KERTOMUS SÖDERKULLAN KARTANOSTA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN
|
|
- Sinikka Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KERTOMUS SÖDERKULLAN KARTANOSTA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN 1
2 Sisällysluettelo SÖDERKULLAN KARTANON HISTORIAA...3 Norrkullan ja Söderkullan säteritilojen synty...3 Söderkullan omistajat Aatelin ja talonpoikien väliset suhteet...7 Isonvihan jälkeen Söderkullan omistivat seuraavat henkilöt...8 Tigerstedtien jälkeen Söderkullan kartanon omistajat vaihtuivat tiheästi 10 Carl Johan Myrsten...14 Pitkän historian viime vaiheet...14 Koottu teoksista...16 Valokuvat...16 Viitteet
3 SÖDERKULLAN KARTANON HISTORIAA Norrkullan ja Söderkullan säteritilojen synty Kustaa Vaasa perusti 1500-luvun puolivälissä nk. kuninkaankartanoita ja latokartanoita. Kussakin pitäjässä oli määrä olla voudin hallinnoima tila, jonka tehtävänä oli varustaa kruunun sotaväelle ruokaa, hevosia ja muita tarvikkeita. Tilojen tuli myös toimia niiden tuotteiden varastopaikkoina, joita tuon ajan verotusjärjestelmä edellytti talonpoikien luovuttavan. Vuonna 1556, kun Massbyn latokartano perustettiin, kylän talonpojat joutuivat jättämään omat tiluksensa. Suuria tavoitteleva hanke kuitenkin epäonnistui. Kartanon toiminta lakkautettiin jo 1561 ja Massbyn talonpojat pääsivät taas omille tiloilleen. Kaikki eivät kuitenkaan palanneet, minkä vuoksi jotkut tilat jäivät isännättä. Norrkullan Hans Erikinpoika tuli omistamaan kolmea tilaa, joista sittemmin tuli Söderkullan säteritilan 1 perusta. Yksi tiloista oli luultavasti se, jonka nimi jo 1400-luvulla oli Söderkulla (Swndherkulle, 1494), joka sitten tuli myös uuden säteritilan nimeksi. Hans Erikinpoika aateloitiin 1558 ja hän otti nimekseen Ekelöf. Ekelöfin suku omisti Söder kullan säterin 1700-luvun alkuun saakka. Söderkullan kartanoon kuului 1570-luvun alussa lampuotitila2, jota kutsuttiin nimellä Jöransbacka sen isännän Jöran Bengtinpoika Finnen mukaan. Tila sijaitsi joen länsirannalla ja siitä muodostui 1600-luvulla Danielsbackan torp pa. Hans Erikinpoika kuoli noin 1574 ja sekä Norrkullan että Söderkullan peri hänen poikansa, nimismies Henrik Hansinpoika. Henrik Hansinpoika omisti myös Söderkullan säteritilan. Söderkulla kuului tosin 1500-luvun lopussa jo epävirallisesti hänen pojalleen Bertil Henrikinpojalle, joka oli pitänyt tilaa hallussaan ainakin vuodesta 1585 lähtien. Söderkulla ei ol lut yhtä varakas kuin Norrkulla. Tilan kylvö oli 1600-luvun vaihteessa kuusi tynnyriä viljaa. Monet talonpoikaistalot Sipoossa kylvivät saman määrän. Karjaa Söderkullassa oli suun nilleen yhtä paljon kuin rikkaimmissa talonpoikaistaloissa. Säteritilalla oli kuitenkin enem män hevosia kuin talonpoikaistiloilla. 3
4 Henrik Hansinpoika sai vaimonsa Dordi Larsintyttären kanssa seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä. Henrik Hansinpoika kuoli luultavasti vuonna 1602 ja samana vuonna hänen omaisuutensa jaettiin. Vanhin pojista, Bertil Henrikinpoika sai Söderkullan, Jöransbackan (Danielsbackan) tilan ja Karhusaaren (Söderkullalandetin) sekä muutamia niittyjä ja peltosarkoja Hangelbystä. Näistä pelloista ja niityistä käytiin monta riitaa 1600-luvulla Söderkullan kartanon omistajan ja hangelbyläisten kesken. Söderkullan kartano pyrki nimittäin omimaan itselleen enemmän niittyjä kuin sille kuului. Nils Dubblaren kuoleman jälkeen hän kuoli luultavasti vuonna 1647 läänitettiin Bengts Juvas ja Smeds Gesterbystä sekä Mannis, Teiras ja ulkoveronmaa Pigbystä Anna Wirtenberg von Debernille, joka omisti Söderkullan säterin. Sipoossa neljännesperuutus3 koski vain Söderkullan omistajaa Klas Ekelöfiä. Lorentz Creutz hankki itselleen paljon maata Sipoosta. Maaliskuussa 1668 hän osti Lab baksen tilan Kirkonkylästä ja vuosina seitsemän tilaa Gesterbystä (viisi Klas