BEDLAN 2013 Seminar in Forssa Mikko Heikkilä

Transkriptio

1 BEDLAN 2013 Seminar in Forssa Mikko Heikkilä 1

2 The prehistoric loanword strata in the Finnic and Sami languages what, from where and when? 2

3 About me and my research I am particularly interested in diachronic linguistics and history. My research mainly deals with the relative and absolute chronology of the Proto-Germanic, Proto-Scandinavian, Proto- Finnic and Proto-Sami sound changes. My study is interdisciplinary. The evidence arises from both language-internal and language-external reconstruction. Loanword study plays a major role. Archaeology, history and paleolinguistics are of importance, too. I also conduct research in etymology, onomastics (etymology of place-names) and history. I am currently working with e.g. issues related to King Saint Eric of Sweden and bishop Henry of Finland. 3

4 A little warm-up Fin Forssa <- Swe fors Fin Ankkapurha, SaN borsi < EPF *purša <- PGerm *fursaz > Swe fors 4

5 Petri Kallio: Phonological evidence is as close to scientific as comparative linguistics can get. The sound shape of a loanword often reveals both where the word has been borrowed from and the time of borrowing in relation to other loanwords (> relative chronology). PIE *wḷnā ʼwoolʼ > Proto-Baltic *vilnā (> Lith. vilna) -> Proto-Finnic *vilna > Fin villa ʼwoolʼ > Proto-Germ *wulnā > *wullō > Goth wulla, OHG wolla, OE wull, Early Proto-Scand *wullu > Swe ull < Late Proto-Scand *_ullu -> SaN _ullu ʼwoolʼ (**bullu) 5

6 Examples of Indo-European loanwords of different origins and ages in Finnic and Sami Late Proto-Indo-European loanwords in Finnic: juoda (~ Sa juhkat), kulkea (~ Sa golgat), myydä, na-inen/naa-ras/nei-ti (~ Sa nieida), nimi (~ Sa namma), pelätä (~ Sa ballat), soutaa (~ Sa suhkat), suoni (~ Sa), vesi (? ~ Sa vahca), tehdä:tekee (~ Sa dahkat), tuoda (~ Sa duogedh), vetää, viedä (~ Sa vīkka d) Proto-Aryan loanwords in Finnic: _ajaa (~ Sa), herätä, huhta, jumala (~ Sa), juoni (~ Sa), kah-deksan (~ Sa), kekri (~ Sa), maa, maksaa (-> Sa), marras, mesi (-> Sa), mehiläinen, ora (~ Sa), paras (~ Sa), saada (~ Sa sākka d), sammas/sampo (~ Sa), sarvi (~ Sa), sata (~ Sa), suoda, suoli (~ Sa), syntyä (-> Sa), taivas, vene (~ Sa), yh-deksän (~ Sa) Northwest-Indo-European loanwords in Finnic: ihminen/inhiminen, kasa (~ Sa geahči), kaski, lehti (~ Sa lasta), lehto, maja, rohto, Sarsa (<- Sa), Suomi (-> Sa), ääri Pre-Germanic loanwords in Finnic: huomen, joukko, kausi (~ Sa), kone, onni (~ Sa vuodna) 6

7 Early Proto-Baltic loanwords in Finnic: härkä (-> Sa), kä(ä)rme, lapio, lava (~ Sa) Early Proto-Germanic loanwords in Finnic: Eura, hakea, hiisi (~ Sa), Häme/hämäläinen/hämärä ~ sápmi, hätä, kansa (~ Sa), kavio (~ Sa), kelvata, mies, multa, nauta, neula, paikka, raha Proto-Baltic loanwords in Finnic: halla (~ Sa), heimo (-> Sa), hinta (-> Sa), hirvi (~ Sa), järvi (~ Sa), lahti (~ Sa), lohi (~ Sa), silta (-> Sa), tuohi (~ Sa), villa, virsi Late Proto-Baltic loanwords in Finnic: ativo, karsina, morsian, siikanen, tuura 7

