Toiminta sijaitsee Kiteellä Ruppovaaran kylässä tiloilla Alankola ( ) ja Ratakangas

Transkriptio

1 1 (2) Ympäristölautakunta KUULUTUS Asia Hakija Sijainti Kiteen kaupungin ympäristölautakunnassa on vireillä ympäristönsuojelulain 89 :n mukainen hakemus ampumaratatoiminnan voimassa olevan ympäristöluvan 1/214 sekä siihen haetun muutoksen ympäristöluvan 2/216 muuttamisesta Keski-Karjalan ampumaratayhdistys Toiminta sijaitsee Kiteellä Ruppovaaran kylässä tiloilla Alankola ( ) ja Ratakangas ( ) Hakemuksen sisältö Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry hakee muutosta ampumaratatoiminnan voimassa olevaan ympäristölupaan sekä siihen haetun muutoksen ympäristölupaan. Ympäristöluvan 2/216 lupamääräyksen 9 mukaisesti Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry saa rajoitetusti hyödyntää ampumaratojen meluvallien kasvukerroksessa puuteollisuuden puujätettä. Hyödynnettävän maa-ainesjätteen laatu tulee olla tutkittu valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisesti. Keski-Karjalan ampumaratayhdistys ry hakee muutosta lupamääräykseen 9 siten, että PCDD/PCDF/PCB yhdisteitä (polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit sekä niiden kaltaiset koplanaariset PCB-yhdisteet; myöhemmin dioksiinit) alle Valtioneuvoston asetuksen 214/27 asetetun ylemmän ohjearvotason sisältävien maa-ainesten hyötykäyttö olisi mahdollista ampumaratojen sivuvallien rakentamisessa. Dioksiineja sisältävät massat on suunniteltu sijoitettavaksi ampumarata-alueen hirviratojen kahteen sivuvalliin. Sivuvallit ovat noin m pitkiä ja noin 15 m leveitä. Vallien suunniteltu luiskakaltevuus on enimmillään 1:1,5 ja harjan leveys 2 m. Meluvalleihin on arvioitu hyödynnettävän dioksiineja sisältäviä massoja tonnia, joka on tilavuutena noin 4 8 m m 3. Vallien kokonaiskapasiteetti on noin 8 m 3 ktr. Hakemuksen mukaan hyötykäyttöalueiden alustäytöt ja pohjan tasaus tehdään n.,5 m paksuisella moreenikerroksella. Hyödynnettävien kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten alle ja päälle tulee suodatinkangas. Massat peitetään vähintään,4 m kerroksella kasvualustaksi soveltuvaa maa-ainesta tai voimassa olevan ympäristöluvan 2/216 mukaisia puuteollisuuden jätteitä sisältävällä materiaalilla. Hakemuksen mukaan rakentamisen aikana melu- ja pölypäästöjä muodostuu pääosin kuljetuksesta, kippauksesta sekä vallin rakentamisesta kaivinkoneella. Hyödyn-

2 nettävässä maa-aineksessa olevan haitta-aineen ominaisuuksien perusteella meluvallien vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään arvioidaan hyvin vähäisiksi. Alueella tai sen lähietäisyydellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita, jolloin vaikutuksen luontoon arvioidaan myös vähäisiksi. Dioksiineja sisältävän maa-aineksen käytöstä sivuvallien rakentamisessa ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Asiakirjojen nähtävillä olo Kuulutus on julkaistu Kuulutuksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta, eli Kuulutus, lupahakemus ja siihen liitetyt asiakirjat ovat nähtävällä kiteen kaupungin verkkosivuilla sekä etukäteen sovittaessa Kiteen kaupungintalolla, os. Kiteentie 25, 825 Kitee. Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Niillä, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea (asianosaisilla) sekä muilla henkilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus ilmaista kannanottonsa hakemuksen johdosta. Nämä tulee tehdä kirjallisesti Kiteen kaupungin ympäristölautakunnalle klo 15 mennessä osoitteella: Ympäristölautakunta, Kiteentie 25, 825 KITEE tai sähköpostitse osoitteella Lisätietoja Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Tuire Tapanen, , tuire.tapanen@kitee.fi

3 Vastaanottaja Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemus Päivämäärä Työnumero KESKI-KARJALAN AMPUMA- RATAYHDISTYS DIOKSIINEJA SISÄLTÄVÄN MAA- AINEKSEN HYÖDYNTÄMINEN

4 KESKI-KARJALAN AMPUMARATAYHDISTYS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio TAMPERE P F

5 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 1. JOHDANTO 3 2. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN 3 3. LUVAN HAKIJA JA YHTEYSTIEDOT 4 4. VOIMASSA OLEVAT LUVAT, VIRANOMAISPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET 4 5. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA Sijaintipaikka ja omistus Rajanaapurit ja muut asianosaiset 4 6. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Kaavoitustilanne Yleiskaava Asemakaava Nykyinen maankäyttö ja topografia Maa- ja kallioperä Pohjavedet Pintavedet Luonto ja luonnonsuojelu Maisema ja kulttuuriympäristö Liikenne Melu ja tärinä 6 7. TOIMINNAN KUVAUS Sivuvallien rakentamisessa hyödynnettävien materiaalien määrä ja laatu Hyötykäytettävä maa-aines Vastaanotto ja seuranta Toiminta-ajat Rakentamissuunnitelma Sivuvallien rakenne Rakentaminen Vesien johtaminen Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut toimintaan käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta 8 8. TOIMINNAN SUUNNITELTU AJANKOHTA 8 9. ARVIO PÄÄSTÖISTÄ JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Maankäyttö ja maisema Luonto Vesistö ja pohjavesi Maaperä Pöly Terveysvaikutukset Liikenne

6 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 9.8 Melu ja tärinä. VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN.1 Tulipalot.2 Sortumat.3 Öljyvuodot 11. HOITO JA VALVONTA Käytön aikainen hoito ja valvonta Rakentamisen jälkeinen hoito ja valvonta TARKKAILU JA RAPORTOINTI PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) 12 LIITTEE Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Sijaintikartta Kartta ja luettelo rajanaapureista yhteystietoineen Ote yleiskaavasta Kartta lähimmistä pohjavesialueista PIIRUSTUKSET Asemapiirustus 1: Suunnitelmapiirros 1: Periaatepoikkileikkaus 1:8

