Suomi Maaret

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM Suomi Maaret Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission vihreä kirja; Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2013/0940 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission vihreästä kirjasta: Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot lainsäädäntöneuvos, osastopäällikön sijainen Laura Vilkkonen viestintäneuvos, yksikön päällikön sijainen Antti Kohtala

2 LIITTEET LVM , KOM(2013) 231 lopullinen 2(3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi audiovisuaaliset palvelut, viestintäpolitiikka, Internet LVM ALR, EUE, OKM, OM, SM, STM, TEM, TH, UM, VM, VNK

4 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM Suomi Maaret Asia Komission vihreä kirja: Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot Kokous Liitteet KOM(2013) 231 lopullinen Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2013/0940 U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Käsittelyn tarkoituksena on käynnistää laaja julkinen keskustelu vaikutuksista, joita meneillään oleva audiovisuaalisten medioiden toimintaympäristön muutos aiheuttaa. Komissio on julkaissut vihreän kirjan, josta se pyytää näkemyksiä mennessä. KOM (2013) 231 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): - Liikenne- ja viestintäministeriö, lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi, puh , maaret.suomi@lvm.fi

5 Suomen kanta: 2(6) Yleiset kommentit: Suomi pitää toivottavana, että internetin televisiopalvelut kehittyisivät nopeasti ja että katsojat ottaisivat IP-verkot television jakelutienä laajasti käyttöön. Internetin televisiopalvelut ovat vielä kehittymässä, joten ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa palveluja yksityiskohtaisella sääntelyllä. Internet- ja lineaarisen television sääntelyn epäsuhtaa tulisi ennemmin korjata purkamalla vanhaa televisiosääntelyä. Internetin televisiopalveluiden mainosten sijoittamista voisi olla tarkoituksenmukaista säädellä yleisellä tasolla siten, että mainokset eivät loukkaa ohjelmien eheyttä, mutta mainonnan määrään ei olisi tässä vaiheessa tarpeen puuttua. Internetympäristössä lasten suojelu tulisi ensisijassa järjestää yleisillä eikä tiettyjä palveluja varten räätälöidyillä säännöillä. Medialukutaidolla voidaan saavuttaa myös hyviä tuloksia. Internetin televisiopalveluiden kehittymisellä on merkittävä vaikutus maanpäällisen televisiotoiminnan tulevaisuuden taajuustarpeisiin. Katsojien käyttötottumusten muuttumisen myötä yhä suurempi osuus perinteisen television sisällöistä siirtyy katsottavaksi esimerkiksi mobiililaitteiden kautta. Tämä lisää osaltaan maanpäälliselle televisiotoiminalle osoitettujen taajuuksien uudelleen allokoinnin tarvetta. Yksityiskohtaiset kommentit kysymyskokonaisuuksiin: Markkinanäkökohdat Suomi pitää tärkeänä, että suosituin sisältö (menestyselokuvat ja suuret urheilutapahtumat) on helposti saavutettavissa ja että kuluttajilla on riittävä valinnanvara eri palvelusisältöjen välillä. EU:n kilpailulainsäädäntö on riittävä instrumentti kilpailun edustamiseksi eikä audiovisuaalisten medioiden sektorikohtaista sääntelyä ole tarpeen lisätä. Rahoitusmallit Nykyiset audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin säännökset, joilla pyritään edistämään eurooppalaisten teosten luomista, levitystä, saatavuutta ja menestymistä markkinoilla eivät välttämättä ole paras tapa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös muita vaihtoehtoisia tapoja olisi tarpeen selvittää. Muuttuva mediaympäristö vaatii muutoksia myös toimialan nykyisiin rahoitusmalleihin. Niitä koskevien pakottavien EU:n tasoisten säännösten laatiminen tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole tarpeen, varsinkin tilanteessa, jossa kehitys on vasta aluillaan. Internet-valmiin television yhteentoimivuus Televisiolähetysten ja laajakaistasisällön yhdistämiseen käytettävä HbbTV-standardi on hyvä esimerkki Euroopan laajuisten standardien eduista. Yhtenäisten standardien käyttöönoton edistäminen on paras tapa tukea rajat ylittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

6 3(6) Esimerkiksi maanpäälliseen television DVB-T2-standardin laajamittaisen käyttöönoton tukemiseksi niissä maissa, joissa sen käyttöönottoa valmistellaan, voisi olla hyödyllistä laatia esimerkiksi EU-tason suositus tietystä ajankohdasta, jonka jälkeen televisiovastaanottimien tlisi olla DVB-T2-läheyststandaria tukevia. Infrastruktuuri ja taajuudet Älypuhelimien ja muiden langattomien päätelaitteiden lisääntynyt käyttö kasvattaa jatkuvasti langattoman laajakaistan taajuustarvetta. Langattomissa laajakaistaverkoissa siirrettävät tietomäärät tulevat entisestään huomattavasti kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa on jo tehty poliittinen linjaus siitä, että televisiotoiminnalta digitalisoinnin myötä vapautuneen taajuusylijäämän lisäksi myös ns. 700 MHz:n taajuusalue osoitetaan heti kansainvälisten päätösten jälkeen vuoden 2017 alusta langattoman laajakaistan käyttöön. Samassa yhteydessä on kuitenkin linjattu, että UHF-taajuusalueen alaosa ( MHz) säilyy edelleen televisiotoiminnan käytössä. Maanpäällisellä televisiolla on merkittävä rooli kaikille kansalaisille tarjottavan televisiotarjonnan välittämisessä koko maahan Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Maanpäällinen jakeluverkko on tällä hetkellä television jakeluverkoista ainoa valtakunnallinen. Maanpäällisen television lähetysverkot mahdollistavat lisäksi liikkuvan vastaanoton ja vastaanotto on mahdollista sielläkin, missä kaapelitelevision tai muun laajakaistaverkon rakentaminen ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Toisaalta maanpäällinen televisioverkko kilpailee sekä sisällöllisesti että laadultaan kaapelitelevisioverkon sekä tulevaisuudessa yhtä enenevässä määrin valokuitu- ja muiden suurinopeuksisten langattomien laajakaistaverkkojen kanssa. Jotta näiden viimeksi mainittujen verkkojen kasvavaan kapasiteettikysyntään voidaan vastata, Suomi kannattaa EU:n yhteistä lähestymistapaa myös 700 MHz:n taajuusalueella vastaavasti kuin on jo tehty 800 MHz:n taajuusalueen osalta. Sääntelykehys Konvergoituneessa audiovisuaalisessa maailmassa on tärkeää, että samoja palveluja säännellään samalla tavalla riippumatta laitteesta, joita niiden kuluttamiseen käytetään. Vastaavasti myös lineaarisen ja ei-lineeraisen palvelun sääntelyn ei tulisi erota toisistaan. Tämän ei kuitenkaan tulisi tarkoittaa sitä, että perinteisiin lineaarisiin televisiolähetyksiin kohdistuvaa sääntelyä ulotettaisiin myös ei-lineaarisesti käytettäviin palveluihin. Sääntelyn epäsuhtaa tulisikin korjata purkamalla niin sanottua vanhaa televisiosääntelyä. Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus Suomen näkemyksen mukaan mahdollisuus ennakkovalintaan suodattamismenetelmien, kuten henkilökohtaistettujen hakutulosten, avulla ei edellytä EU-tason toimenpiteitä. Suomi ei myöskään näe erityisiä tarpeita varmistaa yleisen edun mukaisen sisällön saatavuutta EU-tasolla. Nykyiset direktiivien säännökset antavat jäsenvaltioille riittävästi keinoja tarvittaessa puuttua ongelmallisiin tilanteisiin. Käyttöoikeusdirektiivi mahdollistaa jäsenvaltioille sääntöjen asettamisen esimerkiksi kansallisesti merkittävien julkisen palvelun ja kaupallisten audiovisuaalisten sisältöjen esittämisestä ja löydettävyydestä sähköisissä ohjelmaoppaissa ja vastaavissa luettelo- ja selailutoiminnoissa (Käyttöoikeusdirektiivin 2002/19/EY 6 artiklan 4 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY).

