BIOKAASUN JAKELUN ALUEELLINEN SELVITTÄMINEN KESKI-SUOMEN VUODEN 2015 BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASUN JAKELUN ALUEELLINEN SELVITTÄMINEN KESKI-SUOMEN VUODEN 2015 BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI"

Transkriptio

1 BIOKAASUN JAKELUN ALUEELLINEN SELVITTÄMINEN KESKI-SUOMEN VUODEN 2015 BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Saana Ahonen Veli-Heikki Vänttinen Saija Rasi Jukka Rintala Bio- ja ympäristötieteiden laitos Sini Eronen Antti Saari Franziska Wagner Tiina Onkila Hanna-Leena Pesonen Taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Joulukuu 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 BIOKAASUN PUHDISTAMINEN LIIKENNEPOLTTOAINEKÄYTTÖÖN KESKI- SUOMESSA Tavoite Biokaasun tuotantopotentiaali Keski-Suomessa Biokaasun puhdistus liikennepolttoaineeksi Vesiabsorptio Paineenvaihteluadsorptio (PSA) Biokaasun puhdistuksen kustannukset Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen kustannukset Biometaanin siirto ja jakelu Esimerkki biokaasun puhdistuksen ja jakelun kustannuksista Keski-Suomessa...12 POTENTIAALISTEN SUURKÄYTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖSTÄ KESKI-SUOMESSA Tavoite ja toteutus Biokaasun käytön mahdollisuudet potentiaalisten suurkäyttäjien näkökulmasta Biokaasun käytön haasteet potentiaalisten suurkäyttäjien näkökulmasta Tiivistelmä haastatteluiden tuloksista...18 VAIHTOEHTOISET LIIKETOIMINTAMALLIT JA LIIKETOIMINNAN KANNATTAVUUS Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit Asiakkaat Kaasuverkon rakentamisen ajoitus Tankkausasemien sijainti Liiketoiminnan kannattavuus Biokaasun jakelun liiketoimintamalli Keski-Suomessa...22 Viiteluettelo...24 Liite Liite

3 Johdanto Keski-Suomen tavoite on saavuttaa biokaasun 25 GWh liikennepolttoaineen käyttö vuoteen 2015 mennessä ja samanaikaisesti lisätä biokaasun vuosittaista käyttöä 25 GWh. Jyväskylän seudun nykyinen biokaasuntuotanto (Mustankorkean kaatopaikka, Nenäinniemen jäteveden puhdistamo sekä Kalmarin tila Laukaan Leppävedellä) on noin 26 GWh, mikä riittäisi yli 1300 henkilöauton tai 80 bussin/kuorma-auton polttoaineeksi. Jyväskylän ja Keski-Suomen (Jämsänkoski) alueelle on suunnitteilla uusia biokaasulaitoksia, joilla tuotantoa voidaan lisätä ja kompensoida kaatopaikkakaasun tuotannon odotettua vähenemistä. Hankkeen tavoitteena oli tehdä teknis-taloudellinen toteutussuunnitelma, jolla biokaasun liikennekäyttö Keski-Suomessa lisätään tasolle 25 GWh. Hanke on jaettu osiin; a) Biokaasun puhdistaminen liikennepolttoainekäyttöön Keski-Suomessa b) Potentiaalisten suurkäyttäjien näkemyksiä biokaasun liikennekäytöstä Keski-Suomessa sekä c) Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit ja liiketoiminnan kannattavuus. Selvitys on tehty "Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen" -hankkeessa, joka on rahoitettu pääosin Keski-Suomen liiton myöntämällä EAKR-rahoituksella 3

4 1. Tavoite BIOKAASUN PUHDISTAMINEN LIIKENNEPOLTTOAINEKÄYTTÖÖN KESKI-SUOMESSA Tämän osion tavoitteena oli selvittää ja verrata eri biokaasun puhdistusmenetelmiä biometaaniksi sekä selvittää biokaasun puhdistuksen kustannuksia ja laskea Keski- Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen kustannuksia. Lisäksi tavoitteena oli tutkia biokaasun siirron ja jakelun mahdollisuuksia ja kustannuksia Keski-Suomen alueella. 2. Biokaasun tuotantopotentiaali Keski-Suomessa Keski-Suomessa vuosittain muodostuvat ja biokaasun tuotantoon soveltuvat orgaaniset materiaalit on arvioitu Veli-Heikki Vänttisen Pro gradu työssä. Tutkimukseen valittiin anaerobiseen käsittelyyn soveltuvista orgaanisista materiaaleista kotieläinten lanta, viljojen viljelystä jäljelle jäävät oljet, pelloilla viljeltävä nurmi, jätevedenpuhdistamoiden liete, yhdyskunnista erilliskerätty biojäte sekä teollisuudessa muodostuvat orgaaniset sivutuotteet. Teoreettisesti tarkasteltuna Keski-Suomessa vuosittain syntyvän orgaanisen materiaalin määrä on t TS (Vänttinen 2009). Teknisessä tarkastelussa oletettiin, että yhdyskuntien ja teollisuuden jätemateriaalit voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa kokonaisuudessaan sekä maataloudessa muodostuvista materiaaleista (lanta ja olki) ja biokaasun tuotantoa varten tuotettavista energiakasveista teknisesti hyödynnettävissä oleva osuus. Teknisen tarkastelun perusteella Keski-Suomessa syntyy vuosittain noin t TS orgaanista ainesta (Vänttinen 2009). Oletettiin, että suuren kokoluokan biokaasulaitokset hyödyntäisivät yhdyskuntien ja teollisuuden jätemateriaaleja vähintään 5000 m 3 reaktoreissa ja pienen kokoluokan biokaasulaitoksissa käytettäisiin maatalouden materiaaleja (lantaa ja olkea) sekä energiakasveja (nurmi) vähintään 2000 m 3 reaktoreissa. Teknisen tarkastelun perusteella Keski-Suomen teknisen biokaasupotentiaalin tuottamiseen tarvittaisiin suuren kokoluokan biokaasureaktoreita (5000 m 3 ) yhteensä neljä kappaletta ja pienen kokoluokan biokaasureaktoreita (2000 m 3 ) yhteensä 95 kappaletta. Teknisen tarkastelun perusteella arvioitiin pienen kokoluokan biokaasulaitosten lukumäärät ja kokonaispolttoainetehot myös kuntakohtaisesti, jonka perusteella oli mahdollista arvioida kuntakohtaisia biokaasun tuotantomääriä ja biokaasun puhdistuksen kustannuksia (Vänttinen 2009). Keski-Suomen alueella olisi teknisesti mahdollista tuottaa noin 80 miljoonaa Nm 3 biokaasua vuodessa, josta 85 % tuotettaisiin pienen kokoluokan biokaasulaitoksissa (Taulukko 1). Keski-Suomessa vuosittain tuotettavan biokaasun primäärienergia olisi noin 480 GWh. Olettaen, että henkilöauto kuluttaa keskimäärin 8 m 3 metaania/100 km, ja että yhdellä henkilöautolla ajetaan vuodessa keskimäärin km (Lehtomäki ym. 2007), niin 480 GWh biokaasua ajaisi noin henkilöautoa vuodessa. 4