Ekelöfiltä, joka omisti Söderkullan), kaksi tilaa ja ulkoveronmaan Pigbystä, seitsemän tilaa Hindsbystä, kaksi tilaa Kirkonkylästä, molemmat sopimusverotilat Massbystä, kaksi tilaa Herralasta (jotka hän vuonna 1673 peri Peter Golawitzilta) ja yhden tilan Nikkilästä. Söderkullan omistajat Hans Erikinpoika Henrik Hansinpoika Bertil Henrikinpoika Klas Bertilinpoika Ekelöf Anna Wirtenberg von Debern Klas Ekelöf Bertil Henrikinpoika, joka peri Söderkullan vuonna 1602, oli ansioitunut mies. Hän oli vuo sina ollut Hämeen linnan komendantti ja sai viimeisenä komendanttivuotenaan tehtäväkseen korjata tulipalossa vaurioituneen linnan. Joulukuussa 1596 hän sai kuninkaalta läänityksenä kuusi tilaa Gesterbystä. Hän omisti nämä tilat vielä vuonna 1599, mut4
5 ta menetti ne pian. Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin riitojen aikana Bertil Henrikinpoika pysyi uskollisena herttualle. Kun Kaarle-herttua vuonna 1600 hyökkäsi puolalaiseen Liivinmaahan oli Bertil Henrikinpoika ratsuväen luutnantti. Liivinmaalla käydyissä taisteluissa Bertil Henrikinpoika yleni ratsumestariksi. Ansioista sodassa ja palkakseen hän sai helmikuussa 1602 läänityksenä joitakin tiloja Massbyn ja Linnanpellon kylistä sekä Piirlahdesta Porvoon pitäjästä. Vuonna 1602 toimitetun perinnönjaon aikana hän oli Sipoossa, mutta lähti samana vuonna uudelleen Liivinmaalle. Hän oli nyt oman ratsujoukon johdossa, johon kuului myös sipoolaisia ratsumiehiä. Bertil Henrikinpoika kuoli jo vuonna 1603 ja hänen läänityksensä joutuivat kruunulle. Söderkullan peri hänen vanhin poikansa Klas Bertilinpoika. Klas Bertilinpojasta (Ekelöf) tuli myös upseeri ja hän osallistui ratsumiehenä Venäjää vas taan vuonna 1609 käytyyn sotaan. Vuonna 1613 hän oli ylennyt kornetiksi ja samana vuonna hän sai ensimmäisen läänityksensä. Hänet ylennettiin pian vänrikiksi ja vuonna 1620 hän oli jo ratsumestari. Hän osallistui 1620-luvulla Puolaa vastaan käytyyn sotaan. Vuonna 1629 hänet nimitettiin majuriksi ja hän sai läänityksenä koko Immersbyn (yksitoista tilaa) sekä kolme tilaa Massbystä ja yhden Gesterbystä toistaiseksi. Vuonna 1630 Klas Bertilinpoika komennettiin ratsuväkikomppanian päällikkönä Saksaan 30-vuotiseen sotaan. Hänen aktiivinen sotilasuransa päättyi vuonna 1634, kun hänet nimitettiin sotakollegion asessoriksi. Samana vuonna hänen sukunsa esiteltiin Ruotsin ritarihuoneessa numerolla 217. Klas Bertilinpoika oli tuolloin vakavarainen mies ja Söderkullan säteri kukoisti. Tilalla oli vuonna 1634 yhdeksän renkiä ja viisi piikaa. Millään muulla säterillä Sipoossa ei ollut niin paljon palvelusväkeä. Klas Ekelöf valittiin vuonna 1638 Viipurin läänin sotaväenottokomissaariksi. Hänet komennettiin 1640-luvun puolivälissä uudelleen Saksaan sota-alueelle, missä hän kaatui luultavasti vuonna Klas Ekelöf oli naimisissa Anna Wirtenberg von Debernin kanssa. Anna oli Eriksnäsin omistajan, Hans Wirtenbergin tytär. Kun Hans Wirtenberg kuoli 1630-luvun lopulla, sai Klas Ekelöf haltuunsa myös Eriksnäsin. Anna Wirtenberg sai 10. lokakuuta 1646 elinikäisen vahvistuksen kuolleen miehensä läänityksiin. Samana ja seuraavana vuonna hänelle lahjoitettiin myös muutama muu tila Sipoosta. 5
6 Anna Wirtenbergin hallussa oli 1600-luvun puolivälissä seuraavat tilat: Massby Glasas ja Heikjeppas Gesterby Brutubacka, Bränns, Bengts, Juvas ja Smeds Immersby yhdeksän tilaa, kaikki paitsi Broas (ratsutila) ja Nybondas Hindsby kolme tilaa (joista yksi Staffas) Pigby Mannis ja Teiras Anna Wirtenbergin kuoleman jälkeen hän kuoli todennäköisesti vuonna 1663 peri hänen poikansa Klas Ekelöf Söderkullan ja Eriksnäsin sekä muut Anna Wirtenbergin lahjoitukset. Klas Ekelöf menetti vuonna 1669 nk. neljännesperuutuksen vuoksi Hindsbyn kolme tilaa ja Manniksen ja Teiraksen Pigbystä. Klas Ekelöf oli valinnut upseerinuran kuten esi-isänsäkin. Vuonna 