Koskisen Oy Ympäristöraportti 2019

Transkriptio

1 Koskisen Oy Ympäristöraportti 2019

2 1. KOSKISEN KONSERNI Ympäristöraportin kattavuus YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT LUPAEHDOT LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT Koskisen Oy Levyteollisuus (vaneritehdas) Levyteollisuus (lastulevytehdas) Sahateollisuus Taloteollisuus Ohutvaneriteollisuus ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ, ENERGIATEHOKKUUS (JÄRVELÄN TOIMINNOT) VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN TOIMINNOT) YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET (JÄRVELÄN TOIMINNOT) TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset) Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet Hähkäjärveen/Hähkäjärven rannan suljettuihin altaisiin johdettavat vedet Hähkäjärven tilan kehitys Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa Päästöt ilmaan (Järvelän alueiden toiminnot) Melu (Järvelän alueiden toiminnot) POHJAVEDEN PUHDISTUS JÄRVELÄSSÄ

3 1. KOSKISEN KONSERNI Koskisen on vuonna 1909 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle. 110 vuoden aikana yritys on kehittynyt kansainväliseksi puun ammattilaiseksi. Koskisen toimialat ovat puunhankinta ja bioenergia, sahateollisuus, levyteollisuus (vaneritehdas ja lastulevytehdas) sekä ohutvaneriteollisuus. Tämä kokonaisuus takaa puuraaka-aineen tehokkaan käytön. Puu jalostuu metsästä asiakkaalle eri puolille maailmaa Koskisen omissa, kokeneissa käsissä. Koskisen konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Sheksnassa Venäjällä. Koskisen Oy:llä on myyntikonttoreita Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Ranskassa, Hollannissa, Virossa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Kiinassa ja Venäjällä. Suomen tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2019 mänty-, kuusi- koivu- ja haapatukkia yhteensä noin m 3, puunhankintamäärän ollessa noin 1,6 miljoonaa kuutiota. Puuraaka-aine hankitaan maan parhailta metsäalueilta. Koivutukkia ostetaan jonkin verran myös Venäjältä. Yrityksen liikevaihto on noin 264 miljoonaa euroa. Viennin osuus on noin 57 % Liikevaihto 264 milj. 269 milj. 270 milj. 264 milj. 247 milj. 241 milj. 220 milj. 201 milj. 202 milj. EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Henkilöstö Vienti 57 % 56 % 56 % 54 % 55 % 55 % 53 % 53 % 60 % Puunkäyttö, m Taulukko 1. Koskisen konsernin avainluvut Puunhankinta ja bioenergia 37,0 34,9 40,5 42,2 39,6 36,1 33,0 24,1 22,2 Levyteollisuus 92,4 94,2 89,1 84,5 81,6 77,1 66,0 64,3 70,7 (Vaneritehdas) Levyteollisuus 26,4 26,9 27,0 23,8 24,7 24,1 24,2 26,1 24,2 (Lastulevytehdas Sahateollisuus 95,0 91,5 91,8 89,8 81,6 81,9 72,6 58,3 56,6 Taloteollisuus 7,9 16,1 13,5 13,2 12,4 12,0 15,4 18,1 18,2 Ohutvaneriteollisuus (ent. Koivutuoteteollisuus) 5,3 5,4 8,1 10,5 7,4 9,6 8,8 10,1 10,1 Taulukko 2. Liikevaihto toimialoittain, milj. EUR 3

4 1.1 Ympäristöraportin kattavuus Tässä raportissa rajoitutaan tarkastelemaan pääasiassa Koskisen Oy:n Järvelässä toimivien laitosten, sahateollisuus, levyteollisuus (lastulevy- ja vaneritehdas) ja näiden jatkojalostuksen ympäristöasioita sekä Paaskallion suljetun kaatopaikan tarkkailuun liittyviä asioita. Lisäksi mukana on joitain tietoja Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistamiin kattilalaitoksiin liittyen ja Hirvensalmella sijaitsevan ohutvaneriteollisuuden toiminnasta. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen tuotantolaitokset sijaitsevat Kärkölässä Järvelän taajaman läheisyydessä noin 25 kilometriä Lahdesta lounaaseen. Tehdastien tehdasalueella sijaitsevat tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos, sahaamo, vaneritehdas, pinnoitustehdas, lastulevytehdas, Koskisen Oy:n omistama Konus-varakattila ja Körtinglastunkuivain, pääkonttori sekä valmiiden tuotteiden varastoja sekä Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistamat pääkattilalaitokset + varakattilat. Mäntsäläntien tehdasalueella sijaitsevat rimoittamo, sahatavaran kuivaamot, tasaamo-paketointilaitos, höyläämöt, maalauslinja, konttori, valmiiden tuotteiden varastoja sekä Oiva Wood Solutionsin omistama kattoristikkotehdas ja Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistama SERMET-lämpövoimala + varakattilat. Marraskuun 2017 alussa em. voimalaitokset varakattiloineen ovat siirtyneet Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistukseen ja vastuulle. Hirvensalmella sijaitsee ohutviiluvaneritehdas, lämpölaitos ja konttorirakennus. 2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminta vaikuttaa ympäristöön monella tavalla varsinkin lähialueella, koska tehtaat sijaitsevat aivan Järvelän taajaman välittömässä läheisyydessä. Koskisen Oy on kartoittanut toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvioinut niiden merkittävyyden, jotta ennaltaehkäisevin toimenpitein voidaan vähentää haitallisten tapahtumien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Hirvensalmen tuotantolaitokset sijaitsevat erillään muusta alueen teollisuudesta. Järvelän alueella normaalin toiminnan aikana merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat Koskisen Oy:n oman kattilalaitoksen (Konus-varakattila) ja lastulevytehtaan Körtinglastunkuivaimen ilmapäästöt, tuotantoprosessien ilmapäästöt, jäähdytys- ja jätevedet sekä laitosalueilla toimivien Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistamien kattilalaitosten ilmapäästöt. Em. kuormitustekijöiden minimoimiseksi laitosten toimintaa seurataan osin jatkuvatoimisesti ja osin määräaikaisin mittauksin, joilla varmistetaan säätöjen oikeellisuus ja laitteiden toimivuus. Häiriötilanteissa merkittävimmät ympäristönäkökohdat muodostuvat maaperään kohdistuvista mahdollisista öljy- ja liimapäästöistä erilaisissa onnettomuustilanteissa. Näihin on varauduttu ohjeistuksella ja toimintavalmiutta ylläpidetään harjoittelemalla toimintaa onnettomuustilanteissa mm. lähialueen palokuntien ja vakuutusyhtiön kanssa. Näiden ympäristövaikutusten lisäksi yhtiön tuotantotoiminnasta syntyy melua, johon liittyviä mittauksia ja kartoituksia on tehty useina vuosina. 4

5 Hirvensalmen toiminnasta syntyvät haudonta-altaiden jätevedet ovat ohutvaneriteollisuuden aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävin. Haudonta-altaan jätevedet johdetaan nykyään Hirvensalmen kunnan viemäriin. Tämä hanke on toteutettu ja ollut käytössä syyskuusta 2011 alkaen. 3. LUPAEHDOT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toimintaa valvoo Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Yhtiö sai uuden ympäristösuojelulain mukaisen toimintakokonaisuuden ympäristöluvan lainvoimaisena Ympäristöluvan tarkastamiseksi on jätetty määräaikaan mennessä ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus. Tämä hakemus on käsitelty Hämeen ympäristökeskuksessa ja päätös siitä on annettu Koskisen Oy valitti lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen Ympäristöluvan lupamääräykset 4 ja 5 palautettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Koskisen Oy on toimittanut hakemuksen uudelleen käsittelyä varten. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksensä lupamääräyksien 4 ja 5 osalta. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen lupamääräyksen 7 osalta. Ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja päätös tähän saatiin Lupaprosessin yhteydessä ympäristölupa eriytettiin, siten että Koskipower Oy sai oman ympäristöluvan, jossa on kattilalaitoksia koskevat määräykset. Ohutvaneriteollisuus (ent. koivutuoteteollisuus) on saanut Itä-Suomen Aluehallintovirastolta ympäristölupapäätöksen , jonka ehtojen mukaisesti Hirvensalmella sijaitseva laitoskokonaisuus toimii. Koskisen Oy:n, Järvelän alueen toiminnoille annetuissa lupamääräyksissä on toimenpide- ja seurantavelvoitteita koskien teollista toimintaa. Teollisuuskaatopaikan toiminta on lopetettu ja tähän liittyen on annettu oma lupapäätöksensä Tämän päätöksen määräykset koskevat kaatopaikan sulkemista ja jälkiseurantaa. Teollisuustoiminnan osalta yleisen ympäristönsuojelun edistämisen lisäksi annetut määräykset koskevat: - päästöjä vesiin ja viemäriin sekä vesien suojeluun - ilmansuojelua - meluntorjuntaa - maaperän suojelua ja ympäristöturvallisuutta - yleistä jätehuoltoa - maa-ainesten kaivua ja läjittämistä - Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteen polttoa - öljyjäte- ja ongelmajätehuoltoa - parasta käyttökelpoista tekniikkaa - häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita - toiminnan muuttamista tai lopettamista - tarkkailua 5

