YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 71/2009/3 Dnro LSY-2007-Y-265 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 71/2009/3 Dnro LSY-2007-Y-265 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT HAKEMUS Valajärven vedenkorkeuden nosto ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Urjala Urjalankylän osakaskunta, Kasimax Oy (Irma Yildiz), Esko ja Merja Rajala, Kalervo Tiensuu, Anja Satonen, Tarja Satonen, Mikko Satonen, Asko Tapioharju, Kyösti ja Terttu Pyykkö, Jouni ja Helena Metsänperä, Eeva ja Pekka Nurmi, Lauri ja Outi Suomalainen, Anneli Kivimäki, Arimo Kivimäki, Margit Kivimäki ja Juhani Kivimäki, Eino Ylitalo, Marjo Niemi, Terhi Ylitalo, Matti ja Anneli Rantala, Sauli Pohjamies, Ritva Vesanto, Juha Pohjamies, Päivi Pohjamies, Matti Pohjamies, Pirkko Taimi ja Asko Pohjamies, Tarmo Järventausta, Helena ja Paavo Koliseva, Salme Järventausta, Leo Järventausta, Markku Järventausta, Oscar Bernal, Rauha Järventausta, Aare Järventausta, Hanna ja Jaakko Honkaniemi, Jukka Rantala, Minna Lampinen, Ulla ja Risto Nieminen, Timo Saarinen, Merja Löyttymäki, Tuula Rantala, Risto Rantala, Seppo Jaakola, Pentti ja Marja-Liisa Saarinen, Risto Koivisto, Maire Lehtinen, Esko ja Hertta Huhtanen, Anssi Lehtinen, Tarja Heikkinen, Pirjo Tuominen, Jarmo Heikkinen, Erik Mathiesen, Tuomo Salo, Tuula Niskanen, Seppo Niskanen ja Eeva Ahonen, Heli Virta, Aarne ja Eila Aalto, Ritva Sunell, Reino Läärä sekä Terttu Vigren Urjalankylän osakaskunta, Urjalan kunnan Nuutajärven kylässä sijaitsevien kiinteistöjen omistajat Kasimax Oy/Irma Yildiz (Lettoranta RN:o 1:48), Esko ja Merja Rajala (Järvenpää RN:o 1:49), Kalervo Tiensuu (Laikonkorpi I RN:o 1:60 ja Tiensuu RN:o 14:91, Urjalankylä), Anja Satonen, Tarja Satonen ja Mikko Satonen (Lepikko RN:o 1:244), Asko Tapioharju (Sepänsaari RN:o 1:265), Terttu ja Kyösti Pyykkö (Kranni RN:o 1:378), Jouni ja Helena Metsänperä (Koivuranta RN:o 1:422), Eeva ja Pekka Nurmi (Katajamäki RN:o 1:423), Lauri ja Outi Suomalainen (Kivelä RN:o 1:424), Urjalan kunnan Urjalan kylässä sijaitsevien kiinteistöjen omistajat Arimo Kivimäki, Margit Kivimäki ja Juhani Kivimäki (Kivimäki RN:o 5:63, Hikimäki RN:o 5:155 om.) Anneli ja Arimo Kivimäki, Lepola RN:o 5:156 om. Juhani Kivimäki), Eino Ylitalo, Marjo Niemi ja Terhi Ylitalo (Mäntyranta RN:o 5:71), Matti ja Anneli Rantala (Venetsia RN:o 5:81), Sauli Pohjamies, Ritva Vesanto, Juha Pohjamies, Päivi Pohjamies, Matti Pohjamies, Pirkko Taimi ja Asko Pohjamies (Suviranta RN:o 5:87), Tarmo Järventausta (Koivuniemi RN:o 5:88), Helena ja Paavo Koliseva (Kallioranta RN:o 5:98), Markku Järventausta ja Oscar Bernal (Järvensivu RN:o 5:99), Salme ja Leo Järventausta (Kesäranta RN:o 5:117),

