Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009

Transkriptio

1 Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009

2 Sisällysluettelo Kyläsuunnitelman taustaa... 2 Sammaan seutu... 4 Yhdistykset ja muu vapaa-ajan toiminta... 7 Sammaan alueen historiaa Seurakunnallista elämää Kyläkyselyn yhteenveto Kyläkysely Lasten mielipiteitä kylästä Nelikenttäanalyysi Kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Ideapankki Kansi: Latvajärvi (Kuva: Pertti Parkkinen) Kartta kylästä. Piirros: Väinö Kuutti. 2

3 Kyläsuunnitelman taustaa Kyläsuunnitelman tekoa on alettu ensimmäisen kerran suunnitella vuonna 2001, keväällä pidetyssä kyläkokouksessa. Asia sai kannatusta jo tuolloin, mutta varsinaisesti prosessi saatiin käyntiin Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen puitteissa vuonna Marraskuussa pidetyssä kyläkokouksessa valittiin kyläsuunnitelmatoimikunta käytännön työtä toteuttamaan. Talven aikana kerättiin tietoa alueesta ja toteutettiin kyläkysely. Lisäksi kokoonnuttiin useamman kerran pohtimaan, miten kylää pitäisi kehittää. Lasten ja nuorten mielipiteitä kerättiin koululla ja nuortenillassa. Keväällä kokoonnuttiin kuulemaan kyläkyselyn satoa sekä valittiin uusi kylätoimikunta, joka saattoi työn loppuun. Ensimmäinen kyläsuunnitelma valmistui vuonna 2003 ja sen toteutukseen osallistui kymmeniä ihmisiä. Sittemmin kylätoimikunnasta kyläseuraksi muuttunut yhdistys alkoi puuhata Sammaalle kehittämishanketta keväällä Hankkeen myötä tuli myös kyläsuunnitelman päivittäminen ajankohtaiseksi ja se sisällytettiin hankesuunnitelman toimenpiteisiin. Hanke käynnistyi kesäkuun alussa Marrasjoulukuussa tehtiin uusi kyläkysely. Lapsille tehtiin oma pienimuotoinen kysely ja 4Hkerhon kyläsuunnitelmakerrassa lapset piirsivät kylästä karttoja, joista kaksi on otettu tämän suunnitelman kuvitukseksi. Kyläkokous pidettiin Siellä esiteltiin kyselyn tulokset ja ryhmissä mietittiin uusia kehittämistoimenpiteitä Pirkan kylien kyläasiamies Marja Vehnämaan johdolla. Kyläsuunnitelman päivittäminen toteutettiin kirjoittamalla vanha suunnitelma uusiksi, joten osittain teksti on vanhaa. Tekstin tarkastamista ja korjaamista varten pidettiin oma kokoontuminen pienemmällä työryhmällä. Päivitetty kyläsuunnitelma oli valmis huhtikuun alussa Suunnitelmassa on kattavasti esitelty kylää, sen historiaa, ympäristöä, palveluita ja seuratoimintaa. Lisäksi kylästä on tehty nelikenttäanalyysi ja kirjattu ylös kehittämistoimenpiteet ja hankeideat. Näin kyläsuunnitelma toimii oppaana kylään tutustuttaessa sekä varsinaisena tekemisen pohjana toimenpideehdotuksineen ja ideoineen, joita toivottavasti kaikki aktiiviset ja asuinympäristöstään kiinnostuneet ihmiset voivat hyödyntää. Ajan tasalla oleva kyläsuunnitelma kertoo myös kylän ja sen ihmisten tahdosta pitää oma elinalueensa vireänä ja mukana maailman menossa. 3

4 Sammaan seutu SIJAINTI Sammaan seutu sijaitsee Lounais- Pirkanmaalla, Sastamalan kaupungin eteläosissa. Matkaa Sammaljoen kylän keskustaan Vammalan keskustasta kertyy 20 kilometriä. Vanhastaan alue on tunnettu Etelä-Tyrvään nimellä, ja tunnetaan vieläkin vaikka Tyrvään kunnan yhdistymisestä Vammalan kaupunkiin on kulunut jo kolmekymmentä vuotta, ja Vammalakin on muuttunut jo Sastamalaksi. Alueen keskellä on tiiviimpi kylätaajama, Sammaljoen kirkonkylä, jonka koulun koulupiiriä pidetään Sammaan seutuna. Myös Sammaljoen äänestysalue on kutakuinkin sama kuin koulupiiri, ja tällä alueella toimii myös kyläsuunnitelmasta ja päivittämisestä vastaava Sammaan seudun kyläseura ry eli entinen kylätoimikunta. Väestörekisterin tietojen mukaan Sammaljoen äänestysalueella oli vuoden 2009 alussa asukkaita n Talouksia arvioidaan olevan reilu 200 ja vapaaajan asuntoja 80. Sammaljoen ympärillä ovat Rautaniemi, Anttilankulma, Houhajärvi ja Murtoonmaa. Näiden kylien muodostama alue on Sammaan seutu. Alueen rajoina ovat idässä Urjalan kunnan ja etelässä Punkalaitumen kunnan rajat. Lännessä Sammaan seudun naapureina ovat Illon ja Tapiolan kylät, pohjoisessa Kaltsila ja Kivijärvi. Piirros: Markku Rudanko 4

5 SAMMAAN ALUEEN PALVELUT Sammaljoen kylässä toimii koulu (luokat 1-6), kirjasto ja parturi-kampaamo. Terveydenhoitajan vastaanotto on koululla kerran viikossa. Siellä voivat ajanvarauksella asioida muutkin kuin koululaiset. Kylän oma kirkko ja rukoushuone ovat ahkerassa käytössä ja kylällä on myös oma hautausmaa. Seurojentalo Sampola on tärkeä kyläläisten kokoontumispaikka. Sammaljoen kirkko. (Kuva: Pertti Parkkinen) Kylätaajaman vesihuolto on ratkaistu vesiosuuskunnan rakentamalla ja ylläpitämällä vesijohtoverkostolla. Viemärijärjestelmä on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Urheilupaikoista käytetyimpiä ovat urheilukenttä ja pururata, koulun kenttä ja talviaikaan jääkiekkokaukalo ja hiihtoladut. Sampolan salissa pelataan mm. sählyä, koulun salissa kokoontuvat mm. jumpat sekä naisille että miehille. Erikoisuutena Houhajärvellä sijaitsevat tutkitusti maamme parhaat beach volley-kentät. Seudun paras uimapaikka löytyy Houhajärveltä, Vesarannasta, jossa toimii myös vireä kesäteatteri Sammaljoen, Illon ja Houhajärven asukkaiden vetämänä. Sammaljoen kylätaajamassa on tarjolla joitakin vuokra-asuntoja, mm. kaupungin vuokrarivitalolla. MAISEMA JA YMPÄRISTÖ Saavuttaessa Sammaan seudulle luoteesta, Sastamalan keskustasta Vammalasta, on valittavana kaksi reittiä, joko Kangastie tai Houhajärventie. Molemmat tiet on aikanaan rakennettu soraharjulle. Houhajärventie mutkittelee pienten peltoaukeiden ja metsien välissä, talojen pilkahdellessa harvakseltaan tien varresta. Kangastien varressa sijainneet komeat harjut on viimeisten kolmenkymmenenviiden vuoden aikana ajettu rakennussoraksi kaupunkiin. Harjualueen pohjavedet ovat kuitenkin säästyneet ja alue on edelleen tärkeä pohjavesialue. 5