8 Proto-Germanic loanwords in Finnic: ahjo, asia, etsiä, haikara, hevonen, hurskas, häpeä (~ Sa), Kaleva, kallio, katsoa, karsia, kenno, kulta, kärsiä (-> Sa), käydä, murha, nauttia, paasi, palje, pyrkiä (-> Sa), raato, rasia, ratsastaa, rauta (~ Sa), rengas, rikas, sakko, satama, sauna (~ Sa), vähä (~ Sa), väsyä (~ Sa) Early Proto-Slavic loanwords in Finnic: hauki, hirsi (-> Sa) Proto-Scandinavian loanwords in Finnic: Ahti, Aura/Airisto, haikara, Harjavalta, hartia, Kaleva, napakaira 8

9 Fennoscandiaʼs oldest (etymologizable) placenames Kymi (~ Kemi), Roine, Sarsa, Suomi Ähtäri (~ Ähtävä) Akaa, Eura, Häme In Estonia: Virumaa = Viro 9

10 Some examples of very old place-names and their etymologies Fin Kymi : Kymen < *Kümi/kümi <- EPGerm *gʷṃjā; cf. Swe Kymm-en < PGerm *Kʷṃjō; PGerm *kʷumiz > Goth qums ʼarrivalʼ, PGerm *kʷēmijaz > ON kvæmr, OE ge-cwēme, OHG bi-quāmi ʼaccessibleʼ Fin Eura < PF *Etra <- EPGerm *ēþrā > NwGerm *āþrō > Germ. Ader, Oder, Swe Ådran, åder, ådra ʼartery; passageʼ Fin Roine < *Roiniš <- Pre-Germ *kroinis > PGerm *χrainiz > ON hreinn ʼcleanʼ, OHG hreini ʼcleanʼ 10

11 The case Ähtäri The Finnish lake name Ähtäri can be derived from the pre-form of the modern Sami verb ahcit ʼto rise of waterʼ as follows: Ähtäri < EFin *Ätsäjärvi <- LPSa *Ëccējāvrē < EPSa *Ičäjärvä The flooding lake < EPF *ičätäk ʼto rise; geminateʼ > Fin itää ʼto geminateʼ -> Sa ihtit ʼto rise; geminateʼ. (This etymology has been taken from Suomalainen paikannimikirja (2007: 528), but the date of the name-giving is mine.) The natural historical motivation of the name is following: Ähtäri is the uppermost lake in its water system. In prehistoric times the lake Ähtäri emptied into the Gulf of Bothnia along the river Ähtävänjoki, which linguistically belongs together with Ähtäri. The watershed lay previously to the south of the lake, but because of the faster isostatic uplift to the north of Ähtäri than to the south of the lake the watershed shifted to the north of the lake. A new outlet emerged from Ähtäri to the Kokemäenjoki water system. This shift happened in the form of a natural catastrophe when the lake flooded over the watershed. 11

12 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 051/MML/11 12

13 Ähtäri The shift of the watershed was geologically dated as late as in The results were published in 2006: the new southern outlet emerged ca 1200 BC. Conclusions: Finland has been continuously populated by Uralians since ca 1200 BC. 13

14 Sarsa Fin Sarsa (= A former water channel and rapids in Kangasala in Tavastia. The stream ceased to flow because of a natural catastrophe in 1604 AD.) <- PSa *Čārsā (cf. SaN Čársejohka) < EPSa *ćärsä <- Pre-Baltic *ḱṛsā < PIE *ḱerh2s- ʼhornʼ >> Greek kéras ʼhorn; branch of a riverʼ, Sanskrit śiras ʼhead, topʼ. Thus, Sarsa means Horn rapids. A younger loanword is SaLu sarʼsē ʼHornspitze, branchʼ <- Psa *širša <- PB *širšas and Fin herhiläinen ʼhornetʼ. Other loanwords from PIE *ḱer- ʼhornʼ in Finnic and Sami are sarvi ʼhornʼ (SaN čoarvi) and hirvi ʼelkʼ (SaN sarvva). The Finnish toponym Sarsala, the Swedish name of which is Sarslax (< LPF *Sarsalaksi), in Taivassalo contains the same word, because the form of the ancient island *Sarsa strongly resembled the antler of an elk. 14

