Taloyhtiön talouskurssi. Kiinteistöliitto Lappi ry, Hotel Santa Claus, Rovaniemi Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto

Transkriptio

1 Taloyhtiön talouskurssi Kiinteistöliitto Lappi ry, Hotel Santa Claus, Rovaniemi Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto

2 Esityksen sisältö Esittäytyminen Yleiset talousnäkymät 2013 Talousarvio 2013 Hoito- ja ylläpitokulujen rakenteet ja kehitys Veden hinnoittelukäytännöt Hyvän kiinteistönpitotavan työkalut Uuden jätelainsäädännön vaikutukset asuinkiinteistössä Taloyhtiöiden haasteet. ja Mahdollisuudet

3 Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitto pyrkii siihen, että ihmisillä olisi viihtyisiä ja turvallisia koteja ja työpaikkoja. Liiton edunvalvonta, neuvontapalvelut ja viestintä perustuvat luotettavaan ja tutkittuun tietoon.

4 T&K-palvelut Kiinteistöliitossa Kiinteistöalan käytänteiden ja hyvän kiinteistönhoitotavan edistäminen Kiinteistötalous (asumismenot, hoitokulut, talousarvio-ohje, Indeksitalo), verotus ja hyvä hallintotapa Veroasiain toimikunta Korjausrakentaminen Barometri kaksi kertaa vuodessa Kehittämishankkeet Korjausrakentamistoimikunta Jäteasiat (Jäteasiain yhteistyöryhmä, Rakentamisen materiaalitehokkuus - työryhmä) Energia Energiatehokkuus, korjausrakentamisen määräykset ERA17-hankkeet Energianeuvonta jäsenille

5 Talouden yleiskuva Talouskasvu on heikkoa Euroopassa nihkeää ja vienti tökkii Kotimainen veto alkaa hiipua myös Ostovoima polkee paikallaan Työttömyys kääntynyt nousuun Valtion ja kuntien talous tiukilla Inflaatio edelleen 3 % pinnassa Vuodesta 2013 tulossa vaikea talousvuosi Kasvu mitätöntä ja verotus kiristyy

6 Tilastotietoa

7 Suomen talouden näkymät * 2012e 2013e Bkt, volyymin muutos, % Vienti, volyymin muutos % Yks.kulutus, volyymin muutos, % Työttömyysaste, % Kuluttajahinnat, %-muutos Euribor 3-kk Julkinen tasapaino, %/bkt Julkinen velka, %/bkt Lähde: Etla 9/2012

8 Saldoluku Suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamus 20 0 Teollisuus Kuluttajat Lähteet: EK, Tilastokeskus

9 Kuluttajien varovaisuus hankintoihin lisääntynyt Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri 11/2012

10 Asuntojen määrä, tuhatta, vuosisumma Myönnetyt rakennusluvat asuinrakennuksiin Lähde: Tilastokeskus

11 12000 milj. EUR Kuntien velka

12 Kuntien veroprosentit 2013 Yleinen kiinteistö vero-% Vakituinen asuinrakennu s-% Tulovero-% Muutos, %-yks. Muutos, %-yks. Muutos, %-yks. Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lähde: Kuntaliitto /

13 Milj. EUR, 12-kk liukuva summa Valtiontalouden tulot ja menot Tulot ilman sijoituksia Menot ilman sijoituksia Lähde: Valtiokonttori

14 Milj. EUR, 12-kk liukuva summa Valtiontalouden velka Lähde: Valtiokonttori

15 % Kuluttajahintainflaatio Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Suomessa Kuluttajahintaindeksi Yhdenmukaistettu indeksi Lähde: Tilastokeskus, Eurostat

16 Hintojen muutosvaikutuksia 9/2012 Bensiini, vuokrat, hoitovastikkeen nousu ja hyödykeverot nostavat luottokorkojen lasku ja sähkön halpeneminen laskevat hintaindeksiä Lähde: Tilastokeskus

17 Asumisen kustannuksia ja hintoja e Indeksit: vuosi 2000=100 Ylläpitokulut, asuinkerrostalot Käytettävissä olevat tulot Asuntojen hinnat Ansiotasoindeksi Vuokrat Kuluttajahintaindeksi e

