VUOSIKERTOMUS Rautateiden kehitys

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2019

2 VUOSIKERTOMUS 2019 Rautateiden kehitys Rautatieliikenteen kehittäminen erityisesti nopeita junayhteyksiä rakentaen on ollut vuonna 2019 hyvin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Megatrendit, kuten kaupungistuminen ja ilmastotietoisuuden lisääntyminen, ovat korostaneet rautatieliikenteen merkitystä tulevaisuuden liikennemuotona. Matkustajajunaliikenteessä saavutettiin historiallinen 6,2 % markkinaosuus henkilökilometreissä. Matkamäärät kasvoivat 5,3 % ja kilometrit 8,3 %. Kaukoliikenteessä matkustajamäärien kasvu oli 10 %. Markkinaosuutta nostivat kilpailukykyinen hinnoittelu, matka-aikojen lyhentyminen sekä lisääntynyt vuorotarjonta. Tavaraliikenteen epätasaiset ja vähäisemmät idänkuljetusten volyymit sekä metsä- ja metalliteollisuuden tuotteiden laskenut menekki ja heikentynyt yleinen taloussuhdanne näkyi laskevina kuljetusmäärinä erityisesti loppuvuonna. VR:n ilmoittamat kuljetusvolyymit laskivat 6,4 % ja olivat 36,9 (39,4 vuonna 2018) miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteessä operoi kaksi operaattoria: VR-Yhtymä Oy sekä Fenniarail Oy. Kilpailutilanteessa ei tapahtunut kertomusvuonna olennaisia muutoksia aiempaan verrattuna. Viron valtion omistama Operail perusti tytäryhtiön Suomeen ja ilmoitti aloittavansa liikennöinnin vuoden 2020 aikana. Yhtiö kertoi hankkineensa 10 uutta dieselveturia Suomen liikenteeseen. Yhtiö liittyy Paltaan ja se noudattaa RAUn yleissitovaa työehtosopimusta veturinkuljettaja tehtävissä. Organisaatiomuutokset VR-Yhtymä Oy yhtiöitti kaluston kunnossapitotoimintonsa VR Kunnossapito Oy on VR-Yhtymä Oy:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö ja käyttää rinnakkaistoiminimeä VR FleetCare. Yhtiö tarjoaa palvelujaan kaikille rautatieoperaattoreille. VR-Yhtymä Oy myi VR Track Oy:n NRC Groupille. Järjestelyn kauppahinta muodostui 148,4 miljoonan euron käteisvastikkeesta ja osakevastikkeesta, jonka myötä VR-Yhtymä Oy:stä tuli NRC Groupin suurin omistaja 18,3 prosentin omistusosuudella. Valtion rataverkon kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Väylä sekä rautatieturvallisuutta kehittävä ja valvova Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloittivat toimintansa vuoden alussa. Rautatieliikenteen ohjausta ja asemien matkustusinformaatiota hoiti puolestaan Finrail Oy, osana Traffic Management Finland -yhtiötä. Henkilöliikenteen kilpailun avaaminen Henkilöliikenteen kilpailun avaamisen tuli muutoksia kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kesällä aloittanut maan hallitus muutti edeltäjänsä rautatiepolitiikkaa niin, että henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa kerätään ensin kokemuksia HSL-liikenteen kilpailutuksesta ja että jatkossa kilpailua avataan niin sanotulla Open Access -mallilla. Tässä mallissa operaattorit kilpailevat markkinaehtoisesti samoilla rataosilla omalla kalustollaan. Muuttuneen linjan seurauksena liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) keskeytti kesällä 2019 Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutuksen valmistelut. VR-Yhtymään suunnitellut rakennejärjestelyt keskeytyivät sekä valmistelut erillisistä kalusto- ja kiinteistöyhtiöistä lopetettiin.

