ASIA. Päätös Nro 239/2020 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3266/ Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön sääntöjen vahvistaminen, Veteli

Transkriptio

1 Päätös Nro 239/2020 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3266/ ASIA HAKIJA Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön sääntöjen vahvistaminen, Veteli Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisö HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA SISÄLTÖ MERKINTÄ Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa vahvistamaan Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön säännöt. Yhteisön on pitänyt yhtiökokouksen nimellä Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisö Kokouksessa on käsitelty sääntöjen ajantasaistaminen ja tehty siitä päätös. Yhtiökokous on kutsuttu koolle Perhonjokilaakso-lehdessä olleella lehti-ilmoituksella, jossa on erikseen mainittu uusien sääntöjen hyväksyminen. Yhtiökokouksen päätöksestä ei tältä osin ole esitetty oikaisuvaatimusta tai moitittu kokouksen päätöstä. Hakemus on kuulutettu ja käsitelty samanaikaisesti siihen sidoksissa olevan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hakemuksen LSSAVI/3263/2015 kanssa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 12 luvun 5 :n 1 ja 3 momentti HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla antanut hakemuksen tiedoksi julkaisemalla kuulutuksen ja hakemusasiakirjat aluehallintoviraston verkkosivuilla ( Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Vetelin kunnan ilmoitustaululla. Hakemuksesta on lisäksi

2 2 (11) erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaisu Perhonjokilaakso -lehdessä Hakemus on kuulutettu yhdessä Haapajärven keskivedenkorkeuden nostamiseen ja järven kunnostamiseen liittyvän hakemuksen (LSSAVI/3263/2015) kanssa, koska pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistamisen edellytyksenä on hankkeen toteutuminen. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Vetelin kunnalta ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Vetelin Haapajärven pengeryhteisön sääntöjen vahvistaminen voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2) Vetelin kunnan tekninen lautakunta on lausunnossaan todennut, että rakenteiden tarkastuksesta tulee tehdä suunnitelma ja tarkastuksista tulee pitää päiväkirjaa. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi ja mikäli vaurioista on haittaa muille, tulee vaurioista ilmoittaa myös valvovalle viranomaiselle asiasta. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Merkintä Samassa yhteydessä tämän asian kanssa käsitellään omana hankkeenaan Haapajärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja järven kunnostaminen, pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen rakenteiden ja ojien alle jääviin alueisiin, pohjapadolle perustettavalle tieyhteydelle ja vedennoston jälkeen vesialueeksi muuttuviin alueisiin sekä Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 3/1964 osittainen muuttaminen, jossa hakijana on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Koska asianosaiset ovat tässäkin hankkeessa pääosin samat, on aluehallintovirasto huomioinnut myös siihen hankkeeseen esitetyt muistutukset ja vaatimukset myös tässä päätöksessä. 3), on todennut muistutuksessaan, että Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön säännöissä mainitaan, että jäseniä ovat ne, jotka em. suunnitelman (Haapajärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja järven kunnostaminen Patanan tekojärven säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, Veteli) mukaan saavat hyötyä Vesilain 5. luvun ja 23 :n mukaisesti.

