ja kuoriaiset kuristavat Korona ja Keski-Euroopan metsätuhot heiluttavat sahatavarakauppaa. Miten käy puutuotteiden?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja kuoriaiset kuristavat Korona ja Keski-Euroopan metsätuhot heiluttavat sahatavarakauppaa. Miten käy puutuotteiden?"

Transkriptio

1 4 Keitele huomioi kaupunkilaisetkin metsänomistajat 12 Monipuolinen työ viehättää KEITELE FOREST OY:N ASIAKASLEHTI 2 / 2020 Alajärven saha investoi lajitteluun 16 ja tehokkuuteen 6 Korona 14 ja kuoriaiset kuristavat Korona ja Keski-Euroopan metsätuhot heiluttavat sahatavarakauppaa. Miten käy puutuotteiden? Metsänomistus elinkeinona Sodankylässä asuva Kauko Nordberg on tehnyt yhteistyötä Keitele Forestin kanssa siitä asti, kun Keitele aloitti toimintansa Lapissa.

2 PUUMARKKINA- BAROMETRI SISÄLTÖ 2 / Puumarkkinabarometri Pääkirjoitus Keitele huomioi kaupunkilaisetkin metsänomistajat Korona ja kuoriaiset kuristavat - kysyntä kuitenkin kasvaa Syksy on puukaupan aikaa ja puun ostomäärät ovatkin kasvaneet mukavasti niin Keitele Forestilla kuin kokonaisuudessaan valtakunnassa. Puukauppamäärät ovat syksyllä olleet edellisen vuoden tasolla ja sahatavaran tuotanto on sujunut suunnitellusti. Puunkorjuuolosuhteet ovat olleet kesän- ja alkusyksyn osalta pääosin suotuisat ja kaikkien sahojemme tarvitsemat tukit on saatu tehtaille hyvin. Sahatavaramarkkinoilla on ollut ylitarjontaa kesästä 2018 asti ja hinnat ovat selkeästi laskeneet huipuista. Isossa kuvassa koronavirus heikentää maailmantaloutta ja ihmisten työllisyyttä, mikä luo epävarmuutta ja vähentää uudisrakentamista maailmalla. Samanaikaisesti Keski- Euroopassa jatkuvat hyönteistuhohakkuut, mikä tuo halpaa sahatavaraa markkinoille. Perustilanteeseen ei näyttäisi tulevan helpotusta lähivuosina ja tukkipuun hintataso on paineessa edellä mainituista syistä. Tilannetta on helpottanut tiettyjen sahajakeiden kuten piharakentamisen tuotteiden hyvä kysyntä. Haastavassa markkinatilanteessa sahamme ovat käyneet normaalisti ja tämän hetken tiedon mukaan sahat toimivat suunnitellusti kahdessa vuorossa loppuvuoden. Suhdannetta tasoittaa Keiteleen sahojen osalta korkea jalostusasteemme. Loppuvuoden sahatavaran myynti on parhaillaan käynnissä ja markkinat vaihtelevat voimakkaasti tuotteittain ja maittain Näillä Keitele kilpailee Monipuolinen työ viehättää Metsänomistus elinkeinona Iivolla "Oberin" MM-kisat tiukasti tähtäimessä Iivon valitsema tonnin hiihtopakettivoitto Kurikkaan Keitele Forest on tällä hetkellä erityisen kiinnostunut ostamaan uudistushakkuita, tukkivaltaisia harvennuksia ja talvikorjuukelpoisia uudistushakkuita. Haemme myös heti korjuukelpoisia kesä- ja kelirikkoleimikoita vielä tämän syksyn korjuuseen. Viime talven lyhyehköstä pakkasjaksosta johtuen mahdollisuutemme ostaa talviharvennuskohteita vaihtelee alueittain ja hankintaesimiehittäin. Puun hintataso on hyvällä pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Ajantasaisen tilanteen saat selville ottamalla yhteyttä oman alueesi hankintaesimieheen. Puukaupat on mahdollista tehdä myös turvallisesti tarvittaessa ilman fyysistä kohtaamista etänä. Ota yhteys puukauppa-asioissa Keitele Forest:n hankintaesimieheen omalla alueellasi. Puukauppa on kanssamme helppoa, turvallista ja sahayhtiönä maksimoimme sahatukin saannon metsästäsi. POHJANMAA: KESKI-SUOMI JA POHJOIS-SAVO: 16 Alajärven saha investoi lajitteluun ja tehokkuuteen mäntytukki mäntypikkutukki mäntytukki mäntypikkutukki 17 Uusi metsä ripeästi kasvuun Keitele Forestin uudistuspalveluilla kuusitukki kuusipikkutukki koivutukki kuusitukki kuusipikkutukki koivutukki 18 Hankinta-alueet, hankintaesimiehet ja vastuualueet havukuitupuu koivukuitupuu havukuitupuu koivukuitupuu Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Ilpo Pentinpuro, Kimmo Viitamäki, Ida Raja-aho (ulkoasu) Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2020 Kuvat: Kaisa Sirén, Keitele Groupin arkisto, Samuel Hoisko, Andreas Knoll, Dr. Horst Sproßmann, Norbert Kleinteich, Mainostoimisto Crealab, Pasi Hakala / Studio Varjo, Jussi Metsäpelto / Woodsfield Oy, Markus Aspegren / Studio Alias. POHJOIS-SUOMI: mäntytukki mäntypikkutukki kuusitukki havukuitupuu erinomainen kysyntä hyvä kysyntä 2 koivukuitupuu heikko kysyntä

