Orjansaaren koulupiiri

Transkriptio

1 267 Orjansaaren koulupiiri Orjansaaren koulupiirin kuvauksen tekijänä ja asioiden kerääjänä ovat olleet Oiva Junni, Aaro O. Jantunen, Pauli Jantunen ja Mauri Maisonen. Oiva Edvardinpoika Junni kertoo lähteneensä Orjansaaresta marraskuun viimeisenä päivänä 1939 kranaattien pauk-kuessa nurkissa. Ensin vei tie muun perheen luokse Pieksämäelle, mutta kohta hän palasi takaisin Kannakselle Raudun suojeluskuntakomppaniaan. Sodan jatkuessa Oiva astui väkeen ikäluokkansa kanssa tammikuussa Sillä reissulla kuluikin aikaa kolmisen vuotta. Siviiliammatti löytyi maataloudesta. Viimeiset 21 vuotta hän työskenteli Haukivuoren kunnan maatilan hoitajana, josta jäi eläkkeelle Omakotitalonsa hoidon ohella läheisimmät harrastukset ovat karjalainen järjestötyö ja kalastus. Pauli Pertti Jantunen (s. 1931) on Vilho ja Lyydi (ent. Kyyrä) Jantusen vanhin lapsi Orjansaaren kylästä, Pärttylin paikalta. Muiden tavoin Jantuset joutuivat jättämään rakkaat koti- ja synnyinseudut marraskuun lopussa 1939 tunnetuin seurauksin, vieraan maan vallan alle. Niinpä alkanut evakkoreissu vei heidät Viipurissa sekaannusten kautta viipurilaisten mukana Hämeeseen, Jämsän pitäjään, jossa Jantuset viettivät talvisodan ajan. Keväällä 1940 he muuttivat rautulaisten sijoituspaikoille Savoon, Jäppilän pitäjään. Sieltä tie vei 1947 Joroisiin, josta he saivat asutustilan ja jonne rakensivat kotinsa luvun alkupuolella tuli Paulille halu kokeilla omien siipien kantavuutta, niinpä hän hakeutui puolustusvoimien palvelukseen Mikkeliin. Sitä palvelusta riitti aina eläkkeelle pääsyyn saakka. Paulin harrastuksista mainittakoon poika- ja nuoruusvuosina puoleensa vetänyt kilpaurheilu niin kesäisin kuin talvisin. Varttuneempana tulivat kuvaan mukaan järjestötoiminta urheilu-, karjalais- sekä pitäjäseurantoiminnassa joka jatkuu edelleen. Mauri Maisonen on syntynyt Orjansaaressa Hän oli juuri täyttänyt yhdeksän vuotta kun tuli lähtö sotaa pakoon. Maisoset tulivat Pieksämäen maalaiskuntaan Peiposjärven kylään, jossa he asuivat aina vuoteen 1946 saakka. Taas oli muutto edessä Haukivuorelle, jossa on kotimökki edelleen tosin autiona talvisin. Mikkelissä Mauri on asunut suurimman osan elämästään. Työnsä hän on tehnyt sähköalalla omassa yrityksessä. Harrastuksista mainittakoon järjestötyöt, Rautulaisten pitäjäseuran puheenjohtajuus sekä Rautulaisten lehden vastaavan toimittajan tehtävät. Harrastukset jatkuvat edelleen.