5 Taulukko 1. Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun määrä (tekninen potentiaali). Biokaasua Primäärienergia Nm 3 /vuosi MWh Pienen kokoluokan biokaasulaitokset Suuren kokoluokan biokaasulaitokset Mustankorkea Oy:n kaatopaikkakaasu Yhteensä Keski-Suomen teknisen biokaasun tuotantopotentiaalin perusteella arvioitiin biokaasun puhdistuslaitosten määriä yleisesti käytetyillä biokaasun puhdistuslaitosten kapasiteeteilla (Taulukko 2). Mitä suurempi puhdistuslaitoksen kapasiteetti, sitä vähemmän biokaasun puhdistuslaitoksia tarvitaan. Esimerkiksi Keski-Suomessa teknisen biokaasupotentiaalin puhdistukseen tarvittaisiin yhdeksäntoista kappaletta 500 Nm 3 /h biokaasua käsittelevää puhdistuslaitosta. Jotta 500 Nm 3 /h kaasuvirtaus ylittyy, tarvitaan joko noin 3 MW:n biokaasulaitos tai pienemmiltä biokaasulaitoksilta biokaasu tulee siirtää puhdistuslaitteistolle. Tällöin tulee miettiä, onko edullisempaa kuljettaa biokaasulaitokseen menevää materiaalia vai itse kaasua. Suuremmissa yksiköissä puhdistuskustannukset yleensä laskevat, mutta riippuen biokaasun tuotantolaitosten sijainnista, biokaasun siirtokustannukset saattavat kasvaa. Taulukko 2. Erikokoisten (Nm 3 biokaasua/h) biokaasun puhdistuslaitosten lukumäärät Keski-Suomen teknisen biokaasupotentiaalin hyödyntämiseksi. Puhdistuslaitoksen kapasiteetti Nm 3 /h biokaasua Laitosten lukumäärä Biokaasun puhdistus liikennepolttoaineeksi Raaka biokaasu on puhdistettava ennen kuin sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Käytännössä tämä tarkoittaa hiilidioksidin, rikkivedyn, ammoniakin, partikkeleiden ja veden poistamista. Puhdistettua biokaasua kutsutaan biometaaniksi, ja sitä voidaan käyttää polttoaineena kaikissa maakaasua käyttävissä laitteistoissa, kuten kaasuautoissa. Biokaasun puhdistus suoritetaan yleensä kahdessa vaiheessa. Pääpaino puhdistusprosessissa on hiilidioksidin poistamisessa, jolloin yleensä myös muita epäpuhtauksia poistuu biokaasusta. Jos muiden epäpuhtauksien kuten rikkivedyn erillinen poistaminen on tarpeen, se tehdään yleensä ennen hiilidioksidin poistamista (NSCA 2006). Hiilidioksidin poistaminen nostaa kaasun energiasisältöä ja lisää kaasun laadun tasaisuutta. Korkeampi lämpöarvo kaasussa myös pidentää ajosädettä suhteessa kaasun tilavuuteen. Tällä hetkellä käytetyimmät menetelmät hiilidioksidin poistoon ovat vesiabsorptio ja paineenvaihteluadsorptio. Muita tekniikoita ovat absorptio orgaanisilla liuottimilla, membraanisuodatus ja jäähdytysprosessit (Persson & Wellinger 2006). 5

6 3.1. Vesiabsorptio Hiilidioksidi ja rikkivety voidaan poistaa biokaasusta vesiabsorption avulla. Sekä CO 2 että H 2 S liukenevat paremmin veteen kuin metaani. Vesiabsorptiossa paineistettu biokaasu johdetaan absorptiokolonniin sen alaosasta ja paineistettu vesi yläosasta. Hiilidioksidi liukenee veteen, jolloin biokaasun metaanisisältö kasvaa. Puhdistettu biokaasu johdetaan ulos kolonnin yläosasta ja hiilidioksidia sisältävä vesi sen alaosasta (Persson ym. 2006, Petersson & Wellinger 2009). Ilman veden regenerointia vesi käytetään absorptioprosessissa vain kerran, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa epäpuhtauksista ennen ympäristöön johtamista. Vesi voidaan regeneroida painetta laskemalla, jolloin myös veteen mahdollisesti pieninä määrinä liuennut metaani on mahdollista kerätä talteen ja kierrättää takaisin prosessiin. Hiilidioksidi voidaan erottaa vedestä myös johtamalla siihen ilmaa. Regeneroinnin jälkeen vesi voidaan käyttää uudelleen prosessissa. Vesiabsorptio on erityisen kannattavaa kohteissa, joissa vettä on tarjolla edullisesti eikä veden regeneraatiota tarvitse suorittaa, kuten jätevedenpuhdistamoilla (Jönsson ym. 2003, Natural Resources Canada 2007, Petersson & Wellinger 2009) Paineenvaihteluadsorptio (PSA) Hiilidioksidi voidaan poistaa biokaasusta johtamalla kaasu esimerkiksi aktiivihiilen tai molekyyliseulan läpi, jolloin hiilidioksidi kiinnittyy adsorbentin pinnalle, ja puhdistettu kaasu kerätään talteen. Paineenvaihteluadsorptiossa adsorptio tapahtuu korkeassa paineessa ja adsorbentin regenerointi eli desorptio tapahtuu painetta laskemalla. Raaka biokaasu johdetaan paineistettuun säiliöön sen alaosasta, hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet kiinnittyvät adsorbtiomateriaalin pinnalle ja puhdistettu kaasu poistuu säiliön yläosasta. PSA-prosessissa on yleensä neljä tai useampia säiliöitä rinnakkain. Ainakin yksi säiliö on adsorptiovaiheessa, yksi desorptiovaiheessa, ja kahdessa painetta joko lasketaan tai nostetaan (Jönsson ym. 2003, Persson ym. 2006, Petersson & Wellinger 2009). PSAprosessilla biokaasusta on mahdollista poistaa hiilidioksidin lisäksi vesi, partikkelit, rikkivety, siloksaanit ja halogenoidut yhdisteet. Rikkivety yleensä kuitenkin poistetaan ennen PSA-prosessia koska se voi kyllästää adsorptiomateriaalin (Natural Resources Canada 2007). 4. Biokaasun puhdistuksen kustannukset Biokaasun puhdistuksen investointikustannukset nousevat kun laitoksen koko (Nm 3 /h raakabiokaasua) kasvaa (Kuva 1), mutta samalla biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset vähenevät huomattavasti, erityisesti kun puhdistuslaitoksen kapasiteettia kasvatetaan 250 Nm 3 /h:ssa 500 Nm 3 /h:iin ja 500 Nm 3 /h:ssa 1000 Nm 3 /h:iin (Kuva 2). Oletuksena (Kuvassa 2) on käytetty 53 % metaanipitoisuutta raakakaasussa ja 97 % metaanipitoisuutta puhdistetussa kaasussa. Lisäksi oletetut metaanihävikit eri menetelmille ovat seuraavat: PSA 3 %, vesiabsorptio Malmberg 1 %, vesiabsorptio Flotech 2 %, Kemiallinen absorptio 0,1 %. Kustannustiedot sisältävät rikinpoiston niiden 6

7 menetelmien osalta, joilla se on tarpeen. Oletuksena on käytetty 15 vuoden takaisinmaksuaikaa ja 6 % korkoa (Urban ym. 2008). Kuva 1. Biokaasun puhdistuksen investointikustannukset eri puhdistustekniikoilla ja erikokoisissa laitoksissa (Urban ym. 2008). Kuva 2. Biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset eri puhdistustekniikoilla ja erikokoisissa laitoksissa (Urban ym. 2008). Biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset ovat jokseenkin samansuuruisia laitoksilla, jotka ovat kapasiteetiltaan Nm 3 /h, vaikka myös tällöin laitoksen kapasiteetin kasvaessa kustannukset hieman pienenevät. Taulukossa 3 on esitetty biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset c/kwh ja /Nm 3 (Urban ym. 2008). 7

8 Taulukko 3. Biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset (Urban ym. 2008). Biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset Puhdistuslaitoksen kapasiteetti Nm 3 /h biokaasua c/kwh CH /Nm 3 CH Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen kustannukset Teknisen potentiaalin perusteella arvioitiin Keski-Suomessa vuosittain tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen investointi- ja käyttökustannukset (Kuvat 3 ja 4). Investointikustannukset ovat sitä pienemmät mitä suurempia puhdistuslaitoksia rakennetaan, koska tällöin puhdistuslaitosten lukumäärä on pienempi kuin jos rakennettaisiin kapasiteetiltaan pienempiä laitoksia. Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset ovat noin 6-10 miljoonaa /vuosi puhdistuslaitosten kapasiteetista riippuen. Kokonaiskustannus sisältää käyttökustannukset ja investointikustannukset (15 vuoden takaisinmaksuaika, 6 % korko). Jos kaikki Keski- Suomessa tuotettavissa oleva biokaasu puhdistettaisiin 500 Nm 3 /h biokaasua käsittelevillä laitoksilla, olisivat puhdistuksen kokonaiskustannukset noin 8 miljoonaa /vuosi. Kuva 3. Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen investointikustannukset erikokoisilla puhdistuslaitoksilla. 8