1651 hän yleni vänrikiksi kuningattaren henkivartiostossa ja kaksi vuotta myöhemmin kornetiksi Suomen aatelisryk mentissä. Hän joutui kuitenkin vuonna 1660 eroamaan armeijasta heikon terveytensä vuoksi. Niistä yhdeksästä tilasta Immersbyssä (mm. Högbacka), jotka Klas Ekelöf oli perinyt äidiltään, muodostui ajan mittaan säteri, kun muut taas laskettiin kuuluviksi rajapiiritiloihin. Im mersbyn säteriä viljeli lampuoti, joka antoi puolet satoviljastaan Ekelöfille. Vuonna 1668 säterin mainitaan olleen aivan autio ja ränsistynyt eikä siellä asunut ketään. Koska kruunu tähän aikaan vaati painokkaasti säterinomistajia rakentamaan sätereilleen kunnon rakennukset, mikäli he halusivat pitää ne, oli Ekelöfin pakko varustaa Immersby uudella asuinra kennuksella. Vuonna 1672 valmistuikin uusi, suuri, punamaalilla maalattu säterirakennus. Immersbyn säterirakennuksen teko lisäsi merkittävästi Ekelöfin jo ennestään suurta velkataakkaa. Hän haki tämän vuoksi vuonna 1672 holhoojahallitukselta Tukholmasta lupaa myydä viisi tilaansa Gesterbystä. Hallitus myöntyi tähän ja 25. toukokuuta 1673 hän myi Gesterbyssä olevat tilansa valtaneuvos Lorentz Creutzille 1098 taalerin ja 26 hopeaäyrin kauppahinnasta. Reduktiossa vuonna 1682 Klas Ekelöf menetti kaikki tilansa Immersbystä. Hän valitti vuon na 1687 reduktiokomissiolle Immersbyn säterin peruuttamisesta kruunulle ja katsoi, että 6
7 hänen tuli saada korvausta rakennuksista, karjasta ja menettämistään tavaroista. Johan Gripenberg, joka johti komissiota Uudenmaan ja Hämeen läänissä, sanoi, että Ekelöfin olisi pitänyt valittaa asiasta maaherralle. Komissio ei näin voinut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Ekelöf sai kuitenkin hieman korvausta Immersbyn menetyksestä, sillä hän sai pitää Eriksnäsin säterin sekä Glasaksen ja Heikjeppaksen Massbyssä. Ne viisi tilaa Gesterbyssä, jotka Ekelöf oli myynyt Lorentz Creutzille, peruutettiin myös kruunulle. Tällä oli hyvin pahat seuraamukset Ekelöfille. Creutzin perilliset vaativat nimittäin häneltä kauppahintaa eli 1098 hopeataaleria korvauksena näistä menetetyistä tiloista. Ekelöfillä ei kuitenkaan ollut jäljellä rahoja, koska ne olivat menneet hänen velkojilleen. Creutzin perilliset vaativat tämän vuoksi Söderkullan kiinnittämistä saamisiensa vakuudeksi. Creutzin perillisten vaatimus hyväksyttiin syyskäräjillä 1866 ja Söderkulla lainhuudatettiin, kolmannen kerran kesäkäräjillä Perilliset odottivat yksitoista vuotta Ekelöfin maksua, mutta kun sitä ei kuulunut, he saivat kiinnekirjan Söderkullaan talvikäräjillä vuon na Söderkullan päärakennuksessa oli tähän aikaan sali ja neljä kamaria sekä eteinen. Vuonna 1702 talon mainittiin olevan jo vanhan. Säterillä oli myös vanha ränsistynyt rakennus, kaksi aittaa, kylpytupa eteisineen, kaksi tallia ja kaksi vanhaa navettaa. Kun Klas Ekelöf vuonna 1700 joutui luopumaan Söderkullan kartanosta, jäi hänelle vain Eriksnäs ja tilat Glasas ja Heikjeppas Massbyssä, jotka hän myös oli saanut eliniäkseen. Hän kuoli vuonna 1701 (tai 1702). Aatelin ja talonpoikien väliset suhteet Aatelin Sipoossa 1600-luvulla omistamasta huomattavasta maaomaisuudesta huolimatta pitäjässä ei asunut kovinkaan paljon aatelisia. Vain Norrkullan, Söderkullan ja Nikkilän sätereillä asui aatelisia lähes koko 1600-luvun. 7