3 HSL-lähijunaliikenteen kilpailutus eteni suunnitellusti. Tarjouskilpailun osallistujiksi hyväksyttiin Arriva Sverige AB, First Rail Holdings, The Go-Ahead Group plc, MTR Nordic AB, SJ AB, Transdev Sverige AB ja VR- Yhtymä Oy. Tarjouskilpailun voittaja selviää keväällä Kilpailutuksen voittaneen operaattorin on määrä aloittaa HSL:n lähijunien liikennöitsijänä Liikenne koskee HSL:n tilaamaa liikennettä kehäradalla, pääradalla Helsingistä Keravalle ja rantaradalla Helsingistä Siuntioon. Muut lähijunat ovat osa liikenne- ja viestintäministeriön hankkimaa Etelä-Suomen taajamajunaliikennettä. Mikäli VR-Yhtymä häviää kilpailutuksen, siirtyy henkilöstö ns. vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksella uuden operaattorin palvelukseen. Työehtosopimustoiminta Kertomusvuonna Fenniarail Oy, jonka kanssa liitolla oli normaalisitova työehtosopimus veturinkuljettajien työtehtäviin, vaihtoi työnantajaliittoa Yleisestä Toimialaliitosta palvelualojen työantajat Palta ry:hyn. Tämän vaihdoksen ansioista lähtien kaikkiin veturinkuljettajiin sovelletaan samaa Paltan kanssa sovittua yleissitovaa työehtosopimusta. Suomen rautatiemarkkinoille pyrkivien yritysten kanssa käytiin aktiivista työehtokeskustelua läpi vuoden. Toimijat olivat pääasiallisesti monikansallisia yrityksiä, joille selvitettiin suomalaista työehtosopimusjärjestelmää. Samalla luotiin edellytyksiä hyvälle yhteistyölle, mikäli ne Suomeen yrityksen perustavat. RAUn työehtosopimuksissa oli tarkoitus sopia syksyllä pelkästään vuoden 2020 palkoista tekstien säilyessä ennallaan. Näin ehdollisesti kevään edustajiston sääntömääräisessä kokouksessa päätettiin, mikäli kilpailukykysopimuksen 24 tunnin poistamiseen ei synny yhteistä rintamaa. Tämän rintaman syntyminen oli selvää jo kesällä. Osastoilla kerättiin työehtosopimustavoitteet ja työehtosopimus irtisanottiin päättymään Työantajaliitto Paltalla ei ollut myöskään mahdollisuutta sopia palkkaratkaisuista, koska se katsoi, että sen pitää olla teollisuudessa tehtyjen ratkaisujen mukainen eikä ratkaisuja ollut tiedossa. Työehtosopimustavoitteita käsiteltiin ylimääräisessä edustajiston kokouksessa joulukuussa. Neuvottelutavoitteet asetettiin sopimuksittain niin, että sopimuksissa työskentelevät edustajat päättivät omista tavoitteistaan. Näiden lisäksi kerättiin yhteisiä tavoitteita molempiin tes-pöytiin. Neuvottelut alkoivat toden teolla vuoden 2020 puolella. Edustajisto Edustajisto kokoontui vuonna 2019 kaksi kertaa. Toukokuussa pidettiin edustajiston sääntömääräinen varsinainen kokous ja joulukuussa kokoonnuttiin käsittelemään työehtosopimusneuvottelutavoitteita. Osastot Varsinainen jäsen 1.varajäsen 2. varajäsen Helsinki Weckström Hans Lajunen Topi Jormanainen Aki Helsinki Salminen Petri Tervo Kari Peltonen Arja Iisalmi Sonninen Arto Heikkilä Sami Kauppinen Matti Imatra Äikää Jarno Nevalainen Riku Valtonen Miika Joensuu Haverinen Antti Ahosola Janne Eronen Risto

4 Jyväskylä Ratia Marko Kupari Jani Lankila Joonas Kemi Hepola Antti Leskelä Timo Kainulainen Perttu Kokkola Vähäkainu Jani Ojala Miika Kuikka Minna Kontiomäki Leinonen Jarno Haverinen Ilkka Kouvola Lantta Mikko Kivinen Antti Kouvola Karlstedt Kari Huotari Anne Karte Tomi Kuopio Salminen Ossi Miettinen Antti Pitkänen Sampsa Oulu Kuosmanen Ilkka Rumpunen Sami Saukkonen Antti Oulu Ojakoski-Hautamäki Jaana Vuorjoki Jaakko Finni Tuula Pieksämäki Liimatainen Sari Väisänen Kari Taavitsainen Janne Pieksämäki Peltola Karri Lindblom Harri Markkanen Markku Pori Lindholm Mikko Juntto Samuli Pärssinen Kauko Riihimäki Vilponen Harri Uusikoski Ville Savonlinna Kettunen Timo Laitinen Olli Tolvanen Petri Seinäjoki Mörsky Joonas Hautala Jussi Ala-Hiiro Juho Tampere Siivonen Mika Rantala Jussi Tampere Riipivaara Janne Westlin Tommy Kannisto Kalle Turku Rinne Janne Lindström Kristian Kotikoivu Iikka Turku Reunamo Ismo Uusitupa Antero Lehto Tapio Ylivieska Vähäkangas Tero Autio Marko Kangas Heikki Hallitus Hallitus kokoontui 12 kertaa vuonna Puheenjohtaja Tero Palomäki Varapuheenjohtaja Irma Viita Varsinainen jäsen 1.varajäsen 2. varajäsen Petri Pilvi Helsinki Lassi Narinen Helsinki Hans Weckström Helsinki Matti Könnömäki Riihimäki Antti Koivula Riihimäki Ville Pesonen Riihimäki Seppo Tuominen Turku Markus Sinisalo Turku Juha Jauhiainen Turku Jani Hellberg Kouvola Janne Huupponen Pieksämäki Ossi Salminen Kuopio Jaakko Hirn Imatra Santeri Holm Joensuu Olli Laitinen Savonlinna Matti Jämsä Tampere Rami Juhola Pori Jukka Virta Tampere