6 Teiden väliin jää pitkä ja kapea Houhajärvi, jonka eteläpäästä noin puolet kuuluu Sammaan seudun alueeseen. Houhajärven eteläpäässä sijaitsee alueen tärkein uimaranta, kaupungin omistama Vesaranta. Aivan Punkalaitumen rajan tuntumassa on pienempi Latvajärvi, jonka rannalla on mm. Erämiesten Latvamaja. Pääosin Punkalaitumen puolella sijaitsevan Sammakkajärven pohjoispää ulottuu Sammaan alueelle. Kangastie muuttuu Kaltsilantienhaaran kohdalla Sammaljoentieksi ja yhdistyy Houhajärventiehen Sammaljoen kylän keskustassa. Edelleen Liitsolantienhaaran kohdalla se vaihtuu Halkivahantieksi. Siitä tie johtaa itään, Urjalan kunnan puolella olevaan Halkivahaan tai toista reittiä Kivijärvenmaan kautta Vesilahden Rämsööseen. Kylältä etelään päin lähdettäessä pääsee Liitsolantietä Punkalaitumelle. Vammalasta päin Sammaljoelle saavuttaessa risteää pari kilometriä ennen kirkonkylää vasemmalle Rautaniementie. Tämä tie kulkee kapean ja korkean soraharjun päällä ja molemmin puolin levittäytyvät viljavat peltoaukeat. Maisema muuttuu metsäisemmäksi jatkettaessa matkaa Kivijärvelle päin. Sammaljoki saa alkunsa alueen itäosien soilta sekä ojista ja puroista, jotka johdattavat useiden pikkujärvien vedet jokeen. Joen molemmin puolin on syntynyt avoin, melko tasainen peltoaukea, joka joen kulkua seuraillen ylettyy Rautaniemestä kohti länttä, Sammaan alueen halkaisten. Joki jatkaa kulkuaan Huittisten kautta Kokemäenjokeen, päätyen lopulta Pohjanlahteen. Joki on myös merkitty melontareitiksi, mutta toistaiseksi melonta onnistuu siinä lähinnä vain kevään korkeampien vesien aikana. Talvinen Sammaljoki. (Kuva: Anna Kulmakorpi) Haettaessa alueelta korkeampia paikkoja, kääntyy katse lähellä Houhajärven eteläpäässä sijaitsevaan jyrkkäseinäiseen Halkivuoreen, Sammaljoen ja Rautaniemen välistä löytyvään Jouttivuoreen ja Rautaniemen Penttilän-, Lepolan- ja Lailuvuoriin. Retkeilijöille nämä paikat ovat tutustumisen arvoisia, etenkin Halkivuori tarjoaa kiipeilijöillekin haasteita jyrkkine seinämineen. Lähellä Sammaljoen kylää sijaitsevaan Patakallioon kannattaa myös tutustua. Sammaljoen kylän itäreunalla sijaitsevan Melkkaan tilan mailla on pieni rauhoitettu alue. Sieltä löytyi vuonna 1961 harvinainen mäkiorvokkiesiintymä ja edelleenkin mäkiorvokkia paikalta löytyy. Rauhoituspäätös on ollut aikoinaan Tyrvään kunnan ensimmäinen. 6

7 Sammaljoen keskustan lisäksi asutuksen muodostama toinen pieni kylätaajama on Rautaniemessä. Muuten Sammaan alue on harvaanasuttua maaseutua, tosin Houhajärven koillisrantaa seurailee hyvin tiheä kesäasuntojen rivi. Yhdistykset ja muu vapaa-ajan toiminta Sammaan seudulla toimii lukuisia yhdistyksiä ja seuroja. Seuraavaan listaan on koottu pieni esittely eri yhdistysten toiminnasta, mukana on myös täysin epävirallisia harrastajaryhmiä. Tiedoissa on myös mainittu henkilö, jolta saa kyseisen seuran toiminnasta lisää tietoa. Sammaan seudun kyläseura ry Kyläseuratoiminta on Sammaan alueella alkanut 1980-luvun alussa, jolloin ensimmäinen kylätoimikunta on kokoontunut. Kylätoimikunta vaihtui kyläseuraksi 2004 ja samana vuonna se rekisteröitiin. Kyläseuran jäseneksi voivat liittyä kaikki yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet, jäsenet hyväksyy hallitus. Jäseniä oli vuoden 2008 lopussa 156. Tällä hetkellä jäsenyys on maksutonta. Sammaan seudun kyläseuran tarkoituksena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana. Kyläseura toimii yhteistyössä muiden kylän yhdistysten kanssa ja mahdollisuuksien mukaan tukee niiden toimintaa. Säännöllistä toimintaa on kylälehden teko vuosittain joulun alla, kylätori elokuussa, joulumyyjäiset joulukuussa sekä äitienpäivälounas ja kädentaidonnäyttely joka toinen vuosi. Lisäksi kyläseura jakaa stipendin Sammaljoen koulun päättävälle oppilaalle ja vauvarahan kylällä syntyneen lapsen perheelle. Koulua seura tukee myös ja mahdollisuuksien mukaan järjestää retkiä ym. Sammaan seudun kyläseuran puheenjohtajana on Mari Viitamäki ja sihteerinä Minna Seppä- Murto. Etelä-Tyrvään Erämiehet ry Sammaljoen alueella toimiva metsästysseura on perustettu 1951 ja se kuuluu Sastamalan riistanhoitoyhdistykseen. Seuran toimintamuotoja ovat metsästys, riistanhoito, kilpailutoiminta, kenneltoiminta ja metsästysvieraat. Seuralla on jäseniä reilut 80 ja vuokrattuja metsästysmaita noin hehtaaria. Etelä-Tyrvään Erämiehillä on muutamia rakennuksia, joista tärkein lienee Latvamaja II, 7

8 joka on valmistunut vuonna Jo vuonna 1968 on rakennettu Latvamaja I, jonka tuhopolttaja poltti vuonna Lisäksi seuralla on Latvamajan pihapiirissä vuonna 1997 valmistunut grillikatos. Vuonna 1994 on valmistunut Lahtivaja, jonka varusteisiin myöhemmin on lisätty tilava kylmiö riistalihan riiputtamista varten. Lahtivajan pihapiiriin rakennettiin vuonna 2002 nahkakoppi. Pistoolinmäessä on vuokratontille vuonna 2002 rakennettu kota. Vuonna 2005 valmistui Rautaniemeen ns. Nurmisen mutkien kohdalle tilava, hirsirakenteinen kota. Erämiehet on varsinaisena jäsenenä Sammaan seurojentaloyhdistys Sampola ry:ssä. Puheenjohtajana toimii Heikki Viikari ja sihteerinä Ilkka Seikku. Sammaljoen Nuorisoseura ry Sammaljoen vireä nuorisoseura on perustettu ja vuonna 2009 sen jäsenmäärä on 272 henkeä. Muutaman viime vuoden toiminta on ollut seuraavanlaista: Kevät- ja syyskokousten lisäksi on pidetty tarvittavat johtokunnan kokoukset. Lisäksi Nuorisoseura osallistuu Sammaan seurojentaloyhdistys Sampolan toimintaan, Vesaranta ry:n ja nuorisoparlamentin kokouksiin sekä kylien ja nuorisojärjestöjen tapahtumiin. Sampolassa on järjestetty teatterikerhoa kaikenikäisille ja esityksiä yleisölle kolmisen kertaa vuodessa. Lisäksi on järjestetty tansseja ja osallistuttu kesäjuhlien sekä pikkujoulujen järjestelyihin. Vesarannan kesäteatteritoimintaan nuorisoseura on osallistunut aktiivisesti. Vesarannassa on myös järjestetty perheille kesäpäivän vietto. Nuorisoseura järjestää myös erilaisia perheretkiä. Nuoriseuran jäseniä on myös osallistunut järjestyksenvalvojakurssille. Nuorisoseuran puheenjohtaja on Sauli Saarinen ja sihteeri Pirjo Ruohonen. Sammaljoen Sampo Sammaljoen Sampo on Etelä-Tyrvään alueelle vuonna 1952 perustettu urheiluseura alueen urheiluharrastajien harrastus- ja kilpailutoimintaa varten. Seurassa oli vuonna jäsentä. Kesäkaudella Sampo järjestää sekä yleisurheilussa että maastojuoksussa sarjakilpailut ja lisäksi seuran mestaruuskilpailut. Sampo huolehtii urheilukentän ja pururadan kunnossapidosta. Talvikaudella Sampo hoitaa myös hiihtolatuja, mm. pururadalla on valaistu latu ja Rautaniemen lenkillä on mittaa 8 km. Hiihtokilpailuja on useita talven aikana, mm. sarjakilpailut, nuorisohiihdot ja seuran mestaruuskilpailut. Kilpailujen lisäksi on järjestetty myös kuutamohiihto ja laturetki keväthangilla sekä hiihtokoulutusta. 8

9 Seuran puheenjohtajana toimii Antti Helminen ja sihteerinä Outi Viikari. laakin on riittävästi. Vuokrahinnat ovat edulliset. Sammaan seurojentaloyhdistys Sampola ry Sampola ry omistaa ja ylläpitää Sammaljoen seurojentaloa Sampolaa. Sampola on alun perin 20-luvulla rakennettu nuorisoseurantaloksi. Vuonna 1975 Sampolan omistussuhteet muuttuivat ja perustettiin Sampola-yhtymä. Tuolloin Nuorisoseura myi Sampolasta osuudet Sammaljoen Maamiesseuralle ja Etelä- Tyrvään Erämiehille. Nykyiseen muotoonsa yhdistykseksi Sampola rekisteröitiin Edellä mainittujen varsinaisten jäsenten lisäksi kannattajajäsenenä on Sammaan seudun kyläseura. Talo on kylän monitoimitila, jossa yhdistykset pitävät kokouksiaan ja järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Sampolassa mm. pelataan viikoittain sählyä, pidetään näytelmäkerhoa ja järjestetään kylän tapahtumia kuten pikkujoulut, äitienpäivälounaita, näyttelyjä ym. Yläkerrassa paukutetaan kangaspuita ja pidetään muitakin Sastamalan opiston kädentaitokursseja. Hankkeen ajan talossa oli myös kyläsihteerin työhuone. Seurojentalo Sampolassa voi järjestää isommatkin juhlat, sillä koottavalla näyttämöllä varustetun salin lisäksi sieltä löytyy tilava keittiö ja mm. kokoustilanakin toimiva kahvio. Taloon mahtuu enimmillään 240 juhlijaa. Kirkko on kävelymatkan päässä ja paikoitusti- Seurojentalo Sampola. (Kuva. Pertti Parkkinen) Taloon on tehty 2000-luvulla mittavat remontit; katto ja ulkovuoraus on uusittu, samoin ikkunat. Sisällä on mm. salin lattia kunnostettu ja keittiö laajennettu ja uusittu kokonaan. Vuonna 2009 Sampola ry:n puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Sauli Saarinen ja sihteerinä asiat kirjaa Marja-Liisa Hiltunen. Tyrvään VPK:n Sammaljoen osasto Sammaljoen VPK on yksi Tyrvään VPK:n viidestä osastosta. Se harjoittaa palo- ja pelastustoimintaa Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen alaisuudessa ja osallistuu Tyrvään VPK:n harjoituksiin. Osaston palotallina toimii Pensi Rescuen entiset tilat Halkivahantien varressa. Hälytysmiehistöön kuuluu noin 10 jäsentä ja nuoriso-osastossa harjoittelee nuorta. Osaston päällikön tehtäviä hoitaa Mika Ijas. 9

10 Sammaljoen maamiesseura Sammaljoen maamiesseura ry on perustettu 1954 edistämään maatalouden neuvontatoimintaa ja kehittymistä. Nykyisin toiminta perustuu pääasiassa oman kesäpaikan, Sammakkajärven rannalla sijaitsevan Päivärannan ylläpitoon ja jäsenten virkistystoimintaan. Maamiesseuran puheenjohtaja on Tapani Kuutti ja sihteerinä Kimmo Karppanen. Rautaniemen maamiesseura Rautaniemen maamiesseura on perustettu 1957 maatalouden kehittämistä edistämään. Toiminta painottuu nykyisin jäsenten virkistystoimintaan, maamiesseura pyrkii järjestämään retkiä ja saunailtoja jäsenilleen. Rautaniemen maamiesseurassa on nykyisin reilut kaksikymmentä jäsentä. Seuran puheenjohtaja on Arto Mäenpää ja sihteeri Markku Kiviniemi. Houhajärven maamiesseura Houhajärven alueelle perustettiin Houhajärven maamiesseura edistämään maaja kotitalouden kehittämistä. Seuran toimintaan on kuulunut heti alkuvuosista lähtien erilaisten koneiden hankinta ja vuokraus jäsenille. Suuri voimannäyte on ollut vuonna 1964 rakennettu viljankuivuri, josta sen aikaiset lehdet kirjoittivat suurkuivurina. Edelleen käytössä oleva lavakuivuri on nykyisen mittapuun mukaan todella pieni. Nykyisin Houhajärven maamiesseuran kuivurissa voi viljankuivauksen lisäksi myös lajitella siemenviljaa. Jäsenille vuokrataan perunan kylvö- ja nostokonetta, viljavaakaa ja hernelajittelijaa. Maamiesseura järjestää myös tarpeellisia tapahtumia, mm. kasvinsuojeluruiskujen testauspäiviä. Nykyisin maamiesseurassa on reilut kaksikymmentä jäsentä. Seuran puheenjohtajana toimii Petri Koiranen ja sihteerinä Hanna Seppä. Vesaranta ry Vammalan kaupunki osti vuonna 1991 Vesasen kiinteistön Houhajärven eteläpäästä houhajärveläisten, sammaljokilaisten ja illolaisten virkistyskäyttöön. Toimintaa pyörittämään perustettiin Vesaranta -toimikunta ja paikka nimettiin Vesarannaksi. Vuonna 1997 Vesaranta -toimikunta rekisteröityi Vesaranta ry:ksi. 90-luvulla aluetta kehitettiin paljon, sillä alueen asukkaat kunnostivat ensin talkootöinä uimarannan ja rakensivat laiturin. Samoin asuinrakennus peruskorjattiin ja ulkorakennus kunnostettiin pukutiloiksi. Samalla virisi myös ajatus uuden saunan rakentamisesta. Kesällä 1992 Vesarannassa aloitettiin kesäteatteritoiminta. Teatterin tuotoilla oli merkittä- 10

11 vä osuus rakennettaessa uutta saunarakennusta. Pian aloitettiin myös alueen vuokraustoiminta ja kuntalaisille järjestettiin ilmaiset sauna- ja uinti-illat kaksi kertaa viikossa. Myös avantouinnista tuli heti alusta lähtien hyvin suosittua. Kaupungin ostettua lisämaata vuonna 1995, kesäteatterin katsomoa laajennettiin ja parannettiin. Samalla myös Vesarannan pihapiiriin rakennettiin hirsinen luhtiaitta. Viimeisin remontti oli 2009, jolloin saunarakennuksen yhteyteen rakennettiin keittiö-, wc-, varasto- ja kokoustiloja. Vesarantaa vuokrataan sekä yksityisten, että seurojen käyttöön. Siellä järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia. Kesäisin sauna on halukkaiden käytössä ilmaiseksi maanantai- ja torstai-iltaisin. Toimialueen seurojen edustajat hoitavat vuorollaan saunan lämmittämisen. Uimaranta on aina vapaasti käytettävissä. Avantouimarit käyvät talviaikaan torstaiiltaisin runsain joukoin virkistäytymässä. Kesäisin Vesarannassa järjestetään myös kaupungin uimakoulu. Vesarannassa on nyt pyöritetty suosittua kesäteatteria kuutenatoista kesänä, vuosittain näytelmää käy katsomassa lähes neljätuhatta henkeä. Vuonna 2001 Vesaranta sai Vammalan kaupungin kulttuuripalkinnon kesäteatterin ansiosta. Vesarannan puheenjohtajana toimii Erkki Välimäki ja sihteerinä Sirkka Heinonen. Houhajärvi ry Houhajärvi ry on perustettu Houhajärven kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna Sen edeltäjänä toimi Houhajärven alueen maanomistajista, kesäasukkaista ja kaupungin luottamus- ja virkamiehistä koostunut toimikunta, joka laittoi alulle järven tilan kartoituksen ja ensimmäiset kunnostustoimenpiteet. Yhdistyksessä on jäseniä reilut sata ja jäseneksi voi ja toivotaan liittyvän kaikkien Houhajärven kunnosta kiinnostuneiden. Houhajärvi ry:n puheenjohtajana toimii Antti Soini. Sammaljoen vesiosuuskunta Vesiosuuskunnan tehtäviin kuuluu veden puhdistaminen juoma- ja talousvedeksi, vedenjakelu sekä vedenottamon ja vesijohtoverkoston kunnossapito sekä niiden kehittäminen ja suunnittelu. Vesiosuuskunta toimii vesihuoltolain ja eri direktiivien mukaan taloudellisesti käytössä olevien resurssein. Vesiosuuskunnan perustava kokous oli ja toiminta aloitettiin liittäen ensimmäinen kiinteistö vesijohtoverkostoon Vedenjakelu tapahtuu Syrjänharjun vedenottamolta. Veden laatua tarkkaillaan verkostovesinäytteillä useamman kerran vuodessa. Veden jakelun varmistamiseksi vedenottamol- 11

12 la on aggregaatti, joka käynnistyy automaattisesti sähkökatkoksen sattuessa. Vedenottamolle on asennettu hälytysjärjestelmä, joka lähettää vesilaitoksen hoitajalle kännykkäviestin, jos jokin toimintahäiriö järjestelmään ilmaantuu. Mahdollisuuksien mukaan liitetään toimintaalueen vesijohtoverkostoon uudet liittyjähalukkaat rakennetun ja laajennettavan vesijohtoverkoston puitteissa. Vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä keväällä 2009 oli 101 kpl. Säännöissä toimialaan mainitaan kuuluvaksi myös viemärilaitos, sisältäen siihen kuuluvat johdot ja laitteet, rakentaminen, ylläpitäminen ja hoitaminen. Viemäriverkosto on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa ja sen etenemisestä tiedotetaan kyläläisiä. Toteutuakseen hanke vaatii riittävästi kiinteistöjä mukaan ja myös kaupungin mukana oloa. Puheenjohtajana toimii Kaarina Melkas ja sihteerinä Minna Seppä-Murto. Vesilaitoksen huollosta ja toiminnasta huolehtii Jussi Myllyntausta. Anttilankulman arvokkaat Anttilankulman Arvokkaat on epävirallinen ryhmä, joka alkoi kokoontua lähes sattumalta ja jonka perinteet ovat Nuorisoseurassa. Naapurit harjoittelivat onnittelulaulun eräälle kyläläiselle ja huomasivat yhdessä laulamisen olevan mukavaa. Näin lauluiltoja alkoi olla säännöllisesti ja talviaikana ryhmä harjoitteli ja suunnitteli kesäisiä musiikkiesityksiä. Harrastus on poikinut kahdeksana kesänä musiikkipitoisen näytelmän sekä lukuisia esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa. Porukan koko vaihtelee ja se koostuu innokkaista lähialueelta ja kauempaakin tulevista musikanteista Lähiaikoina toiminta on ollut vähäisempää, mutta ehkäpä taas innostusta löytyy ja porukka kokoontuu lauleskelemaan yhdessä siellä sun täällä silloin tällöin. Tarkempia tietoja Anttilankulman Arvokkaiden toiminnasta antaa Pertti Parkkinen. Sammaalarit Sammaalarit on epävirallinen kuvataiteen harrastajaryhmä Sammaljoen seudulla. Ryhmän toimintaan on kuulunut talviaikana maalauspiiri Sampolassa. Ryhmän töitä on ollut esillä Sammaan seudun kyläseuran Kädentaidot näyttelyssä ja Vammalan taideyhdistyksen näyttelyssä Jaatsilla. Ryhmä on myös käynyt taidenäyttelyissä Iittalassa, Tuusulan Halosenniemessä, Valkeakosken Visavuoressa ja Voipaalassa sekä Vammalan Jaatsilla ja Pirkanmaan taidesuunnistuksen eri kohteissa. Sammaalareihin ovat tervetulleita kaikki kuvataiteesta kiinnostuneet. Ryhmä ilmoittelee toiminnastaan kylän ilmoitustauluilla ja pai- 12

13 kallislehden seuratoimintapalstalla. Yhteyshenkilöt ovat Pertti Parkkinen ja Tarja Ijas. 4H-yhdistyksen ja Sammaljoen kerhon toiminnasta lisätietoja saa Outi Jokelalta Sammaljoen koulun vanhempainyhdistys Sammaljoen koulun vanhempainyhdistys on rekisteröimätön. Se toimii aktiivisesti oppilaiden ja koulun hyväksi yhteistyössä oppilaskunnan ja opettajien kanssa. Varoja kerätään mm. retkiä ja koululla tarjottavaa välipalaa varten. Perheille järjestetään yhteisiä tapahtumia esim. syksyinen kotailta, laskiaisrieha ja ulkoiluiltapäivä. Vanhemmat ovat toimineet jo usean vuoden ajan sählykerhon vetäjinä. Vuosittain järjestetään myös vanhemmille tarkoitettu teatteriretki. Puheenjohtaja on Hanna Kuutti ja sihteeri Mervi Kankaanpää. 4H-yhdistys Sammaljoella toimii aktiivinen 4H-kerho, jossa on mukana ala-asteikäisiä lapsia. Kerho kokoontuu maanantaisin koululla. Sastamalan opiston toiminta Sastamalan opiston alaisuudessa järjestetään Sammaljoella monenlaista toimintaa. Lukuvuonna on Sammaljoella harrastettu kädentaitoja kuten kudontaa, posliininmaalausta ja lankatöitä sekä jumpattu naisten ja miesten ryhmissä. Pyynnöstä on ollut muitakin kursseja. Muu vapaa-ajan toiminta Lisäksi lapsille kaupunki järjestää urheilu- ja uimakoulua kesäisin ja FC Vapsi pyörittää Tyrvisliigaa. Sammaljoen-Illon vesijumpparyhmä käy torstaisin Punkalaitumen uimahallissa ohjatussa vesijumpassa. Sastamalan seurakunnan järjestämää toimintaa esitellään jäljempänä. Sammaan alueen historiaa Alueemme historian alkutaipaleesta ei ole tarkkaa tietoa. Löytyy kuitenkin asiakirjamainintoja, joista tiedämme asutusta olleen ainakin 1500-luvulta lähtien. Lisäksi pelloilta ja tonttimailta löytyneet vanhat esineet kertovat omaa tarinaansa kylän historian kulusta. 13

14 KYLÄLÄISTEN KULKEMINEN Liikenneväylien suhteen Sammaljoki on ollut alkuajoista lähtien hieman syrjässä. Kylän läpi kulkevaa jokea on käytetty menneinä aikoina tukinuitossa sekä ilmeisesti kulkuväylänä. Huonoista tieoloista on todistus jo 1500-luvulta, jolloin Sammaljoen talolliset lähettivät anomuksen Ruotsin kuninkaalle, ettei heidän tarvitsisi kuljettaa veroviljojaan Turkuun kuin rekikelillä, koska asuivat niin huonon tien takana. Nykyistä kangastietä on taivallettu kauan, alkuaan polkuna, sittemmin ratastienä. Käytettiinpä Houhajärveäkin vesireittinä matkantekoa helpottamaan. Jo luvun alkupuolella kangastie on ollut jotensakin hyvässä kunnossa ja vuonna 1852 sitä alettiin kunnostaa ja tie jaettiin osiin useamman kylän talojen kesken. Vuonna 1911 tie julistettiin yleiseksi tieksi, jolloin sen kunnossapito jäi kunnalle. Tuohon aikaan anottiin tietä tehtäväksi myös Rautaniemenmaan läpi Vesilahden rajaan asti, mutta hanke toteutui vasta 20-luvulla. Sittemmin näiden teiden hoitaminen siirtyi valtiolle. SIVISTYS SAAPUU SAMMAALLE Vielä 1800-luvun loppupuolella elettiin täällä sivukulmilla miltei kokonaan erossa kaikesta siitä mitä muussa maailmassa tapahtui. Se ainoa paikkakunnalle ilmestyvä sanomalehti piti hakea emäkirkolta asti. Hakumatka oli pitkä, joten lehdet saattoivat vanheta kirkon sakastissa viikkokausia. Tiedonhalua kuitenkin ilmeni entistä laajemmin ja lehtiä ryhdyttiinkin tilaamaan runsaammin ja myös useampia lajeja. Vuosisadan alusta postia jo kuljetettiinkin kylälle kerran viikossa, kunnes vähän myöhemmin saatiin postipysäkki, joka laajeni sittemmin postiasemaksi ja postia saatiin ja lähetettiin entistä useammin. Posti piti alkuvaiheessa hakea kylältä itse, myöhemmin se kulki taloihin mm. maitokuskien matkassa. Pitäjän ainoaan lainakirjastoon kirkonkylälle kertyi matkaa ja koska lukuharrastus varsinkin nuorten keskuudessa levisi, innostuttiin Rautaniemeen puuhaamaan omaa kirjastoa. Toiminta alkoi yksityiskodissa ja varoja kirjojen ostoon kerättiin mm. järjestämällä iltamat ja arpajaiset. Koulutoiminta alkoi kiertokouluna. Monien kuntakokousjupakoiden jälkeen rakennettiin Sammaljoelle kansakoulu, joka alkoi toimintansa vuonna Ensimmäisenä opettajana toimi Kalle Vesala, joka innokkaana valistustyön tekijänä alkoi järjestää myös Sammaljoelle kirjastoa. Tähän kirjastoon yhdistettiin myös Rautaniemen kirjasto. Kirjaston yhteydessä toimi joitakin vuosia lukutupa, jossa oli luettavana useita sanomalehtiä ja aikakausikirjoja. Myöhemmin kirjaston paikka on vaihdellut ja viimeisin muutto oli tammikuus- 14

15 sa 2009, jolloin kirjasto muutti terveystalolta kaupungin rivitalon päätyyn koulun viereen. Rautaniemessä koulun penkkiä alettiin kuluttaa vuodesta 1921 lähtien ensin yksityiskodissa, kunnes vuonna 1925 valmistui koulurakennus. Koulutoiminta Houhajärvellä alkoi vuonna 1909 ja koulurakennus valmistui syksyllä Houhajärven ja Rautaniemen kouluilla ovat aikoinaan toimineet Tyrvään kunnan piirikirjastot, jotka on myöhemmin korvattu kirjastoautolla. Suurimmillaan Sammaljoen koulun oppilasmäärä on ollut luvuilla, jolloin oppilaita oli enimmillään 111, Rautaniemessä ja Houhajärvellä 30-luvulla yli 70. Vuonna 1968 koulutoiminta loppui Rautaniemessä ja vuonna 1978 Houhajärvellä ja näiden alueiden opetus yhdistettiin Sammaljoen kouluun lukujen vaihteesta myös Illosta on 5-6-luokkalaisia käynyt Sammaljoella viime vuosiin asti. Kylänraitti ja koulu. (Kuva: Pertti Parkkinen) LEIPÄ LEVEÄMMÄKSI Elantonsa Sammaan seudun asukkaat ovat pääosin saaneet maa- ja metsätaloudesta. Perinteisen maanviljelyn ja karjanhoidon tueksi alueella aloitettiin elinkeino- ja palveluammattien harjoittaminen, joista osa on kasvanut teolliseksi toiminnaksi. Näistä suurimpia ja Sammaljokea tunnetuksi tekeviä oli 1900-luvulla saha- ja puusepänteollisuus sekä pienimuotoiset metallialan yritykset. Seuraavassa muutamia esimerkkejä yrityksistä jotka ovat toimineet paikkakunnalla luvulla. Saha- ja puuteollisuutta ovat edustaneet - Sammaljoen saha ja vehnämylly Mustanojan saha - Rautasen Vihtorin saha ja mylly Sassi & Wiikari - Harjunpään saha. - Sammaljoen huonekalutehdas Myllyntausta Tätä ennen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat pienet puusepänverstaat, jotka työllistivät esim. vuonna 1925 yhteensä noin 30 miestä: Penttilä, Aaltonen, H. Järvinen, L. Valonen, U. Nieminen, K. Järvinen, O. Järvinen, L. Penttilä, F. Lehtinen. (Lähdeaineisto Eero Kuutin Muistelmat Sammaljoen huonekaluteollisuudesta.) 15

16 Metallialan yrityksiä ovat olleet - T:mi T. Vuorenoja - Mikkolan paja - Haukipään korjaamo - Isotalon konekorjaamo - Kallion traktorihuolto Kauppoja on Sammaan seudulla ollut useita: - Osuuskauppa Sastamalan kaupat 2 kpl - H. V. Hoipon elintarvike- ja konekauppa - Houhalan kauppa - O. Tapalan kauppa - A. Suonsivun kauppa - Siltalan ja Rantasen kauppa - Tannin kauppa Houhajärvellä - Sammaljoen kemikaalikauppa ja lääkekaappi Sammaljoen huonekalutehdas 1970, Heikki Penttilä tuoleja kasaamassa. (Kuva: Tyrvään seudun museon valokuvakokoelma) Lisäksi muuta yritystoimintaa ovat edustaneet - Sammaljoen parturi - Taloissa kiertävät korjaus-, rakennus- ja huoltomiehet - Taksi - Ilmapallotehdas - Pensi Rescue Oy Ambulanssikalusteet - Frestems Oy Vainajan kuljetukseen tuoteet MAITOA MAAILMALLE Ensimmäinen meijeri Sammaljoelle perustettiin vuonna Myöhemmin myös Houhajärvellä ja Rautaniemessä on ollut meijeritoimintaa. Sammaljoen osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1907 ja piakkoin sen jälkeen toiminta Rautaniemessä loppui. Vuonna 1918 tapahtuneen Sammaljoen palon vuoksi toimintaan tuli tauko ja vasta parin vuoden kuluttua alettiin rakentaa uutta rakennusta. Uuden meijerin koneet käynnistyivät keväällä Houhajärven meijerin toiminta loppui myös tulipalon vuoksi. Sammaljoella toiminta jatkui vuoteen 1972, loppuaikana se toimi maidonkeräyspisteenä. 16

17 KAUPANKÄYNTIÄ JA PALVELUITA Sammaan seudulla on kauppatoimintaa ollut yli kymmenessä eri paikassa. Kauppoja on Sammaljoen lisäksi ollut mm. Rautaniemessä ja Houhajärvellä. Kauppatoiminta on ollut laaja-alaista; tuotevalikoimaan kuului talousja ruokatavaroiden lisäksi esim. maataloustyökoneita, polttoaineita, rautakauppatavaraa jne. Viimeisin kauppa lopetti syksyllä Toiminnassa on ollut myös postitoimisto, useampi pankkikonttori sekä farmaseutin hoitama lääkevarasto. Kylälle rakennettiin vuonna 1953 terveystalo, josta alueen asukkaat saivat tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut. Talossa on myös useita asuinhuoneistoja. Terveyspalvelut loppuivat muutama vuosi sitten ja kaupunki myi terveystalon yksityiselle ostajalle vastikään. Työllisyyttä on ylläpitänyt myös myöhemmässä vaiheessa korjaamot, maanrakennus ja koneurakointi, sekä rakentamiseen erikoistuneet henkilöyhtiöt. Aikanaan Sammaljoella on ollut myös yhteiskunnan tarjoamista palveluista muun muassa seuraavat: Poliisi, kätilö, palokunta, terveyssisar. Seurakunnan puolesta on ollut Papin virka Sammaljoella sekä seurakuntasisar. H.V. Hoipon kaupan traktoririvistöä (Kuva: Tyrvään seudun museon valokuvakokoelma) ELINKEINOELÄMÄN NYKYTILANNE Pieni sahateollisuus on saanut väistyä isojen yksiköiden noustua Suomessa. Puusepän teollisuudesta on jäljellä erikoisaloja, joissa on mahdollisuus kasvuun. Erikoisuutena taideteollinen puu, Woodplanet ja sen yhteydessä myös kokeileva puurakentaminen. Sammaljoen alueen metalliteollisuudella ei ole niin vaiherikasta historiaa kuin puusepänteollisuudella. Kyläpajat joutuivat muuttamaan toiminta-ajatustaan ja tästä syytä moni lopetti toimintansa, koska uusia ideoita ei löytynyt. Seuraavassa on lueteltu paikallisia yrityksiä: - Maatalouskonekorjaamo J. Kallio - Vuokrakone- ja asennuspalvelu Oy (tiivistyspalvelua, täryjyriä) - Tyrvään fysiopalvelu Maija Hassi (fysioterapia, hieronta, kotikäynnit) - Parturi-kampaamo Sirkka Tuominen 17

18 - T:mi Mari Viitamäki (parturi-kampaaja) - Kuorma-autoilija Antti Hirvikorpi - Applikointistudio Anja - Terästyö Haukipää Ky (teräsrakenteiden alihankinta) - T:mi Arto Heikkilä (kiinteistönhoito, mökkitalkkari ) - Tapani Kuutti (lumen auraus, hiekoitus, teiden lanaus, kuivalannan levitys, säilörehun ja kuivaheinän paalaus, kuormaus kurottajalla) - Välimäen tila (maatilamajoitusta, jäärata) - Järvisen tila (mökkivuokrausta) - T:mi Ilkka Seikku (perinteisiä kädentaitoja) Palveluita tarjoavia yleishyödylliset järjestöjä alueella ovat Betaniakoti (hengellinen hoitokoti) sekä Helluntaiseurakunnan kurssi- ja leiri-keskus Leirikartano. Markku Rudangon suunnittelema ja rakentama Woodplanetin puusepänverstas. (Kuva: Pertti Parkkinen) 18

19 Seurakunnallista elämää HISTORIAA 1800-luvulla ryhdyttiin Sammaljoellakin muiden kylien tapaan pitämään kulmakuntasaarnoja. Seurakuntatoiminnan vilkastuminen ja pitkä kirkkomatka sai sammaljokilaiset yhdessä illolaisten ja osin houhajärveläistenkin kanssa anomaan Turun tuomiokapitulilta vuonna 1828, että Sammaljoelle saataisiin rakentaa saarnahuone ja perustaa hautausmaa. Vuotta myöhemmin saatiin Senaatilta myönteinen vastaus ja uusi saarnahuone vihittiin käyttöön vuonna Se oli kyläläisten itsensä rakentama ja omistama. Sammaljoen saarnahuone 1900-kuvun alussa.(kuva: Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma) Saarnahuone sijaitsi samalla mäellä kuin nykyinenkin kirkko. Se oli ristinmuotoinen ja sinne mahtui 300 henkeä. Tyrvään seurakunnan papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia joka kuudes sunnuntai. Kansakoulun valmistuttua 1893 myös opettajat alkoivat pitää jumalanpalveluksia. Enimmillään saarnahuoneessa oli vuosittain yli 50 tilaisuutta. Vuosisadan vaihduttua kyläläiset alkoivat käydä Tyrvään seurakunnan kanssa neuvotteluja saarnahuoneen luovuttamiseksi seurakunnalle. Ne keskeytyivät saarnahuoneen paloon kansalaissodan tiimellyksessä vuonna Palaneen saarnahuoneen tilalle kyläläiset rakensivat nykyisen kirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna Kirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Seurakunta rakensi kylälle pappilan, joka sai ensimmäiset asujansa vuonna 1931, mikä vilkastutti kirkon jumalanpalveluselämää huomattavasti. Hautausmaan laajennusosa kirkon länsipuolelle valmistui vuonna Seurakunnan kanssa käydyt neuvottelut johtivat Sammaljoen kirkon luovuttamiseen Tyrvään seurakunnalle vuonna Seurakunta on suorittanut kirkossa merkittävät korjaukset vuosina 1950 ja Korjaukset on tehty niin, että rakennus on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Kirkko sai vuonna 1965 Kangasalan urkutehtaan valmistamat 9- äänikertaiset urut. 19

20 Maamme herätysliikkeistä Sammaljoella on vahvimmin vaikuttanut evankelisuus. Siionin Kannel, japaninlähetysseurat ja Karkun evankelinen opisto ovat tulleet monelle kyläläiselle tutuiksi. Sammaljoki on saanut myös oman evankelisen rukoushuoneensa. NYKYTILANNE Jumalanpalvelus on kolme kertaa kuukaudessa. Lisäksi kirkossa on musiikkitilaisuuksia, kasteita, vihkimisiä ja hautauksia. Etenkin Kauneimmat joululaulut on suosittu tilaisuus. Kirkon hautausmaahan on haudattu valtaosa kylän vainajista, ja se onkin niin nykyisten kuin entisten kyläläisten tärkeimpiä vierailukohteita Sammaljoella. Kirkon yhteydessä oleva seurakuntasali tarjoaa tilan kirkkokahville ja pienille perhejuhlille. Siellä kokoontuu myös vanhemman väen Keskiviikkokerho. Sammaljoen rukoushuoneessa on viikoittain alle kouluikäisten lasten päiväkerho sekä perhekerho. Kerhoja ohjaavat seurakunnan lastenohjaajat. Myös rukoushuone palvelee perhejuhlien pitopaikkana. Kodeissa pidetään jonkin verran seurakunnallisia tilaisuuksia. Etelä-Tyrvään aluetta (Sammaljoki, Rautaniemi, Houhajärvi, Illo, Kiikan-Illo) varten Tyrvään seurakuntaneuvosto on asettanut Etelä-Tyrvään piirineuvoston. Sen tehtävä on huolehtia alueensa seurakunnallisesta elämästä ja toiminnasta, niin että se vastaa seurakunnan muilla alueilla tapahtuvaa kehitystä. Lisäksi Sammaljoen ja Houhajärven alueilla toimivat kinkereillä valitut diakoniakylätoimikunnat. Seurakunta on nimennyt papin ja diakoniatyöntekijän Sammaljoen aluetta varten, joskin heidän työnsä pääpaino on keskusta-alueella. Sammaljoen kirkolla on oma suntiohautausmaahoitajansa, joka työskentelee myös seurakunnan muilla hautausmailla. SEURAKUNNALLISEN ELÄMÄN TULEVAISUUDEN KUVA - Seurakunnan toiminta säilyttää nykyisen laajuutensa, mutta on toimintatavoiltaan muuntuvaa kylän tarpeiden mukaan. - Etelä-Tyrvään piirineuvoston ja kyläläisten omatoimisuuden merkitys kasvaa, kun kylällä ei enää asu pappia. 20

21 - Sammaljoen kyläkirkko tarjoaa omaleimaisen jumalanpalveluskokemuksen myös muualta tuleville. - Jokainen kyläläinen voi tyytyväisenä katsella hyväkuntoista kirkkoaan ja tulla haudatuksi sitä ympäröivään hautausmaahan. - Kyläläiset ovat tietoisia seurakunnan toiminnasta kylällään. Kyläkyselyn yhteenveto Talvella tehtiin kaksi kyläkyselyä, vakituisille asukkaille ja vapaa-ajanasukkaille omansa. Seuraavassa on yhteenveto näiden kyselyiden tuloksista. Kysely vakituisille asukkaille Kyselyn vastausprosentti oli melko hyvä, 37%. Noin puolet vastaajista oli kotoisin seudulta, loput muualta muuttaneita. Vastaajia oli kaikista seudun kylästä, eniten kuitenkin Sammaljoelta, myös houhajärveläiset ja rautaniemeläiset vastasivat ahkerasti. Asuinympäristön hyvinä puolina vastaajat pitivät rauhallista, puhdasta ja kaunista asuinympäristöä, luontoa, turvallisuutta, palveluita (koulu ja kauppa) sekä tuutuja ihmisiä ja naapureita. Huonoja puolia sen sijaan olivat julkisen liikenteen puute, palveluiden kaukaisuus ja teiden huono kunto. Kylän viihtyisyyttä olisi voitu vastaajien mielestä lisätä esimerkiksi palveluita lisäämällä, keskustaa siistimällä, tien kunnon ja valaistuksen parantamalla. Enemmistä olisi toivottanut uudet asukkaat tervetulleiksi ja heitä olisi voitu saada edullisilla taloilla ja tonteilla, palveluiden säilymisellä ja työpaikkojen luomisella. Lasten ja nuorten tarpeisiin olisi voitu vastata päivähoidon saamisella ja harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä, esim. liikuntapaikkoja lisäten. Kylän käyttämättömiksi voimavaroiksi nimettiin luonto, retkeilymaastot ym. sekä talkoohenki, käsityöntaitajat ja eri alojen ammattiihmiset. Erityisosaamista vastaajien keskuudesta löytyi laidasta laitaan mm. käsillä tekemisestä ja yhteishengestä. Asukkaista suuri osa oli mukana myös kylän ulkopuolisessa yhdistystoiminnassa. Kylän yhdistysten yhdistämisestä oltiin erimielisiä, 21

22 mutta kolme neljännestä kuitenkin arveli, että se kannattaisi voimavarojen säästämiseksi. Kysyttäessä kylän ilmapiiristä vastaajien mielipiteet jakautuivat aikalailla kahtia, osan mielestä se on hyvä tai paranemaan päin, osan mielestä parantamista olisi, kylää moitittiin mm. sisäänpäin lämpiäväksi ja ihmisiä passiivisiksi. Ilmapiiriä olisi vastaajien mielestä voinut parantaa järjestämällä enemmän yhteistä toimintaa, johon pitäisi saada mukaan eri-ikäisiä sekä uusia että vanhoja asukkaita. Oleellista olisi myös ollut oman asenteen muuttaminen. Kaupungin palveluilta toivottiin erityisesti koulun, kirjaston ja terveyspalveluiden säilymistä ja mm. Sastamalan opiston kurssitarjonnan laajenemista. Muita toivottuja palveluita oli mm. lääkäri, lastenhoito, tankkauspiste, hieroja ja kahvila/baari. Kyläseuratoiminnalta toivottiin enemmän toimintaa yleisesti ja eri tavoin kylän hyväksi, tiedotuksen parantumista ja yhteistyötä muiden kylien kanssa. Lisäksi toivottiin kylätoimikunnan jäsenten riittävää vaihtuvuutta uusien ideoiden saamiseksi. Osa piti kylän tapahtumista tiedottamista riittävänä, mutta toivottiin myös mm. säännöllistä tiedotetta postilaatikkoon jaettuna, kotisivuja, kyläpalstaa paikallislehteen ja radion hyväksi käyttämistä. Tulevaisuuden hankkeille annettiin yli 60 ehdotusta, mukana mm. jätevesien käsittely, päivähoito, siivousrengas, tonttipörssi, Metsämatkailu, naapuriapu, nuorten työtupa ja pyörätie. Sammaa nähtiin tulevaisuudessa eri tavoin, osa ennusti taantumista, osa taas kehittymistä (uudet asukkaat) ja vireyttä, muutamat olivat sitä mieltä että kylä säilyy ennallaan. Muita kommentteja oli annettu myös paljon, yksi kehotti lyhyesti ja ytimekkäästi: Osallistumaan! Kysely kesäasukkaille Kesäasukkaat vastasivat lähes yhtä tehokkaasti kuin vakituinen väki vastausprosentin ollessa 36,5%. Yli yhdeksälläkymmenellä prosentilla vastanneista kesäasukkaista loma-asunto sijaitsi Houhajärvellä. Suurin osa oli pitkäaikaisia lomalaisia seudulla ja täällä vietettiin vöhintään muutamia viikkoja vuodessa. Yleisimmin Sammaa oli kesäpaikkakuntana perintöpaikan tai suvun kotipaikan johdosta. Hyvinä puolina Sammaalla nähtiin kaunis luonto (etenkin Houhajärvi) sekä sen hyvät marjastus-, sienestys- ja kalastusmahdollisuudet. Lisäksi kesäasukkaat kiittelivät mukavia ihmisiä ja hyviä naapureita, kauppaa ja kauppa-autoa sekä kesäteatteria. Huonoja asioita seudulla kesäasukkaiden mielestä oli jätepisteiden liian harva tyhjennys, autioituminen, kauppojen puute ja teiden huono kunto. Tulevaisuuden uhkina nähtiin mm. Houhajärven saastuminen, muuttotappio, palveluiden väheneminen ja avohakkuut. Mahdollisuuk- 22

23 siksi puolestaan nimettiin luonnon säilyminen puhtaana ja Houhajärven kunnon parantuminen ja Vesaranta. Joku arveli mahdollisuuksien olevan jopa rajattomat. Lähes kaikki vastaajat halusivat tutustua kyläläisiin ja naapureihin paremmin, mutta yhdistystoiminta ei juuri houkutellut. Kylän tapahtumista eniten osallistuttiin Vesarannan toimintaan ja Houhajärvi-juhlaan. Myös Vammalan tapahtumia mainittiin kuten Vanhan kirjallisuuden päivät. Uusiksi tapahtumiksi ehdotettiin pienimuotoisia perhetapahtumia, huviretkiä ja keskustelupiiriä. Alueen palveluista vastaajat kertoivat käyttävänsä Vammalan keskustan palveluiden lisäksi kyläkauppaa ja kauppa-autoa, kirkkoja ja jätehuoltoa. Paikallisilta ostettiin polttopuuta ja erilaisia palveluita, esim. aurausta. Uusien palveluiden sijaan tärkeämpänä pidettiin vanhojen säilymistä, mutta kaivattiin palveluyritystä, josta saisi remontti-, puutarha- ja siivousapua. Kaupungilta kaivattiin parempaa tienhoitoa, kevyenliikenteenväylää ja linjaautoyhteyttä. Myös jätehuolto olisi kaivannut kehittämistä vastaajien mielestä. Kesäasukkaat toivoivat kylän asioista tiedotettavan internetissä, esim. kaupungin sivuilla. Kesäpaikkakunnan tulevaisuus nähtiin enimmäkseen valoisana ja sen ajateltiin olevan kehityskelpoinen. Kyläkysely 2008 Kyläsuunnitelman päivittämistä varten tehtiin uusi kyläkysely marras-joulukuussa Tällä kertaa kysely tehtiin samalla lomakkeella sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. Kyselylomake tehtiin tavallisen paperiversion lisäksi myös e-lomakkeena, jonka pääsi täyttämään kylän kotisivuilla. Paperilomake jaettiin talkoilla kaikkiin alueen vakituisiin talouksiin ja myös muutamiin talvikäytössä oleviin vapaa-ajan asuntoihin. Muuten vapaaajan asukkaille lähetettiin postikortit, joissa pyydettiin käydä täyttämässä e-lomake kylän kotisivuilla. Osoitetiedot tarkoitusta varten saatiin Vammalan kaupungilta. Samoin paperiversiossa oli maininta mahdollisuudesta täyttää kysely Internetissä, ja sitä mahdollisuutta oli moni vakituinen asukas käyttänytkin. Paperilomakkeita jaettiin noin 290 kpl ja postikortteja lähetettiin 50 kpl. Eri puolille kylää vietiin palautuslaatikoita, joten kyselyn saattoi palauttaa kuuteen eri paikkaan. Vastausaikaa annettiin ensin kolme viikkoa, mutta kun määräaikaan mennessä kyselyitä oli palautunut odotettua huomattavasti vähemmän, jatkettiin vastausaikaa joulun yli. 23

24 Itse kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kyselyn mukaan, saatekirjeen vastapuolelle laitettiin ns. liite, jolla pyrittiin kartoittamaan seudun palveluntarjoajia, mahdollisia tontteja sekä myytäviä/vuokrattavia taloja. Liitteessä kysyttiin siksi myös yhteystietoja, ja se irrotettiin muusta kyselystä ja palautettiin nimettömänä. Kyselyyn vastasi lopulta 64 ihmistä, jolloin vastausprosentiksi saadaan 19 %. Vastausten vähäisyys oli hienoinen pettymys. Lisäksi osa lomakkeista oli vastattu vajavaisesti, mutta ne haluttiin ottaa mukaan, jotteivät vähäiset vastaukset entisestään hupenisi. Nämä seikat huomioon ottaen vastauksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. TAUSTATIETOJA Naiset olivat vastanneet hieman innokkaammin, heitä oli 34, kun miehiä oli 28. Kaksi vastaajaa ei ollut ilmoittanut sukupuoltaan. Suurin osa vastaajista oli iältään vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vastaajia oli vain 4, eikä heistä kukaan ollut alle 20 v. Lähes puolet vastaajista oli palkansaajia, neljännes maatalousyrittäjiä ja neljännes eläkeläisiä. Muutama vastaaja ilmoitti useampia toimenkuvia. Vastaajien selvä enemmistö kuului kahden hengen talouksiin, 3-4 hengen talouksia oli seuraavaksi eniten. Alle 18-vuotiaita lapsia oli 27 taloudessa. Vastaajista 47 (73 %) oli vakituisia asukkaita ja 17 (27 %) vapaa-ajan asukkaita. Vakituisista asukkaista suurin osa oli asunut Sammaalla yli 20 vuotta. Tuoreemmat sammaalaiset ovat vastanneet ahkerasti, sillä vastanneista vakituisista asukkaista toiseksi eniten oli asunut seudulla vakituisesti alle kuusi vuotta. Myös muutamat vapaa-ajan asukkaista ovat asuneet Sammaalla vakituisesti. Vastanneista vapaaajan asukkaista suurin osa oli omistanut tai vuokrannut vapaa-ajan asuntoa seudulla yli 20 vuotta. Suurin osa heistä oleilee vapaa-ajan asunnollaan viikonloppuisin ja loma-aikoina. Kukaan ei ollut valinnut vaihtoehtoa hyvin harvoin/en koskaan. Poismuuttoaikeita oli kolmella vastaajalla ja yhden vastauksen tulkittiin olevan ehkä. Mahdolliseen poismuuttoon kysyttiin myös syitä. Syitä olivat työn perässä lähtö, epävarmuus koulun tulevaisuudesta, houkutteleva talo muualla, sopivien puolisoehdokkaiden puute sekä halu päästä muuten vain pois. Kaksi vastaajaa oli selvästi pettynyt kylään, minkä pystyi näkemään muista vastauksista. 24

25 PALVELUT Kymmenesosa vastaajista ilmoitti, että heillä on ongelmia päivittäisten palveluiden saamisessa. Kysyttäessä, minkälaisia ongelmia, eniten valiteltiin odotetusti kaupan puutetta. Julkisen liikenteen puute harmitti myös, samoin postin, apteekin ja pankin. Yksi totesi yksinkertaisesti palveluiden olevan liian kaukana. Ruokatavaroiden hankinta tuottaa hankaluuksia ja yksi kommentoi, ettei kauppaauto korvaa kauppaa, koska aikataulut venyvät liikaa. Vastaajien kesken eniten käytettyjä palveluita ovat paikallisten yrittäjien palvelut. Paljon käytetään myös urheilukenttää ja/tai pururataa, kauppa-autoa ja kirjastoa, samoin seurakunnan tarjoamia palveluita. Muiksi käytetyiksi palveluiksi oli nimetty Sampola, koulu, uimakoulu ja Vesaranta. Näiden lisäksi yksi kesäasukas oli vastannut muihin käyttämiinsä palveluihin kaupan; luultavasti uutinen kaupan loppumisesta ei ole ehtinyt hänelle asti. Lähes kaikki vastaajat käyttäisivät kauppaa, jos sellainen kylällä olisi. Kyselyn perusteella käytettyjä palveluita olisivat myös posti, veikkaus ja lääkekaappi. Myös hyvinvointipalveluille (esim. hieroja, fysioterapeutti) tuntuisi vastaajien keskuudessa olevan kysyntää. Muita palveluita, joita vastaavat käyttäisivät, oli kesäkahvila, kotileipomo, jalkahoitaja, pankki-automaatti, lääkäri, terveydenhoitaja, apteekki ja Alko. Palveluista esitettiin myös väittämiä, joihin vastaajat esittivät oman näkemyksensä. Johtopäätöksenä voidaan vetää vastaajien enemmistön olevan sitä mieltä että: - Ikäihmisille ei ole riittävästi palveluita - Teiden kunnossa olisi parantamisen varaa - TV-kanavat näkyvät hyvin - Jätehuolto toimii hyvin - Terveydenhoitopalvelut eivät ole riittävät Tietoliikenneyhteyksien ja matkapuhelinverkon toimivuus jakoi mielipiteitä. Vesihuollosta ei monellakaan ollut mielipidettä, mutta sitä voitaneen pitää toimivana. YHDISTYS- JA YHTEISTOIMINTA 36 vastaajaa oli mukana jonkun yhdistyksen toiminnassa, yleisimmin se oli urheiluseura. Näistä vapaa-ajan asukkaita oli vain kaksi. Kohdassa Muu mainittiin Sammaljoen vesiosuuskunta ja Sampola ry. Vakituisilla asukkailla suurin syy yhdistystoiminnan ulkopuolella olemiseen on ajanpuute. Vapaaajan asukkaiden syyt jakautuivat tasaisemmin, 25

26 mutta moni mainitsi, että kokee osallistumisen vaikeaksi, koska asuu vakituisesti muualla ja yksi epäili, voivatko mökkiläiset osallistua ylipäätään. Muutama sanoi syyksi iän: Olen liian vanha niihin. Suurin osa vastaajista käy kylän tapahtumissa joskus, vakituisista asukkaista lähes yhtä moni käy tapahtumissa melkein aina. Useimmin mainittu syy käydä kylällä järjestettävissä tapahtumissa vastaajilla oli kannatus. Vakituisista asukkaista moni käy myös siksi, että on itse tai joku läheisistä on järjestämässä niitä ja siksi, että siellä tapaa tuttuja. Vapaa-ajan asukkailla syynä useimmiten on se, että he pitävät tapahtumista muuten vain, vakituisilla asukkailla tämä syy tulee vasta neljäntenä. Muu syy-kohdassa mainittiin lasten tai tunnelman vuoksi osallistuminen ja se, että saa tarpeellista tietoa. Kylän parhaimpia tapahtumia kysyttäessä useimmin oli vastattu pikkujoulut, (joulu)myyjäiset ja erilaiset urheilutapahtumat. Useita mainintoja saivat myös kylätori, näyttelyt, näytelmät, kesäteatteri ja hirvipäivälliset. Muutamat olivat rankanneet hankkeen aikana lanseeratut kyläkahvit parhaiksi. Näiden lisäksi mainittiin lounaat, joulukirkko, kesäjuhlat, takavuosien tanssitanhuopetus nuorille, teatteriretket, vanhempainyhdistyksen järjestämät tilaisuudet, vpk, jumppa sekä tanssit. Vain kuusi henkilöä oli vastannut jotain kohtaan Mielestäni turhia/tylsiä/huonosti järjestettyjä tapahtumia ovat, mikä lienee jo itsessään positiivinen asia. Lähinnä kesätori kaipaa vastaajien mielestä kehittämistä. Joku oli todennut vain että Huonoja ja turhia tapahtumia ei ole. Ehdotuksia kylälle sopivaksi toiminnaksi tuli 16 vastaajalta. Toivottiin esiintyjiä (laulaja, bändi tms.) Sampolaan, karaokeiltaa, säpinää, tanssikursseja lapsille ja aikuisille, sieniretkiä, maatalousmessuja, juhannustansseja, kesäjuhlia, uudenvuodenjuhlia, kuppilaa, kirpputoria, Marttakerhon tapahtumia, Sastamalan omaa Idols-kisaa ja seurojen yhdistämispalaverejä. Monet toivoivat lapsille lisää toimintaa esim. liikuntakerho, taiteilua, askartelua, ensiapu- tai turvallisuus -kurssi ja vireämpää leikkikenttätoimintaa, talvella myös sisätiloissa. Lisäksi kaivattiin toimintaa, joka kokoaisi myös vapaa-ajan asukkaita mukaan, esim. talkoita. Yksi toivoi Latvamajalle mökkiläisten yhteistapahtumaa. Joku humoristi ehdotti, että kylällä alettaisiin pullottaa vesiosuuskunnan vettä ja myydä sitä Lähi-Itään. Yhdistys- ja yhteistoimintaa koskevista väittämistä enemmistö vastaajista oli mieltä seuraavasti: - Kylällä on riittävästi harrastusmahdollisuuksia ja niistä sekä tapahtumista tiedottaminen on riittävää - Kylämaisema on hyvin hoidettu 26

27 - Katuvaloja on riittävästi, mutta liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa esim. taajamaportein ja ajohidastein - Sammaljoen VPK on tarpeellinen ja se lisää turvallisuuden tunnetta - Sampola on sisätiloiltaan siisti ja sen viimeisin remontti onnistunut, mutta piha on ankea - Metsästysseura tekee kaikkensa peurakannan rajoittamiseksi, eikä metsästys häiritse kulkua vastaajien omilla mailla - Metsässä kulkeminen ei pelota petojen takia - Latvamaja on siisti. Yhteishengen parantumisesta ja kyläläisten osallistumisesta yhteisten asioiden hoitoon ei useimmilla vastaajilla ollut mielipidettä. Samoin oli Sampolan vuokrahinnan, hirvikannan suuruuden ja Latvamajan merkityksen kanssa. Kyselylomakkeessa oli kohdat, joissa voi lähettää terveisiä VPK:lle, Sampolalle ja Erämiehille, kyseisten yhdistysten pyynnöstä. Metsästysseura sai eniten terveisiä; moni toivoi, että peurakantaa saataisiin pienemmäksi. Sammaljoen VPK sai kannustavia terveisiä ja sen toimintaa kiiteltiin. Myös Sampolaan oltiin tyytyväisiä, mutta pihalle moni toivoi tehtävän jotain. Tarkemmat terveiset on välitetty yhdistyksille. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mitkä ovat kolme parasta ja kolme huonointa asiaa Sammaalla. Kaikki parhaat asiat on seuraavassa niputettu riippumatta, annettiinko niille 1., 2. vai 3. sija, vastaustapojen sekavuudesta johtuen. 45 vastaajaa oli kommentoinut aihetta ainakin jollain tavalla. Useita mainintoja saivat seuraavat asiat Sammaalla (suluissa mainintojen määrä): - rauha/rauhallisuus (18) - ihmiset (12) - luonto (9) - koulu (9) - kirkko (8) - naapurit (4) Kolme mainintaa olivat saaneet kirjasto, Sampola, aktiivisuus, urheilukenttä, harrastusmahdollisuudet sekä tie Vammalaan. Kaksi mainintaa olivat saaneet kylänraitti, yhteistyö/henki, miljöö, maisemat, ympäristö ja yhteisöllisyys. Yksittäisiä mainintoja oli useita: Latvajärvi, Maamiesseuran mökki, jota saa vuokrata, Latvamaja, ulkoilumahdollisuudet, oma koti, kaupunkien läheisyys, seurat ja yhdistykset, kerhot (srk), metsäneläimet, vesiosuuskunta, hyvä vesi, tuttuus, hyvät sienimaat, maalaishenki, rukoushuone, väljyys ja ystävät lähellä sekä Niukasti pitkäkyntisiä 27