2 268 Orjansaari Tämä on tarinaa Orjansaaresta, kylästä, jonka elämä oli värikästä ja jossa oli hyvä olla. Senpä takia muistotkin ovat mukavia ja ne säilyvät mielessä kauan - kauan. Kylä sijaitsi Raudun pitäjän länsilaidalla, rajoittuen lännessä Kivennapaan ja pohjoisessa Valkjärven pitäjään. Kylän nimi tulee kenties siitä, että lännessä ja pohjoisessa oli Saijanjoki rajana ja etelässä suuret suot: Sarsuo ja Likosuo, jotka aikojen alussa olivat varmaan melkein ylipääsemättömiä. Kylän asutus oli taas keskittynyt enimmäkseen kumpareille länteen menevän maantien varteen. Näin ollen kylästä on muodostunut eräänlainen saari - Orjansaari. Kylä oli suuri, noin 80 savua ja niinpä koulupiirikin muodostui kunnassa ainutlaatuisesti kokonaan yhden kylän alueesta. Koulussa oli kaksi opettajaa. Yläkoulun puolella opetti Antti Pyykkö, paljasjalkainen orjansaarelainen. Alakoulun opettaja Kyllikki Tamminen, myöhemmin Kerminen, oli muualta tullut. Lapsia oli paljon, sillä perheet olivat suuria siihen aikaan. Kymmenen lapsen perhe ei ollut mikään harvinaisuus. Koulun päättäjäiskuvassa keväällä 1939 on 82 oppilasta. Muutenkin kylässä oli paljon väkeä, parhaimmillaan lähes puolentuhatta henkeä. Yhteisöelämää Koska kylän elämä oli kaikinpuolin vireää, ottivat orjansaarelaiset osaa myös kunnalliselämään. Pitkäaikaisia valtuustonjäseniä olivat Edvard Junni, Tuomas Kuronen, Matti Partanen ja Heikki Partanen. Seurakunnan puolella toimivat Juho Kerminen ja Matti Partanen. Nuorisoseura toimi vireästi. Sen esimiehistä mainittakoon Mauno Jantunen, Emanuel Junni, Jaakko Kerminen ja Mauno Monto. Liikenne Liikenne asemalle ja kirkonkylään hoidettiin hevosilla ja polkupyörillä. Asemalle oli matkaa viitisen kilometriä ja sieltä pääsi junalla Hiitolan kautta Viipuriin. Linja-autoliikenne tuli 30-luvun puolivälin maissa Orjansaareen, kun linja Sirkiänsaari - Kivennapa - Viipuri avattiin. Auto meni aamulla Viipuriin ja tuli illalla takaisin. Elinkeinot Pääelinkeinona oli tietenkin maanviljelys, josta suurin osa väestöstä sai elantonsa. Viljeltiin kaikkia tavallisia viljalajeja. Varsinkin vehnän viljely laajeni 30-luvun hyvien kesien ansiosta. Sokerijuurikas tuli viljelyyn muutama vuosi ennen talvisotaa. Tulokset olivat lupaavia, mutta sota keskeytti sen, kuten kaiken muunkin toiminnan. Maatalouskoneita ei juurikaan ollut, vain muutama niitto- ja haravakone isommissa taloissa. Viljat leikattiin sirpillä ja viikatteilla. Puimakoneosuuskunta oli ja pari yksityisten omistamaa puimakonetta, jotka kiertelivät syksyisin talosta taloon, mutta paljon puitiin vielä riihessäkin.

3 Teollisuudeksi voitaneen laskea kaksi raamisahaa ja kaksi myllyä. Anttolan mylly ja saha oli Saijanjoella ja Antti Karhusen saha ja pärehöylä Orjansaaren ojassa. Aiemmin näitä laitoksia oli neljä kappaletta, mutta pulavuodet veivät Luomalan sahan ja myllyn Saijanjoesta ja samoin kävi Paussun laitoksille Orjansaaren ojassa. Kun ammateista puhutaan, niin pääosa ihmisistä oli maanviljelijöitä, mutta löytyi ammattikirvesmiehiäkin Matti Junni, Pekka Kerminen ja Matti Äikäs mainitaksemme. He myös