8 Talonpoikien oli siten melko harvoin mahdollista tavata aatelisia tilanomistajia. Talonpoika, jonka tilan aatelismies sai haltuunsa, ei ainakaan ensi alkuun huomannut suurempia muu toksia päivittäisessä elämässään. Lahjoitetuilla kruunutiloilla ja lampuotitiloilla asuvat talonpojat saattoi aatelismies sen sijaan vapaasti häätää ja valita. Päivätyöt, jotka aatelimiehet laillisesti saattoivat vaatia verorälssitalonpojiltaan, riittivät harvoin täyttämään sätereiden tarpeet, ja säterinomistajat pyrkivätkin lisäämään niitä. Päivätöiden tekeminen oli usein suuri rasitus talonpojille. Ei ollut harvinaista, että talonpo jat tekivät kuusi päivätyötä viikossa. Talonpojat hangoittelivat joskus vastaan eivätkä tulleet töihin. Rouva Anna Wirtenberg Söderkullan kartanosta valitti kesäkäräjillä 1657, etteivät hänen talonpoikansa Immersbystä halunneet tehdä päivätöitä eikä maksaa verojaan. Kihlakunnanoikeus tuomitsi talonpojat sakkoihin ja rankaisi heitä kaksinkertaisilla päivätöillä ja ve roilla. Vaikka Lorentz Creutzin perilliset saivat kiinnekirjan Söderkullan säteriin vuonna 1700, vaikuttaa siltä, että he eivät saaneet säteriä haltuunsa. Aikaisemman omistajan, Klas Ekelöfin onnistui ehkä ennen kuolemaansa vuonna 1702 maksaa velkansa Creutzin perillisille. Klas Ekelöfin vaimo Elisabeth Helena Nöding omisti ilmeisesti Söderkullan säterin miehensä kuoleman jälkeen. Tila oli hänen nimissään ainakin isonvihan jälkeen. Hän myi nimittäin Söderkullan säterin vuonna 1723 kihlakunnantuomari Erik Tigerstedtille kuparitaalarilla. Isonvihan jälkeen Söderkullan omistivat seuraavat henkilöt Erik Tigerstedt Carl Fredrik Tigerstedt Erikin poika Sofia Margareta Ehrenreuter Carl Fredrikin leski Carl Ulrik Tigerstedt Carl Fredrikin ja Sofian poika Lovisa Möllersvärd Carl Ulrikin leski, omisti kolmanneksen kartanosta vuoteen
9 Herman Henrik Wärnhjelm 1813 osti kaksi kolmannesta Söderkullasta, mutta myi kartanon samana vuonna Fabian Casimir von Roswall Johanna Charlotta Sjöberg Fabian Casimirin leski Otto Henrik Nassokin Johanna Charlotta testamenttasi kartanon Nassokinille Bengt Gustav Mellin osti kartanon Nassokinilta Carl Johan Wikberg kartano pantattiin ensin hänelle ja siirtyi myöhemmin hänen omistukseensa Erik Tigerstedt ei asunut Söderkullan vaan Kokkolan kartanossa Hauholla, mutta perusti useita torppia saadakseen vauhtia rappeutuneen kartanon jälleenrakentamiseen. Kun omistajaksi 1736 tuli hänen poikansa Carl Fredrik, joka oli sotilashenkilö, kartanoon kuului kuusi torppaa. Carl Fredrik näyttää asuneen enimmäkseen Massbyn kartanossa. Kun Carl Fredrik kuoli 1746, Söderkulla siirtyi hänen leskelleen Sofia Margareta Ehrenreuterille, joka itse myös asui tilalla. Leskirouva Sofia oli tarmokas nainen. Hänen perusti yhdessä Eriksnäsin Carl Fredrik Nordenskiöldin kanssa vuonna 1754 tiilitehtaan kartanon maille ja hieman myöhemmin oman tiiliruukin Söderkullalandetin saarelle. Siellä poltettiin tiiliä Viaporin linnoitustyömaalle ja saatiin suuria voittoja. Kun tuotanto Söderkullassa oli saatu hyvin käyntiin, Sofia-rouva puratti kaiken ja siirsi tiilenvalmistuksen omaan polttimoonsa Söderkullalandetille. Nordenskiöld pani vastaan, muttei mahtanut asialle mitään, koska Sofiarouva väitti, ettei mitään yhtiökumppanuutta ollut koskaan ollutkaan ja että tiilenpolttimo oli hänen maallaan. Sofia Ehrenreuter lupasi maksaa Nordenskiöldille kuparitaalaria, mutta kun korvaussummaa ei alkanut kuulua, haastoi Nordenskiöld hänet 22. huhtikuuta 1766 pidetyille käräjille. Nordenskiöld vaati vähintään kuparitaalaria korvausta, mutta Sofia Tigerstedt kieltäytyi maksamasta äyriäkään. Asia lykättiin tällä kertaa. Osapuolet näyttävät sopineen asian myöhemmin. Myös Carl Ulrik Tigerstedt ja hänen vaimonsa Lovisa Henrietta Möllersvärd asuivat Söderkullan kartanossa, kuten myös von Roswall ja hänen leskensä Johanna Charlotta Sjöberg. von Roswall hoiti erilaisia luottamustehtäviä pitäjässä ja osallistui aktiivisesti pitäjänkokouksiin. Tullinhoitaja ja vapaaherra Berndt Gustaf Mellin ei asunut kartanossa. Sen sijaan apteekkari Wikberg, joka vuonna 1859 sai kartanon haltuunsa, asui siinä ja perusti vuonna 1863 kartanoon maanviljelyskoulun. 9