6 - kirjanpitoa - raportointia Päästöt vesiin ja viemäriin koskevat jätevesien käsittelyä ja laskemista kunnan jätevesiviemäriin, niin prosessivesien, tukkien haudonta-altaiden, murskauskentältä tulevan kuin tukkien kasteluun käytettävän veden osalta. Ilmansuojelu sisältää päästöarvot kattilalaitoksille ja lastunkuivaukselle. Lisäksi laitoksen toiminnasta aiheutuvien VOC-päästöjen on pysyttävä mahdollisimman alhaisina. Meluntorjunnan osalta rajoitetaan tuotantolaitosten ja junanvaunujen purkutoiminnan sekä puunmurskaustoiminnan melua. Lisäksi määrätään mahdollisista vähentämistoimenpiteistä. Maaperänsuojelu ja ympäristöturvallisuus sisältävät kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyä ja varastointia sekä koneiden tankkauspisteitä koskevia määräyksiä ja suunnittelua. Lisäksi määrätään tukkien varastointiin käytettävän alueen rakenteesta. Yleinen jätehuolto velvoittaa jätteen määrän vähentämistä ja hyödynnettävyyttä. Lisäksi Hähkäjärven kunnostuksen suunnittelua on jatkettava. Maa-ainesten kaivussa ja läjittämisessä määrätään ilmoitus menettelystä, puhtaiden maaainesten läjityspaikoista ja saastuneiden maa-ainesten loppusijoituksesta. Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteenpoltolle määrätään poltto-olosuhteita. Öljyjäte- ja vaarallisten jätteiden jätehuoltoon liittyvä määräys velvoittaa toimittamaan öljyjätteet ensisijaisesti uudistettavaksi. Vaaralliset jätteet on merkittävä oikein ja toimitettava viipymättä asianmukaiseen laitokseen hävitettäväksi. Kuljetusasiakirjat on säilytettävä 3 vuoden ajan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Ohjeistus tilanteiden varalle on oltava ajan tasalla. Valmius torjuntatoimiin on oltava asianmukainen. Toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Lopettamiseen liittyvistä toimista on esitettävä suunnitelma. Tarkkailu käsittää toiminnasta aiheutuvien vaikutusten seuraamisen. Lisäksi määrätään laitteistojen ja rakennusten kunnontarkkailusta. Kirjanpito edellyttää dokumentoimaan kaikki toiminnan kannalta merkitykselliset tapahtumat ja asiat. Raportointi on suoritettava viranomaisen vaatimalla tavalla. 6

7 Lupaehtojen toteutumista seurataan säännöllisesti yhtiön ja yksiköiden johdonkatselmuksissa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo säännöllisesti lupaehtojen noudattamista tarkistus- ja valvontakäynnein. Järvelän alueen toimintojen vastuuhenkilöt vuonna 2019 olivat: Johtaja, LYT & projektit Markku Lähteenmäki Ympäristöpäällikkö Kimmo Järvinen Kemikaalivalvoja Kimmo Järvinen / Tomi Kemppainen Kiinteistönhuollon työnjohtaja Lasse Kemppainen Hirvensalmella vastuuhenkilöinä ovat toimineet Juhani Sopanen, Katja Pasanen, Aki Maaranen, Timo Eskelinen Eurofins Environment Testing Finland Oy:n toimesta seurataan Järvelän alueiden pohjavesiputkien sekä Sundelinin kaivon pinnankorkeutta. Pohjavesiputkista, Tolkon lähteestä ja Mäntsäläntien alueen porakaivosta seurataan myös pohjaveden laatua. Vesilaitosten veden laatua seurataan Tehdastien alueella neljä kertaa vuodessa ja Mäntsäläntien alueella kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi Eurofins Environment Testing Finland Oy suorittaa Paaskallion suljetun kaatopaikan jälkitarkkailua, teollisuusjätevesinäytteiden sekä pintavesien vesinäytteiden ottamisen ja analysoinnin. Tankkauspaikkojen tarkkailun tekee Sitowise Oy. 4. LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT 4.1 Koskisen Oy Koskisen Oy:n käyttämä pääraaka-aine on puu. Vuonna 2019 käytettiin puuta noin m 3. Tästä määrästä, vuonna 2019, oli kuusta 55,9 %, mäntyä 16,5 %, koivua 27,5 % ja haapaa 0,1 %. Puunhankinnasta vastaa konsernin emoyhtiö Koskitukki Oy, joka toimittaa puuta myös muille tehtaille eteläisessä Suomessa. Puusta osa tulee kotimaasta yksityismetsistä pääasiassa Hämeestä, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta ja osa tuodaan ulkomailta lähinnä Venäjältä. Tuontipuu käytetään lähinnä vaneriteollisuuden raakaaineeksi, koska kotimaisen koivun osalta kestävät hakkuumahdollisuudet eivät aina kata kotimaisen vaneriteollisuuden raaka-ainetarpeita. Puun alkuperäisketjua on hallittu jo vuodesta 2000 lähtien FFCS-järjestelmän mukaisesti siten, että osa tuotteista voidaan merkitä PEFC- tai FSC-tunnuksella. Tuotantoyksiköiden toiminnan lisäksi myös puunhankintaa ja metsänhoitoa ohjaa toimintajärjestelmä joka perustuu ISO 9001 ja standardeihin. Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristöpolitiikassa perusajatuksena on parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa jatkuvasti. Puunhankinnan ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. 7

8 4.2 Levyteollisuus (vaneritehdas) Puun ohella vanerituotannon pääraaka-aineita ovat liimauksessa käytettävät fenoli- ja ureamelamiinihartsiliimat sekä erilaiset pääosin fenoli- ja melamiinikyllästetyt pinnoitepaperit. Vaneritehdas valmistaa koivuvaneria vaativaan käyttöön kuljetusväline-, rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Noin 80 % vanerista pinnoitetaan erilaisin filmi- ja muovipinnoittein, sahataan määrämittaan ja työstetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pitkälle jalostetut tuotteet ja asennusvalmiit komponentit ovat kysyttyä tavaraa markkinoilla. 4.3 Levyteollisuus (lastulevytehdas) Lastulevy valmistetaan kokonaisuudessaan metsäteollisuuden sivutuotteista, pääsääntöisesti muiden Koskisen Oy:n tuotantolaitosten sivutuotteista. Sahanpurun osuus vaihtelee % välillä. Loppuosan puuraaka-aineesta muodostavat vaneritehtaan sivutuotteet (kuiva viiluhake ja hakeseulan alite) ja sahateollisuuden tasaamohake. Lisäksi käytetään melamiiniureaformaldehydi liimaa sekä erilaisia melamiini- ja fenolikyllästettyjä pinnoitteita. Lastulevytehdas valmistaa perinteisiä lastulevytuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Näiden rinnalle on yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetty valikoima täsmätuotteita. 4.4 Sahateollisuus Koskisen sahateollisuuden raaka-aine on suomalainen kuusi ja mänty. Ainoana suomalaisena puunostajana Koskisen käyttää tuotannossaan myös osarunkoa, jossa tukkiosa tuodaan pitkänä tehtaalle ja vasta siellä se katkaistaan mahdollisimman taloudellisesti ja koko rungon mitta hyödyntäen. Taloudellisuuden lisäksi tämä korjuutapa entisestään lisää materiaalien käytön tehokkuutta ja siten energiatehokkuutta. Koskisen sahatavarayksikkö valmistaa vakio- ja määrämittaista saha- ja höylätavaraa kuusesta ja männystä, myös erikoispituudet kuuluvat valikoimaan. Perinteisten sahatavaratuotteiden lisäksi valmistetaan asiakaskohtaisia täsmätuotteita sekä valmiiksi pohjamaalattuja paneeleja. 4.5 Taloteollisuus Koskisen Oy:n taloteollisuus myytiin Mimir Invest AB:lle, (Oiva Wood Solutions Oy), joten se ei ole enää osa Koskisen konsernia. 4.6 Ohutvaneriteollisuus Koskisen ohutvaneriteollisuus (ent. koivutuoteteollisuus) tuottaa korkealuokkaista koivusta valmistettua ohutviiluvaneria ja koivuviiluja. Aikaisemmin tuotteisiin kuuluivat myös ja koivusahatavara, koivuaihiot ja koivuliimalevyt, mutta näiden tuotanto lopetettiin kesällä 8

9 2017. Koivu on erinomainen raaka-aine huonekalu- ja puusepänteollisuudelle. Yksikön vahvuuksia ovat tuotteiden laatu, yksilöllinen asiakaspalvelu ja ympäristötietoisuus. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuotuisten tuotantomäärien sekä tuotantopäivien määrän kehittyminen tuotantoyksiköittäin. Kuva 1. Vuotuiset tuotantomäärät vuosina Kuvassa on vaneriteollisuuden, lastulevyteollisuuden, sahateollisuuden ja koivutuoteteollisuuden tuotantomäärät kuutioina, taloteollisuuden tuotantomäärät kappaleina. (Ohutvaneriteollisuus ent. koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen. Taloteollisuus huomioitu 2018 asti). Kuva 2. Tuotantopäivien lukumäärät vuosina (Ohutvaneriteollisuus ent. koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen, Taloteollisuus huomioitu 2018 asti). 9

10 5. ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ, ENERGIATEHOKKUUS (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Vuonna 2019 Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin sähköä 72,57 GWh (kuva 3). Kuva 3. Sähkönkäyttö Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa vuosina Sähkönkäyttö on laskenut edellisvuoteen verrattuna lähinnä vanerituotannon supistumisesta johtuen. Sähkönkäytön tehokkuus suhteessa tuotantoon on hieman parantunut vuonna 2019 (kuva 4). Indeksissä vertailuvuotena on vuosi 1996, jolloin indeksi on 1. Sähköenergian käyttöä on verrattu suhteessa tuotannon (m 3 ) määrään, mihin on laskettu vaneritehtaan, sahauksen ja jalostuksen sekä lastulevytehtaan tuotannot (m 3 ). 1:stä pienempi lukuarvo ilmaisee hyvää energian hyödyntämisen tasoa. Samaa periaatetta käytetään myös myöhemmissä indeksikuvaajissa. Kuva 4. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen sähkönkäyttöindeksi vuosina Sähkö ostetaan sähköpörssistä, sähkön siirtäjänä toimii Mäntsälän Sähkö Oy. Lämmöntuotantoon liittyvät kattilalaitokset (pois lukien Konus-kattila ja Körtinglastunkuivain) myytiin Lahti Energia Oy:lle (Koskipower Oy) vuoden 2017 marraskuussa. Koskipower Oy:n ja Koskisen Oy:n kattilalaitoksilla tuotettiin lämpöenergiaa Koskisen Oy:n Järvelän tuotantolaitoksille vuonna 2019 polttoainetehona ilmoitettuna yhteensä 271 GWh, 10