3 PÄÄKIRJOITUS KEITELE YHTIÖT KASVAA MAAILMAN- TALOUDEN EPÄ- VARMUUDESTA HUOLIMATTA Koronavirus iski maailmantalouteen voimakkaasti keväällä Kriisi koettelee ennen kaikkea julkista sektoria, kun talous supistuu ja elvytyspaketteja yritetään rakentaa toimialoille, jotka ovat kärsineet eniten. Suomessakin sahatavaran tuotanto on yli 10% alhaisemmalla tasolla, kuin vuotta aikaisemmin. Kulutus maailmalla laskee ja Keski-Euroopan hyönteistuhopuut tulevat markkinoille hinnasta riippumatta. Keitele Groupin tehtailla tuotannot ovat kasvaneet sahatavarassa, jalosteissa ja liimapuussa, vaikka markkinatilanne on ollut kuluvana vuotena erittäin haastava. Taantumasta huolimatta yhtiön isot investoinnit on saatu valmiiksi, Alajärven sahalaitoksen uusi tukkikenttä ja tukkilajittelu, uusi tukkien syöttöpöytä sahalinjaan ja uudet Best-halli varastot valmistuvat syksyn aikana. Konsernin savukaasupesurit, joilla kuivataan kuorta ja sahanpurua ovat jo täydessä käytössä. Näiden avulla saavutetaan vuodessa 1600 rekkakuorman kuljetussuoritteen pienentyminen, mikä vähentää jo ennestään alhaista sahatavaran ja puutuotteiden hiilijalanjälkeä. Tulevaisuuden kilpailukykyä on rakennettu mittavilla investoinneilla, työolosuhteita ja tehokkuutta on parannettu. Suomessa on valmisteilla kansallinen puurakentamisohjelma, jonka toivotaan lisäävän puurakenteita merkittävästi julkisen rakentamisen puolella. Puun käyttö rakentamisessa on ympäristöteko, puutuotteet ovat pitkän hiilikierron tuotteita, joissa hiilidioksidi säilyy sitoutuneena puuhun jopa sata vuotta. Keitele yhtiöiden tavoitteena on tehdä täyttä tuotantoa myös vaikeina aikoina, huonoissakin suhdanteissa. Se tarkoittaa alhaisemman katetason hyväksymistä, mutta myös kulusäästöjä raaka-aineessa, logistiikassa ja koko tuotantoprosessissa. Haluamme rakentaa luottamusta, tarjota vakaata työllisyyttä henkilöstölle, urakoitsijoille, kaikille sidosryhmillemme unohtamatta metsänmyyjiä, tärkeää laadukkaan tukkiraaka-aineen kasvattajaa. Lähivuodet ovat heikomman talouskasvun aikaa ja sahatavarasta ei ole puutetta maailman markkinoilla. Samalla tavalla kuin me, keskeiset kilpailijamme Ruotsissa ja Venäjällä pyrkivät maksimoimaan vientitulojaan ja kilpailu säilyy tiukkana. Koko tuotantoketjun pitää olla valmis kilpailemaan markkinaosuuksista Japanissa, Kiinassa ja Pohjois-Afrikan markkinoilla. Näinä aikoina kotimaisen uusiutuvan puun jalostaminen maailmalle ja vientitulojen tuominen Suomeen on valtava mahdollisuus pitää Suomen pyörät pyörimässä ja parantaa työllisyyttä. Toivomme vilkasta puukauppasyksyä. ILKKA KYLÄVAINIO TOIMITUSJOHTAJA, TEOLLISUUSNEUVOS, KEITELE GROUP 3

4 TEKSTIT: KIMMO JANAS KUVAT: PASI HAKALA / STUDIO VARJO Risto Tammelan mukaan Keiteleen myyntivaltti on, että voidaan tarjota hintaa myös lyhyemmille tukeille. Keitele huomioi kaupunkilaisetkin metsänomistajat Metsää Keski-Suomessa omistava Risto Tammelan nelihenkinen perhe asui Helsingissä 11 vuotta, jona aikana myös suhde Keitele Forestiin syntyi. Koulutukseltaan Risto Tammela on kauppatieteiden maisteri sekä filosofian maisteri tilastotieteestä. Näitä kumpaakin alaa hän harjoittaa nykyisessä työssään kehitysjohtajana yrityksessä, joka tarjoaa mm. data-analytiikkaa pankeille. Tammela näkee metsän omistamisen kaupunkilaiselle yhtenä varainhoitomuotona. Tiedän muutamia kollegoitakin, jotka ovat maaseudulta kotoisin ja ovat hankkineet lisää metsäomaisuutta palkkatyöllään. Harrastetaan myös omatoimisesti metsänhoitoa ja suunnittelua. Risto Tammela kertoo tekevänsä raivaussahatöitä sen, minkä muilta töiltään ehtii. Hän myöntää, että metsänhoito on fyysisenä hyvää vaihtelua normaalille toimistotyölle. Mutta eipä se oikea metsänhoito ole kovin kaukana yritystoiminnan strategioinnista ja suunnittelusta. Pitäisi olla visio siitä, miltä metsä näyttää 40 vuoden kuluttua ja pyritään eri toimilla siihen. Päätehakkuut käyntiin Risto Tammelan vaimolla ja tämän suvullaan oli metsätila Keski-Suomessa, ja vieressä oleva metsäpalsta näytti sopivalta tilan yhteyteen. Kun metsäpalsta tuli myyntiin, Tammela vaimoineen osti sen itselleen. Samassa kaupassa tuli myös umpeen kasvanut kuusikko. Mietimme, että yritämmekö harventaa sitä, mutta totesimme, että siellä oli varmaan jo se +300 kuutiota hehtaarille. Ja vaikka sitä yrittäisi harventaa, voi olla, ettei se siitä kasvaisi. Se oli niin umpeen kasvanut, että kasvu oli pysähtynyt. Siinä oli myös toinen palsta, joka oli kärsinyt korjuuvahingoista. Siellä alkoi tulla niin paljon tuulenkaatoja, että sekin oli järkevää laittaa päätehakkuisiin vuonna Myyntivaltti Keiteleellä Risto Tammela kertoo yrittäneensä saada tarjouksia keskitettyjen www-palveluiden kautta ja muistelee saaneensakin kaksi tarjousta. 4

5 Eräs suosittelija kehoitti minua ottamaan yhteyttä Keitele Forestiin, jolla oli kuulemma hieman erilainen liiketoimintamalli kuin muilla. Risto Tammela Sitten eräs suosittelija kehotti minua ottamaan yhteyttä Keitele Forestiin, jolla oli kuulemma hieman erilainen liiketoimintamalli kuin muilla. Ja niin tarjouspyyntö lähti netin kautta Keiteleelle. Muilla yrityksillä oli hieman sellainen tyyli, että katselivat täällä olevan joku kaupunkilainen metsänmyyjä ja vaikutti siltä, että käytössä olivat metsänostajien konstit. Ensiksikin tukin mitta oli 4 metriä, eivätkä he Tammelan muistikuvien mukaan tarjonneet kuin pitkien tukkien ja sellukuitupuun hinnastoja ensimmäisellä kierroksella. Keiteleellä puolestaan apteerausmitat alkoivat 3,1 metristä, joka sopi hyvin varsinkin toiseen myytävänä olevaan palstaan. Siellä oli tukin mitat täyttävää puuta kyllä huimat määrät, mutta se ei ollut kovin korkeata. Siksi lyhyempi mitta sopi erinomaisesti. Itse asiassa on varsin hyvä myyntivaltti Keiteleellä, että voidaan tarjota hintaa lyhyemmille tukeille, Risto Tammela toteaa. Koko prosessi sujui hänen kertomansa mukaan hyvin Keitele Forestin kanssa, ja kun paikalle tuli vielä tuttu hyvämaineinen korjuuyhtiö, ei ollut syytä huoleen. Itse asiassa me hankimme Keiteleen kautta taimetkin kevään 2019 istutuksiin. Keiteleen edustajalla oli myös hyviä näkemyksiä siitä, minkälainen istutus ja metsänuudistus kannattaa tehdä. Paluu juurille Tällä hetkellä perhe asuu Jyväskylässä, jonka läheltä Risto Tammelan vaimo on kotoisin. Itse hän on syntynyt Vilppulassa, joka sekään ei ole kaukana Jyväskylästä. Suurin ero Helsingissä asumiseen on, että nyt ehdin käydä tekemässä metsätöitä jopa normaalin työpäivän jälkeen, Helsingistä matkaa kertyi yli 300 km suuntaansa. Omana työnä Tammela hoitaa taimikon hoidot, jotka onnistuvat ilman raskasta kalustoa. Metsää on kuitenkin kertynyt jo sen verran, ettei kaikkea pysty tekemään yksin, vaan esimerkiksi istutuksissa on ollut apumiehiä ja maanmuokkaukset on ostettu ulkopuoliselta koneurakoitsijalta. Risto Tammela perheineen asuu Jyväskylässä. Tilaa uutiskirjeemme! Tiedä, mitä metsäkaupoille kuuluu, opi uutta metsästä. Ole ajantasalla puukauppatilanteestamme. Näistä ja monista muista metsään liittyvistä asioista tiedät, kun tilaat uutiskirjeemme. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme: 5

6 KORONA JA KUORI MIKÄ ON PUUTUOTTE TEKSTIT: HEIKKI HAMUNEN / SIMANA OY KUVAT: ANDREAS KNOLL, DR. HORST SPROßMANN, NORBERT KLEINTEICH, MAINOSTOIMISTO CREALAB Korona ja Keski-Euroopan massiiviset metsätuhot heiluttavat kansainvälistä sahatavarakauppaa. Markkinaanalyytikot valavat kuitenkin uskoa, että suomalaiselle sahatavaralle riittää jatkossakin kysyntää. Korona on tuonut hiekkaa myös sahatavaramarkkinoiden rattaisiin. Pandemia vähensi kysyntää, vaikeutti kuljetuksia ja sulki tuotantoa niin Kiinassa kuin Keski- Euroopassa. Korona vähensi Suomelle tärkeissä vientimaissa rakentamista sekä haittasi kuljetuksia. Rajoja suljettiin ja 6

7 AISET KURISTAVAT, IDEN TULEVAISUUS? Kaarnakuoriaisten tuhoamien puiden takia kuusikoita hakataan paljaaksi laajoilta alueilta. Kuva Thüringenin osavaltiosta keskisestä Saksasta. merikonteista oli pulaa, kuvaa kevään vaikeaa koronatilannetta Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Antti Mutanen. Korona on tuonut kotimarkkinoille myönteistäkin virettä, Mutanen sanoo. Kesällä rakentaminen on elpynyt odotuksia nopeammin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, mikä yhdistettynä tee se itse -rakentamiseen on ylläpitänyt kysyntää. Kotimarkkinan osuus globaalista kulutuksesta on kuitenkin alle 1% ja kulutus keskittyy kesään, joten pelkästään sen varaan ei sahateollisuus voi liikaa laskea. Keski-Eurooppa hukkuu tuhopuuhun Keski-Euroopassa puu- ja sahatavaramarkkinoiden tilanne on erittäin vaikea ilman koronaakin. Viime vuosien kuivuuden myötä ennen kaikkea puita tappavat kaarnakuoriaiset ovat iskeneet metsiin rajusti. Esimerkiksi Saksassa metsistä korjattiin myrskyjen, lumituhojen, metsäpalojen, sienitautien sekä hyönteisten runtelemaa 7

8 Huhtikuun lopussa kuvattu maisema läheltä Tšekin rajaa Katzhüttestä. Kesällä rakentaminen on elpynyt odotuksia nopeammin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, mikä yhdistettynä tee se itse -rakentamisen buumiin on lisännyt kysyntää. Antti Mutanen, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) tuhopuuta 46 miljoonaa kuutiota vuonna Tämä oli liki 70 prosenttia kaikesta maassa korjatusta puusta. Ennusteiden mukaan Saksassa tullaan korjaamaan tuhopuuta saman verran kuin koko Suomessa hakattiin puuta viime vuonna yhteensä. Tänä vuonna tuhopuun määrän ennustetaan nousevan jo 73 miljoonaan kuutioon. Tšekissä tuhopuun määrä viime vuonna oli lähes kaksinkertainen tavanomaisiin vuotuisiin hakkuisiin verrattuna, kansainvälisiä markkinoita seuraava Mutanen sanoo. Puunrakentaminen porskuttaa Poikkeuksellisista ajoista huolimatta Mutanen ei näe sahatavaramarkkinoiden tulevaisuutta synkkänä. Kysynnän päinvastoin ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Puurakentamisen odotetaan lisääntyvän etenkin suurimittakaavaisessa kaupunkirakentamisessa niin asuntojen, liikehuoneistojen kuin julkisen sektorin rakentamisessa. Tämä puolestaan lisää niin sanottujen rakennepuutuotteiden kuten viilupuun, CLT:n ja liimapuun kysyntää, Mutanen sanoo. Rohkaisevana esimerkkinä hän pitää esimerkiksi Ranskan valtion ohjeistusta, jonka mukaan puolet julkisesta rakentamisesta tulee olla puurakentamista. Syyskuussa myös Suomen ympäristöministeriö paalutti julkisen puurakentamisen kansalliseksi tavoitteeksi, että puurakentamisen osuuden kaikesta julkisesta rakentamisesta tulisi nousta 45 prosenttiin jo vuonna Viime vuonna osuus oli 15 prosenttia. Kaarnakuoriaisen tuhojälkiä puun rungossa. 8