7 4(6) Kaupallinen viestintä Suomi kannattaa mahdollisuutta laajentaa itse- tai yhteissääntelyn käyttöä erilaisiin kaupallisen viestinnän muotoihin ja erityisesti nopeasti muuttuviin mainontatekniikoihin. Mainonnan määrien (määrälliset ja mainonnan sijoittelua koskevat kysymykset) osalta Suomi kannattaa lähestymistapaa, jossa tätä sääntelyä voitaisiin keventää. Alaikäisten suojelu Alaikäisten suojelun osalta riittävä ja oikea vanhempien informointi on erittäin tärkeää. Edellä mainittu koskee erityisesti esimerkiksi tiedon jakamista mahdollisuuksista tehdä ilmoituksia ja valittaa sisällöistä. Tähän työhön tarvitaan ehdottomasti viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä eri palvelun tarjoajien yhteistyötä. Medialukutaidon kehittämisellä voidaan saavuttaa myös hyviä tuloksia. Suomi kannattaa myös alaikäisten suojeluun liittyvien itse- tai yhteissääntelyn keinojen laajentamista. Internetympäristössä lasten suojelu tulisi ensisijassa järjestää yleisillä eikä tiettyjä palveluja varten räätälöidyillä säännöillä. Esteettömyys vammaisten näkökulmasta Suomi pitää nykyistä sääntelyä sekä tehtyjen ehdotusten mukaisten toimien toteuttamista riittävinä keinoina esteettömyyden varmistamiseksi. Pääasiallinen sisältö: Komissio on julkaissut vihreän kirjan valmistautumisesta täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan. Komission tavoitteena on käynnistämällä vihreästä kirjasta julkinen kuuleminen selvittää mitä teknologian ja sisällön lähentyminen eli konvergenssi voi merkitä Euroopan talouskasvun ja innovoinnin, kulttuurisen monimuotoisuuden ja kuluttajien (erityisesti suojelua tarvitsevien, kuten lasten) kannalta. Vihreässä kirjassa ei vielä oteta kantaa mahdollisiin tuleviin toimenpiteisiin eikä myöskään sisällöllisiin kysymyksiin. Komissio esittää vihreässä kirjassa yhteensä 27 varsin yksityiskohtaista kysymystä, jotka liittyvät muun muassa voimassa olevan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (AVMS-direktiivi) muutostarpeisiin, audiovisuaalisen tuotannon rahoittamiseen, infrastruktuuriin ja taajuuksiin, kaupalliseen viestintään sekä esteettömyyteen vammaisten näkökulmasta. Tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä komissio on käsitellyt vihreässä kirjassa audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin, KOM(2011) 427 lopullinen. Komissio julkaisee viimeksi mainittuun vihreään kirjaan liittyneen sidosryhmäkuulemisen tuloksen vuonna Konvergenssi, joka voidaan ymmärtää perinteisen radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja internetin asteittaisena yhdentymisenä, on edennyt jo vuosien ajan ja kehityksen voidaan nähdä nopeutuvan jatkuvasti. Tämä avaa monia mahdollisuuksia. Laitteiden valmistajat ja kehittäjät voivat tuoda kasvaville markkinoille innovatiivisia, käyttäjäystävällisiä ja esteettömästi käytettäviä laitteita. Internet-operaattoreiden tarjoaman tiedonsiirtokapasiteetin kysyntä kasvaa, mikä muodostaa niille kannusteen investoida nopeisiin verkkoihin. Myös sisällöntuottajat voivat kokeilla uusia tapoja tuottaa ja tarjota

8 sisältöä. Samoin myös lähetystoiminnan harjoittajat ja uudet toimijat voivat tarjota sisältöä ja lisäarvopalveluja asiakkailleen. 5(6) Komissio tuo vihreässä kirjassa esiin meneillään olevan konvergenssikehityksen vaikutukset myös muuhun EU-tason sääntelyyn kuin AVMS-direktiiviin. Esimerkiksi sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi sisältää ei-lineaarisia eli tilattavia palveluja koskevaa sääntelyä. Konvergenssin myötä myös tietosuojalainsäädännön suhde AVMSdirektiiviin tulee selkeämmäksi, koska uusien palvelujen tarjoaminen edellyttää usein henkilötietojen käsittelyä. Kansallinen käsittely: EU-asioiden komitean alainen viestintäjaosto (EU19) Eduskuntakäsittely: - Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Vihreällä kirjalla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Vihreällä kirjalla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

9 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi audiovisuaaliset palvelut, viestintäpolitiikka, Internet LVM ALR, EUE, OKM, OM, SM, STM, TEM, TH, UM, VM, VNK

10 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 231 final VIHREÄ KIRJA Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot FI FI

11 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kasvu ja innovointi Markkinanäkökohdat Rahoitusmallit Internet-valmiin television yhteentoimivuus Infrastruktuuri ja taajuudet Arvot Sääntelykehys Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus Kaupallinen viestintä Alaikäisten suojelu Esteettömyys vammaisten näkökulmasta Seuraavat vaiheet FI 2 FI