2 2 Rauha ja Aare Järventausta (Kalliorinne RN:o 5:124 ja Pukinkivi RN:o 5:125), Hanna ja Jaakko Honkaniemi (Kesäranta RN:o 5:30), Jukka Rantala (Suvilampi RN:o 5:144), Minna Lampinen (Koivuranta RN:o 5:147), Ulla ja Risto Nieminen (Ahola RN:o 5:148), Timo Saarinen ja Merja Löyttymäki (Mäntymäki RN:o 5:149), Tuula Rantala (Saviniemi RN:o 5:151), Risto Rantala (Ihamäki RN:o 5:152), Seppo Jaakola (Koivumäki RN:o 5:158), Marja-Liisa ja Pentti Saarinen (Männikkö RN:o 10:85), Risto Koivisto (Murkkula RN:o 10:86), Maire Lehtinen (Ranta RN:o 10:87), Esko ja Hertta Huhtanen (Kesälä RN:o 10:91), Anssi Lehtinen (Leppälä RN:o 10:92), Tarja Heikkinen, Pirjo Tuominen ja Jarmo Heikkinen (Mäntylä RN:o 10:93), Erik Mathiesen (Kuutölli RN:o 10:143), Tuomo Salo (Leppäsilta RN:o 14:54), Seppo Niskanen, Tuula Niskanen ja Eeva Ahonen (Antinkallio RN:o 5.22) sekä Urjalan kunnan Koskioisten kylässä sijaitsevien kiinteistöjen omistajat Heli Virta (Hannula RN:o 5:24), Aarne ja Eila Aalto (Rantaniitty RN:o 5:25), Ritva Sunell (Ritvanrinne RN:o 5:36), Reino Läärä (Antinmäki RN:o 5:37) ja Terttu Vigren (Kiviniitty RN:o 5:38) ovat yhteisessä ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Urjalan kunnan Nuutajärven, Koskioisten ja Urjalan kylissä sijaitsevan Valajärven vedenkorkeuden laillistamiseen päivätyn suunnitelman mukaisesti. SUUNNITELMA Hankkeen tausta ja tavoitteet Valajärvi sijaitsee Urjalan kunnan Nuutajärven, Koskioisten ja Urjalan kylissä Nuutajärven taajamatien varrella noin 9 km Urjalan keskustasta länteen. Järvi kuuluu Vanajaveden-Pyhäjärven alueen Tarpianjoen reitin Nuutajärven valuma-alueen latvajärviin. Valajärven vedenkorkeuksista ja padosta on kiistelty ainakin luvulta lähtien. Järvellä on tehty luvaton vedenpinnan lasku vuonna Tämän jälkeen on tehty alustava pato, jolla vedenkorkeuksia on nostettu lähemmäksi 1950-luvulla vallinneita vedenkorkeuksia. Järvellä ei ole numeerisesti määrättyjä vedenkorkeusrajoja, mutta Helsingin vesipiiri on valvojana antanut vuosina 1972 ja 1977 ohjeita padon kynnyskorkeuksista. Tampereen vesipiirin Valajärvellä suorittamassa tarkastuksessa havaittiin, että aiempi pato oli muutettu puuruuheksi, jonka pohjalle asennetun parrun yläpinta oli korkeudella N ,00 (N ,10). Tällöin vesipiiri oli kehottanut padosta vastuussa olevia poistamaan ruuhesta korkeuden N ,90 yläpuoliset virtausesteet. Pirkanmaan ympäristökeskuksen Valajärvellä suorittamassa tarkastuksessa järven vedenkorkeus oli korkeudessa N ,28. Pirkanmaan ympäristökeskus kehotti Urjalan kuntaa poistamaan ruuhesta lankut tasoon N ,90.