9 Kuolleita kuusikoita tulee jäämään pystyyn Tšekeissä ja Saksassa, koska puiden korjaaminen ei onnistu. Epävarmuutta on siedettävä Antti Koskinen Afry Management Consulting -yrityksestä muistuttaa, että sahatavaramarkkinoilla on aina epävarmuutta. Suomalainen sahateollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja toiminnassa on aina mukana epävarmuus. Sellaista tilannetta harvemmin onkaan, että markkinat vetävät joka puolella hyvään hintaan, Koskinen sanoo. Koskinen muistuttaa, että maailmalla on niin paljon maita ja yrityksiä, ettei yksittäinen toimija pysty vaikuttamaan maailmanmarkkinoihin tai puun hintaan. Jostain on eurot kuitenkin saatava viivan alle. Kun koronasta aika jättää, tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Sahatavaraa tarvitaan kasvavissa määrin. Kansainvälisesti kysynnän kasvun painopiste on Aasian suunnalla, kun Kiinan rooli maailman kaupassa tulee kasvamaan. Antti Koskinen, Arfy Management Consulting Yksittäisten sahayritysten tulee keskittyä parantamaan omaa toimintaansa. Esimerkiksi kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan verrattuna olemme Suomessa kilpailukyvyssä hieman takamatkalla, mutta suomalaiselle tavaralle on kysyntää jatkossakin. Koskinenkin siirtää katsettaan tulevaisuuteen. Kun koronasta aika jättää, tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Sahatavaraa tarvitaan kasvavissa määrin. Kansainvälisesti kysynnän kasvun painopiste on Aasian suunnalla, kun Kiinan rooli maailmankaupassa tulee kasvamaan. Ikävimmät rakennusalalle maalatut korona-skenaariot eivät ole kuitenkaan käyneet toteen, Koskinen summaa. Tavara liikkuu edelleen aika hyvin vaikka pudotusta tulikin. Koska korona on edelleen päällä, tilanne ei korjaudu saman tien. Alkuvuoden aikana nähtiin rakentamisen määrissä hirveä kuoppa alkuvuoden aikana, mutta aika lailla määrät ovat tulleet jo ylöspäin. Pahemminkin olisi voinut käydä. KESKI-EUROOPPA: "PUUN HINTA TUSKIN KATTAA KORJUUN JA METSITYKSEN" Markkinoille tuleva tuhopuu Keski-Euroopassa romahduttaa etenkin paikalliset puu- ja sahamarkkinat. Metsänomistajat ovat vaikean tilanteen edessä. Baijerin osavaltiossa paikallinen maa- ja metsätalousministeriö kuvaa, kuinka tilanne suurimmalla osalla alan yrityksistä on lohduton. Esimerkiksi Saksan pahimmilla tuhoalueilla maan länsi- ja eteläosissa metsänomistajat ovat entistä haluttomampia korjaamaan tuhopuuta, sillä sen hinta hädin tuskin kattaa korjuu- ja metsityskustannukset, sanoo tutkija Antti Mutanen Lukelta. Maan toiseksi suurin sanomalehti Süddeutsche Zeitung kertoi hiljattain artikkelissaan, kuinka tilanne Saksassa on metsänomistajien kannalta katastrofaalinen. Puiden myyminen ja saaminen pois metsästä on erittäin vaikeaa. Meillä tulee olemaan suuriakin alueita, joissa kuolleet kuusikot tulevat jäämään pystyyn, kuvasi tilannetta Hessenin osavaltiossa paikallisen metsänomistajien etujärjestön johtaja Christian Raupach. Viivyttely pystyyn jääneiden tuhopuiden korjaamisessa laskee tukkien laatua entisestään. Jos näin käy, niiden sahaaminen lankuiksi ja laudoiksi ei ole mielekästä. Mutanen sanoo, että tuhot voivat johtaa metsien rakenteen muutoksiin useilla alueilla Keski-Euroopassa. Pelkona on, että pahimmilla tuhoalueilla kuusen saatavuus heikentyy jatkossa. Esimerkiksi Tšekissä pelätään, että kaarnakuoriaiset leviävät kaikkiin maan kuusimetsiin. 9

10 Keitele Groupin tuotantolaitoksiin on investoitu 150 miljoonaa euroa viimeisen viiden vuoden aikana. TEKSTIT: HEIKKI HAMUNEN / SIMANA OY KUVAT: KEITELE GROUP, SAMUEL HOISKO Näillä Keitele kilpailee Keitele Groupissa uskotaan, että korkealuokkainen suomalainen puutavara on haluttua jatkossakin. Matti Kylävainio avaa työkalupakin, jolla kilpailussa pärjätään. Maailman sahatavaramarkkinoilla kuhisee. Keski-Euroopasta tuleva tuhopuu dumppaa markkinahintoja, ja koronan tuoma epävarmuus kalvaa edelleen mieliä. Mitkä ovat Keitele Groupin aseet ailahtelevassa markkinatilanteessa? Johtaja Matti Kylävainio nostaa kilpailukyvyn takeeksi korkealaatuisen raaka-aineen, asiakaslähtöisyyden ja tehokkaan tuotannon. Bulkkituotanto ei ole meidän juttumme, sanoo Matti Kylävainio. 10

11 1 Laadukas raaka-aine Raaka-ainetarjontamme on millä tahansa mittarilla laadukasta. Hyvälläkään jalostamisella emme voi saada huippulaadukkaita lopputuotteita, jos raaka-aine on heikkoa. Suomessa sahatukki on äärimmäisen kallista kilpailijamaihin verrattuna, eikä siitä kannattaisikaan lähteä tekemään pelkästään bulkkituotteita, jolloin kilpailisimme pelkästään hinnalla. 3 Tehokkuus ei tule ilman investointeja Tuotantolaitoksemme ovat monin paikoin aluetalouden vetureita, ja tunnemme vastuumme. Kun verkosto ympärillämme toimii, meilläkin on mahdollisuus pärjätä. Korona-keväänkään aikana emme taipuneet lomautuksiin, vaan teimme töitä entistä kovemmin. 2 Täsmätoimitukset asiakkaan tarpeisiin Toimintamallimme ydin on, että ensin teemme kaupan asiakkaan kanssa ja vasta sitten käynnistämme tuotantoprosessin. Koko puunhankinta ja sahausprosessi on täysin tilausohjautuva sen mukaan, mitä asiakas meiltä tilaa. Näin asiakkaan yksilöllinen tarve käynnistää tuotantoprosessin meidän talossamme. Tuotamme sitä, mitä asiakas tarvitsee, emme jotain, joka ehkä menee joskus kaupaksi. Suomalaisilla sahoilla on käytössä maailman kallein raaka-aine ja pitkä fyysinen etäisyys asiakkaan luo. Emme mitenkään pystyisi kilpailemaan, jos meillä olisi vanhanaikainen koneisto tai jos tuotannon tehokkuus olisi heikko. Koko tuotantoketjun tehokkuudella meidän on pystyttävä kuromaan umpeen sitä takamatkaa, jota tulee esimerkiksi rahtilaivojemme kulkiessa yli Itämeren. Yleisen markkinatrendin vastaisesti olemme investoineet rajusti tuotantolaitoksiimme. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotantolaitoksiimme on investoitu 150 miljoonaa euroa, jotta tekninen tehokkuus on varmasti etunamme. Myyjämme kuuntelevat asiakkaan toiveet, minkä jälkeen tehdään sopimus. Kun vaikka japanilainen liimapuuasiakas tarvitsee tietyn tuotepaketin, liimapuutehdas määrittää ensin raaka-aineen laatutarpeet ja aikataulun sahalle. Sitten saha tekee tarvittavien vaatimusten avulla tilauksen metsäosastolle ja edelleen metsänomistajien leimikoilla tukkeja korjaaville metsäkoneille. Asiakkaillemme haluamme olla sellainen toimittaja, josta he eivät halua luopua. Pyrimme siihen, että pystymme tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaisen ratkaisun. Voi olla, että meidät korvatakseen asiakas joutuisi ottamaan tilalle 4-5 muuta tavarantoimittajaa. Tällainen asema tuo laskusuhdanteessakin meille mahdollisuuden pitää omat pyörämme pyörimässä. Toimintamallimme ydin 1 Myyjämme kuuntelevat asiakkaan toiveet. Esim. japanilainen asiakas tarvitsee tietyn liimapuutuotepaketin. Tämän jälkeen tehdään sopimus tilauksesta 2 asiakkaan kanssa. 3 Kun sopimus tilauksesta on tehty, määrittää liimapuutehdas ensin raakaaineen laatutarpeet ja aikataulun sahalle. Saha tekee tarvittavien 4 vaatimusten avulla tilauksen metsäosastolle. 5 Metsäosasto toimittaa tilauksen metsänomistajien leimikoilla tukkeja korjaaville metsäkoneille. 11