urakoivat, jopa koulurakennuksia. Ammattimuurareita olivat Oskari ja August Partanen, Antti Partanen poikineen, Toivo Partanen ja Väinö Hölttä mainitaksemme. Käsityöntekijöitä oli tunnetuin suksentekijä Juho Karhunen, jonka suksilla oli laajalti kysyntää. Monen koulupojan unelmana oli saada Karhusen Jussin tekemät sukset. Toinen tunnettu nikkari oli reentekijä Kiipan Heikki. Hän oli myös melkoinen tarinaniskijä, vaikka todistikin aina välillä, että Aune meijän ei anna valehella! Varsinaisia virkamiehiä oli opettajan lisäksi postinkantaja, sillä myös hän sai palkkansa valtiolta. Sitä virkaa toimitti Aleksanteri Tukia ja hänen jälkeensä Martta Tukia. Posti tuli kylään kolme kertaa viikossa. Mainita kannattaa myös Ahlström yhtiön metsätyönjohtajat Jalmari ja Otto Pekkanen sekä August Pyykkö. Palveluammateissa toimi Osuuskaupan myymälänhoitaja apulaisineen. Oli räätäli Samuli Kukkonen ja suutari Nikolai Ivanoff. Tähän sarjaan kuului myös tunnettu kuohari ja karjakauppias Partasen Mikko sekä hieroja ja kuppari Helena Komi. Kulkukauppa oli vähäistä, minkä nyt Anttilois Emo Helena Pyykkö harrastuksenaan naisväen tavaroita Viipurista välitti. Porsaiden tuotanto oli voimakasta. Joka talossa oli vähintään yksi emakko. Kylä oli hyvin rakennettu. Oli koulu, oli Nuorisoseuran talo, kaksi kauppakartanoa ja teollisuusrakennuksiin voitaneen laskea myös edellä mainitut saha ja myllylaitokset. Asuinrakennuksia oli 81, karjarakennuksia 75 ja saunoja 74. Rakennusten varustetasoa ei voi verrata nykyaikaan, sillä sähköä ei ollut, vesi tuli ja meni kantamalla ja joka talossa oli uunilämmitys. Korkeasti oppineita ei ollut, sillä ylioppilaita ei kylässä ollut yhtään, joskin opettajan pojat Jouko ja Heimo Pyykkö sekä Kauko Partanen olivat Viipurin koulussa jo lukioluokilla. Muutama keskikoulun käynyt sentään löytyi. Harrastettu kalastus oli pelkkää onkimista, sillä järveä ei kylässä ollut. Innokkaita onkimiehiä olivat pienten poikien lisäksi Iivari Jantunen ja Pekka Kerminen. Heidän kanssaan käytiin ongella Saijanjoella ja Mustilla Järvillä asti. Iivarilla oli ruuhi, jolla voi meloskella Saijanjoen vongissa. Nämä miehet olivat myös kovia metsästäjiä. Heidän lisäkseen oli Karhusen Jussi armoitettu metsämies. He olivat niin kuuluja, että teeretkin heidät tunsivat. Kerrottiin tarinaa, että kun Karhusen Jussi istui pakkasaamuna teeren kuvilla, lensi jostain haavoittunut teeri ja putosi suoraan kojun katon läpi ja kotkotti tullessaan, että Peek-ko-ko-ko? Eikun Jussi, sanoi Karhunen ja koppasi teeren kainaloonsa. Harrastuksista Nuorempien harrastustoiminta keskittyi lähinnä urheiluun. Jalkapalloa pelattiin. Harrastettiin myös yleisurheilua ja käytiin kyläotteluita naapurikylien kanssa. Urheilijoista on mainittava nuori, lahjakas ja keskimatkojen juoksija Otto Heikinpoika Partanen. Hänet sota vei niinkuin monta muutakin nuorta urheilijaa. 269