9 Kuva 4. Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset erikokoisilla puhdistuslaitoksilla. Kuntakohtaisten biokaasulaitosten lukumäärien ja kokonaispolttoainetehojen perusteella arvioitiin Keski-Suomen kunnille mahdolliset biokaasun tuottomäärät, biokaasun puhdistuslaitosvaihtoehdot, laitosten investointikustannukset sekä biokaasun puhdistuksen kokonaiskustannukset (Taulukko 4). Lisäksi arvioitiin biokaasun puhdistuslaitoksen koon mukaan autojen lukumäärä/vuosi, joka olisi mahdollista saavuttaa kussakin kunnassa tuotettavissa olevalla biometaanilla. Jyväskylän, Äänekosken ja Jämsän biokaasun tuotannossa on laskettu yhteen sekä suuren kokoluokan biokaasulaitoksissa käsiteltävät yhdyskuntien ja teollisuuden jätemateriaalit että pienen kokoluokan biokaasulaitoksissa käsiteltävät maatalouden materiaalit (lanta ja olki) sekä energiakasvit (nurmi). Jyväskylän biokaasun tuotantoon on lisätty myös Mustankorkean kaatopaikalta kerätty kaatopaikkakaasu. Muiden kuntien biokaasuntuotanto koostuu yksinomaan maatalouden materiaaleista. Kustannusarvioihin on otettu mukaan ainoastaan kunnat, joiden biokaasun tuotantopotentiaali ylittää 250 Nm 3 /h, koska biokaasun puhdistuksen kustannukset nousevat voimakkaasti puhdistuslaitosten koon pienentyessä. 9

10 Kunta Taulukko 4. Keski-Suomen kuntien tekninen biokaasun tuottopotentiaali, biokaasun puhdistuksen kustannukset ja metaanikäyttöiset autot (* Laitoskoko pienempi kuin 250 m 3 /h, 1 Lähteistä saatuihin eri kokoluokan investointikustannuksiin perustuva arvio). Materiaalin määrä Polttoaine teho yht. Biokaasua yht. Puhdistuslaitoksen kapasitetti esim. Puhdistuslaitoksen investointikustannus Puhdistuksen kokonaiskustannus Puhdistuksen kokonaiskustannus Autoja/a t TS / vuosi MW Nm 3 /h Nm 3 /h Milj. /vuosi /Nm 3 lkm Hankasalmi , , , Joutsa , , , Jyväskylä , , , Jämsä , , , Kannonkoski ,1 177 * Karstula , , , Keuruu , , , Kinnula ,3 220 * Kivijärvi ,6 102 * Konnevesi , , , Kuhmoinen ,1 177 * Kyyjärvi ,4 230 * Laukaa , , , Luhanka ,5 83 * Multia ,8 140 * Muurame ,5 77 * Petäjävesi ,4 230 * Pihtipudas , , , Saarijärvi , , , Toivakka ,8 133 * Uurainen ,3 220 * Viitasaari , , , Äänekoski , , , Yhteensä

11 5. Biometaanin siirto ja jakelu Biometaani voidaan kuljettaa kaasuna putkessa tai paineistetussa, vaihtolavan tavoin toimivassa pullopatterissa, tai nestemäisenä rekoilla (Gustaffson & Stoor 2008, Svensen ym. 2009). Erillisen putken käyttö biometaanin siirtoon on investointina suuri, mutta käyttövaiheessa edullinen. Investoinnin kannattavuuden edellytyksenä on kaasun vakaa kulutus. Kaasuputkena voidaan käyttää pakkasen kestävää muoviputkea, joten sitä ei tarvitse kaivaa yhtä syvälle kuin vesiputkea. Kaasu siirretään putkessa yleensä neljän tai kahdeksan baarin paineessa. (Gustaffson & Stoor 2008). Putken hinnaksi tulee noin 100 /m (Torri 2009). Biometaani voidaan myös syöttää maakaasuverkkoon. Tällöin biometaanin on täytettävä maakaasulle asetetut laatuvaatimukset. Maakaasuverkko mahdollistaa lähes rajattoman varastointi- ja jakelujärjestelmän puhdistetulle biokaasulle. Koska maakaasuverkon omistaa yleensä joko yksityinen tai kunnallinen toimija, biometaanin tuottajan täytyy päästä sopimukseen verkon omistajan kanssa biometaanin syöttämisestä ja jakelusta maakaasuverkossa. Maakaasuverkkoon syötettyä biometaania voidaan käyttää maakaasun sijasta missä tahansa maakaasuverkkoon liitetyssä laitteistossa (Rutledge 2005). Silloin kun biometaanin jakelu erillisiä putkistoja pitkin tai maakaasuverkon avulla ei ole mahdollista tai kannattavaa, eräs vaihtoehto on kuljettaa paineistettu biometaani puhdistuslaitokselta tankkausasemalle pullopattereissa rekoilla. (Rutledge 2005). Pullopatterikuljetuksen etuna on, että se mahdollistaa tankkausaseman sijoittamisen kuluttajiin nähden sopivaan paikkaan. Pullopatterikuljetuksen investointikustannukset ovat pienemmät verrattuna kuljetukseen erillisellä biokaasuputkella, mutta kuljetuskustannukset ovat korkeammat (Gustaffson & Stoor 2008). Biometaani voidaan kuljettaa myös nestemäisenä jolloin sen energiasisältö on suurempi kuin kaasulla ja kuljetusten kustannukset laskevat. Nestemäistä biometaania voidaan käyttää joko tankkausasemalla, joka palvelee sekä paineistettua että nestemäistä metaania polttoaineenaan käyttäviä autoja tai asemalla, jossa nestemäinen biometaani voidaan muuttaa takaisin kaasuksi. Nestemäisen biometaanin huono puoli on, että se pitää käyttää suhteellisen pian (tyypillisesti viikon kuluessa) valmistamisesta jotta merkittäviltä termisen haihtumisen aiheuttamilta hävikeiltä vältyttäisiin. Nestemäisen biometaanin jakelu ei ole vielä kovin yleistä (Rutledge 2005, Åhman 2009). Kaasuautojen tankkaamiseen on kaksi perusmenetelmää: hidastankkaus ja nopeatankkaus. Nopeatankkausjärjestelmää käytetään yleensä julkisilla huoltoasemilla. Tankkaus kestää joitain minuutteja, suurin piirtein saman ajan kuin bensiinin tankkaus. Hidastankkausta käytetään esimerkiksi linja-autojen ja jätteenkeräysautojen varikoilla. Hidastankkauksessa kaasu paineistetaan tankkauksen aikana. Se on edullisempaa kuin nopea tankkaus, mutta kestää useita tunteja. Tämän vuoksi hidastankkaus soveltuu paremmin omille varikoille, joissa autojen tankkaus voidaan suorittaa yön aikana. Yleisesti ottaen biometaaniaseman tulisi sijaita keskeisellä paikalla kaupunkialueella tai valtateiden risteyksessä. Myös olemassa olevat nestepolttoaineasemat ovat hyviä sijainteja (NSCA 2006, Pakkanen & Aspholm 2009). Biometaanin tankkausasemien hinta vaihtelee riippuen tankkausaseman koosta ja siitä, käytetäänkö tankkaamiseen hidastankkaus- vai nopeatankkausjärjestelmää (Taulukko 5). 11