10 Tigerstedtien jälkeen Söderkullan kartanon omistajat vaihtuivat tiheästi Herman Henrik Wärnhjelm 1813 Fabian Casimir von Rosswall samana vuonna Otto Henrik Nassokin 1846 Berndt Gustaf Mellin 1849 Carl Johan Wikberg 1859 Carl Ulrik Tigerstedt osti Glamarsin tilan perintöoikeudet ja yhdisti sen Söderkullan kartanoon noin vuonna Bengt Gustav Mellin osti 1850-luvulla kaksi kolmannesta Massbyn kartanosta (Ivarsin ja Blåfieldin tilat) ja Glasaksen ja Heikjeppaksen rälssitilat Massbystä Skräddarbyn kartanon omistajalta, vapaaherratar Bernhardine Stackelbergiltä. Apteekkari Wikberg kasvatti Söderkullan kartanon tiluksia 1860-luvun alussa ostamalla Staffaksen, Pellaksen ja Jeppaksen tilat Massbystä. Kaikilla näillä tiloilla asui vuonna 1866 muonarenkejä. Niiden pellot ja niityt oli luultavasti liitetty Söderkullan kartanoon. Vuonna 1740 mainittiin Söderkullan kartanon torpiksi myös Backas ja Nikuäng sekä Karhusaari. Söderkullan kartanon asuinrakennukset olivat vuonna 1749 hyvässä kunnossa ja myös päärakennus oli vuodelta 1753 olevan tiedon mukaan asianomaisessa kunnossa. Söderkullan kartanon vanhin tunnettu päärakennus sijaitsi suunnilleen samalla paikalla kuin nykyinen päärakennus. Se oli kaksikerroksinen hirsitalo, josta pääsi käytävää pitkin sivurakennukseen, jossa oli keittiö ja piikojen tupa. Rakennus oli luultavasti 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Vuonna 1829 sen mainitaan olleen keski-ikäinen. Päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1865 ja uusi, myös kaksikerroksinen talo rakennettiin hieman etelämmäksi. Söderkullan kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta Sen on piirtänyt jugendin henkeen tunnettu helsinkiläinen arkkitehti Karl Lindahl. 10
11 Nykyinen Söderkullan kartano on vuodelta luvun puolivälissä rakennettiin kartanon viljamakasiini. Valkoiseksi rapattu makasiini on rakennettu kivestä. Ikkunat ja koristeornamentit ovat goottilaista tyyliä. Sipoon ensimmäiset salaojitukset tehtiin luultavasti Söderkullan kartanossa vuoden 1870 paikkeilla. Salaojan pohjalle laitettiin joko seipäitä tai risuja. Vuonna 1802 ilmoitettiin Sipoon talonpoikien ja myös torppareiden, sotilaiden ja rakuunoi den viljelleen jo usean vuoden ajan perunaa sekä omaksi tarpeeksi että myyntiin. Pitäjän suurimmat perunapellot olivat Söderkullan kartanolla, jonka isäntä Carl Ulrik Tigerstedt korjasi 110 tynnyriä perunaa vuonna Massbyssä oli kaksi myllyä, joista toinen kuului Söderkullan kartanolle vuonna Vuonna 1726 mylly oli muutettu tehokkaammaksi ratasmyllyksi, joka sai 1860-luvulla oikeuden jauhaa viljaa maksua vastaan. Norrkullan ja Söderkullan kartanoissa oli vuonna 1600 molemmissa kaksi pari härkiä sekä joukko sonneja. Söderkullan kartanossa oli paljon hevosia ja härkiä tavallisiin talonpoikais tiloihin verrattuna. Ensimmäiset ayrshirerotua olevat lehmät ja sonnit hankittiin Uudelle11
12 maalle vuonna Sipooseen ensimmäinen ayrshirenauta hankittiin Söderkullan kartanoon vapaaherra Bengt Gustav Mellinille. Vuonna 1851 Söderkullaan tuotiin Moision kotieläinjalostamosta Elimäen pitäjästä ayrshirerotuinen sonni ja kaksi lehmää. Myöhemmin nämä lehmät saivat kolme vasikkaa, joista yksi oli sonni. Mellin joutui kuitenkin vuonna 1855 teurastamaan sonnin ja kun sonnivasikkakin sai surmansa onnettomuudessa, hän myi lehmät. Sipoossa oli monta kuuluisaa petoeläinten metsästäjää. Carl Fredrik Tigerstedt tappoi vuo sina kaksi kettua ja muutama vuosi myöhemmin kaksi sutta ja vanhan karhun. Sipooseen perustettiin vuonna 1813 maaherran kehotuksesta köyhäinhoitojohtokunta, jonka pääasiallinen tehtävä oli vaikean katovuoden 1812 seurausten lievittäminen. Johtokunnan puheenjohtajan, Kirkonkylän Gästgivarsin tilan isännän toimitusvouti Fredrik Olinin aloitteesta perustettiin rahasto isättömien ja äidittömien lasten auttamiseksi. Kun Olin lokakuussa 1822 kuoli, valittiin Söderkullan kartanon omistaja, valtioneuvos F. C. von Roswall uudeksi puheenjohtajaksi ja hän otti rahaston hoidon