Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM KVY Rytkönen Riikka(SM), Aittoniemi Eeva(OM) Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustavat sisäministeri Kai Mykkänen ja oikeusministeri Antti Häkkänen. Sisäministerit käyvät periaatekeskustelun EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevista asetusehdotuksista. Kansallinen kannanmuodostus ehdotuksiin on vielä kesken ja eduskunnalle on toimitettu niitä koskeva U kirjelmä (U 7/2018 vp). Yleisellä tasolla Suomi pitää tietojenvaihdon tehostamista ja EU:n tason tietojärjestelmien ja niiden käytön kehittämistä tärkeinä sekä kansallisen että EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Terrorismin torjunta on esillä keskusteluissa eri näkökulmista. Pääaiheena sisäministereillä on yhteistyö LänsiBalkanin maiden kanssa sisäisen turvallisuuden ja terrorismin torjunnan alalla. LänsiBalkanin alue on yksi Bulgarian EUpuheenjohtajakauden prioriteeteista ja keskustelulla valmistellaan osaltaan toukokuussa pidettävää EULänsiBalkanhuippukokousta. Lisäksi on tarkoitus keskustella EU:n oikeus ja sisäasioiden alan virastojen roolista terrorismin torjunnassa ja työlounaan aiheena ministereillä on netissä oleva terroristinen sisältö. Sisäministerit keskustelevat myös YTPPoperaatioiden ja EU:n oikeus ja sisäasioiden alan virastojen yhteistyöstä, matkustajarekisteridirektiivin (PNR) täytäntöönpanotilanteesta ja muuttoliikkeestä. Oikeusministerit jatkavat kokouksessa perheoikeuden alan tärkeimpiin EUinstrumentteihin kuuluvan Bryssel IIaasetuksen uudistamista, saavat tilannekatsauksen Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistämiseen liittyvästä valmistelusta sekä keskustelevat EUvirastojen välisestä yhteistyöstä. Neuvosto myös hyväksyy EP:n kanssa käytäviä neuvotteluja silmällä pitäen kantansa direktiivistä, jolla uudistetaan maksuvälinepetoksia koskevaa rikosoikeudellista sääntelyä teknologisen kehityksen edellyttämällä tavalla (virtuaalivaluutat). Neuvostossa saavutettu neuvottelutulos on Suomen tavoitteiden mukainen. Teknologiseen kehitykseen liittyen oikeusministerit myös jatkavat keskustelua siitä, miten rajat ylittävää pääsyä sähköiseen

2 todistusaineistoon tulisi tehostaa. Komissio on valmistellut asiasta lainsäädäntöehdotusta, jota odotetaan kevään aikana. 2(51) Työlounaalla oikeusministerit keskustelevat radikalisoitumisen ehkäisemisestä vankiloissa. Myös Suomen vankeinhoidossa ja rikosseuraamusalalla kehitetään mm. riskienarviointimenetelmiä ja huolehditaan vankilahenkilöstön koulutuksesta radikalisoitumisen tunnistamiseksi.

3 Asialista: 3(51) TORSTAI 8. MAALISKUUTA 2018 (klo 10.00) SISÄASIAT Esityslistan hyväksyminen (mahd.) Akohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus a) Yhteentoimivuusasetus (ulkorajat ja viisumit) b) Yhteentoimivuusasetus (poliisi ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka ja muuttoliikekysymykset) Periaatekeskustelu s. 5 Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut kuin lainsäädäntöasiat Yhteistyö LänsiBalkanin maiden kanssa sisäisen turvallisuuden ja terrorismin torjunnan alalla 1 Keskustelu Muuttoliike: tilannekatsaus 1 Keskustelu EU:n oikeus ja sisäasioiden alan virastojen rooli terrorismin torjunnassa Periaatekeskustelu YTPPoperaatioiden ja EU:n oikeus ja sisäasioiden alan virastojen yhteistyö Poliittinen hyväksyntä Matkustajarekisteridirektiivi: täytäntöönpano Keskustelu s. 9 s. 13 s. 19 s. 23 s. 26 Muut asiat 1 Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden ollessa poikkeuksellisesti läsnä.

4 4(51) PERJANTAI 9. MAALISKUUTA 2018 (klo 10.00) OIKEUSASIAT Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Bryssel IIa asetus: uudelleenlaatiminen Periaatekeskustelu Direktiivi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvistä petoksista Yleisnäkemys s. 29 s. 33 Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut kuin lainsäädäntöasiat EPPOasetus: täytäntöönpano Tilannekatsaus Sähköisen todistusaineiston parempi saatavuus yli rajojen Keskustelu s. 37 s. 40 Muut asiat Verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjunta Komission tiedotusasia Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (TORSTAI 8. MAALISKUUTA 2018 aika vahvistetaan myöhemmin) EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus a) Yhteentoimivuusasetus (ulkorajat ja viisumit) b) Yhteentoimivuusasetus (poliisi ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka ja muuttoliikekysymykset) Periaatekeskustelu Muut asiat Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

5 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Taavila Hannele (51) Asia EU; OSA; asetusehdotukset EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta Kokous Oikeus ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus U 7/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Oikeus ja sisäasioiden neuvostossa käydään poliittinen keskustelu asetusehdotuksista. Ehdotuksia on käsitelty tiiviisti neuvoston työryhmässä ja puheenjohtajavaltio Bulgarian tavoitteena on sen puheenjohtajuuskauden aikana saada aikaan neuvoston yhteinen näkemys ehdotuksista. Suomi pitää tietojenvaihdon tehostamista ja EU:n tason tietojärjestelmien ja niiden käytön kehittämistä tärkeinä sekä kansallisen että EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Ehdotusten tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja EUtason tietojärjestelmiin tallennettujen tietojen avulla helpottaa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden tarkistamista ja selvittämistä sekä estää ja paljastaa väärän henkilöllisyyden käyttäminen samoin kuin tehostaa ulkorajavalvontaa. Tällä hetkellä ongelmana on se, etteivät EUtason tietojärjestelmät keskustele keskenään, minkä seurauksena samaa henkilöä koskevia tietoja voi olla eri tietojärjestelmissä ilman että jäsenvaltioiden viranomaisilla on mahdollisuus saada tätä tietoa tai havaita, jos sama henkilö on rekisteröity useilla henkilöllisyyksillä tai sen selvittäminen on hyvin hidasta. Suomi pitää tavoitteita kannatettavina ja suhtautuu asetusehdotuksiin pääosin myönteisesti. Komission ehdotus velvoittaa rajaviranomaiset käyttämään eurooppalaista hakuportaalia sekä muita ehdotuksen komponentteja rajatarkastusten suorittamiseen. Suomi katsoo, että ehdotus lisää rajatarkastusten vaikuttavuutta. Suomi kuitenkin korostaa, että samalla on tarpeen varmistaa, että valituilla ratkaisuilla tuetaan myös