7 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 1 TIIVISTELMÄ Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry hakee muutosta ampumaratatoiminnan voimassa olevaan ympäristölupaan 1/214 sekä siihen haetun muutoksen ympäristölupaan 2/216. Ympäristölupapäätöksen 2/216 muutettu määräys nro. 9 on kokonaisuudessaan seuraava: Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry saa hyödyntää ampumaratojen meluvallien kasvukerroksessa Sopensuon jätteenkäsittelypaikalla välivarastossa olevaa puuteollisuuden purua, haketta, hiontapölyä, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältävää jätettä yhteensä enintään 3 2 tonnia ja ampumaurheilukeskuksen teiden ja pysäköintialueiden kantavissa kerroksissa muualta tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia sekä rakennusten purkamisessa ja betoniteollisuuden toiminnassa syntyviä betonimurskeita yhteensä enintään 62 5 tonnia. Betonimurskeen hyödyntämispaikat eivät saa sijaita pohjavesialueella. Hyödynnettävän maa-ainesjätteen laatu tulee olla tutkittu valtioneuvoston asetuksen Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 214/27 mukaisesti ja betonimurskeen laatu valtioneuvoston asetuksen Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa 591/26 mukaisesti. Mikäli maa-ainesjätteen haitta-ainepitoisuudet ja/tai betonimurskeen liukoisuus- ja pitoisuusarvot eivät täytä edellä mainittujen asetusten mukaisia vaatimuksia, on jätteet toimitettava kohteeseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottoon tai palautettava sen haltijalle. Puuteollisuuden puujätettä sisältävän kasvukerroksen paksuus meluvalleissa saa olla enintään cm ja betonimursketta sisältävän kantavan kerroksen kerrospaksuus enintään 15 cm. Betonimurskekerros on lisäksi peitettävä vähintään cm:n paksuisella kerroksella luonnon kiviainesta. Puuteollisuuden puujätteiden ja betonimurskeen varastointiaika alueella saa olla ennen niiden hyödyntämistä korkeintaan kolme vuotta ko. materiaalien toimittamisesta varastoalueelle ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen varastointiaika viisi vuotta. Määräyksen mukaisesti Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry saa rajoitetusti hyödyntää ampumaratojen meluvallien kasvukerroksessa Sopensuon jätteenkäsittelypaikalla välivarastossa olevaa puuteollisuuden purua, haketta, hiontapölyä, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältävää jätettä. Hyödynnettävän maa-ainesjätteen haitta-ainepitoisuuksien tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksen 214/27 (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) mukaiset vaatimukset. Keski-Karjalan ampumarata yhdistys hakee muutosta ympäristöluvan määräykseen nro. 9, PCDD/PCDF/PCB-yhdisteitä (Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit sekä niiden kaltaiset koplanaariset PCB-yhdisteet; myöhemmin dioksiinit) alle Valtioneuvoston asetuksessa (214/27) asetetun ylemmän ohjearvotason sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöön ampumaratojen sivuvallien rakentamisessa. Dioksiineja sisältävät massat on suunniteltu sijoitettavaksi ampumarata-alueen hirviratojen kahteen sivuvalliin. Sivuvallien osat, joihin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältää maa-ainesta on suunniteltu sijoitettavaksi ovat noin m pitkiä ja noin 15 m leveitä. Vallien suunniteltu luiskakaltevuus on enimmillään 1:1,5 ja harjan leveys kaksi metriä. Vallien rakentamisessa on suunniteltu hyödynnettäväksi noin 8 2 t / 4 8 m 3 ktr kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältää maaainesta, vallien kokonaiskapasiteetin ollessa noin 8 m 3 rtr. Rakentamisessa on suunniteltu hyödynnettäväksi Kiteen kaupungin vanhan saha-alueen kaivumassoja. Maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet on tutkittu kattavasti ja niiden laatu on tiedossa. Hyötykäyttöalueiden alustäytöt ja pohjan tasaus tehdään n,5 m paksuisella moreeni kerroksella. Hyödynnettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten alle ja päälle tulee

8 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 2 suodatinkangas. Massat peitetään vähintään,4 m kerroksella kasvualustaksi soveltuvaa maaainesta tai voimassa olevan ympäristöluvan 2/216 mukaisia puuteollisuuden purua, haketta, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältää materiaalia. Vuosittain hyödynnetään rakentamisessa enintään 2 tonnia uusiomateriaaleja. Rakentamisen aikana melu- ja pölypäästöjä muodostuu pääosin kuljetuksesta, kippauksesta sekä vallin rakentamisesta kaivinkoneella. Hyödynnettävässä maa-aineksessa olevan haitta-aineen ominaisuuksien perusteella meluvallien vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään arvioidaan hyvin vähäisiksi. Alueella tai sen lähietäisyydellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita, jolloin vaikutukset luontoon arvioidaan myös hyvin vähäisiksi. Dioksiineja sisältävän maa-aineksen käytöstä sivuvallien rakentamisessa ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