12 Taulukko 5. Esimerkkikustannuksia biokaasun tankkausasemille (Torri 2009). Varikkoasema busseille/jäteautoille/muulle raskaalle kalustolle (tankkaus klo välillä)* Pieni julkinen tankkausasema** Vuosivolyymi MNm Kapasiteetti Nm 3 /h 800 Kokonaisinvestointi (sis. tekniikka, rakentaminen, projekti) 100 (4 bar imupaineella) Käyttökustannukset c/nm *Vaatii kapasiteetin hyvää käyttöastetta, suurehkoa imupainetta ja hyvin valittua tekniikkaa **Vaatii kapasiteetin hyvää käyttöastetta ja hyvin valittua tekniikkaa 5.1. Esimerkki biokaasun puhdistuksen ja jakelun kustannuksista Keski-Suomessa Seuraavassa esimerkissä on arvioitu Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen, siirron ja jakelun investointi- ja käyttökustannuksia. Esimerkissä on laskettu kustannukset a) Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun teknisen potentiaalin mukaan niin, että kaikki tuotettavissa oleva kaasu puhdistetaan kapasiteetiltaan 500 m 3 /h biokaasua käsittelevillä laitoksilla (19 biokaasun puhdistuslaitosta) sekä b) kuntakohtaisesti lasketun teknisen potentiaalin mukaan yli 500 m 3 /h käsittelevillä laitoksilla (8 puhdistuslaitosta). Molemmissa vaihtoehdoissa biometaanin määrä ylittää reilusti Keski- Suomessa asetetun 25 GWh:n tavoitteen. Tavoite täyttyisi myös siinä tapauksessa, jos yksi kapasiteetiltaan 500 Nm 3 /h biokaasua puhdistava laitos toteutuisi. Esimerkin kaikissa vaihtoehdoissa puhdistuslaitoksella olisi oma tankkausasema ja jokaista laitosta kohden rakennettaisiin kolme kilometriä kaasun siirtoputkea. Tällöin biokaasun puhdistuslaitosten investointikustannukset olisivat vaihtoehdossa a) noin 22 milj. ja vaihtoehdossa b) 11 milj. (Taulukko 6). Ja siirtoputkiston investointikustannukset olisivat vastaavasti a) 5,7 milj. ja b) 2,4 milj. (Taulukko 7). Ja jos biometaanin tankkausasemia olisi yksi jokaisen biokaasun puhdistuslaitoksen läheisyydessä, tankkausasemien investointikustannukset olisivat yhteensä a) 11,4 milj. ja b) 4,8 milj. (Taulukko 7). Tällöin koko biokaasuverkon investointikustannukset olisivat vaihtoehdossa a) noin 39 milj. ja käyttökustannukset noin 4,4 milj. vuodessa. Vaihtoehdossa b) investointikustannukset olisivat noin 18 milj. ja käyttökustannukset noin 2 milj. vuodessa ja (Taulukko 8). 12

13 Taulukko 6. Esimerkki Keski-Suomessa tuotettavissa olevan biokaasun puhdistuksen investointi- ja käyttökustannuksista. Laitoksen kapasiteetti Laitosten lkm Investointikustannus/ laitos Käyttökustannus/ laitos Tuotettu kok. energiamäärä Investointikustannukset yht. Käyttökustannukset yht. Nm 3 /h biokaasua Kpl Milj. /vuosi GWh Milj. Milj. /vuosi K-Suomen tekninen , ,2 4,2 potentiaali Kuntien tekninen , potentiaali , ,7 1,9 Taulukko 7. Biometaanin siirron kustannukset, jos siirtoputkea on 3 km jokaista biokaasun puhdistuslaitosta kohti sekä biometaanin tankkausasemien kustannukset, jos jokaisella biokaasun puhdistuslaitoksella olisi oma julkinen tankkausasemansa. Siirtoputken hinta 100 /m ja tankkausaseman investointi K-Suomen tekninen potentiaali Kuntien tekninen potentiaali Siirtoputkiston investointikustannus yhteensä Tankkausasemien lukumäärä Tankkausasemien investointikustannukset yhteensä Tankkausasemien käyttökustannukset yhteensä Milj. Kpl Milj. Milj. /vuosi 5, ,4 2,4 8 4,8 0,17 13

14 Taulukko 8. Esimerkki biokaasuverkon (puhdistus, siirto, tankkaus) kustannuksista Keski-Suomessa Investointikustannuksekustannuksetkustannukset Käyttö- Käyttö- Investointikustannukset/ laitos yht laitos yht. Milj. Milj. Milj. /vuosi Milj. /vuosi K-Suomen tekninen potentiaali Kuntien tekninen potentiaali Biokaasun puhdistus 22,2 4,2 Biometaanin siirto 5,7 39,3 Tankkausasemat 11,4 0,17 Biokaasun puhdistus 10,7 1,9 Biometaanin siirto 2,4 17,9 Tankkausasemat 4,8 0,17 4,4 2,1 14

15 POTENTIAALISTEN SUURKÄYTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖSTÄ KESKI-SUOMESSA 1. Tavoite ja toteutus Tässä osiossa tarkasteltiin potentiaalisten suurkäyttäjien näkemyksiä biokaasun liikennekäytöstä Jyväskylän ja Jämsän seuduilla. Aiemmin on havaittu, että niillä alueilla, joilla biokaasun liikennekäyttö on menestyksellisesti aloitettu, osallisensa on ollut paikallinen toimija, jolla on paljon autokantaa, esimerkiksi kaupunki. Tämän vuoksi päädyttiin tutkimaan juuri suurkäyttäjiä; aiemmin on havaittu, että polttoaineen käytön volyymin on oltava suuri, jotta polttoainejakelija uskaltautuu markkina-alueelle. Tätä periaatetta noudattaen etsittiin haastatteluin suoritettua tutkimusta varten sellaisia organisaatioita, joilla on paljon autoja käytössään ja polttoaineen kulutus suhteellisen suurta. Toisena kriteerinä oli se, että autoilla liikutaan verrattain pienellä alueella, jotta biokaasun tankkaus on mahdollista rajallisista tankkauspisteistä huolimatta. Siten esimerkiksi pitkän matkan linja-autoliikenne jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Näitä kriteerejä noudattaen etsittiin potentiaaliset tahot, joista 14 vastasivat haastatteluun. Tarkoituksena oli mahdollisimman kattavasti kartoittaa eri toimijoita ja organisaatioita sekä Jyväskylän että Jämsän seudulla. Tutkimukseen valittiin haastateltavia julkiselta ja yksityiseltä puolelta, niin jakelu- kuin henkilökuljetukseen erikoistuneita toimijoita sekä muita tutkimukseen soveltuvia organisaatioita, esimerkiksi autokouluja, taksiliikennettä ja kiinteistönhuoltopalveluja. Haastateltavat kattavat vain pienen osan alueella toimivista organisaatioista. Niitä valittaessa pyrkimyksenä oli löytää erilaisia potentiaalisia suurkäyttäjiä Jyväskylän ja Jämsän seuduilta, jotta erilaisten toimijoiden näkemykset saadaan nostettua esiin. Valinnassa painotettiin ensisijaisesti toimialojen erilaisuutta sekä suhteellisen suurta biokaasun käyttöpotentiaalia, jonka jälkeen kyseiseltä toimialalta valittiin yksi toimija. Haastateltavat organisaatiot edustavat kuitenkin varsin hyvin alueen organisaatioita, joilla on merkittävää ajoneuvokalustoa, jonka ajosuorite tapahtuu pienellä alueella. Haastattelujen alkuperäisenä tarkoituksena oli määrän sijaan panostaa laatuun ja kuvata mahdollisimman todenmukaisesti ja tarkasti organisaatioiden näkemyksiä biokaasun liikennekäytöstä. Haastatteluissa tavoitteena oli selvittää potentiaalisten biokaasun suurkäyttäjien näkemyksiä biokaasun käyttöönotosta liikennepolttoaineena. Jotta haastatelluissa pystyttiin takaamaan se, että haastateltavilla on mahdollisuus avoimesti tuoda esiin omia näkökulmiaan, haastattelut päätettiin toteuttaa teemahaastatteluina. Tässä tapauksessa tarkoitamme teemahaastatteluilla haastattelua, jossa ei ole valmista strukturoitua kysymyslistaa, vaan ainoastaan ennalta suunnitellut teemat, jotka käydään kunkin haastateltavan kanssa läpi. Siten haastattelut olivat luonteeltaan keskustelunomaisia, ja mahdollistivat erilaisten aiheiden käsittelyn myös haastateltavan näkökulmasta. Tässä tapauksessa teemahaastattelu koostui taustatiedoista, biokaasun käyttöpotentiaalista, päätöksenteosta organisaatiossa sekä näkemyksistä biokaasun käytöstä tulevaisuudessa. Tarkempi teemahaastattelurunko on raportin liitteenä 1. Haastattelut toteutettiin lokamarraskuussa