6 rajatarkastusprosessia, eikä ratkaisuilla haitata merkittävästi rajatarkastusten sujuvuutta 6(51) Suomi pitää lähtökohtaisesti kannatettavana sitä, että ehdotuksilla nopeutettaisiin jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten mahdollisuutta saada terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi tietoa siitä, onko tiettyä henkilöä koskevia tietoja EUtason tietojärjestelmissä. Ehdotuksilla laajennettaisiin eräiden tietojärjestelmien säädettyjä käyttötarkoituksia. Suomi katsoo, että tällaisten laajennusten osalta tulisi vielä tarkemmin selvittää, kuinka ne vaikuttaisivat käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen toteutumiseen henkilötietojen käsittelyssä ja varmistua siitä, että sääntely muutoinkin tältä osin pysyy hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden rajoissa. Ehdotusten vaikutuksia muun muassa eri viranomaisten työkuorman osalta samoin kuin taloudellisia vaikutuksia on vielä tarpeen selvittää Pääasiallinen sisältö Ehdotuksia on kaksi: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1) EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta säätelevän kehyksen perustamisesta (poliisi ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka ja maahanmuutto) sekä 2) EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta säätelevän kehyksen perustamisesta (raja ja viisumiasiat) ja neuvoston päätöksen 2004/512, asetuksen 767/2008, neuvoston päätöksen 2008/633, asetuksen 2016/399 ja asetuksen 2017/2226 muuttamisesta. Ehdotukset ovat jatkoa tähän mennessä tehdylle tietojärjestelmiä koskevalle työlle. Ehdotukset pohjautuvat pitkälle komission johtaman, jäsenvaltioiden, EUinstituutioiden ja tiettyjen EUvirastojen edustajista koostuneen korkean tason tiedonvaihtotyöryhmän antamassa loppuraportissa esitettyihin suosituksiin. Myös Euroopan parlamentti on kiirehtinyt toimenpiteitä, joilla parannetaan ja kehitetään olemassa olevia tietojärjestelmiä, pureudutaan ongelmiin, jotka edesauttavat tietokatkoja ja pyritään kohti EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä tehokkaampaa tietojenvaihtoa EUtasolla. Ehdotusten yleinen tavoite on parantaa Schengenin ulkorajojen hallintaan sekä unionin sisäistä turvallisuutta. Erityisiä tavoitteita on neljä: 1. Varmistaa, että loppukäyttäjillä on nopea, saumaton, systemaattinen ja kontrolloitu pääsy tietoon, jota ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamisessa. 2. Antaa ratkaisu, jolla paljastetaan samoihin biometrisiin tietoihin liitetyt eri henkilöllisyydet. Tämä mahdollistaa väärän henkilöllisyyden käyttämisen torjunnan.

7 7(51) 3. Helpottaa kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden tarkistamista. 4. Nopeuttaa ja virtaviivaistaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä muihin kuin eilainvalvontatarkoitusta varten perustettuihin järjestelmiin, jos pääsy on tarpeellinen vakavan rikollisuuden ja terrorismin ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja teoista syyttämiseksi. Puheenjohtajan asiakirja Puheenjohtaja on kuvannut asiakirjassaan EUtason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien asetusehdotusten osalta tehdyn taustatyön ja asetusehdotusten tämänhetkisen neuvottelutilanteen. Asiakirjassa on nostettu esiin myös neuvotteluissa esille nousseita kysymyksiä yhteentoimivuusratkaisujen täytäntöönpanoon liittyen, mm. teknisten ja taloudellisten resurssien osalta. Ministereitä pyydetään antamaan poliittista ohjausta asetusehdotusten neuvotteluihin seuraavien neljän kysymyksen pohjalta: 1) Vastataanko ministereiden mielestä ehdotetuilla yhteentoimivuuskomponenteilla (eurooppalainen hakuportaali, yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, yhteinen tunnistustietorekisteri ja multihenkilöllisyyden tunnistaja) riittävissä määrin Eurooppaneuvoston ja neuvoston pyyntöihin yhteentoimivuuden parantamiseksi EU:n tietojärjestelmissä? Helpotetaanko näiden komponenttien pakollisella käytöllä loppukäyttäjien työtä ulkorajojen valvonnassa ja EU:n sisäisen turvallisuuden edistämisessä? 2) Huomioiden se, että keskeisten yhteentoimivuuskomponenttien kehittäminen ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen jäsenvaltioiden toimesta edellyttää työtä myös kansallisella tasolla, näkisivätkö ministerit, että kansallisen tason toimeenpanoa voitaisiin edistää EUtason koordinointi? 3) Tulisiko käsiteltäviin lainsäädäntöesityksiin lisätä muita ehdotuksia yhteentoimivuuden edistämiseksi, esim. biometristen tietojen tallentaminen kansallisista, Europolin ja Interpolin tietokannoista yhteiseen biometriseen tunnistuspalveluun? 4) Voivatko ministerit hyväksyä sen, että komission tulisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarkastella tietojärjestelmien ja yhteentoimivuuden korkean tason työryhmän muita pitkän aikavälin suosituksia, jotta voitaisiin puuttua jäljellä oleviin puutteisiin ja parantaakseen oikeus ja sisäasioiden yhteentoimivuusrakenteeseen vaikuttavia nykyisiä tietojärjestelmiä EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

8 8(51) Poliisi ja oikeudellista yhteistyötä, turvapaikka ja maahanmuuttoa koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta käsittelevän ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklat 16(2), 74, 78(2)(e), 79(2)(c), 82(1)(d), 85(1), 87(2)(a) ja 88(2). Raja ja viisumiasioita koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta käsittelevän ehdotuksen oikeusperustana ovat artiklat 16(2), 74, 77(2)(a)(b)(d) ja (e). Päätökset tehdään määräenemmistöllä tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Käsittely Euroopan parlamentissa Poliisi ja oikeudellista yhteistyötä, turvapaikka ja maahanmuuttoa koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta käsittelevän ehdotuksen raportoijana on Nuno Melo (EPP) ja raja ja viisumiasioita koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta käsittelevän ehdotuksen Jeroen Lenaers (EPP). Vastuuvaliokuntana on kansalaisvapauksien sekä oikeus ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta 2.3. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 2.3. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema EUasetukset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksilla on todennäköisesti vaikutuksia valtion talousarvioon. Vaikutuksia ei ole huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa. EU:n budjetista katetaan kulut, jotka aiheutuvat eurooppalaisen hakuportaalin, yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun sekä yhteisen tunnistustietorekisterin perustamisesta ja toiminnasta samoin kuin kustannukset, jotka aiheutuvat olemassa olevien kansallisten infrastruktuurien integroimisesta. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana komission ehdotukset edellyttävät 32,1 miljoonan euron käyttämistä vuosina Ehdotusten edellyttämästä rahoituksesta vuoden 2020 jälkeen päätetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä.

