VUOSIKERTOMUS TAMPEREEN STEINERKOULU

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS TAMPEREEN STEINERKOULU

2 POLKUJA LAATUUN VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Polkuja laatuun 3 Johtotähti 4 Ekaluokan elämää 7 2 A loruilee 9 Kielen oppimisen iloa 2 A -luokassa 10 2 B:n oppilaat kertovat kouluvuodestaan 11 Omin käsin ja ihan itse 12 Päivä Rekolassa 14 Riihipäivä Suodenniemellä 14 4 A -luokan muistelot kouluvuodelta 16 Oppilaiden kirjoituksista koottua (4 A) 17 Hoksaamisia ja oivia kätösiä 18 Oppilaiden ajatuksia ristipistoista (4 B) 18 Hyppy uuteen luokkaan draaman keinoin 20 Yrityskylä kutosten oma yhteiskunta 21 6 A -luokka Yrityskylässä 22 Viestikarnevaalit Huhtikuu eukkakuu? 26 Liikemerkki Viivi Keskisen kynästä 28 Ystävänpäivän karnevaalit koulullamme 29 Kouluruokamuistoja vuosien takaa 30 Pippuriporukoissa vaikutat kouluruokailuun 31 Vuoden työpaikkakouluttaja Seija Salo 32 Takana 16 vuotta steinerkoulun vanhempana 33 Steinerkoulun joulutapahtuma 35 YK-koulu 36 Päättötyöt keväällä Lukuvuoden ylioppilaat 39 Lukuvuoden työajat 40 Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Uskoakseni suuri osa koulun vanhemmista on valinnut lapsilleen Tampereen steinerkoulun, koska on halunnut jakaa kasvatustehtävän juuri tämän koulun kanssa. Mutta tiedämmekö me koulun tehtävästä tarpeeksi? Tiedämmekö me mihin koulu pyrkii, mitä se tahtoo edistää tai mikä on vanhemman rooli kouluyhteisössä? Tampereen steinerkoulu on ensimmäisenä suomalaisena kouluna lähtenyt kehittämään toimintaansa sveitsiläisen Wege zur Qualität -säätiön kehittämän ja hallinnoiman Polkuja laatuun -laatujärjestelmän avulla. Laatutyön ensimmäisenä vaiheena oli kääntyä alkuperäisen henkisen impulssin puoleen ja kirkastaa itselleen ideaa siitä, mitä tehtävää varten koulu on olemassa. Yhteinen tehtävä sitoo ihmiset yhteen, niin opettajat kuin vanhemmatkin. Mitä paremmin yhteinen tehtävä ymmärretään, sitä parempaan laatuun päästään. Niinpä laatutyön toisena vaiheena on ollut kuvata koulun virike ja tehtävä riittävän seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi, jotta sekä henkilökunta että vanhemmat voivat siihen sitoutua. Tällainen tehtävänmäärittely on kuluneen kevään aikana saatu valmiiksi ja me kutsumme sitä koulun johtotähdeksi. Johtotähti on koulun toimintalupaus, joka esittelee organisaation perustavoitteet ja luonnehtii siinä elettävän todellisuuden. Johtotähden avulla halutaan julkisesti määritellä koulun opetus- ja kasvatustehtävän moraalinen perusta ja laatutavoitteet. Jokaisen henkilökohtainen sitoutuminen johtotähteen antaa voimaa muuttaa sen ilmaisemat ihanteet eläväksi käytännöksi ja samalla se synnyttää luottamuksen, jota ilman pedagogiikka ei voi toimia. Luottamuksen ylläpitämiseksi tarvitaan keskustelua, yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä sekä koulun itsensä luomat keinot opetuksen arviointiin. Tavoitteena on, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että opetusta annetaan johtotähden tarkoittamalla tavalla, ja opettajat voivat luottaa vanhempien antamaan tukeen. Johtotähti on tahdonilmaus, jonka halutaan innoittavan koko kouluyhteisöä uudelle vuosikymmenelle ja kohti edelläkävijän roolia. Johtotähden ensijulkaisu on tämän vuosikertomuksen seuraavalla aukeamalla. Hyvää ja virkistävää kesää koko kouluyhteisölle! Aarne Norberg hallituksen puheenjohtaja Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry TOIMITUSSIHTEERI & TAITTO: EMMI MARTTINEN SISÄKANNEN MAALAUS: MARI KARJALAINEN PAINOPAIKKA: ERÄSALON KIRJAPAINO 2 3

3 JOHTOTÄHTI Kohtaa lapsi kunnioituksella, kasvata häntä rakkaudella, luovuta hänet vapaudelle. Rudolf Steiner Tampereen Rudolf Steiner -koulu antaa esi-, perus- ja lukio-opetusta osana kansainvälistä steinerkoululiikettä. Steinerpedagogiikan lähtökohtana on antroposofinen ihmiskuva, joka kunnioittaa klassisia arvoja: hyvyyttä teoissa, kauneutta tunteissa ja totuutta ajattelussa. Koulu pyrkii antamaan oppilaille ja opiskelijoille valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin tukemalla yksilön tarpeiden mukaista kasvua ja kehitystä sekä tarjoamalla laajan yleissivistyksen, hyvät arjen perustaidot ja monimuotoisessa kouluyhteisössä jalostuneet tunne- ja vuorovaikutustaidot. Tämä mahdollistaa vapaan, itsenäisesti ajattelevan ihmisen kehittymisen. Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulutuksen järjestäjänä toimii vanhempien ja henkilökunnan yhdessä perustama ja hallinnoima Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry. Yhdessä opettajakunnan kanssa se ylläpitää ja kehittää itsehallinnon edellyttämiä rakenteita ja prosesseja sekä huolehtii avoimessa ja läpinäkyvässä vuorovaikutuksessa kouluyhteisön elävyydestä. Kouluyhdistys järjestää steinerpedagogista aikuiskoulutusta Tampereen goetheanistisessa seminaarissa. Koulu käyttää laadun kehittämisen työkaluna Polkuja laatuun* -laatujärjestelmää. Opettajat syventävät steinerpedagogista osaamistaan säännöllisissä kokouksissa ja jatkokouluttavat itseään pedagogiikan, yhteiskunnan ja ajan vaatimusten mukaisesti. Myös vanhemmille tarjotaan mahdollisuus kehittää koulun toimintaa. He voivat osallistua moninaisiin luokan tapahtumiin, näytelmäprojekteihin, retkien valmisteluun ja yhteiseen varainhankintaan sekä kantaa vastuuta koko koulun toiminnasta osallistumalla kouluyhdistyksen luottamustehtäviin. Steinerkoulu aloitti Tampereella vuonna Nyt se on kahden luokkasarjan nykyaikainen oppilaitos, joka vaalii yhtenäiskoulun ideaa. Osana Suomen koulutusjärjestelmää sen opetus kattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman sisällöt. Tampereen koulumaailmaan se tuo tieto-, taito- ja taideaineiden tasapuolista merkitystä sekä ihmisen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä arvostavan pirteän vaihtoehdon. *Johtotähti on koulun toimintalupaus, joka esittelee organisaation tavoitteet ja luonnehtii siinä elettävän todellisuuden. Johtotähti tiedotetaan kaikille koulun toiminnasta kiinnostuneille. Johtotähti on sopimusoikeudellisesti sitova osa sopimuksia, joita solmitaan sekä organisaation sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa. *Polkuja laatuun on sveitsiläisen Wege zur Qualität -säätiön kehittämä ja hallinnoima laatujärjestelmä. Se on suunniteltu erityisesti pedagogisille ja hoitopedagogisille organisaatioille, joissa ihminen on tehtäväkentän ytimessä. 4 5