12 Monipuolinen työ viehättää Vuonna 2001 Rovaniemen Ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi valmistunut Annika Vaara on toiminut viimeiset kolme vuotta Keitele Forestin hankintaesimiehenä Lapissa. TEKSTIT: KIMMO JANAS KUVAT: KAISA SIRÉN Oulaisista kotoisin oleva Annika Vaara työskenteli valmistuttuaan vuosia Metsähallituksen Sodankylän toimipisteessä niin suunnittelijana kuin korjuuesimiehenäkin. Vuonna 2017 Keitele Forest haki kahta uutta hankintaesimiestä viiden aikaisemman lisäksi Lapin alueelle, jolloin päätin hakea mukaan. Ikää minulla oli tuossa vaiheessa jo 40 vuotta, joten ajattelin, että olisi mukava kokeilla työntekoa myös yksityisellä puolella, hän muistelee. Vaihtelevat työpäivät Vaara huomauttaa, että hänen työnkuvaansa kuuluvat ostohankinnan lisäksi myös korjuu ja kuljetukset. Käytössä hänellä on 1-3 motoketjua tilanteesta riippuen. Haasteita tietenkin riittää esimerkiksi samoista leimikoista kilpailevien toimijoiden ansiosta, mutta toisaalta hän kertoo nauttivansa vaihtelevista työpäivistä, joihin sisältyy niin tietokoneen ääressä istumista kuin metsäarviointien tekemistä ja kauppojen solmimista. Myös metsäänsä myyvät asiakkaat saavat tunnustusta. Hänellä on joitakin etämetsänomistajia, joita ei koskaan tapaa kasvokkain, mutta pääasiassa asiakkaat koostuvat alueella asuvista metsäomistajista. Ja kahvia on tarjolla joka talossa, Vaara naurahtaa. Ihmiset ovat täällä todella avoimia, ja keskustelemme kaupanteon yhteydessä monista muistakin päivänpolttavista aiheista. Puuta riittää metsässä Annika Vaaran hankinta-alueella Sodankylän ympäristössä on mittaa etelä-pohjoissuunnassa 160 km ja leveyttäkin 70 km. Metsää alueella on yli miljoona hehtaaria, joita vain noin 18 % eli hehtaaria on yksityisomistuksessa. Vuonna 2017 alueelta korjattiin puuta kiintokuutiota, joista Keitele Forestin osuus oli kiintokuutiota, Vaara luettelee uusimpia tilastoja. Keiteleen Kemijärven saha käyttää vain mäntyä, johon ympäristön mäntyvaltaiset metsät ovat hyviä lähteitä. Meidän käyttöömme optimaalinen tukkipuun keskiläpimitta rinnan korkeudella on cm, eli suosimme varttuneempia metsiä, hän lisää. Annika Vaaran työnkuvaansa kuuluvat ostohankinnan lisäksi myös korjuu ja kuljetukset. 12

13 Monenlaisten ihmisten tapaamista hankintaesimies Annika Vaara pitää yhtenä työnsä parhaista puolista, kahvikupin ääressä keskustellaan paljon muustakin kuin vain tukkipuun hinnasta. Korona Sodankylän alue on säästynyt parhaillaan maailmalla jylläävältä koronapandemialta, mutta tietenkin se on rajoittanut jonkin verran kontakteja metsänomistajien kanssa. Varsinkin yli 70-vuotiaiden metsänomistajien kanssa, joiden tapaamista kansalliset koronaohjeistukset suosittelevat välttämään, hankintasopimuksen allekirjoitukset ovat tuottaneet normaalia enemmän työtä. Heillähän ei välttämättä ole sähköpostia pankkitunnuksista nyt puhumattakaan. Mutta kaikesta on selviydytty Vaaran kertoman mukaan. Varsinaiseen sahatoimintaan Kemijärvellä koronalla ei kuitenkaan ole ollut juuri mitään vaikutusta, lokakuun arvioidut sahausmäärät ovat jopa syyskuuta korkeammat. Eli oli korona tai ei, Keiteleen tehtaat pyörivät täydellä teholla eli puuta tarvitaan ja sitä myös ostetaan, hän toteaa. Harrastukset Ei liene ihme, että työkseen metsässä lähes päivittäin liikkuva Vaara viihtyy myös vapaa-ajallaan pohjoissuomalaisessa mäntymetsässä. Suunnistus ja polkujuoksu ovat suosikkilajeja ja talvella hiihto, mutta kerran vuodessa kuulemma lähdetään porukalla myös hirvimetsälle Urho Kekkosen kansallispuistoon. Eri kilpailuihin ilmoittautuminen kannustaa omalta osaltaan liikkumaan. Tärkein tapahtuma on varmaankin Jukolan viesti, joka tänä vuonna jouduttiin valitettavasti perumaan, Annika Vaara täsmentää. Keiteleen Kemijärven saha käyttää vain mäntyä, johon ympäristön mäntyvaltaiset metsät, kuten Kauko Nordbergin metsä, ovat hyviä lähteitä. 13