9 Kansallisesti kustannettavaksi tulisivat kansallisten järjestelmien ylläpitäminen ja toiminta sekä siihen liittyvä asiantuntijatyö samoin kuin kansallisten viestintäverkkojen suunnittelu, kehittäminen, täytäntöönpano, toiminta ja ylläpito sekä nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia koskevat kustannukset. Kansallisista resursseista päätetään julkisen taloudensuunnitelman ja valtion talousarvion valmistelun yhteydessä. Taloudellisten vaikutusten selvittämistä jatketaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suomella on yleisvarauma molempiin ehdotuksiin kansallisen käsittelyn ollessa kesken. 6396/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hannele Taavila, SM/PO, puh Matti Pitkäniitty, SM/RO Tanja Innanen, OM EUTORItunnus EU/2017/1770, EU/2017/1771 9(51) Liitteet Viite

10 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Lamminmäki Anne(SM) (51) Asia EU/OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto ; Yhteistyö Länsi Balkanin maiden kanssa sisäisen turvallisuuden ja terrorismin torjunnan osaalueella Kokous Oikeus ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta LänsiBalkanin alue on yksi Bulgarian EUpuheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Oikeus ja sisäasioiden neuvostossa keskustelua Länsi Balkaniin liittyen on tarkoitus käydä sisäisen turvallisuuden ja terrorismin torjunnan näkökulmasta. Keskustelu linkittyy Euroopan komission julkaisemaan tiedonantoon "Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus LänsiBalkanin maille". Keskusteluja LänsiBalkanin kanssa sisäasioiden puitteissa tehtävästä yhteistyöstä on käyty mm. COSIPSC työlounaalla. Bulgaria on toimittanut neuvostossa käytävää keskustelua varten taustaasiakirjan. Asiakirjassa huomioidaan LänsiBalkanin alueen kanssa jo tehtävä yhteistyö ja nostetaan esille julkaistun tiedonannon linjauksia eritoten sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Ministereitä pyydetäänkin neuvostossa keskustelemaan tiedonannossa esitellyn sisäasioiden toimialaa koskevan lippulaivahankkeen puitteissa esitetyistä toimista yhteistyön lujittamiseksi turvallisuus ja muuttoliikekysymyksissä. Komission tiedonantoon liittyvä Ekirje tullaan valmistelemaan ulkoministeriön toimesta. Jokaisella LänsiBalkanin maalla on EUjäsenyysperspektiivi ja EU:n tulee pitää kiinni tästä sitoumuksesta. Jäsenyysprosessissa eteneminen edellyttää LänsiBalkanin mailta konkreettisia toimia EUjäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Kukin jäsenyysprosessissa oleva LänsiBalkanin maa etenee omien ansioidensa perusteella.

11 Pääasiallinen sisältö Yhteistyö LänsiBalkanin maiden kanssa on EU:lle tärkeää alueen maiden sitouttamisessa EUlaajentumiseen. Turvallisuuden alalla tehtävä yhteistyö modernisoi LänsiBalkanin maita ja valmistaa niitä jäsenyyteen. Olisi tärkeää puuttua ekstremismiin ja väkivaltaiseen radikalisaatioon alueen maissa mm. tukemalla radikalisoituneita perheitä ja lapsia. Alueen maille olisi hyvä tarjota moniammatillisia toimintamalleja, joissa otetaan huomioon niiden erilaiset lähtötilanteet. Mallien käyttöönotossa olisi myös tarjottava tukea. LänsiBalkanin tulisi olla yksi EU:n prioriteettialueista pienaseiden laittoman kaupan torjunnassa. Eri toimijoiden välistä koordinaatiota tulisi vahvistaa ja löytää synergioita toimijoiden välille. LänsiBalkanin maita tulee ohjata kehittämään rajavalvontaansa EUstandardien mukaisesti. Muun muassa yhdennettyä rajavalvontaa koskevat strategiat tulisi laatia Euroopan raja ja merivartiostoasetuksessa kuvatulla tavalla. On tärkeää, että yhteistyötä tehdään myös operatiivisella tasolla. Yhteistyösopimukset EUvirastojen kanssa sekä EU:n toimintapoliittisen syklin toiminnot voisivat tarjota tälle puitteet. Yhteistyö LänsiBalkanin maiden kanssa sisäasioiden sektorilla 11(51) LänsiBalkanin maiden turvallisuudella on suora vaikutus EU:n turvallisuuteen. Tämän vuoksi EU:lla on alueen maiden kanssa useita erilaisia yhteistyöhankkeita esimerkiksi terrorismin ja väkivaltaisen radikalisaation torjumiseksi, aseiden, kulttuuriesineiden ja ihmisten salakuljetukseen puuttumiseksi sekä huumausaineiden tuotannon ja salakuljetukseen liittyen. Rajavalvonnan saralla yhteistyötä on tehty alueella pitkään. Yhteistyötä tehdään myös oikeudellisissa asioissa Eurojust on nimennyt alueen yhdeksi prioriteetikseen. Terrorismin ja väkivaltaisen radikalisaation torjumiseksi EU on pyrkinyt tiedonhakumatkojen avulla määrittämään yhdessä alueen maiden kanssa yhteistyöalueita, joissa LänsiBalkanin alueen mailta edellytetään toimia ja toisaalta alueita, joissa EU:n tukitoimia etenkin tarvitaan. Viron puheenjohtajuuskaudella aloitettua keskusteltu Länsi Balkanin alueen terrorismintorjunnan aloitteesta jatketaan Bulgarian kaudella, COTERtyöryhmä pyrkii selventämään terrorismin torjunnan osalta tilannekuvaa vierailemalla alueella. Väkivaltaisen radikalisaation vastaisia toimia on tarkoitus puolestaan edistää RAN (Radicalisation Awareness Network) konferenssin yhteydessä, jonne LänsiBalkanin maiden on määrä osallistua. KaakkoisEuroopan ja etenkin LänsiBalkanin alueen merkitys aseiden laittomassa kaupassa ja salakuljetuksessa on huomioitu esimerkiksi