4 270 Henkisellä puolella toimi Kansalaisopiston opintokerho sekä Nuorisoseuran näytelmäkerho. Nuorisoseuran toiminta oli erittäin vireää. Oli oma talo ja urheilukenttä. Koska varsinaista urheiluseuraa ei ollut, järjesti Nuorisoseura kesäjuhlien yhteydessä myös urheilukilpailut. Talvipuolella järjestettiin sekä ohjelmallisia että tanssi-iltamia. Soittajatkin löytyivät omasta kylästä. Jaakko Kerminen soitti viulua, Kirveen Topi banjoa ja rumpuja sekä Aaro O. Jantunen banjoa ja mandoliinia. Lasten ja varhaisnuorten vapaa-ajan toiminnasta pitivät huolta maatalouskerho ja pyhäkoulutyö, jota Liisa Huuhka, Helena Kirves, Liisa Partanen ja Tuomas Monto tekivät ansiokkaasti. Unohtaa ei myöskään sovi Suojeluskunta- ja Lottatyötä. Molempien järjestöjen osastot toimivat Orjansaarella vireästi niinkuin Kannaksen kylissä yleensäkin. Orjansaaren miehiä oli myös kapitulantteina eri puolilla Kannasta olevissa pataljoonissa. Sota kantoi raskaan veron myös Orjansaaren miesväen keskuudessa, sillä 14 miestä kaatui ja moni sai ikuisen vamman muistoksi niistä vuosista. Koulupiirin varsinainen väriläiskä oli Hiijopin Jussi. Hän oli yksi meidän vähimpiä veljiämme, mutta taloon tullessaan hän sai aina aikaan hyväntuulisen ilmapiirin. Hänet tunnettiin koko pitäjässä, sillä hän kierteli paljon kylissä. Pääsiäisen alla hän kävi virpomassa melkein koko pitäjän väen. Virpolukuja oli monia, mutta loppu oli aina sama: anna muna tai markka. HÄH! Muita muistoja Nähtävyyksistä on mainittava pähkinäpuulehto Kiehuvilla lähteillä. Vesi oli kylmää, vaikka pulppusikin kiehuvasta lähteestä ja niin kovalla voimalla, ettei talvellakaan jäähtynyt. Saijanjoen rantaniityt jopa 800 metriä pitkine sarkoineen olivat Pikilangan tekokilpailut Maatalouskerhon kesäjuhlassa myös nähtävyys sinänsä. Siellä kävi eri maamiesseurojen retkikuntia tutustumassa suoviljelyyn. Oli myös eräs asia, joka ainakin koulupoikien mielestä oli hyvin tärkeä. Se oli jättiläisen jalanjälki Orjansaaren ojassa olevassa kivessä vähän matkaa koulun vonkasta alaspäin. Sitä piti käydä katsomassa ainakin kerran viikossa. Olisipa somaa päästä vielä katsomaan, että onko se pysynyt paikallaan tämä nykyisen elämänmenon aikana. Näin toivoo Oiva. Kaiketenkin hyvä, että tuli lähdetyksi Aikaa on kulunut 50 vuotta ja paljon on vettä virrannut Orjansaaren ojassa ennenkuin tuli tilaisuus edellä mainitun toiveen täyttymiseen. Päästä käymään Orjansaaressa ensimmäisen kerran sodan jälkeen.

5 Olimme kesällä 1989 tyttären perheen kanssa lomailemassa Terijoella ja minulla oli jo kotoa lähtiessä ajatus, että tällä reissulla käyn Raudussa, jos se suinkin on mahdollista. Rautu oli silloin vielä kiellettyä aluetta. Omalla autolla ei uskaltanut lähteä mutta Terijoelta löytyi kyllä innokkaita automiehiä lähtemään kielletyillekin alueille. Tyttären mies lähti kaveriksi, yksin en varmaan ummikkona Venäjän kielestä olisi uskaltanutkaan lähteä. Ajettiin Inkerinmaata Lempaalan kautta ja kun Ladan nokka kääntyi viidentien ristillä Orjansaareen päin niin sydämen lyönnit tihenivät. Sen verran jännitti tulevat näkymät. Auto pysäytettiin kylän reunaan, Mäkrälle lähtevän tien suuhun ja siinä se oli - kotikylä. Mutta täysin erilainen kuin se kylä joka mieleeni oli jäänyt kesästä Ei yhtään rakennusta, ei yhtään ihmistä liikkeellä, aivan autiona koko