11 josta Koskipower Oy:n tuottama osuus oli 230 GWh ja Koskisen Oy:n 41 GWh (kuva 5). Lämpöenergian määrän lasku vuoden 2018 tasosta johtuu oletettavasti siitä, että vuonna 2019 vaneritehtaan tuotantoa supistettiin. Koskipower Oy:n tuottamaa kaukolämpöä myytiin Koskisen Oy:n toiminnan ulkopuolelle vuonna 2019 noin MWh (kuva 6). Kaukolämmön myynti on aloitettu vuonna Kuva 5. Lämpöenergiantuotanto Järvelän laitoksille vuosina Kuva 6. Kaukolämpöenergian myynti vuosina Koskisen Oy:n Järvelän alueiden kattilalaitoksilla tuotetusta lämpöenergiasta polttoöljyllä tuotetun energian osuus oli vuonna 2019 vain 2,6 % ja puuperäisillä polttoaineilla tuotetun energian osuus 97,4 % (kuva 7). Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannon polttoaineista on säilynyt hyvällä tasolla vuonna 2019, vaikkakin biopolttoaineita käyttävissä Lahti Energian omistamissa Koskipower Oy:n kattilalaitoksissa on ollut joitakin käyttöongelmia ja energiantuotannossa on turvauduttu polttoöljyyn. Normaaleissa tuotanto-olosuhteissa tullaan pääsemään yleisesti jopa 98 % biopolttoainetasolle. Koskipower Oy:n Putkimaakattilalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton vaikutus näkyy selvästi biopolttoaineen osuudessa (kuva 7). 11

12 Kuva 7. Bio- ja fossiilisten polttoaineiden osuus lämpöenergian tuotannossa vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän laitokset) Lämpöenergiankäyttö suhteessa Koskisen Oy:n Järvelän tuotantolaitosten tuotantoon on tehostunut uuden Koskipower Oy:n Putkimaa-voimalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton myötä. Vuonna 2019 lämpöenergian käytön tehokkuus oli edellisvuoden tasolla. Lämpöenergiankäyttö on jopa hieman parantunut edellisvuoteen verrattuna (kuva 8). Kuva 8. Lämpöenergiankäyttöindeksi vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Koskisen Oy on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille Energiankäytön tehostamistoimenpiteitä ja niiden käyttöönottoa on jokseenkin vaikeuttanut 12

13 taloustilanne, johon heijastuu vaikutuksia vielä 2008 alkaneesta lamasta. Vuonna 2015 Motiva Services ja vuonna 2019 e-protech Oy tekivät Koskisen Oy:ssä energiatehokkuuslain mukaiset pakolliset energiakatselmukset. Merkittäviä energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ei ole tehty vuoden 2019 aikana. Pieniä muutoksia on tehty kuitenkin mm. valaistuksen osalta, ottamalla käyttöön lisää LEDvalaistusta etenkin vaneritehtaalla ja ulkoalueilla. LED-valaistuksen energiankulutus on merkittävästi pienempi kuin perinteisten valaisimien. Lisäksi tuotantokoneiden toiminnassa pyritään välttämään ns. tyhjäkäyntiä. Energiatehokkuus huomioidaan uusissa laitehankinnoissa, joihin ohjeistuksen antaa Koskisen Oy:n laite- ja asiakirjastandardi. Ko. standardi on päivitetty vuonna 2016 vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Koskisen Oy:ssä seurataan energiankulutusta yhtiö- ja tuotantoyksikkötasolla. Tähän liittyvät mittaristot päivitetään neljännesvuosittain. Järvelän toimintojen mittaristo on esitetty taulukossa 3. Kokonais-, sähkö- ja lämpöenergiankulutus suhteutettuna tuotantomäärään on laskenut vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2015, joka on energiatehokkuussopimuksen määrittelemä vertailuvuosi (taulukko 3). ENERGIA- JA TUOTANTOTIEDOT (Järvelän alueet) Kokonaisenergia 334,3 354,5 370,9 361,6 343,4 GWh Sähköenergia 69,90 74,71 77,55 76,82 72,57 GWh Lämpöenergia (Kattilalaitoksilla tuotettu energia polttoainetehona) 264,4 279,7 293,3 284,7 270,9 GWh Tuotantomäärä (yhteensä) m3 ENERGIATEHOKKUUTEEN LIITTYVÄT LUVUT JA MITTARIT (Järvelän alueet) Kokonaisenergiankulutus Muutos-% vuoden 2015 tasosta 0,0 6,0 10,9 8,2 2,7 % Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3 557,3 564,2 560,4 558,9 548,3 kwh/m3 Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3 Muutos-% (edelliseen vuoteen verrattuna) -0,1 1,2-0,7-0,3-1,9 % Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3 Muutos-% vuoden 2015 tasosta 0 1,2 0,5 0,3-1,6 % Sähköenergian käyttö/tuotettu-m3 116,5 118,9 117,2 118,7 115,9 kwh/m3 Sähkönkulutus/tuotettu-m3 Muutos-% (verrattuna edelliseen vuoteen) 0,4 2,0-1,5 1,3-2,4 % Sähkönkulutus/tuotettu-m3 Muutos-% vuoden 2015 tasosta 0 2,0 0,6 1,9-0,6 % Lämpöenergian käyttö/tuotettu-m3 440,8 445,3 443,2 440,1 432,4 kwh/m3 Lämpöenergian kulutus/tuotettu-m3 Muutos-% (edelliseen vuoteen verrattuna) -0,3 1,0-0,5-0,7-1,7 % Lämpöenergian kulutus/tuotettu-m3 Muutos-% vuoden 2015 tasosta 0 1,0 0,5-0,2-1,9 % Taulukko 3. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen energiatehokkuuden mittaristo vuosilta

14 6. VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytetään vettä talous-, prosessi- sekä jäähdytysvetenä. Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin pohjavettä vuonna 2019 yhteensä m 3 (kuva 9). Tästä vedestä otettiin Koskisen Oy:n omistamasta Tolkon lähteestä m 3 ja Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta m 3. Lisäksi Tehdastien ja Mäntsäläntien alueella tarvittavasta vedestä otettiin m 3 Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta. Koskisen Oy:llä on lupa ottaa Tolkon lähteestä vettä 1000 m 3 :a vuorokaudessa. Vuonna 2019 vedenoton vuorokausikeskiarvo oli noin 431 m 3. Tukkien sadetuksessa käytettiin Hähkäjärven rantaan rakennettujen altaiden suljetussa kierrossa olevaa vettä. Suoraan Hähkäjärvestä ei otettu vettä vuonna 2019 (kuva 9). Pohjaveden käytön tehokkuus (kuva 9, käyttöindeksi) on hieman parantunut vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että veden käyttömäärä on pienentynyt vuonna 2019 ja tuotantolaitosten kokonaistuotantomäärä ei ole merkittävästi muuttunut edellisvuodesta. Vedenkäyttöä ja jäähdytysjärjestelmiä seurataan säännöllisesti. Järjestelmiä säädetään tarvittaessa. Säännöllisellä seurannalla vedenkulutuksen poikkeavaan kasvuun ja sen aiheuttajaan esim. putkivuoto tai laiterikko voidaan puuttua heti. Kuva 9. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen vedenotto ja pohjaveden käyttöindeksi vuosina

15 7. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Jätehuollon kehittäminen on tärkeimpiä ympäristönsuojelun kehittämisalueita Koskisen Oy:n toiminnassa. Huomattava osa jätteistä kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Sahatavara- ja vanerituotannon sivutuotteiden merkittävin hyödyntäminen on lastulevyn valmistus. Lisäksi sivutuotteita toimitetaan paperi- ja selluteollisuuden raaka-aineiksi. Puunkuorta toimitetaan katteeksi viher- ja maanrakentamiseen ja kutterinlastua mm. pelletin raaka-aineeksi sekä hevos- ja ravitalleille kuivikkeeksi. Koskisen Oy:n toiminnassa syntyviä kuori- hiontapöly-, viilu- ja sahaustähteitä hyödynnetään biopolttoaineena Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien alueilla, Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistamissa kattilalaitoksissa polttamalla. Koskisen Oy:n tarpeista ylijäävä osuus tästä energiana hyödynnettävästä biopolttoaineesta toimitetaan lähialueen biopolttolaitoksille, joilla on edellytykset kyseisten puupolttoaineiden poltolle. Lisäksi polttoon soveltuvia sivutuotteita toimitetaan pelletin valmistuksen raakaaineeksi. Koskipower Oy:n Putkimaa-kattilalaitoksen käyttöönoton (2006) myötä on saatu lisättyä omassa toiminnassa hyödynnettävän puupolttoaineen määrää. Varastoidut sivutuotteet/jätteet (Kuva 10) ovat lähinnä tuotannosta sivutuotteena syntyvää kuorta ja polttomursketta, jota tarvitaan Koskipower Oy:n ja ulkopuolisten kattilalaitoksien polttoaineeksi energiantuotantoon. Näiden polttoaineiden varastointi on välttämätöntä energiantuotannon turvaamiseksi tuotannon ja kaukolämmön tarpeisiin. Kuva 10. Jätteiden/sivutuotteiden (puumateriaalit, haudonta-altaan pohjaliete, vaaralliset jätteet) määrät vuoden vaihteessa varastossa vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 15

16 Yrityksen ulkopuolelle toimitetaan jätettä hyötykäytön lisäksi jätekeskukseen. Jätekeskukseen viedään L&T:n toimesta yhdyskunta- ja biojätettä, jota syntyy lähinnä ruokaloista ja konttoreista. Fortumin (ent. Ekokem) jätteenpolttoon erikoistuneeseen jätevoimalaan Riihimäelle viedään sekajätteeksi luokiteltavia siivousjätteitä ja muuta hyödyntämiskelvotonta jätettä (esim. hiomanauhoja) sekä metalli- ja lasikuitupinnoitettua vaneri- ja lastulevyjätettä, jonka määrä oli vuonna 2019 noin 94 tonnia. Kuvassa 11 on esitetty ns. sekajätteen määrän kehitys. Sekajätteen määrä on hieman laskenut edellisvuoden tasoon verrattuna. Jätteiden lajittelua on kuitenkin edelleen tehostettu ja kehitetty. Hyötykäyttöön meneviä jätteitä/materiaaleja ovat energiajäte, biojäte, muoviset sahatavaran suojahuput, pahvi, paperi, metallijäte, sähkö- ja elektroniikkajäte sekä tuotannon sivutuotteina syntyvät puumateriaalit. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäviksi niitä vastaanottaviin laitoksiin. Vaarallisten jätteiden määrän kehitys esitetään kuvassa 12. Kuva 11. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen sekajätteiden määrä ja jäteindeksi vuosina