12 VIHREÄ KIRJA Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot 1. JOHDANTO 1 Tämän vihreän kirjan tavoitteena on käynnistää laaja julkinen keskustelu vaikutuksista, joita meneillään oleva audiovisuaalisten medioiden toimintaympäristön muutos aiheuttaa. Tälle muutokselle on ominaista mediapalvelujen sekä niiden tarjoamis- ja kuluttamistapojen jatkuva tekninen lähentyminen eli konvergenssi. Konvergenssi voidaan ymmärtää perinteisen radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja internetin asteittaisena yhdentymisenä. Tuloksena oleviin katselumahdollisiin kuuluvat internetvalmiudella varustetut TV-vastaanottimet, avoimen internetin kautta videosisältöä välittävät sovittimet (over-the-top, OTT) 2 sekä pöytätietokoneiden, kannettavien tietokoneiden tai taulutietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden kautta tarjottavat audiovisuaaliset mediapalvelut. Kuluttajat käyttävät taulutietokoneita tai älypuhelimia samalla kun katselevat TV:tä esimerkiksi etsiäkseen lisätietoja katselemastaan ohjelmasta tai olemalla yhteydessä ystäviinsä tai vuorovaikutuksessa itse TV-ohjelman kanssa. Rajat ovat nopeasti hämärtymässä yhtäältä TV-vastaanottimista katseltavien lineaaristen lähetysten tavanomaisten, viime vuosisadalta periytyvien kulutusmuotojen ja toisaalta tietokoneisiin tilattavien palvelujen välillä. Kun käyttöön tulee yhä enemmän älypuhelimia, jotka mahdollistavat sisällön kulutuksen lisäksi myös sen tuotannon, tulevaisuudessa on myös ajateltavissa siirtymä passiivisesta kuluttamisesta aktiiviseen osallisuuteen. Internet-liitännällä varustettujen televisioiden, joita oli vuonna 2012 käytössä 40,4 miljoonaa 3, odotetaan leviävän vuoteen 2016 mennessä suurimpaan osaan EU:n kotitalouksista 4. Internet-valmiuksien mukanaan tuomien toimintojen käytöstä voidaan todeta, että vuonna 2012 niitä käytettiin 11 prosentissa Yhdistyneen kuningaskunnan vastaanotinkannasta (eniten EU:ssa), kun vastaava prosenttiosuus oli 44 Kiinassa, 18 Koreassa ja 17 Intiassa 5. Yhdysvaltojen kotitalouksista tällä hetkellä 22,5 prosentissa on internetiin liitetty televisio (ml. OTT-yhteydet ja pelikonsolit), ja osuuden ennakoidaan nousevan jopa 43,1 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä 6. Vaikka lineaaristen lähetysten katseluajat ovat päivittäin edelleen noin neljä tuntia koko EU:ssa 7, konvergoituvasta kuluttajakokemuksesta on tulossa yhä enemmän todellisuutta ja markkinatoimijat kehittävät ja mukauttavat liiketoimintamallejaan vastaavasti. Teknologia antaa jo nyt käyttäjälle mahdollisuudet luoda, jakaa ja käyttää kaikentyyppistä sisältöä ajasta, paikasta tai laitteesta riippumatta. Komission visiona on tarttua tämän muuttuvan teknologisen ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja taata mahdollisimman laaja pääsy eurooppalaiseen monimuotoiseen sisältöön kaikille eurooppalaisille ja mahdollisimman laajat Sanasto: OTT-sovittimet välittävät audiovisuaalista sisältöä toimimatta itsessään sähköisten viestintäpalvelujen ja verkkojen tarjoajina. IHS Screen Digest. IHS Screen Digest. Lähde: e-marketer. Yearbook of the European Audiovisual Observatory, Volume II, s FI 3 FI

13 valintamahdollisuudet korkealaatuisesta tarjonnasta. Tekninen valmius tarjota sisältöä laillisesti katsojien saataville kaikkialla EU:ssa voisi myös kannustaa markkinatoimijoita luomaan uudentyyppisiä sisältöjä. Yksityisten sektorin toimijoiden on tarpeen jatkaa innovointia, ja poliittisten päättäjien on tarpeen varmistaa oikeat puite-edellytykset ja pohtia asiaa yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta. Tämä johtaa seuraaviin kysymyksiin: Miten konvergenssiprosessi voidaan muuntaa laajemmilla eurooppalaisilla markkinoilla talouskasvuksi ja liiketoimintainnovoinniksi Euroopassa (luku 2)? Mitkä ovat konvergenssin vaikutukset sellaisiin arvoihin kuin tiedotusvälineiden moniarvoisuus, kulttuurinen monimuotoisuus ja kuluttajansuoja, myös erityisten kohderyhmien, kuten alaikäisten, kannalta (3 luku)? Kun konvergenssista tulee seuraavan vuosikymmenen aikana yhä konkreettisempaa todellisuutta, se voi tulevaisuudessa vaikuttaa oikeudellisiin välineisiin, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin (AVMS-direktiivi) 8 johon tässä vihreässä kirjassa keskitytään, sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin 9 ja sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmään 10. Sidosryhmäkuulemisen tuloksia ei ennakoida, mutta ne voivat pohjustaa tietä mahdollisille sääntelyllisille ja muille poliittisille reaktioille pitemmällä aikavälillä. Etenkin pyritään kytkemään yhteen komission aloitteita, joita ovat lasten turvallisuutta internetissä parantamaan muodostettu koalitio (Better Internet for Kids Coalition) 11, tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän raportin 12 mahdolliset jatkotoimet sekä itsesääntelyä koskeviin aloitteisiin liittyvä työ. 2. KASVU JA INNOVOINTI Vuonna 2012 kaikkiaan 22 prosenttia EU:n kansalaisista käytti internetiä mobiililaitteen avulla 13. Vuonna 2016 suurimman osan internetin liikenteestä ennakoidaan olevan videota ja valtaosan IP-liikenteestä kanavoituvan pääasiassa WiFi-verkkojen ja mobiililaitteiden kautta 14. Avainlukuja audiovisuaalisen sisällön kulutus siirtymässä verkkoon Kuluttajat käyttivät digitaaliseen videoon (internetin kautta tarjottaviin elokuviin ja TVsarjoihin) 364,4 miljoonaa euroa vuonna 2011 (lisäystä 41,8 % vuodesta 2010) Euroopassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi), EUVL L 95, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, , s. 1 16). Esim. yleispalveludirektiivin 31 artikla, radiotaajuuspolitiikka ja käyttöoikeusdirektiivin 6 artikla. Eurostat 2012 Individuals Mobile Internet access (isoc_ci_im_i). International Video Federation Yearbook FI 4 FI

14 fyysisten ja digitaalisten videoiden markkinoilla, joiden arvo oli 9493,8 miljoonaa euroa (vähennystä 4,6 % vuodesta 2010) 15. Maksutelevisio-operaattoreiden tilausvideopalvelujen tyydyttämätön kysyntä jäsenvaltioiden rajojen yli on arviolta miljoonaa euroa vuosittain 16. Internet-välitteisen videon käyttäjien määrän odotetaan kasvavan koko maailmassa 1,5 miljardiin vuoteen 2016 mennessä, kun vastaava luku oli 792 miljoonaa vuonna EU:ssa oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 306 yksittäistä tilausvideopalvelua (VoD) 18. YouTubeen ladataan 72 tuntia videota minuutissa. Laitevalmistajille ja teknologian kehittäjille tarjoutuu mahdollisuuksia tuoda kasvaville markkinoille innovatiivisia laitteita, joissa hyödynnetään esimerkiksi helppokäyttöisiä käyttöliittymiä ja esteettömyysratkaisuja. Verkko-operaattorit voivat odottaa kaistanleveyden kysynnän kasvavan, mikä vaikuttaa positiivisesti investointeihin nopeisiin verkkoihin. Sisällöntuottajat voivat löytää uusia tapoja tuoda sisältönsä mahdollisimman laajan yleisön ulottuville ja kokeilla luovia tapoja tuottaa ja tarjota sisältöä. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat saada käyttöön lisää jakelukanavia 19 sisältönsä jakelua varten ja kehittää pidemmälle vuorovaikutteista tarjontaansa. Tämän potentiaalin toteutumisen edellytyksinä ovat kasvun kannalta tarpeeksi suuret markkinat, kilpailuun perustuva toimintaympäristö, valmius muuttaa liiketoimintamalleja, yhteentoimivuus ja riittävä infrastruktuuri. Voidakseen muokata internet-vetoista median tulevaisuutta Euroopan on huolehdittava näiden edellytysten olemassaolosta ja edistettävä samalla arvoja, joihin audiovisuaalisten mediapalvelujen sääntely pohjautuu Markkinanäkökohdat EU:lle ominainen kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on potentiaalinen kilpailuetu maailmanmarkkinoilla, mutta sitä on pidetty myös haasteellisena verkostovaikutusten leimaamassa ympäristössä. Verkostovaikutukset voivat media- ja internet-maailmassa muodostaa merkittävän suhteellisen edun rajattomilla markkinoilla laillisesti toimiville operaattoreille, jotka voivat niiden ansiosta koota mittavia budjetteja ja hyödyntää mittakaavaetuja. Uudet tulokkaat, jotka tarjoavat audiovisuaalista sisältöä verkossa ilman sisällön käyttöön liittyviä alueellisia rajoituksia, voivat saada EU:n 368 miljoonaa internetin käyttäjää 20 potentiaalisiksi asiakkaikseen ja näin tarjota haasteen perinteisille toimijoille. Tämä usein onnistuu amerikkalaisilta toimijoilta, joita on tullut EU:n hajanaisille markkinoille menestyksekkäästi European Audiovisual Observatory; lukuun sisältyvät kaikki jakelukanavat: puhtaasti internet-välitteiset palvelut, sähköinen myynti, videopelikonsolit, kaapeli, IPTV, erilliset digisovittimet, älypuhelimet, älytelevisiot ja Push VoD (satelliittivälitteiset ja digitaaliset maanpäälliset lähetykset) lukuun ottamatta itunes-sovelluksia ja Google Play App Storen sovelluksia. Tähän eivät sisälly arkistot, elokuvien esittelyfilmit, TV-sarjat, aikuisviihde, koulutus ja filmikanavien uusintaohjelmistot. Jakelukanavat voidaan integroida laitteeseen valmistusvaiheessa tai niitä voivat tarjota muut toimijat, kuten sähköisten viestintäpalvelujen operaattorit, kaapelioperaattorit, OTT-toimijat tai lähetystoiminnan harjoittajat. FI 5 FI