näkymä. Sen toki tiesin, että talvisota oli tuhonnut kylän talot mutta olihan sinne vuosina rakennettu paljon uutta. Nekin oli viety pois. Se oli minulle uutta, että maisemaa oli muotoiltu puskutraktorin avulla. Mäkrälle menevä tie oli muutettu uuteen paikkaan. Se meni nyt Kermisen Juhon pihan ja puutarhan läpi. Iljanlampi, jossa lapsena uitiin oli täytetty ja tasoitettu. Siihen olivat varmaan menneet Kermisen ja Maisosen talojen rauniot, koska niitä ei näkynyt. Kilkinmäen juurella ollut lampi, jonka jäällä meillä oli hoijakka eli napakelkka oli myös täytetty. Kaikki oli yhtä tasaista heinäpeltoa. Sanoin vävypojalle, että lähdetään kävelemään tuon pellon taakse, sieltä pitäisi löytyä Orjansaaren oja ja ojan penkalta Junnin talon rauniot. Oja tuli vastaan, kun aikamme käveltiin ja talon paikkakin löytyi. Puutarhasta oli jäljellä joku vanha omenapuu, sireenipensas ja mikä ihmeellisintä, talon kivijalan vieressä, nokkosten keskellä kukki äitini aikoinaan istuttama punainen ruusu. Täytyy sanoa, että se on sitkeä kukka, 50 vuoteen sitä ei ollut kukaan hoivannut, mutta elossa oli. Ojassa oli vettä paljon vähemmän kuin ennen, enää ei pystyisi lohenikko nousemaan ojaan niinkuin ennen sotia nousi. Ojan takana olevilta pelloilta oli nostettu kiviä ja Komin Matin talon paikalle oli pysäköity mahdottoman suuri kaivinkone. Siellä mäellä se kuvastui taivasta vasten kuin mikäkin nykyajan dinosaurus. Kylässä oli lypsykarjakolhoosi ja kun kävelimme ojan vartta alajuoksuun päin niin siellä oli iso lauma mustia lehmiä. Vanha mies oli paimenessa pitkän piiskan kanssa. Muita ihmisiä ei nähtykään koko kylässä. Menimme autolle, lähdettiin ajamaan keskikylälle päin. Koulun paikalla oli iso sikala ja kauppias Kermisen puiston laitaan oli rakennettu kaksikerroksinen asuintalo. Varmaan kolhoosin työväen asuntoja varten. Jatkettiin matkaa, kaikki näytti yhtä autiolta, ei rakennuksia, eikä ihmisiä liikkeellä. Urheilukentän seutuvilla, siinä mistä ennen lähti Kolkan kujaset käännettiin auto ympäri. Koulun mäen alla pysäytettiin ja minä kävelin ojan vartta ja etsin sitä jättiläisen jalanjälkikiveä, mutta en löytänyt. Ojassa oli uusi silta ja tiekin oli muutettu toiseen paikkaan. Lieneekö nämä työt hävittäneet sen kiven? Paluumatka tehtiin Kivennavan kautta. Lipolaan asti oli hyvä tie, mutta siitä eteenpäin oli kuoppia ja kiviä. Kuskilla oli kiire ja meitä pelotti, että vanha ruosteinen Lada hajoaa. Hyvin kumminkin päästiin takaisin Terijoelle. Yhteenvetona pitää sanoa, että siihen sisältyi haikeutta, kun muistin sen entisen voimakkaan kylän ja myös harmia, kun näki kylän nykyisen olotilan. Kuitenkin, kaiketenkin, hyvä, että tuli lähdetyksi. Sain rauhan sielulleni, vaikka: Sitä tuttua kotoista maisemaa en kohdannut enää siellä, vaan vieras outo autius tuli tiellä vastaan. 271

6 272 ORJANSAAREN KOULUPIIRI Orjansaari tuvasta tupaan Anttola. Sojakka Juho Vasilinpoika maanviljelijä s , vaimo Anna o.s. Haukka s Väinö Armas s , Nikolai s Mäkelä. Junni Heikki mäkitupalainen s , vaimo Aune o.s. Kiippa s