4 EKALUOKAN ELÄMÄÄ Tunti kasvaa hetkistä siemenestä puu. Pisaroista puronen pian valmistuu. Teot pienet rakkauden Taivaan tuovat sydämeen. Elokuun auringon lämmittäessä kouluportit aukenivat ja pienet uudet koulutulokkaat astelivat silkkiportin kautta kohti tuntematonta. Monet jännittyneet varpaat kipristelivät uusissa koulukengissä ja hentoinen selkä kannatteli suurta tyhjyyttään keinahtelevaa värikästä reppua. Kaikki tuntui suurelta ja jännitti. Ensimmäisen koulupäivän juhlavissa tunnelmissa aloitettiin tärkeä matka: matka omaksi itseksi yhdessä toisten kanssa. Leikkien, herkästi ja valoisasti tunnustellen jokainen yksilöllinen pisara etsi paikkaansa luokka- ja kouluyhteisön suuressa meressä, omana, ainutlaatuisena, ihmeellisenä yksilönään. Luokasta muodostui lämmin pesä. Satumaa, täynnä elämisen, leikin ja oivalluksen hiljaista iloa ja vallatonta, pirskahtelevaa innostusta. Jouluna adventtispiraalissa astelivatkin jo toisilleen tutuimmiksi käyneet tyynet ja sisäistä valoaan ympärilleen levittävät taivaan taimet. 6 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

5 Jalat tukevasti maahan ja pystyyn pää. Maa kantaa ja aurinko lämmittää. Käy suorana tiesi, et peljätä saa. Valon vallat kulkuasi johdattaa. Tarinat kuljettivat puhemaahan, jossa kohdattiin tontut, keijut ja ritarit. Sadut kurottelivat taivaan tähtitarhoihin, joista löytyivät ihmeelliset luvut ja kuviot. Metsät, pihat ja polut veivät retkille ja kuljettivat seikkailuun. Käsi tarttui käteen. Askel oppi löytämään yhteisen rytmin. Sovitti itsensä siihen. Pienet jalat oppivat tömistämään! Kädet saivat taputtaa ja sormet napsutella. Kädet upposivat saveen, piirsivät suorat ja kaaret sekä tarttuivat puikkoihin ja oppivat seuraamaan tonttua, joka hakee aina uuden lampaan. Sivellin piirsi paperille hehkuvia värejä ja muotoja. Suu oppi muotoamaan äänteitä ja laulamaan. Sisältä löytyi ääni, joka kaikui kirkkaana ja heleänä kuin paimenhuilu, herättäen viimein hangen alla nukkuvan kevään ja pulppuilevan, uuden rohkeuden ja riemun. Ilon istuttamisesta, kylvämisestä, olemassaolosta! Peittoon mustan mullan siemen kätketty on. Lehti vihreä versoo kätköistä pimennon. Elohon taas ja valoon auringon Rakkaus keskellämme versona syntynyt on! TEKSTI: MARIA LÄNNENPÄÄ, 1 A:N OPETTAJA KUVAT: EMMI MARTTINEN (s. 6 7) JA MARIA LÄNNENPÄÄ (s. 8) 2 A LORUILEE Olipa kerran kurki se yhdellä jalalla kulki se teleportaili Sitten se keksi se silmänsä sulki ja oli taas tavallinen kurki. Ulpukka R Olipa kerran takka jonka vieressä istui akka ja akalla oli tossu jossa oli pieni possu. Kerttu Hiiri Oli kerran suuri peikko sillä suuri korva kyllä sinne ei hiirikään yllä peikko meni kotiin suureen hoviin Sohvi Yksi pieni kultakala mietiskelee muilta salaa pienessä lasisessa huoneistossa akvaariossa! Elias Kun pikkuinen ilves se heräsi ja jalkansa yhteen keräsi aamupalaa se maisteli ja kiisseliään haisteli Sitten se meni piirtämään kynä tassussa liirtämään Sohvi Pienen pieni orava kuori kävyn siementä suuhun ja hyppi puusta puuhun. Meni kotipesäänsä odottamaan kesäänsä. Sohvi Ken satujen maahan astuu sinne jää koska uudet tarinat vie mennessään Telma Majava iskee oveen VARO Se syö suksen Kerttu Olipa kerran orava puussa joka räppäili porkkana suussa Kerttu Hihat alas buffi päähän Muuten joudut umpijäähän Leevi Kaikilla on hyvä mieli joilla ei ole pitkä kieli Kostja Apina kiipeää puussa ja sillä banaani suussa. Mai Puheen maa vihon saa 2 AA Telma Kirja avautuu ja sanat vaihtuu Telma Ope istui pyörään ja sitten se meni syömään Kerttu B niin kuin banaani baba banaani Kerttu Vajan katolla on paljon lunta Siellä on satakielen valtakunta Kerttu Vajan ovi lukossa opella avain hukassa Etsii takintaskusta mutta löytääkin sen villasukasta Kerttu Viisi koiraa syömässä kuusi kissaa juomassa Kostja Kirja Turkuun postin kulkuun Telma Aurinko paistoi paistoi aamupuuroansa karhu maistoi Sitten se otti kakkua ja kävi nostamassa kuningaskarhulle hattua Lilja Apina kiipes puuhun heittää opelle karkin suuhun Kerttu Renki raika rentoutuu kaksi miestä raivostuu Kostja Muilla on karkkia Höh Olisin halunnut kurkkia Kerttu KOONNUT: LENITA RINTALA 8 Tampereen steinerkoulu