3 3 (11) Hyödynsaajaluettelosta ja jäsenluettelosta puuttuu kokonaan suurin hyödynsaaja eli Vetelin kunta, joka on saanut Patanan tekojärven perustamisesta lähtien hyötyä vesivoimalaitokselleen juoksutusten ja säännöstelyn hyödyntämisestä. Hyödynsaajina Vetelin kunta ja Suomen valtio ovat laiminlyöneet kuitenkin vuosikymmeniä Haapajärvessä olleen vesiuoman ruoppaamisen ja sen muun hoitamisen, mitkä kaikki tekemättömät velvoitteet ovat aiheuttaneet taloudellisia menetyksiä ja suuria ongelmia tulvavesinä ja veden nousuina pelloille sekä teille. Vetelin kunta on ilmoittanut, ettei ota Haapajärven mahdollisesta vedenkorotuksesta ja muista siihen liittyvistä kustannuksista kuitenkaan lainkaan maksuvelvoitetta. Suomen valtio on suunnitelman mukaan vain pieneltä osalta mukana hankkeessa. Vetelin kunta on ehdottomasti suurimman edun ja suurimman hyödyn saajana velvollinen kuitenkin suorittamaan kaikki kulut Patanan tekojärven haitoista, rakenteiden ja pumppaamojen käyttö- ja kunnossapitokustannuksista Vetelin Haapajärvellä, mikäli Haapajärven vedenkorkeutta mahdollisesti nostetaan ja järveä kunnostetaan suunnitelmien mukaisesti. Vaadin, että Vetelin kunta ja Suomen valtio lisätään mukaan maksuvelvollisiksi, hyötyjiin ja pengerrysyhteisön jäseneksi suurimpina hyötyjinä ennen pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistamista, jos hanke mahdollisesti toteutuu. Suurimmat hyötyjät ovat jääneet pois maksuvelvoitteista. Ilmoitan, että en ole allekirjoittanut sopimuksia enkä ole osuudellani mukana em. hankkeen kuluissa enkä kustannuksissa. Vaadin maksuosuuteni poistamista. Saan vain mitättömän hyödyn hankkeesta toisin kuin Vetelin kunta, joka on vetäytynyt suurimpana hyödynsaajana kaikista kustannusvelvoitteista. Vaadin, että Vetelin kunta velvoitetaan osallistumaan kaikkiin kustannuksiin suurimpana hyödynsaajana huolimatta siitä, että Vetelin kuntaa ei ole merkitty suurimpana hyödynsaajana osakasluettelon hyötyjiin eikä pengerrysyhtiön jäseniin. Vetelin kunta on hyvätuottoisen vesivoimalaitoksensa myötä ollut ja on edelleen suurin hyötyjä. Pengerrysyhtiötä ei olisi tarvinnut perustaa ollenkaan, jos Suomen valtio ja Vetelin kunta olisivat hoitaneet Haapajärven järviuoman kunnossapitovastuun vuosikymmenien ajan. Pengerrysyhtiön perustamisella on saatu siirrettyä nämä vuosikymmenten tekemättömät työt ja kaikki vastuut maksuvelvollisuuksineen muille. Vaadin, että suunniteltu Haapajärven vedennostohanke perutaan kokonaan hyödyttömänä. Vaadin lisäksi, että Haapajärven heitteille jätetty ja umpeen kasvanut uoma ruopataan niin leveäksi, etti se enää aiheuta lisää tulvahaittoja. Vaadin, että Haapajärven uoman vesipintaa lasketaan niin alas, ettei siitä aiheudu enää vahinkoa ja tulvahaittoja maataloudelle ja metsätaloudelle. Haapajärven mahdollinen vedennostohanke ei estä tulvavesiä eikä paranna lainkaan järven tilannetta, koska Haapajärvessä on kelluva pinta, joka nousee järvessä veden pinnan noston mukana. Haapajärven mahdollisella vedennostolla ei tule virkistyskäytölle mitään hyötyä. Maa- ja