3 3 Lokakuussa 2004 pidetyssä neuvottelussa paikalliset edustajat olivat kertoneet, että padossa olleita virtausesteitä ei ollut missään vaiheessa poistettu vaan järven vedenkorkeus on ollut likimain samalla tasolla viimeisen 20 vuoden ajan. Paikalliset asukkaat ovat halunneet vedenkorkeuden laillistamista. Virtaamat ja vedenkorkeudet Valajärven pinta-ala on noin 1,05 km 2, suurin pituus noin 1,9 km ja suurin leveys noin 0,9 km. Rantaviivaa järvellä on noin 5,6 km. Järven keskisyvyys on noin 1,0 m ja suurin syvyys on noin 1,8 m. Järvellä on 8 saarta tai luotoa. Valajärvi laskee Mustanojaa pitkin Nuutajärveen. Nuutajärvestä vesi virtaa Rutajärven ja Kortejärven kautta edelleen Honkolanjokea pitkin Tarpianjokeen. Valajärven valuma-alue on 4,6 km 2 ja järvisyysprosentti on 22,8. Valuma-alue on metsä- ja suovaltainen. Peltoalueita on noin 0,31 km 2. Valajärven laskennalliset virtaamat ovat seuraavat: Valumaalue Järven vedenlaatu Järven käyttö Valajärvi järven luusua Alaraja Pintaala (km 2 ) Järvisyys (%) HQ 1/20 (m 3 /s) MHQ (m 3 /s) MQ (l/s) MNQ (l/s) 4,6 22,8 0,19 0,12 n.40 n.7 0 Valajärven vedenkorkeuksista on olemassa vähän havaintoja. Vedenkorkeuksista on tehty yksittäisiä havaintoja järven länsirannalla sijaitsevasta kiintopisteestä, jolle Urjalan kunnan toimesta on määritetty korkeus N ,48 (N ,37) on mitattu kuivan jakson jälkeen järven alivedenkorkeudeksi N ,18. Paikallisten ranta-asukkaiden havaintoihin perustuen ja järven rantaviivassa olevasta kalliopinnan jälkien perusteella ylivedenkorkeudeksi on arvioitu N ,48 107,58. Valajärvi on pienehkö järvi. Järven vedenlaadusta on Pirkanmaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan tehty 11 vesianalyysiä vuosien 1978 ja 1996 välillä. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Mataluudesta johtuen järvi kärsii talvisin hapenvähyydestä. Järvi on lievästi humuksinen ja sen ph on humusjärvelle ominaisella tasolla. Kalastus Valajärvellä on pääosin kotitarvekalastusta. Järven kalasto muodostuu tällä hetkellä pääosin hauesta, ahvenesta, lahnasta, säyneestä ja särjestä sekä satunnaisesti mateesta. Vuonna 2004 järveen on istutettu siikaa. Rajoituksia kalastukseen järvellä ei ole ollut. Vesilintujen metsästys Valajärvellä on kielletty. NQ (l/s)

4 4 Valajärveen rajoittuu tai sen vaikutusalueella on 47 kiinteistöä. Osakaskuntia on kolme. Kaikkien vaikutusalueella sijaitsevien rakennusten sokkelikorkeus on suurempi kuin ylivedenkorkeus (HW 1/20 ) N ,53 kerran kahdessakymmenessä vuodessa. Rantavyöhyke on vanhaa rantamatalaa, joka on osittain vesijättöä. Järven rantavyöhykkeen puusto on pääosin sekametsää. Järven lounaisosassa, lasku-uomasta länteen ja järven luoteisosassa maanpinta on alavaa. Vesiliikenne järvellä on soutu- ja moottoriveneilyä. Veneitä järvellä on noin Järven rannalla olevalla yhteisalueella on avoveden aikaan noin 25 venettä. Kunnostustoimenpiteet Ylisyöksypato järven luusuaan Suunnitelman mukaan järven eteläosasta laskevan Mustanojan suulle rakennetaan paalulle 0+68 kivistä ja moreenista ylisyöksypato. Padon harjan pituus on 3 metriä. Padon harjan leveys on noin 1 m. Kaikki luiskat ja maaleikkaukset kivetään. Harjan korkeus keskellä on N ,30 m ja reunoilla N ,40 m. Padon tiiviys ja harjan muoto vahvistetaan käyttämällä tukena ja tiivisteenä teräsponttia tai -levyä. Teräsponttiseinä ulotetaan noin metrin patoharjalta maapenkkoihin. Padon ylävirran puoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:3 ja kivetään kiviheitokkeella. Padon alavirran puoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:7 ja kivetään koskimaiseksi kalan nousun mahdollistamiseksi järveen. Maapenkat Olemassa olevan ruuhipadon maapenkkoja jatketaan estämään suoto- ja ohivirtaukset padon ohi. Maapenkat rakennetaan painumavara huomioon ottaen korkeuteen noin N ,90 m. Sen tiivistyssydän kaivetaan syvyyteen N ,00 m. Maan pinnasta poistetaan mättäät ja osa pintaturpeesta, mutta puiden ja muun kasvillisuuden pintajuuristo jätetään paikoilleen. Tarpeen vaatiessa maapenkan tiivistyssydämen voi jättää rakentamatta ja rakentaa maapenkka esitettyä kapeampana, mutta nämä lisäävät mahdollisuutta suotovirtauksiin maapenkan ali. Järven luusuan ruoppaus Järven luusuasta ruopataan kaivinkoneella paaluväliltä kasvillisuuden juuret ja sedimentti tasausviivan syvyyteen N ,00 m. Luiskan kaltevuus on 1:7. Ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän noin 100 m 3. Ruoppausmassat levitetään ympäröivään maastoon vähintään 5 m:n etäisyydelle vesirajasta tai ojaverkosta.