6 KIELEN OPPIMISEN ILOA 2 A -LUOKASSA Koulumme vieraiden kielten opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla englannin ja saksan kielillä. Opetus koostuu lauluista, loruista ja leikeistä. Sekä ensimmäisen että toisen luokan kielten opiskelulle tyypillistä on koulussamme muun muassa se, että kieltä opetellaan tuolloin samaan tapaan kuin pieni lapsi opettelee omaa äidinkieltään eli jäljittelemällä, toistamalla kuulemaansa. Vielä tämän ikäisillä lapsilla on kyky muistaa ja oppia rytmien avulla ulkoa helpommin kuin myöhemmin, joten sitä hyödynnetään kielten opetuksessa. Kielten tunneilla opettaja puhuu pääosin opetettavaa kieltä joskus tilanteen vaatiessa suomea. Opettaja havainnollistaa elein ja muin keinoin merkityksiä. Laulujen, lorujen, runojen, leikkien ynnä muun kautta opitaan lapsen lähipiiriin liittyviä asioita, vuodenaikoihin ja erilaisiin vuoden juhliin liittyviä. Esimerkiksi oman kehon osia, värejä, elein ilmaistavissa olevia tutuimpia verbejä tai adjektiiveja, numeroita, viikonpäiviä, kuukausia ja vuodenaikoja tehdään tutuiksi. Tunnit ovat noin 20 minuutin mittaisia opetustuokioita (eli puolet 45 minuutin oppitunnista), kolme kertaa viikossa. Saksa ja englanti vuorottelevat jaksoittain ja neljännesvuosittain. Ääntämisen harjoittelu tulee luonnostaan, kun lapset toistavat opettajan kanssa tai perässä ryhmänä. Yksilösuorituksia ei vielä tässä vaiheessa vaadita, mutta toki pikkuhiljaa ymmärtämisen ja sanaston karttuessa lapset pääsevät myös itsenäisesti taitojaan osoittamaan. Esimerkiksi saksan tunneilla kyetään sanomaan mikä päivä, kuukausi tai vuodenaika on, paljonko kello on opettajan taputtaessa Bruder Jakob -laulun päätteeksi kellon lyöntejä tai minkä värinen opettaja käteen ottama liitu on. Englannin kielen tunneilla oppilaat käyvät osoittamassa luokasta löytyviä esineitä ja leikkivät esimerkiksi Kapteeni käskee -leikkiä englannin kielellä. Läksyjä ei vielä anneta eikä kirjoiteta sanoja. Vihkotyö alkaa kolmannella luokalla, jolloin oppitunnin pituudeksi tulee normaali 45 minuuttia. Tällöin aletaan kirjoittaa vihkoon niitä tuttuja asioita, joita on käyty suullisesti kahdella ensimmäisellä luokalla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana on kertynyt jo paljon molemmilla kielillä opittuja lauluja, loruja, pieniä vuoropuheluita, kysymyksiä ja sanastoa. 2 B:N OPPILAAT KERTOVAT KOULUVUODESTAAN Olemme edistyneet paljon asioissa, käsityössä olemme oppineet virkkaamaan. Tänä vuonna me teimme käsitöissä käsinuket. Käsityö oli ensin helppoa, mutta kun tuli vaikeampia tehtäviä niin oli kiva, kun oppi niitä! On ollut hauskaa, kun olen oppinut tekemään pylvässilmukoita käsitöissä. On ollut aina vaikea aloittaa joku käsityö, mutta kun saa siitä kiinni, on ollut helppoa. Toisella luokalla äidinkielessä opettelimme esimerkiksi tekstausta. Matematiikassa taas tutustuttiin kelloon ja kertotauluun. Ja äidinkielessä me opeteltiin vokaalit ja konsonantit. Kertotauluja olen oppinut paljon. Opettaja on ollut hyvä opettaja ja se on oppinut ja me ollaan oppineita oppilaita. 2. luokalla on opittu paljon eri liikkeitä. Olemme myöskin kuulleet paljon tarinoita ja yhteistyö on sataprosenttista. Tänä vuonna paras tarina oli Lumikuningatar. Välitunneilla on kivaa mennä pistettä, peiliä, poliisia ja rosvoa, loikkaa. Musiikissa olen oppinut soittamaan viulua. Eurytmia on kivaa, ja musiikki. Musiikissa olen oppinut soittamaan huilulla eri lauluja. Tässä pieni tervehdys englannin kielen tunnilta: The sun says I glow, the wind says I blow, the tree says I grow, the man says I know. Saksan tunneilla olemme talvitunnelmissa laulaneet ja lausuneet lumihiutaleista: Schneeflöckchen, Weissröckchen, da kommst du geschneit. Du kommst aus den Wolken, dein Weg ist so weit. Oma luokka on liikunnallinen ja musikaalinen. 2 B on mahtava luokka. Ja sitten se asia, meillä on koko koulun paras opettaja. Tehkää aina yhdessä, siitä on onnea, lupaan sen! LENITA RINTALA, ENGLANTI HANNELE HUIDA, SAKSA 2 B:n opettaja kiittää kivasta vuodesta taitavia, upeita oppilaitaan! Kiitos! KOONNUT: JENNI KUIVAJÄRVI MAALAUS: KIRSIKKA ISO-ESKELI 10 11

7 3. OMIN KÄSIN JA IHAN ITSE Kolmasluokkalaiset ovat eläneet läpi kouluvuoden uudenlaista aikaa. He ovat kasvaneet osaaviksi koululaisiksi. Katseiden tarkkaavaisuus ja lukuisat terävät huomiot sekä jämerät havainnot paljastivat sen! Heidän toimintatarmonsa on hakenut uomaansa tullakseen käytetyksi. Syksyllä korjasimme omalta pelloltamme itse keväällä kylvämämme sadon ja veimme sen riiheen kuivumaan. Viljanpuinnin salaisuudet tulivat omin käsin tehden tutuiksi. Talven mittaan jyvien jauhaminen jauhoiksi käsikivillä luokassa toi tuntuman, että asioiden eteen on nähtävä vaivaa. Lopulta Rekolan leivintuvassa saimme kokea jännittävän hetken, kun jokainen sai laittaa leipälapiolla itse leipomansa leivän uuniin. Illalla kodeissa koettiin maittava ja arvokas hetki, kun leipämaistiaiset voideltiin itse tehdyllä voilla. Tämä kaikki tuotti varmantäyteisen tunteen : Osaan minäkin! Tämän tunteen herätti myös Roineen rannalle tehty villalankojen kasvivärjäysretki, jolla koko luokka hääri seitsemän rautapadan ympärillä ja koki, kuinka itse kerätyistä kasveista saadaan lankoihin värit itse. Näistä langoista valmistui pienet ryijyt. Myös Koveron tilalla selvisivät pellavankäsittelyn vaiheet, ja jokainen sai itse kehrätä pellavaa värttinällä. Villasta karstattiin ja kehrättiin omin käsin paimenlaukkuun tarvittava lanka. Perinteisiin kädentyöammatteihin tutustuimme itse kokeillen ja mielenkiintoisilla retkillä: suutarin, räätälin, sepän ja savenvalajan luona. Vieläpä matka Turun käsityöläismuseoon syvensi yhteistä asiantuntemusta. Kaikilla retkillä lapset ovat kyselleet ja ihmetelleet sekä ihailleet hienoja kädentaitoja. Omin käsin ja ihan itse on onnistuttu kaikenlaisessa. Näin oma heräävä ajattelu sitoutuu tiiviisti konkreettiseen, jonka varassa oppii aivan uudella tavalla hahmottamaan maailmaa. Yhdeksänvuotiaan maailma on uudessa liikkeessä ja prosessissa, missä hän on itse osallisena omine käsineen. 12 TEKSTI: LIISA PYLVÄNÄINEN, 3 B -LUOKAN OPETTAJA, KUVAT: KATA KORHONEN JA EMMI MARTTINEN 13