4 4 (11) metsätaloudelle tulee lisää kustannuksia ja elinkeinojen kannattavuus vain heikkenee. Suunniteltu padon käyttöoikeuskin on vain Elykeskuksella/Vetelin kunnalla eikä meillä maanomistajilla ole mahdollista lainkaan vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen ja sen muuttamiseen. Vesilain mukaan toisen omistamalle maalle ei saa nostaa luvatta vesiä, mutta tässä ko. tapauksessa hyödynsaaja ei ole huolehtinut vuosikymmeniin Haapajärven uoman kunnostamisesta, ruoppaamisesta eikä aukipitämisestä. Tulvavedet ovat nousseet tämän vuoksi maanomistajien maille. Tällaisen toiminnan vuoksi maanomistajille on tullut vuosittain vahinkoa ja taloudellisia menetyksiä. Hyödynsaaja on velvollinen korvaamaan vahingot takautuvasti kymmeneltä vuodelta maanomistajille. Vaadin siksi, että hyödynsaaja korvaa laiminlyöntiensä vuoksi kaikki vahingot kymmenen vuoden ajalta. Vaadin edelleen, että Haapajärvessä olemassa oleva, alkuperäinen uoma ruopataan välittömästi siten, ettei enempää taloudellisia lisävahinkoja enää synny maanomistajille. Suomen valtion ja Vetelin kunnan tulee velvoittaa hoitamaan vuosikymmenten laiminlyöntiensä seuraukset eikä sysätä tekemättömiä töitänsä ja sen seurauksia maanomistajille. 4) on todennut muistutuksessaan, että hän vastustanut Haapajärven nostoa alusta asti. Kanavauoman ruoppaaminen on riittävä toimenpide. On täysin hullua alkaa noin suuriin suunnitelmiin ja maksuihin, jotka vaikuttavat vielä tuleviin sukupolviin. Vedenpinnan nosto noin vähän ei ole riittävä, koska "pajumättäät" ovat kelluvia. Kanavauoman ruoppaaminen on riittävä toimenpide säännöstelyongelmien estämiseen. Usean pumppaamon käynnissä pito on kallista, kun ei ole edes varmaa tutkimustulosta suunnitelmien onnistumisesta. Meille suunnitellut toimenpiteet ovat aivan turhia ja emme rupea maksamaan kalliita maksuja pitkällä aikavälillä. 5) on todennut muistutuksessaan, että hän vastustaa hanketta. Keskivedenkorkeuden nousu metrillä on liian vähän. Veden nousun myötä järven pohjaa nousee kellumaan ja kelluvat lautat tukkivat joen uoman. Lautat muodostavat myös suotuisan pesimisalueen linnuille, esim. lokeille. Iso lokkiyhteisö aiheuttaa melua, lisää tautiriskiä ja kuormittaa ympäristöä. Paras ratkaisu olisi mielestäni ruopata koko järvi tai avata tukossa oleva kanavauoma, jotta vesi pääsee vapaasti virtaamaan. Jälkimmäinen olisi myös kaikkein halvin vaihtoehto. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut että, kaikissa muistutuksissa vastustetaan Haapajärven vedenpinnan nostoa ja esitetään vaihtoehdoksi Perhonjoen kanavauoman ruoppaamista tai koko järven ruoppaamista. Suunnittelutyön yhteydessä on selvitetty eri vaihtoehtoja, joilla tulvahai-

5 5 (11) tat saadaan poistettua. Myös ruoppausvaihtoehtoja on selvitetty, mutta arvioiden mukaan ne eivät olleet realistisia vaihtoehtoja. Muistutuksissa on moitittu myös pumppaamoista ja rakenteista aiheutuvia käyttö- ja kunnossapitokustannuksia maanomistajille. Suunnitelmissa kustannusten jako maanomistajille on tehty siinä suhteessa kuin maaomistajien arvioidaan saavan kuivatushyötyä hankkeesta. muistutuksessa on vaadittu Vetelin kuntaa suurimpana hyödynsaajana osallistumaan kaikkiin kustannuksiin. Vetelin kunnan omistama sähkölaitos Vetelin Energia on lupautunut osallistumaan järven pumppaamoiden aiheuttamiin sähkökustannuksiin. vaatii myös Suomen valtiota lisättäväksi maksuvelvolliseksi ja osallistumaan kustannuksiin. Pengeryhteisöllä ei ole mitään tätä vastaan, mutta meille on kerrottu suunnittelutyön aikana, että valtion vastuut kustannuksista eivät ulotu järven kunnostustyön jälkeisiin pumppaamoiden käyttökustannuksiin ja pengerrysten, ojien ja pumppaamoiden ylläpitokustannuksiin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Haapajärven pengeryhteisön välillä on tehty alustava sopimus vastuiden siirrosta pumppaamoiden, penkereiden ja ojien osalta pengeryhteisölle järven kunnostustöiden valmistumisen jälkeen. Merkintä Aluehallintovirasto lakkauttaa Haapajärven alueen perkausta varten perustetun kuivatusyhtiö K1 samassa yhteydessä tämän päätöksen kanssa annettavan Haapajärven kunnostushankkeen päätöksessä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Merkintä yhteisörekisteriin Aluehallintovirasto vahvistaa Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön säännöt pidetyssä kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti, edellyttäen että Haapajärven keskiveden nosto hanke toteutetaan. Vahvistettuja sääntöjä on noudatettava, vaikka tämä vahvistamista koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Vahvistetut säännöt ovat tämän päätöksen liitteenä. Aluehallintovirasto merkitsee Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön vesiyhteisörekisteriin. Sovelletut säännökset Vesilaki 12 luku 4, 5, 6, 8