16 Seuraavassa käsitellään haastattelujen keskeisiä tuloksia. Tässä analysoidaan sitä, millaisina haastatellut kokivat biokaasun käytön mahdollisuudet ja millaisia haasteita he kuvasivat biokaasun käyttöönotolle. 2. Biokaasun käytön mahdollisuudet potentiaalisten suurkäyttäjien näkökulmasta Tässä luvussa käsitellään potentiaalisten suurkäyttäjien näkemyksiä biokaasun käytön mahdollisuuksista Jyväskylän ja Jämsän seuduilla. Haastatteluissa nousivat vahvasti esiin positiiviset asenteet biokaasun käyttöönottoa kohtaan. Imagotekijöiden merkitys oli suuri mahdollisessa biokaasun valinnassa polttoaineeksi. Kaiken kaikkiaan haastatellut ilmaisivat kiinnostusta biokaasun käyttöön liikennepolttoaineena ja heidän asenteensa sitä kohtaan olivat positiiviset. Lähes kaikki haastatellut uskoivat, että jos jakeluasema perustetaan Jyväskylän ja/tai Jämsän seudulle, heidän organisaatioonsa hankittaisiin kaasuautoja. Lähes kaikki kokivat biokaasun käyttöön liittyvät imagotekijät merkittäviksi biokaasun valinnassa ja tämän merkityksen koettiin vielä kasvavan tulevaisuudessa. Tärkeää heille oli erityisesti se, että valinta käyttää biokaasua polttoaineena saadaan näkyvästi ihmisten tietoon. Tämän täytyy siis selkeästi näkyä itse biokaasuautossa. Kaasumaisten liikennepolttoaineiden hinnan kehitys on ollut perinteisesti öljypohjaisia liikenteen polttoaineita vakaampaa. Hinnan vakauteen liittyvät tekijät ja ratkaisut koettiin myös haastateltujen joukossa positiivisena, sillä mahdollisuuden polttoainekulujen arvioimiseen pidemmällä aikavälillä katsottiin vähentävän riskejä. Haastateltavat eivät kuitenkaan tarkastelleet polttoaineen hintaa irrallisena muista taloudellisista tekijöistä, vaan suhteuttivat sen kokonaisuuteen, missä on vaikutusta myös muun muassa auton hankintahinnalla. Asioita, joiden merkitys vaihteli potentiaalisten biokaasun käyttäjien keskuudessa, olivat auton valinta, ympäristöasiat ja paikallisuus. Osa haastatelluista koki biokaasun käytön aloittamisen helpommaksi henkilöautoliikenteessä kuin raskaassa liikenteessä. Organisaatiot pyrkivät välttämään tarpeettomia riskejä liiketoiminnassaan. Pyrkimys heijastuu myös biokaasun liikennekäyttöön liittyvien investointien kohdalla. Kalustoinvestoinnit raskaassa liikenteessä ovat huomattavasti suuremmat, ja kokeilu- tai testimielessä tehtävät hankinnat suunnataankin organisaatioiden toimesta mieluummin pienempään ajoneuvokokoluokkaan. Henkilö- ja pakettiautokokoluokassa hintaerot kaasuajoneuvojen ja perinteisten bensiini- tai diesel-ajoneuvojen hankintahinnoissa ovat pienemmät kuin raskaassa kalustossa. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että kaasuauto tulisi saada suoraan tehtaalta mieluummin kuin jälkiasennettuna. Raskaan kaluston kohdalla jälkiasennukset, sekä ajoneuvon tuonti ulkomailta, nähtiin mahdollisina, joskaan ei todennäköisinä. Myös jälkimarkkinoiden tilanne nosti haastateltavien keskuudessa kysymyksiä ja se miellettiin useassa haastattelussa riskitekijäksi. Haastateltujen organisaatioiden edustajat kokivat riskeiksi erityisesti kehittymättömien jälkimarkkinoiden mahdolliset vaikutukset ajoneuvon hintaan, sekä myyntiaikaan.. Ympäristöasioiden merkitys potentiaalisille suurkäyttäjille vaihteli. Osa haastatelluista koki ne merkittäviksi tekijöiksi biokaasun valinnassa polttoaineeksi, osa koki niiden tulevan kaupanpäällisinä muiden etujen myötä. Myös polttoaineen paikallisuus koettiin pääosin positiiviseksi, mutta ei merkittäväksi tekijäksi polttoaineen valinnassa. Haastatteluista kävi ilmi, että paikallisuus miellettiin osaltaan positiivisena seikkana, sillä 16

17 riippuvuus tuontipolttoaineista, johon maailman poliittiset konfliktit saattavat vaikuttaa, vähenee. Toisaalta paikallisuuden myötä tuleva jokseenkin kapea jakelukanava miellettiin riskialttiina tuotanto- ja toimitushäiriöille. 3. Biokaasun käytön haasteet potentiaalisten suurkäyttäjien näkökulmasta Tässä luvussa käsitellään potentiaalisten suurkäyttäjien näkemyksiä biokaasun käytön mahdollisuuksista Jyväskylän ja Jämsän seuduilla. Haastatteluissa nousi esiin tiettyjä epävarmuustekijöitä, joiden haastateltavat kokivat asettavan haasteita heidän mahdollisuuksilleen biokaasun käyttöön liikennepolttoaineena. Nämä liittyivät muun muassa jälkimarkkinoihin, ajoneuvon sopivuuteen ja polttoaineen saatavuuden varmuuteen. Haastatteluissa nousi esiin kysymys biokaasuajoneuvojen jälkimarkkinoista; haastateltavia arvelutti ajoneuvojen hankinnassa kysymys siitä, mikä on biokaasulla toimivan ajoneuvon hinta, kun se myydään käytettynä. Biokaasun käytön uutuuden vuoksi tästä ei vielä ole kokemuksia, joiden perusteella jälkimarkkinoita voitaisiin arvioida. Toinen merkittävä haaste liitettiin ajoneuvon sopivuuteen käyttötarkoitukseensa. On huomattava, että haastatelluissa organisaatioissa ajoneuvo on eräänlainen työkalu, jonka pitää sopia sille tarkoitettuun työhön. Raskaassa kalustossa ajoneuvolle asetetut vaatimukset ovat usein suuremmat. Olemassa olevien mallien niukkuuden koettiin rajoittavan mahdollisuuksia valita biokaasulla kulkeva ajoneuvo ja merkkiuskollisuus vähentää joissain tapauksissa tätä mahdollisuutta entisestään. Lisäksi ajoneuvon valinnan mahdollisuutta rajoittaa Suomen markkinoiden rajallisuus; kaikkia olemassa olevia malleja ei tuoda Suomeen. Uusien ajoneuvojen hankinnan haastateltavat totesivat tapahtuvan vanhojen ajoneuvojen normaalin poistuman kautta. Haastateltavat eivät hankkisi heti tankkauspisteen tultua kaasuautoa, jos samaan aikaan ei muuten olisi tarvetta vaihtaa autoa. Osa haastelluista liitti haasteita myös ajosäteeseen. Koska biokaasuautolla ajosäde on pienempi, tankkauskertoja on useampia ja se voidaan kokea tehottomampana. Tankkauspaikan sijoittamiseen liitettiin myös tiettyjä haasteita. Haasteltavat kokivat, että sen tulisi olla mahdollisimman helposti saavutettavissa, myös ohikulkijoille. Jyväskylässä Seppälän alue olisi sopivin tankkauspaikan sijaintipaikka, sillä yhtä vaille kaikkien organisaatioiden edustajat kannattivat Seppälän aluetta. Muina vaihtoehtoina mainittiin keskusta, Keljo ja Palokka, mutta ne eivät saaneet yhtä laajaa kannatusta. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että yksi asema Jyväskylän alueella riittäisi, olettaen, että se on helposti saavutettavissa organisaation ajoneuvoille. Jämsän seudulla useissa haastatteluissa nousi esiin Myllymäen teollisuusalue eikä tankkausaseman sijainnilla koettu olevan niin suurta merkitystä kuin Jyväskylän alueella. Polttoaineen paikallisuus koettiin haasteltavien joukossa eri merkityksissä, kuten luvussa kaksi on kuvattu: osa koki sen vähentävän riskejä ja osa riskitekijöitä lisääväksi jakelukanavan kapeuden vuoksi. Jos alueella on vain yksi jakelutoimittaja, häiriöt toimittajan jakelussa voivat muodostaa näiden organisaatioiden liikennöinnille merkittäviä riskejä. Julkisen sektorin organisaatioiden näkökulmasta hankinnat ja kilpailuttaminen asettavat haasteita biokaasun käytölle liikennepolttoaineena; esiin nostettiinkin kysymys siitä, miten kilpailutuksessa ja hankinnassa huomioidaan biokaasun käyttö. Julkisella sektorilla on mahdollisuus valita vain tietyistä listatuista automalleista, ja jos vaihtoehtona ei ole kaasuautoa, sitä ei voida valita, vaikka kyseinen organisaatio sellaisen haluaisikin 17