5 Jani-Matti Lepistö Seinäjoki Niko-Petteri Koski Jyväskylä Jukka Tikka Seinäjoki Joni Paavola Kokkola Matti Kauppinen Iisalmi Aki Kangasharju Oulu Kari Kemppainen Kontiomäki Pekka Hetta Oulu Irma Wiita Helsinki Paula Sairo Helsinki Milla Kokko-Redding Helsinki Pekka Romu Helsinki Piia Riutta Helsinki Riitta Pihlajaniemi Helsinki Juha Lahtinen Kouvola Hanne Saarinen Kouvola Anne Mömmö Kouvola Juha Vähälummukka Oulu Matti Luoma-aho Oulu Tuula Finni Oulu Simo Välimäki Tampere Jukka-Pekka Saariniemi Tampere Tommy Westin Tampere Työvaliokunta Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuonna 2019 yhden kerran. Työvaliokuntaan kuuluivat Tero Palomäki, Irma Wiita, Jaakko Hirn, Matti Jämsä, Juha Lahtinen, Karri Peltola ja Petri Pilvi. VETEKA-työryhmä VML:n tekninen ryhmä: Jaakko Hirn, Matti Jämsä, Kari Kemppainen ja Toni Nokkala. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana ja kokouksissa oli mukana VR edustajat sekä junaliikennöinnistä että kunnossapidosta. Kokouksissa käsiteltiin vetureiden luotettavuutta koskevaa asiaa sekä muutostöihin liittyviä asioita. Veturinkuljettajien edustajat toivat kentältä tietoa kaluston muutostarpeista. VR oli saanut kaikkiaan 29 uutta SR3 veturia toimintavuoden aikana. Dieselveturihankinta on edennyt toimintavuoden aikana määrittelyiden osalta pitkälle ja projektissa on ollut mukana kaksi opetuskuljettajiksi valittua veturinkuljettajaa sekä päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Muutos- ja saneeraustyöhön budjetoidut määrärahat ovat edelleen pienentyneet, joten korjausvelka kasvaa vetureiden kohdalla edelleen. Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta käsitteli kertomusvuoden aikana kaksi avustushakemusta. Hakemuksista toinen liittyi sosiaalisiin perusteisiin ja toinen oli uudelleenkoulutuksen stipendituki. Puheenjohtaja oli Seppo Tuominen sekä jäseninä Jani Hellberg ja Toni Nokkala. Junaturvallisuusvaliokunta JT-toimikunnan kokoonpanossa oli edustettuina kaikki RAUn raideliikenneturvallisuuden kanssa tekemisissä olevat tahot. Kyseessä oli merkittävä muutos ja se laajensi keskusteluja sekä näkemyksiä, mikä oli tervetullutta. JT-toimikunta kokousti kolme kertaa. Kaksi liittyi suoraan Liikenneviraston ohjeiden päivityksiin. Kolmas oli kutsuttu koolle Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) pyynnöstä. Ensimmäisissä kokouksissa tärkein puheenaihe oli edelleen viranomaisen halu päivittää ohjeitaan puolen vuoden välein. Jälkimmäisessä OTKES

6 halusi kertoa meille toiminnastaan sekä avata hieman muutamia tapauksia sekä niistä keskustelua. Tapaaminen nähtiin kaikkien osalta hyvänä ja yhteisiä intressejä löytyi. Viranomaisen suuntaan keskustelua jatkoi veturinkuljettaja Tuomo Jacobsson sekä uutena liikenneohjaaja Kari Tervo. Painoarvomme keskusteluissa kasvoi ja toivottavasti se näkyy tulevaisuudessa. Päätoimiset henkilöstön edustajat yhtiöissä VR VETURINKULJETTAJAT Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimi kertomusvuonna Markku Lehtinen ja varapääluottamusmiehenä Ville Uusikoski. Pääluottamusmiesvaalissa kaudelle oli kaksi ehdokasta. Markku Lehtinen voitti vaaleissa Petri Pilven. Varapääluottamusmieheksi valittiin ainoana ehdokkaana Ville Uusikoski. Pääluottamusmiestä työllisti erityisesti työvuorosuunnitteluun liittyvät haasteet johtuen nopeasti muuttuvista kuljetuksista ja niiden saamisesta hallitusti kuljettajien työvuoroiksi. Resurssitilanne oli erittäin tiukka alkuvuoden aikana, mutta logistiikan kuljetusmäärien lähdettyä