9 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 3 1. JOHDANTO Kiteen kaupunki omistaa kiinteistöt (Alankola) ja (Ratakangas), jolle suunnitellaan dioksiineja sisältävän maa-aineksen käyttöä ampumaradan sivuvallien rakentamisessa. Meluvallien rakentamisessa on suunniteltu käytettävän Kiteen kaupungin vanhan saha-alueen kaivumassoja, joissa polyklooratut dibentso-para-dioksiinien ja dibentsofuraanien sekä niiden kaltaisten koplanaaristen PCB-yhdisteiden pitoisuus ylittää Valtioneuvoston asetuksessa 214/27 asetetut alemmat ohjearvotasot (17 5 3) ja alittaa ylemmät ohjearvot. Meluvallin rakentamiselle on tarve, jotta hirviratojen melurajat alittuvat asuin- ja lomakiinteistöillä. Sivuvallit joihin maa-aines on suunniteltu hyötykäytettäväksi sijoittuvat hirviratojen laitoihin. Dioksiineja sisältävää maa-ainesta käyttämällä saadaan vähennettyä neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Suunnittelualue sijaitsee Ympäristöhallinnon luokitteleman pohjavesialueen rajalla. Rakentamisessa hyödynnettävien kaivumassojen maaperä- ja vesistövaikutukset arvioidaan kaivumassojen sisältämien haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella hyvin vähäisiksi tai niitä ei ole lainkaan. Meluvalli ei vahingoita tai häiritse alueella olevaa maankäyttöä. Suunnittelualue sijaitsee ampumaradalla. 2. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Tällä ympäristölupahakemuksella haetaan ympäristönsuojelulain 89 mukaista muutosta ampuradan voimassa oleviin ympäristölupiin 1/214 ja 2/216 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen hyötykäytölle ampumaratojen sivuvallien rakenteessa. Hakija esittää, että lupamääräys nro.9 muutetaan seuraavasti: Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry saa hyödyntää ampumaratojen meluvallien rakenteessa PCDD/PCDF/PCB-yhdisteitä alle VNa 214/27 ylemmän ohjearvotason sisältäviä maa-aineksia yhteensä enintään tonnia sekä kasvukerroksessa Sopensuon jätteenkäsittelypaikalla välivarastossa olevaa puuteollisuuden purua, haketta, hiontapölyä, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältävää jätettä yhteensä enintään 3 2 tonnia. Ampumaurheilukeskuksen teiden ja pysäköintialueiden kantavissa kerroksissa saa hyödyntää yhteensä enintään 62 5 tonnia muualta tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia sekä rakennusten purkamisessa ja betoniteollisuuden toiminnassa syntyviä betonimurskeita. Betonimurskeen hyödyntämispaikat eivät saa sijaita Ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Hyödynnettävän maa-ainesjätteen laatu tulee olla tutkittu valtioneuvoston asetuksen Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 214/27 mukaisesti ja betonimurskeen laatu valtioneuvoston asetuksen Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa 591/26 mukaisesti. PCDD/PCDF/PCB- yhdisteitä lukuun ottamatta maa-ainesjätteen haitta-ainepitoisuuksien ja/tai betonimurskeen liukoisuus- ja pitoisuusarvojen tulee täyttää edellä mainittujen asetusten mukaisia vaatimukset. Mikäli vaatimukset eivät täyty on jätteet toimitettava kohteeseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottoon tai palautettava sen haltijalle. PCDD/PCDF/PCB- yhdisteitä sisältävä maa-aines tulee peittää vähintään 4 cm kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta tai puuteollisuuden puujätettä sisältävällä kasvukerroksella, jonka paksuus meluvalleissa saa olla enintään cm. Betonimursketta sisältävän kantavan kerroksen

10 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 4 kerrospaksuus saa olla enintään 15 cm. Betonimurskekerros on lisäksi peitettävä vähintään cm:n paksuisella kerroksella luonnon kiviainesta. Puuteollisuuden puujätteiden ja betonimurskeen varastointiaika alueella saa olla ennen niiden hyödyntämistä korkeintaan kolme vuotta ko. materiaalien toimittamisesta varastoalueelle ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen varastointiaika viisi vuotta. PCDD/PCDF/PCB- yhdisteitä sisältävää maa-ainesta ei saa välivarastoida muualla kuin niiden sijoituskohdassa ja ne tulee peittää muotoilun jälkeen. 3. LUVAN HAKIJA JA YHTEYSTIEDOT Hakija Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys Liike- ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö puh. sähköposti: Laskutusosoite Laitos Ampumaradantie Tolosenmäki 4. VOIMASSA OLEVAT LUVAT, VIRANOMAISPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Keski-Karjalan Ampumaratayhdistyksellä on voimassa oleva ampumaradan ympäristölupa 1/214, josta Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen Dnro 15/233/2 sekä puuteollisuuden purua, haketta, hiontapölyä, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältävän jätejakeen hyötykäyttöä varten haetun muutoksen ympäristölupa 2/ TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA 5.1 Sijaintipaikka ja omistus Suunnittelualue sijaitsee Kiteen kaupungin omistamilla kiinteistöillä ja Suunnittelualueen sijainti on esitetty yleiskartalla liitteessä 1. Kohteessa sijaitsee Itä-Suomen Monitoimikeskus AIMO-alue sekä Keski-Karjalan Ampumaurheilukeskus, jonka alueelle hyötykäytettävät massat on suunniteltu sijoitettavaksi. 5.2 Rajanaapurit ja muut asianosaiset Lähimmät rakennukset ovat noin 14 metrin etäisyydellä sijaitseva asuinrakennus sekä noin 2 metrin etäisyydellä sijaitseva vapaa-ajan asunto. Mahdollisia häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja tai sairaaloita ei ole suunnittelualueen vaikutuspiirissä. Luettelo ja kartta rajanaapureiden kiinteistötiedoista ja asianosaisista on esitetty liitteessä 2.

11 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 5 6. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 6.1 Kaavoitustilanne Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen Aimo osayleiskaavassa merkitylle ampumarata-alueelle (EA) ja maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Ote yleiskaavasta on esitetty liitteessä Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 6.2 Nykyinen maankäyttö ja topografia Itä-Suomen Monitoimikeskus AIMO-alue on suurimmaksi osaksi II Salpausselän reunamuodostuma-aluetta. Ampumarata-alue, jolle hyötykäytettäviä massoja on suunniteltu sijoitettavaksi, on pääosin ojitettua puustoista suoaluetta. Suunnittelualueen maanpinnan taso on n laskien luoteesta kaakon suuntaan. Ampumarata-alueen pohjoisreunassa kulkee lounas-koillinen suuntaisesti kulkeva Ampumaradantie, jonka pohjoispuolella sijaitsee moottoriurheilukeskus, lentokenttä ja hevosurheilurata. 6.3 Maa- ja kallioperä Suunnittelualueella ei tiettävästi ole tehty maaperätutkimuksia. Ampumarata-alue sijaitsee suoalueella, jossa maaperän pintakerroksena on turve. 6.4 Pohjavedet Suunnittelualue rajoittuu luoteisosastaan Papinkankaan (72634; Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen) pohjavesialueeseen. Suunnittelualueen sijaintia suhteessa pohjavesialueeseen on esitetty liitteessä 4. Ympäristöhallinnon ylläpitämän pohjavesitietojärjestelmän (POVET) mukaan pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen länsireunalla sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikköekosysteemin vuoksi. Ampumarata sijaitsee pohjavesialueen itäpuolella. Tiedossa olevien pohjaveden pinnankorkeustietojen mukaan pohjaveden pinnantaso on pohjavesialueella ampumarata-alueen länsi- ja luoteispuolella tasolla n , maan- ja pohjavedenpinnan laskiessa kohti ampumarata-aluetta. Varsinaisella ampumarata-alueella maanpinta on tasolla n Pohjavesialueen tietojen ja tasojen perusteella on todennäköistä, että pohjavesialueelta purkautuu vesiä ampumarata-alueen suuntaan tai alueen rajalla sijaitsee vedenjakaja. 6.5 Pintavedet Rata-alueen taustavallien alueen pintavedet on suunniteltu johdettavaksi rakennettavien ojastojen kautta ratakohtaisiin vesienkäsittelyrakenteisiin, josta edelleen ampumarata-alueen eteläpuolella olevaan ojastoon. Sivuvallien pintavedet ohjautuvat pintavaluntana ratoja kiertävään ojastoon, josta ne ohjataan taustavallien vesien tavoin ampumarata-alueen eteläpuolella olevaan ojastoon. Ampumarata-alueen eteläpuolelta pintavedet ohjautuvat ojastoa myöden n. 2,8 km etäisyydellä kaakossa olevaan Kiteenjärven Päätyeenlahteen.