17 Kuva 12. Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa syntyvien vaarallisten jätteiden määrän kehitys vuosina Vaarallisten jätteiden määrä on laskenut vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2019 syntyi aikaisempaa vähemmän savukaasupesurin jätettä. Vaaralliset jätteet toimitettiin niitä vastaanottavalle ja käsittelevälle laitokselle Riihimäelle (Fortum, ent. Ekokem Oy). Vuoden 2007 piikki vaarallisten jätteiden määrässä johtuu kyllästetystä puusta rakennetun lastauslaiturin purkujätteistä. Huomioitava seikka on, että vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa ei lasketa enää mukaan Koskisen Oy:n vaarallisen jätteen määrään, koska tuhkajätettä tuottavat energiantuotantolaitokset ovat nykyään Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistuksessa ja vastuu tuhkajätteistä on sillä. Jätehuollon tehokkuutta mitataan mm. seuraamalla energiajätteen osuutta seka- ja energiajätteen yhteismäärästä. Tätä laskettaessa jätetään huomioimatta omassa ja ulkopuolisessa energian tuotannossa hyödynnettävät polttomurskeet ja kuori. Energiajäte sisältää mm. kierrätykseen kelpaamattomat pakkausmateriaalit ja muovit sekä toimistoissa ja ruokaloissa syntyvän energiajätteen. Vuonna 2019 energiajätteen osuus sekajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna (kuva 13). Jätteiden lajittelua on edelleen tehostettu ja kehitetty. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että pääosa Koskisen Oy:n Järvelän laitosten sekajätteestä hyödynnetään Fortumin (ent. Ekokem Oy) jätevoimalassa energiantuotantoon. Perinteisille kaatopaikoille ei käytännössä toimiteta mitään jätteitä. 17

18 Kuva 13. Energiajätteen osuus sekajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Vuonna 2019 Koskisen Oy:n Järvelän laitosten ominaisjätemäärä oli 0,0014 jätetonnia/tuotanto-m 3 (kuva 14). Jätemäärään (t) on laskettu mukaan toiminnassa tavanomaisesti syntyvät jätteet, seka-, energia-, teollisuus-, yhdyskunta-, bio-, pahvi-, paperi-, tietosuojapaperi-, metalli-, SER-, kaapeli-, ja tuhkajätteet (tuhkajäte vuoteen 2017 asti). Em. jätteiden määrä on suhteutettu tuotannossa tuotettujen tuotteiden määrään (m 3 ). Vuonna 2019 ominaisjätemäärä on lähes edellisvuoden tasolla. Tämä selittyy sillä, että vuodesta 2018 alkaen tuhkajätteitä ei enää lasketa mukaan. Tuhkajätettä tuottavat kattilalaitokset ovat nykyään Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistuksessa ja vastuu tuhkajätteistä on sillä. Kuva 14. Ominaisjätemäärä (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 18

19 Jätehuollon tehokkuuden mittaamiseen kuuluu oleellisesti myös jätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Yhtiön tavoitteena on ollut jätehuollon aiheuttamien kustannusten alentaminen. Tavoite on erittäin haastava, koska jätehuoltomaksut ovat kohonneet viime vuosina nopeasti. Vuoden 2006 suuri piikki jätekustannuksissa johtui jätemäärien kasvusta sekä viemäriin johdettavien jätevesien määrän kasvusta. Myös jätemaksuissa tuli korotuksia vuoden 2006 aikana. Vuonna 2019 jätekustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta, koska etenkin jätevedestä syntyneet kustannukset nousivat. Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) toiminnasta aiheutuvia vaarallisten jätteiden ja jätevesien kustannuksia ei ole laskettu enää vuodesta 2018 alkaen mukaan Koskisen Oy:n kustannuksiin (kuva 15). Kuva 15. Jätehuollon kustannukset vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 8. YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:ssä on jo vuodesta 1995 alkaen käytetty toimintojen varmistamiseen ISO 9002 laatujärjestelmää, mikä on nykyään sertifioitu ISO 9001 vaatimusten mukaiseksi. Ympäristöjärjestelmä on turvallisuusjärjestelmän tavoin rakennettu osaksi Koskisen toimintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hoitoa parannetaan jatkuvasti. Tavoitteena on, että toimintamme ja tuotteemme täyttävät viranomaisten määrittävät tavoitteet kirkkaasti. Koskisen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin standardin ISO mukainen sertifikaatti ensimmäisenä mekaanisen metsäteollisuuden yrityksenä Suomessa vuonna Yhtiön toimintaa ohjaa lisäksi vuonna 2001 sertifioitu OHSAS mukainen Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Tämä edesauttaa yhtiötä vastaamaan lain vaatimuksiin ja kehittämään turvallisuutta osana jokapäiväistä toimintaa. 19

20 Ympäristöasioiden hyvä hoito varmistetaan mm. tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristönäkökohtien säännöllisellä tunnistamisella sekä sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Ympäristönsuojelu on luonnollinen osa kaikkea yhtiön toimintaa. Erityisesti puuraaka-aineen hankinnassa ympäristön huomioiminen on tärkeää, jotta voimme turvata myös tulevaisuudessa laadukkaan puuraaka-aineen saannin. Henkilöstö saa tarpeen mukaista ympäristönsuojelu-, jätehuolto- sekä energiatehokkuuskoulutusta osana muuta ammatilliseen pätevyyteen tähtäävää koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on, että henkilöstö aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huomioi ympäristö- ja energiatehokkuusasiat omassa työssään. Myös alueella toimivia urakoitsijoita koulutetaan ottamaan omassa toiminnassa ympäristöasiat huomioon ja noudattamaan Koskisen Oy toimintajärjestelmän ohjeistusta. Lisäksi aliurakoitsijoiden auditoinneissa otetaan huomioon ympäristöasiat. Lieviä ympäristövahinkoja tapahtui Järvelän laitosalueilla vuoden 2019 kuluessa kuusi kappaletta. 1. Tehdastien alueella vaneritehtaalla valui öljyä lattialle. Öljy imeytettiin puruun ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 2. Tehdastien alueella lastulevytehtaan lastauspaikalla yhdistelmän perävaunun hydrauliikkaletku rikkoontui ja öljyä valui asfaltille noin kaksi litraa. Kuljettaja huomasi tapahtuman heti, sulkien venttiilin ja tuli ilmoitti tapahtuneesta. Vuotopaikan öljyt imeytettiin imuhirmuun ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 3. Mäntsäläntien alueella murtui pyöräkoneen hydrauliikkaletku koneessa olleen lian vuoksi. Ei merkittävää öljyvuotoa, mutta vastaavien tapausten vuoksi kiinnitettävä huomiota koneen puhtauteen. 4. Tehdastien alueella tukkikentällä rikkoutui pyöräkoneen hydrauliikkaletku. Öljyä valui asfaltille noin 50 litraa, joka imeytettiin puruun ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 5. Tehdastien alueella jätepuristinkentällä rikkoutui pyöräkoneen hydrauliikkaletku. Öljyä valui asfaltille noin 20 litraa, joka imeytettiin puruun ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 6. Tehdastien alueella vaneritehtaalla liimahartsien purkupaikalla valui pieni määrä fenolihartsia asfaltille. Hartsi imeytettiin puruun ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. Vakavia ympäristövahinkoja ei tapahtunut Järvelän laitosalueilla vuoden 2019 aikana. Ilmapäästöihin vaikuttavia puhdistinlaitehäiriöitä oli lastulevytehtaan Körtinglastunkuivaimen savukaasupesurissa. Savukaasupesuria jouduttiin teknisistä ongelmista, huolloista sekä tuotantoseisakeista johtuen pysäyttämään joitakin kertoja vuoden 2019 aikana. Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuri oli poissa käytöstä yhteensä noin 126 vuorokautta. Nämä häiriötilanteet on ilmoitettu valvovalle viranomaiselle YLVA-palvelun kautta. 20

21 9. TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2019 Koskisen Oy:n Järvelän alueilla on toteutettu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti vaikutusten ja päästöjen tarkkailua. Lisäksi on tehty jätevesisopimuksen mukaista tarkkailua sekä Paaskallion teollisuuskaatopaikan sulkemisluvan mukaista tarkkailua. Tämän normaalin tarkkailun lisäksi otettiin pohjavesinäytteitä KHO:n hallintopakkoasiaan liittyvään pohjaveden kunnostukseen liittyen ja pintavesinäytteitä KHO:n hallintopakkoasiaan liittyvän pintavesien tarkkailuvelvoitteen vuoksi. Hirvensalmella sijaitsevien laitosten vesistö- ja jätevesitarkkailua on tehty Etelä-Savon ELY-keskuksen (ent. Etelä-Savon ympäristökeskus) määräämän ja hyväksymän tarkkailusuunnitelman sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Jätevesiä on tarkkailtu myös teollisuusjätevesisopimuksen määräysten mukaisesti. 9.1 Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset) Koskisen Oy:n Tehdastien alueen ja Mäntsäläntien alueen pohjavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteet otetaan keväällä ja syksyllä Eurofins Environment Testing Finland Oy:n toimesta. Tarkkailuissa tutkitaan useita komponentteja. Tässä yhteenvedossa otetaan tarkasteluun sellaiset tutkittavat muuttujat, joille on Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 annettu pohjaveden ympäristönlaatunormit. Öljyjakeille (C10 C40) annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 µg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä öljypitoisuuksia vain pohjavesiputkessa (PVP1) otetuissa näytteissä. Muissa näytepisteissä pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan <0,05 mg/l (kuva 16). 21

22 Kuva 16. Pohjavedestä analysoitujen öljyjakeiden pitoisuus alittaa ympäristönlaatunormin muiden paitsi PVP1:n osalta Ammoniumille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 0,25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu pohjavesiputkissa (PVP1 ja PVP7) ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesiputkessa (PVP1) ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 1,7 mg/l eli noin 7-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Pohjavesiputkessa (PVP7) ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 0,35 mg/l eli 1,4-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Muiden pohjavesiputkien pitoisuudet ovat olleet määritysrajan tai ympäristönlaatunormin alle (kuva 17). 22