14 Metsänomistus elinkeinona Sodankylän Kelujärven kylässä asuva Kauko Norberg on harjoittanut yhteistyötä Keiteleen kanssa siitä asti, kun Keitele Forest aloitti toimintansa Lapissa, ja ensimmäiset tukkikaupat tehtiin vuonna Asiakkuussuhteen luomista vauhditti omalta saltaan entuudestaan tuttu ostomies. TEKSTIT: KIMMO JANAS KUVAT: KAISA SIRÉN Varsinkin Etelä-Suomessa, jossa tilat ovat kalliita, helpottaisi taimikkopalstan ostoa naapurilta, jos voisi rahoittaa oston myymällä olemassa olevasta metsästään puuta. Tämä ei kuitenkaan onnistu nykyisen metsävähennyksen rajoituksilla, Kauko Norberg toteaa. Kauko Norberg on investoinut viimeisten kymmenen vuoden aikana lisää metsätalouteen ja kaupankäyntiin, jolloin myös eräkoot ovat kasvaneet jo suhteellisen mittaviksi. Kun tässä on otettu jonkin verran riskiä, haluan pelata varman päälle ja toimia varman yhteistyökumppanin kanssa että asiat menevät niin kuin on sovittu. Ja pakko myöntää, että Keitele Forest pärjää hinnassakin ihan mukavasti, Kauko Norberg hymähtää. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hänen mukaansa hyviä, on tehty mitä on sovittu. Hakkuujälki, jota seuraan hyvinkin tarkasti, on ollut kelvollista, Norberg lisää. Kun kauppa tehdään, niin useimmiten se sisältää sekä sahaettä kuitupuuta. Kuusitukkia tulee Norbergin kertoman mukaan noilla leveysasteilla vain marginaalieriä. Koivuakin tulee harvemmin, ja se saattaa jäädä jopa omaan käyttöön. Raivaussaha ja laskukone Olen koko ikäni ollut metsän kanssa tekemisissä. Kokemusta on metsurina ja konemiehenä sekä jalostuspuolella niin kuivaamohoitajana kuin sahatavaran laatu- ja lujuusluokittelijana. Eli tiedän, minkä näköinen se puu on sisältäkin ja minkä näköinen on hyvä tukki. Aikoinaan on tullut tehtyä paljonkin mottisaha- ja raivuutöitä. Motohan ne nykyään tekee, ja minä hoidan raivaussahatyöt yms. Olenkin sanonut, että kaksi tärkeintä konetta tässä hommassa ovat raivaussaha ja laskukone, Kauko Norberg naurahtaa. Ei se ole ongelmallinen asia ainakaan metsän kannalta, ei puu tiedä, kuka sen omistaa. Norberg kertoo olleensa nuorempana innokas metsästäjä ja kalastaja. Viime vuosina hän on harrastanut kalakannan hoitoa läheisellä järvellä. Vapaa-aika kuluu pitkälti lukemisen parissa. Lisäksi meillä on pieni porotarha tuossa pihapiirissä. Vaimollani Irmelillä on pieni porokarja, ja kun porot ovat talvikauden tarhassa, ruokin ja huolehdin niistä. Pirstoutuminen uhkana Päätöksentekijöiltä Kauko Norberg toivoisi parannuksia kahteen asiaan. Juhlapuheissa muistetaan aina sanoa, että alan rakennetta pitäisi parantaa eli tilojen kokoa kasvattaa ja saada sillä suuruuden ekonomiaa. Metsätilojen pirstoutuminenhan on nähty uhkana metsätaloudessa. Kaupankäynnissä käytettävä metsävähennys on Norbergin mukaan sinänsä hyvä asia. Mutta rajoitus, jonka mukaan metsävähennystä saa käyttää vain niiden tilojen myyntituottoihin, jotka on hankittu vuoden 1993 jälkeen, vaikeuttaa metsätilakauppojen tekemistä ja optimaalista hakkuusuunnittelua. Toinen miehen mieltä kaihertava asia on varainsiirtovero, jota ei tarvitse maksaa esimerkiksi osakekaupoissa, mutta metsäkaupoissa kylläkin. 14 Elinkeino muiden joukossa Metsänomistaja, joka itse hoitaa metsäänsä ja saa siitä elantonsa, on Norbergin mielestä varteenotettava elinkeino metsäisessä Suomessa. Mitä nuorempana saa metsää haltuunsa ja kannattavalla hinnalla, on mahdollisuus elää ja olla täällä. Riittää vaikka ei omia koneitakaan laittaisi peliin. Oman metsätilansa kohtalosta Kauko Norberg ei ole huolissaan, kyllä jatkajia kuulemma varmasti löytyy. Tärkeintä on, että on kiinnostunut ja innostunut metsäasioista laajasti. Kauko Nordberg on harjoittanut yhteistyötä Keiteleen kanssa siitä asti kun Keitele Forest aloiitti toimintansa Lapissa.

15 Iivolla Oberin MM-kisat tiukasti tähtäimessä Keitele Forestin tukema hiihtäjä on pysytellyt tiukasti kotimaan harjoitusareenoilla Vuokatissa ja Puijolla, missä kisakuntoa on haettu maximimäärällä harjoittelua. KUVA: MARKUS ASPEGREN / STUDIO ALIAS Niskanen kertoo, että kesäharjoituskausi on ollut varsin ehjä ja edennyt suunnitelmien mukaan. Viime vuoteen verrattuna tänä kesänä ei ole ollut ulkomaan leirejä eikä perinteistä Alppien jäätikköleiriä koronan vuoksi. Reissaamisen väheneminen on antanut treenaamiseen maximimäärän aikaa. Harjoittelu on keskittynyt pitkälti Kuopio-Vuokatti -akselille. Vuokatissa hiihdetään putkessa ja rullahiihtoradalla. Kuopionkin kesäharjoittelumahdollisuudet paranivat kun Puijolle saatiin 2,5 km:n mittainen rullahiihtorata. Iivon mielestä rata on erinomainen myös nuorille hiihtäjille kilpailulliseen harjoitteluun vaativan profiilin takia. Niskanen aikoo avata talven kilpailukauden Ruka Nordicmaailmancupin kilpailussa marraskuun lopussa. Tavoitteenani on osallistua talven aikana kotimaisiin kilpailuihin, Maailman Cup on vielä avoinna. Olen kuullut huhuja, että kilpailtaisiin yhdessä paikassa useampia viikonloppuja. Päätähtäimeni on kuitenkin Oberstdorfin MM-kilpailut helmi-maaliskuun vaihteessa. Siellä yritetään olla huippuiskussa. Voitelukysymykseen Iivo vastaa: EU-säännösten ja määräysten mukaan mennään. Toivomuksena olisi kuitenkin vuoden siirtymä, jolloin ehditään kehittää korvaavia vaihtoehtoja. Iivo on saanut harjoitella koko kesän terveenä hyvillä harjoitusmäärillä. Onko odotettavissa kaikkien aikojen Iivo-talvi? Lopuksi Iivo toivoo että kansa katsoisi ahkerasti Ruka Nordic -kisoja TV:sta, nyt on tullut virallinen päätös, että kisat järjestetään ilman katsojia. Iivon valitsema tonnin hiihtopakettivoitto Kurikkaan KUVA: JUSSI METSÄPELTO / WOODSFIELD OY O nnellinen voittaja Aki Rinta-Säntti kertoo ensin pienen tarinan, miten pääsi mukaan kilpailuun. Setäni oli myymässä metsää Keitele Forestille, ja kun oma palstani oli siinä vieressä, niin Keitele Forestin hankintaesimies Teemu Mankinen pyysi minut myös kyytiin katsomaan palstoja. Niinhän siinä kävi, että tartuimme Keiteleen tarjoukseen koska Keiteleen katkonta tuotti palstasta hyvin tukkia ja siitä tarjottu hinta oli hyvä. Kaikki sujui hyvin hakkuuta myöten, ja kun kysyttävää tuli, sain Teemun hyvin kiinni. Suksille mahdollisimman paljon käyttöä Aki on hiihtomiehiä ja hänen kertomanaan: Hiihtopaketti ja vielä Iivon valitsemana on mieluinen lahja, vaikka täällä Kurikassa on ollut talvia, jolloin ei ole päässyt hiihtämään ollenkaan. Reissut silloin tällöin Lappiin Leville kuitenkin korvaavat moninkertaisesti huonot lumiolosuhteet. Olen perinteisen hiihtäjä niin kuin Iivokin, joten uskon saavani sukset, joille on käyttöä vuosiksi eteenpäin myös tarinan muodossa. Aki Rinta-Säntti odottaa talvea innolla, sillä Levinkin hiihtokausi aukeaa lokakuussa Aki Rinta-Säntti oli onnellinen suksipaketin voitosta ja odottaa innolla talvea, jotta suksipaketti pääsee testiin. 15