8 PÄIVÄ REKOLASSA Tiistaina me mentiin Rekolaan ja leikattiin sirpillä vehnää. Ainakin minun mielestä me tehtiin työtä viisi tuntia ja syötiin kaksi ja puoli tuntia ja mentiin puoli tuntia bussilla kouluun takaisin. Evelina, 3 A Rekolassa me leikattiin viljaa sirpillä ja paistettiin makkaroita sekä syötiin. Oli vähän pilvinen päivä. Minä olin siellä meidän luokan ja 3 B:n kanssa. Tulimme ja lähdimme sieltä linja-autolla. Ruut, 3 A RIIHIPÄIVÄ SUODENNIEMELLÄ Ensin me mentiin linja-autolla tunti. Kun me oltiin perillä, 3 A lähti tutustumaan riiheen. Siellä me alettiin heitellä lyhteitä alas parrelta ja sen jälkeen niitä alettiin lyödä seinään, että jyvät irtosivat. Sitten eroteltiin jyvät akanoista ja tutustuttiin tilaan. Seela, 3 A Kun lähdettiin matkaan niin oli kiva olo. Sitten kun oltiin perillä, niin oli kiva tutustua paikkaan ja sen jälkeen mentiin tekemään viljahommia. Ensin neljä oppilasta kiipesivät pieneen yläkertaan. Siellä oli reikä josta tiputettiin viljaa, sitten lyötiin viljaa seinään niin että siitä lähti jyvät, sitten putsattiin jyvät. Sen jälkeen syötiin ja katseltiin paikkoja. Hermanni, 3 A KOONNUT: SAARA MUSTAKALLIO KUVAT: EMMI MARTTINEN 14 Tampereen steinerkoulu

9 4 A -LUOKAN MUISTELOT KOULUVUODELTA Neljännellä luokalla oppilaat saivat tutustua omaan kotiseutuunsa ja sen historiaan. Omaan puheeseen ja kieleen sukelsimme Kalevalan vahvan ja juurevan kielen avulla, ja valmistimme Sammon ryöstöstä puolen tunnin esityksen, jossa kanteleet saivat myös helistä oppilaiden taitavien sormien mukaan. Äidinkielessä tutkimme lausetta Lausemaan hoviväkeen tutustumalla. Ykkösen tai kokonaisuuden sisälle pujahdimme perehtymällä murtolukujen maailmaan. Mökkikin alkoi nousta koulun pihalle heti koulun alettua. Eläinopin ihanuudet ja solmujen kiemurat eivät ehtineet mukaan tähän juttuun. OPPILAIDEN KIRJOITUKSISTA KOOTTUA (4 A) Neljäs luokka oli huomattavasti erilainen kuin muut, aiemmat luokat. Syksy alkoi mukavalla mökin rakennuksella. Rakensimme mökin koulun pihaan. Vesa ja Aarne auttoivat. Kaiken muun matikanjaksohässäkän päälle rupesimme rakentamaan mökkiä... Ihan kivaa! Joskus kun satoi, ei ollut niin kivaa. Koko syksyn ajan meillä oli ihana avustaja, Sari. Sari auttoi mökin rakentamisessa. Hän tuli Snellman-korkeakoulusta. Hän oli mukana myös Kalevala-näytöksessä. Neloset mökinrakennuspuuhissa. Mökin perustuksiin haudattiin aarrearkku. Syksyllä aloitimme harjoittelemaan Kalevalaa. Kalevala oli kivaa!. Teimme myös Kalevala-esityksen, josta tuli hieno! Kalevala-esitystä oli kiva tehdä. Kun se sitten esitettiin, niin se oli kyllä tosi hyvä, ja kaikki saivat olla ylpeitä. Syksyllä teimme Tampereen historiaa, jonka lopuksi lähdimme keskustaan luokkaretkelle. Kiersimme ympäri Tampereen keskustaa. Reissu oli tosi kiva, mutta reissun jälkeen jalkoihin koski ja päähän särki. Kävimme Tampereen keskustassa katsomassa vanhoja rakennuksia ja paikkoja, kuten Finlaysonin palatsi, Milavida ja Tammerkoski. Samalla kävimme Vapriikissa. Tampereen historia oli semi hyvä ja se kun mentiin kattoon jotain höyrykonetta. Käsitöissä teimme ristipistopenaalia. Ristipisto oli kivempaa kuin mikään aiempi käsityö. Kutominen ihan kivaa, virkkaaminen kivempaa, laukun tekeminen mitä?, mutta ristipisto: hymiö. Olin ristipistossa aika huono, mutta se oli silti kivaa. Matikassa harjoittelimme jakokulmaa ja murtolukuja. Olen oppinut paljon matikasta ja äidinkielestä. Neljäs luokka oli kiva. Vuosi on mennyt tosi nopeasti ja on kiva siirtyä 5. luokalle. Neljännellä luokalla rakensimme mökkiä, teimme Kalevala-näytelmää, lauloimme pronominirokkia ja opettelimme jakokulman (se oli kyl monimutkanen). Kivaa oli kuha teki kässää. Meidän luokka on: ällistyttävän odottamaton, sanoin kuvailtava, luotettava, tosi äänekäs, ystävällinen, tosi kiva, LOVE IT! 16 TEKSTI JA KOONTI: MARIANNE SÄDEKOSKI KUVAT: EMMI MARTTINEN 17