7 03. Annala. Monto Josefiina taloll. s Anna o.s. Karvonen s , Katri Villentytär s Anttilanniitty. Kirves Eino työl. s Nuorisoseuran talo. 5b. Urheilukenttä 06. Mikkola. Orava Anna o.s. Äikäs taloll. s Reino Tapio s , Kauko Kalervo s Tukia. Tukia Matti Aleksanterinpoika taloll. s , vaimo Martta Helena o.s. Lehti s Valkjärvi. Eino Aleksanterinpoika taloll. s , vaimo Toini o.s. Nylander s Valkjärvi. Helmi s. 1914, Aleksander s , vaimo Helena o.s. Kirves s Rajala. Tukia Simo taloll. s , vaimo Sofia Maria o.s. Nahkuri s Veikko s , Laila Marjatta s , Maila Margit s , Eila Mirjam s , Ilmari s , Mikko s , Ensio s , Leena s Koivula. Orava Matti taloll. s , vaimo Helena o.s. Kerminen s , Kerttu Kyllikki s , Teuvo s , Eero Olavi s , Sylvi s Rajamäki. Orava Pietari (Pekka) taloll. s , vaimo Aune o.s. Nuija s , Sievi Agneetta s Perälä. Pekkanen Matti taloll. s , vaimo Anna o.s. Huuhka s , Saima s Otto Eenokki taloll. s , vaimo Rauha Sigfrid o.s. Sainio s Kirvu. Viljo Olavi s , Gunnar Aulis s , Valter Henri s Äikkäänmäki. Äikäs Matti taloll. s , vaimo Aina Katariina s , Kalevi s Pieksämäki. 13. Petäjämäki. Kukkonen Juho taloll. s , vaimo Miina o.s. Karhu s Lempaala, Jenny s Kermila. Kerminen Pietari Mooseksenpoika taloll. s , vaimo Liisa o.s. Pyykkö s , Jaakko Päiviö s , vaimo Rauha Mirjam o.s. Kemppainen s , Seppo Kalevi s Kukkonen Anna Maria s Raatikkomäki. Kukkonen Samuli Jalmari taloll. s , vaimo Hili o.s. Ryöti s Lempaala. Erkki Fredrik s , Hilda s , Tauno s

8 Perkiö. Kukkonen Ville taloll. s , vaimo Veera o.s. Vuorinen s Lempaala, Raija Maria s , Unto Olavi s , Laina s , Kaija Saara s Siren Villehard s Muolaa, vaimo Aino o.s. Vänskä s Liperi, Aila Elli s Kivennapa. 19. Laine Juho taloll. s. 1889, vaimo Ida Amalia o.s. Sappinen s , Helvi s , Elvi, Irja, Olavi, Lauri s , Raimo s , Jouko s Kerminen Tuomas s. 1889, vaimo Anna Maria o.s. Kirves s. 1896, Helli s , Taimi s , Aatami s , Raili s Partanen Sievi Alma Simontytär s , Maria o.s. Koukonen s Pekkanen Jalmari s. 1899, vaimo Iida o.s. Pyykkö s. 1899, Hugo s. 1924, Veikko s , Laura s , Anja s , Marja s Lehtola. Karhu Matti työl. s Lempaala, vaimo Regina o.s. Huhtanen s Sylvi Unelma s , Toini Ester s , Toivo Johannes s , Hilda Annikki s , Matti Mainio s , Airi Kyllikki s Huuhkamäki. Monto Tuomas Mikonpoika taloll. s , Mauno Tuomo s Huuhka Edvard taloll. s , vaimo Aleksandra o.s. Haukka s , Martta Siviä s , Helmi Eliina s Anttila. Pyykkö August taloll. s , vaimo Aina Katariina o.s. Nahkuri s , Hannu s Pyykkö Helena taloll. s , Matti taloll. s Korlakoff Juho. 28. Toivola. Pyykkö Johannes taloll. s , Koiranen Anna Johanneksen äiti o.s. Viskari s Alatalo. Jantunen Anna taloll. s , Liisa s , Aaro Olavi s , Hilkka Kyllikki s , Paula Irma s Sakkola. 30. Aarresuo. Junni Matti Mikonpoika taloll. s , vaimo Anna o.s. Kukkonen s Helga Margit s , Maire s , Lea s , Hilkka Ester s , Vuokko Mirjam s , Ukko Pentti s Tontermylly. Puranen Ville Antinpoika vilj. s , vaimo Anna o.s. Kuronen s Tenho Veikko s , Ahti s , Anneli s , Oili Annikki s , Jenny Ester s , Pentti Kalervo s Ravakko Anna Pekantytär mäkit. työl. s , Sulo Armas s , Olavi s