23 Kuva 17. Pohjavedestä analysoidut ammoniumin pitoisuudet. PVP1:ssä ja PVP7:ssä on ollut ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Kloridille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä todetut kloridipitoisuudet ovat olleet alle ympäristönlaatunormin kaikissa muissa pisteissä paitsi pohjavesiputkessa (PVP217). Pohjavesiputki (PVP217) sijaitsee Järvelän taajamassa kulkevan Hähkäniementien varrella, joten tiesuolauksella on olettavasti vaikutuksia kloridipitoisuuden nousuun (kuva 18). 23

24 Kuva 18. Pohjavedestä analysoidut kloridin pitoisuudet. PVP217:ssä kloridipitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin tiesuolauksen vuoksi. Nitraatille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia (kuva 19). Kuva 19. Pohjavedestä analysoidut nitraatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin. 24

25 Sulfaatille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 150 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä sulfaattipitoisuuksia (kuva 20). Kuva 20. Pohjavedestä analysoidut sulfaatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin. Pohjavesitarkkailun yhteydessä on todettu VOC-yhdisteitä Koskisen Oy:n Tehdastien alueella neljästä pohjavesiputkesta (PVP1, PVP6, PVP7 ja PVP9). Joidenkin VOCyhdisteiden osalta on ylitetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 442/2014 talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudet tai Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 asetetut pohjaveden ympäristölaatunormit. Koskisen Oy on selvitellyt asiaa ja antanut asiasta selvityksen Hämeen ELY-keskukselle vuonna Selvityksen pohjalta Hämeen ELY-keskus on todennut, että pohjavesien seuranta nykyisellään on riittävä tilanteen kehittymisen valvontaan. Pohjavesiputkista (PVP1, PVP6 ja PVP7) todetut, ympäristönlaatunormin ylittävät liuottimet ovat: - Bentseeni, ympäristönlaatunormi 0,5 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7 - Vinyylikloridi, ympäristönlaatunormi 0,15 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7-1,2-dikloorietaani, ympäristönlaatunormi 1,5 µg/l, todettu PVP1, PVP6, PVP7 ja PVP9 25

26 Pohjavesiputkesta (PVP1) todettiin syksyllä 2014 ensimmäisen kerran bentseeniä, pitoisuuden ollessa 0,1 µg/l. Keväällä 2015 pitoisuus oli 0,3 µg/l, mutta syksyllä 0 µg/l. Keväällä 2016 pitoisuus oli 0 µg/l, mutta syksyllä 0,5 µg/l, joka sivuaa ympäristölaatunormia. Keväällä 2017 pitoisuus oli 0,2 µg/l ja syksyllä 0,1 µg/l. Keväällä ja syksyllä 2018 pitoisuus oli 0,3 µg/l. Keväällä 2019 pitoisuus oli 0,4 µg/l ja syksyllä 2019 pitoisuus oli 0,3 µg/l. (kuva 21). Bentseeniä on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 0,6 µg/l ja pienimmillään 0 µg/l. Ympäristönlaatunormia sivuavia pitoisuuksia on ollut kahdesti, keväällä 2010 ja (kuva 21). Pohjavesiputkessa (PVP7) bentseenin pitoisuus on ollut suurimmillaan 3 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt 6-kertaisesti. Keväällä 2014 pitoisuus on ollut 0 µg/l. Pohjavesiputken (PVP7) bentseenipitoisuus on ollut lähes jatkuvasti ympäristönlaatunormin ylittävä, paitsi keväällä 2014 ja syksyllä Ympäristönlaatunormia sivuavia pitoisuuksia on ollut kolmena kertana, keväällä 2017 sekä syksyllä 2018 ja (kuva 21). Kuva 21. Pohjavedestä analysoidut bentseenin pitoisuudet. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. (kuva 22). Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. (kuva 22). 26

27 Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP7) enimmillään 0,6 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt noin 4-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. (kuva 22). Kuva 22. Pohjavedestä analysoidut vinyylikloridin pitoisuudet. 1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 8 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt yli 5-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Keväällä 2012, 2015 ja 2016 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. (kuva 23). 1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 4 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 2,7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0,7 µg/l. Vuosina 2013 ja 2014 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. (kuva 23). Pohjavesiputkesta (PVP7) todettiin syksyllä 2017 ensimmäisen kerran 1,2-dikloorietaania. Pitoisuus 3 µg/l ylitti ympäristönlaatunormin 2-kertaisesti. Muina vuosina ei ole havaittu 1,2-dikloorietaania (kuva 23). Pohjavesiputkesta (PVP9) todettiin syksyllä 2017 ensimmäisen kerran 1,2-dikloorietaania. Pitoisuus 0,1 µg/l alitti selvästi ympäristönlaatunormin. Muina vuosina ei ole havaittu 1,2- dikloorietaania (kuva 23). 27

28 Kuva 23. Pohjavedestä analysoidut 1,2-dikloorietaanin pitoisuudet. Pohjavesitarkkailussa mitataan myös pohjaveden lämpötila. Pohjavesiputkissa (PVP1, PVP6, PVP7 ja PVP9) lämpötila on ollut selvästi korkeampi kuin muissa mittauspisteissä (kuva 24). Selvää syytä tähän pohjaveden lämpötilajakaumaan ei ole tiedossa. Arvioina on esitetty, että tukkien haudonta-altaan aiheuttama lämpökuorma nostaa maaperän ja sitä kautta myös pohjaveden lämpötilaa. Vuonna 2018 porakaivon lämpötilan arvioidaan kohonneen erittäin lämpimästä kesäkaudesta johtuen. Kuva 24. Pohjaveden lämpötila pohjavesiputkissa ja kaivoissa. 28

29 9.2 Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto Tehdastien alueen tankkauspaikka: Koskisen Oy:n Tehdastien alueelle valmistui vuonna 2011 uusi trukkien moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (PVP10) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina pohjavesiputkesta (PVP10) otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuosina otetuissa huokosilmanäytteissä ei ole todettu haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (TVOC <0,50 mg/ m 3, < 0,1mg/m 3 < 0,5mg/m 3, < 1 mg/m 3 tai <2 mg/m 3 ). Mäntsäläntien alueen tankkauspaikka: Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueelle valmistui vuonna 2014 uusi urakoitsijan työkoneiden moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (HP35/13) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuonna 2014 otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli 28 mg/m 3 ja vuoden 2015 syksyllä otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli 34 mg/m 3. Vuoden 2015 keväällä otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli alle määritysrajan. (TVOC <2mg/m 3 ). Vuosien 2016, 2017, 2018 ja 2019 keväällä ja syksyllä otetuissa huokosilmanäytteissä TVOC-pitoisuus oli alle määritysrajan. (TVOC <0,50 mg/m 3, < 0,1mg/m 3 tai <0,5 mg/m 3 ). (Kuva 25). 29

30 Kuva 25. Mäntsäläntien alueen tankkauspaikan huokosilman TVOC-pitoisuus 9.3 Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet Paaskallion suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesi- sekä kaatopaikkakaasutarkkailua on tehty Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 2003 antaman ympäristölupapäätöksen (YLO/lup/3/03, HAM-2002-Y ) mukaisesti. Tarkkailussa seurataan: - pohjavesiä kahdesta pohjavesiputkesta ja yhdestä talousvesikaivosta kaksi kertaa vuodessa - pintavesiä kolmesta ojasta sekä yhdestä suotovesipisteestä mittapadolta kaksi kertaa vuodessa - kaatopaikkakaasuja kahdesta kaasunkeräysputkesta kaksi kertaa vuodessa Lupamääräysten mukaisesti Paaskallion suljettu kaatopaikka käydään tarkistamassa kuukausittain. Tarkistuskäynnin yhteydessä tarkistetaan alueen kunto ja mitataan suotoveden määrä mittapadolla. Suotoveden määrästä pidetään kirjaa. Kaatopaikan sulkemistoimet saatettiin loppuun vuoden 2008 aikana. Ramboll Finland Oy on laatinut sulkemistoimenpiteistä loppuraportin, joka on toimitettu myös Hämeen ympäristökeskukselle (nyk. Hämeen ELY-keskus). Vuonna 2010 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasuntarkkailuputkiin asennettiin tiiviit tulpat (kuvat 26-27). Kaasunkäsittelyjärjestelmän kunto selvitettiin vuonna 2010 Rambollin toimesta. Selvityksessä todettiin, että kaasunkäsittely toimii tarkoituksen mukaisesti eikä tarvetta kunnostukselle ole ja korjattiin katkennut kaasuntarkkailuputki (kuvat 28 32). Suljetun kaatopaikkapenkan päältä niitettiin vuonna 2011, 2014, 2017 ja 2019 kasvillisuus pois (kuvat 33-41), koska penkkaan oli alkanut kasvaa runsaasti männyn taimia. Männyn juuret olisivat voineet myöhemmin, puiden kasvaessa vaurioittaa 30

31 kaatopaikkapenkan sulkemisrakenteita. Lisäksi vuonna 2011, 2014, 2017 ja 2019 kaadettiin pienikokoinen puusto mittapadon läheltä ja Paaskallion suljetulle kaatopaikalle johtavan tien varrelta (kuvat 42-46). Vuoden 2016 marraskuussa kunnostettiin suotovesille tarkoitettu oja. Tämä tehtiin, jotta suotovesistä otettaviin näytteisiin ei pääsisi sekoittumaan muita ojavesiä. Suotovesioja perattiin ja siihen laitettiin rumpuputki. Ojan ympäristön pieni puusto poistettiin ja mittapatoa edeltävää suotovesien kokooma-allasta paranneltiin. (kuvat 47 50). Kuva 26. Kaasuntarkkailuputkeen 1 asennettu tiivis tulppa vuonna 2010 Kuva 27. Kaasuntarkkailuputkeen 2 asennettu tiivis tulppa vuonna

32 Kuva 28. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 vuonna 2011 Kuva 29. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna

33 Kuva 30. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta Kuva 31. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta

34 Kuva 32. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna Kuva 33. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna

35 Kuva 34. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna 2011 Kuva 35. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna

36 Kuva 36. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna 2014 Kuva 37. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna

37 Kuva 38. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna 2017 Kuva 39. Paaskallion suljettu kaatopaikka ennen niittoa vuonna

38 Kuva 40. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna 2019 Kuva 41. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna

39 Kuva 42. Paaskallion suljetun kaatopaikan mittapadon ympäristö raivattuna vuonna 2014 Kuva 43. Paaskallion suljetun kaatopaikan mittapadon ympäristö raivattuna vuonna

40 Kuva 44. Paaskallion suljetun kaatopaikan tienreunat niiton jälkeen vuonna 2014 Kuva 45. Paaskallion suljetun kaatopaikan tienreunat niiton jälkeen vuonna

41 Kuva 46. Paaskallion suljetun kaatopaikan tienreunat niiton jälkeen vuonna 2019 Kuva 47. Suotovesioja perattuna marraskuussa

42 Kuva 48. Suotovesiojaan asennettu rumpuputki marraskuussa Kuva 49. Suotovesien kokooma-allas ja mittapato marraskuussa

43 Kuva 50. Suotovesien kokooma-allas ja mittapato toukokuussa Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto Pohjavesien happipitoisuus vaihtelee melko paljon vuosittain. Hapettomuutta on esiintynyt ajoittain vain pohjavesiputkessa PVP1 (kuva 51). Kuva 51. Pohjavedestä analysoidut hapen pitoisuudet 43

44 Pohjavesien sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena pohjavesiputkissa PVP1 ja PVP2. Honkasalon kaivon sähkönjohtavuus on laskenut rajusti vuonna 2010, mutta palautunut sen jälkeen aikaisemmalle tasolle. Kaikkien mittauspisteiden sähkönjohtavuus on laskenut voimakkaasti vuoden 2019 syksyllä (kuva 52). Kuva 52. Pohjavedestä analysoidut sähkönjohtokyvyt Pohjavesien ph-arvo on pysynyt melko tasaisena kaikissa mittauspisteissä. Luonnon vedet ovat yleensä hieman happamia. Tässä suhteessa Honkasalon kaivosta mitattu ph-arvo 7 on jokseenkin poikkeuksellinen (kuva 53). Kuva 53. Pohjavedestä analysoidut ph-arvot 44

45 Pohjavesien rautapitoisuus on vaihdellut vuosittain pohjavesiputkessa PVP1, siten että keväällä otetuissa näytteissä pitoisuus on ollut pienempi kuin syksyllä otetuissa näytteissä, poikkeuksena vuosi 2014, jolloin kevään ja syksyn pitoisuus oli lähes sama (kuva 54). Kuva 54. Paaskallion pohjavesiputkesta PVP1analysoidut rautapitoisuudet. Pohjavesiputken PVP2 rautapitoisuus on ollut vuosittain alhainen ja melko tasainen. Honkasalon kaivon rautapitoisuus on ylittänyt ajoittain STM:n asetuksen 401/2001 laatusuositusrajan 200 µg/l (kuva 55). Kuva 55. Paaskallion pohjavesiputken PVP2 ja Honkasalon kaivon rautapitoisuudet. 45

46 Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 56). Kuva 56. Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuudet. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 57). Kuva 57. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuudet. 46

47 Honkasalon kaivon nitraattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen (kuva 58). Kuva 58. Honkasalon kaivon nitraattipitoisuudet. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuus on ollut määritysrajan tai STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen alle (kuva 59). Kuva 59. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuudet. 47

48 Honkasalon kaivon CODMn-pitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 60). Kuva 60. Honkasalon kaivon CODMn-pitoisuudet. Väriluku on ajoittain ollut korkea pohjavesiputkessa PVP1. Pohjavesiputken PVP2 väriluku on pysynyt alhaisempana (kuva 61). Honkasalon kaivon väriluku on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suositus on ylittynyt keväällä Suositusta on sivuttu keväällä 2008, syksyllä 2013 ja syksyllä 2015 (kuva 62). Kuva 61. Pohjavesiputkien PVP1 ja PVP2 väriluvut. 48

49 Kuva 62. Honkasalon kaivon väriluvut. Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus on lähtenyt voimakkaaseen nousuun vuonna 2013, mutta laskenut rajusti vuonna TOC-pitoisuus on noussut jälleen vuonna 2016, mutta laskenut jälleen vuonna Vuoden 2018 syksyllä TOC-pitoisuus laski rajusti. Vuoden 2019 TOC-pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla (kuva 63). Kuva 63. Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus. 49

50 Honkasalon kaivon kloridipitoisuus on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 64). Kuva 64. Honkasalon kaivon kloridipitoisuus. 9.5 Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden biologinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysynyt alhaisena. Vuonna 2010 ja syksyllä 2016 on suotovesialtaan biologinen hapenkulutus ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus. Syksyllä 2019 suotovesialtaan biologinen hapenkulutus on ollut hieman nousussa ja oja 1 ja oja 3 olivat kuivia. (kuva 65). 50

51 Kuva 65. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan biologinen hapenkulutus. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kemiallinen hapenkulutus ei eroa suuresti toisistaan. Vuotuista vaihtelua on ollut jokaisessa pisteessä (kuva 66). Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia. Kuva 66. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kemiallinen hapenkulutus. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kokonaisfosforipitoisuus ei eroa suuresti toisistaan. Ainoastaan syksyllä 2010, keväällä 2011, syksyllä 2016 sekä keväällä 2018 suotovesialtaan pitoisuus on ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus. Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia. (kuva 67). 51

52 Kuva 67. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaisfosforipitoisuus. Paaskallion suotovesialtaan veden kokonaistyppipitoisuus on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn näytteissä kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa ojapisteissä suurempi kuin suotovesialtaassa. Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia. (kuva 68). Kuva 68. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaistyppipitoisuus. Paaskallion suotovesialtaan veden sähkönjohtokyky on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn näytteissä sähkönjohtavuus oli ojapisteissä 2 ja 3 suurempi kuin suotovesialtaassa. Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia (kuva 69). 52

53 Kuva 69. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan sähkönjohtokyky. Paaskallion näytepisteissä matalin ph-arvo (5) on ollut ojassa 2. Korkein ph-arvo (8,1) on ollut suotovesialtaassa. Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia (kuva 70). Kuva 70. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan ph-arvo. Paaskallion näytepisteistä otettujen vesinäytteiden lämpötila vaihtelee näytteenottoajankohdasta riippuen (kuva 71). Syksyllä 2019 oja 1 ja oja 3 olivat kuivia. 53

54 Kuva 71. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan lämpötila. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta syntyy vuosittain vaihteleva määrä suotovesiä, (kuva 72) joiden määrään vaikuttaa omalta osaltaan vuotuinen sademäärä. Kuivina ja kylminä vuosina suotovesiä on luonnollisesti vähemmän kuin sateisina ja lauhoina vuosina. Kuva 72. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta muodostuvan suotoveden vuotuinen määrä. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotovesien biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen aiheuttama kuormitus on laskenut huomattavasti vuoden 2000 tasosta (kuvat 73 80). 54

55 Kuva 73. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. Kuva 74. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa. 55

56 Kuva 75. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. Kuva 76. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa. 56

57 Kuva 77. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. Kuva 78. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuodessa. 57

58 Kuva 79. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. Kuva 80. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuodessa. 9.6 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto Paaskallion kaatopaikkakaasuja on mitattu kaksi kertaa vuodessa kahdesta kaasunkeräysputkesta. Mitattavat komponentit ovat metaani, hiilioksidi ja happi. Pitoisuuksissa näyttäisi olevan vuodenaikaisvaihtelua (kuvat 81 83). 58

59 Kuva 81. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut metaanipitoisuudet. Kuva 82. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut hiilidioksidipitoisuudet. 59

60 Kuva 83. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut happipitoisuudet. 60

61 10. KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) 10.1 Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet Kärkölän kunnan kanssa on voimassa oleva teollisuusjätevesien johtamissopimus. Sopimus uusittiin joulukuussa 2015 ja on voimassa toistaiseksi alkaen. Tukkialtaan flotaatio-puhdistamoa käytetään jatkuvatoimisesti, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kunnan viemäriin johdettava allasvesi on asianmukaisesti esikäsiteltyä. Jätevesisopimuksen mukaisen tarkkailun perusteella voidaan pitkän aikavälin tuloksien perusteella todeta, että Koskisen Oy täyttää normaalitilanteessa jätevesisopimuksen vaatimukset. Vuonna 2019 Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien alueilta johdettiin jätevesiä Kärkölän kunnan viemäriin yhteensä m 3 (kuva 84). Tehdastien osuus oli m 3 ja Mäntsäläntien alueen osuus oli m 3. Kuva 84, Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevedet vuosina Kärkölän kunnalle Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kahden kuukauden välein otetuin 24 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 4 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta Tulosten mukaan vuonna 2019, syys- ja lokakuussa on ylitetty jätevesisopimuksessa asetettu ammoniumtypen raja-arvo, jonka oletetaan johtuvan vähäisestä haudonta-altaan jäteveden osuudesta kokonaisjätevesimäärässä. Jätevesi sisältänyt runsaasti saniteettivesiä, jotka ovat oletettavasti nostaneet ammoniumtyppipitoisuutta. Muilta osin raja-arvojen ylityksiä ei ole tapahtunut vuoden 2019 aikana. Taulukossa 5 on esitetty Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta

62 Päiväys Rajaarvo Analyysi ja yksikkö ph 7,4 7,4 7,4 8,6 7,8 7,8 6,5 11 BOD7ATU (mgo2/l) TOC (mg/l) 270 CODCr (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (mg P/l) 5,2 5,2 6,8 3,8 9,4 8,2 Kokonaistyppi (mg N/l) määrä (m 3 /d) 336,5 210,4 283,4 26,1 67,1 6,4 480 Sulfaatti (mg/l) 3,3 5,0 2, sähkönjohtokyky (ms/m) ammoniumtyppi (mg N/l) 6,0 12 8, Arseeni, (mg/l) <0,0010 0,1 Elohopea, (mg/l) 0, ,01 Kadmium, (mg/l) 0, ,01 Kromi, (mg/l) 0,0037 1,0 Kupari, (mg/l) 0,022 2,0 Lyijy, (mg/l) 0,0030 0,5 Nikkeli, (mg/l) 0,0049 0,5 Sinkki, (mg/l) 0,37 3,0 Tina, (mg/l) 0,0011 2,0 Vanadiini, (mg/l) <0,0010 0,5 Formaldehydi, (mg/l) 0,01 3 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C10-C21), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C21-C40), (mg/l) 0, Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) (Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni) tod 110 Tolueeni (µg/l) 110 Asetoni (mg/l) 0,14 DMS (dimetyylisulfidi) (µg/l) 24 Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod 310,2 BTEX yhteensä 3000 yhteensä Metyylifenoli (µg/l) 40 3-Metyylifenoli (µg/l) 14 4-Etyylifenoli (µg/l) Metyylifenoli (µg/l) 46 4-etyylifenoli (µg/l) 0,97 Fenoli, (µg/l) 3,3 Hydrokinoni (µg/l) 42 m-etyylifenoli (µg/l) 0,70 Resorsinoli (µg/l) 4,2 AOX, (µg/l) 0,10 Lämpötila ( o C) 22,7-35,9 26,0-37,3 30,7-37,8 19,3-20,5 23,2-34,6 18,8-23,9 max 40 Taulukko 4. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle, Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta

63 VUOSI 2019 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d) (m 3 /a) BOD7ATU 10954,58 30, CODCr 47550,66 130, Kiintoaine 14339,00 39, Kokonaisfosfori 406,97 1,11 Kokonaistyppi 2351,17 6,44 TOC 17080,28 46,80 Arseeni 0,00 0,00 0,1 Elohopea 0,01 0,00 0,01 Kadmium 0,06 0,00 0,01 Kromi 0,23 0,00 1,0 Kupari 1,39 0,00 2,0 Lyijy 0,19 0,00 0,5 Nikkeli 0,31 0,00 0,5 Sinkki 23,41 0,06 3,0 Tina 0,07 0,00 2,0 Vanadiini 0,00 0,00 0,5 Jätevesimäärä 63260,3 Taulukko 5. Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2019 Kuvissa on esitetty Tehdastien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta Kuva 85. Tehdastien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus

64 Kuva 86. Tehdastien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus Kuva 87. Tehdastien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus

65 Kuva 88. Tehdastien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus Kuva 89. Tehdastien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus Kärkölän kunnalle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kolme kertaa vuodessa otetuin 16 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 6 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta Tulosten mukaan vuonna 2019 ei ole ylitetty jätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Taulukossa 7 on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta Mäntsäläntien alueen jäteveden mukana johdetaan teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti myös maalauslinjalta muodostuvat jätevedet. Nämä maalauslinjalta johdettavat jätevedet eivät ole vaikuttaneet Mäntsäläntien alueen jäteveden laatuun siten, että teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot olisivat ylittyneet. 65

66 Päiväys Raja-arvo Analyysi ja yksikkö ph 8,0 8,5 8,8 6,5 11 BOD7ATU (mgo2/l) CODCr (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (mg P/l) 2,2 7,7 3,6 Kokonaistyppi (mg N/l) määrä (m 3 /d) 57,1 23,4 41,3 150 Sulfaatti (mg/l) sähkönjohtokyky (ms/m) ammoniumtyppi (mg N/l) 16 Arseeni, (mg/l) <0,0010 0,1 Elohopea, (mg/l) <0, ,01 Kadmium, (mg/l) 0, ,01 Kromi, (mg/l) <0,0030 1,0 Kupari, (mg/l) 0,079 2,0 Lyijy, (mg/l) <0,0010 0,5 Nikkeli, (mg/l) <0,0030 0,5 Sinkki, (mg/l) 0,048 3,0 Tina, (mg/l) 0,0028 2,0 Vanadiini, (mg/l) 0,0016 0,5 Formaldehydi, (mg/l) 0,01 3 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C10-C21), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C21-C40), (mg/l) 0, Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) (Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni) tod 5,4 Etyylibentseeni (µg/l) 0,7 m+p-ksyleeni (µg/l) 3,1 o-ksyleeni (µg/l) 1,6 n-butyylibentseeni (µg/l) 0,2 1,2,4-Trimetyylibentseeni (µg/l) 0,1 Metyylietyyliketoni (mg/l) 0,32 2-Etyyli-1-heksanoli (mg/l) 0,1 Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod 35,8 BTEX yhteensä 3000 yhteensä dikloorifenoli (µg/l) 1,8 Fenoli, (µg/l) 10 4-Metyylifenoli (µg/l) 24 Lämpötila ( o C) 8, max 40 Taulukko 6. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta

67 VUOSI 2019 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d) (m 3 /a) BOD7ATU 1365,38 3,74 90 CODCr 3590,90 9, Kiintoaine 1277,69 3,50 90 Kokonaisfosfori 56,37 0,15 Kokonaistyppi 592,92 1,62 Jätevesimäärä 12526,4 Taulukko 7. Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2019 Kuvissa on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta Kuva 90. Mäntsäläntien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus Kuva 91. Mäntsäläntien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus

68 Kuva 92. Mäntsäläntien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus Kuva 93. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus

69 Kuva 94. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus Hähkäjärveen/Hähkäjärven rannan suljettuihin altaisiin johdettavat vedet Hähkäjärven rantaan rakennettiin 1990-luvun lopulla, Länsi-Suomen Vesioikeuden päätöksen (87/1996/1) mukaisesti suljetut kasteluvesialtaat. Kaikki tukkien kasteluvedet johdetaan näihin Hähkäjärven rannan suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin, joista ne ohjataan takaisin tukkien kasteluun. Lisävettä tukkien kasteluun otetaan ensisijaisesti Tehdastien tehdasalueen hule- ja jäähdytysvesistä, jotka myös johdetaan Hähkäjärven rantaan rakennettuihin, suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin. Tukkien kasteluvedet ovat olleet jo vuosia suljetussa kierrossa ja mahdolliset ylivuodot Hähkäjärveen tulevat hulevesistä sekä puhtaista jäähdytysvesistä. Vuonna 2009 Koskisen Oy sai Hämeen ympäristökeskukselta lausunnon, jonka mukaisesti Hähkäjärvestä otettiin ja Hähkäjärveen johdettiin tukkien kasteluvettä välisenä aikana. Kuvassa 95 on esitetty Hähkäjärveen ja sen rannan suljettuihin altaisiin johdettujen vesien määrä vuosina Vuonna 2019 hulevesien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna, koska sademäärä oli edellisvuotta suurempi. 69

70 Kuva 95. Hähkäjärveen ja rannan suljettuihin altaisiin johdetut vedet vuosina Hähkäjärven tilan kehitys Hähkäjärven tilan kehitystä seurataan kaksi kertaa vuodessa järvestä otettavilla tarkkailunäytteillä. Vuosina näytteitä otettiin vain kerran vuodessa, joten taulukoissa 8 ja 9 on esitetty vertailtavuuden vuoksi vain kesän mittaustulokset. Kuvissa on puolestaan kuvattu Hähkäjärven tilan kehitystä vuosina Vuonna 2009 ( ) tapahtunut tukkien kasteluveden ottaminen suoraan Hähkäjärvestä ja veden palauttaminen Hähkäjärveen saostusaltaiden kautta ei näytä aiheuttaneen huonontavaa muutosta järven tilassa. Poikkeuksellisen kuivan kesän ja alkusyksyn 2018 oletetaan aiheuttaneen nousua useiden mitattavien aineiden/muuttujien osalta. Järven vesitilavuus pienentynyt kuivuudesta johtuen ja vesi sen vuoksi väkevöitynyt. Vuonna 2019 kokonaisfosfori ja -typpi ja kiintoaine sekä biologinen hapenkulutus laskivat edellisvuoteen verrattuna, vaikka kesä 2019 oli kuiva. Näytteenoton ajankohta oli normaalia myöhäisempi, ajoittuen vasta lokakuulle. Yleensä näytteet otetaan elokuussa. 70

71 Hähkäjärven tilan kehitys Kiintoaine (mg/l) , Sähkönjohtavuus (ms/m) 24,9 23,9 22,6 22,1 20,3 23, ,5 25,2 26, ph 8,3 7,7 7,7 9,4 7,9 7,7 8,8 8,6 8,5 9,5 9,2 9,1 8,1 8,5 COD Mn (mgo2/l) BHK7 (mgo2/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Näkösyvyys (m) 0,3 0,7 0,2 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,15 0,2 0,2 0,4 0,2 0,2 Taulukko 8 Hähkäjärven tilan kehitys Hähkäjärven tilan kehitys Kiintoaine (mg/l) Sähkönjohtavuus (ms/m) ph 9,3 9,4 7,8 7,5 9,3 8,1 COD Mn (mgo2/l) BHK7 (mgo2/l) , Kokonaistyppi (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Näkösyvyys (m) 0,2 0,1 0,2 0,4 0,15 0,2 Taulukko 9 Hähkäjärven tilan kehitys

72 Kuva 96. Kokonaistypen ja -fosforin määrän kehitys Hähkäjärvessä Kuva 97. Kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen kehitys Hähkäjärvessä

73 Kuva 98. Kiintoaineen määrän kehitys Hähkäjärvessä Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Suomen sisävesien järvien kokonaisfosforin keskiarvopitoisuus on 23 g/l. Hähkäjärvessä pitoisuus oli suoritetuissa mittauksissa 310 g/l (taulukko 9), eli noin 14- kertainen keskiarvoon verrattuna. Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Erittäin reheviksi luokitellaan vesistöt joiden kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100 g/l. Laatuluokaltaan yli 100 g/l kokonaisfosforipitoisuuden omaavat järvet luokitellaan luokkaan huono. Hähkäjärven fosforipitoisuuden määrä on laskenut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Järven ulkoinen kuormitus on poistunut, mutta sisäisellä kuormituksella on vielä vaikutusta (kuva 96). Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella. Hähkäjärven kokonaistyppipitoisuus oli suoritetuissa mittauksissa 7000 g/l (Taulukko 9). Erittäin reheväksi luokitellaan vesistöt joiden kokonaistyppipitoisuus ylittää 1500 g/l. Biologisella hapenkulutuksella (BOD7) määritetään orgaanisen suhteellisen nopeasti hajoavan aineen määrää vedessä. Sen määrä on pysynyt samankaltaisena vuosien kuluessa, joskin vuonna 2015 on nousua huomattavissa. Vuonna 2016 ja 2017 tilanne oli aikaisempien vuosien tasolla, mutta vuonna 2018 biologinen hapenkulutus oli korkein 2000-luvulla mitatuista. Vuonna 2019 biologinen hapenkulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna. (kuva 97). 73