10 4 B HOKSAAMISIA JA OIVIA KÄTÖSIÄ Taitavat kätöset ahkerat oivat, paljon ne kaunista aikaan saa. Aamusta iltaan ne toimia voivat, valmiina toisia palvelemaan. Me olemme tehneet ristipistoja. Vaikeinta on ollut kun se on todella pitkä juttu. Kivointa on ollut se kun siinä täytyy keskittyä. Käsityöt on ehkä paras aine koulussa. Kyseinen runo on jo melkein neljän vuoden ajan aloittanut 4 B -luokan käsityötunnit. Vasta nyt neljännellä luokalla runon kohta oivista kätösistä on auennut toden teolla, sillä koko vuosi käsitöissä on ollut sukeltamista käsillä ajattelun maailmaan. Sana käsitellä, käsittää, ottaa kiinni käsillä (grasp, begripa, begreifen) viittaakin aitoon ymmärrykseen, jota edellyttää koskettaminen tai tarttuminen. Kolmannella luokalla erilaisten ristiinmenojen kanssa aloitettu työskentely avautuu nyt toisenlaisena. Aiemmin peilaukset esimerkiksi muotopiirustuksessa on tehty joko vaakatai pystysuunnassa. Nyt neljäsluokkalaiset saavat kokea ristipiston päätyön (esimerkiksi penaali, pienempi pussukka tai laukku) muodossa nelisymmetrian ja ristiinpeilauksen toteutuvan omassa työssään. Alkuhaasteiden tai -hankaluuksien jälkeen on ollut riemullista saada elää oppilaiden kanssa se, kuinka ajattelu on saanut uusia ulottuvuuksia ja valtaisa määrä hoksaamisia on tapahtunut! Opettajana on voinut riemuita steinerkoulun opetussuunnitelman viisaudesta. Tämä on juuri sitä, mitä lapset tässä vaiheessa tarvitsevat. Ja miten opetussuunnitelma antaakaan ravintoa heille ja heidän heräävälle ajattelulleen ja minuudelle; ristiinmenon ele liittyy ihmisen minuuskokemukseen. Haastavaa on myös ristipistojen tekeminen yksi kerrallaan, sillä se vaatii mukaansa tahdon elementin. Kädet siis kasvattavat! OPPILAIDEN AJATUKSIA RISTIPISTOISTA (4 B) Aluksi tuntui etten oppisi millään, mutta pian opin sen ja se oli hauskaa, mutta sitten tylsistyin siihen. Minun mielestä ristipistot ovat hauskoja ja helppoja. Ristipistoissa minusta oikeastaan mikään ei ole vaikeaa kun sen oppii. Aluksi minun oli aika vaikea tehdä suunnitelma, mutta vihdoin onnistuin siinä. Kun aloitin tekemään ristipistoja olin aika hidas, mutta kerta kerralta olen vain parantunut. En muista tällä hetkellä mitään erikoista tuntia, mutta oikeastaan kaikki tunnit ovat olleet kivoja. Ristipistot ovat ihan kivoja kun pääsee vauhtiin. En olisi koskaan edes uskonut pääseväni niin pitkälle kuin nyt olen. Ristipistojen tekeminen on ollut kivaa ja helppoja paitsi silloin kun on pitänyt tehdä niistä peilikuva. Ja on ollut kiva kun olen saanut tehdä äidille niistä syntymäpäivälahjan ja kun kaikki on oppinut tekemään niitä niin sitten opettaja on ehtinyt neuvoa myös minua. Oli kivaa kun saatiin tehdä penaali. Ristipistot ovat aika helppoja mutta niitä tekee helposti väärin. Helposti menee sekaisin mistä piti ensin pistää ja mistä sen jälkeen. Minä tykkään siitä että käsityötunnilla saa istua kaverin vieressä. Käsityö on aina ollut yksi lempiaineistani vaikka olen aika hidas. Ristipistot ovat kivoja ja niillä saa hyvin tehtyä kuvioita. Ristipistoissa oon tehny neulatyynyn, kirjanmerkin ja penaali on työn alla. Ristipistoissa pitää vain pistää oikea jalka, vasen käsi, oikea käsi ja vasen jalka. Käsityö on yksi minun lempiaineista. Teen myös kotona paljon käsitöitä. Myös äiti ja Veera tekee paljon käsitöitä ja ne on opettanut mua. Minä tein ristipistoista penaalin ja se on ihan helppoa. Aluksi en tajunnut ollenkaan, mutta sitten kun pääsee vauhtiin niin sitten voi vaan tehdä eikä tarvitse keskittyä niin paljon. Sitten kun saa vaihtaa väriä niin se tuntuu kivalta. Ristipistojen tekeminen on ollut ihan mukavaa hommaa. Ei kannata katsoa työn taakse. Näyttää sekavalta. Neulatyyny meni vähän pieleen koska siinä ne pistot meni ihan miten sattui. Muuten kaikki meni hyvin. Ihan ensimmäisellä tunnilla en ymmärtänyt yhtään mitään mitä taululle näytettiin, että mihin väleihin mitä pistoja tulee mutta sitten tajusin ja aloitin ensimmäisen ruudun ja siitä sitten peilikuvan. Ristipistot ovat helppoja ja hitaita tehdä. Niitten ääressä tylsistyy helposti jos ei ole kaveria jonka kanssa jutella. Alussa kun mä vasta alotin tekemään koulussa ristipistoja niin se tuntui tosi vaikealta mutta sitten kun mä olin tehnyt neulatyynyn niin se alkoi jo sujua. Myöhemmin aloitin tekemään penaalia ja sitä mä osasin jo paremmin. Tehtiin neulatyyny. Se oli kivaa. Tehtiin myös penaali tai laukku. Mä teen penaalia. On kivaa tehä penaalia. Olen tekemässä penaalia. Olen tehnyt neulatyynyn. Silloin penaalin alussa olin tehnyt pari riviä ja jouduin purkaan. Mun mielestä ristipistot on helppoja muttei silti aina ole ollut sellainen tunti jolloin tulisi kauheesti mitään aikaseks. Harvoin on kuitenkaan ollut tunteja jolloin ei tulisi mitään. Kaikista vaikein neliö on ollut kolmas koska sitä tehdessä täytyy katsoa peilikuvana. Mutta pian teksti: työni Sanna on Heikkinen, valmis. 4 B:n opettaja 18 TEKSTI JA KOONTI: SANNA HEIKKINEN, KUVA: EMMI MARTTINEN 19

11 HYPPY UUTEEN LUOKKAAN DRAAMAN KEINOIN Lapseni vaihtoivat pitkän jonotuksen päätteeksi peruskoulusta Tampereen steinerkouluun syksyllä 3.- ja 5.-luokille. Kolmannelle siirtyjä olikin päässyt jo keväällä tutustumaan luokkaan ja uusiin kavereihin, joten siirtymä ei ollut ihan niin shokeeraava. Mutta viidesluokkalainen hyppäsi kyytiin aika vauhdissa, koska luokalle mahtuminen selvisi vasta viimeisenä kesälomapäivänä. Viidennen luokan syksy alkoikin sitten näytelmällä: Lintu Sinisen harjoitukset aloitettiin jo melko pian kesäloma-pöllämystyksestä toettua, ja se olikin todella mahtava tapa päästä sisään luokkaan vähän kuin takaoven kautta! Alkuun tietysti jännitti ihan mahdottomasti, takana oli kuitenkin monta vuotta vanhan porukan ja tutun koulun kanssa, nyt edessä oli kaikki uutta. Opettaja ja luokkahuone oli nähty kertaalleen, yksi luokkakaveri oli tullut tutuksi harrastuksen parissa aiemmin, mutta muuten käytännössä kaikki oli erilaista ja ihmeellistä aina pedagogiikkaa myöten. Näytelmän myötä oma jännitys muutti kuitenkin muotoaan porukan yhteiseksi jännittämiseksi, kun ensin mietittiin porukalla, mikä näytelmä on, ja sitten alettiinkin jännittää roolijakoja. Näytelmäharjoituksissa kaikki myös pääsivät uudella tavalla käsiksi oman luokan persoonallisuuksiin ja ehkä totutut vahvuudet ja heikkoudet kääntyivätkin vähän eri sivuille, mikä teki maaperän otolliseksi myös uusille oppilaille päästä porukoihin. Näytelmää tehdessä oppi luokkakavereiden nimet helposti, vaikka vuorosanoja tankatessa ei aina pystynytkään keskittymään muiden suorituksiin. Kuitenkin yhteishenki ja tsemppaus kasvoi lasten keskuudessa mahtavaksi ja pukkarissa olikin hieno fiilis, joka varmasti yhdisti uudetkin tulokkaat helpommin osaksi luokkaa, kuin pelkät välituntijutustelut. Uusi koulu onkin osoittautunut kaikilta osin juuri toivotunlaiseksi; pedagogiikka on sopivasti erilaista ja oppimiseen innostavampaa ja keskinäinen kilpailutus loistaa poissaolollaan. Omien lasteni puolesta voin olla vain onnellinen; he ovat nyt päässeet ympäristöön, joka vahvistaa herkkyyttä, herättelee uteliaisuutta ja altistaa oppimiselle ilon kautta. Onneksi uskalsimme ottaa tämän hypyn uuteen! YRITYSKYLÄ TEKSTI JA KUVAT: KATA KORHONEN KUTOSTEN OMA YHTEISKUNTA 20 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