laskusuuntaan työmäärä väheni. Rajapintaprojektin osalta edettiin suunnitelmien ja VML:n valtuuston linjausten mukaan. Jarrujen etäohjausta ja kuljettajien suorittamaa jarrujen testausta tehtiin Joensuun sekä Imatran ympäristössä. Vuoden aikana valtaosa veturinkuljettajista koulutettiin uuteen toimintamalliin. HSL-liikenteen kilpailuttaminen alkoi vuoden kuluessa konkretisoitua ja kilpailuun valmistautuminen VR- Yhtymän osalta vähensi arkisten asioiden hoitoa kuljettajien kanssa. Erimielisyysmuistioita käsiteltiin matkaveturin vaihtotyökorvauksen ja vuosilomalisän osalta. Ratkaisua näihin ei saatu yhtiötasolla vuoden 2019 aikana, vaan prosessia jatketaan liittotasolla. Luottamusmiesten koulutuspäivät pidettiin Tikkurilassa yhdessä molempien työehtosopimuksien luottamusmiesten kanssa. TYÖSUOJELUTOIMINTA Valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna toimi Toni Nokkala. Kertomusvuonna VR:ssä työmäärä oli edelleen hyvällä tasolla, kuitenkin helpottaen vuoteen 2018 verrattuna ylitöiden normalisoituessa. Päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Toni Nokkala kaudelle Kaluston osalta uusia Siemensin Vectron Sr3 vetureita oli saapunut Suomeen 29 kappaletta. Kaikkiaan uusia vetureita saapui Suomeen 9 kappaletta. Vanhaa jo olemassa olevaa kalustoa leimasi huono kunto. VR:n dieselveturihankinta eteni toimintavuoden aikana ja määrittelykatselmukset aloitettiin toimittajan Stadlerin kanssa Espanjassa Valenciassa. Katselmuksiin osallistui kaksi opetuskuljettajaksi valittua veturinkuljettajaa Tampereelta sekä valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu. Kelpoisuussääntelyn muutokset sekä rajapintasopimus aiheuttivat muutoksia toiminnassa. Kuljettajat alkoivat tehdä enenevissä määrin liikennöintitarkastuksia ja jarrujen testauksia. Muut ammattiryhmät alkoivat siirtelemään kalustoa kunnossapitovarikoilla pienimuotoisen kuljettamisen sen mahdollistaessa. Työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin vuosille Työsuojeluvaltuutettujen määrä säilyi valtakunnallisesti ja se oli 13 henkilöä. Kuitenkin käytettävään aikaan tuli muutoksia, mikä tarkoitti ajankäytön pienenemistä jaksoittain. Päätoiminen työsuojeluvaltuutettu oli valtakunnallinen ja hänen vastuualueensa piti sisällään lähiliikenneyksikön kuljettajat.

7 Veturimiesten liiton Lm/Tsv-koulutuspäivät pidettiin Helsingissä VR TAT PÄÄLUOTTAMUSMIES VR:n toimihenkilöiden valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimi Lea Sahala ja hänen varanaan Irma Viita. Lipputoimistojen uudistus ja uusien toimipisteiden kehittäminen sekä palveluneuvojien radikaali vähennys aloitettiin Tampereella jo Vuoden 2019 aikana uudistus ja sitä edeltävät yt-neuvottelut käytiin Helsingin osalta. Tähän uudistukseen sisältyivät aukioloaikojen lyheneminen ja palveluneuvojan työnkuvan laajeneminen. TYYNE eli työelämän neuvottelukunta päätettiin lopettaa, koska samat asiat käydään pääsääntöisesti läpi muissa yhteistoimintapalavereissa yksiköittäin sekä laajennetussa joryssa. 8. luvun yt-neuvotteluja käytiin Kiinteistön, talouden palvelukeskuksen ja kaukoliikenteen asiakaspalvelun ja yritysmyynnin osalta. Jäsenistömme koki noissa neuvotteluissa työpaikkojen menetyksiä yhteensä 18 henkilöä. Lisäksi VR:n kansliatoiminnot päätettiin lopettaa. Kansliassa työskenteli yhteensä kolme henkilöä, jotka kaikki tekivät liiton tessin alaista työtä ja joiden työvelvoite päättyi joulukuun lopulla. Lisäksi näitä neuvotteluja käytiin loppuvuonna Logistiikan ja junaliikennöinnin osalta. Näiden tuloksena oli kolmen jäsenen työsuhteen päättyminen. Yt-lakia uudistettiin ja pääluottamusmies toimi SAK:n uudistamistyöryhmän taustaryhmässä. Työryhmän työn on määrä valmistua FINRAIL Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimi Vesa Laitinen ja hänen varanaan Kari Tervo. Suurimmat henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut koskivat Joensuun ja Vainikkalan liikenteenhoidon keskittämistä. Pääluottamusmies ja luottamusmiehet