9 Paljakka Boris, vaimo Emma o.s. Vanhanen. Kolme lasta. 34. Pomala. Huuhka Albin taloll. s , vaimo Eelin Maria o.s. Orava s , Armi Antti Johannes s , Pauli Kalevi s Kokko Martti Olavi työl. s Antrea, vaimo Anna Liisa o.s. Vanhanen s , Kerttu Elina s , Elsa Maria s , Leila Ester s , Ritva Orvokki s Pieksämäki. 36. Vanhanen Varpu mäkit. o.s. Jantunen s Hakala. Huuhka Samuli taloll. s , vaimo Elisabet o.s. Komi s Helga s , Veikko Tapani s , Hellä-Hilma s , Rauha Ellen s , Esko Mikael s Maakauppias Juhana (Ukko) Aataminpoika Kermisen kauppatalo. 39. Korkka Esa s. Inkerissä, vaimo Anni työl. o.s. Huuhka s Mentula. Jantunen Juho taloll. s , vaimo Iida o.s. Huuhka s , Ella Maria s , Antti Armas s , Kaarlo Johannes s , Ville Fredrik s Jantunen Väinö taloll. s , vaimo Lahja Elviira o.s. Kerminen s Raudun Osuuskauppa, Orjansaaren myymälä. Kirves Onni Matinpoika autonkuljettaja, s , vaimo Terttu Lilja o.s. Kakko myymälänhoitaja s Lempaala. 42. Riihelä. Huuhka Simo taloll. s , Helli Maria s , Hilda Helena s , Jaakko s , Liisa Aune s , Alma Sofia s , Maria o.s. Sipponen s Ville Juhonpoika työl. s Kansakoulu. Pyykkö Antti opettaja s , vaimo Martta o.s. Siren s Viipuri, Heimo s Kivennapa, Niilo s , Irja Sinikka s , Maila Mielikki s , Jouko s Kivennapa. 44. Ojamäki. Kirves Toivo tilall. s , vaimo Sylvi Maria o.s. Kerminen s , Paula Kaarina s Matti s , vaimo Helena o.s. Loponen s Katajikko. Partanen Matti taloll. s , vaimo Liisa o.s. Mustonen s Eeva Tuulikki s , Huugo s , Pekka s , Lauri Olavi s , Otto s , Toivo Valter s , Eino Pentti s , Elli s Anttila. Komi Väinö taloll. s , vaimo Helvi Rauha o.s. Hynni s Heino Antero s , Pirkko Annikki s Hilma Maria o.s. Ruuth s Orava Anna o.s. Paukku taloll. s , Mauno s , vaimo Lempi Siviä o.s. Lemmetty s Valkjärvi, Raimo Juhani s

10 Jokela. Kerminen Liisa o.s. Partanen taloll. s , Veikko Rikhard s , vaimo Lempi Kyllikki o.s. Tamminen opettaja s Aleksandroff Juho Nikolainpoika työl. s Inkeri, Nikolai s Inkeri. 50. Kasperinmäki. Siiriäinen Viktor taloll. s Ristiina, vaimo Maria o.s. Mörsky s Savolainen Ilmari Johannes s Valkjärvi, vaimo Maire o.s. Eloranta s Vienan Karjala. 51. Kiurula. Kiuru Juho taloll. s , vaimo Amalia o.s. Nuora s , Eino Edvard s , Toivo Ilmari s Tommola. Kuronen Tuomas taloll. s. 1873, vaimo Maria o.s. Lattunen s Nuuttila. Partanen Helena o.s. Mentu taloll. s , Helmi Maria s , Uuno Rikhard s , Väinö s Alapartala. Partanen Heikki taloll. s , vaimo Anna s Valkjärvi, Otto Olavi s , Kauko Artturi s , Aili s Ihantala. Jantunen Helena o.s. Monto Mikon vaimo taloll. s Matti s , vaimo Aino o.s. Karvonen s Valto s , Leo Matteus s , Irja s , Taisto Yrjö s , Kyösti, Anna Maria s , Helmi Helena s Välipelto. Partanen Juho taloll. s , vaimo Hilda Maria o.s. Muukka s Aaro Malakias s , Eemil Johannes s , Kaarlo s , Pauli Väinö s , Salma Maria s , Anja Astrid s , Aira Helena s , Mauno s , Mainio Lauri s , Senni Lahja s Mikko s Pekkanen Katri o.s. Liira taloll. s , Anna Maaria s , Taimi Mariantytär s , Hilma s , Veikko Olavi s Antti Jantusen savutupa. Viimeinen laatuaan Raudussa. Tytär Jantunen Anni s Pärttyli. Jantunen Iivari taloll. s , Viktor taloll. s Jantunen Vilho taloll. s , vaimo Lyyti Maria s o.s. Kyyrä, Pauli Pertti s , Aune Alina s , Pekka Antero s Valkjärvi. (Vilho Jantunen + perhe muuttivat v Valkjärven Siparilan kylään.) 