15 Euroopassa kuluttajakokemus verkossa saatavista audiovisuaalisista mediapalveluista on edelleen usein sellainen, että valinnanvaraa on rajoitetusti ja palveluihin pääsy heikkoa, usein maantieteellisten rajoitusten vuoksi. Älytelevisiosovelluksia rajoittavat yhä usein kansallisesti tehdyt asetukset ja valmistajien ennakkoon tekemät valinnat, ja pääsy muiden EU-maiden sisältöön on usein estetty 21. Teknologia auttaa ylittämään nämä esteet. Sisällöntuottajat, tekstitysten tuottajat ja tutkijat ovat alkaneet luoda alliansseja jakaakseen käytössään olevia kieliresursseja (esim. tuotantoyhtiöiden hallussa olevat tekstityskorpukset 22 ) ja -välineitä 23. Tulevaisuuden kuluttajakokemus a) Erasmus-vuottaan Lontoossa viettävällä puolalaisella opiskelijalla on pääsy kaikkeen Puolan operaattorien audiovisuaaliseen tarjontaan puolalaisella luottokortillaan aivan kuin kotona Krakovassa, koska puolalaiset palvelut ovat saatavilla myös Lontoossa. b) Hänen brittiläinen asuintoverinsa, joka kirjoittaa lopputyötään portugalilaisista elokuvaohjaajista, saa helposti käyttöönsä materiaalia portugalilaisilta audiovisuaalisen sisällön tuottajilta. Huonekaverukset katselevat usein yhdessä urheilutapahtumia eri EUmaista. Vihreällä kirjalla audiovisuaaliteosten verkkojakelusta pyrittiin valaisemaan pääasiassa tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä 24. Komissio julkaisee vihreään kirjaan liittyneen sidosryhmäkuulemisen tulokset vuonna Joulukuussa komissio vahvisti sitoumuksensa työskennellä nykyaikaisen tekijänoikeussäännöstön aikaansaamiseksi ja sopi kahdesta rinnakkaisesta toimintalinjasta: sidosryhmien kanssa vuonna 2013 käytävästä jäsennellystä vuoropuhelusta sellaisissa kysymyksissä (mm. sisällön siirrettävyys ja audiovisuaalisten teosten saanti rajojen yli), joissa on tarpeen edetä nopeasti, sekä markkinatutkimuksista, vaikutusarvioinneista ja oikeudellisten tekstien laadinnasta, jotta vuonna 2014 voidaan tehdä päätös siitä, onko syytä antaa lainsäädännön uudistusehdotuksia 26. Tekijänoikeuskysymyksiä ei sen vuoksi tarkastella lähemmin tässä vihreässä kirjassa. Tarjonnan näkökulmasta tämän päivän mediamaailmaa hallitsee kilpailu kuluttajien huomiosta. Markkinatoimijat (esim. maksutelevisio-operaattorit, kaupallisen ja julkisen maksuttoman lähetystoiminnan harjoittajat, tilausvideojakelijat ja laitevalmistajat) pyrkivät erottumaan tarjonnasta premium-sisällöllä ja houkuttelevalla sisällöllä, myös yksinoikeuksien pohjalta tai helppokäyttöisten käyttöliittymien avulla. Määrällisesti lisääntyvä ja monipuolistuva tarjonta muuttaa viihteen toimintaympäristöä Study on the economic potential of cross-border pay-to-view audiovisual media services, TNS opinion, Plum, the futures company Study prepared on behalf of the European Commission tammikuu Tekstitysyritysten tai elokuvatuottajien ja -jakelijoiden hallussa on laajoja tekstityskorpuksia (tietokantoja), usein samat käännökset monilla eri kielillä. Tämä on arvokasta aineistoa räätälöityjen konekääntämisjärjestelmien kehittämiseksi. Esim. SUMAT ( SAVAS ( ja ICT-työohjelma 2013, s Vihreä kirja audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin, KOM(2011) 427 lopullinen. Komission tiedonanto sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla, COM(2012) 789 final. Tarkasteltavina ovat seuraavat seikat: alueperiaate sisämarkkinoilla, tekijänoikeuksien yhdenmukaistaminen sekä niitä koskevat rajoitukset ja poikkeukset digitaaliympäristössä, EU:n tekijänoikeusmarkkinoiden pirstaleisuus sekä tekijänoikeuksien soveltamisen valvonnan tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen samalla kun korostetaan sen oikeutusta osana laajempaa tekijänoikeusuudistusta. FI 6 FI