15 Implications Observation: A great deal of the oldest etymologizable and datable place-names in Fennoscandia are of ancient Indo-European origin. Conclusion: An Indo-European language spread to Fennoscandia earlier than a Uralic language. When did the Indo-European and Uralic language arrive in Fennoscandia? 15

16 The Corded Ware Culture (ca BC) It is commonly assumed that the Proto- (Northwest-)Indo-European language arrived in Finland from Baltic ca 3100 BC alongside the Corded Ware culture. (A curiosity: The Indo- European language spread to Scandinavia later, ca 2800 BC.) (Carpelan & Parpola 2001; Salo 2008). When the Corded Ware culture spread to Finland, the region had belonged to the Combed Ware culture at least since ca 3900 BC. 16

17 17

18 18

19 The Kiukais culture (ca BC) A new wave of influences and immigration from Baltic and now also from Scandinavia. The oldest Scandinavian immigration to Finland. (Salo 2008: 87). 19

20 So when did the Uralic language come to Fennoscandia? In my view, the introduction of a West-Uralic language in Fennoscandia took place alongside the spread of the Textile Ceramic and the Sejma-Turbino Transcultural Phenomenon (ca BC) from the Upper Volga, Oka and Kama region. This theory was postulated by Petri Kallio (2006), and I support it. I think that the Uralic language spread to Fennoscandia from the 19 th century BC onwards. I presented the same hypothesis already in BEDLAN 2011 seminar on Seili in September An Indo-European language (and at least one unknown substratum language (in the inland among the Asbestos Ceramic culture)) was spoken in Fennoscandia when the Uralians came here. 20

21 The Bronze Age (ca BC) [A]rjalaiset lainasanat, pronssin sekoitemetallin nimitys ja maataloussanasto osoittavat, että kantaurali oli vielä pohjoisen pronssikauden alkaessa eli suunnilleen vuoden 2000 eaa. tienoilla yhtenäinen, suppealla alueella puhuttu kielimuoto. (Jaakko Häkkinen 2009: 30). Christian Carpelan onkin esittänyt, että samojedi olisi levinnyt itään vasta pronssikautisen Seiman-Turbinon ilmiön mukana (Carpelan 1999: 270). Petri Kallion mukaan samaan pronssikautiseen ilmiöön voitaisiin hyvin yhdistää myös läntisten uralilaisten kielten leviäminen (Kallio 2006: 16 17). (Jaakko Häkkinen 2009: 45). Myös Petri Kallio ehdottaa Seiman-Turbinon ilmiön sopivan ajan, paikan ja suunnan osalta mahdolliseksi uralilaisen kielen levittäjäksi (Kallio 2006: 16 17). (Jaakko Häkkinen 2009: 50). 21

22 Results Tätä on mielenkiintoista verrata siihen, mitä Christian Carpelan kertoo pian vuoden 2000 ekr. jälkeen tapahtuneen: Sejman-Turbinon tyypin pronssit alkoivat levitä vyöhykkeelle, joka havumetsäalueen eteläreunaa yleisesti seuraten ulottui idässä Jenisein ja Ob-joen latvoille ja lännessä Viroon ja Suomeen (Carpelan 1999: 270; ks. myös Carpelan ja Parpola 2001: ). Sattumaa tai ei, mutta samojedista saameen asti uralilaiset haarat muotoutuivat myöhemmin täsmälleen samalla pitkällä mutta erittäin kapealla vyöhykkeellä, jolle oli aiemmin myös sijoittunut niin sanottu Sejma-Turbino-ilmiö. (Kallio 2006: 16). 22