16 TEKSTIT: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: JUSSI METSÄPELTO / WOODSFIELD OY Keitele Timber Alajärven sahan tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitteen sekä tukkikentän uusiminen varmistaa yhtä tarkemman ja nopeamman tukkien lajittelun sekä lisää sahan tehokkuutta. Alajärven saha investoi lajitteluun ja tehokkuuteen Keitele Timberin Alajärven sahan tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitteet sekä tukkikenttä on uudistettu. Yhteensä noin seitsemän miljoonan euron investointi varmistaa yhä tarkemman ja nopeamman tukkien lajittelun ja lisää sahan tehokkuutta. Kesällä 2019 alkoi Alajärven sahan uusin investointivaihe. Uusi, noin seitsemän hehtaarin tukkikenttä asvaltoitiin tänä kesänä. Alueelle tehtiin myös uusi tukkitie, joten logistiikka parani selvästi. Nykyaikainen tukkivarasto on nyt toimiva ja tehokas ja palvelee myös tulevia tarpeita. Tämän vuoden kesällä on uusittu tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos. Nyt tukkien mittaus tehdään kuormakohtaisesti 3D- ja röntgenlaitteilla, tukkien lajitteluväliksi saadaan mm ja tukinlajittelulokeroita on 66. Sahan logistiikka ja nopeus ovat parantuneet, Alajärven sahan tuotantopäällikkö Risto Hölsä esittelee. Hölsän mukaan raaka-aine voidaan uusilla koneilla hyödyntää entistä paremmin ja tuotannon sivutuotteita tulee vähän. Etelä-Pohjanmaalta saadaan hyvää mäntyraaka-ainetta, josta valmistettavien tuotteiden ominaisuudet voidaan nyt maksimoida entistä paremmin asiakastarpeiden mukaan. Merkittäviä investointeja Alajärven sahan vanhat vastaanotto- ja lajittelukoneet vuodelta 1980 olivat tuotannon pullonkaula, joten nyt tehdyt, yhteensä noin seitsemän miljoonan euron investoinnit ovat erittäin merkittäviä sahan tehokkuuden kannalta, Keitele Groupin toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio korostaa. Nämä investoinnit olivat välttämättömiä. Asennukset ja käyttö ovat sujuneet suunnitelmien mukaisesti, henkilöstöä on koulutettu uusien laitteiden käyttöön ja Alajärven sahatavaratehdas pääsee täyteen tuotantoonsa vuoden 2021 aikana. Etelä-Pohjanmaalla metsän vuosihakkuut ovat yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiota. Alajärven sahan tuotanto on kuutiota vuodessa, ja sahan uusimmat investoinnit varmistavat osaltaan sen, että alueen metsänomistajat voivat saada koko hakattavan puumäärän tehokkaasti myyntiin. 16

17 Konsernin koneisto kunnossa Keitele Groupin sahatavaratuotannon enimmäiskapasiteetti on noin miljoona kuutiota vuodessa. Vuodeksi 2021 on suunniteltu kuution vuosituotantoa, joten tuotannossa on vielä hieman kasvuvaraa. Keitele Group on investoinut viimeisen kuuden vuoden aikana kaikkiin tuotantolaitoksiinsa 160 miljoonaa euroa, joten tuotantokoneisto on huippukunnossa. Alajärven uudet koneet ja laitteet on hankittu pääosin Suomesta. Esimerkiksi vastaanotto- ja lajittelukoneet toimitti Nordautomation Oy Alajärveltä ja 3D- ja röntgenlaitteet RemaSawco Oy. Konsernimme koneista yli 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, joten tuotantomme jokaisesta vientieurosta yli 90 senttiä tehdään kotimaisilla panostuksilla, Ilkka Kylävainio huomauttaa. Alajärven sahan tuotantopäällikkö Risto Hölsän mukaan raaka-aine voidaan uusilla koneilla hyödyntää entistä paremmin ja tuotannon sivutuotteita tulee vähän. Uusi metsä ripeästi kasvuun Keitele Forestin uudistuspalveluilla Vastuullinen metsänomistaja varmistaa hakkuun jälkeen uuden metsän kasvuun lähdön oikeilla ja oikea-aikaisilla toimilla. Metsän uudistuspalvelut ovat osa Keitele Forestin puukauppapalveluja, ja asiakas voi valita koko tarjonnan tai osia siitä. TEKSTIT: JARMO SEPPÄLÄ KUVA: SAMUEL HOISKO Valtaosa Keitele Forestin kanssa puukaupan tehneistä asiakkaista valitsee myös uudistuspalvelut. Palveluihimme kuuluvat laadukkaiden suomalaisten taimien tai siementen toimitus, maanmuokkaus ja taimien istutus tai siementen kylvö. Tarvittaessa keräämme myös hakkuutähteet kuusikoilta. Asiakas voi valita näistä palveluista kaikki tai haluamansa osan, projektipäällikkö Kimmo Viitamäki Keitele Forestilta esittelee. Silloin esimerkiksi sovitaan aikatauluista ja valitaan metsätyypin ja alueen sijainnin mukaan oikea taimipuun laji ja siihen kuuluva maaston käsittely. Tämän jälkeen operaatioesimies vastaa palvelun toteutuksesta sopimuksen mukaisesti. Maaston käsittelyyn kuuluu yleensä mätästys kuuselle ja laikutus männylle. Pohjanmaan mäntykankailla voidaan myös tehdä äestys ja männyn siemenkylvö. Jalostussiementen käytöllä saadaan noin 20 prosenttia parempi puunkasvu kuin luonnonmenetelmällä. Operaatioesimiehet yhteyshenkilöinä Keitele Forestin uudistuspalveluista vastaavat neljä operaatioesimiestä, joista yksi toimii Lapin ja kolme eteläisen Suomen alueella. Uudistuspalvelusopimuksen teon jälkeen operaatioesimiehet järjestävät asiakkaan tarvitsemat metsänuudistuspalvelut eli silloin kannattaa olla meihin suoraan yhteydessä, kertoo Ylä-Savossa toimiva operaatioesimies Tuuli Karsisto. Palvelumme on asiakkaalle edullista ja kätevää. Palveluksessamme on alan kokeneita ja osaavia alihankkijoita ja uudistustöiden laadukasta toteutusta valvotaan tarkistuksilla. Karsisto korostaa, että uudistuspalvelut sovitaan aina asiakaskohtaisesti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti. Jotkut asiakkaista haluavat täyden palvelun, jotkut taas esimerkiksi tekevät taimien istutukset itse. Paikallinen hankintaesimies on metsänomistajan apuna uudistuksen suunnittelussa. Keitele Forestin uudistuspalveluihin kuuluva tmm. laadukkaiden suomalaisten taimien toimitus tai istutus. 17