60. Peltola. Huuhka Liisa o.s. Tukia taloll. s , Elina s Komila. Komi Matti taloll. s , vaimo Helena ent. Partanen o.s. Pekkanen s , Salli Katariina s , Urho Reinhold s Simola. Jantunen Simo taloll. s , vaimo Helena o.s. Ollikainen s Lempaala, Toivo Armas s , Veikko Johannes s , Laina Eeva s , Pentti Jalmari s

11 Jantula. Jantunen Mikko taloll. s , vaimo Lyydia o.s. Laulajainen s Pyhäjärvi Vpl, Pauli s Liskelä. Jantunen Juho taloll. s , vaimo Eliisa o.s. Paukkunen s , Onni Armas s , Eila s , Tyyne Kyllikki s , Irja s Hölttälä. Hölttä Eeva o.s. Pekkanen taloll. s , Väinö s , vaimo Anna Lydia o.s. Ossi s , Eeva Maria s , Veikko Viljam s , Sylvi s , Eila Marjatta s Koivula. Partanen Eeva o.s. Huuhka taloll. s , Tauno s , Veikko s , Sirkka s , August taloll. s , vaimo Helmi Inkeri o.s. Siren s Kivennapa, poika Toivo, tytär Hilja. 67. Partanen Edvard taloll. s , vaimo Hilda o.s. Karhu s Lempaala, Toini Annikki s , Aulis Mikael s , Meeri s , Maija Anneli s , Pentti Ensio s , Eino Ilmari s Tuomas Partasen perikunta. Talossa asui kolme lasta. 69. Kerminen Viktor Berbhad taloll. s , vaimo Aleksandra o.s. Heinonen s Hanko, Feerdi s , Jorma s Maksimoff Anna Iljantytär palv. s , Ilja työl. s Venäjä, vaimo Natalia s Venäjä, Tahvo työl. s. 1912, Lydia työl. s. 1914, Mikko Iljanpoika työl. s Ivanoff Anna työl. s Venäjä, Nikolai Juhonpoika työl. s Venäjä. 72. Ahola. Pekki Mikko tilall. s Venäjä. 73. Kerminen Juho taloll. s , vaimo Lyydia o.s. Leskinen s Puumala. 74. Maisonen Paavo työl. s Lempaala, vaimo Lyydia o.s. Nahkuri s , Mauri Mikael s , Laila Orvokki s , Pertti Antero s , Terttu Marja Raakel s , Leila Liisa s Junni. Junni Edvard taloll. s , vaimo Maria o.s. Kosonen s Oiva s , Aino s , Kirsti s , Pentti s , Elma Maija s , Esko Matti s , Sirkka Ritva s , Raili Sinikka s , Yrjö Veikko s Junni Emanuel taloll. s , vaimo Katri o.s. Niemi s Lempaala, Erkki Johannes s , Sisko Anneli s Niemi Maire Tellervo Katrintytär s

12 Perälä. Kerminen Pekka Valfrid Aataminpoika taloll. s , vaimo Maria o.s. Komi s , Erkki s , Salli Katri Ester s Karhunen Maria o.s. Eeva taloll. s Sakkola, Väinö s , Sirkka Ester s , Eemil taloll. s , Hemmo Paavo s Karhunen Juho tilall. s , vaimo Hilma Helena o.s. Tuokko s , Veikko s , Elvi Sisko s , Hilkka Anneli s Karhunen Jalmari taloll. s Partanen Antti taloll. s , vaimo Hilma Maria o.s. Muurilainen s , Lahja Maria s , Joel Veikko s , Johannes Mikael s , Kerttu Mirjam s , Aaron s , Niilo s , Rauha Laina s Pieksämäki, Armas Antti s Partanen August taloll. s , vaimo Saima Siveä o.s. Loponen s Sakkola, Pentti Juhani s , Jaakko s , Jorma Tapani s , Saara Siviä s , Tuomo Martti s , Leena s Partanen Oskar taloll. s , vaimo Iida Maria o.s. Pekkanen s , Helli Kaarina s , Elli Sofia s , Pauli Tuomas s , Pekka Aatami s , Leo Kalevi s , Irja E. s , Hannu S. s Orjansaaren koulupiirissä yhteensä 396 henkilöä.