12 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS Luonto ja luonnonsuojelu Suunnittelualue ei sijaitse luonnonsuojelualueella. Lähin Natura 2 alue, Päätyenlahti (FI73) sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä rata-alueesta kaakkoon. Suunnitelualue on ojitettu ja alueen hulevedet ohjautuvat Natura-alueen suuntaan. Lähimmät muut arvokkaat luontokohteet, kuten Halkokankaan ja Saunamäen puronvarsilehdot 1,7 km etäisyydellä. Valtatie 6:n länsipuolella sijaitsevat Multamäen paikallisesti arvokas harjualue ja Papinkankaan maakunnallisesti arvokas harjualue. 6.7 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue rajautuu Ampuradantiehen ja suoalueeseen. Alueen ympäristö on nykyisin pääasiassa ojitettua metsäistä suoaluetta. Alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat Kiteen keskustassa ja muinaisjäännökset Piimälammin rannalla. 6.8 Liikenne Alueelle johtaa Ampumaradantie, jota käytetään myös Monitoimikeskus AIMO-alueen muiden toimintojen henkilöliikenteelle. Tien varrella ei ole muita toimintoja. 6.9 Melu ja tärinä Melua alueella aiheuttavat moottoriurheiluradat, rautatieliikenne, lentotoiminta sekä ampumaratatoiminta. Meluhaitat syntyvät pääasiassa tapahtumien ja harjoitusten yhteydessä. Suunnintellusta toiminnasta aiheutuva meluhaitta on lähinnä hetkellistä maansiirtokoneista aiheutuvaa melua eikä sen arvioida merkittävästi lisäävän voimassa olevien lupien mukaista melua. 7. TOIMINNAN KUVAUS 7.1 Sivuvallien rakentamisessa hyödynnettävien materiaalien määrä ja laatu Ympäristölupaa haetaan PCDD/PCDF/PCB-yhdisteitä (Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit sekä niiden kaltaiset koplanaariset PCB-yhdisteet) sisältävän maa-aineksen (17 5 3) hyödyntämiselle ampuratojen sivuvallien rakentamisessa. Hyötykäytettävää materiaalia varten alustäytöt ja pohjantasaus tehdään noin,5 m paksuisella moreenikerroksella. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten alle ja päälle asennetaan suodatinkangas ja massat peitetään vähintään,4 m kerroksella kasvualustaksi soveltuvaa maa-ainesta tai voimassa olevan ympäristöluvan 2/216 mukaista puuteollisuuden purua, haketta, hiontapölyä, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältävää jätettä. Rakennettavien kahden sivuvallien pituudet ovat noin metriä ja pohjan leveys noin 15 metriä. Harjalla leveyttä on noin kaksi metriä. Vallit ovat kokonaispinta-alaltaan noin,3 ha ja vallien kokonaistilavauus on noin 8 m 3 materiaaleja, josta dioksiineja sisältävän maa-aineksen osuus on n. 4 8 m3. Meluvalliin on arvioitu hyödynnettävän materiaaleja tonnia, joka on tilavuutena noin 4 8 m m Hyötykäytettävä maa-aines Kohteessa hyötykäytettäväksi suunniteltujen massojen laatua on tutkittu erillisten ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä massojen laadun selvittämiseksi. Maa-aineksen ominaisuuksia on verrattu Valtioneuvoston asetuksen (214/27) kynnys- ja ohjearvoihin sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston pysyvistä orgaanisista yhdisteistä antaman asetuksen (EU 219/21) raja-arvoihin.

13 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 7 Hyötykäytettäväksi suunniteltujen massojen pitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen alemmat ohjearvotasot ja alittavat ylemmät ohjearvotasot. Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut pitoisuusrajat eivät ylity. Suoritettujen tutkimusten tulokset ja vertailu soveltuvien asetusten raja-arvoihin on esitetty taulukossa 1. Tutkimustulokset on kerätty 217 ja 218 otettujen maanäytteidennäytteiden tutkimustuloksista. Taulukko 1. Hyötykäyttöön suunniteltujen maa-ainesten toksisuusekvivalentin mukaan laskettujen pitoisuuksien vertailu soveltuvien asetusten raja-arvoihin. Kynnysarvo ng/kg Vna 214/27 Alempi ohjearvo ng/kg Ylempi ohjearvo ng/kg 1 5 EU 219/21 Raja-arvo ng/kg 15 Toksisuusekvivalentin mukaan laskettu pitoisuus Kokooma 2 tontit 1 ja 2 -,3 m ng/kg 24 Kokooma 1 tontit 3, 4 ja 5 ng/kg -,3 m 11 Kokooma 2 -,3 m ng/kg 254 Kokooma 3,3-,5 m ng/kg 23 Kokooma 4,3-,5 m ng/kg Vastaanotto ja seuranta Vallien rakentamisessa hyödynnettävät dioksiineja sisältävät maa-ainekset muut materiaalit tilastoidaan. Hyödynnettävien materiaalien määrät raportoidaan Kiteen kaupungin ympäristöviranomaiselle vuosittain. Alueella hyödynnettävien maa-ainesten määrä arvioidaan kuormien määrän perusteella. Autonkuljettajat tekevät kirjaukset alueelle tuotavista massoista. Ylijäämämaakuormasta kirjataan ylös toimituspäivämäärä, tuoja ja alkuperä. 7.3 Toiminta-ajat Rakentamista toteutetaan arkipäivinä klo välisenä aikana. 7.4 Rakentamissuunnitelma Sivuvallien rakenne Suunniteltujen vallirakenteiden kokonaistilavuus on n. 8 m 3. Vallit on suunniteltu rakennettavaksi ampumaratatoiminnan tarpeita huomioiden. Hyötykäytettävän materiaalin alapuolinen maaperä tasataan moreenimaista rakennettavalla alustäyttökerroksella. Massat peitetään vähintään,4 m kerroksella kasvualustaksi soveltuvaa maa-ainesta tai voimassa olevan ympäristöluvan 2/216 mukaisia puuteollisuuden purua, haketta, lastulevymurskaa ja maa-ainesta sisältää materiaalia. Hyötykäytettävän materiaali erotetaan pohja- ja pintarakenteesta suodatinkankaalla (N2). Vallien suunniteltu luiskakaltevuus on enimmillään 1:1.5, tarvittaessa vallien luiskausta loivennetaan. Vallien sijainti on esitetty asemapiirustuksessa ja suunnitelma piirustuksessa Periaateleikkaus vallista on esitetty piirustuksessa Rakentaminen Dioksiineja sisältävän maa-aineksen hyötykäytössä huomioidaan sateen mukana tapahtuva kiintoaineen ja siihen sitoutuneen haitta-aineen kulkeutuminen ja massojen liettyminen sijoittamalla hyötykäyttöön suunnitellut massat kohteeseen mahdollisuuksien mukaan ilman keskeytystä. Haitta-aineita sisältävä maa-aines tiivistetään välittömästi läjityksen jälkeen, jolloin minimoidaan