12 MOLEMMAT KUUDESLUOKKAMME vierailivat kevään aikana YRITYSKYLÄSSÄ. Yrityskylä koostuu opettajien koulutuksesta ja kymmenestä oppitunnista sekä vierailusta Yrityskyläoppimisympäristöön. Oppimisympäristö on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Opettajalle toimitetaan etukäteen lista yrityksistä ja ammateista, joissa oppilaat työskentelevät Yrityskylä-päivän aikana. Opettajan tehtävänä on toimia työnantajana ja valita sopiva oppilas kuhunkin ammattiin työhakemusten ja -haastatteluiden perusteella. Olin töissä Kahvilassa kolmen luokkatoverini kanssa. Ensiksi pidettiin henkilökuntakokous. Meille annettiin kaulanauhat, joissa luki työaikataulumme. Työaikana olin suurimman osan ajasta kassalla. Kun tuli vapaavuoro, kävin äänestämässä, hakemassa pankkikortin ja vierailin muissa yrityksissä. Päivä oli vauhdikas ja kiva! Cilla 6 A -LUOKKA YRITYSKYLÄSSÄ Minä olin Ylellä toimittajana. Minun työtehtäviini kuului tehdä radio- ja tv-lähetyksiä, haastatella muiden työpaikkojen työntekijöitä, kuvata klippejä ja vähän muutakin. Meillä oli useampi työvuoro ja kaksi vapaavuoroa. Vapaavuorolla sai käydä hakemassa pankista pankkikortin itselleen. Sai käydä syömässä kahvilassa, lähettää postia ja käydä ostoksilla S-marketissa. Haastavaa Yrityskylässä oli saada oma yritys toimimaan, ja tehdä radiolähetys nauramatta. Hilkka Olin rakennusmestarina Pohjola Rakennuksella. Meidän yrityksen piti rakentaa pienoismalli, maksaa laskuja, ostaa tontti jne. Työvuorollani kävin ostamassa Kaupungintalolta tontin, hakemassa rakennusluvan ja siihen vielä pormestarin allekirjoituksen. Sitten aloin rakentamaan pienoismallia Postin toimistoksi. Kun se oli valmis, lähdin toimitusjohtajan kanssa myymään sitä Postille. Mutta Posti tuotti meille pettymyksen, kun se ei voinut ostaa sitä varojen puutteessa. Yrityskylässä oli kivaa! Pieta Kävimme luokan kanssa Yrityskylässä. Meillä oli työpaikkavaihtoehtoina Metsänhoitoyhdistys, Pohjola Rakennus, Kaupungintalo, Yle ja Kahvila. Valmistauduimme etukäteen tekemällä tehtäviä harjoituskirjasta. Opimme esim. tekemään työhakemuksen. Minä olin töissä uutispäällikkönä Yleisradiossa. Meillä oli oma ohjaaja, joka auttoi meitä pääsemään vauhtiin. Kirjoitimme työsopimukset ja työpäivä alkoi. Ensimmäisellä työvuorolla opettelimme käyttämään äänityslaitteita. Vapaavuorollani kävin syömässä koululounaan ja kävin katsomassa muita yrityksiä. Toisella työvuorolla opettelin editoimaan ja kävin maksamassa laskuja. Kolmannella työvuorolla kävimme haastattelemassa muiden yritysten työntekijöitä. Viimeisellä työvuorolla teimme radiolähetystä. Lopuksi kävimme hakemassa Ylelle kuuluvat verorahat. Sitten siivosimme työpaikan ja lähdimme kotiin. Nikke Oli kivaa kun opettaja kertoi, että menemme Yrityskylään. Olin töissä Metsänhoitoyhdistyksessä, metsänhoitopäällikkönä. Aluksi oli kaikkien kanssa yhteinen kokous ja sitten saatiin mennä omiin yrityksiin. Oli hauskaa, kun saimme tabletit, jossa oli kaikkien omat tehtävät. Meillä oli kaksi vapaavuoroa. Ensimmäisellä vapaavuorolla käytiin hakemassa oma pankkikortti, ja sai käydä myös kahvilassa ja muissa yrityksissä. Kun Yrityskylä-päivä loppui tuntui siltä, että olisin halunnut olla siellä vielä pidempään. Päivä oli erittäin hauska ja mielenkiintoinen. Viena Olin johtajana Pohjola Rakennuksella. Työtehtäviini kuului hakea pankista lainaa, neuvotella toisten yritysten johtajien kanssa, maksaa palkkoja ja laskuja, pitää kokouksia ja auttaa työntekijöitäni. Päivä oli kiireinen mutta hauska ja opettavainen. Opin paljon työelämästä. Nooa Olimme suunnitelleet Yrityskylä-päivää jo viidenneltä luokalta asti. Nyt kuudennella pääsimme vihdoin toteuttamaan sitä. Saimme Yrityskylä-vihkot, joissa oli erilaisia tehtäviä. Meidän piti esim. tehdä työhakemus. Saimme hakea kolmea ammattia. Meille tehtiin myös työhaastattelut. Minä pääsin pormestariksi! Sitten koitti päivä, jolloin pääsimme Yrityskylään. Minä pidin puheen, jossa toivotin kaikki tervetulleiksi. Sitten alkoivat työt. Minun työtehtäviini kuului hakea lainaa pankista, tehdä sähkösopimus ja ostaa kouluun tuoleja ja pulpetteja. Vapaa-aikanani kävin S-marketissa ja Ylellä haastattelussa. Autoin myös äänestyskopissa. Päivän lopussa pidin vielä pienen puheen. Päivä oli mielestäni hyvin mukava. Emma 22 Yrityskylässä oli hauskaa, mutta siellä oli myös haastavia työtehtäviä. Aluksi kaikki johtajat pitivät puheen, jossa kertoivat yrityksen nimen ja työntekijöiden tehtävät. Kahvilassa oli koko ajan kiire. Pyyhimme pöytiä, autoimme asiakkaita, maksoimme laskuja ja keitimme kahvia. Meri-Kukka KOONTI: AULIKKI SILVENNOINEN JA EMMI MARTTINEN KUVAT: EMMI MARTTINEN 23

13 Lukion tyttöjen edustajat: Nelli-Noora Vuorinen, Viivi Vilén, Maria Mäkelä, Alina Nissinen, Oona Huura ja Emmiina Jokinen. AAMULEHDEN VIESTIKARNEVAALIT järjestettiin jo viidettäkymmenettä kertaa. Koulumme lähti karnevaaleille tuttuun tapaan. Karnevaalit ovat leikkimielinen juoksutapahtuma, jossa kilpaillaan niin juoksussa kuin pukeutumisessa. Yhtenä juoksukilpailuna oli sukkulajuoksu, johon osallistuimme tyttöjen ja poikien kilpailussa. Vaikka tällä kertaa jäimme ilman mitalia, se ei ole viestikarnevaalien tärkein tavoite. Tärkeintä tapahtumassa ovat hauskanpito ja hyvä mieli. Hauskanpidossa ja hyvässä mielessä onnistuimme erittäin hyvin: kaikki olivat ilolla juhlimassa viestikarnevaalien 50-vuotisjuhlia. On ilo huomata, että tämänkaltaiset tapahtumat ovat saaneet tällaiset puitteet. TEKSTI: NIKLAS GUMMERUS, KUVAT: JENNI LAMBERG VIESTIKARNEVAALIT 2015 Yläasteen tyttöjen edustajat: Aino Pihlapuro, Alina Nissinen, Oona Huura, Helmi Kaihlanen, Meri Kauhaniemi ja Kukka Lindqvist. Lukion poikien edustajat: Verneri Hiltunen, Paavo Hyörinen, Niklas Gummerus, Teemu Viita, Aapo Laukkanen ja Oskari Vähälä. 24 Yläasteen poikien edustajat: Aarni Hytönen, Antti Jalonen, Kristian Hatakka, Olli Halme, Miska Rissanen ja Juhani Koskinen. Tampereen steinerkoulu