osallistuivat kukin vuorollaan laajennetun Finrailin Johtoryhmän ja Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksiin. Tehtävien arviointiryhmään kuului työnantajien edustajien lisäksi RAUsta Seppo Juselius, Vesa Laitinen ja Juha Lahtinen. Aluetoimikunnat Aluetoimikunnan sääntöjen uudistaminen on toistaiseksi vielä kesken. Tällä hetkellä säännöissä ei ole mainittuna toimihenkilöitä, mutta kokouksiin vuonna 2019 kutsuttiin kaikki alueelliseen toimikuntaan kuuluvat henkilöt. Aluetoimikunta koostuu osastojen puheenjohtajista, luottamusmiehistä ja alueen työsuojeluvaltuutetuista. Kokouksessa voi toimia osaston edustajana muu osaston jäsen, jos varsinaiset toimikunnan jäsenet ovat estyneinä. Alueen hallitusedustajat kutsutaan aluetoimikunnan kokouksiin. Alueita on ollut 4. Vanhassa ääni- ja vaalijärjestyksessä ne ovat: Pohjoinen vaalipiiri: Rovaniemi, Kemi, Oulu, Ylivieska, Kokkola, Iisalmi, Kontiomäki Läntinen vaalipiiri: Seinäjoki, Tampere, Jyväskylä, Pori Itäinen vaalipiiri: Joensuu, Kuopio, Savonlinna, Pieksämäki, Kouvola, Imatra

8 Eteläinen vaalipiiri: Turku, Riihimäki, Helsinki Liittoyhteistyö Rautatiealan Unioni teki vahvaa liittoyhteistyötä erityisesti kuljetusliittojen kanssa. Lisäksi liitto oli aktiivinen toimija kansallisissa ja kansainvälissä yhteistyöjärjestöissä. RAU on rautatiealan edunvalvontakysymyksissä tehnyt yhteistyötä, vakiintunen käytännön mukaan, JHL Raideammattilaisten kanssa. Yhteistyössä on annettu lausuntoja, toimittu yhdessä ministeriöiden suuntaan ja ylläpidetty raidepuolue.fi sivustoa. SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n jäsenenä RAUlla oli yksi hallituksen varsinaisen jäsenen (Tero Palomäki) ja kolme edustajiston jäsenen paikkaa (Jaakko Hirn, Juusola Eveliina ja Peltola Karri). Lisäksi liitto osallistui keskusjärjestön neuvottelu- ja valiokuntien työskentelyyn. Teollisuuden Palkansaajat TP ry Teollisuuden Palkansaajat TP ry:n jäsenenä RAUlla oli hallituspaikka ja liitto osallistui teollisuuden palkansaajien valiokuntien työskentelyyn. Kuljetusliitot KL ry SAK:laisten kuljetusliittojen (AKT, PAU, SMU ja RAU) keväällä 2018 perustamaan Kuljetusliitot KL ry:hyn siirtyi 2019 seitsemän yhteistä kuljetusliittojen työntekijää erilaisista tukipalvelutehtävistä. Työskentelynsä aloitti kolme työryhmää (jäsenrekisteri, viestintä ja oikeusyksikkö), joiden tehtävä oli selvittää mahdollisimman ison synergian löytyminen yhteisen tekemisen kautta. Yhteistyötä tiivistettiin ja edistettiin tehostamalla tukipalveluita mahdollisimman monella sektorilla. Näin mahdollistetaan kustannustehokas toiminta ja vapautetaan resursseja liittojen itsenäiselle edunvalvonnalle. Kuljetusliitot KL ry:llä ei ole edunvalvonnallista toimintaa, mutta syksyllä kaikki lähtivät tukilakkoihin postilaisten työkiistassa. RAU tuki Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäytti rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen marraskuussa vuorokaudeksi. RAU päätti lisätoimista, mutta niitä ei otettu käyttöön PAUn kiistan ratkettua. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen yhteistyö on yhä tärkeämmässä roolissa Suomen avatessa raideliikennettä kilpailulle ja monikansallisten suuyritysten rynnätessä markkinoille. Yhä suurempi osa rautatielainsäädännöstä tulee suoraan Euroopan unionista eikä niissä ole paljon kansallista liikkumavaraa. Liiton kansainvälisen toiminnan pääpaino oli edelleen pohjoismaisessa toiminnassa, mutta eurooppalainen veturinkuljettajayhteistyö nousi yhä merkittävämpään asemaan liiton kansainvälisessä edunvalvonnassa. Pohjoismainen yhteistyö antoi hyvät edellytykset saada pohjoismainen näkemys mukaan eurooppalaiseen edunvalvontaan ja rautatiedirektiivien valmisteluun. Pohjoismainen yhteistyö tapahtui Pohjoismaiden kuljetusalan työntekijäliiton NTF:n kanssa. Tero Palomäki oli hallituksen jäsen ja pohjoismaisen rautatiesektorin puheenjohtaja. Toiminta oli vuoden 2019 aikana vähäistä, koska yhteisiä eurooppalaisia säädöshankkeita ei ollut vireillä.