14 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS 8 hienoaineksen ja haitta-aineen leviäminen. Suojaava peittokerros rakennetaan kun vallia on muotoiltu enintään 2 metriä. 7.5 Vesien johtaminen Vallin hulevedet johdetaan rakennettavin ojituksin vallin sivuja myöden rata-alueiden eteläpuolelle, mistä ne ohjataan edelleen olemassa olevaa ojitusta myöden Kiteenjärven Päätyeenlahteen. 7.6 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut toimintaan käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus Toiminnassa ei käytetä työkoneiden polttoaineiden lisäksi muita kemikaaleja. Alueella ei varastoida polttoaineita tai muita kemikaaleja. Työkoneiden tankkaaminen suoritetaan ajoneuvon kyydissä kuljetettavasta polttoainesäiliöstä imemällä, jolloin alueella ei säilytetä koneiden polttoainetilavuutta suurempia määriä polttonesteitä. 7.7 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Energian käyttö alueella on vähäistä, koska rakennuskohdetta ei valaista eikä alueelle tuoda työmaakoppia tai muuta energiaa vaativaa toimintaa. 8. TOIMINNAN SUUNNITELTU AJANKOHTA Meluvallin rakentaminen alueelle on suunniteltu aloitettavaksi, kun ympäristölupa sen mahdollistaa. Ympäristölupaa toiminnalle haetaan vuoden ajaksi. 9. ARVIO PÄÄSTÖISTÄ JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Suunnittelualue on ojitettua metsäistä suoaluetta. Hyötykäytettävän maa-aineksen sisältämät yhdisteet sitoutuvat voimakkaasti maa-ainekseen ja humukseen. Yhdisteiden kulkeutumista ympäristöön voi rakentamisvaiheessa tapahtua sitoutuneena veden tai tuulen mukana. Hyötykäytettävät maa-ainekset sijoitetaan kahteen hirviratojen sivuvalleista, joiden läheisyydessä ei lähtökohtaisesti oleskella. Haitta-aineita sisältävä maa-aines sijoitetaan vallirakenteen sisään ja peitetään suodatinkankaalla sekä vähintään,4 m paksuisella pilaantumattomalla kerroksella. Haitta-aineiden ei näin ollen arvioida kulkeutuvan valmiista rakenteesta pölyämisen seurauksena eikä yhdisteille ole mahdollista altistua suoran kosketuksen välityksellä. Todetut yhdisteet eivät myöskään ole haihtuvia. Alueella ei tulla viljelemään syötäviä kasveja. Näin ollen alueella sijaitsevat haitta-aineet eivät päädy syötäviin kasveihin ja rikastuisivat ravintoketjussa. Sadevedet pääsevät vallirakenteessa haitta-aineita sisältävään maakerrokseen. Alueen pohjaveden pinnantaso on mahdollisesti hyvin lähellä maanpinnantasoa. Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja furaanit eli PCDD/F yhdisteet ovat orgaanisia klooriyhdisteitä, jotka ovat maaperässä hyvin pysyviä, kulkeutumattomia, veteen hyvin niukkaliukoisia ja haihtumattomia. PCDD:n puoliintumisajaksi on määritetty 12 vuotta. PCDD/F-yhdisteet ovat rasvaliukoisia ja niiden terveysvaikutukset ovat hyvin moninaiset. Erityisesti pintavesissä dioksiinit ja furaanit ovat voimakkaasti kertyviä ja voivat rikastua ravintoketjussa. Pitkäaikaisessa altistuksessa dioksiinit ja furaanit ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, monille nisäkkäille ja linnuille. Pintakerros pilaantumattomasta maasta estää suoran kosketuksen haittaaineisiin, eikä vaikutuksia arvioida aiheutuvan.