14 HUHTIKUU EUKKAKUU? Huhtikuun alku toi mukanaan kaksi hienoa eurytmiatapahtumaa. Tai itseasiassa kolme, joista viimeinen, Septime Ensemblen esitys Murtunut elämänpuu, oli kirjoittamisen hetkellä vielä toteutumatta. Ensiksi saapui kouluumme Viron Viljandin pienen 62-oppilaisen koulun luokkalaisten eurytmiaryhmä. Suuri hiljaisuus laskeutui katsomoon eestiläisten aloittaessa ohjelmansa. Niin hienoa, sulavaa ja henkeäsalpaavan kaunista koululaiseurytmiaa ei kovin usein näe. Oli todella harmi, ettemme osanneet järjestää vanhemmillekin tilaisuutta nauttia siitä. Ohjelma kulki Bachista Liztin ja Straussin kautta Pärtin musiikkiin. Koulun neljä urheaa poikaa esittivät Toreadorin laulun kaksilla sauvoilla ja se oli yksi, mikä useimmille meidän koululaisille jäi värikkäimmin mieleen. Ja tietenkin kaikkien kappaleitten upeat koreografiat ja esittäijen taitavuus. Pärtin Für Alinan viimeisten sävelien sammuessa jäi ihmeen virkistynyt ja sielullisesti ravittu olo. Ja niinpä toivotettiin eestiläiset oppilaat tervetulleeksi milloin vaan uudestaan. Seuraavana päivänä oli meidän koulun oppilaitten vuoro esittää, ja niin A- kuin B-puolelta saatiin nähdä koko pitkä kaari esityksiä ykkösestä ysiin, hienoja koululaisesityksiä kaikki. Etelänaapurimme kehuivat lämmintä tunnelmaa, joka vallitsi kaikkien esityksien ajan. Tämän tapainen katselmus tai kavalkadi oli ensimmäinen lajissaan meidän koululla, muttei ole mitenkään vieras steinerkouluissa muualla Suomessa, Virossa ja missä vain sukulaiskoulujamme löytyy. Siitä on hyvä lähteä kasvattamaan vuotuista perinnettä joka keväälle. Näkevätpähän toisetkin, mitä eurytmiatunneilla missäkin ikävaiheessa puuhataan. TEKSTI: LIISA SARASIN 26 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

15 YSTÄVÄNPÄIVÄN KARNEVAALIT KOULULLAMME Koulun a-puoli, sali ja Timjami täyttyivät musiikista, tanssista ja iloisesta meiningistä ystävänpäivänä 14. helmikuuta, kun Taidekoulu Tuulikello ja 1 A -luokka järjestivät yhdessä avoimen ja maksuttoman eläimellisen karnevaalipäivän. Sisään tultiin elävän lattarimusiikin soidessa, ja Timjamissa kaikki saivat hauskan eläinmaskin tai naamarin, joita ensimmäisen luokan vanhemmat olivat taidokkaasti tehneet. Vanhemmat antoivat myös ohjeita ja välineitä omien rytmisoittimien tekoon. Moni oli jo valmiiksi pukeutunut joksikin eläinhahmoksi. Seuraavaksi kaikki siirtyivät musiikki- ja taidepajoihin, joita oli yhteensä seitsemän erilaista: draama, taitotemppu, rummutus, jousisoittimet, kitarat, puhaltimet ja muskari. Kaikkiin riitti yllin kyllin väkeä, sillä osallistujia oli Puolen päivän aikaan kokoonnuttiin yhteiseen karnevaalikulkueeseen, joka eteni tanssien elävän musiikin tahdissa ympäri koulua. Sambakulkuetta veti tanssinopettaja Riikka Hietakorpi, ja soittajat antoivat rytmien kaikua. Timjamissa jatkettiin tanssia ja laulettiin kaksi sambakappaletta orkesterin säestyksellä. Aikamoinen tunnelma, kuin Riossa! LIIKEMERKKI VIIVI KESKISEN KYNÄSTÄ 8 A -luokan oppilas Viivi Keskinen osallistui ansiokkaasti Tampereen steinerkoulun uuden logon suunnitteluun syksyllä Mika Kunnasvaaran luokan oppilaat piirsivät koulun viestintäryhmälle omia logoideoitaan. Logon liikemerkki työstettiinkin mainostoimistossa Viivin piirtämän kuvion pohjalta. Liikemerkki edustaa steinerpedagogisen arvopohjan kolmijakoja: kauneus, totuus, hyvyys ja tahto, tunne, ajattelu. Merkin väritys pohjautuu uuteen visuaaliseen ilmeeseen, ja merkin muodossa eteenpäin vievää liikettä. Viivi palkittiin ideastaan 150 euron stipendillä ja diplomilla. Nälkähän siinä tuli, mutta ei hätää, vanhemmat olivat valmistaneet maittavan lounaan kahveineen kaikille. Lopuksi rauhoituttiin Aurorasaliin kuulemaan Tuulikellon oppilaiden kaunista soittoa. Vierailijoilta tuli kovasti kiitosta tapahtumasta, ja uskoaksemme koulu sai lähiseudun ihmisistä monta uutta ystävää ja ehkä tulevaa oppilastakin. Yhteistyö 1 A -luokan vanhempien kanssa kanssa sujui kuin tanssi koko projektin ajan. TEKSTI: VESA SÄDEKOSKI, TAIDEKOULU TUULIKELLO KUVAT: VESA SÄDEKOSKI JA ANNA RANKI Viivin piirtämä logoidea. TEKSTI JA KUVA: EMMI MARTTINEN 28 Tampereen steinerkoulu