9 Kaikissa Pohjoismaissa rautateiden kilpailu kiristyy ja suuret kansainväliset toimijat valtaavat markkinoita. Kansainvälinen yhteistyö voi olla edunvalvonnassa tulevaisuudessa tarpeen yksittäisiä yrityksiä painostaessa erityisesti rajat ylittävässä liikenteessä. Eurooppa-tasolla Toni Nokkala osallistui veturinkuljettajatyöryhmän toimintaan. ITF-tasolla ei ollut toimintaa vuonna Solidaarisuus-yhteistyötä RAU teki Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) kanssa. Yhteistyön kautta tuettiin kolmansien maiden työntekijöiden järjestäytymistä sekä edunvalvontaa yhteisissä projekteissa Mosambikissa ja Indonesiassa. Koulutus RAU on järjestänyt koulutussopimuksen mukaisen oman koulutuksen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille Vantaalla. Kurssit olivat yhteiset veturimiehille ja toimihenkilöille. Omien koulutusten lisäksi osastojen toiminnassa olevilla on ollut koulutussopimuksen puitteissa käyttää Kiljavan ay-koulutuksia järjestettiin toimihenkilöiden luottamusmiehille kurssi Hakaniemessä Kuljetusliittojen saunatiloissa olivat RAUn toimihenkilöiden luottamusmiehet RAUn toimiston kokoustiloissa. Kokousta jatkettiin sen jälkeen laivalla Tallinnaan. Osastojen puheenjohtajille ja sihteereille pidettiin koulutuspäivät Kuljetusliittojen Hakaniemisalissa. Viestintä Liiton viestintä jakaantui sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Molemmissa pyrittiin nopeuteen ja tarkkuuteen sekä erityisesti sähköisten kanavien hyödyntämiseen. RAU-lehti ilmestyi neljästi sekä painettuna että sähköisenä näköislehtenä vuonna Liiton verkkosivua raury.fi käytettiin viestintäkanavana ja tietopankkina. Jäsenien sähköposteihin lähetettiin uutiskirjeitä, joissa käsiteltiin mm. hallituksen päätöksiä, ajankohtaisia asioita, plm- ja tsv-kuulumisia, tapahtumia sekä lomapaikkahakuja. Mobiilisovellusta ja verkkosivujen extranettiä käytettiin nopeassa ja luottamuksellisessa jäsenviestinnässä. Eläkeläisjäsenten uutiskirjeissä oli erityisesti eläkeläisiä koskevia aiheita kuten tukia, tapahtumia ja lomapaikkahakuja. Tärkeä ulkoisen viestinnän kanava oli Raidepuolue.fi -sivusto, jota tuotettiin yhteistyössä JHL Raideammattilaisten kanssa. Lokakuun lopussa RAUn osalta vastuu sivustosta siirtyi viestintäpäällikölle. Jäsenpalvelutoiminta, jäsenille myönnetyt taloudelliset etuudet, avustukset sekä ansiomerkit Oikeusavustustoiminta Liiton sääntöjen mukaisesti liiton jäsenillä on ilmainen oikeusavustus työhön liittyvissä asioissa. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan oikeusapua ei anneta asioissa, joihin liittyy alkoholin väärinkäyttöä.

10 Työttömyyskassa RAUn jäsenten työttömyysturva on järjestetty JATTK-työttömyyskassan kautta. RAUn jäsenistölle otetut vakuutukset Kertomusvuonna liitto vakuutti jäsenistönsä IF Vahinkovakuutusyhtiössä Liittovakuutuksella ja Järjestövakuutuksella. Vakuutettuina olivat liiton jäsenet ja toimihenkilöt vapaa-aikana. Liittovakuutukseen sisältyi turva tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan varalta. Vakuutus oli voimassa kaikkialla maailmassa. Vakuutetulla oli oikeus korvaukseen, jos hänelle aiheutui vakuutusturvan voimassaoloaikana sattuneen tapaturman johdosta vähintään haittaluokkaan 2 (10 %) kuuluva lääketieteellisesti arvioitu haitta. Bensa-alennukset ja työväenlehtiseteli Jäsenetuihin sisältyi mm. alennus bensiinistä ja dieselöljystä 2,1 senttiä litralta ja 10 % voiteluaineista Teboil-ketjun huoltoasemilla ja 24 tunnin automaattiasemilla. Työväenlehtisetelien lehtietu oli SAK:n suosituksen mukainen valtakunnallisille palkansaajalehdille ja muille palkansaajalehdille Ansiomerkinsaajat Liiton hallitukselle tuli osastoilta kaksi hopeisen ansiomerkin hakemusta ja ne myönnettiin hakemusten mukaisesti. Marko Autio, Ylivieska Tero Vähäkangas, Ylivieska Kunniajäsenet Edustajiston varsinaisessa kokouksessa nimettiin Rautatiealan Unioni RAUn kunniajäseniksi elossa olevat entiset VML:n ja RVL:n puheenjohtajat. Heikki Nurmi, VML Markku Hannola, VML Risto Elonen, VML Kari Kallio, RVL Tarja Turtiainen, RVL Seppo Juselius, RVL Kari Vähäuski, RVL Urheilu- ja vapaa-ajantoiminta Talvipäivät olivat Tahkolla Järjestävä osasto oli RAU Helsingin osasto. Tapahtumaan osallistui 180 RAUn jäsentä. Lentopallokisat järjestettiin Oulussa 5.4. Järjestävä osasto oli RAU Oulun osasto. Kisoihin osallistui 5 joukkuetta. Salibandyturnaus oli Tampere Areenalla Järjestävä osasto oli RAU Tampereen osasto.