vastuulleen. Pitäjänkokouksessa toukokuussa 1824 von Roswall kertoi rahastossa olevan vain 10 tynnyriä ruista, joka oli saatu pitäjänmakasiinista. Hän ehdotti, että hautajaisten, ristiäisten, häiden ja muiden kirkollisten toimitusten yhteydessä kerättäisiin varoja orvoille. Lisäksi von Roswall ehdotti, että jokai nen kokonainen manttaali maksaisi pitäjänmakasiiniin kolmen vuoden ajan tietyn määrä viljaa, joka sitten maksettaisiin orvoille. Pitäjäläiset suostuivat ehdotukseen. Päätettiin, että yksi manttaali maksaisi kuusi kappaa viljaa vuosittain, joka oli vähemmän kuin von Roswall oli ehdottanut. Vuonna 1839 orpojenrahaston varat yhdistettiin köyhäinkassaan. Sipoossa oli vuonna 1556 joko Massbyssä tai Gesterbyssä kestikievari, joka oli Suurella Rantatiellä matkustavien käytössä. Kyseessä täytyi olla nimismies Hans Erikinpojan (Ekelöf) tilat Norrkulla ja Söderkulla. Apteekkari Wikberg osti ja luvuilla Staffaksen, Pellaksen, Jeppaksen, Glasaksen ja Heikjeppaksen (Nybondaksen) tilat, jotka hän liitti kartanoon. Wikbergin aikana (1863) alkoi myös Söderkullan maanviljelyskoulun toiminta. Koulu oli sitten leimaa-antavana Söderkullalle kaikki ne 55 vuotta, jotka se toimi kartanossa. Monelle Söderkulla tarkoittikin samaa kuin maanviljelyskoulu. 12
13 Kartano ja koulunpito kuuluivat yhteen. Kun kartano vaihtoi omistajaa, uusi omistaja otti vastuulle myös maanviljelyskoulun. Vuonna 1876 kartanon osti Sebastian von Etter. von Etterin suku omisti kartanon vuoteen 1905, jolloin sen osti Hjalmar Lagerlund, joka jo seu raavana vuonna myi sen vastaperustetulle Söderkulla Gård & Verkstäder -yhtiölle. Yhtiö rakennutti johtajalleen uuden asunnon, nykyisen kartanon päärakennuksen. Arkkitehti Karl Lindahlin piirtämä rakennus valmistui vuonna 1908, jolloin myös Söderkullan metsänvartijakoulu aloitti toimintansa. Uusi yhtiö panosti erityisesti tiilenvalmistukseen ja rakensi ison ja ajanmukaisen tiilenpoltti mon, jonka vuosituotanto oli perätä kaksi miljoonaa muuritiiltä, salaojaputkea ja kattotiiltä. Yhtiössä panostettiin myös maanviljelystyökaluihin ja -koneisiin, jotka valmistettiin kartanon pajassa ja verstaassa. Stormossen-suosta saatiin turvepehkua ja polttoturvetta ja Kvarnbäcken-puroon rakennetut padot tuottivat yhtiön myllylle ja sahalle halpaa vesivoimaa. Yhtiön tavoitteet osoittautuivat kuitenkin ylimitoitetuiksi. Oli investoitu liian paljon liian nopeasti. Yhtiö teki konkurssin 1913 ja Söderkullan kartanon osti Wilhelm Sumelius, joka lopetti välittömästi kannattamattoman tiilenvalmistuksen. Koulujen ylläpidon taloudelliset edellytykset huononivat, ja vuonna 1918 Sumelius sanoi irti sekä maanvilje lyskoulun että metsävartijakoulun sopimukset. Yksi aikakausi kartanon historiassa oli päättynyt. Sumelius lohkoi ja myi 60 kiinteistöä eli melkein puolet kartanon pinta-alasta 1923, ja 1925 loput kartanosta myytiin amiraali Hjalmar von Bonsdorffille. Amiraalin aikana tiilenpolttimo vuokrattiin Sipoon kattotiilitehtaalle, joka jatkoi tuotantoa vuosia käyttämättä olleessa laitoksessa. Vuosina myytiin yli 70 kiinteistöä (289 ha), mm. koko Söderkullalandet (128,9 ha) ja Lövkulla (73,5 ha). Tiilenpolttimo paloi vuosina 1943, 1948 ja Ensimmäisten tulipalojen jälkeen tuotantoa jatkettiin, mutta kolmannen jälkeen se viimein lopetettiin. Amiraalin kuoltua 1945 kartano siirtyi hänen leskelleen Dagmar von Bonsdorffille, joka myi sen Sipoon kunnalle Kunta myi osan peltomaasta kylän talonpojille, huutokauppasi eläimet ja koneet ja myi kartanon Arthur Nikanderille jo seuraavana vuonna. Nikander, joka kuoli jo 1953, oli testamentannut Söderkullan vapaamuurariyhdistykselle. Sillä ei ollut käyttöä lahjoitukselle, joten se myi kartanon ja niin Sipoon kunnasta tuli jo toisen kerran alle neljässä vuodessa Söderkullan kartanon omistaja. 13