6 6 (11) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 550 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesioikeudellista yhteisöä koskevan asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Koska taulukon mukainen maksu olisi asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 55 euroa/h. Käsittelyyn kulunut työmäärä on 10 tuntia ja maksu siten 550 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen jakelu Hakija Vetelin kunta Vetelin kunta, ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus Päätöksestä tiedottaminen Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen aluehallintovirastojen verkkosivuilla (http//avi.fi/lupatietopalvelu). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vetelin kunnan verkkosivuilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Perhonjokilaakso - nimisessä sanomalehdessä.

7 MUUTOKSENHAKU Liitteet 7 (11) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1. Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön vahvistetut säännöt 2. Valitusosoitus Asian ovat ratkaisseet johtaja Tarja Savea-Nukala (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvokset Arto Paananen ja Mikko Vesaaja. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Mikko Vesaaja.

8 LIITE 1 Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisön vahvistetut säännöt Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisö YHTEISÖN SÄÄNNÖT 1 Yhteisön nimi ja kotipaikka Yhteisön nimi on Vetelin Haapajärven pengerrysyhteisö ja sen kotipaikka on Vetelin kunta. 2 Yhteisön tarkoitus Yhteisön tarkoituksena on huolehtia Patanan tekojärven haittojen poisto Vetelin Haapajärven alueella -hankkeeseen liittyvien rakenteiden käytöstä, hoidosta ja kunnossapidosta. Kunnossapidettäviä rakenteita ovat peltoja suojaavat penkereet, pumppaamot ja niille tulevat ojat sekä hankkeeseen liittyvät eristysojat päätöksen LSSAVI 238/2020 mukaisesti. Penkereiden viljeltävien takaluiskien eli törmitysten kunnossapidosta vastaavat maanomistajat kukin oman kiinteistönsä kohdalta. Yhteisöön kuuluu yhdeksän kuivatusaluetta (P1-P9). 3 Yhteisön jäsenet Yhteisön jäseniä ovat ne, jotka em. suunnitelman mukaan saavat hyötyä Vesilain 5 luvun 23 :n mukaisesti tai jotka myöhemmin asianmukaisessa järjestyksessä otetaan yhteisön jäseniksi. Yhteisön jäsenillä on velvollisuus ilmoittaa omistajuussuhteiden vaihdoksista. 4 Toiminnan rahoitus Yhteisön jäsenet vastaavat FCG Planeko Oy:n tekemän vesilain mukaisen kustannusten osittelun eli jyvityksen osoittamassa suhteessa hyödyn saannin perusteella päätöksen LSSAVI 238/2020 mukaisesti koko yhteisön rakenteiden ja pumppaamojen käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. 5 Yhteisökokous Yhteisön asioista päätetään yhteisökokouksessa. Varsinainen kokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen yhteisön kokous pidetään, kun toimitsijat katsovat yhteisön asioiden sitä vaativan tai kun jäsenet, jotka edustavat vähintään yhtä kymmenettä osaa (1/10) yhteisön äänimäärästä, ilmoittamaansa asiaa varten sitä toimitsijalta kirjallisesti pyytävät (VL 12:11). Varsinaisten kokousten välistä aikaa kutsutaan toimintakaudeksi.