5 Kunnostuksen vaikutukset 5 Vedenkorkeudet Hankkeen tarkoituksena on laillistaa Valajärven vedenkorkeudet, pienentää järven vedenkorkeusvaihteluita ja pyrkiä estämään suunnittelematon juoksutus järvestä. Patolaskelmat on tehty Patoohjelmaa (ATK-ohjelma) käyttäen. Suunniteltu pato toimii ylisyöksypatona kaikissa virtaamatilanteissa. Valajärven vedenkorkeuden (N 60 ) muutokset on laskettu olevan seuraavat: HW 1/20 MHW MW MNW NW Nykyinen 107,53 107,45 107,34 107,24 107,18 (arv.) (arv.) (arv.) Tuleva 107,45 107,42 107,37 107,34 107,2 107,3 Vaikutukset veden laatuun, kasvillisuuteen, kalastoon ja virkistys käyttöön Alivedenkorkeuden vakiinnuttaminen suunniteltuun tasoon kasvattaa järven vesitilavuutta ja parantaa sen happitaloutta. Ylivedenkorkeuksien pieneneminen vähentää vettymishaittoja ja ravinteiden huuhtoutumista järveen. Kevätkutuisten kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat. Myös kalastusolosuhteet paranevat vesisyvyyden vakiintuessa kesävedenkorkeuksilla ja järven kasvillisuuden vähentyessä. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ovat pääosin positiivisia, mutta merkitykseltään vähäisiä. Veneily-, kalastus- ja virkistyskäyttömahdollisuudet järvellä paranevat. Myös vesilintujen pesintä- ja elinolosuhteet paranevat. Mustanojaa on perattu 1950-luvun loppupuolella Mustanojan perkausyhtiön toimesta. Vuosikymmenten aikana ojaan on todennäköisesti kulkeutunut kiintoainesta valuma-alueelta ja ojaan on paikoin muodostunut runsas kasvillisuus. Nämä vaikuttavat virtaamien purkauskykyyn ja aiheuttavat nykyisin tulvia ojan läheisille pelloille. Muut vaikutukset Suunnitellun padon rakentamisesta ja järven luusuan ruoppaamisesta aiheutuu jonkin asteista veden samenemista Mustanojassa padon alapuolisella osuudella. Tämä rajoittuu kuitenkin vain työnajaksi. Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta padon alapuoliseen Mustanojan nykytilanteeseen. Valajärven valuma-alueella ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia tai muita luonnonsuojelualueita.

6 Hyöty- ja haitta-arvio 6 Omistukset ja suostumukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta aiheutuvia hyötyjä ja haittoja on vaikea määrittää tarkasti. Suunnitelmaan liitetyn selvityksen mukaan hankkeen tilakohtaiset hyödyt ovat yhteensä noin euroa ja haitat yhteensä noin euroa. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Padon rakentaminen toteutetaan alimpien vedenkorkeuksien aikaan. Maapenkkojen rakentaminen tehdään talvityönä maaperän riittävän kantavuuden saamiseksi kaivu- ja kuljetuskalustolle. Valajärveen rajoittuu yhteensä 47 rantakiinteistöä. 44 kiinteistön omistajat ovat hankkeessa mukana luvan hakijoina. Valajärven vedenpinnan noston seurauksena veden alle jää maa- aluetta hakemukseen liitetyn selvityksen mukaan laskennallisesti yhteensä 9,383 ha. Veden alle jäävistä alueista on 6,857 ha eli 73 prosenttia hakijoiden omistuksessa. Suunnitellun padon ja maapenkereiden alue kuuluu AA ja BB:n omistamiin kiinteistöihin Valajärven kartano RN:o 1:493 ja Immala RN:o 10:144. AA-BB:t ovat tehneet kiinteistöjen osalta sopimukset, joilla hakijat (Urjalankylän osakaskunta) saavat pysyvän käyttöoikeuden hankkeen toteuttamiseksi tarvittaviin maaalueisiin. Hakijat ovat esittäneet Immalan kiinteistön osalta korvausta 112 euroa. Valajärven kartanon kiinteistölle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Urjalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on esittänyt, että hakemuksessa tulisi arvioida vedenpinnan korkeudet, jotka olisivat vallinneet, jos valvontaviranomaisen luvuilla antamia ohjeita ja kehotuksia olisi noudatettu. Nämä arvot tulisi lisätä hakemuksessa esitettyyn taulukkoon ja kaavioon. Suunnitelmassa käytetty tapa arvioida veden alle jäävien tilakohtaisten maapinta-alojen suuruudet on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan liian epätarkka. Tilakohtaisten mittausten tekeminen olisi ympäristökeskuksen mielestä perusteltua. Käytettyä tapaa olisi tullut