15 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS Maankäyttö ja maisema Alue sijaitsee ampuradalla Itä-Suomen Monitoimikeskus AIMO-alueella. Vallin rakentamisella vähennetään ammunnasta aiheutuvia melupäästöjä. Rakentamisen jälkeen meluvallista ei synny ympäristöön normaalista poikkeavia vaikutuksia. 9.2 Luonto Suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontoarvoja tai luonnonsuojelualueita lähietäisyydellä, jolloin luontoon kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. 9.3 Vesistö ja pohjavesi Ampumarata alue rajautuu Papinkankaan pohjavesialueeseen. Ympäristöhallinnon ylläpitämän pohjavesitietojärjestelmän (POVET) mukaan pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen länsireunalla sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikköekosysteemin vuoksi. Tiedossa olevien pohjaveden pinnankorkeustietojen mukaan pohjaveden pinnantaso on pohjavesialueella ampumarata-alueen länsi- ja luoteispuolella tasolla n , maan- ja pohjavedenpinnan laskiessa kohti ampumarata-aluetta. Varsinaisella ampumarata-alueella maanpinta on tasolla n Pohjavesialueen tietojen ja tasojen perusteella on todennäköistä, että pohjavesialueelta purkautuu vesiä ampumarata-alueen suuntaan tai alueen rajalla sijaitsee vedenjakaja. Tällöin on epätodennäköistä, että ampurata-alueella muodostuvat vajovedet kulkeutuisivat pohjavesialueelle. Olemassa olevien tietojen perusteella pohjaveden pinnantaso on ampuradan suoalueella todennäköisesti hyvin lähellä maanpinnantasoa. Hyötykäyttöalueille tehdään kuitenkin pohjan tasaus noin,5 m paksuisella moreeni kerroksella. Haitta-aineiden kemiallisten ominaisuuksien (hyvin niukkaliukoinen, sitoutuu maa-ainekseen) vuoksi kulkeutumisen maaperästä vajovesien mukana liuenneena syvemmälle kohti pohjavettä tai vaihtoehtoisesti ojastoon ja edelleen Kiteenjärveen ei valmiista rakenteesta arvioida kuitenkaan olevan mahdollista haitta-aineiden ominaisuuksien vuoksi. Haitta-aineiden kulkeutumisen valmiista rakenteesta vesistöön tai pohjaveteen arvioidaan olevan hyvin epätodennäköistä. Rakentamisvaiheessa, ennen massojen peittämistä, haitta-aineita voi kulkeutua kiintoainekseen sitoutuneena ympäröivään ojastoon ja edelleen Kiteenjärveen. Rakentamisvaiheen vaikutusten rajaamiseksi hyötykäyttöön suunnitellut massat pyritään ottamaan suunnittelualueelle ilman keskeytystä. Haitta-ainepitoinen maa-aines tiivistetään välittömästi läjityksen jälkeen, jolloin minimoidaan hienoaineksen ja haitta-aineen leviäminen. Suojaavat peittokerrokset rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Haitta-aineiden kulkeutuminen rakentamisvaiheessa arvioidaan näin ollen vähäiseksi. 9.4 Maaperä PCDD/F- yhdisteille määritetty suurin, ekologisten vaikutusten kannalta hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SHPeko) on,91 mg/kg eli yli 9 ng/kg. Ekologisia riskejä ei siten arvioida aiheutuvan maaperäeliöille. Myöskään haitta-aineiden joutuminen vesiympäristöön ei ole todennäköistä haitta-aineen ominaisuuksien vuoksi. 9.5 Pöly Hyötykäytettävä dioksiineja sisältävät maa-aines sisältää runsaasti humusta eikä se ole pölyävää, joten rakentamisen aikainen pölyäminen arvioidaan vähäiseksi. Hyötykäytettävä materiaali on suunniteltu sijoitettavaksi vallirakenteen sisään ja rajattavaksi suodatinkankaalla ja vähintään,4 m paksuisella pilaantumattomalla peittokerroksella. Valmiista rakenteesta ei arvioida syntyvän normaalista vallirakenteesta poikkeavaa pölyhaittaa. 9.6 Terveysvaikutukset Pohjaveden välityksellä aiheutuvaa terveyshaittaa ei arvioida olevan. Rakentamisessa hyödynnettävien materiaalien pohjavesivaikutukset arvioidaan vähäisiksi tai niitä ei ole lainkaan.

16 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS Pintavesiin kulkeutumien kiintoaineeseen sitoutuneena on mahdollista rakentamisen aikana. Kulkeutuminen kuitenkin vältetään rakentamalla suojaavat peittokerrokset. Mistä johtuen vesistöpäästö arvioidaan työnaikana vähäisiksi ja hetkellisiksi. Eikä niillä arvioida olevan vaikutuksia terveyteen. Valmiista rakenteesta ei arvioida liukenevan merkittävässä määrin haitta-aineita, joten pintavesistä aiheutuvaa terveyshaittaa ei arvioida olevan. Pöly Hyötykäytettävän materiaalin sijoittamisesta aiheutuvat pölypäästöt arvioidaan työnaikana vähäisiksi ja hetkellisiksi. Tästä johtuen niillä ei arvioida olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Valmiilla rakenteella ei arvioida olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Melu Materiaalin hyötykäytöstä ei muodostu sallittujen melun ohjearvojen ylittävää melua. 9.7 Liikenne Alueelle suuntautuvasta liikenteestä ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia vähäisen liikennöintimäärän sekä vähäisen asutuksen vuoksi. 9.8 Melu ja tärinä Melua aiheutuu toimintaan liittyvästä kuljetuskalustosta sekä meluvallin rakentamisesta, joka vastaa normaalia maarakennustoimintaa. Lähimmät asunnot sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella noin 14 metrin etäisyydellä, joten normaalista maarakennustoiminnasta ei nähdä syntyvän meluhaittaa. Ajoreitti alueelle ei kulje asutusten ohi. Sivuvalleilla on valmistuttua melua torjuva vaikutus.. VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN Vallien rakentamisen yhteydessä tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle..1 Tulipalot Tulipalon sattuessa ilmoitetaan yleiseen hätänumeroon tai suoraan pelastuslaitokselle, joka lähettää paikalle sammutusyksikön sekä tarvittaessa muita yksiköitä ja erikoiskalustoa. Tulipalon mahdollisuus alueella on käytännössä pieni ja voi esiintyä lähinnä maastopalon muodossa huolimattoman tulenkäytön tai ajoneuvosta lentävän kipinän seurauksena. Alueella työskentelevät työkoneet varustetaan käsisammuttimin..2 Sortumat Vallin rakentamisessa ei pääse syntymään sortumia, kun rakentaminen toteutetaan suunnitelmien mukaisesti enintään 1:1,5 luiskakaltevuudella..3 Öljyvuodot Öljyvuotoja ehkäistään tarkkailemalla säännöllisesti alueella käytettävien työkoneiden kuntoa ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Mahdollisia öljyvahinkoja varten alueella työskentelevissä koneissa säilytetään turvetta tai muuta öljynimeytysmateriaalia.