11 Naisveturinkuljettajien tapaaminen järjestettiin Kokkolassa Järjestävä osasto oli RAU Kokkolan osasto. RAU:n golf-mestaruuskisat olivat Tampereella Tammer Golfissa Järjestävä osasto oli RAU Tampereen osasto. Osallistujia oli 29. Kesäpäivät olivat Kouvolan Orilammella Järjestäjä oli RAU Itä-Suomen osasto. Motoristien kokoontuminen ja Beach Volley -kisat järjestettiin Seinäjoella Järjestävä osasto oli RAU Seinäjoen osasto. Tapahtumaan osallistui 75 henkilöä. Jalkapalloturnaus oli Kuopiossa Savon Sanomat -areenalla Järjestävä osasto oli RAU Kuopion osasto. Turnaukseen osallistui 7 joukkuetta. Lomapaikat Kylmälahden, Savonlinnan, Ylläksen Lomahovin, Saariselän ja Himoksen lomahuoneistot olivat ammattiosastojen jäsenten, eläkeläisten kannatusjäsenmaksun maksaneiden eläkeläisten sekä heidän perheenjäsentensä käytössä edustajakokouksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Kylmälahden tila on vanha maalaistalo Nilakkajärven rannalla Pielavedellä. Huoneita ei voi varata, vaan niissä voi majoittua Kylmälahden kämppälain mukaisesti. Vesaman mökki sijaitsee pienen vesimatkan päässä Savonlinnan edustalla Sammalsaaressa. Ylläksen Lomahovi sijaitsee Ylläsjärvellä. Lomahuoneistot ovat noin 200 metrin etäisyydellä Holiday Club Ylläs Saagalta ja laskettelurinteistä. Saariselän Kelotähti sijaitsee Saariselän keskustassa. Laskettelurinteille on matkaa reilu kilometri ja hiihtämään pääsee noin 100 metrin päästä. Himoksen Juhlahovi sijaitsee Jämsässä noin kilometrin etäisyydellä Himos Centeristä, golfkentän ja laskettelurinteiden läheisyydessä. Ylläksen Lomahovin ja Himoksen Juhlahovin kiinteistöyhtiöt ovat AKT:n kanssa yhteisomistuksessa, isännöinnin ja taloushallinnon hoitaa AKT. Lomaviikkojen vuokraus hoidetaan liiton toimistosta. RAU on Rautuki-säätiön jäsenyhteisö. Säätiö vuokraa toimintapiirissään VR-Yhtymässä työskenteleville henkilöille lomapaikkoja koti- ja ulkomailla. Talous Kulunut tilikausi oli RAUn ensimmäinen kokonainen kalenterivuoden mukainen toimintavuosi. Edellistilikautena päätetyn ja toteutetun liittofuusion viimeiset varojensiirrot tapahtuivat vuoden 2019 aikana. Yhdistymisestä johtuvat tase-erät on kirjattu kirjanpitoon varainhankintaan lisätylle Fuusiovarattilille tulosvaikutteisesti. Fuusiovaroja kirjattiin tuhatta euroa (vuonna tuhatta euroa). Sulautumisen vuoksi tilikauden tulos muodostui tuhatta euroa ylijäämäiseksi (vuonna tuhatta euroa ylijäämäiseksi). Henkilöstökulut yhteensä olivat 587,7 tuhatta euroa. Kulut toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Kylmälahden rakennusten hankintamenosta kirjattiin tilikauden aikana tulosvaikutteisesti ylimääräinen lisäpoisto 226 tuhatta euroa normaalipoistojen lisäksi.