7 7 tarkistaa ainakin muutamissa kohdistaa ja joka tapauksessa kohdissa, joissa rannan kaltevuus oleellisesti muuttuu. Ympäristökeskus on puoltanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä. Lupaehdoiksi riittävät tavanomaiset ehdot, joissa muun ohella edellytetään Valajärven vedenkorkeuden tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan todennut muun muassa, että Valajärven kalasto koostuu hauesta, ahvenesta, lahnasta, säyneestä ja särjestä sekä satunnaisista mateista. Lisäksi järveen on istutettu siikaa. Järvessä on aiemmin ollut myös rapukanta. Kalastus on pienimuotoista kotitarvekalastusta. Mustanojan kala- ja rapukannoista keskuksella ei ole tietoa. Keskus on katsonut, että kalankulun mahdollistavan ja mahdollisimman luonnonmukaiseksi koskeksi muotoillun pohjapadon rakentaminen on kannatettavaa. Alimpien vedenkorkeuksien nosto vähentää järven happikatojen ja kalakuolemien todennäköisyyttä, mutta heikentänee alivirtaamia Mustanojassa. Toisaalta ylimpien vedenkorkeuksien laskeminen vähentää kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ja tältä osin heikentää kalakantoja. Keskus on todennut, että suurin hyöty koituu järven virkistyskäytölle, mutta oikein toteutettuna hanke nostaa myös alueen kalataloudellista arvoa ja mahdollistaa taimen- ja rapukantojen elpymistä. Keskus on vielä esittänyt, että hankkeessa tulee painottaa kalataloudellisten edellytysten parantamista ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Tärkeintä on turvata kalojen nousumahdollisuus padon yli. Pelkästään padon alapuolisen alueen kiveäminen ei riitä, vaan se on rakennettava peräkkäisten altaiden muodostamaksi kalatieksi. Vielä keskus on todennut padon muutosten aiheuttavan rakentamisaikana tilapäistä veden samentumista, joten työt on syytä tehdä alivirtaama-aikana esim. loppukesällä tai talvella niin, että alapuoliseen vesistöön ajautuvan aineksen määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. 3) BB ja AA kiinteistöjen Valajärven kartano RN:o 1:493 ja Immala RN:o 10:144 omistajina ovat vastustaneet töiden aloittamisluvan myöntämistä. Sopimuksessaan he ovat antaneet hakijoille käyttöoikeuden, jotta hankkeelle saadaan viranomaisen päätös. Tuolloin ei ollut puhetta töiden aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Valajärven kaavoitusta ei voida heidän käsityksensä mukaan ottaa tässä asiassa huomioon, vaan asia on ratkaistava nykytilanteen mukaan. Valajärven kaavoitusasia on käsittelyvaiheessa ja Urjalan kunnanvaltuuston mahdollinen käsittely on vuonna Immalan tilalla on kaksi lomarakennusta, joita ei ole lohkottu omiksi tiloiksi, ja

8 8 muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta. Valajärven kartanon maat ovat metsätalousmaata. Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: - Vedenkorkeudet on laskettava ja korvaukset on laskettava Helsingin vesipiirin ja vahvistaman ja rantaasukkaiden hyväksymän sekä Pirkanmaan ympäristökeskuksen ehdottaman vedenkorkeuden N ,37 mukaan. Vedenkorkeuden nousu on 47 cm. Muistuttajille riittäisi myös vähäisempi vedennosto, esim. 32 cm, jolloin korvauskulut olisivat pienemmät. - Korvausta on maksettava myös Töllinlahden rantatiehen rajoittuvan pellon osalta, joka muuttuu viljelyskelvottomaksi 3,23 ha:n osalta. - Töllinlahden tien osalta vaaditaan korvausta ja siirtotyötä. Tie on nytkin keväisin osittain veden peitossa. Tie on siirrettävä peltojen väliselle tielle. Korvaus on suoritettava Töllintien tiekunnalle. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat antaneet selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) lausunnon osalta hakijat ovat ilmoittaneet, että heidän käsityksensä mukaan veden alle jäävien alueiden pinta-alat on määritetty riittävällä tarkkuudella. Hämeen TE-keskuksen (2) lausunnon osalta hakijoilla ei ole huomautettavaa. BB ja AA:n (3) muistutuksen osalta hakijat ovat ilmoittaneet, että muistuttajien esittämä arvio veden korkeuden nostosta 47 cm:llä perustuu väärään tulkintaan suunnitelman mukaisesta nostotavoitteesta. Koskiset sekoittavat korkeusjärjestelmät N 43 - ja N 60 -, joiden korkeusero on +10 cm. Lisäksi BB-AA:t sekoittavat käsitteet padon kynnyskorkeus ja keskiveden korkeus MW. Suunnittelutoimisto Wesmannin laatimassa suunnitelmassa ja haitta-arviossa, jotka ovat olleet BB-AA:n käytettävissä, on selkeästi mainittu vedenkorkeuden nostotavoitteeksi nykyinen MW N ,05 ja tuleva MW N ,37, mikä on juuri BB-AA:n mainitsema "vedennoston riittäväksi esimerkiksi 32 cm ". Hakijat ovat katsoneet, että BB-AA:n esittämä vedenkorkeuden nostotavoitteen alentaminen on aiheeton. BB-AA:n esittämän korvausvaatimuksen osalta, joka koskee Töllintiehen rajoittuvaa peltoa, hakijat ovat todenneet, että suunnitelman mukaan järven vedenkorkeus on ollut likimain samalla tasolla viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän hankkeen yhteydessä mikään peltoala ei muutu viljelykelvottomaksi kuten BB-AA:t väittävät. Suunnittelutoimisto Wesmannin laatiman haitta-arvion mukaan ko. peltoalaan kohdistuu kuivatushaittaa seuraavasti:

9 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 9 - peltoaluetta korkeusvyöhykkeessä N ,37 107,85 noin 1,29 ha, suhteellisen arvon muutos -36 % - peltoaluetta korkeusvyöhykkeessä N ,85 108,17 noin 1,05 ha, suhteellisen arvon muutos -12 % Haitta-arvio näiden peltoalojen kuivatushaitasta on yhteensä euroa. Hakijat ovat huomauttaneet, että ko. peltolohko on ilmeisesti EU-tukikelpoista ja sen vuotuinen mahdollinen tukisumma on lähes euroa. Haitta-arvion mukaan Immalan tilalle metsäalaan kohdistuvat seuraavat haitat: - patorakenteiden alle jäävä alue 0,01 ha, korvaus 80 - maa-aluetta muuttuu rantavyöhykkeessä vesialueeksi 0,083 ha - metsämaata korkeusvyöhykkeessä N ,05 107,37 noin 0,083 ha, suhteellisen arvon muutos -20 % - metsämaata korkeusvyöhykkeessä N ,37 107,85, noin 0,655 ha, suhteellisen arvon muutos -40 % - metsämaata korkeusvyöhykkeessä N ,85 108,17 noin 0,130 ha, suhteellisen arvon muutos -20 %. Haitta-arvio metsäalaan kohdistuvista haitoista on yhteensä Hakijat ovat todenneet, että laaditun haitta-arvion mukaan tilan hyödyksi arvioidaan yhteensä 5 000, joten korvausta esitetään suoritettavaksi 112. Hakijat ovat laadittuun haitta-arvioon viitaten kiistäneet muistuttajien väitteen, että kyseinen peltoala muuttuisi hankkeen yhteydessä viljelykelvottomaksi. Hakijoiden käsityksen mukaan kyseinen peltoala ei saisi täyttä kuivatusta, vaikka veden pinta laskettaisiin 20 vuotta sitten vallinneelle tasolle MW N ,05, jolloin peltoalan kuivatushaitta poistuisi korkeudesta N ,85 alkaen. Hakijat ovat myös korostaneet, että hyötynäkökohdat on arvioitava tulevaisuuteen nähden, joten arvioitu hyöty on perusteltu. Hakijoiden käsityksen mukaan hankkeen suurimmat hyödynsaajat ovat juuri Valajärven kartanon ja Immalan kiinteistöjen omistajat. Rantaviivan pituus on yhteensä m, mikä on 17,6 % koko rantaviivasta. Töllintien siirtovaatimuksen osalta hakijat ovat huomauttaneet, että muistuttajien esittämä tiensiirtovaatimus liittyy heidän käsityksensä mukaan juuri ranta-asemakaavan toteuttamiseen, jossa Töllintie Töllinlahden pohjukassa tulisi siirtää uuteen paikkaan. Hakijoiden käsityksen mukaan Töllintien siirtovaatimus ei liity tähän asiaan mitenkään ja on aiheeton. Hakijat ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjeessä ilmoittaneet, että Urjalan kunnanvaltuusto on pitämässään kokouksessa hyväksynyt Valajärven ranta-asemakaavan. Hakijat ovat ja täydentäneet hakemustaan.