18 käyttöönsä. Kilpailutussäädökset asettavat rajoitteita tiettyjen ominaisuuksien suosimiselle, joten haastateltavat olivat huolissaan omien investointiensa huomioimisesta kilpailutuksessa. Myös biokaasun verotukseen liittyvät kysymykset pitkällä aikavälillä koettiin joissakin haastatteluissa haasteellisena. Verotuskohtelua pidettiin organisaatioissa sopivana tällä hetkellä, mutta tulevaisuus nähtiin eräänlaisena kysymysmerkkinä. Organisaatioissa uskottiin ympäristöystävällisten polttoaineiden suosimiseen verotuksessa, mutta myös kaasun liikennekäytön mahdollisesti yleistyessä, arveltiin muutamassa organisaatiossa verotuksen tiukkenevan. Valtiolla on verotusta hyväksikäyttäen mahdollista merkittävästi edistää biokaasun liikennekäyttöä tai vaihtoehtoisesti lopettaa sen liikennekäyttö Suomessa kokonaan tiukentamalla verotusta sietämättömäksi. Organisaatioissa toivottiin Suomen valtion tekevän selkeitä ja pitkäjänteisiä päätöksiä verotuksen suhteen. Haastatellut sekä Jyväskylän että Jämsän alueilla kokivat, että alueellisia vahvoja toimijoita tarvitaan suunnannäyttäjiksi biokaasun käyttöönotossa. Useissa haastatteluissa tällaiseksi nimettiin kaupunki sekä muut toimijat samalta alalta. Sama asia on havaittu myös Ruotsissa, missä kaupunki on usein ollut aktiivisesti ottamassa käyttöön biokaasua omissa ajoneuvoissaan ja siten tukenut jakelun paikallista kehittämistä. 4. Tiivistelmä haastatteluiden tuloksista Tiivistetysti tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että biokaasun vastaanotto tutkituissa organisaatioissa oli erittäin positiivinen. Myöskään kustannuksia ei koettu tutkituissa organisaatioissa kynnyskysymykseksi. Ensisijaisena haasteena nähtiin sopivien ajoneuvomallien niukkuus sekä luonnollisesti se, että molemmilta alueilta puuttuu jakeluyrittäjä. Jakelupisteen sijaintiin liittyen korostettiin erityisesti sitä, että jakelupisteen tulisi olla helposti saavutettavissa ja sellainen, että myös raskaalla kalustolla olisi siellä helppoa liikkua. Jakelu tulisi pyrkiä toteuttamaan siten, että organisaatioiden päivittäiset rutiinit eivät hankaloituisi ja aikaa tankkaustapahtumaan kokonaisuutena ei kuluisi merkittävästi enempää kuin tälläkään hetkellä. Tämän hankkeen yhteydessä on myös kartoitettu kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten jakeluyrittäjät ovat tulleet markkinoille, mitä kautta pyritään etsimään tukea sille, miten Jyväskylän ja Jämsän seuduille voitaisiin kannustaa jakeluyrittäjää. Kansainvälisissä esimerkeissä keskityttiin kokemuksiin Italiasta, Itävallasta, Sveitsistä, Ruotsista ja Saksasta. Ruotsia lukuun ottamatta liikennekäytössä ei ole edistytty huomattavasti. Ruotsissa kunnat ovat olleet vahvasti aloittamassa biokaasun liikennekäyttöä, minkä lisäksi hallitus on tukenut tätä toimintaa. Saksassa on tuettu enemmän biokaasun käyttöä lämmön ja energian tuotantoon. Ruotsissa tankkausasemien määrä on kasvava. Muissa maissa taasen kasvava kaasun liikennekäyttö perustuu maakaasun käyttöön. 18

19 VAIHTOEHTOISET LIIKETOIMINTAMALLIT JA LIIKETOIMINNAN KANNATTAVUUS 1. Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit Osissa 1 ja 2 tehtyjen laskelmien, haastatteluiden ja hankkeen osapuolten keskusteluiden kautta on voitu tunnistaa neljä vaihtoehtoista liiketoimintamallia biokaasun tuomiseksi liikennekäyttöön Keski-Suomessa (Kuva 5). a) Yhden toimijan malli Tuottaja b) Siirto ja jakelu samalla toimijalla Jakelija 1 c) Kaasu osana laajempaa jakeluasemaa Jakelija 2 d) Suurkäyttäjä jakelijana Käyttäjä Raakaaineen tuotanto Kaasun tuotanto Kaasun siirto Kaasun jakelu Kaasun käyttö Kuva 5. Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit biokaasun tuomiseksi liikennekäyttöön Keski- Suomessa Yhden toimijan mallissa (vaihtoehto a kuvassa 5) kaasun jakelupiste sijaitsee kaasun tuotantopaikalla, jolloin varsinaista siirtoa ei tarvita, eikä siis myöskään synny varsinaista kaasuverkkoa. Asiakkaan näkökulmasta kaasun jakeluverkosto koostuu mahdollisten useampien itsenäisten toimijoiden sijoituspaikoista. Myös kaasun tuottamiseen tarvittava raaka-aine voidaan tuottaa samassa paikassa. Keski-Suomessa tällainen toimija voisi olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamo tai suuren kokoluokan biokaasulaitos, jonka lietteistä ja/tai maatalouden raaka-aineista voitaisiin tuottaa biokaasua ja paineistaa tuotettu biokaasu liikennepolttoaineeksi. Suurin etu tässä mallissa on se, että siirron kustannukset vältetään. Toisaalta jakelupiste ei välttämättä ole käyttäjien kannalta houkuttelevalla paikalla, mikä voi vaikuttaa asiakasmääriin. Samoin myytävän kaasun määrä on rajallinen, kun käytettävissä on vain jakelupisteeseen sidotun laitoksen kaasuntuotanto. Asiakkaan kannalta tämä voi tarkoittaa epävarmuutta kaasun saannissa, jos sen kysyntä kasvaa. Jos itsenäisiä toimijoita kuitenkin on useita, kaasun saannin epävarmuus vähenee. Kaasua saattaa kuitenkin joutua hakemaan normaalia tankkauspistettä kauempaa, jolloin asiointi vaikeutuu. Varsinaisissa laajamittaisemman kaasun siirron (joko putkistossa, pulloissa tai nestemäisenä rekoilla) varaan rakentuvissa liiketoimintamalleissa kaasun jakelu tapahtuu erillään sen tuotannosta. Kaasun puhdistus voi olla sen tuottajan liiketoimintaa, tai siirrosta vastaava toimija voi liittää sen osaksi omaa toimintaansa. Siirto ja jakelu voivat olla saman 19