16 EU:n lähetystoiminnan harjoittajat investoivat vuonna noin kolmasosan tuloistaan sisältöön. Lähetystoiminnan harjoittajien EU:ssa ohjelmistoihin käyttämästä 34,5 miljardista eurosta noin 15,6 miljardia käytettiin oikeuksien hankkimiseen 5,8 miljardia euroa urheilutapahtumien lähetysoikeuksiin ja 9,8 miljardia euroa elokuva- ja TVohjelmahankintoihin 28. Suosituin sisältö eli premium-sisältö (suuret urheilutapahtumat ja hiljattain levitykseen tulleet menestyselokuvat) aiheuttavat suurta kysyntää ja merkittäviä tuloja audiovisuaalialalla. BT:n tarjous Englannin valioliigan jalkapallo-ottelujen televisioinnista kolmeksi vuodeksi pelikaudesta alkaen johti ennätysmäiseen 3 miljardin punnan sopimukseen, 71 prosenttia kalliimpaan 29 kuin edellisellä kolmella pelikaudella. Yhdysvalloissa Netflix käytti arviolta 4,8 miljardia dollaria suoratoistosisällön hankintaan Menestyminen saattaa riippua siihen, miten jatkuvapohjaisesti tällaista sisältöä voidaan tarjota katsojille. Sisällöntarjoajat ovat jakelukanavien operaattoreiden kanssa tekemiensä yksinoikeussopimusten turvin voineet kuolettaa investointinsa, mutta yksinoikeussopimukset voivat toisaalta rajoittaa kolmansien osapuolten mahdollisuuksia tarjota tällaista sisältöä yleisölleen. Ne voivat toimia esteenä uusien toimijoiden markkinoilletulolle. Lisäksi silloin, kun jakelukanavat saavuttavat suuren suosion käyttäjien keskuudessa ja niistä tulee sisällöntuottajien keskeinen keino saavuttaa yleisö, voi syntyä huoli siitä, että nämä lähetyskanavat suosivat tiettyjä yrityksiä tai vertikaalisesti integroituneiden yritysten tapauksessa omia palvelujaan. Näiden jakelukanavien käytössä on myös laaja määrä käyttäjätietoja, mikä voi antaa niille lisäkilpailuedun 30. Eräät jäsenvaltiot, esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, ovat arvioineet tarvetta asettaa tukkutason ennakkovelvoitteita ylimpien liiga- ja divisioonatasojen urheilutapahtumien ja ensiesitykseen tulevien Hollywoodelokuvien oikeuksien myynnille, koska tätä pidetään välttämättömänä kilpailijoiden liiketoiminnan elinkelpoisuuden kannalta. EU:n kilpailusääntöjä voidaan soveltaa kansallisella ja Euroopan tasolla mahdolliseen markkinavoiman väärinkäyttöön olosuhteissa, joissa yritys on määräävässä asemassa merkityksellisillä markkinoilla. Tässä yhteydessä on tarpeen varmistaa, että markkinat voivat toimia nopeasti ja tehokkaasti jatkuvasti konvergoituvassa ympäristössä. Komissio on useita kertoja puuttunut tilanteeseen kilpailun takaamiseksi urheilutapahtumien mediaoikeuksien yhteismyynnissä 31. Se on fuusiotapausten yhteydessä hyväksynyt korjaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että suosituimman elokuvasisällön ja urheilutapahtumien lähetysoikeudet pysyvät saatavilla 32. Tässä yhteydessä voidaan myös panna merkille lisenssien epäämisiin liittyvä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö 33. Se, että määräävässä markkina-asemassa oleva oikeuksien haltija epää käyttöoikeuden tuotteeseen tai palveluun, joka on välttämätön tietyn toiminnan harjoittamiseksi markkinoilla, voi olla Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Ensimmäinen kertomus direktiivin 2010/13/EU 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta vuosina : Eurooppalaisten teosten edistäminen tilattavissa ja aikataulun mukaan välitettävissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa EU:ssa, COM(2012) 522. Eurooppalaisten teosten edistämistä audiovisuaalisista mediapalveluissa koskevien AVMS-direktiivin säännösten täytäntöönpanoa koskevan tutkimuksen loppuraportti, Ks. myös kohta 3.1 tietosuojasta. Asia COMP/ Englannin jalkapalloliiton valioliigan mediaoikeuksien yhteismyynti, asia COMP//37.214, ja Saksan Bundesliigan lähetysoikeuksien yhteismarkkinointi ja COMP/ UEFA:n Mestarien liigan kaupallisten oikeuksien yhteismyynti. Asia COMP/M.2876 Newscorp//Telepiù. Asia C-418/01 IMS Health, C-418/01, GmbH & Co. OHG v. NDC Health GmbH & Co. KG, Kok. 2004, I FI 7 FI

17 määräävän aseman väärinkäyttöä, jos tämä epääminen estää sellaisen uuden tuotteen markkinoilletulon, jolla olisi mahdollista kulutuskysyntää, jos epääminen on perusteeton ja jos sen vaikutuksesta kilpailu estyy toissijaisilla markkinoilla. Unionin tuomioistuin on myös todennut Englannin valioliigaa koskevassa asiassa, että vaikka EU:n kilpailulainsäädäntö ei estä oikeuksien haltijaa myöntämästä yhdelle lisenssinsaajalle urheilutapahtuman yksinoikeudellisia lähetysoikeuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, oikeuksien haltija ei voi kieltää yksinoikeutettua lisenssinhaltijaa tarjoamasta kyseisen urheilutapahtuman lähetyspalveluja rajojen yli 34. Tähän on syynä se, että tällaisen kiellon myötä lisenssinsaajalle voitaisiin myöntää ehdoton alueellinen yksinoikeus lisenssin kattamalla alueella, mikä eliminoisi lähetystoiminnan harjoittajien välisen kilpailun ja lohkoisi sisämarkkinat yksinoikeuksien kattavuuden mukaan. Kilpailunäkökohtia liittyy myös julkisten yleisradioyhtiöiden toiminnan rahoittamiseen. Julkiset yleisradioyhtiöt laajentavat usein toimintaansa verkkomaailmaan sovellusten tai internet-sivustojen avulla. Osa toimijoista pitää tätä tervetulleena, mutta toiset katsovat, että tämä toiminta kilpailee niiden oman kaupallisen, julkista rahoitusta saamattoman tarjonnan kanssa. Komissio antoi vuonna 2009 tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan ottaen huomioon uuden teknologian kehitys, muun muassa jakelukanavien ja -teknologioiden moninkertaistuminen. Tiedonannossa peräänkuulutetaan ennakkoarvioinnin ( ex ante test ) käyttöönottoa. Tämä edellyttää julkisen kuulemisen järjestämistä merkittävistä julkisten yleisradioyhtiöiden uusista palveluista, jotta jäsenvaltio voisi arvioida uuden palvelun vaikutuksen markkinoihin ja punnita sitä palvelun yhteiskunnallisen arvon perusteella. KYSYMYKSET JULKISTA KUULEMISTA VARTEN: (1) Mihin tekijöihin perustuu se, että yhdysvaltalaiset yritykset voivat menestyä hajanaisilla EU:n markkinoilla kieli- ja kulttuuriesteistä huolimatta samalla, kun monet EU:n yritykset joutuvat ponnistelemaan menestyäkseen? Mitkä tekijät haittaavat EU:n yritysten menestymistä? (2) Mitkä tekijät vaikuttavat suosituimman ohjelmasisällön (premium-sisällön) saatavuuteen? Liittyykö premium-sisältöön tällä hetkellä tukkutason käytäntöjä, jotka vaikuttavat markkinoille pääsyyn ja kestävään liiketoimintaan? Jos liittyy, mikä on niiden vaikutus kuluttajiin? Tarvitaanko nykyisiä kilpailusääntöjä pidemmälle meneviä sääntelyllisiä toimia? (3) Onko jakelukanaviin pääsylle olemassa esteitä, jotka edellyttävät sääntelyllisiä toimia? 2.2. Rahoitusmallit Etenevä konvergenssi, muuttuva kuluttajakäyttäytyminen 35 vaikuttavat audiovisuaalisen tuotannon rahoittamiseen. ja uudet liiketoimintamallit Yhdistetyt asiat C-403/08 ja C-429/08 Football Association Premier League Ltd et al v. QC Leisure & Others Karen Murphy v. Media Protection Services Ltd, tuomio Ks. myös komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin, , s. 7. Vuosina DVD-levyjen kuluttajamyynti laski 7,7 prosenttia ja tilausvideoiden kasvoi 20,1 prosenttia 1,2 miljardiin euroon. The European Video Yearbook, 2012, s. 7. Vuosina Yhdistyneessä kuningaskunnassa videoiden katseluaika internetissä yli kaksinkertaistui 31 minuuttiin/päivä ja Ranskassa kasvoi 104 prosenttia 24 minuuttiin/päivä. Lähde: Cimscore. FI 8 FI