17 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS HOITO JA VALVONTA 11.1 Käytön aikainen hoito ja valvonta Alueen käyttöä, rakenteiden toimivuutta sekä muuta alueella tapahtuvaa toimintaa valvotaan tarpeen mukaan. Rakentamiskohteelle nimetään vastaava hoitaja. Vastaava hoitaja huolehtii viranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että: alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä materiaaleja aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja suunnitelmat ovat ajan tasalla alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toimenpiteistä pidetään kirjaa alueelle johtava tie ja sen ympäristö pidetään puhtaana rakentaminen toteutetaan suunnitelmien mukaisesti hyödynnettävien materiaalien määrät ja laadut on tallennettu ja ne ovat raportoitavissa viranomaiselle pyydettäessä Rakentamisen jälkeinen hoito ja valvonta Vallien valmistumisen jälkeen niiden kuntoa seurataan vuosittain. Mikäli vallin pintakerroksissa esiintyy esimerkiksi painumisesta tai eroosiosta aiheutuvia kuoppia tai halkeamia, ne korjataan tai kunnostetaan siihen soveltuvalla materiaalilla. Vallin pinta niitetään tarpeen mukaan. 12. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Esitetään, että pintavesien tarkkailua toteutetaan rakentamisen aikana kerran kuukaudessa tehtävällä näytteenotolla. Näytteet otetaan hirviratojen alapuolisesta ojastosta. Näytteistä esitetään analysoitavan seuraavat parametrit: - PCDD/PCDF/PCB - ph - Sameus - Kiintoaine Tarkkailun jatkamisesta esitetään päätettäväksi työnaikaisen tarkkailun tulosten perusteella. Esitetyn haitta-aineen ominaisuuksiin ja olosuhteisiin perustuvan arvion perusteella rakentamisesta ei aiheudu pohjavesivaikutuksia, joten pohjavesitarkkailua ei esitetä suoritettavan. Tarkkailutulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle.

18 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Lupaa haettavan toiminnan voidaan katsoa täyttävän parhaalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetetut yleiset vaatimukset. Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys vähentää neitseellisten maa-ainesten käyttämistä. Rakentamisessa hyödynnetään dioksiineja sisältää maa-ainesta. Kierrätysmateriaalien, ylijäämämaiden käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sovellukset perustuvat käytettävien maa- ja kiviainesten määrän minimointiin sekä kierrätysmateriaalien käyttöön, käytön valvontaan, vesien hallintaan ja ympäristötarkkailuun. Kiteellä 31. päivänä maaliskuuta 221 Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry Toni Suomalainen

19 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS LIITE 1 SIJAINTIKARTTA

20 2 km

21 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS LIITE 2 KARTTA JA LUETTELO RAJANAAPUREISTA YHTEYSTIETOINEEN

22 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS LIITE 3 OTE YLEISKAAVASTA