14 Carl Johan Myrsten Talonpojan poika Carl Johan Myrsten syntyi 1851 (kuoli 1927) Ruotsissa Gotlannissa. Saatuaan maanviljelyskoulun opinnot päätökseen Ruotsissa Myrsten sai paikan Träskändan meijerikoulussa Espoossa. Vuonna 1874 hänet pestattiin Söderkullan maanviljelyskoulun toiseksi opettajaksi ja työnjohtajaksi, ja vuodenvaihteessa hänet valittiin koulun johtajaksi. Myrsten palveli maanviljelyskoulun opettajan ja esimiehen toimien ohella myös Söderkul lan kartanon tilanhoitajana. Kartano oli 1876 joutunut von Etters-suvun omistukseen, mutta koska isäntäväki kävi vain aika ajoin Söderkullassa, Myrsten palkattiin valvomaan tilan hoitoa. Omistajiin hänen tehokkuutensa teki vaikutuksen ja he sanoivatkin että Tirehtööri Myrsten tekee kivistäkin rahaa. Myrsteniä kiinnosti mekaniikka ja tekniikka, ja hän rakensikin tai paranteli monia työkaluja ja koneita. Hän lienee laatinut myös Simsalön kansakoulun piirustukset (1893). Myrsten oli luonteeltaan avoin ja myönteinen, minkä vuoksi hänestä pidettiin koulun johtajana. Siksi Söderkullan maanviljelyskouluun tuli oppilaita Uudenmaan lisäksi myös Turunmaalta, Ahvenanmaalta ja suomenkielisiltä seuduilta. Myrsten oli myös aktiivinen järjestöihminen. Hän oli yksi maamiesseuran (Sibbo Lantmannaförening, 1900) perustamisen puuhamiehistä, useita vuosi Massbyn kansakoulun johtokunnan jäsen ja aktiivinen toimija Södra Sibbo Ungdomsförening (SSU) -nuorisoseurassa. Pitkän historian viime vaiheet Noin vuosina kartanossa toimi luontaishoitola. Muutaman vuoden hiljaisuuden jälkeen kartanon juhlasali oli kansalaisopiston kutojien käytössä vuoteen 1980 asti. Karta no ilmeisesti remontoitiin 1980-luvun alkupuolella. Kunta vuokrasi remontin jälkeen useiden vuosien ajan kartanoa yksityisille ja yhdistyksille juhlakäyttöön. Kartanon toisessa kerroksessa pidettiin silloin mm. taidenäyttelyitä lu14
15 vulta lähtien kartanoa on vuokrattu ulkopuolisille yrittäjille. Nykyinen yrittäjä on jo kolmas ulkopuolinen toimija kartanossa. Vuonna 2010 kunta tilasi konsulttiselvityksen omistuksistaan eri kiinteistöissä ja muissa tiloissa. Konsultit esittivät kartanon myyntiä täysin ulkopuoliselle. Söderkullan eri alojen kulttuuri- ja muut toimijat vastustavat konsulttien esitystä ja ovat esittäneet vaatimuksen saada kartano kuntalaisten käyttöön. Alueella toimivat aktiivisesti Porvoon Taidekoulu, Sipoon Kansalaisopisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Susimusa, Hansaksen asukasyhdistys, Sipoon Kanoottiklubi, Sibbo Ungdomsförbund ja Etelä-Sipoon Nuorisoseura/Sipoon teatteri, jonka johtokunnan jäsenet ovat koonneet tämän tarinan, kertomuksen paikasta, jonka synty ulottuu vuosisatojen päähän. 15
16 Koottu teoksista Arja Rantanen, Krister Kuvaja SIPOON PITÄJÄN HISTORIA VUOTEEN 1868 OSAT I JA II Entisajasta nykypäivään SIPOON HISTORIAN VAIHEITA Sten Enbom Birgit Lindroos Odin Sjöholm Sibbo Hembygdsforskningsförening r.f:n julkaisuja XVI, 2005 Valokuvat AD Krista Jännäri, Teuvo Jännäri Viitteet 1 veronmaksuista vapautettu tila 2 lampuotitilalla viljeltiin kokonaista tilaa, josta maksettiin veroja kuten itsenäisestä tilasta 3 Kruunulle piti palauttaa neljäsosa läänityksistä tai maksaa niiden puolesta veroa Koonnut Etelä-Sipoon Nuorisoseura r.y.:n/sipoon teatterin johtokunta 16
Söderkullan kartano. Hans Blomberg
Söderkullan kartano Hans Blomberg Söderkullan kartanolla on takanaan yli 400 vuoden historia. Massbyhyn perustettiin latokartano vuonna 1556, minkä vuoksi kylän talonpoikien oli jätettävä kotitilansa.
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotVILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938
VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.
Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
Lisätiedot3(5+(,7b$ ,$$68172-$
6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotViisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotRakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.
Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon
Lisätiedothenkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina
henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotPerunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862
Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin
Lisätiedot11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.
11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson
Lisätiedotleski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.
Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotSuosikkipojasta orjaksi
Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotSamuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotSimson, Jumalan vahva mies
Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotFiskarsin ruukin historiaa. Torsti Salonen
Fiskarsin ruukin historiaa Torsti Salonen Fiskarsin ruukki Fiskarsin tila kuului 1600-luvun alussa panttioikeudella läheiselle Gennäsille, joka oli Boije af Gennäs -suvun säterikartano. Turkulainen kauppias
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA
1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKarl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet
1 TAULU 1 Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet TAULU 2 2. Karl Bruno Miller, Piirieläinlääkäri, Kokkola, Lahti, s. 29.7. 1872 Juva, Inkilä, k. 18.6. 1935 Lahti. Vanhemmat taulusta
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotEIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi
Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY
ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015
Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa
Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotIhmisen toivottomuuden alku
Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotPENTTILÄN SAHAN HISTORIAA
PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA 1840- luvun alussa Joensuun seudulle muutti kaksi Cederbergin serkusta Pietarsaaren pitäjästä. Ensin he olivat Kuurnan sahalla töissä, josta toinen serkuksista Gustaf Cederberg
LisätiedotTorpparilaitoksen synty
Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen
Lisätiedot1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),
OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), 2) Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, y-tunnus: 1446495-7 (jäljempänä NT) Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kertomus 19/60.
Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 19/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
Lisätiedot$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER
$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER Asuntokunnat 753 Sipoo-Sibbo Kaikki talotyypit 6 994 1 727 2 308 1 032 1 174 562
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotMajoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:
XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSeuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.
1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta
LisätiedotNyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa
Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa
Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotHumppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä
Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
LisätiedotVainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotTorppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja
Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotPostimäki. historiasta nykypäivään!
Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat
LisätiedotNehemia rakentaa muurin
Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
Lisätiedot