12 12(51) osana Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpanoa, johon liittyen on vuonna 2015 annettu toimintasuunnitelma ampumaaseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi. Tämän lisäksi EU:n monivuotisen politiikkasyklin kuuluvan aseiden salakuljetukseen liittyvän prioriteetin puitteissa Euroopan ja KaakkoisEuroopan aseasiantuntijat ovat kokoontuneet keskustelemaan aseiden laittoman kaupan torjumisesta. Asiantuntijatason keskustelua jatketaan Bulgarian kaudella Euroopan aseasiantuntijoiden verkoston (EFE) kokoontumisessa, johon myös LänsiBalkanin maat osallistuvat. Europol tekee operatiivista yhteistyötä Albanian, Bosnia Hertsegovinan, Makedonian, Montenegron ja Serbian kanssa. Yhteistyö pohjautuu laadittuihin sopimuksiin operatiivisesta ja strategisesta yhteistyöstä, jotka ovat merkittävä väline tiedon vaihtamiseksi vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisessa toiminnassa. Europolilla on yhteystoimistot Albaniassa, Makedoniassa, Montenegrossa ja Serbiassa. Kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä roolissa myös EU:n toimintapoliittisen syklin operatiivisten toimien täytäntöönpanossa. LänsiBalkanin maat ovat erityisen tiiviisti mukana huumausaineisiin (kannabis, kokaiini ja heroiini), ampumaaseisiin ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvissä operatiivisissa toimissa. Rajavalvonnan saralla Frontex on toiminut alueella pitkään. Frontexilla on voimassa olevat yhteistyöjärjestelyt Albanian, Bosnia Hertsegovinan, Makedonian, Kosovon, Montenegron ja Serbian asianmukaisten viranomaisten kanssa. LänsiBalkanilla toimii myös Frontexin yhteyshenkilö. EU:lla on meneillään sopimusneuvottelut Albanian, Makedonian ja Serbian kanssa, jonka myötä Frontexilla olisi mahdollisuus toteuttaa operaatioita kyseisissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Komissio on myös valtuutettu neuvottelemaan vastaavista sopimuksista Montenegron ja BosniaHertsegovinan kanssa. Näiden sopimusten myötä on mahdollista vahvistaa alueen rajavalvontaa ja maahanmuuttajien salakuljettamisen vastaisia toimia. Frontex on myös luonut alueellisen riskianalyysiverkoston, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoa EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n naapurimaiden kanssa esim. tarkemman tilannekuvan luomiseksi maahanmuuttajien virrasta alueella. Tiedonanto "Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus LänsiBalkanin maille" pääpiirteittäin Komissio on tiedonannossaan tuonut esiin LänsiBalkanin mailta EUjäsenyyteen edellytettäviä toimia ja uudistuksia ja tämän lisäksi se on listannut konkreettisia tapoja, joilla EU voi tukea LänsiBalkanin maita jäsenyysprosessissa. Tiedonannossa todetaan, että mukaan jäsenyyskriteerien täyttyminen edellyttää LänsiBalkanin mailta kattavia ja uskottavia uudistuksia ennen kaikkea oikeusvaltiokysymyksissä, talouden kilpailukyvyn kehittämisessä ja alueellisessa yhteistyössä ja sovinnonteossa.

13 EUjäsenyyteen eteneminen edellyttää kultakin LänsiBalkanin maalta konkreettisia saavutuksia uudistuksissa. LänsiBalkanin maat ovat prosesseissaan hyvin eri vaiheissa, edelläkävijöitä ovat tällä hetkellä Montenegro ja Serbia, joilla on parhaassa tapauksessa mahdollisuus saattaa liittymisprosessinsa päätökseen 2025 mennessä. Tiedonanto korostaa, että kummankaan maan jäsenyys ei toteudu automaattisesti vuoteen 2025 mennessä, vaan edistyminen riippuu täysin ehtojen täyttämisestä. Tiedonannossa painotetaan sitä, että LänsiBalkanin jäsenyysnäkymät ovat ensisijaisesti niiden omissa käsissä. Euroopan strategisen edun mukaista on kuitenkin se, että EU on uskottava ja tasapuolinen kumppani ja tehostaa toimiaan voidakseen tukea alueen muutosprosessia paremmin. Tiedonannossa esitetään, että EU:n olisi tehostettava poliittista yhteistyötä LänsiBalkanin kanssa ja keskityttävä siinä yhteisen edun mukaisiin aloihin, joita ovat mm. oikeus ja sisäasiat (ml. turvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta), talous ja sisämarkkinat, energia, liikenne ja digitaalipolitiikka, sosiaalipolitiikka, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä ulkoasiat ja puolustus. EU:n on tarkoitus tehostaa yhteistyötään LänsiBalkanin kanssa kuuden erillisen lippulaivahankkeen avulla. Sisäasioiden toimialaa koskeva lippulaivahanke yhteistyön lujittamiseksi turvallisuus ja muuttoliikekysymyksissä sisältää toimenpiteitä mm. järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan sekä rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan aloilla. Alueelle esitetään lähettäväksi Europolin yhteyshenkilöitä, yhteisten tutkintaryhmien tukea jatketaan ja Euroopan raja ja merivartioviraston (Frontex) asemasta tehtäviä sopimuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 13(51)

14 14(51) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonantoon liittyvä Ekirje on valmisteltavana ulkoministeriössä. 6325/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus SM/PO, Anne Lamminmäki, SM/RO, Mika Rytkönen UM, Keijo Karjalainen Liitteet Viite

15 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Aavamäki Anu(SM) (51) Asia OSA; Oikeusja sisäasioiden neuvosto , muuttoliike Kokous Oikeus ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Muuttoliikeasiakohdassa käytäneen tilannekatsaustyyppinen keskustelu aiemmin päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta ja seuraavista askeleista. Puheenjohtajan toimittaman muuttoliikkeen tilannekatsausta koskevan taustaasiakirjan mukaan keskustelun ja myös jatkon osalta toiminnan ehdotetaan keskittyvän erityisesti muuttoliikkeen hallintaan ulkorajoilla. Huolimatta vuoden 2017 aikana tehtyjen toimien avulla saavutetuista laskevista luvuista erityisesti turvapaikkahakemusten sekä laittoman maahantulon osalta, kokonaisuus huomioiden turvapaikkajärjestelmä on edelleen paineen alla. Puheenjohtajan toimittaman muuttoliikettä koskevan tilannekatsauksen perusteella keskustelu keskittynee seuraaviin prioriteetteihin: (1) EU:n ulkorajojen tehokas ja kattava rajavalvonta huomioiden muuttuvat muuttoliikkeen reitit. Toisena prioriteettina (2) on yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen kolmansien maiden kanssa, keskittyen erityisesti kauttakulkumaiden mahdollisuuteen muuttoliikkeen hallinnassa sekä kansainvälistä suojelua koskevan asian käsitteleminen mahdollisuuksien mukaan näissä maissa. Kolmantena prioriteettina on (3) palautuspolitiikan kehittäminen kohti tehokasta ja vaikuttavaa päätöksentekoa palautusten osalta. Neljäntenä prioriteettina (4) on riittävien taloudellisten, inhimillisten kuin teknistenkin resurssien oikeaaikainen takaaminen. Näiden osalta painotus tulisi olla jäsenvaltioissa, joihin muuttoliikkeen paine suoraan vaikuttaa. Muuttoliikkeen suunnat

16 16(51) Muuttoliiketilanteen kehittymistä tulee seurata tarkasti ajantasaisella tilannekuvalla. Myönteisen kehityksen jatkuminen keskisen Välimeren reitillä on turvattava. Samalla on kuitenkin varauduttava siihen, että paine uusien reittien avautumiseen kasvaa. Läntisen Välimeren reitin kehitystä tulee seurata tarkasti, kuten myös edelleen kehitystä itäisellä suunnalla. Tilanteet voivat muuttua nopeasti ja uusiin toimenpiteisiin on tarvittaessa ryhdyttävä EUtasolla hyvin nopeasti. Rajavalvonta Tehokas ulkorajavalvonta on muuttoliikkeen hallinnassa tärkeää, mutta pelkästään ulkorajavalvontaa tehostamalla ei laittomaan maahantuloon liittyviä ongelmia voida ratkaista. Keskeistä on koko järjestelmän toimivuus. EU:n ulkorajavalvonnan ja palautusten tehokkuuden parantamiseksi on keskeistä, että Frontexin uudistuneen mandaatin mukainen toiminta käynnistyy täysimääräisesti mahdollisimman pian. Suomi tukee aktiivisesti Frontexin toimintaa ja sen kehittämistä. Ihmiskaupan uhrien, laittomien maahantulijoiden ja terrorismista tai muista vakavista rikoksista tuomittujen havaitseminen rajatarkastusten yhteydessä tehostuu, kun biometriikka saadaan järjestelmälliseen käyttöön kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksissa. Uusien tietojärjestelmien käyttöön ottamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että valituilla ratkaisuilla tuetaan myös rajatarkastusprosessia, eikä ratkaisuilla haitata merkittävästi rajatarkastusten sujuvuutta. Ulkorajavalvonnan parantamiseksi on tärkeää, että Schengen sekä haavoittuvuusarvioinneissa havaitut puutteet nostetaan poliittiseen keskusteluun. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa On tärkeää, että EU jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. EU:n ja Turkin julkilausumassa mainittu yksi yhdestä järjestely on toimeenpantava tehokkaasti ehtojen täyttyessä. Lisäksi Vallettan toimintaohjelman ja Maltan julistuksen toimeenpanoa tulee jatkaa päättäväisesti. Libyan vakauttaminen on keskeistä muuttoliikkeen saamisessa hallintaan. Yhteistyötä tulisi syventää myös Libyan naapurimaiden kanssa. Marraskuussa 2017 pidetyn EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen yhteydessä perustettu EUAUYK task force on rohkaiseva alku uudenlaiselle yhteistyölle ja keskustelulle. Suomen kokemusten mukaan uudelleensijoittaminen on toimiva järjestelmä, mukaan lukien UNHCR:n ja IOM:n mukanaolo ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen.

17 17(51) Uudelleensijoittamisella voidaan vähentää laittoman maahantulon painetta ja päästä hallitumpaan ja ennakoitavampaan maahantuloon. Samalla voidaan auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Suomi on hoitanut osuutensa mukaiset uudelleensijoittamisvelvoitteet viivytyksettä ja korostaa edelleen uudelleensijoittamisen merkitystä tapana kantaa globaalia vastuuta Suomen etujen mukaista on, että kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen EU:ssa laajenee ja vakiintuu siten, että yhä useampi jäsenmaa osallistuu uudelleensijoittamiseen. Tämän myötä tavoite on, että turvapaikan hakijamäärät EU:ssa vähenevät ja samalla kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnin painopiste siirtyy lähemmäs lähtö ja kauttakulkumaita. Suomi painottaa, että uudelleensijoittaminen voi olla osa ratkaisua myös keskisen Välimeren tilanteeseen. Siksi alueelliset kohdennukset olisi tehtävä strategisesti ja siten, ettei luotaisi vetotekijöitä. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautusjärjestelmää. Vain näin voimme ylläpitää uskottavaa kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä estää laittoman maassa oleskelun lisääntymisen. Suomi pitää tärkeänä, että palauttamisastetta unionin tasolla saadaan nostettua. Toimivalla palautuspolitiikkalla on merkittävä signaalivaikutus. Suomi tukee Euroopan raja ja merivartioston (Frontex) kapasiteettien täysimääräistä hyödyntämistä palautustoiminnassa. Toimivan palautustoiminnan perusedellytys on, että palautettavat otetaan vastaan valtioissa, joihin heitä ollaan palauttamassa. Palautusja takaisinottoasioissa yhteistyö kolmansien maiden kanssa onkin keskeisin asia Suomen näkökulmasta. On välttämätöntä saada aikaan toimivat EU:n palautusjärjestelyt Suomelle keskeisten kolmansien maiden, Afganistanin, Irakin ja Somalian, kanssa. Kaikki relevantit EU:n politiikkaalat (kauppa, kehitys ja viisumi), sekä positiiviset että negatiiviset kannustimet, on hyödynnettävä palautus ja takaisinottojärjestelyistä sopimisessa. Näitä mahdollisuuksia tulee selvittää ja löytää yhteisymmärrys eri keinojen hyödyntämisestä. Suomi pitää hyvänä, että komissio on aloittanut muuttoliikevuoropuhelun Irakin kanssa. Suomen kannalta olisi tärkeää, että komissio aktivoituisi myös Somalian suhteen. Riittävä resursointi Suomi tukee erityisesti puheenjohtajan näkemystä siitä, että EU:lla on oltava valmius reagoida nopeasti äkillisen kriisin tilanteisiin. On

18 Pääasiallinen sisältö 18(51) tärkeää ottaa huomioon EU:n rahoittamien projektien vaikuttavuus suhteessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi Suomi tukee puheenjohtajan näkemystä siitä, että taloudellisten, inhimillisten ja teknisten resurssien oikeaaikaisuuden takaamiseksi on keskityttävä taloudellisesti tukemaan niitä jäsenvaltioita, joihin muuttoliikkeen paine suurimmassa määrin kohdistuu. 1. Muuttoliikkeen suunnat Puheenjohtajan taustaasiakirjan mukaan vuoden 2017 toimet sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla ulkorajojen turvaamiseksi ja muuttoliikkeen hallitsemiseksi saavuttivat positiivisia ja konkreettisia tuloksia. Verrattuna vuoteen 2016, turvapaikanhakemusten määrä laski 43 % vuonna Jo toisena peräkkäisenä vuonna hakemusten määrä väheni vuoden 2015 ja 2016 ennennäkemättömistä luvuista. Myös Välimeren reitin kautta tulevan muuttoliikkeen kehitys vaikuttaa olevan samansuuntaista. Laittomat rajanylitykset kääntyivät merkittävään laskuun vuonna 2017, kun niiden määrä EU:ssa vuonna 2017 oli 60% pienempi verrattuna vuoteen 2016, ja 28% pienempi verrattuna vuoteen Puheenjohtajan mukaan huolimatta laskeneista määristä, turvapaikanhakemusten kokonaismäärä pysyi vuotta 2014 korkeammalla tasolla, kuten myös keskisen Välimeren reitin kautta saapuvan muuttoliikkeen määrät. Tuloksista huolimatta työtä on edelleen jatkettava. Tulokset kuitenkin osoittavat, että jäsenvaltioiden vahva ja koordinoitu yhteinen panos voi edelleen johtaa edistymiseen. Muuttoliikkeen ei kuitenkaan ole katoamassa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Nykyinen muuttoliikkeen tilanne tarjoaa mahdollisuudet sitoutua yhteisesti kriisinkestävään muuttoliikekehykseen. Kun erilaisia suuntauksia nousee ja paine eri reittien välillä vaihtelee, räätälöity vastaus EU:n osalta on edelleen ensisijaisen tärkeää. On jatkettava työtä eri reiteillä ja vahvistettava EU:n ulkorajojen valvontaa, sekä varmistettava tehokas yhteistyö kauttakulkumaiden kanssa ja tarjottava vaadittavaa tukea lähtömaille muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi. 2. Rajavalvonta Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen takaamiseksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa kokonaisvaltainen ja tehokas ulkorajavalvonta EU:ssa. Muuttuvat muuttoliikevirrat vaativat valppautta kaikilla muuttoliikkeen reiteillä ja vaatii nopeaa reagointia. Tähän kuuluu erityisesti niiden jäsenvaltioiden tuen jatkaminen, joissa muuttoliikkeen vaikutus on merkittävintä, erityisesti Frontexin toimesta. Lisäksi keskiössä on jäsenvaltioiden Frontexin operaatioiden maksuosuuksien lisääminen koskien Frontexin keskisen Välimeren

19 19(51) operaatioita sekä muita laittoman maahantulon reittejä koskevia operaatioita. Lisäksi on edelleen kehitettävä ja toteutettava integroitua rajavalvontaa sekä parannettava tiedonsiirtoa jäsenvaltioiden kesken. Tiedonsiirron osana on parannettava myös tiedon kerääminen EU:n tasolla eri toimijoiden kesken, kuten myös kansainvälisten yhteistyötahojen suhteen. 3. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Puheenjohtaja katsoo, ettei kattavaa muuttoliikkeen hallintaa saavuteta ainoastaan rajavalvonnalla. Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tulee kehittää ja vahvistaa, erityisesti ottaen huomioon kauttakulkumaat. Näin varmistetaan, että laittoman maahanmuuton virrat jäljitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mikäli tarpeen, kansainvälisen suojelun tarpeen käsittely voidaan järjestää jo näissä maissa. Tämä tulisi puheenjohtajan taustaasiakirjan perusteella saavuttaa erityisesti ensinnäkin (1) EU Turkkijulkilausuman täyden toimeenpanon varmistamisella. On jatkettava toiminnallista vuoropuhelua Turkin viranomaisten kanssa, erityisesti palautuksia sekä informaation jakamista koskien. Tämän lisäksi palautusten määrää Turkkiin tulisi pyrkiä lisäämän. Toiseksi (2) puheenjohtaja katsoo, että Libyan viranomaisia sekä kaikkia Libyan naapurimaita tulee avustaa rajojen hallintokapasiteetin kasvattamiseksi. Lisäksi on (3) tuettava operationaalista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä osallistuttava (4) uudelleensijoituksien sekä IOM:N ja UNHCR:n toiminnan taloudelliseen tukemiseen. On sitouduttava tuleviin (5) uudelleensijoittamisvelvoitteisiin ja toimeenpantava ne nopeasti. Tavoitteena on ainakin henkilön uudelleensijoittaminen lokakuun 3.1 päivä 2019 mennessä eri prioriteettialueilta. Lisäksi tulee nopeasti toimeenpanna vireillä olevat uudelleensijoittamisprosessit, mukaan lukien Libyasta evakuointi yhteistyössä UNHCR:n kanssa sekä Libyan maahanmuuttajien tukeminen yhteisessä AUEUUN Task Force:ssa. Suomi on osana muita jäsenvaltioita lupautunut UNHCR:lle uudelleensijoittamaan Libyasta Nigeriin evakuoituja pakolaisia. Jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista on tuettava osana pyrkimyksiä tarjota turvallisia maahanpääsyn väyliä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisryhmille. Uudelleensijoittamista on tarkoitus säännellä ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tasolla luomalla toiminnalle yhteiset säännöt. Käsittelyn kuluessa ehdotus on muuttunut enemmän Suomen tavoittelemaan suuntaan. Suomi on neuvotteluissa painottanut, että uudelleensijoittamistoiminnan tulisi olla kestävää, pitkäjännitteistä ja laadukasta. Ehdotustekstissä on nyt selkeämmin ilmaistu se, että toimintaan osallistuminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista, UNHCR:n roolia on korostettu ja uudelleensijoittamisen edellytyksiä on saatu vastaamaan UNHCR:n määrittelemiä edellytyksiä.

20 20(51) Taustaasiakirjan perusteella EU:n tulisi pyrkiä tukemaan kolmansia maita sosioekonomisin syin tapahtuvan muuttoliikkeen ennaltaehkäisemiseksi tehokkaalla ja kohdennetulla taloudellisella tuella, erityisesti EU Trust Fund of Africa:n kautta, ja tukemaan vaadittuja muuttoliikkeeseen liittyviä toimia keskisen Välimeren reitin merkittävimpien lähtömaiden osalta. Vaikka sosioekonomisen muuttoliikkeen estämisessä on ensisijaisesti kyse lähtömaille kuuluvasta tehtävästä, tulisi EU:ssa olla tahotila ja valmius osallistua siellä, missä tukea tarvitaan ja halutaan. EU Trust Fund of Africa:lle tulisi tarjota riittävä tuki Afrikan ja EU:n pidetyn kokouksen tulosten toimeenpanemiseksi. Strategista yhteistyötä Afrikan kanssa on vahvistettava, mukaan lukien nopeasti toimeenpanemalla EU:n ulkoinen investointisuunnitelma sekä puuttumalla sosioekonomisen laittoman maahanmuuton perussyihin. Lisäksi puheenjohtaja katsoo, että laillisten maahantulon väylien pilotointia on kehitettävä valikoitujen kolmansien maiden kanssa. 4. Tehokkaat palautukset Puheenjohtajamaan taustaasiakirjassa korostetaan tehokkaan palautustoiminnan merkitystä. Sen avulla voidaan lähettää signaali laittomien maahantuloreittien vaaroista sekä siitä, että unioni ja jäsenvaltiot ottavat laittoman maahantuon vakavissaan. Asiakirjassa peräänkuulutetaan jäsenvaltioilta, unionilta sekä Euroopan raja ja merivartiostolta (Frontex) enemmän toimia palautuspolitiikan tehostamiseksi. Toimet liittyvät muun muassa komission maaliskuussa 2017 antamien, palautuspolitiikan tehostamista koskevien suositusten täytäntöönpanoon, Frontexin kapasiteettien tukemiseen ja viraston hyödyntämiseen palautustoiminnassa, jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, takaisinottosopimusneuvotteluihin panostamiseen sekä sopivien vipuvarsien käyttämiseen (viisumi, kauppa ja kehityspolitiikka), jotta kolmannet maat saadaan mukaan takaisinottoyhteistyöhön. Komission antamat suositukset on soveltuvin osin pantu täytäntöön kansallisesti. Suomi on ollut yksi edelläkävijämaista Frontexin palautustuen hyödyntäjänä. Suomi on myös nostanut esiin uusia tuen hyödyntämismahdollisuuksia Frontexin mandaatin laajentuessa. Suomen kannalta keskeisimmässä asemassa on kuitenkin palautus ja takaisinottoyhteistyö kolmansien maiden kanssa. Komissio on viime aikoina solminut useita takaisinottojärjestelyitä haastavien kolmansien maiden kanssa. Suomi on useissa yhteyksissä pitänyt esillä tärkeyttä panostaa myös Irakiin ja Somaliaan ja komissio onkin viime aikoina aktivoitunut Irakin suhteen. Viisumipolitiikkaa on ensimmäisen kerran käytetty vipuvartena takaisinottoyhteistyön edistämisessä vuoden 2017 aikana, ja sen avulla saatiin hyviä tuloksia. Viisumivipuvarsi ei kuitenkaan toimi kaikkien kolmansien maiden kanssa, minkä vuoksi muita politiikkalohkojen hyödyntämistä on peräänkuulutettu. 5. Riittävä resursointi

21 21(51) Taloudellisten, inhimillisten ja teknisten resurssien oikeaaikaisuuden takaamiseksi on keskityttävä taloudellisesti tukemaan Asylum, Migration and Integration Fund:n kautta jäsenvaltioita, joihin muuttoliikkeen paine suurimmassa määrin kohdistuu. Tämän lisäksi on varmistettava rahoitusvälineiden kestävyys pitkällä aikavälillä ja että EU on valmis reagoimaan nopeasti äkillisen kriisin tilanteisiin. Viimeiseksi on huomioitava, että EU:n rahoittamat projektit suoraan vaikuttavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 2.3. Suuri valiokunta 2.3 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Anu Aavamäki, SM/MMO, p Elina Johansson, SM/MMO, p Liitteet Viite

22 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Puiro Johanna(SM) (51) Asia EU/OSA; EU:n oikeus ja sisäasioiden virastojen rooli terrorismin torjunnassa Kokous Oikeus ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtajavaltio Bulgaria on laatinut keskustelun pohjaksi asiakirjan, jossa selostetaan OSAvirastojen roolia terrorismin torjunnassa ja esitetään näkemyksiä siitä, miten OSAvirastoja voitaisiin hyödyntää terrorismin torjunnassa jatkossa. Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä, että EU:n OSAvirastojen keskinäistä yhteistyötä edelleen kehitetään niiden mandaattien mukaisesti. Samalla on kiinnitettävä huomiota OSAvirastojen budjettien riittävyyteen suhteessa niiden tehtäviin. Suomi on osallistunut ja hyödyntänyt säännönmukaisesti Europolia lainvalvontaviranomaisten terrorismintorjuntatyössä. Europolin tarjoamat tiedonvaihtokanavat ja analysointimahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa torjuttaessa rajat ylittävää rikollisuutta, jonka yksi ja vakava muoto myös terrorismirikokset ovat. Erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat aktiivisesti toimittaneet tietoa Europoliin, mikä on keskeistä tässä työssä, koska Europolin analyysi ja tukimahdollisuuksien laatu on suoraan riippuvainen jäsenvaltioiden panostuksesta. Tämän lisäksi kolmansien maiden ja Interpolin jakama tieto Europolille on tarpeellista, koska esimerkiksi terroristiset vierastaistelijat eivät ole vain eurooppalainen ilmiö. Elokuussa 2017 Turussa tapahtuneen terroriiskun jälkeen Suomen poliisi hyödynsi Europolin tarjoamaa tukea ja Europolin edustajat avustivat tutkintaa Suomessa.

23 23(51) Tukeakseen operatiivisten toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto CEPOL järjestää vuosittain useita eri koulutuksia, joilla on liityntäpinta terrorismiin ja radikalisaatioon (ilmiön tunnistaminen, erilaiset rahoituskanavat, ampumaaseet, laiton maahanmuutto jne). CEPOLin terrorismin vastaista koulutustoimintaa on toteutettu myös ns. kolmansien maiden suuntaan. Suomi pitää lainvalvojien osaamisen varmistamista keskeisenä työkaluna terrorismin vastaisessa taistelussa. Tätä toimintaa tulee edelleen jatkaa ja kehittää kansainvälisellä tasolla EUvirastojen kesken. Vireillä olevassa EUSTNA (EU Strategic Training Needs Analysis) prosessissa kartoitetaan operatiivinen koulutustarve lainvalvontaalan asiantuntijoita laajalti konsultoimalla (ml. EU:n OSAvirastot). EUSTNA:n hvyäksyvät OSAministerit neuvostossa syyslokakuussa Suomen näkemyksen mukaan CEPOLin yhteistyö eri OSAvirastojen kanssa toimii ja tulee entisestään vankistumaan EU STNA prosessin myötä. Eurooppalaisen raja ja merivartioasetuksen mukaisesti Frontexin roolia on kasvatettu rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Tämä on tärkeä tavoite, ja se sopii hyvin suomalaiseen ajatteluun viranomaisten läheisestä yhteistoiminnasta, tehokkaasta tietojenvaihdosta ja virastorajat ylittävästä tilannekuvasta, riskianalyysitoiminnasta, yhteisoperaatioista, yhteisistä rikostiedustelu ja tutkintatoimista sekä viranomaisten taloudellisesta resurssien käytöstä sekä Euroopan tasalla että kansallisesti. Suomi pitää tärkeänä myös Eurojustin roolia terrorismin torjunnassa. Jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten luottamus Eurojustia kohtaan terrorismitapauksissa on lisääntynyt ja tarve tukeen kasvanut. Eurojustilla on keskeinen rooli oikeudellisen yhteistyön järjestämisessä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, erityisesti LänsiBalkanin maiden sekä Lähiidän ja PohjoisAfrikan alueen maiden, välillä. Suomi pitää tärkeänä Eurojustin terrorismirikoksia koskevien tuomioiden seurantaraporttien ja merkittävien terrorismituomioiden tapauskohtaisten analyyseja, joilla edistetään kansallisten käytäntöjen ja aikaisempien kokemusten vaihtoa. Eurojust seuraa myös taistelualueilta palaavien vierastaistelijoiden rikosoikeudellista arviointia jäsenvaltiossa. Pääasiallinen sisältö EU:n oikeus ja sisäasioiden virastot eli Europol, Eurojust, Frontex, Cepol ja perusoikeusvirasto tekevät kukin omalla sektorillaan työtä terrorismin torjumiseksi. OSAvirastojen rooli jäsenvaltioiden tukena on kasvanut ja puheenjohtajavaltio haluaa keskustella siitä, miten OSAvirastojen toimintaa voidaan jatkossa edistää. Puheenjohtajavaltio kiinnittää ministereiden huomiota virastojen riittävään budjettiin. Meneillään olevissa trilogineuvotteluissa, jotka koskevat asetusta tietosuojasäännösten soveltamisesta unionin