9 6 Yhteisön toimitsijat Yhteisön asioita hoitaa päätoimitsija ja neljä (4) toimitsijaa, jotka yhteisökokous valitsee kolmeksi (3) toimintakaudeksi kerrallaan. Samoin valitaan tarvittaessa varatoimitsijoita. Toimitsijat valitsevat keskuudestaan päätoimitsijan varamiehen, joka päätoimitsijan estyneenä ollessa hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät. Yhteisön jäsenet päättävät yhteisökokouksessa toimivallan antamisesta toimitsijoille nimetyissä asioissa. Toimitsijat voivat päättää, että päätoimitsija hoitaa vähäiset yhteisön toimintaan kuuluvat asiat itsenäisesti. Toimitsijat voivat lisäksi päättää muiden tarpeellisten toimihenkilöiden nimittämisestä. Mikäli toimitsija laiminlyö tehtävänsä tai muutoin toiminnallaan aiheuttaa haittaa tai vahinkoa yhteisölle tai sen osakkaille, voidaan hänet yhteisökokouksen päätöksellä erottaa tehtävästään kesken toimintakauden. 7 Toimitsijoiden kokous Päätoimitsija kutsuu toimitsijat kokoon tarvittaessa heidän keskenään päättämällään tavalla. Toimitsijain kokous on päätösvaltainen, kun päätoimitsija ja vähintään puolet muista toimitsijoista on saapuvilla. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee päätoimitsijan ääni. Toimitsijain kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Toimitsijainkokous päättää vuosimaksujen käytöstä. 8 Yhteisön nimen kirjoittaminen Yhteisön nimen kirjoittaa päätoimitsija yhdessä jonkun toisen toimitsijan kanssa, elleivät toimitsijat erikseen toisin päätä. 9 Yhteisön tilikausi, tilinpito ja tilien tarkastus Yhteisön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tulee toimittaa tilintarkastajalle tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ellei tilintarkastajia ole valittu, tilit tarkastetaan yhteisökokouksessa. Tarvittaessa yhteisökokouksessa voidaan tarkistaa tilit myös tilinpäätöksen jälkeiseltä toimintakauden osalta. 10 Jäsenien tiedottaminen Kokouksesta ja siellä käsiteltävistä asioista on toimitsijan tiedotettava jäsenille paikallislehdessä ja kuntatiedotteessa vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot jäsenille toimitetaan samalla tai muulla asian vaatimalla tavalla. 11 Jäsenien äänivalta Yhteisökokouksessa on kullakin jäsenellä sellainen äänivalta, joka vastaa hänen maksettavakseen määrättyä osuutta pengerrysyhteisön kustannuksista, kuitenkin niin, että kokouksen toimihenkilöitä

10 valittaessa äänet lasketaan pääluvun mukaan. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yhteisökokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri ja kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat. 12 Yhteisökokouksessa käsiteltävät asiat Varsinaisessa yhteisökokouksessa käsitellään: 1) toimintakautta koskeva toiminta- ja tilikertomus 2) yhteisön tilit ja tilinpäätös sekä tilintarkastuslausunto Varsinaisessa yhteisökokouksessa päätetään seuraavista asioista: 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä toimitsijoille 2) talousarviosta sisältäen ennakkomaksujen määräämisen 3) tilintarkastajien määrästä ja heidän valitsemisestaan 4) toimitsijain valitsemisesta, milloin se on tarpeen 5) toimitsijain ja tilintarkastajien palkkioista 6) kokouskutsussa mainituista muista asioista Tarvittaessa voidaan varsinaisen yhteisökokouksen asioita käsitellä ja niistä päättää myös ylimääräisessä yhteisökokouksessa. 13 Täydentäviä säännöksiä Yhteisökokouksen päätös, jolla näitä sääntöjä muutetaan siten, että jokin vesilain 12 luvun 4 :ssä tarkoitettu seikka jätetään mainitsematta, on mitätön. Yhteisökokouksella ei myöskään ilman asianomaisen suostumusta ole valtaa tehdä sellaista päätöstä, joka loukkaa yksityisen oikeutta tai etua yhteisössä. Tähän sopimukseen liittyy kunnossapitoa varten laadittu kustannusosittelu eli jyvitys. Kustannusten osittelu eli jyvitys tarkistetaan vuosittain. Näiden sääntöjen ja hanketta koskevan lupapäätöksen lisäksi on noudatettava mitä vesilaissa yhteisöstä ja toimitsijoista muutoinkin on säädetty.

11 LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja mihin valitusoikeus perustuu - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituksen voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

12 Tämä asiakirja LSSAVI/3266/2015 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/3266/2015 har godkänts elektroniskt Paananen Arto :47 Savea-Nukala Tarja :18 Vesaaja Mikko :07