20 toimijan hallinnassa (vaihtoehto b kuvassa 5) tai eri toimijoiden liiketoimintaa (vaihtoehto c kuvassa 5). Ensimmäisessä tapauksessa siirtoputkiston omistaja hoitaa myös kaasun jakelun omien myyntipisteidensä kautta. Esimerkkinä tästä on maakaasuverkosto Suomessa, jossa siirtoputkiston omistajalla on myös omia tankkauspisteitä. Vaihtoehdossa c kaasun siirto voisi olla yhden yrityksen hallinnassa, mutta jakelusta vastaavat siihen erikoistuneet huoltoasemat. Myös Suomessa polttoainejakeluyritykset ovat osoittaneet kiinnostusta laajentaa tuotevalikoimaansa perinteisistä fossiilisista liikennepolttoaineista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, myös biokaasuun. Asiakkaan kannalta näissä vaihtoehdoissa ei juurikaan ole eroa. Molemmissa kaasun saanti on taattu, koska se ei kaasun siirtoverkoston ansiosta ole sidoksissa yhteen laitokseen. Asiointi huoltoasemilla on tuttua, joten siirtyminen kaasun asiakkaaksi käy helposti. Muunnelma liiketoimintavaihtoehdoista b ja c on malli, jossa joku kaasun suurkäyttäjistä laajentaa liiketoimintaansa kaasun myyntiin (vaihtoehto d kuvassa 5). Sellaiset kuljetuskalustoa paljon omistavat yritykset, joiden liikennöinti tapahtuu suhteellisen pienellä alueella, voisivat olla potentiaalisia kaasun jakelijoita tässä mallissa. Tässä mallissa tankkauspiste sijaitsee yrityksen toimipaikan alueella, tyypillisesti autovarikon yhteydessä. Kaasu siirrettäisiin joko putkistossa tai pulloissa käyttäjälle. Siirrosta voi vastata joko kaasun tuottaja tai sen käyttäjä. Siirrosta voi huolehtia myös erillinen yritys, esimerkiksi sama yritys kuin malleissa c ja d. Kaasulle ei välttämättä järjestetä julkista jakelua, vaan sen voi kuluttaa yksi (tai muutama) suurkäyttäjä. Liiketoiminnan laajuudesta päättäminen on sen suurkäyttäjän harkinnassa, kenen alueella jakelupiste sijaitsee. Asiakkaan kannalta tämä liiketoimintamalli on helppo, koska kaasun tankkaus tapahtuu omissa tiloissa. Kaasun tuottajan kannalta tämä malli on toisaalta helppo, koska silloin, kun yhteistyö suurkäyttäjän kanssa toimii hyvin, liiketoiminta on yksinkertaista. Liiallinen riippuvuus yhdestä asiakkaasta tekee kuitenkin liiketoiminnasta potentiaalisesti haavoittuvaa. Jos suurkäyttäjä syystä tai toisesta päättää lopettaa kaasun käytön, muita asiakkaita ei välttämättä ole paikkaamassa kysynnän vähenemistä. Käyttäjän toimipaikassa sijaitseva jakelupiste ei myöskään ole tässä tilanteessa muiden asiakkaiden vapaasti käytettävissä. Tämä hankaloittaa asiakashankintaa kaasun tuottajan kannalta Asiakkaat Mahdollisten suurkäyttäjien haastatteluiden perusteella Keski-Suomessa on asiakaspotentiaalia biokaasun ottamiseksi käyttöön liikennepolttoaineena. Kiinnostuneita asiakkaita on julkiselta ja yksityiseltä puolelta, niin jakelu- kuin henkilökuljetukseen erikoistuneita toimijoita sekä muita tutkimukseen soveltuvia organisaatioita, esimerkiksi autokouluja, taksiliikennettä ja kiinteistönhuoltopalveluja. Jyväskylässä haastatelluilla 14 suurkäyttäjällä on autoja yhteensä noin 350. Todellisuudessa potentiaaliset asiakasmäärät ovat tätä suurempia, koska suurkäyttäjiä on enemmän kuin nyt haastatellut tahot. Yksityisautoilijoita ei tässä tutkimuksessa ole lähestytty, mutta potentiaalista asiakaskuntaa on jatkossa siellä vielä suurkäyttäjiäkin enemmän. Suurkäyttäjät kuitenkin muodostavat liiketoiminnan alkuvaiheen merkittävimmän asiakasryhmän. 20

21 1.2. Kaasuverkon rakentamisen ajoitus Kaasun jakeluverkoston rakentamisen ajoitus on riippuvainen sekä biokaasulaitosten että biokaasun eri energiankäyttövaihtoehtojen yleistymisestä. Yhdyskuntien ja teollisuuden biojätteitä käyttävien laitosten rakentaminen ja niihin perustuvien tankkausasemien rakentaminen voi teknisesti olla nopeampaa kuin maatalouden raaka-aineisiin perustuvien laitosten rakentaminen, koska jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on olemassa olevaa toimintaa, vain jätteiden käsittelyprosessi muuttuu. Kasvibiomassan käyttöönotossa tulisi rakentaa strategia, miten raaka-aine saadaan liikkeelle taloudellisesti kannattavasti ja kenen liiketoimintaa se olisi. Haasteen biokaasun jakelun aloittamiselle tuo jakeluverkoston luomisen ajoittaminen suhteessa potentiaalisiin käyttäjämääriin. Kaasua hyödyntävää autokantaa ei toistaiseksi käytännössä ole Keski-Suomessa. Vaikka mahdolliset suurkäyttäjät ilmaisivat halukkuutensa hankkia kaasukäyttöisiä autoja, jos Jyväskylän ja/tai Jämsän seudulla olisi polttoaineen jakelua, haastateltavat eivät kuitenkaan hankkisi heti tankkauspisteen tultua kaasuautoa, jos samaan aikaan ei muuten olisi tarvetta vaihtaa autoa. Uusien ajoneuvojen hankinta tapahtuu vanhojen ajoneuvojen normaalin poistuman kautta. Haastateltujen suurkäyttäjien autojen käyttöikä on lyhyt, vain noin kolme vuotta, joten autokanta uusiutuu kuitenkin kohtuullisen nopeasti. Jotta polttoaineella olisi kohtuullisesti käyttäjiä alusta lähtien, olisi tärkeää saada mukaan joku suurkäyttäjä, joka voisi investoida kerralla useampiin autoihin. Muiden maiden, erityisesti Ruotsin, kokemusten perusteella kunnalla voi olla merkittävä rooli biokaasun jakelun alkuvaiheen pääasiakkaana. Myös Keski- Suomessa alueellisia vahvoja toimijoita tarvitaan suunnannäyttäjiksi biokaasun käyttöönotossa. Erityisesti Jyväskylän kaupungin ratkaisut biokaasuautojen käytöstä olisivat merkittävä sysäys jakeluverkon syntymiselle alueelle Tankkausasemien sijainti Mahdollisten biokaasun suurkäyttäjien haastatteluiden perusteella yksi asema Jyväskylän alueella riittää, jos se on helposti saavutettavissa organisaation ajoneuvoille. Sopivin biokaasun tankkauspisteen sijaintipaikka Jyväskylässä olisi Seppälän alue. Muita vaihtoehtoja ovat keskusta, Keljo ja Palokka. Jämsän seudulla tankkausaseman sijainnilla ei koettu olevan niin suurta merkitystä kuin Jyväskylän alueella. Mahdollinen sijaintipaikka voisi olla haastatteluissa esille noussut Myllymäen teollisuusalue. 2. Liiketoiminnan kannattavuus Biokaasun jakelun kannattavuutta Keski-Suomessa arvioitiin yhden 500 Nm 3 /h biokaasua puhdistavan laitoksen tuotantomäärän kaasun tuotanto-, puhdistus-, siirto- ja jakelukustannusten mukaan. Puhdistuksen, siirron ja jakelun lähtöarvot ovat kannattavuuslaskelmissa samat kuin raportin teknisessä osassa. Kaasun tuotannon hinnat perustuvat yrittäjiltä saatuihin suullisiin arvioihin. Tässä esimerkissä on suuren kokoluokan biokaasulaitoksessa käytettävän raaka-aineen oletettu koostuvan pääosin lannasta ja kasvimassasta, sillä maakaasun biokaasupotentiaali koostuu erityisesti näistä raaka-aineista 21