24 24(51) toimielimissä, tulee ottaa huomioon OSAvirastojen tehtävien luonne. Sama koskee myös Eurojustasetuksen päivitystä. OSAvirastojen yhteistyötä terrorismin torjunnassa tulee tukea esimerkiksi virastojen yhteiskokouksilla. Myös virastojen yhteyshenkilöiden ja EUdelegaatioissa työskentelevien terrorismintorjuntaasiantuntijoiden toiminnassa voitaisiin löytää enemmän synergiaetuja. EU:n sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvän komitean (COSI) tulee proaktiivisesti ohjata OSAvirastojen terrorismin vastaista operatiivista toimintaa. Puheenjohtajavaltion näkemyksen mukaan EUROPOLin tulisi tehdä enemmän ennalta estävää toimintaa ja jäsenvaltioiden tulisi ottaa EUROPOL mukaan jo alkuvaiheen tutkinnassa. Jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää täysimääräisesti Europolin tarjoamia tietojenvaihto ja analyysityökaluja. Tulisi myös arvioida, miten Europol voi tukea jäsenvaltioita ns. kotisyntyisen terroristien tutkinnassa. Europolille tulee varmistaa riittävä toimintakyky liittyen biometriikkaan, tietojärjestelmien yhteiskäytettävyyteen (interoperability), tietoverkkorikollisuuden tutkintaan. Eurojustin toimintaan liittyen puheenjohtajavaltio haluaa ministereiden keskustelevan siitä, tulisiko jäsenvaltioiden toimittaa Eurojustille tietoa kaikista Daeshiin tai AlQaidaan liittyvistä terrorismirikosten esitutkinnoista, syyttämisestä ja tuomioista. Jäsenvaltioita tulisi kannustaa systemaattisesti ottamaan Eurojust mukaan terrorismitapauksien tutkinnan ja syyttämisen tueksi. Frontexin osalta puheenjohtajavaltio haluaa kehittää Frontexin tietojensaantia jäsenvaltiolta terrorismiin liittyvästä rikollisuudesta, jolla on yhteys rajaturvallisuuteen. CEPOLia tulisi kannustaa tarjoamaan enemmän terrorismin torjuntaan liittyvää koulusta ja myös kolmansien maiden viranomaisille. Korkean tason väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaista työtä selvittävä työryhmä (HLEGR) voisi selvittää, miten EU:n perusoikeusvirasto voisi tukea EUaloitteita tällä sektorilla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta

25 25(51) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6146/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot SM/PO Johanna Puiro SM/RO Jesse Seppälä OM/Eeva Aittoniemi POHA/ Timo Kilpeläinen SUPO/Tiina Piipponen POLAMK/Pasi Kemppainen EUTORItunnus Liitteet Viite

26 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Taavila Hannele (51) Asia EU; OSA; Yhteistyö YTPPoperaatioiden ja missioiden ja EU:n oikeus ja sisäasioiden sektorin virastojen kesken Kokous Oikeus ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministereiden keskustelun tavoitteena on poliittinen hyväksyntä. Asia oli edellisen kerran esillä oikeus ja sisäasioiden neuvostossa joulukuuta. Tuolloin sovittiin, että ministerit palaavat asiaan uudelleen vuoden 2018 alkupuolella. PSCkomitea käsittelee asiaa vielä ennen OSAneuvostoa. Suomi pitää asiaa tärkeänä ja ajankohtaisena ja tukee EUNAVFORMED Sophia operaation rikostietosoluun liittyvän pilottiprojektin jatkamista. Kyse on ministeritasolla jo aikaisemmin aloitetun keskustelun jatkamisesta. YTPPoperaatioihin ja missioihin liittyvä tiedonvaihdon tiivistäminen kaikilla tasoilla on tärkeä ajankohtainen tehtävä. Tiedonvaihdon osalta keskeistä on aukottoman oikeuspohjan vahvistaminen kaikille toimille, ml. henkilötietosuoja. Salakuljetusorganisaatioiden toiminnan paljastamiseksi ja estämiseksi reaaliaikaiseen tietojenvaihtoon eri toimijoiden, etenkin Frontexin ja EUNAVFORMED Sophia operaation, kesken tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös operaatioihin osallistuvien EUvirastojen, kuten Frontexin ja Europolin, välistä reaaliaikaista tiedonvaihtoa tulee edistää.

27 27(51) "Rikostietosolun" toiminnassa on kyse henkilötietojen jakamisesta ja rikosteknisen tiedon keräämisestä. Tiedon ja rikosoikeudellisen todistusaineiston kerääminen on poliittisesti ja oikeudellisesti herkkä kysymys, jota tulee lähestyä tapauskohtaisesti ja huolella harkiten. Mikäli keskusteluun nousisi, että EUNAVFORMED Sophia operaatiolle kuitenkin myöhemmin haluttaisiin antaa rikostietosolua pidemmälle meneviä lisätehtäviä nimenomaan tiedonhankintaan liittyen, voi sillä olla merkittävääkin vaikutusta operaatioiden poliittiseen hyväksyttävyyteen isäntämaissa. Mahdollisia muutoksia olisi harkittava tarkkaan myös laajempien kriisinhallintatavoitteiden osalta. Isäntämaan suostumus muutoksiin vaadittaisiin. Lisäksi tiedonvaihdossa tulisi toimia kunkin OSAviraston mandaatin mukaisesti. Operaatio EUNAVFORMED Sophialla on jo yhteistyötä OSAtoimijoiden kanssa ja sen mandaatti mahdollistaa operaation toimimisen pilottina. Tulee kuitenkin muistaa, että Sophia eroaa muista YTPPoperaatioista, eikä sen pohjalta saatuja kokemuksia voi suoraan monistaa muihin operaatioihin. YTPPoperaatioita suunnitellessa tulisi huomioida oikeus ja sisäasioiden (terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa ja salakuljetus, hybridi) tarpeet myös muutoinkin kuin sitouttamalla OSAvirastoja. Tulisi löytää tehokas työtapa siten, että jo operaatioiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa OSAtulokulma laajemmin olisi huomioitu. Suomi katsoo, että Eurooppalaisen raja ja merivartioasetuksen mukainen yhdennetyn rajaturvallisuuden konsepti, olisi hyödyllistä kytkeä mukaan YTPPoperaatioiden valmisteluun. Operaation edetessä olisi myös pystyttävä toimimaan joustavasti. Jos operaation toimintaaikana kriisialueen tilanne muuttuu siten, että OSArelevanttius muuttuu (häviää tai vahvistuu), olisi siihen oltava keino reagoida. Rikostiedustelu on yksi keskeisimpiä yhteistyöaloja YTPPoperaatioissa mutta on myös muitakin. Voisi esimerkiksi olla tärkeää luoda tilannekuvaa maahanmuuttopaineesta. Tilannekuva olisi tärkeä unionin politiikkatoimien suuntaamisessa mutta myös jäsenvaltioiden oman tilannekuvan täydentämisessä. OSAvirastoilla, kuten Frontexilla ja Europolilla, tulisi olla tilannekuva käynnissä olevista ja suunniteltavista YTPPoperaatioista osana EU:n yhteistä tilannekuvaa ja riskianalyysiä. Pääasiallinen sisältö Marraskuussa (10. ja ) pidettiin workshop, jossa käsiteltiin pilottiprojektia EUNAVFORMED Sophia operaatioon ja siinä "rikostietosolu" kysymystä. Asia oli esillä myös COSI:n ja PSC:n kokouksissa.