18 Ylläpitokulujen nousu rauhoittunut 2012 alle 5 prosenttiin vauhti pysynee samana 2013 Vuoden 2011 nopeasta 8.3 % vauhdista tultaneen 2012 noin 4-5 %:iin. Eniten vuonna 2012/3. nelj. ed. vuodesta nousseet kevyt polttoöljy (+9.3 %), erilliskustannukset (+4.9 %), käyttöja jätevesikustannukset (+4.8 %) ja kaukolämpö (+3.7 %). Käyttösähkö sen sijaan halpeni 3.5 %. Vuonna 2013 nousua tulossa ainakin lämmitysenergiaan, veroihin ja työvoimakustannuksiin.

19 220 Ind. 2005=100 Kiinteistön ylläpidon kustannuseriä Kevyt polttoöljy Lämpö Kaukolämpö Käyttösähkö Kokonaisindeksi Työ Tarveaineet Q Q Q Q Q Q Q Q Lähde: Tilastokeskus

20 %-muutos 10 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ja asuntojen hoitokulut Ylläpitokustannukset (kiinteän painon hintaindeksi) Hoitokulut, EUR/m2/kk e 2013e Lähde: Tilastokeskus, ennusteet/jukka Kero, Kiinteistöliitto

21 Arvio vuoden 2013 hoitokuluista Kerrostalo, kaukolämpö, mediaaniarvoja, tavanomainen vuosi Nousuarvio, % - Ostopalvelut / Hallinto ja työ Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö (ilman kilpailutusta) +/- 0 - Jätehuolto Vakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Yhteensä 4 5 Lähde: Suomen Kiinteistöliitto, Talousarvio-ohje vuodelle Saatavissa netistä jäsenpalveluna:

22 % Ansiotaso ja reaalinen ostovoima Ansiotaso Ostovoima e 2013e Lähde: Tilastokeskus, Veronmaksajat

23 snt/kwh EUR/litra Energian hintoja Kevyt polttoöljy (ast.oik.) Sähkö, kerrostalohuoneisto 2000 kwh/v (ast.vas.) Lähde:

24 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Pohjois-Suomessa vuonna 2011 Kiinteistövero 5.8 % Jätehuolto 3.6 % Sähkö 4.7 % Korjauskustannukset 21.4 % 3,61 /m 2 /kk Muut hoitokulut 6.6 % Henkilöstökulut 0.8 % Hallinto 8.2 % Käyttö ja huolto 11.5 % Lähde: Tilastokeskus Vesi ja jätevesi 8.8 % Lämmitys 23.4 % Ulkoalueiden hoito 1.4 % Siivous 3.8 %

25 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa Pohjois-Suomessa vuonna 2011 *) Kiinteistövero 5.3 % Korjauskustannukset 18.1 % Muut hoitokulut 8.9 % Henkilöstökulut 1.4 % Jätehuolto 6.0 % 2,67 /m 2 /kk Hallinto 10.7 % Sähkö 10.3 % Käyttö ja huolto 3.6 % Ulkoalueiden hoito 3.6 % Lähde: Tilastokeskus Vesi ja jätevesi 10.3 % Lämmitys 21.7 % Siivous 0.0 % *) ml. huoneistokohtaisesti lämmitetyt as.oy:t

26 Asumismenot 2012 aineisto PTT:n, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kesäkuinen selvitys asumismenoista 15 kaupungissa, eri asumismuodoissa ja vuoteen 2016 saakka ennustaen

27 Asumismenot 2012 Yhteenveto tuloksista Keskimääräinen asumismenojen muutos Osuus nettotuloista asumiseen Kotitalous Vuokra Omistus Vuokra Omistus Pienituloinen 12 % 26 % Keskituloinen 12 % 11 % 31 % 37 % Keskituloinen pariskunta 12 % 11 % 16 % 18 % Keskituloinen lapsiperhe 12 % 11 % 21 % 26 % Eläkeläispariskunta 6 % 20 % Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto (6/2012): Asumismenot 2012

28 Kerrostalo 90 m2, lapsiperhe, omistus 2012 /kk Helsinki 2012 Espoo 2012 Vantaa 2012 Tampere 2012 Joensuu 2012 Hämeenlinna 2012 Kuopio 2012 Turku 2012 Lappeenranta 2012 Korko Hoitovastike Lyhennys Asunnon korjaus Sähkö Jyväskylä 2012 Lahti 2012 Rovaniemi 2012 Oulu 2012 Pori 2012 Kouvola 2012 Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto

29 Kerrostalo 90m 2, lapsiperhe, vuokra 2012 Helsinki 2012 Espoo 2012 Vantaa 2012 Tampere 2012 Lahti 2012 Kuopio 2012 Oulu 2012 Jyväskylä 2012 Turku 2012 Hämeenlinna 2012 Lappeenranta 2012 Rovaniemi 2012 Joensuu 2012 Pori 2012 Kouvola 2012 Hoitovastike Asunnon korjaus Sähkö Vuokranantajan nettovuokratuotto Vuokranantajan pääomavero vuokratuotosta /kk Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto

30 %-muutos ed. vuodesta Asuntojen hinnat Suomi Pk-seutu 8.0 Muu Suomi Lähde: Tilastokeskus

31 %-muutos ed. vuodesta Asuntovuokrat Suomi Pk-seutu Muu Suomi Lähde: Tilastokeskus

32 Taloyhtiöiden talouden haasteet Osakkaiden ostovoima polkee paikallaan, velkaantuneisuus huipussa ja työttömyys kasvussa Korjausrakentamisen uudet määräykset ja uusi energiatodistus Kustannukset nousussa Veroja korotetaan joka nurkalta Korjausten lykkääminen voi houkuttaa Korjausvelka kasvaa?

33 Taloyhtiöiden mahdollisuus Otetaan asiat haltuun! Tästä seuraisi : Riskit pienenevät Osallistumisaktiivisuus ja tyytyväisyys kasvaa Yhtiön arvo (pitkässä juoksussa) nousee Kustannukset (pitkässä juoksussa) laskevat Tavoitteena oltava se, että hyvästä ylläpidosta myös palkittaisiin (=Fair play) Parempaa tietä ei ole tarjolla joten töihin!

34 Asuminen ja energia Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat ja palvelut Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien kulutuksen rakenne 2006 Vaatteet ja jalkineet Terveys Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Koulutus %

35 Aina muistettava: Kotitalousten varat ja velat. Varat (2009): 76 % asunnoissa! = teur per kotitalous Velat (2009): 76 % asunnoissa! = 27.0 teur per kotitalous Pidetään huolta tästä varallisuudesta!

36 Veden hinnoittelu Laskelma suurimpien kaupunkien keskiarvohinnoista Kylmä vesi / n. 60 % kulutuksesta Lämmin vesi / n. 40 % kulutuksesta Vedenkulutus keskimäärin 155 litraa/hlö/vrk Huom! Vaihtelu suurta yksilöiden ja yhtiöiden välillä! Kylmän veden hinta 3,80 EUR/m 3 (Indeksitalo 2012) Lämpimän veden hinta 7,90 EUR/m 3 (Indeksitalo 2012) Kylmän veden hinta: 18 EUR/hlö/kk Kokonaiskustannus: 26 EUR/hlö/kk

37 Veden kustannuslaskelman kaava Kylmä vesi: kuutiohinta* Lämmin vesi: kylmän veden kuutiohinta *Kaukolämmön hinta (EUR/MWh)* = kuutiohinta Kustannus EUR/hlö/kk: Kylmä:0.001*(365/12)*0.60*155*3.80=10.70 Lämmin: 0.001*(365/12)*0.40*155*7.90=15.00 Yhteensä: =25.70 EUR/kk Lähde: Jari Virta - Petri Pylsy: Taloyhtiön energiakirja s (nettikirjana: ja kirjana: isbn ) *) Veden hinnassa mukana kiinteä perusmaksu ja kaukolämmössä perusmaksu.

38 Vaihtoehtolaskelma / Veden kulutus 90 litraa/hlö/vrk Kylmä vesi: kuutiohinta* Lämmin vesi: kylmän veden kuutiohinta *Kaukolämmön hinta (EUR/MWh)* = kuutiohinta Kustannus EUR/hlö/kk: Kylmä:0.001*(365/12)*0.60*90*3.80=6.20 Lämmin: 0.001*(365/12)*0.40*90*7.90=8.70 Yhteensä: =14.90 EUR/kk Eli: veden käytön pienentäminen todella säästää! Kulutuksen pudotus 155 litrasta 90 litraan, tarkoittaa 11 EUR vesimaksun alennusta per kk. Nelihenkisellä perheellä tämä tarkoittaa runsaat 500 EUR per vuosi. *) Veden hinnassa mukana kiinteä perusmaksu ja kaukolämmössä perusmaksu.

39 Korjausrakentamisbarometrin tuloksia.

40 45 % Korjaushankkeen vaihe yhtiössä kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 Hankesuunnitteluvaihe Suunnitteluvaihe Tarjouspyyntövaihe Rakentamis-/korjausvaihe Ei hanketta vastausvuonna

41 Korjaukset vuonna 2012 Syksy 2012 Kyllä-vastausten %-osuus kaikista vastauksista Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesikatto Piharakenteet, ml. salaojat Ikkunat ja ulko-ovet Huoneistojen märkätilat Julkisivut Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Sähkö- ja tietojärjestelmä Parvekkeet Yleiset tilat Hissit Perustukset ja runko Esteettömyyskorjaukset

42 Korjaustarpeet Syksy 2012 Kyllä-vastausten %-osuus Piharakenteet, ml. salaojat Ikkunat ja ulko-ovet Vesi- ja viemärijärjestelmä Julkisivut Vesikatto Huoneistojen märkätilat Parvekkeet Sähkö- ja tietojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Yleiset tilat Muut Hissit Perustukset ja runko Esteettömyyskorjaukset

43 Energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä taloyhtiöissä Syksy 2012 % vastaajista Patteriverkoston perussäätö Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö Ikkunoiden uusiminen Termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen 32 Yleisten tilojen valaistuksen modernisointi 21 Huoneistokohtainen vedenmittaus 18 Vesipihit vesikalusteet Ulkoseinien lisälämmöneristäminen Yläpohjan lisälämmöneristäminen Jotain muuta, mitä? Ei ole toteutettu/ei aiota toteuttaa Vesijohtoverkoston paineen alennus (vakiopaineventtiili) 9 Puhaltimien ja /tai pumppujen uusiminen Poistoilman lämmön talteenotto 8 8 Lämpöpumput En tiedä onko toteutettu / aiotaanko toteuttaa 2 4

44 Suunnitelmallisen ylläpidon välineet Syksy osuudet vastanneista, % Pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) 71 Väh. kuukausitason kulutusseuranta (lämpö, käyttövesi, kiinteistösähkö) Korjausohjelma (tulee PTS:stä jalostettuna) Huoltokirja 27 Taloyhtiön strategia 15 Ei ole käytössä 6 En osaa sanoa 2

45 Miten taloyhtiön kuntoa on selvitetty Osuus vastaajista, % Kuntoarvio Kuntotodistus 11 9 Kuntotutkimus Energiakatselmus syksy 2012 kevät 2012 Muulla tavoin Ei ole / en tiedä onko selvitetty

46 Kunnossapitotarveselvityksen laadinta Osuudet vastaajista, % Tukeutumalla omaan ja isännöitsijän asiantuntemukseen Hyödyntämällä jo tehtyä kuntoarviota, kuntotutkimusta tms Käyttämällä muulla tavoin asiantuntijaa syksy 2012 kevät 2012 Teettämällä tai päivittämällä kuntoarvio Ei ole laadittu / Ei tiedä onko laadittu tai muulla tavalla 7 7

47 Putkistokorjausten kustannushavaintoja Syksy 2012 Suomi: mediaani 480 EUR/h-m2 Pk-seutu: mediaani 670 EUR/h-m2 Muu Suomi: mediaani 400 EUR/h-m2 Käyttövesiputkistot: haarukka EUR/h-m2

48 Energia ja energiatehokkuus Hintakehitys Energia- ja ilmastopolitiikka Korjausrakentamisen uudet määräykset, energiatodistuslainsäädäntö Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Mitä sitten tästä on tulossa kansallisesti? 48

49 Lainaehtojen kehitysodotukset n=236 (hankkeita omistaneet syksyllä 2012) syksy Saldoluku: -30 Lainaehdot ovat parantumassa Lainaehdot ovat ennallaan Lainaehdot ovat heikentymässä kevät % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

50 Korjausrakentamisen uudet määräykset Voimaan (esityksen mukaan) Viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin Muut rakennukset Luvanvaraisten korjausten yhteydessä aletaan vaatia energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää Takaisinmaksuaika lisäpanostukselle asuinrakennuksissa 30 vuotta, muissa 20 vuotta Tarkastelutapoina: rakennusosakohtaiset minimivaatimukset, kokonaisenergiatarkastelu tai E-lukutarkastelu. 50

51 Energiatodistus-uudistus / Lyhyt versio HE 161/2012 vp - laiksi rakennuksen energiatodistuksesta Parhaillaan Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Voimaan alkuvuonna 2013 Uudisrakentamisen yhteydessä sekä myynnin/vuokrauksen yhteydessä Laskennallinen tapa ja oheistietoina havaittu energiankulutus (kulutus ei kuitenkaan vaikuta E-luokkaan) Laaditaan rakennukselle - ei rakennusryhmälle Paikan päällä tapahtuva havainnointi osana laatimista vain pätevät voivat laatia Omat luokitteluasteikot erilaisille rakennustyypeille Laskennallista ostoenergiaa painotetaan kertoimilla (Kauko 0.7, Sähkö 1.7, Fossiiliset 1.0, Uusiutuvat p.a. 0.5) Siirtymäajat: rivitalot ; ennen v käytt.otetut omakoti- ja paritalot ; vanhat todist. voimassa voimassaoloajan muk. 51

52 Jätelainsäädännön uudistaminen Uusi jätelaki voimassa 5/2012 alkaen sen ja sitä tukevien asetusten tähtäin erityisesti vuoteen 2016 Jätehierarkia: 1) jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2) uudelleenkäyttö- 3) kierrätys- 4) energiakäyttö- 5) loppusijoitus (=kaatopaikalle vieminen). Kierrätyksen osuus 50:een %:iin 2016 mennessä. Kaatopaikalle ei yli 10 % orgaanista jätettä sis. yhdyskuntajätettä. Rakennus- ja purkujätteessä tavoite kierrättää 70 % (2016) 2020 mennessä. Erilliskeräyksen laajeneminen siirtymäajan kuluessa Alueelliset jätehuoltomääräykset Siirtoasiakirja mm. vaarallisen jätteen kuljetukseen 52

53 Jätelainsäädännön tulevat säädösuudistukset (Jätelainsäädännön uudistamiseen liittyvinä:) Kaatopaikka-asetus Asetus jätteen polttamisesta Pakkausjäteasetus Laki vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta SE-laitteissa + monen EU-direktiivin valmistelua menossa. 53

54 Jätelainsäädännön muutosvaikutuksia taloyhtiötasolla Lajittelun lisääntyminen Erilliskeräämisen vaatimukset & sekajätteen kallistuminen Jätteen synnyn välttäminen ja uudelleenkäyttö ja kierrätys ensisijaisia Kierrätyksen lisääntyminen korjaamisessa ja purkamisessa Kierrätysmarkkinoiden laajentuminen Jätehuollon järjestäminen: kunnallinen vs. sopimusperusteinen järjestelmä Kuntaliitokset Jätelautakuntien perustaminen Kilpailutusosaaminen ja markkinavoima Huom! Polttokapasiteetin raju kasvu: ristiriita kierrätyksen kanssa. Jätteestä voi hyvin tulla Suomessa(kin) pulaa! 54

55 Keskustelua 55

56 Kiitos! Lisätietoa: Jukka Kero