22 (Vänttinen 2009). Kaasun tuotannon kustannukset sisältävät raaka-aineen (energiakasvien) hinnan ja sen kuljetuksen. Mahdollisia saatavia jätemateriaalin porttimaksuja ei ole huomioitu näissä laskelmissa. Investointitukia tai biokaasun feed in -tariffia tai mahdollisesti sivutuotteena valmistettavan lannoitteen myyntituloja ei myöskään ole otettu mukaan näihin laskelmiin. Kaasun myyntihintana käytettiin Gasumin maakaasun ja Ruotsissa myytävän biokaasun polttoainehintaa ( ). Ensimmäinen esimerkkilaskelma on tehty tilanteeseen, jossa kaikki tuotettava kaasu myydään. Kannattavuuslaskelma on kokonaisuudessaan liitteessä 2. Myytävää kaasua syntyy tässä laskelmassa 4,38 milj. Nm 3 vuodessa, mikä riittää auton vuosikäyttöön. Myyntituottoja tästä syntyy Gasumin maakaasun hinnalla (0,76 / Nm 3 ) 3,3 milj. ja Ruotsin biokaasun hinnalla (1,12 / Nm 3 ) 4,9 milj.. Liiketoiminnan tulos ennen veroja on ensimmäisessä vaihtoehdossa noin ja toisessa vaihtoehdossa 1,9 milj. vuodessa, ja vastaavasti 11 % ja 39 % myyntituotoista. Liiketoiminta siis näyttää nopeasti tarkasteltuna erittäin kannattavalta. Yhden toimijan liiketoimintamallissa (vaihtoehto a kuvassa 5) kaasua ei tarvitse siirtää, joten siitä aiheutuvat kustannukset jäävät laskelmista pois. Tämä parantaa kannattavuutta niin, että tässä liiketoimintamallissa tulos on 13 % tai 41 % myyntituotoista Gasumin maakaasun ja Ruotsin biokaasun hinnoilla laskettuna, kun kaikki tuotettu kaasu myydään. Liiketoiminnan alkuvaiheissa ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että kaikelle tuotetulle kaasulle olisi heti kysyntää. Siksi kannattavuutta on arvioitu myös tilanteissa, joissa myyntituotot ovat merkittävästi alhaisemmat. Näissä vaihtoehtoisissa laskelmissa kaasun tuotannon kustannuksia on muutettu sen mukaan, kuinka paljon kaasua myydään. Kaasun puhdistuksen, siirron ja jakelun investoinnit on laskettu edelleen yhden 500 Nm 3 /h biokaasua puhdistavan laitoksen tuotantomäärän kustannusten mukaan. Kalliimmalla, Ruotsin biokaasun myyntihinnalla laskettuna liiketoiminnan tulos on 100 auton vakioasiakasmäärällä ja 300 auton vakioasiakasmäärällä tappiollista. Kun vakioasiakkaita on 500, liiketoiminnan tulos on Ruotsin biokaasun myyntihinnalla laskettuna noin , 4 % myyntituotoista. 3. Biokaasun jakelun liiketoimintamalli Keski-Suomessa Tässä tutkimuksessa tarkastelluista alueista Jämsässä käyttäjäpotentiaali on paljon pienempi ja epävarmempi kuin Jyväskylässä. Siksi Keski-Suomen biokaasun jakeluverkon rakentaminen kannattaa aloittaa Jyväskylästä, missä potentiaalisia biokaasun käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Yhteenvetona kannattavuustarkastelusta voi todeta, että 500 auton vuotuisella asiakasmäärällä ja Ruotsin biokaasun nykyisellä hinnalla kaasun puhdistuksen aloittaminen sekä jakeluverkon ja tankkausaseman rakentaminen Jyväskylän alueella olisi tässä raportissa käytetyillä teknisillä oletuksilla kannattavaa. Kannattavuus voi vielä parantua, jos laitoksessa käytetään osin jätemateriaalia ja kerätään siitä porttimaksuja. Lisäksi mahdollinen investointituki ja/tai kaasun hintatariffi voivat muuttaa laskelmia. Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu mahdollista lannoitetuotantoa, ja siitä syntyviä tuottoja. Erityisesti maatalouden raaka-aineisiin perustuvan biokaasulaitoksen toisena lopputuotteena, biokaasun lisäksi, voisi olla korkealaatuinen lannoite. 22

23 Jyväskylän kannalta biokaasun jakeluun voisi sopia alkuvaiheessa parhaiten liiketoimintavaihtoehto c tai b. Koska suurkäyttäjät toivovat sijoituspaikaksi ensisijaisesti Seppälää, tulisi myös biokaasulaitoksen sijaita Seppälässä, jotta vaihtoehto a olisi suositeltava. Vaihtoehtoon d, jossa joku suurkäyttäjä toimii jakelijana, liittyvien liiketoimintariskien vuoksi emme pitäisi myöskään sitä ensisijaisena mallina. Olemassa olevaan huoltamotoimintaan uuden tankkauspisteen liittäminen käy luontevimmin, sillä muun muassa kulkureitit on tankkausliikennettä varten suunniteltu. Näiden puute voisi aiheuttaa ongelmia, jos jokin suurkäyttäjä alkaisi toimia myös jakelijana (vaihtoehto d). Vaihtoehdoissa b ja c yrityksellä, joka ottaa vastuun kaasun siirrosta jakelupisteeseen Seppälään, on merkittävä rooli. Sama yritys voi toimia myös jakelijana (vaihtoehto b) tai jakelussa voisi olla mukana esimerkiksi polttoainejakelija, jolla on jo tankkausasema Seppälässä (vaihtoehto c). Vaihtoehtoa c puoltaa se, että kyseessä olisi tavallinen tankkausasema, mikä voisi hillitä muutosvastarintaa kuljettajien joukossa, kun he kävisivät edelleen tankkaamassa ihan tavallisella bensa-asemalla, tosin vain yhdellä tietyllä sellaisella. Jämsässä alkuvaiheen liiketoimintamalliksi sopisi vaihtoehto a. Sillä voitaisiin lähteä liikkeelle ilman siirtoputkiston rakentamista, joten kustannuksissa saataisiin hieman säästöä. Pienellä paikkakunnalla tankkauspisteen sijainnilla ei myöskään ole suurta merkitystä, kuten haastatteluiden tuloksista selviää. Jos Jämsässä ei ole selkeää yhtä toimijaa kaasun tuotannon ja jakelun liiketoiminnan aloittajaksi, yksi mahdollinen malli voisi olla se, että pieni joukko yrityksiä perustaisi tätä varten yhteisyrityksen esim. Myllymäen teollisuusalueelle. 23

SELVITYS LIIKENNEBIOKAASUN JAKELUSTA JA LIIKETOIMINNASTA KESKI SUOMESSA

SELVITYS LIIKENNEBIOKAASUN JAKELUSTA JA LIIKETOIMINNASTA KESKI SUOMESSA SELVITYS LIIKENNEBIOKAASUN JAKELUSTA JA LIIKETOIMINNASTA KESKI SUOMESSA Saija Rasi saija.rasi@jyu.fi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötiede ja -tekniikka 10.12.2009 TAVOITE

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat

Lisätiedot

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Mikko Aalto, Oamk Kuva: Lea Ruotsalainen, Ammattiopisto Lappia BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Alueellinen liikennebiokaasun tuotanto, siirto ja jakelu esimerkkitapauksena Keski-Suomen maakunta

Alueellinen liikennebiokaasun tuotanto, siirto ja jakelu esimerkkitapauksena Keski-Suomen maakunta Pro gradu -tutkielma Alueellinen liikennebiokaasun tuotanto, siirto ja jakelu esimerkkitapauksena Keski-Suomen maakunta Saana Ahonen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötiede

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Alueraportti Saarijärvi

Alueraportti Saarijärvi Raportti 1 (7) 26.04.2017 Alueraportti Saarijärvi Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (7) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus AGERAGAS INNOVATION OY Material Week Kannus 31.10.2016 MIKÄ ON AGERAGAS INNOVATION? Ageragas Innovation syntyi Agribisnes 1. jälkimainingeissa Syyskuussa 2016 perustettu Oy 8 osakasta, joista 5 maidontuottajaa,

Lisätiedot

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Hanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi

Hanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi 25.4.2019 Hanna Kunttu Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi 25.4.2019 1 Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 Kannustetaan hyvien esimerkkien kautta toimimaan - opitaan muilta. Teemoiksi

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Gasum l Ari Suomilammi 22.10.2015 Gasum Kaasuratkaisut muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus

Lisätiedot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Johtava biokaasuteknologian asiantuntija

Johtava biokaasuteknologian asiantuntija Johtava biokaasuteknologian asiantuntija 4.4.2017 www.envorprotech.fi 1 Lyhyesti yrityksestä Perustettu vuonna 2002 Omistajat: Pro-Group Envor Group Oy Cleantech-yritys, joka on erikoistunut ympäristöteknologiaan

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot