioidaan olevan n työkykyistä ja -haluista Työkykyohjelmalla (mm. yhteiskunnallisten yritysten roolin kasvattaminen sekä julkisten hankintojen hyödyntäminen) tavoitellaan muutaman tuhannen hengen vaikuttavuutta työllisyyteen Kuntien roolin vahvistaminen työvoimapalveluissa Nuoret Ilman toimenpiteitä nuorten työttömyyden arvioidaan jäävän n hlö korkeammaksi kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä Lisäksi osa syrjäytyneistä nuorista kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella Oppivelvollisuuden korotus vaikuttaa hitaasti. Tavoitellaan joidenkin tuhansien lisäystä työllisyyteen pitkällä aikavälillä Muita toimia: Nuorisotakuu. Ohjaamoiden kehittäminen. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma Ikääntyvät Viime aikoina nopeimmin kasvava työllisyysreservi Eläkeuudistus nostaa edelleen työllisyyttä Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuksien lyhentäminen lisää työllisyyttä 6000 hlö v mennessä (ETK) Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Työllisyyden kasvattamisen kohderyhmiä 2/2 Osaajien maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen Työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä on mahdollista paikata runsasta työvoimapulaa kokevien alojen tilannetta ja siten edistää talouskasvua Suora vaikutus nimelliseen työllisyysasteeseen on hyvin pieni TEM tavoite: nostetaan työperusteinen maahanmuutto hlö/vuosi henkeen vuodessa (nettomaahanmuutto > hlö/vuosi) Kotouttamista kehittämällä voidaan nostaa koko maahanmuuttajaväestön työllisyyttä Merkittävä potentiaali: vuonna 2017 työttömänä noin työikäistä ulkomaan kansalaista ja työvoiman ulkopuolella noin (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Onnistunut kotoutuminen on tärkeää julkisen talouden ja huoltosuhteen parantamiseksi: maahanmuuttajaväestön edullisen ikärakenteen takia Työikäisten valtavirta (25-54-vuotiaat) Ennen kaikkea miesten työllisyys on tässä ryhmässä pohjoismaisittain matala Suuri ryhmä, jolloin pienikin parannus työllisyydessä merkitsee paljon Kolmikantaisesti valmisteltavat työmarkkinatoimet TE-hallinnon kehittäminen ja palvelujen lisääminen (palkkatukiprosessien nopeuttaminen ja mm. yhteishankintakoulutuksen ja uraohjauksen lisääminen) Työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen Sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja pienituloisten työtulovähennys Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Koulutusuudistukset Jatkuva oppiminen OKM:ssä käynnistyy Jatkuvan oppimisen uudistus -hanke TEM:ssä työllisyyden ministerityöryhmän alatyöryhmä Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto Panostetaan työelämälähtöisiin koulutusmalleihin Uudistetaan yhteisrahoitteisia koulutuksen toteutusmalleja osana muuta TE-palvelujen uudistamistyötä. Tavoitteena erityisesti työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen. Työnantajien kanssa yhteisesti suunniteltavien ja rahoitettavien Rekry-, Täsmä- ja MuutosKoulutusten sekä FEC-mallin käytön lisäämiseksi talousarviossa lisärahoitusta työvoimakoulutuksen hankintaan sekä panostuksia TE-hallinnon henkilöstöresursseihin Muuntokoulutuksen lisääminen OKM:n tutkintoon johtavassa koulutuksessa suunnataan lisäresursseja nopeutettuihin muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusohjelmiin, joilla aiemmin tutkinnon suorittaneet voivat kouluttautua uudelleen rinnakkaiselle tai kokonaan toiselle alalle Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on aloittanut työnsä Teemat: Työvoimapolitiikan palvelurakenne Palkkatuki ja etuudet, ml. työttömyysturva Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto Työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen Työlainsäädäntö Paikallinen sopiminen Työ- ja elinkeinoministeriö

21 KIITOS

22 Kommentit ja kysymykset työministerille K3 toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi osanottajat

23 Työllisyystavoitelaskuri

24 Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Pääekonomisti Mauri Kotamäki Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää

25 Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla Juho Romakkaniemi

26 Tausta Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle. Sellainen Suomi on paras toimintaympäristö myös elinkeinoelämälle ja yrityksille. (Kauppakamareiden joulukuussa 2018 hyväksytty strategia) Laajan kilpailukyvyn kehittäminen tarkoittaa yhteiskunnan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista pitkällä aikavälillä. Tämä kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia. Kilpailukyvyn parantaminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikki maat voivat oppia toisilta ja parantaa hyvinvointiaan. Sijoituksen paraneminen eri mittauksissa kuitenkin tarkoittaa kokonaishyvinvointimme kasvua ja ykköseksi pyrkimisen paras palkinto on maa, jossa kaikilla menee mahdollisimman hyvin. Keskuskauppakamari valmisteli jo 2019 eduskuntavaaleihin suunnatut teesit ja hallitusohjelmatavoitteet tästä näkökulmasta. Tämä toimii hyvänä pohjatyönä entistä laajemman ja yksityiskohtaisemman ohjelmatyön pohjaksi.

27 Uusi ohjelmatyö Ohjelma julkaistaan Kauppakamarin syysvaltuuskunnassa joulukuussa 2019 Julkaistavan ohjelman työnimi on Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla, alaotsikkona Suomesta maailman kilpailukykyisin maa. Ohjelman tarkoituksena on toimia käsikirjana vaikuttamistyöllemme ja kannanmuodostuksellemme tulevina vuosina. Pitkän ajan tähtäimenä on vaikuttaminen vuoden 2023 eduskuntavaalien agendaan ja niiden jälkeiseen hallitusohjelmaan. Toki tarjoamme myös ratkaisuja jo nykyiselle hallitukselle sen työssä matkan varrella. Pohjatyönä pääekonomisti Mauri Kotamäki laatii artikkelin eri kansainvälisten arvioitsijoiden kilpailukykyrankingien sekä Suomea koskevien analyysien keskeisestä sisällöstä. Tätä käytetään teoreettisena pohjana ohjelmassa esitetyille ratkaisuille.

28 Ohjelman osiot: 1) Osaaminen koulutus, jatkuva oppiminen, osaava työvoima, innovaatiot ja IPR:t 2) Toimiva infrastruktuuri liikenneväylät, rahoitusmallit, datainfrastruktuuri, kaavoitus 3) Kannustava toimintaympäristö vero- ja säädösympäristö, julkinen talous, sujuva sääntely 4) Kilpailukykyinen Eurooppa kauppapolitiikka, sisämarkkinat, innovaatiot- ja investoinnit Valmistelu tehdään vaikuttamisyksikön uuden johtajan Johanna Sipolan vetämänä, asiantuntijoiden tehdessä päätyön. Valmistelu toteutetaan sujuvassa ja tiiviissä yhteistyötä kauppakamareiden asiantuntijaresurssien sekä Keskuskauppakamarin valiokuntien kanssa.

29 Verotus 2020-luvulle siirryttäessä Emmiliina

30 Verotuksen kansainvälinen tausta Veronkierron torjunta 2010-luvulla Veroraportoinnin hurja kasvu Digipalvelujen verottaminen Verotuksen digitalisaatio Kansainvälisten veroriitojen lisääntyminen EU:n alv-hankkeet

31 Ajankohtaista Suomessa Kireä ansiotuloverotus Jatkuva sähköisen ilmoittamisen kehittäminen Ympäristöverojen korotukset Monimutkaistuva verolainsäädäntö POSITIIVISTA verotuksen painopisteen siirtäminen ennakoivaan valvontaan

32 K3:n verokommentteja 2019

33 Suomen kilpailukyky 2020-luvulla Pääekonomisti Mauri Kotamäki

34 Sisältö 1. Mitä kilpailukyky on? 2. Mikä on Suomen kansantalouden kilpailukyky? 3. Mitä asialle voisi tehdä?

35 Mitä kilpailukyky on?

36 Kilpailukyky koostuu

37 Kilpailukyky WEF:n mukaan

38 Mikä on Suomen kansantalouden kilpailukyky?

39 Kilpailukyky maailmassa

40 Suomen sijoitus WEF:n vertailussa

41 Mitä asialle voisi tehdä?

42 Työmarkkina

43 Infrastruktuuri

44 Kiitos!

45 Tauko

46 Kauppakamarien yhteiset tavoitteet vuodella 2020: Digitalisaatio ja vastuullisuus Juho Romakkaniemi

47 K johtoryhmä Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Ann-Mari Kemell johtaja verotus & talouspolitiikka Heidi Merikalla-Teir johtaja riidanratkaisu Patrik Lindfors viestintäjohtaja viestintä & sidosryhmät Johanna Sippola johtaja elinkeinopolitiikka Timo Vuori Johtaja, hallituksen sihteeri kasvu ja kv-kauppa Leena Linnainmaa varatoimitusjohtaja -lakiasiat Anne Horttanainen johtaja hallinto & resurssit Samuli Haapasalo Liikenneasioiden neuvonantaja Johnny Åkerholm Talouspoliittinen neuvonantaja Jaakko Laajava* Kv-asioiden neuvonantaja Ilkka Lakaniemi Digitalouden neuvonantaja Kaikki johtoryhmän jäsenet sekä neuvonantajat raportoivat toimitusjohtajalle. *Laajavan sopimus päättynyt. Työtehtävät erillisestä toimeksiannosta. Raportointi Timo Vuorelle.

48 Esimerkki: Verotus & Talouspolitiikka Ann-Mari Kemell johtaja Emmiliina Kujanpää veroasiantuntija 48

49 Kauppakamarien jäsenyritykset n kpl K2 Etelä-Karjala K2 Etelä-Pohjanmaa K2 Etelä-Savo K2 Helsinki K2 Häme K2 Keski-Suomi K2 Kuopion seutu K2 Kymenlaakso K2 Lappi K2 Länsi-Uusimaa K2 Oulu K2 Pohjanmaa K2 Pohjois-Karjala K2 Rauma K2 Riihimäki-Hyvinkää K2 Satakunta K2 Tampere K2 Turku K2 Åland

50 K johtoryhmä Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Pauliina Pulkkinen Viestintä- ja yhteistyöjohtaja - viestintä ja yhteistyö Timo Vuori Johtaja - kansainvälisyys ja kauppa Anne Horttanainen Varatoimitusjohtaja?, hall. sihteeri - hallinto ja resurssit Johanna Sipola johtaja - Vaikuttaminen ja kilpailukyky XX johtaja - Yritysten itsesääntely ja vastuullisuus Edistää viestinnällisin keinoin kauppakamarien strategiassa määriteltyjä tavoitteita, lisää näkyvyyttä sekä ulkoisesti että sisäisesti. Kauppakamariyhteistyön ja tärkeimpien sidosryhmien ml. media kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen ja ylläpito. Edistää yritysten kansainvälistymistä kumppanuuksilla, verkostoilla ja palveluilla Kv-verkostot, asiakirjat, kauppayhdistykset Mahdollistaa Keskuskauppakamarilaisten onnistumisen työssään Hallinto, henkilöstö, talous, it-asiat, kiinteistö, ansiomerkit ja Keskuskauppakamarin Palvelu Oy Isojen visioiden ja rakenteellisten ratkaisujen tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päättäjien pöydälle Talous-, vero,- liikenne-elinkeino ja koulutuspolitiikka, lakiasiat, yhtiöoikeus, arvopaperimarkkinajuridiikka Tarjoaa itsesääntelyn keinoin yrityksille asiantuntevia, lainsäädäntöä täydentäviä ja korvaavia kustannustehokkaita ja yksinkertaisia ratkaisuja. Hoitaa myös K3:n lakisääteiset tehtävät. EKKA, AKA, LTL, Lunastusltk, MEN, HTT, FAI, välittäjäkokeet ja vastuullisuusasiat

51 K henkilöstö (36/42 henkeä) Pauliina Pulkkinen Terhi Walamies Anna Yli- Saunamäki Timo Vuori Anne Hatanpää Jenni Isola Asta Kouri Hannele Visuri Anne Horttanainen Maritta Merinen Mikko Pousi Anne-Mari Sillanpää Helena Pesonen Tarja Nuutinen Keskuskauppakamarin Palvelu Oy Mari Hakkarainen Kirsi Loikas Markus Lähdesmäki Karoliina Koistila (opintovapaa) Eeva Teton (perhevapaa) Johanna Sipola Ville Kajala Mauri Kotamäki Emmiliina Kujanpää Erkko Meri Mikko Valtonen Päivi Wood Anette Holmberg/ Tanja Arvola (perhevapaa)/ Minna Aalto-Setälä (vapaalla) Antti Turunen (opintovapaalla) XXX Paula Paloranta Raisa Harju Eero Yrjö-Koskinen Mari Virta FAI-tiimi Santtu Turunen Adriana Aravena- Jokelainen Elina Kylkilahti Jaana Tikkunen Tiina Salmi / Salla Sointu (perhevapaa)

52 Kauppakamarit ja vastuullisuus Viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi, Metsähallitus Vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen, K3

53 Vastuullisuus - liiketoimintaa ja johtamista Terhi Koipijärvi

54 #Russia #Forest #Leadership #Responsibility #Globalbusiness #Equality #Westernriding

55 Ensin rahaa ja sitten hyvää - ei, vaan strateginen vastuullisuus, jossa kaikki kestävyyden osa-alueet toteutuvat yhtä aikaa

56 Ilmastonmuutos Regulaatio Ihmisoikeudet Universaalit sitoumukset Eettinen johtaminen Monimuotoisuus Kaupungistuminen Bio- ja kiertotalous Arktinen Vuorovaikutus

57 Johtaminen

58 Code of Conduct vastuullisen toimijan kivijalka

59 Strateginen lähestymistapa vastuullisuuteen Vastuullisuuden johtaminen ja integrointi toimintaan Vastuullisuus liittyy strategiaprosessiin sen kaikilla tasoilla Arvoilla ja työn merkityksellisyydellä on tyypillisesti vahva yhteys vastuullisuuteen Useat toimintaympäristön trendit liittyvät taloudelliseen-, sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen Vastuullisuus tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista Vastuullisuus edistää strategian mukaista arvonluontia ja riskienhallintaa Vastuullisuuden implementointi edellyttää tavoitteisiin perustuvaa johtamista ja selkeän vastuullisuuden tiekartan Integrointi liiketoimintaprosesseihin on olennaista Tavoitteisiin perustuva sidosryhmäyhteistyö Missio Arvot Visio ja strategiset tavoitteet Johtaminen ja politiikat toiminnan ohjeistamiseksi ja kehittämiseksi Prosessit, mittarit ja seuranta Raportointi ja viestintä

60 Vastuullisuuden tiekartta Olennaisuusmäärittely Teemat: johtaminen, ihminen, ympäristö ja yhteiskunta Yhteiset mitattavat tavoitteet ( ) ja raportointi Integrointi SDG:hin (Agenda 2030) YK Ruggie periaatteet Kannustinjärjestelmät Prosessit: compliance, johtaminen, riskienhallinta, hankinta, viestintä

61 Hyvämaineinen yritys selviää kriiseistä Maine on aineetonta pääomaa, jonka sidosryhmät määrittelevät Maine syntyy tekojen ja viestinnän yhteisvaikutuksesta brändi ei voi olla päälle liimattua Maine ansaitaan, se on historiaa ja tulevaisuuden odotuksia Maine = eettisyys, vastuullisuus olemassa olon oikeutus

62 Arvonluontia

63 Edelläkävijän plussat ja miinukset

64 HYVIS JA PAHIS

65 Kohti yhtenäistä brändiä Metsähallituksen polku kohti yhtenäistä mentaalibrändiä ARVOT VASTUULLISUUS- OHJELMA STRATEGIAN PÄIVITYS METSÄHALLITUKSEN TARKOITUS - BRÄNDISTRATEGIA

66 #kestäväätekoa Metsähallituksen vuosikertomus

67 Vastuullisuuskoulutukset käynnistyvät Vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen

68 K3:n vastuullisuustyön taustaa K3:n valtuuskunta päätti syksyllä 2018 vastuullisuustyön käynnistämisestä Pyöreän pöydän keskustelut keväällä 2019, joissa pohjustettiin vastuullisuustyön painopisteitä ja tulevia linjauksia Vastuullisuusasiantuntija aloitti työt helmikuussa, vastuullisuuslautakunta nimettiin toukokuussa ja se kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa Kattava edustus yritysmaailmasta, edustajia myös tutkimuslaitoksista ja järjestökentästä - Hanna-Leena Pesonen, dekaani, Jyväskylän yliopisto (lautakunnan puheenjohtaja) - Kati Ihamäki, johtaja, OP-ryhmä (vpj) - Anne Ekberg, viestintä- ja markkinointijohtaja, Fiblon Oy - Minna Halme, professori, Aalto-yliopisto - Terhi Koipijärvi, viestintäjohtaja, Metsähallitus - Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Lassila & Tikanoja Oy - Ari Nissinen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus - Anja Peltonen, johtaja (kuluttajapolitiikka), Kilpailu- ja kuluttajavirasto - Michaela Ramm-Schmidt, johtaja, Baltic Sea Action Group - Lea Rankinen, vastuullisuusjohtaja, SOK - Elina Seppälä, Energy Sourcing Director, Stora Enso Oy - Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena

69 Taustakartoitus ja koulutustilaisuudet K3 kartoitti yhteistyössä Gaian kanssa yritysten haasteita päästövähennysten toteuttamisessa => kyselyn perusteella koulutustilaisuudet räätälöidään kullekin paikkakunnalle sopiviksi Koulutustilaisuudet käynnistyvät syksyllä ja järjestetään seitsemällä paikkakunnalla: Helsinki (22.10.), Turku (24.10.), Vaasa (29.10.), Tampere (30.10.), Oulu (5.11.) ja Lahti (12.11.) Koulutukset puolen päivän työpajoja, joihin mahtuu kuhunkin 30 osallistujaa Koulutusten sisältö: hiilineutraalius vuoteen 2035 tai viimeistään 2040 mennessä, päästövähennyksiä koskevat tavoitteet ja keinovalikoima viiden vuoden välein, kompensaatiomekanismit mahdollisia jos muut keinot on käytetty, hankintaketjun päästöille etsitään toimiva lähestymistapa Vastuullisuuslautakunta arvioi vuosittain yritysten edistymistä ja myöntää oikeuden ilmastomerkin käytölle Ilmastomerkille luodaan oma logo ja sen käyttöä ohjaavat säännöt

70 Koulutustilaisuuksien hinta ja vastuullisuustyön jatko Koulutukset avoimia kaikille Koulutuspäivän normaalihinta: alv/osallistuja Jäsenhinta: alv/osallistuja Alueellisten kauppakamareiden toivotaan rekrytoivan osallistujia koulutustilaisuuksiin => komissio 100 /kauppakamarin jäsenosallistuja Alueellisen kauppakamarin toimitusjohtajan puheenvuoro sisällytetään ohjelmaan Paikallinen yritys-case esille Vastuullisuustyö jatkuu ihmisoikeuksia, sosiaalista vastuuta ja ympäristövastuuta koskevien koulutusten valmistelulla Ihmisoikeudet ja sosiaalinen vastuu keväällä 2020, ympäristövastuu syksyllä 2020 Säännöllinen palautekysely koulutusten sisällön kehittämiseksi K3 korostaa vastuullisuuden kasvavaa merkitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta Vastuullisuustyön tueksi toivotaan tukea alueellisten kauppakamareiden toimitusjohtajilta

71 Vastuullisuus on uusi megatrendi

72 Kiitos!

73 Kauppakamarit ja digitaalisuus Johtaja Anne Horttanainen, K3 Tietohallintopäällikkö Max Moiseev, HSKK

74 Lisäarvoa yhdessä tekemällä Yhteiset digitalisaatiohankkeet Anne Horttanainen & Max Moiseev

75 Lisäarvoa yhdessä tekemällä Miksi yhdessä? Mitä yhdessä? Eteneminen ja resurssit

76 Miksi yhdessä?

77 Miksi yhdessä? Kauppakamareilla on paljon samoja toiminnan organisointiin ja kehittämiseen liittyviä tarpeita Käytämme paljon aikaa ja resursseja samojen asioiden ratkaisemiseen - resurssihukka on ilmeinen Yhä useampi onnistunut projekti tai hankinta vaativat erityisasiantuntemusta tietohallinnosta, -turvasta, -suojasta ja laaja-alaista teknologiaymmärrystä Digitalisaatio ei ole tulevaisuutta se on jo tapahtunut. Ovatko kauppakamarit mukana?

78 Miksi yhdessä? Nykyisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset (GDPR) ja valmistella olevat uudet EU-sisämarkkinoiden regulaatiohankkeet (mm. eprivacy) asettavat täysin uusia tarpeita ja vaatimuksia kauppakamareille Kyberrikollisuuden torjunta ja tietoturvavaatimukset niin ikään edellyttävät jatkuvaa panostusta Digitalisaation hyvällä johtamisella mahdollistetaan kasvu ja rakennetaan edelläkävijän kuva On ajan kysymys, milloin joudumme laajan tietovuodon tai tietoturvarikkomuksen uhriksi.

79 Koko kauppakamariryhmän kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kehityksen kannalta on elintärkeää, että kauppakamarit pysyvät digitaalisessa kehityksessä mukana.

80 Mitä yhdessä?

81 Mitä yhdessä? (kysely 20 kauppakamarille kesä 2019) 17/20 kauppakamaria pitivät yhteisten resurssien tehostamista kannatettavana ja tärkeänä 18/20 pitivät tietoturva- ja tietosuoja-asioiden hoitoa ryhmätasolla välttämättömänä 14/20 olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta yhteisestä CRM-ratkaisusta 15/20 kauppakamaria on ilmoittanut ehdokkaansa perustettavaan työryhmään Useampi kauppakamari on nostanut paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämisen tärkeyden ja peräänkuulutti monimuotoisuuden säilymisen jatkossakin

82 Mitä yhdessä? 1. Yhteiset järjestelmät ja työkalut 2. Tietosuoja- ja tietoturva-asiat: koulutus, neuvonta ja tuki 3. Jatkuvat koulutukset yhteisten työkalujen käyttöön 4. Puite- ja hankintasopimukset Opt-In / Opt-Out-periaatteella 5. Neuvontaa ja tukea hankinnoissa & teknologiavalinnoissa

83

84 Eteneminen ja resurssit

85 Eteneminen ja aikataulu Kesäkuun toimitusjohtajien kokouksessa on päätetty työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on linjata yhteistyön suuntaviivoja ja laajuutta Työryhmän kokoonpano on jo valittu useampi edustaja erikokoisista kauppakamareista Työryhmä aloittaa työskentelyn syyskuussa Työryhmä valmistelee ehdotusta, joka tuodaan toimitusjohtajien kokoukseen myöhemmin syksyllä Tietosuoja- ja tietoturva-asioiden neuvonta ja ohjaus alkavat per heti

86 Rahoitus ja resurssit Hyödynnetään olemassaolevia resursseja (Helsingin seudun kauppakamarin tietohallinto ja Keskuskauppakamarin asiantuntijat) ja tarvittaessa hankitaan uusia resursseja ostopalveluina tai rekrytoimalla Kustannukset jaetaan kauppakamareiden kesken suhteessa jäsenmäärään Toiminnan kustannukset alustavan arvion mukaan asettuvat tasolle 0,35 /jäsen/kk 1 /jäsen/kk

87 Digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä varmistamme kauppakamareiden aseman edelläkävijöinä ja mahdollistamme uusien tulovirtojen synnyn innovaatioiden kautta.

88 Ryhmätason hankkeet 2020 Ulkomaankaupan asiakirjajärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan (alkuperätodistukset ja muut vahvistettavat asiakirjat) Tietoturvaa/tietosuojaa kehitetään & valmistaudutaan tulevaan eprivacy-asetukseen Tietohallinnon kehittämistyöryhmän linjausten toimeenpano

89 Kiitos!

90 Kehittämis- ja vaikuttamistavoitteet Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

91 Vaikuttamistavoitteet Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla ohjelmatyö Hallitusohjelman avainkohtiin vaikuttaminen Valmistautuminen kuntavaaleihin ja mahdollisiin maakuntavaaleihin (huhtikuu 2021)

92 Kehittämistavoitteet Ulkomaankaupan asiakirjojen ja järjestelmien uudistaminen It-hankkeiden yhteensovittaminen Verkkosivu-ja ilmeuudistus Kauppakamarien vastuullisuustoimet

93 Aikataulut vuodelle 2020 Johtaja Pauliina Pulkkinen

94 K3 hallituksen ja valtuuskunnan kokoukset 2020 Pe To To Ti 9.6. valtuuskunnan kevätkokous ja pj-lounas Ti suunnittelupäivä Ti Ti Pe valtuuskunnan syyskokous ja illallisgaala

95 Tj-kokoukset 2020 Ti Teams-palaveri klo Ke Tj-kokous klo Ti Teams-palaveri Ke Tj-kokous Ke Tj-kokous Tampereella aamupäivällä Hallituspaikkatapahtuman yhteydessä. KESÄ

96 Ti Teams-palaveri Syyskuussa kauppakamaripäivien yhteydessä Ti Teams-palaveri Ke Tj-kokokous Ti Teams-palaveri

97 Cocktails!