23 Results Rohkenen esittää omana provokatiivisena arvauksenani, että myös itämerensuomen ja saamen esimuodot olisivat levinneet Itämeren piiriin vasta Sejma-Turbino-ilmiön mukana noin vuonna 1900 ekr. Itse asiassa jälkimmäinen arvaus olisi sikäli jopa perustellumpi, että länteenhän Sejma-Turbino-ilmiö levisi ainakin osittain käsi kädessä voimakkaan tekstiilikeraamisen vaikutusaallon kanssa. Silti itse kantauralin levittämiseen ei nähdäkseni tarvita sen enempää kuin Sejma-Turbino-ilmiön kaltainen aseistettujen traadereiden tuotanto- ja yhteysverkosto (Carpelan 1999: 270; vrt. myös Salminen 1999: (Petri Kallio 2006: 16 17). 23

24 24

25 How could the Uralian newcomers take Fennoscandia into possession? One obvious reason is that the land was sparsely-populated, so there was room for the new people. However, this explanation cannot be the whole truth, since the Textile Ceramic replaced the older cultures in Sarsa. In my view, the solution of the enigma is the fact that the Bronze Age started ca 200 years earlier in the Volga-Oka region than in Southern Scandinavia. The implication: The Uralians were already living in the Bronze Age, whereas the Indo-Europeans in Finland were still living in the Stone Age when the Uralians came here. The fact that the Proto-Finns were in two hundred years technically on a higher level of development than their Indo-European neighbours in Finland and Scandinavia, makes this epoch quite unique in the history of the Finns and Scandinavians. 25

26 Suomi the oldest Northwest-Indo- European loanword in Finnic? Fin Suomi/suomalainen <- LPF *Soomi/*soomalainen < MPF *śami/*śamalańśi < Pre-Proto-Finnic *ćämä <- NwIE *ǵhṃōn >> Got guma (cf. Lat hemo/homo) ʼman; human beingʼ (Originally etymologized by Petri Kallio (1998); the updated reconstruction by Mikko Heikkilä) Finland and Finn < North-Germ *finnaz < PGerm *feznaz < PIE *pesnos (cf. Lat penis) > Hittite pesnas ʼmanʼ (etymologized by Martin Huld in 1993) 26

27 The linguistic prehistory of Finland An Indo-European language (Northwest-Indo- European) first spread to Fennoscandia along with the Corded Ware Culture ca BC.* The same culture and language reached Scandinavia ca BC. A Uralic language (West-Uralic) spread to Fennoscandia along with the Netted Ware Culture and the Sejma- Turbino Transcultural Phenomenon ca BC. * However, the (Finland-)Swedish spoken in Finland in historical times is not the direct descendant of the Northwest-Indo-European language spoken in Fennoscandia. There is no linguistic continuity. The Swedish language was introduced in Finland ca AD. 27

28 The relative and absolute chronology of the proto-languages in question The terminus post quem for the disintegration of Proto- Indo-European is the invention of the wheel (technology) ca BC. Late Proto-Indo-European (excluding the Anatolian branch) & Proto-Uralic Pre-Proto-Aryan; Northwest-Indo-European (the Corded Ware Culture ca BC ) & Late Proto-Uralic Proto-Aryan; Northwest-Indo-European (> e.g. Germanic, Baltic, Slavic) & West-Uralic (> Finnic, Sami, Mordvinic) (the Netted Ware Culture & the Sejma-Turbino Transcultural Phenomenon ca BC ) Early Proto-Germanic (the Scandinavian Bronze Age Culture ca BC); Pre-Proto-Finnic & Pre-Proto-Sami 28

29 The prehistoric loanword strata in Finnic and Sami The Late Proto-Indo-European loanwords to Proto-Uralic ca BC The Pre-Proto-Aryan loanwords to Late Proto-Uralic ca BC The Proto-Aryan & Northwest-Indo-European loanwords to West- Uralic (> Finnic, Sami, Mordvinic) ca BC The Early Proto-Germanic & Early Proto-Baltic loanwords to Pre- Proto-Finnic & Pre-Proto-Sami ( Early Proto-Finnic ) ca BC The Proto-Germanic & Proto-Baltic loanwords to Middle Proto- Finnic & Early Proto-Sami ca BC The Northwest-Germanic loanwords to Late Proto-Finnic & Middle Proto-Sami ca AD The Proto-Scandinavian loanwords to Late Proto-Finnic & Late Proto-Sami ca AD 29