23 3:16 :26 3:9 3: Savimäki 16:5 3:15 Pieni Mustalampi 21:11 12:15 13:13 17:25 2:32 Salmenniemi KITEEN KAUPUNKI 21: 13:14 9:26 :2 16:6 Huosio-oja Portinmäki M-1 11:18 3:8 13:16 RA W 17:22 :9 luo M Rupposen Musta Metsästysmaja M 1:16 17:29 13:16 11: :2 2:31 11:18 ar 21:12 6: 2:19 3:25 m 876:1 1:27 16:2 1.9 Kankaan Musta W :6 1 e- RA 21:16 3:19 12:18 er 12:17 M 2:31 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: M 13:16 12:17 6:16 Metsästysmaja 17:3 18:66 18:49 Petäjäniemi OSAYLEISKAAVA , muutettu RA 3:25 Piimälampi 5: 8.8 M 1 3:15 12:16 Pöytälahti Hävitönlampi 21:13 Ls.alue 12:18 ITÄ-SUOMEN MONITOIMIKESKUS, KITEEN AIMO 7:31 : :21 VU-3 Eläinten hautausmaa 1:14 Rantala 18:3 EH 2:52 Kertsunlahti M 17:31 pv 18:65 12:2 3: :23 12:17 Hepo-oja 1:15 LP 17:3 12:23 P-1 5 VU-1 16:7 1:17 18:5 9:21 21:2 VU-1 21:19 2:29 18:3 5 LL-1 16:4 EM :9 Hammaskallio 13:12 Savela 1:26 16:7 1: Pohjukannurmi 5 EM 1: Piimäjärvi 1:18 VU-2 2: :3 Ravi 23:4 EM-1 12:19 5:8 1:24 1:17 VU-3 22: Tervarinne 871:2 5:9 95 5:33 21:7 EM 12 1:24 5 2:12 1:17 Pajanalussuo M-1 17:5 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle voidaan sijoittaa golftoimintaa. W me 15:7-1 RA Vatala un t ie 1:26 2:13 me-2 1:36 Jo 1:22 Ravirata 3: en M su 1:36 11:5 13:8 RM/RL 1 5 Ellola 1:25 VU-2 Tykkimäki tuulimittari 16:357 LP 419 Piimäjärvi Lentokenttä v 16:41 P : : 17:57 Metsätorppa 13:41 3:2 23:3 pv 2: 11 V k RM/RL V 13: : 11 2:66 5:38 21:24 9 z 11 1: Selänne 27:6 EA 5:12-1 LL-1 5 z 5:38 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle voidaan sijoittaa koiraurheilua. Koiraurheiluun tarkoitetut ulkokentät tulee aidata. 5 LP EM 11 5:24 Lentoliikenteen alue. Alueelle voidaan sijoittaa lentotoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Tilapäinen pysäköinti alueella on sallittu. Yleinen pysäköintialue. 5:14 2: :16 M m 99 5: e -2 EA 15:1 5:8 Kirtsin puro 95 5:14 5: : : 9 7:42 32: 2:54 9 7:36 15:2 V 2 kv 5:14 er 97 Haapavaara 5:16 9 Pääsytie. Päärata. Ulkoilureitti. Moottorikelkkailureitti. j Jätevesijohto. v Vesijohto. z Sähkölinja. z Pääsähkölinja 1 kv. Alueella on voimassa maakuntakaavan ja MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan 1 kv:n pääsähkölinja. V k M 5:15 er z :23 5:26 12:177 m 11 5:15 e- 1 EM 9:27 15:16 2:33 2:54 z Ohjeellinen pääsähkölinja 4 kv. Alueella on voimassa maakuntakaavan ja MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan 4 kv:n pääsähkölinjan varaus. 17: : kv 3:34 RA 2:34 2:6 EM-1 11:96 14:27 RA 86 14:26 1:16 17: Holoppala V 2:32 2:32 4: 2:37 17:56 2:46 2:22 2:65 2:63 2:65 2:74 2:44 2:76 2:48 2:42 2: : 2:28 76:2 17:29 25m 5m 9:118 m :487 8:2 11: :8 Moottori- ja hevosurheilualue. Alueelle voidaan sijoittaa moottori- ja hevosurheilutoimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia, ratoja ja reittejä. Alueen suunnittelussa tulee huomioida maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. luo Lemmikkieläinten hautausmaa-alue. Alue varataan pienlemmikkieläinten hautausmaa-alueeksi. me-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue on metsälain :n mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Alueella on voimassa MRL 43 2 momentissa tarkoitettu toimenpiderajoitus. Tapio Toropainen DI, projektipäällikkö, YKS 257 Minna Nurmi DI, kaavoitusinsinööri Melualue. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ PIIRT. PPUP Pohjakartta hyväksytty :1 Ratamestarinkatu 7a, 521 HELSINKI , muutettu :15 TIEDOSTO Kiteen_Monitoimikeskus_OYK_24_11_2 SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O TARK. AIRIX Ympäristö Oy 3:26 MITTAKAAVA OSAYLEISKAAVA TAT / MNUR 1:44 1:28 Honkakumpu 871:1 8:8 17:3 j :15 2:18 17:5 8:36 Helsingissä SUUNN. Korpi 27:16 8:3 v Kaivo 42 17:28 Kpa m Mittakaava 1:15 17: Ympärivuotisena huvipuistoalueena kehitettävä alue. 9 2: : Esterajoitusalue. Rajoituksen sisäpuolella rakennuksien, puuston yms. korkeus ei saa ylittää lentokentän lainmukaisia esterajoitustasoja. KITEEN KAUPUNKI ITÄ-SUOMEN MONITOIMIKESKUS KITEEN AIMO 1:31 1: : huv Hyväksytty Kiteen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Osayleiskaavaluonnos nähtävillä RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE 9:119 : :56 er Tiina Eskelinen pöytäkirjanpitäjä 14:32 Tienvarsi 17:57 17:68 17:46 76: : 17:51 1 2:56 Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa Lemettilä :57 1:44 11:2 Kiikkukumpu 488 Pumppaamo 1:51 2:12 2:65 17:56 62: 17:56 17:54 17:55 -Osayleiskaava on laadittu MRL 42 :n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. -Rakentamisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä niiltä osin kuin kaavassa ei ole yksilöity. -Alueella on liityttävä olemassa olevaan vesihuoltoon. -Alueen maisema-arvot on huomioitava toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vihantala 1:55 22:2 17:57 17:58 2:16 1:29 Saunakumpu 27:2 KITEE H.as. 2:73 P 1:31 9:57 17:44 2:62 2:74 8:5 17:33 22:1 2:79 2:72 1:3 1:52 2:61 EH 14:37 Kumpula 85 17:44 2:47 Leirintäalue mäki z 2:37 2:74 9:5 k Tervakirnu V z 4 k 2:35 5: 11 2:75 Alueen raja. 85 2: o 9 lu :532:75 9 Osayleiskaava-alueen raja. 1:14 1:37 2:71 2:75 YLEISET MÄÄRÄYKSET: kv 9 Moottoriurheilualue. Alueelle voidaan sijoittaa moottoriurheilutoimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia, ratoja ja reittejä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. 12:22 11:97 2:54 pv 95 2:54 12: :4 Saunamäki 5:15 Ampumarata-alue. Alueelle voidaan sijoittaa ampumaurheilutoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Ampumaradat tulee aidata. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski sekä voimajohtojen asettamat rajoitukset. Alueen käytön turvallisuussuunnitelma on laadittava ja riskien arviointi tehtävä ennen ympäristöluvan myöntämistä. 8:13 5: 5:16 12:199 5:18 18:24 z :52 z 4 k Sellaisista pohjavesialueelle kohdistuvista rakentamisja maankäyttötoimenpiteistä, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua, on hankittava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto. Valtatie. 3:6 5 Multamäki Alueelle ei saa perustaa pysyvää polttonesteen jakelupistettä. Väliaikainen jakelupiste pitää merkitä alueelle selkeästi ja se pitää suojata siten, ettei pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisvaaraa ole. 7 huv M 5 Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Rakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon ympäristösuojelulain ja vesilain asettamat rajoitukset. Pohjavesialueelle sijoitettavien laitosten ja toimintojen suojaustoimet pitää olla sellaiset, ettei pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisvaaraa ole. Ylikulku/alikulku. 5 5:25 5:25 17:57 pv Moottorikelkkailureitin yhteystarve. Matkailupalvelujen alue / leirintäalue. Alue on tarkoitettu telttailu- ja leirintäalueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa matkailuajoneuvoja, perävaunuja, huoltorakennuksia ja pienehköjä majoitusrakennuksia sekä matkailuun liittyviä huolto- ja palvelurakennuksia sekä ulkoilu-, leikki- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Lentoliikenteen alue. Alueelle voidaan sijoittaa lentotoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Ulkoilureitin yhteystarve. Loma-asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa lomarakennus ja siihen tarvittavia talousrakennuksia. 5:32 14:37 me 2:77 23: : :22 2:7 2:54 18:22 1: Vesialue. 2:3 2:71 kv LL 2:13 Lotma 5:29 2 2:13 1:45 k 5 Kivelä LL z :24 1:5 14:3 j 13:41 4 1:39 2: :71 EM 2:21 2:14 Ampumamelualue. Alueen melutaso ylittää LAlmax 65 db:n ohjearvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. me-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia. 1 2:12 26: 18:25 2:21 Koivumäki 5 1:6 1:15 1:23 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Ulkoilu ja liikkuminen alueella ohjataan merkityille reiteille. Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja levähdyspaikkoja. Tieliikenteen ohjeellinen linjaus. 1:23 1:25 1:12 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle voidaan sijoittaa hevosurheilua. M 419 Piimäjärvi Sahila Savikkonurmi Palvelujen ja hallinnon alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaaajan toimintoja palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja toimistotiloja. TAT YSK - MUUTOS

24 YMPÄRISTÖlUPAHAKEMUS LIITE 4 KARTTA LÄHIMMISTÄ POHJAVESIALUEISTA

25

26 Haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntämisalue, sivuvalli 1 Haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntämisalue, sivuvalli 2 Huom! Piirros ei ole mittakaavassa, skaalattu alkuperäisestä toimintojen suunnitelmapiirroksesta, likimääräinen mittakaava 1 : 2 5 Kiteen Aimo Asemapiirros PVM YMP_ _1 Ramboll Puutarhakatu 9 73 Kuopio puh MK SUUNN. JLa

27