18 Televisio-ohjelmien ja sarjojen formaateilla 36 käydään yhä enemmän kauppaa Euroopassa joskus paikallisiin mieltymyksiin mukauttaen ja niitä viedään myös muualla maailmaan 37. Tuotannoissa, joissa kieliesteet ovat matalampia, kuten lasten- tai dokumenttiohjelmissa, näyttäisi olevan mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä. Ammattimaisesti tuotettujen TVohjelmien lisäksi myös käyttäjien itsensä tuottama sisältö voi saavuttaa laajoja kohderyhmiä, mahdollisesti osana lähetystoiminnan harjoittajien lineaarista ohjelmistoa. Lisäksi OTTtoimijat voivat tarjota omia sarjojaan ja suoria TV-lähetyksiä sekä hankkia oikeuksia premium-sisältöön. Jäsenvaltiot ovat kehittäneet erilaisia tapoja edistää eurooppalaisia teoksia, myös erilaisia tapoja helpottaa niiden tuotantoa, rahoitusta ja levitystä laajemmalle yleisölle. AVMSdirektiivissä asetetaan pakollisia prosenttiosuuksia EU:n lähetystoiminnan harjoittajien lähettämille eurooppalaisille ja riippumattomille teoksille. Ei-lineaarisissa mediapalveluissa velvoite edistää eurooppalaisia teoksia on muotoiltu joustavammin ja lähetystoiminnan harjoittajilta ja tilauspalvelujen tarjoajilta on mahdollista vaatia rahoitusosuuksia eurooppalaisten teosten tuotannon tukemiseksi. Vaikka jäsenvaltiot ovat kaiken kaikkiaan täyttäneet nykyiset lakisääteiset vaatimukset, ne keskittävät toimensa kotimaisiin tuotantoihin. Muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten osuus on vain 8,1 prosenttia 38 EU:n lähetystunneista. Tilausvideokanavien taholla ilmenevä suuntaus investoida alkuperäiseen sisältöön osoittaa, että nämä uudet toimijat ovat potentiaalisia uusia investoijia audiovisuaaliselle sisällölle. Kun otetaan huomioon tilausvideopalvelujen dynaaminen kasvu ja lähetystoiminnan harjoittajien tämänhetkinen rahoitusosuus eurooppalaisten teosten tuotannossa, joissain jäsenvaltioissa keskustellaan internetiin perustuvien uusien toimijoiden osallistumisesta sellaisen sisällön rahoittamiseen, jonka hyödyntämisessä ne ovat suoraan mukana. Tämä saattaa nostaa esille erityisiä ongelmia liittyen Euroopan ulkopuolisilta toimijoilta saataviin osuuksiin. KYSYMYKSET JULKISTA KUULEMISTA VARTEN: (4) Ovatko nykyiset AVMS-direktiivin vaatimukset paras tapa edistää eurooppalaisten teosten luomista, levitystä, saatavuutta ja menestymistä markkinoilla? (5) Miten konvergenssi ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen vaikuttavat sisällön rahoittamisen nykyiseen järjestelmään? Miten eri toimijat osallistuvat rahoittamiseen uudessa arvoketjussa? 2.3. Internet-valmiin television yhteentoimivuus Internet-valmiit TV-laitteet ja -palvelut ( connected TV ) ovat riippuvaisia erilaisista lähetystoiminnan, tietotekniikan ja televiestinnän standardeista 39. Konvergenssi avaa uudelleen kysymyksen siitä, mikä lähestymistapa standardointiin pitäisi omaksua pitäen Ks. alaviite 27: Eurooppalaisten teosten edistämistä koskevien AVMS-direktiivin säännösten täytäntöönpanoa koskevan tutkimuksen mukaan vuosina Euroopasta vietiin Pohjois- Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan ohjelmaformaatteja lähetystunnin edestä ja Euroopan sisällä ohjelmaformaatteja vietiin maasta toiseen lähetystunnin edestä. Euroopasta Pohjois- Amerikkaan vietyjä ohjelmaformaatteja oli yhteensä tuntia ja Pohjois-Amerikasta Eurooppaan tuotuja tuntia. Kaikkialle maailmaan viedyistä ja paikallisesti mukautetuista formaateista voidaan esimerkkeinä mainita ohjelmat Haluatko miljonääriksi? ja Ota tai jätä sekä sarjat Rikos ( The Killing ) ja Silta ( The Bridge ). Ks. alaviite 27. Näihin kuuluvat DVB-standardit ja internet-protokolla sisällön välittämistä varten. Muut, kuten MPEG 25 ja HTML-5 (sisällön esittäminen), voivat käydä yhä tärkeämmiksi tulevaisuudessa. FI 9 FI