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Urjalankylän osakaskunnalle sekä hakemuksessa mainituille rantakiinteistöjen omistajille luvan Valajärven kunnostamiseen hakemukseen liitetyn päivätyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Urjalan kunnassa. Hanke käsittää padon rakentamisen Mustanojan suulle, penkereiden rakentamisen sekä Valajärven luusuan ruoppaamisen. Valajärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukaisen vesialueen raja maata vastaan on padon rakentamisen jälkeen N ,37 m. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin veden ja rakenteiden alle jääviin maaja vesialueisiin. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sopimuksissa mainittujen vahinkojen lisäksi muuta vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Mustanojan suulle rakennetaan pato suunnitelman liitteenä 2 ( ) olevan suunnitelmakartan osoittamaan paikkaan liitteenä 4 ( ) olevan rakennepiirustuksen mukaisesti. Padon harja on 3 m pitkä. Harjan korkeus padon reunoilla on N ,40 m ja keskellä N ,30 m. Padon harjan leveys virtaussuuntaan on noin 1 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:7. Padon luiskat on kivettävä siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista pienimpiä virtaamia lukuun ottamatta. Padon yhteyteen rakennetaan noin 240 m pitkät maapenkereet suunnitelman mukaisesti. Penkereiden harjan korkeus on noin N ,60 m ja harjan leveys on noin 1 m. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. Ruoppaus 3) Valajärven luusuaa ruopataan paaluväliltä suunnitelman mukaisesti tasoon N ,00. Ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön.

11 Töiden suorittaminen 11 4) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 5) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden päätyttyä työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 6) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 7) Luvan saajien on pidettävä pato ja maapenkereet suunnitelman mukaisessa kunnossa. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 10) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Valajärven vedenkorkeuksiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo Ilmoitukset 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisin osin loppuun kuuden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. 12) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maa- ja vesialueiden omistajille, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle,