30 Hypoteesini nykyisen Suomen alueen etno- ja asutushistoriasta Äänteellisesti vielä lähellä kantauralia ollut länsiuralilainen kieli levisi pronssikauden alussa (n ekr.) nykyisen Suomen valtion maantieteelliselle alueelle, jossa tuolloin puhuttiin ainakin vasarakirveskulttuurin mukana alueelle aiemmin levinnyttä varhaista indoeurooppalaista kieltä (vrt. Kallio 2006, 2012). Kuriositeetti: vasarakirveskulttuuri levisi aiemmin nykyisen Suomen kuin Ruotsin alueelle (Carpelan & Parpola 2007: ). Suomen vanhimmat etymologioitavissa ja suhteellisesti ajoitettavissa olevat paikannimet ovat enimmäkseen indoeurooppalaisia nimilainoja. Vielä kivikautta eläneet vasarakirveskulttuurin ihmiset sulautuivat jo pronssikautta eläneisiin uralilaisiin uudisasukkaisiin ennen Skandinavian pronssikauden (läntisen pronssi-)kulttuurin nousua. 30

31 Länsiuralilaisen kielen levitessä Suomeen kantasuomi ja kantasaame eivät olleet vielä eriytyneet omiksi kielikseen > suomen ja saamen kieltä esimuotoineen on puhuttu Suomessa yhtä kauan yhtäjaksoisesti; kantasuomea etupäässä rannikolla ja kantasaamelaisia (alkuperäisiä hämäläisiä) sisämaassa. Skandinaviasta on aikojen saatossa tullut useita germaanisia vaikutus- ja asutusaaltoja pääasiassa Suomen rannikoille (Kallio 2012): ainakin pronssikauden alussa ja lopulla, roomalaisen rautakauden alussa sekä ns. suomenruotsalaiset nykyisen Länsi-Suomen Ruotsiin liittämisen yhteydessä. Kaikki ovat tuoneet muassaan myös vahvoja kielellisiä vaikutteita. 31

32 Kantasaamen (kantalapin) ekspansio Lappiin alkoi ajanlaskun taitteessa. Historiallisena aikana tunnettu saamen pohjoinen puhuma-alue saamelaistui saamelaisten historiallisista asuma-alueista viimeiseksi. Kantasaamen puhuma-alue oli suurimmillaan noin 400 jkr., jolloin saamea puhuttiin jo Pohjoiskalotilla ja vielä etelässä Etelä-, Lounais-Suomi ja Järvi-Suomi mukaan luettuina (sekä idässä Laatokan ja Äänisen ympärillä). Nykyisten suomenruotsalaisten kielelliset esi-isät tulivat nykyisen Suomen alueelle rautakauden ja historiallisen ajan taitteesta (1100-luku jkr.) alkaen. 32

33 The relative and absolute chronology of the sound changes in question vural. */ï/ > */ë/ > /a/ i första stavelsen furfin. */ä-ä/ > /a-i/ furfin. the length shift */CaCi/ > /CooCi/, */CäCi/ > /CeeCi/ furgerm. keltiska lånord (ca 800 f.kr. >) urgerm. */ē 1 / > */ǣ/ (ca 750 f.kr.) furgerm. den germanska ljudskridningen (ca 700 f.kr. >) */pʰ, tʰ, kʰ/ > */ϕ, þ, χ/ (> surgerm. /f, þ, χ/h/), */bʰ, dʰ, gʰ/ > /ƀ, ð, ǥ/ */b, d, g/ > /p, t, k/ murfin. > /e a/ och /e : a/ (ca 675 f.kr.) furgerm. */ā/ > /ō/ (ca 650 f.kr.) urgerm. Verners lag (ca 625 f.kr.) urgerm. accentframflyttning (ca 575 f.kr.) (som följd upphör Verners lag att verka) > urgerm. */ǝ/ > /a/ i betonad stavelse och */ǝ/ > /Ø/ i obetonad stavelse 33