12 Varsinaisen toiminnan kulujäämäksi muodostui 1 774,1 tuhatta euroa, joka oli 39,2 tuhatta euroa budjetoitua määrää pienempi. Edelliseen tilikauteen verrattuna varsinaisen toiminnan kulujäämä kasvoi 415,3 tuhatta euroa. Bruttojäsenmaksutuottojen kertymä oli tuhatta euroa, joka oli 475 tuhatta euroa eli 41 % edellistä tilikautta suurempi (edellisvuoden vertailuluku on nettomääräinen). Työttömyyskassalle suoritetut jäsenmaksut olivat 45 tuhatta euroa edellisvuotta suuremmat. Jäsenmaksutuotoilla ei pystytty kattamaan varsinaisen toiminnan kulujäämää, vaan se alitti kulujäämän 470 tuhannella eurolla. Talousarvioon verrattuna tulos toteutui tällä tasolla 112 tuhatta euroa parempana. Jäsenmaksutuottoja (netto) kertyi tilikauden aikana tuhatta euroa budjetoidun määrän ollessa tuhatta euroa, joten jäsenmaksutuottoja kertyi 73 tuhatta euroa ennakoitua määrää enemmän. Edelliseen tilikauteen verrattuna jäsenmaksutuotot lisääntyivät 241 tuhatta euroa, joka johtui jäsenmäärän lisääntymisestä fuusion kautta. Sijoitustoiminnan osalta huoneisto-osakkeiden vuokratuotot olivat 191,4 tuhatta ja vastike- ja korjauskulut 122,2 tuhatta euroa. Osinko- ja korkotuottoja sijoituksista saatiin yhteensä 148,4 tuhatta euroa, arvonalentumisten palautuksia 11,9 tuhatta euroa ja muita sijoitustoiminnan tuottoja 64,7 tuhatta euroa. Arvonalentumisia kirjattiin yhteensä 435,8 tuhatta euroa, josta 364 tuhatta euroa kohdistui epävarmaan joukkovelkakirjalainasaamiseen. Muita sijoitustoiminnan kuluja oli 29,8 tuhatta euroa. Rahastojen ja muiden sijoitusten tuotot olivat 86 tuhatta ja kulut 9,5 tuhatta euroa. Liiton kokonaistulos toteutui tuhatta euroa budjetoitua parempana ja tuhatta euroa edellistä tilikautta parempana. Ilman fuusiotuottoja olisi tilikauden 2019 tulos ollut 641 tuhatta euroa alijäämäinen. Ilman kertaluontoisia arvonalennuksia ja poistoja tilikauden tulos olisi ollut nollatasolla. Taseen loppusumma oli tuhatta euroa, mikä oli tuhatta euroa suurempi edellisvuoteen verrattuna. Suurin muutos taseen osalta on sijoitusomaisuuden kasvu tuhannella eurolla, mikä selittyy fuusiolla. Taloudesta on tehty erillinen toimintakertomus ja tilinpäätös. Toimisto Liiton päätoimisena puheenjohtajana oli Tero Palomäki. Kertomusvuonna liiton toimistossa työskentelivät puheenjohtajan lisäksi lakimies Maria Säteri, talouspäällikkö Taru Sundelin-Ojala, talouspäällikkö Marko Koskela alkaen, neuvottelupäällikkö Seppo Juselius, viestintäpäällikkö Marika Lankinen (opintovapaalla lähtien), viestintäpäällikkö Pekko Oksanen alkaen, jäsenrekisterinhoitaja Anne Aalto-Mäkelä saakka ja koordinaattori Anne-Maarit Valli 50 % työajastaan saakka. Lisäksi liiton palkkalistoilla on oto-tehtävissä toiminut kaksi henkilöä: pääluottamusmies Markku Lehtinen ja työturvallisuuden yhdyshenkilö Toni Nokkala. Kylmälahden maatilan isäntänä toimi Jari Bunda. Liiton henkilökunta väheni vuoden lopussa 1,5 henkilötyövuotta. Töiden järjestelyjä järkeistämällä poistumien tilalle ei palkattu uutta henkilökuntaa osana talouden sopeuttamistoimia. Jäsenmäärä

13 RAUlla oli 24 ammattiosastoa vuoden 2019 lopussa, kun Pieksämäen osasto (RVL) lopetti toimintansa syksyllä Jäseniä oli yhteensä (vuonna ), joista työssä olevia (1 797), työttömiä 57 (71), eläkeläisiä (2 172) ja opiskelijoita 7 (45). Jäsentilasto Osasto Työs sä nais et Työss ä mieh et Työttö mät naiset Työttö mät miehet Eläkke ellä naiset Eläkke ellä miehet Yhtee nsä naiset RAUn Etelä-Suomen osasto ry RAUn Helsingin veturinkuljettajien osasto ry RAUn Iisalmen osasto ry RAUn Imatran osasto ry RAUn Itä-Suomen osasto ry RAUn Joensuun osasto ry RAUn Jyväskylän veturinkuljettajien osasto ry RAUn Kokkolan osasto ry RAUn Kontiomäen osasto ry RAUn Kouvolan veturinkuljettajat ry RAUn Kuopion osasto ry RAUn Lapin osasto ry RAUn Länsi-Suomen osasto ry RAUn Oulun osasto ry RAUn Pieksämäen osasto ry RAUn Pohjois-Suomen osasto ry RAUn Porin osasto ry RAUn Riihimäen Veturinkuljettajat ry RAUn Savonlinnan osasto ry RAUn Seinäjoen osasto ry RAUn Tampereen osasto ry RAUn Turun toimihenkilöiden osasto ry RAUn Ylivieskan osasto ry VML:n Turun osasto ry Yhtee nsä miehe t Yhteensä