12 12 Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntäminen Valajärvellä ei ole ollut numeerisesti määrättyjä vedenkorkeusrajoja. Helsingin vesipiiri on valvojana antanut ohjeita padon kynnyskorkeuksista vuosina 1972 ja Järven luusuassa olevan puuruuhen kynnyskorkeudeksi on annettu korkeus N ,90 m. Tämän korkeuden noudattaminen olisi kuitenkin laskenut kesäajan vedenkorkeuksia ja kiihdyttänyt järven rehevöitymiskehitystä. Valajärven vedenkorkeuksia on pidetty ylempänä järven luusuassa sijaitsevalla ruuhipadolla. Järven vedenkorkeus on ollut likimain samalla tasolla viimeisen 20 vuoden ajan. Hankkeen tarkoituksena on Valajärven nykyisen vedenkorkeuden laillistaminen. Hanke kasvattaa järven vesitilavuutta, pienentää vedenkorkeusvaihteluita, hidastaa rehevöitymiskehitystä ja parantaa rantojen sopivuutta virkistyskäyttöön. Hanke parantaa kevätkutuisten kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteita ja kalastusmahdollisuuksia. Hankkeen vaikutusalueella on 47 rantakiinteistöä, joista 44 kiinteistön omistajat ovat luvan hakijoina. Padon ja maapenkereiden kohdalla olevien kiinteistöjen omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Hankkeen seurauksena maa-aluetta muuttuu laskennallisesti vesialueeksi yhteensä noin 9,4 ha, josta hakijoiden omistuksessa on noin 6,9 ha eli 73 %. Suunnitelman mukaan hyödyn rahallinen arvo on noin euroa ja haitat yhteensä noin euroa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon Valajärven rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä veden laadun ja kalatalouden tilan paranemisen. Haittoina ympäristölupavirasto on ottanut huomioon padon rakentamisen ja ruoppauksen aiheuttaman vähäisen veden samentumisen. Lisäksi ympäristölupavirasto on ottanut haittoina huomioon yritykseen osallistumattomille veden pinnan nostosta johtuvat menetykset. Käyttöoikeudet Hakijat hallitsevat omistusoikeuden perusteella yli 50 %:n osaa pohjapadon rakentamisen seurauksena veden tai rakenteiden alle jäävistä alueista. Kiinteistöjen Valajärven Kartano RN:o 1:493 ja Immala RN:o 10:144 omistajat eivät ole luvan hakijoina, mutta ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Pohjapadon rakentamista varten tarvitaan pysyvä käyttöoikeus Kinolankylän (Nuutajärven) osakaskunnan alueeseen ( ). Vesialueeksi muuttuu myös Koskioisten osakaskunnan aluetta ( ) ja yhteistä venevalkamaaluetta ( ). Pysyvä käyttöoikeus tarvittaviin alueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla.

13 Korvaukset 13 Ympäristölupavirasto ei ole määrännyt maksettavaksi korvauksia veden ja rakenteiden alle jäävästä maa-alueesta niille kiinteistön omistajille, jotka ovat hankkeessa luvan hakijoina. Korvauksia ei myöskään määrätä maksettavaksi kiinteistöjen Valajärven kartano RN:o 1:493 ja Immala RN:o 10:144 omistajille, koska he ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Suostumuksiin sisältyy korvauksia koskeva osuus. Pysyvää käyttöoikeutta ei tässä päätöksessä myönnetä mainittujen kiinteistöjen alueille, koska käyttöoikeus on annettu sopimuksissa. Pysyvästä käyttöoikeudesta tai vettymisvahingosta ei yhteisen alueen omistajille Kinolankylän osakaskunnalle, Koskioisten osakaskunnalle ja yhteisen venevalkaman osakkaille makseta korvausta, koska osakaskunnille koituu hyötyä veden laadun ja kalatalouden tilan paranemisesta eivätkä osakaskunnat ole velvollisia osallistumaan kustannuksiin. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 7 :n 1 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen töidenaloittamisluvan osalta. Perustelut Vesilain 2 luvun 26 :ssä säädettyjä edellytyksiä töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksessa esitetyt selvitykset ovat riittävät luvan myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. Muilta osin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen (2) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. BB ja AA:n (3) muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että asiassa saadun selvityksen mukaan Urjalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Valajärven ranta-asemakaavan. Kaavassa osoitetaan kolme omarantaista lomarakennustonttia ja yli 50 lomarakennuspaikkaa kartanon maille järven yhteyteen. Hankkeesta johtuvat hyödyt ja vahingot on arvioitava arviointihetken tilanteen mukaan ja kaavan vaikutus on näin ollen otettava huomioon. Töllintien siirtovaatimuksen ympäristölupavirasto jättää tähän vedenkorkeuden laillistamishankkeeseen liittymättömänä tutkimatta. Muilta osin ympäristölupavirasto viittaa päätöksen perusteluihin.

14 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa (padotettava vesialue yli 0,1 km 2 ) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää suurempi.

15 MUUTOKSENHAKU Liite 15 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Tapio Kovanen Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/tr

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon saakka ja alkaen Etelä- Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.