34 urgerm. */e/ > /i/ i obetonad stavelse (ca 550 f.kr.) urgerm. */ǣ/ > nvgerm. /ā/ (ca 525 f.kr.) murfin. */γ, w, ŋ, j/ > /Ø/ -> murfin. /ā, ǟ, ǖ/ (ca 500 f.kr.) murfin. */i, i / > /e, e / i inljud i obetonad stavelse < murfin. > /i/ i inljud i efterstavelser genom */Vj/ >> /i/ och urgerm. Sievers lag (/lång stavelse+j/ > /lång stavelse+ij/) (ca 475 f.kr.) > murfin. */ji/ > /i/ urgerm. */χ/ > /h/ i uddljud < urgerm. äldre i-omljud och urgerm. */ei/ > /ī/ (ca 450 f.kr.) > surgerm. */ji/ > /i/ i obetonad position och urfin. vokalkombination /lång sluten vokal icke-sluten vokal/ 34

35 urgerm. */enc/ > /inc/ (en analogisk utvidgning av föregående ljudövergång; sker tidigt i något nordgermanskt område men senare annanstans) ursa. */śc/ > /šc/ och */ć/ > /č/ (ca 400 f.kr.) > ursa. uppkomsten av stadieväxling murfin. sporadisk omanalys i intervokalisk position */č/ > */t.š/ < murfin. */č/ > /t/ murfin. /ti/ > */ći/ (> /ci/) (ca 350 f.kr.) murfin. konsonantassimilationer: t.ex. */t.š/ > */š.š/, */kš/ > */šš/, */kt/ > /tt/ urgerm. *staknia > murfin. *sakńa (> fin. sakna > sauna) > san. suovdnji > surgerm. Lindemans lag */kn/ > /kk/, mätäs, tytär > murfin. uppkomsten av stadieväxling och ursa. de metafoniska ljudövergångarna i ursamiskans vokalskridning (= en omfattande serie av ljudövergångar > implikationer för längden) (ca 300 f.kr.) murfin. */ńś/ > */jś/ och */ńć/ > */jć/ murfin. de palataliserade konsonanternas depalatalisation: */ć(i)/ > /c(i)/, */(ń)ćć/ > */(n)cc/, */ś/ > /s/, */ń/ > /n/ (på 200-talet f.kr.) nord- och östurfin. /ai/ > /ei/ under vissa villkor murfin. */š, šš/ > /h/ (på 100-talet f.kr.) 35

36 ursa. */a/ > */o/ (> */ō/ > /uo/) framför andra stavelsens /a/ och */ɔ/ (analogisk utvidgning av de metafoniska ljudövergångarna; lite före tideräkningens början) urgerm. */Vnχ/ > /V:χ/ (ca tideräkningens början) nvgerm. a-omljud (t.a.q. 50 e.kr.) > nvgerm. /ō/ > /ū/ > /u/ i slutljud ngerm. /zn/ > /nn/ och /zd/ > /dd/ (t.a.q. 98 e.kr.) ( > sekundärt uppkommet */enc/ > /inc/ genom */ezn/ > /enn/ > /inn/; Fenni (98 e.kr.), Phinnoi (ca 150 e.kr.), jfr Ingviones (98 e.kr.); surfin. */z/ > /h/ i obetonad position surfin. och urnord. /h/ > ursa. /h/ (ca 100 e.kr.) surfin. /c(i)/ > /s(i)/ > surfin. */kt/ > /ht, tt/ och */pt/ > /ht, tt/ (ca 150 e.kr.) ursa. */ī/ > /i/ och */ū/ > /u/ (ca 250 e.kr.) > ursa. */ḙ/ > */ḙ / > ursa. */ḙ / > /e / (> /a/) och */o / > /o/ ( e.kr.) urnord. /aiχ/ > /āχ/ (ca 375 e.kr.) urnord. /air/ > /ār/ (ca 400 e.kr.) urnord. /eu/ > /iu/ framför andra vokaler än /i/ (ca 420 e.kr.) 36