74 Kemiallinen hapenkulutus (COD) osoittaa näytteessä olevan kemiallisesti hapetettavissa olevan ainemäärän. Kemiallisessa hapetuksessa hapettuvat muutkin yhdisteet kuin vain orgaaniset. Kemiallisessa hapenkulutuksessa oli vuonna 2014 huomattava nousu. Vuonna 2016 ja 2017 pitoisuus on laskenut palautuen aikaisempien vuosien tasolle. Vuonna 2017 todettiin alhaisin 2000-luvulla mitatuista kemiallinen hapenkulutus. Vuonna 2018 kemiallinen hapenkulutus on noussut huomattavasti 2017 vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 kemiallinen hapenkulutus oli lähes edellisvuoden tasolla (kuva 97). Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin tuloksia, voidaan todeta, että Hähkäjärven tila on huono. Vaikka tukkien kasteluvesi on saatu suljettuun kiertoon, ei Hähkäjärven tila ole nopeasti parantunut. Järvi on rehevöitynyt ja erityisesti talviaikana matalan vähähappisen järven sisäinen kuormitus on ollut niin voimakasta, ettei ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ole aiemmin saavutettu oleellista kehitystä. Kuitenkin aivan viimevuosina on ollut havaittavissa pientä järven tilan parantumista ja varsinkin talviaikaan mitatut fosforipitoisuudet ovat huomattavasti pienentyneet 80- ja 90-luvun huippupitoisuuksista. Vuonna 2017 kokonaisfosforipitoisuudessa on kuitenkin tapahtunut huomattava lasku vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2018 ja 2019 pitoisuus on noussut vuodesta Tämä tarkoittanee talviaikaisen sisäisen kuormituksen kääntyneen kasvuun ja näin ollen järven tila on jälleen huonontunut (kuva 99). Kuva 99. Kokonaisfosforin määrä Hähkäjärvessä talvisin Vuonna 2014 tehtiin Hähkäjärvellä luontoselvitys konsultin (Luontoselvitys Metsänen) toimesta. Koko lajisto selvitettiin lepakoiden, sudenkorentojen ja putkilokasvien osalta, linnuista vesi- ja rantalinnusto sekä sammakkoeläimistä viitasammakko. Havainnointi keskittyi pääasiassa järven vesialueeseen ja sen välittömään rantavyöhykkeeseen. Havaintoja kerättiin tietyiltä osin myös järven luoteisosan altailta. Selvitysalueella havaittiin eri lajiryhmissä useita huomionarvoisia lajeja, joihin on luettu uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, luontodirektiivin IV(a)-liitteen ja lintudirektiivin I-liitteen lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja harvinaiset lajit. 74

75 Selvityksissä löydetyt huomionarvoiset lajit lajiryhmittäin olivat seuraavat: - sammakkoeläimet: viitasammakko - linnut (pesivät ja pesimäaikaiset): laulujoutsen, tavi, telkkä, tukkasotka, rantasipi, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, törmäpääsky - lepakot: vesisiippa, pohjanlepakko, viiksisiippalaji - sudenkorennot: eteläntytönkorento, vesikorento - kasvit: sääskenvalkku, kelta-apila, ristilimaska, konnanleinikki, nevaimarre Luontoselvityksen tulosten perusteella Hähkäjärveä voidaan pitää hienona esimerkkinä monimuotoisen ympäristön ja teollisuuden vuorovaikutuksesta Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella suoritetaan sahalta tulevien tuotteiden (sahatavara) kuivausta ns. kamarikuivaamoissa. Kuivauksessa muodostuva kondenssivesi johdetaan välisäiliöön. Välisäiliön täytyttyä kondenssivesi pumpataan automaattisesti maasuodattamoon, jossa kondenssivesi puhdistuu. Kuvissa on esitetty välisäiliöön tulevasta ja maasuodattamosta lähtevästä kondenssivedestä tehtyjen analyysien tuloksia vuosilta , (vuodesta 2013 alkaen analysointi tehty vain kerran vuodessa). Maasuodattamosta lähtevälle vedelle asetetut ympäristölupaehdot ovat: BOD7atu max. 50mg/l puhdistusteho väh. 90%, CODCr max. 200 mg/l puhdistusteho väh. 75%, kokonaistyppi max. 2 mg/l kokonaisfosfori max. 1 mg/l Kuvista nähdään, että em. ehdot ovat täyttyneet vuosina sekä Vuonna 2017 BOD7atu-pitoisuus ja BOD7atu-puhdistusteho ehdot eivät täyttyneet. Muilta osin kondenssiveteen liittyvät ehdot täyttyivät myös vuonna

76 Kuva 100. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden biologinen hapenkulutus Kuva 101. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kemiallinen hapenkulutus

77 Kuva 102. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaisfosforipitoisuus Kuva 103. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaistyppipitoisuus

78 Kuva 104. Maasuodattamon puhdistusteho biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta Päästöt ilmaan (Järvelän alueiden toiminnot) Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminnassa syntyy päästöjä ilmaan prosessipäästöinä sekä päästöinä kattilalaitoksilta. Prosessipäästöinä syntyy hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja VOC-päästöjä. Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) kattilalaitoksilta syntyy ilmaan hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Koskisen Oy:n omistamasta Konus-varakattilasta ja Körting-lastunkuivaimesta syntyy hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Ilmapäästöjen laskennan perusteita on tarkennettu vuosina raportoinnin kehittämisen yhteydessä ja rikkidioksidin ja typpidioksidin laskentaperusteet ovat muuttuneet, joten vertailukelpoisia tuloksia on jo 15 vuodelta. VOC - päästöt tarkentuivat vuonna 2004 tehdyn selvityksen täydennyksen perusteella, eikä raportointi perustu enää aiempina vuosina käytössä olleeseen laskentataulukkoon. VOC-päästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 177,9 tn (kuva 105). Vaneritehtaan ja lastulevytehtaan osalta VOC-päästöjen lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu tuotantomäärien pienenemisestä. Vuodesta 2015 alkaen VOC-päästöissä on otettu huomioon myös sahatavaran maalauksessa sekä vanerin värjäyksessä syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Vuonna 2019 sahatavaran maalauksesta syntyvät VOCpäästöt hieman nousivat edellisvuoteen verrattuna, koska käytettävien maalien määrä oli edellisvuotta suurempi, eikä niiden sisältämissä VOC-pitoisuuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 78

79 Kuva 105. VOC-päästöt prosesseista (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Koskisen Oy:n omistuksessa olevien Konus-varakattila ja Körting-lastunkuivain päästöjen tarkkailulle on laadittu mittaussuunnitelma. Lastunkuivaimen päästöt mitataan vähintään kahden vuoden välein. Konus-varakattilan päästöt mitataan 4000 käyttötunnin jälkeen. Vuonna 2019 ei tehty päästömittauksia. Lahti Energian tytäryhtiö Koskipower Oy vastaa omistamiensa kattilalaitosten päästömittauksista ja päästöjen raportoinnista. Lahti Energian tytäryhtiön (Koskipower Oy) omistamien kattilalaitosten päästöjä ei ole laskettu enää vuodesta 2018 alkaen mukaan Koskisen Oy:n päästöihin. Koskisen Oy omistaa kuitenkin edelleen Konus-varakattilan ja Körting-lastunkuivaimen. Näistä syntyvät rikkidioksidipäästöt ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, koska raskasta polttoöljyä ei käytetä enää lankaan, vaan se on korvattu PIPO-asetuksen mukaisesti vähärikkisellä polttoöljyllä. Raskaan polttoöljynkäyttö loppui käytännössä kokonaan kesällä 2017, joten vaikutukset päästöissä näkyvät selvästi vasta nyt. Em. kattilalaitosten omistussuhdemuutoksista johtuen fossiilisista polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt ja NOx-päästöt ovat laskeneet huomattavasti aikaisempaan verrattuna (ennen vuotta 2018). Kattilalaitosten hiukkaspäästöihin vaikuttaa merkittävästi Körting-lastunkuivaimen savukaasupesurin toimintahäiriöt. Vuonna 2019 Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuri oli poissa käytöstä 126 vuorokautta, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 30 vuorokautta. Tämä näkyy selvästi kattilaitoksista syntyvien hiukkaspäästöjen nousuna vuonna 2019 (kuvat ). Koskipower Oy:n Putkimaa-kattilalaitoksen käyttöönotto ja Sermetkattilan päästöjen pienentämistoimenpiteet sekä lastunkuivauksen savukaasupesurin käyttöönotto ovat pitäneet päästöt alhaisella tasolla verrattuna vuotta 2006 edeltävään tasoon. (kuvat ). 79

80 Kuva 106. Rikkidioksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kuva 107. Typenoksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 80

81 Kuva 108. Kattilalaitosten fossiilisista polttoaineista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kuva 109. Hiukkaspäästöt prosesseista ja kattiloista vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 81

82 Kuva 110. Hiukkaspäästöt prosesseissa suhteessa tuotannonmäärään (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kuva 111. Hiukkaspäästöt energiantuotannossa suhteessa tuotetun energian määrään (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 10.6 Melu (Järvelän alueiden toiminnot) Meluun liittyen Kärkölän kunta ja Hämeen ELY-keskus ottaneet yhteyttä Koskisen Oy:n ympäristöpäällikköön vuoden 2019 aikana. Nämä yhteydenotot liittyivät Koskisen Oy:n Tehdastien alueen polttomurskauskentältä tulevaan meluun. Koskisen Oy on antanut näihin yhteydenottoihin liittyvät selvitykset Kärkölän kunnalle ja Hämeen ELY-keskukselle. Polttomurskauskentän meluntorjuntaa varten kentän reunaan on ollut kasattuna tukkipinoja vuodesta 2015 asti (kuvat ). Tehdasalueiden meluun liittyviä mittauksia ei tehty vuoden 2019 aikana. 82

83 Kuva 112. Meluvallitukkipinot murskauskentän reunalla Koskisen Oy:n Tehdastien alueella Kuva 113. Meluvallitukkipinot murskauskentän reunalla Koskisen Oy:n Tehdastien alueella 83