19 mielessä sekä sen edut (mittakaavaedut ja yhteentoimivuuden mahdollistaminen) että sen haitat (riski innovoinnin tyrehtymisestä). HbbTV on ETSI:n standardi, jota monet lähetystoiminnan harjoittajat, sisällöntarjoajat, verkot ja kuluttajalaitteiden valmistajat soveltavat Euroopassa 40 TV-lähetysten ja laajakaistasisällön yhdistämiseksi. HbbTV:n mahdollistamiin toimintoihin 41 kuuluu laajakaistasisällön käyttö TV-signaalin kautta. Toinen lähestymistapa on täysimittainen alustaratkaisu, jossa lähetysyhtiöt ja verkko-operaattorit toimivat yhteistyössä, esimerkkinä Yhdistyneen kuningaskunnan YouView 42. Italiassa internet-televisioissa käytetään lähinnä historiallisista syistä MHP-standardia 43. Näyttää siltä, ettei yhdessä jäsenvaltiossa ostetun internet-valmiin television asetuksia useinkaan pääse muuttamaan, jotta se voisi vastaanottaa palveluja muista jäsenvaltioista 44, eikä se useinkaan voi reagoida toisesta jäsenvaltiosta laillisesti lähetetyn TV-signaalin sisältämään linkkiin internet-sisältöön. Jotkin valmistajat saattavat konfiguroida laitteitaan rajoittaakseen niissä käytettävien palvelujen ja sovellusten valikoimaa. Eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet HbbTV:hen perustuvia kansallisia eritelmiä, joihin perustuvat sovellukset eivät kaikissa tapauksissa ole täysin yhteensopivia muissa maissa käytettävien laitteiden kanssa. Lisäksi laitteiden käyttö edellyttää joissain tapauksissa erityisiä teknisiä mekanismeja (esim. digitaalisten oikeuksien hallinta eli DRM) kansallisten toimijoiden odotuksiin vastaamiseksi. Sovellusten kehittäjien kannalta käytössä olevat erilaiset standardit merkitsevät sitä, että niiden koodattava tuotteensa uudestaan eri laitteita varten 45. KYSYMYKSET JULKISTA KUULEMISTA VARTEN: (6) Tarvitaanko EU:n toimintaa jo vallitsevan tai mahdollisen hajanaisuuden estämiseksi ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi rajojen yli? Onko markkinoilla tarpeen päivittää standardeja tai kehittää uusia? 2.4. Infrastruktuuri ja taajuudet Kun useita audiovisuaalisten sisältövirtoja välitetään (ultra)teräväpiirtolähetyksinä, myös rinnakkaisessa käytössä ja 3D:nä, taajuustarpeen odotetaan kompressointitekniikoiden kehittyessäkin kasvavan niin, että internet-yhteyksiltä edellytetään jopa 100 Mbit/s:n tai sitäkin suurempia nopeuksia. Komissio on esittänyt kattavan politiikan laajakaistan kehityksen tukemiseksi Euroopan digitaalistrategiassa 46 ja ehdottanut Verkkojen Eurooppa -välinettä kohdennettujen infrastruktuuri-investointien edistämiseksi Euroopan tasolla Tätä kirjoitettaessa HbbTV on säännöllisessä käytössä Tšekissä, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Puolassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Itävalta, Suomi, Norja, Ruotsi ja Turkki ovat joko ilmoittaneet aikovansa ottaa HbbTV:n käyttöön tai kokeilevat sitä parhaillaan. Kiinnostusta on myös Euroopan ulkopuolella. Olemassa on myös HbbTV-standardiin perustuvia verkko-operaattorien ja valmistajien portaaleja sekä riippumattomia sovelluksia. YouView käynnistettiin heinäkuussa 2012 useista yhdessä toimivista yrityksistä muodostuvana ekosysteeminä. Muiden vertikaalisten markkina-alustojen tapaan sillä ei ole täysin standardoitua arkkitehtuuria. MHP-standardia (Multimedia Home Platform) voidaan luonnehtia sarjaksi ohjeita, jotka kertovat digitaalisen TV-vastaanottimen käyttöjärjestelmälle, miten sen vastaanottaman vuorovaikutteisen TVsovelluksen kanssa menetellään. Tästä on keskusteltu sidosryhmien kanssa pidetyissä kokouksissa. Monet toimijat pyrkivät ratkaisemaan tätä kysymystä, esim. ja Open IPTV Forum. FI 10 FI

20 Komissio on myös hiljattain järjestänyt julkisen sidosryhmäkuulemisen tietyistä läpinäkyvyyden, liikenteenhallinnan ja palveluntarjoajan vaihtamisen näkökohdista avoimessa internetissä 48 ja aikoo antaa lisäohjeistusta tästä asiasta. Lähetystoiminnan harjoittajien käyttöön osoitetut taajuudet ovat arvokas yleishyödyllinen resurssi, joka mahdollistaa näiden ja muiden toimijoiden ohjelmatuotannon. On kuitenkin todettu, että saataisiin suuri nettohyöty osoittamalla osa analogisten lähetysten lopettamisen myötä vapautuneesta taajuusylijäämästä 800 MHz:n taajuusalue langattomien laajakaistayhteyksien kehittämiseen etäisillä alueilla. Tämä vahvistettiin radiotaajuuspoliittisessa ohjelmassa 49, jossa asetettiin tavoitteeksi varata Mhz:n verran taajuuksia langatonta laajakaistaa varten, mikä edelleen lisää painetta käytettävissä olevia taajuusresursseja kohtaan. Taajuusresurssit voivat helpottaa audiovisuaalisen sisällön maanpäällistä ja satelliittivälitteistä välitystä ja vuorovaikutteisia toimintoja, joita tarvitaan sisällön jakeluun ja oheispalveluihin. Konvergenssi nostaa esiin kysymyksen maanpäällisen lähetystoiminnan tulevasta roolista tällaisten palvelujen tarjoamisessa. Alan toimijat pyrkivät yhä enemmän löytämään yhdistelmämalleja, jossa yhdistyvät laajakaistan edut tilattavan sisällön yksilöllisissä valintamahdollisuuksissa ja TV-lähetystoiminnan tehokkuus sisällön (esim. urheilu- tai viihdetapahtumien suorien lähetysten) tarjoamisessa samanaikaisesti laajalle yleisölle. KYSYMYKSET JULKISTA KUULEMISTA VARTEN: (7) Miten merkityksellisiä ovat sisältöä välittävien eri jakelukanavien (esim. maanpäällinen ja satelliittivälitteinen lähetystoiminta, kiinteä laajakaista (ml. kaapeli) ja mobiililaajakaista) erot kuluttajakokemuksen ja yleisen edun mukaisten velvoitteiden kannalta? (8) Mitkä taajuuksien allokointi- ja yhteiskäyttömallit voivat tarjota kehittymismahdollisuuksia samoilla taajuusalueilla toimivalle lähetystoiminnalle, mobiililaajakaistalle ja muille sovelluksille (esim. ohjelmantekoon tarvittava laitteisto)? (9) Mitä erityisiä taajuuksiin liittyviä tutkimustarpeita on otettava huomioon tällaisen kehityksen helpottamiseksi? 3. ARVOT Audiovisuaalisia mediapalveluja Euroopassa pohjustavat arvot ovat johtaneet sääntöihin, joilla tuetaan sananvapautta, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kulttuurista monimuotoisuutta 50, henkilötietojen suojaa ja kuluttajansuojaa myös muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä, kuten alaikäiset ja vammaiset. Haasteena on edistää näiden arvojen kunnioittamista konvergoituneessa ympäristössä tarkoituksenmukaisten poliittisten valintojen avulla Sääntelykehys Audiovisuaalisten mediapalvelujen EU-sääntelyn pääasiallisen lähtökohdan muodostavat sisämarkkinat, ydinajatuksenaan alkuperämaan periaate. Näillä eurooppalaisilla TVtoiminnan sisämarkkinoilla sovelletaan vähimmäissääntöjä, jotka kattavat tietyt näkökohdat, Tämä on SEUT-sopimuksen 167 artiklan mukaisesti suojeltava lähtökohtainen arvo. FI 11 FI