37 urnord. /z/ > /R/ i inljud (ca 440 e.kr.) urnord. /ai/ > */æi/, /au/ > */ǫu/ och u-omljud samt första stadiet av urnord. i- omljud (ca 460 e.kr.) urnord. /z/ > /R/ i slutljud (ca 480 e.kr.) urnord. slutljudsskärpning samt urnord. /χt/ > /tt/ och /χs/ > /ks/ (ca 500 e.kr.) urnord. */ǫuχ/ > */ōχ/ (> /ō/) och */æiχ/ > */ēχ/ (> /ē/) (ca 525 e.kr.) > urnord. /χ/ > /Ø/ i inljud och slutljud (ca e.kr.) urnord. /j/ > /Ø/ och urnord. */æi/ > /ei/ (ca 550 e.kr.) sursa. > /V á#/ vuostá < surnord. synkope och apokope av obetonat /a/ (ca 600 e.kr.) urnord. brytning < surnord. /w/ > /Ø/ framför labialvokalerna (ca 650 e.kr.) urnord. *wullu > surnord. *ullu > sa. ullu och urnord. *wurtiz > surnord. *yrtiz > sa. urtse urnord. /R/ > /r/ efter dental konsonant (ca 675 e.kr.) 37

38 References Aikio, Ante 2012a: On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. In: Tiina Hyytiäinen, Lotta Jalava, Janne Saarikivi & Erika Sandman (eds.), Per Urales ad Orientem: Iter polyphonicum multilingue: Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012, pp Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 264. Helsinki. Aikio, Ante 2012b: An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. In: Riho Grünthal & Petri Kallio (eds.), A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266, pp Helsinki. Carpelan, Christian; Parpola, Asko & Koskikallio, Petteri 2007: Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 242. Helsinki. Fogelberg, Paul 1999: Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsingfors. Grünthal, Riho & Kallio, Petri 2012: A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266. Helsinki. 38

39 Heikkilä, Mikko 2011: Huomioita kantasaamen ajoittamisesta ja paikantamisesta sekä germaanisia etymologioita saamelais-suomalaisille sanoille. In: Virittäjä 115 pp Heikkilä, Mikko forthcoming: Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum. Doctoral dissertation. Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. In: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 92 pp Helsinki. Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. Kallio, Petri forthcoming: The Diversification of Proto-Finnic. In: Frog & Joonas Ahola (eds.), Defining and Contextualizing the Viking Age in Finland. Studia Fennica. Koivulehto, Jorma 2002: Contact with non-germanic languages II: Relations to the East. In: Oskar Bandle (ed.), The Nordic Languages. An International Handbook of the History of the North Germanic Languages I pp Berlin: Walter de Gruyter. 39

40 Koivulehto, Jorma 2003: Frühe Kontakte zwischen Uralisch und Indogermanisch im nordwestindogermanischen Raum. In: Alfred Bammesberger & Theo Vennemann (ed.), Languages in Prehistoric Europe, pp Heidelberg: Universitätsverlag Winter. Lavento, Mika 2001: Textile Ceramics in Finland and on the Karelian Isthmus. Nine Variations and Fugue on a Theme of C. F. Meinander. Ed. Torsten Edgren. Finska fornminnesföreningens tidskrift 109. Helsingfors. Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. LÄGLOS = Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. A. D. Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra & Osmo Nikkilä Salo, Unto 2008: Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. SPNK = Suomalainen paikannimikirja. Sirkka Paikkala (ed.). Karttakeskus & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki SSA = Suomen sanojen alkuperä. Erkki Itkonen & Ulla-Maija Kulonen