18 23 Perttu Pajunen Puh Antti Puurula Puh Hankinta-alue: Karttula, Kuopio, Tuusniemi ja Vehmersalmi HANKINTA-ALUEET, HANKINTAESIMIEHET JA VASTUUALUEET 16 Hankinta-alue: Halsua, Kinnula, Lestijärvi, Pihtipudas ja Reisjärvi Toni Komu Puh Ari Nuutinen Puh Hankinta-alue: Keitele, Tervo ja Vesanto Järvi-Suomen hankinta-alue 9 Mikko Lehtola Puh mikko.lehtola@keitelegroup.fi 17 Hankinta-alue: Kiuruvesi ja Pyhäjärvi Tomi Luonua Puh tomi.luonua@keitelegroup.fi 25 Matti Liimatainen Puh matti.liimatainen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Laukaa, Saarijärvi, Sumiainen ja Äänekoski 10 Hankinta-alue: Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Kälviä, Sievi, Teerijärvi, Toholampi ja Ullava Päivi Keski-Heikkilä Puh paivi.keski-heikkila@keitelegroup.fi 18 Hankinta-alue: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäntä ja Siikalatva Ari Sirviö Puh ari.sirvio@keitelegroup.fi 26 Kati Nieminen Puh kati.nieminen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Jyväskylä, Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Uurainen Hankinta-alue: Alajärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli Hankinta-alue: Iisalmi, Kajaani, Sonkajärvi, Sotkamo ja Vieremä 27 Jouko Tikkanen Puh jouko.tikkanen@keitelegroup.fi 11 Teemu Mankinen Puh teemu.mankinen@keitelegroup.fi 19 Tero Muhonen Puh tero.muhonen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi ja Rautalampi Hankinta-alue: Isokyrö, Ilmajoki, Jurva, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki pohjoinen Hankinta-alue: Kannonkoski, Kivijärvi itä, Viitasaari 28 Mikko Laitinen Puh mikko.laitinen@keitelegroup.fi 12 Sami Hankaniemi Puh sami.hankaniemi@keitelegroup.fi 20 Jani Rissanen Puh jani.rissanen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Leppävirta, Pieksämäki ja Suonenjoki Hankinta-alue: Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki ja Peräseinäjoki Hankinta-alue: Maaninka ja Pielavesi 13 Mikko Annala Puh mikko.annala@keitelegroup.fi 21 Mikko Rissanen Puh mikko.rissanen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kihniö, Lehtimäki, Soini, Virrat ja Ähtäri Hankinta-alue: Juuka, Lapinlahti itä, Rautavaara ja Varpaisjärvi Hannu Känsälä Puh hannu.kansala@keitelegroup.fi 22 Arto Marin Puh arto.marin@keitelegroup.fi 11 Hankinta-alue: Karstula, Kivijärvi länsi, Kyyjärvi, Perho ja Veteli Hankinta-alue: Kaavi, Lapinlahti länsi, Juankoski, Nilsiä, Outokumpu ja Siilinjärvi

19 3 Pohjois-Suomen hankinta-alue Sami Paaso Puh sami.paaso@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kolari, Muonio, Pello ja Ylitornio 2 Petri Tolonen Puh petri.tolonen@keitelegroup.fi 6 Hankinta-alue: Kittilä ja Rovaniemi pohjoinen Annika Vaara Puh annika.vaara@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Sodankylä 4 Jukka Viitala Puh jukka.viitala@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Salla ja Savukoski 17 5 Teemu Pohjola Puh teemu.pohjola@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kemijärvi ja Pelkosenniemi Eetu Myllylä Puh eetu.myllyla@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Rovaniemi eteläinen ja Tervola Heikki Petäjäjärvi Puh heikki.petajajarvi@keitelegroup.fi 24 Hankinta-alue: Ranua ja Pudasjärvi Antti Syrjälä Puh antti.syrjala@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kuusamo, Posio, ja Taivalkoski 27 19

20 Mitä sinä arvostat puukauppakumppanissasi? Keitele Forest on metsänomistajan läheinen kumppani, joka tunnetaan siististä hakkuujäljestä ja luotettavuudesta: se, mikä luvataan, myös pidetään. Puukaupassa arvostamme reilua ja pitkäjänteistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Osoitelähteet: Suomen metsäkeskuksen asiakasrekisteri, Aleksanterinkatu 18, Lahti ja Keitele Forestin asiakasrekisteri. Lisäksi Keitele Forest on: Vakavarainen, kotimainen perheyritys Puukauppakokemusta yli 100 paikkakunnalta Paikallista työtä ja toimeentuloa Puujalosteilla vientituloja 42 maasta Metsäsi arvoinen kumppani

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2017

Lomakyytien aikataulut 2017 Lomakyytien aikataulut 2017 päivitetty 28.11.2016 / Alik. Kokko, VMTK Reitti 3B Pyhäntä tienristeys 28/88 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th/liikenneympyrä

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan 14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Tilausnumero, Kunta Suorakorvausalue Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta 1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018 Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1

Lisätiedot

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10) Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 % Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Aktiivimallin arvioitu kohdejoukko* Kelan työttömyysturva-asiakkaista tammi-maaliskuussa 2018 ja heille kirjatut aktiivisuustiedot 3.4.2018 mennessä * 1.1.2018 alkaneen

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018 Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018 1. Kelan maksaman perustoimeentulotuen etuusmenot vuonna 2018 2. Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajakotitaloudet vuonna 2018 kotitaloustyypeittäin

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kemera-työt kunnittain 2016 Maksetut tuet

Kemera-työt kunnittain 2016 Maksetut tuet Suomen metsäkeskus ##### Kemera-työt kunnittain 2016 Maksetut tuet 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 57 894 100 847 42 073 SMK AMO-alue Maakunta Kuntanro Kunta Juurikääpä t., ha Nmh, ha

Lisätiedot

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Lapin metsätalouspäivät 15.-16.2.2018 Ilkka Kylävainio Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Kilpailukykyä on rakennettava pitkällä, pitkällä tähtäimellä, se on kaikkien

Lisätiedot

Etuus työllistymistä edistävän

Etuus työllistymistä edistävän Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Kelan työttömyysetuuksien saajat iän ja sukupuolen mukaan huhti-kesäkuussa 2018 Sukupuoli Ikä yhteensä Alennettua etuutta saanet Etuus edistävän palvelun tai Etuus edistävän

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1

Lisätiedot

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017 Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017 1. Kelan maksaman perustoimeentulotuen etuusmenot vuonna 2017 2. Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajakotitaloudet vuonna 2017 kotitaloustyypeittäin

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2010 KUNNITTAIN ASU

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2010 KUNNITTAIN ASU ASU 12.4.2011 Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 247970 3640 1,5 1,2 6800 44,1 57,4 3400 51,8 99,1 98,9 13,8 11,1 5 4 0,0 525 15 91 Helsinki 588549 5199 0,9 0,5 24157 49,0 59,0 5760 54,1 99,9 99,9 10,0 10,0 9 5

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Etuus työllistymistä edistävän

Etuus työllistymistä edistävän Finanssivalvonta, Työttömyysvakuutus Ansiopäivärahan saajat iän ja sukupuolen mukaan huhti-kesäkuussa 2018 Sukupuoli Ikä yhteensä Alennettua etuutta saanet Etuus edistävän palvelun tai Etuus edistävän

Lisätiedot