21 kuten mainonnan, alaikäisten suojelun ja eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistämisen. AVMS-direktiivin teknologianeutraali lähestymistapa merkitsee sitä, että samoja palveluja säännellään samalla tavalla riippumatta laitteesta, jossa ne kulutetaan. AVMS-direktiivissä erotetaan toisistaan lineaariset palvelut (televisiolähetykset) ja ei-lineaariset (tilattavat 51 ) palvelut. Ero tehdään, koska tilattavat palvelut ovat paljon enemmän kuluttajan hallinnassa, minkä vuoksi vähemmän tiukka sääntely on niissä perusteltua tietyillä osa-alueilla. AVMS-direktiivin sääntöjä sovelletaan vain mediapalvelun tarjoajiin. Mediapalvelun tarjoajan määritelmä perustuu toimituksellisen vastuun käsitteeseen 52. Niin kauan kuin palveluntarjoaja on vastuussa sisällön valinnasta ja määrää siitä, millä tavalla se organisoidaan, sen palveluihin sovelletaan AVMS-direktiiviä, vaikka sen sisältö välitettäisiin internetissä. Lineaariset ja ei-lineaariset palvelut tulevat vastedes kilpailemaan yhä enemmän samalla katseluruudulla, joskus jopa tarjoamalla kahden välityskanavan kautta saman sisällön saman yleisön huomiosta kilpaillen. Kun esiin nousee uusia tilattavan sisällön muotoja, jotka muistuttavat enemmänkin passiivista lineaarisen sisällön kuluttamista, lineaaristen ja eilineaaristen palvelujen ero saattaa kuluttajan näkökulmasta hämärtyä. Jos saman sisällön lineaarisen ja ei-lineaarisen tarjonnan katsottaisiin konvergoituneessa ympäristössä kilpailevan keskenään, niihin tällä hetkellä sovellettavien sääntöjen erot voisivat kiistatta vääristää tätä suhdetta. Toisaalta jos käyttäjät pitävät tärkeänä sitä, missä määrin palvelu on heidän hallittavissaan, säännöt olisi tietyssä mielessä loogista pitää erilaisina. Tämä vaatii poliittisilta päättäjiltä pohdintaa siitä, millä tavoin nämä muutokset vaikuttavat sekä kuluttajien näkemyksiin heidän saamastaan palvelusta että nykyisten sääntöjen toimivuuteen. AVMS-direktiiviä sovelletaan vain EU:n lainkäyttövaltaan kuuluviin palveluntarjoajiin. Satelliittivälitteiset audiovisuaaliset mediapalvelut kuuluvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos niissä käytettävä maa-satelliittiyhteys sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa tai niissä käytetään kyseiselle jäsenvaltiolla kuuluvaa satelliittikapasiteettia 53. Näitä sääntöjä ei sovelleta sellaiseen internet-välitteiseen sisältöön, joka on peräisin EU:n ulkopuolisista maista mutta suunnattu EU:n yleisölle. Kun mediapalveluja on yhä enemmän saatavilla EU:n ulkopuolelta internetin ja satelliitin välityksellä, lainkäyttövallan ulottaminen näihin palveluihin synnyttäisi tarpeen ratkaista toimivallan päällekkäisyyteen liittyvät kysymykset. Vastaavista kysymyksistä keskustellaan parhaillaan tietosuojan alalla. Ei-lineaaristen palvelujen tarjoamisesta on myös voimassa, mitä säädetään sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä. Konvergenssiympäristössä kyseisen direktiivin suhde AVMS-direktiiviin käy näkyvämmäksi 54. Sama pätee myös tietosuojalainsäädäntöön, koska uusien palvelujen toiminta edellyttää usein henkilötietojen käsittelyä, vaikka käyttäjät eivät AVMS-direktiivin 1 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaan tilattavalla audiovisuaalisella mediapalvelulla (ei-lineaarinen audiovisuaalinen mediapalvelu) tarkoitetaan audiovisuaalista mediapalvelua, jonka mediapalvelun tarjoaja tarjoaa ohjelmien katselemiseksi käyttäjän valitsemana ajankohtana ja käyttäjän omasta pyynnöstä mediapalvelun tarjoajan valikoimista ohjelmista tehdyn luettelon pohjalta. Mediapalvelun tarjoajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimituksellinen vastuu audiovisuaalisen mediapalvelun audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja joka määrää siitä, millä tavalla sisältö organisoidaan (AVMS-direktiivin 1 artiklan 1 kohdan d alakohta). Tämä sulkee pois luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ainoastaan välittävät ohjelmia, joista toimituksellisessa vastuussa on kolmas osapuoli. AVMS-direktiivin 2 artiklan 4 kohta. Ks. erityisesti sisämarkkinalauseke 3 artiklassa sekä 4 ja 6 8 artikla. FI 12 FI

22 ole aina täysin tietoisia henkilötietojen keräämisestä ja käsittelystä. Heti kun audiovisuaalisten mediapalvelujen kuluttamisen aikana syntyvät tiedot voidaan liittää johonkin tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön, ne ovat henkilötietoja ja kuuluvat EU:n tietosuojadirektiivin (95/46/EY) soveltamisalaan 55. Toinen tältä kannalta merkittävä sääntelyn kohde on kuluttajansuoja 56. Internetin globaalin ja monimutkaisen luonteen vuoksi itsesääntelyä voidaan pitää sopivana täydennyksenä varsinaiselle sääntelylle. Komissio käynnisti vuonna 2012 yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa prosessin 57 käytännesääntöjen kehittämiseksi itse- ja yhteissääntelyä varten. Tämä on johtanut periaatteiden laadintaan paremmalle itse- ja yhteissääntelylle tavoitteena varmistaa suurempi tuloksekkuus 58. Niitä olisi pidettävä vertailukohtana AVMS-direktiivissä jo mainituille itse- ja yhteissääntelyprosesseille 59. Asteittain konvergoituvassa maailmassa myös medialukutaito muodostuu tärkeäksi yleisölle iästä riippumatta. Komissio on kehittänyt useita medialukutaitoon liittyviä toimintalinjoja AVMS-direktiiviin 60 sisältyvien lisäksi. Medialukutaito määritellään taidoksi käyttää medioita, ymmärtää ja arvioida kriittisesti medioiden ja mediasisältöjen eri puolia sekä viestiä erilaisissa yhteyksissä 61. KYSYMYKSET JULKISTA KUULEMISTA VARTEN: (10) Onko mediakonvergenssin vuoksi olemassa näyttöä siitä, että lineaarisiin ja eilineaarisiin palveluihin sovellettavien sääntöjen väliset erot aiheuttavat markkinoiden vääristymistä? Jos on, mikä olisi paras tapa ratkaista nämä vääristymät suojellen arvoja, joihin audiovisuaalisten mediapalvelujen EU-sääntelykehys pohjautuu. (11) Onko audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien määritelmää ja/tai AVMSdirektiivin soveltamisalaa tarpeen muuttaa, jotta kaikkia tai osaa AVMS-direktiivin velvoitteista voitaisiin soveltaa myös sellaisiin tahoihin, jotka tällä hetkellä jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle, tai onko olemassa muita tapoja suojella arvoja? Millä aloilla voitaisiin painottaa itse- tai yhteissääntelyä? (12) Miten audiovisuaalialan sääntelyllisen lähestymistavan muuttaminen vaikuttaisi alkuperämaan periaatteeseen ja sitä kautta sisämarkkinoihin? Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, , s. 31). Esimerkiksi sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY suojaa kuluttajia harhaanjohtavalta tai aggressiiviselta markkinoinnilta ja varmistaa, että EU:ssa toimivien kauppiaiden väittämät ovat selkeitä, paikkansapitäviä ja oikeaksi osoitettuja, ja kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä 2011/83/EU säännellään useita kuluttajien oikeuksien osa-alueita ja yhdenmukaistetaan joitakin niistä. Verkosta ladattavan tai verkossa esitettävän digitaalisia tuotteita koskevan tiedon on sisällettävä selkeät tiedot esimerkiksi yhteentoimivuudesta ja toiminnallisuudesta. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi , KOM (2011) 681 lopullinen, 4,7 artikla. 33 artikla. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä eurooppalainen toimintamalli, KOM (2007) 833 lopullinen. FI 13 FI