16 KOULURUOKAMUISTOJA VUOSIEN TAKAA Kanaviilokkia, peltiset juomamukit Timjamin henkilökunta innostui kertaamaan omien kouluvuosiensa ruokamuistoja. Eri-ikäisillä mahtuu mukaan monenlaisia kokemuksia. Koulujakin on käyty akselilla Tampere Nokia Valkeakoski Vesilahti Kotka. Lautanen oli syötävä tyhjäksi ja kuri oli kova; ruokasalissa ei pelleilty eikä metelöity, muistelevat meistä useimmat. Ala-asteella pöydästä poistuttiin yhtä aikaa vasta sitten kun kaikki olivat ruokailleet. Ruokalajärjestäjät huolehtivat pöytien siisteydestä. Keittiöhenkilökunta annosteli ruuan, ja pienemmän annoksen sai pyynnöstä, jos ruoka ei ollut oma suosikki. Annoskokoa ei kuitenkaan saanut ylittää herkkuruuissa, esim. kalapuikoissa tai pinaattilätyissä. Pääasiassa tarjolla oli vain yksi vaihtoehto, ja puuropäiviä oli melko usein. Monet meistä ovat syöneet kouluruokansa muovilautasilta ja nauttineet juomansa peltimukeista. Pienemmissä kouluissa ruoka-astiat kiersivät pöydissä ja niistä otettiin oma annos. Herkkuruokinamme on jäänyt mieleen puuro ja kiisseli, jauhelihakastike, pinaattilätyt, kalapuikot, jauheliha-perunasoselaatikko, makaronilaatikko, hernekeitto ja pannari. Mielipiteitä jakoivat veriohukaiset ja mustamakkara. Joillekin puurot olivat herkkua, toisille ikävä muisto kouluruuasta. Salaatit olivat kouluaikoinamme melko yksinkertaisia, lähinnä porkkanaraastetta ja kaalia. Ei-suosikkiruuiksi omilta kouluvuosiltamme totesimme kesäkeiton, tillilihan ja kumiperunat. Yhdestä suusta totesimme kuitenkin, että kouluruoka oli hyvää ja sitä arvostettiin. Muutokset ovat kuitenkin olleet melkoisia verrattuna nykypäivään ja Timjamin tarjontaan verrattuna: emme osanneet haaveillakaan noutopöydästä, eri ruokavaihtoehdoista, pehmeästä leivästä tai vaihtelevasta salaattipöydästä. Tervetuloa Timjamiin keräämään omia kouluruokamuistoja! TEKSTI: MERJA JOKINIEMI Timjamin väki osaa hassuttelun jalon taidon, tässä juhlitaan halloweenia. PIPPURIPORUKOISSA VAIKUTAT KOULURUOKAILUUN Koulussamme kokoontuu kaksi ryhmää, joissa voit olla mukana keskustelemassa ja vaikuttamassa kouluruokailuun. Alkuperäinen Pippuriryhmä perustettiin vuonna 2010 koulun, oppilaiden, vanhempien ja osuuskunnan yhteistyöfoorumiksi. Tämän ryhmän kokoontumiset on päätetty siirtää vuosittain kouluyhdistyksen vuosikokouksen yhteyteen. Toki kokoonnumme useammin, jos tarvetta on. Tänä vuonna perustettiin rinnalle Pippurirouhe, jossa on tarkoitus tuoda vielä voimakkaammin oppilaiden ääntä kuuluviin. Opiskelija- ja oppilaskunnista onkin ollut mukana hieno edustus, ja yhteistyö on lähtenyt mukavasti alkuun. Molemmat ryhmät jatkavat myös ensi syksynä. Lisää toiminnasta voit lukea koulun nettisivuilta. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! TEKSTI: MERJA JOKINIEMI HALLOWEENKUVA: TATU VISURI MUUT KUVAT: TIMJAMI 30 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

17 TAKANA 16 VUOTTA STEINERKOULUN VANHEMPANA VUODEN TYÖPAIKKAKOULUTTAJA SEIJA SALO Tredun oppisopimuskeskus palkitsi vuoden 2015 työpaikkakouluttajan, työnantajan ja yrittäjän ohjaajan Tampere-talossa. Vuoden 2015 työpaikkakouluttajana palkittiin Seija Salo Tampereen steinerkoulusta. Seija on ollut vastuullisesti ja tavoitteellisesti edistämässä oppisopimuskoulutusta. Työpaikan oppimisympäristöä on hyödynnetty ja kehitetty suunnitelmallisesti. Voin välittää osaamistani ja motivoida opiskelijoita. Perehdyttää ja hyödyntää heille omia kokemuksiani. Olen saanut uutta näkökulmaa työhöni, kertoo palkittu työpaikkakouluttaja Seija Salo parhaista kokemuksistaan työpaikkakouluttajana. Seija mainitsee myös oman asiantuntijuuden kehittyvän tässä haastavassa, mutta antoisassa työssä. KAISA LUHTALA, TREDU Kuvassa vasemmalta Toni Saarela, Seija Salo ja Irmeli Jokilampi Nuoremman tyttäremme kirjoitettua ylioppilaaksi tänä keväänä ja tiemme päättyessä koulun vanhempina mieleen nousee rikas kirjo muistoja tältä ajalta. Tahtoa vaativa ponnistus meille oli 46 kilometrin koulumatkan järjestelyt Orivedeltä. Voisi sanoa, että se kuitenkin kannatti kuin kahden tunnin tunturille nousu puolen tunnin elämyksen vuoksi, koska tyttäremme koulua arvostivat. Meille vanhemmille on ollut rikastuttava ja opettava kokemus seurata luokan oppilaiden huimaa kehitystä puuhakkaista ekaluokkalaisista omaa tietään harkiten tähyileviksi ylioppilaiksi. Alkuvuosien aktiivinen yhteydenpito koulun ja kodin välillä harventui lukioluokille tultaessa, kun nuoret ottivat yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan. Tämän ansiosta oli mahdollista panostaa enemmän koulun kantamiseen muun muassa Polkuja laatuun -työryhmässä. Yhteiskunnan esittämien velvoitteiden ja oppilaiden tarpeiden muuttuessa nopeassa tahdissa, on tärkeää, että pedagogiikka ja koulun organisaatio pysyvät kehityksessä mukana. Tällöin tulee tiedostaa, mistä lähteistä ammennetaan. Steinerpedagogiikka oli syntyessään edelläkävijä monessa asiassa. Se huomioi jo silloin lapsen fyysisvitaaliset, sielulliset ja sosiaaliset kehitysedellytykset, rytmin, liikunnan ja taiteen vaikutukset oppimisprosesseissa jne. Se oli mahdollista, koska pedagogiikka kysyi, mitkä voimat vaikuttavat aistein havaittavien ilmiöiden takana. Steinerkoulun opetussuunnitelma on aina ollut koulun opettajien tekemä ja jokaisen opettajan itsenäisesti oppilaidensa tarpeita vastaavasti soveltama, mutta yleiset opetussuunnitelmavaatimukset tekevät tästä yhä vaativampaa. Koulua koskevien pykälien ja määräysten lisääntyessä, tarvitsee koulu vastaavasti enemmän kantavia voimia, vanhempien ja muiden koulua tukevien ihmisten taholta. Talouden puolella näitä ovat kaikki varainhankintatapahtumat, mutta myös tukimaksujen suorittaminen, jotta koulu tulevaisuudessakin voisi toteuttaa lapsen kehitystarpeita kokonaisvaltaisesti huomioivaa steinerpedagogiikkaa. Tasapainoiselle kehitykselle taide- ja liikunta-aineet ovat välttämättömyys, mutta ne jäävät päätöksissä helposti marginaaliin tiedon hankkimista korostettaessa. Saimme näiden 16 vuoden aikana seurata koulun tilaisuuksissa niin musiikin, draaman kuin kuvataiteen huippusuorituksia! Näiden soisi tulevaisuudessakin siivittävän oppilaiden kouluelämää. On ilo katsella oppilaiden virtaa koulun käytävillä ja nähdä itsensä näköisiä persoonallisuuksia. Haluaisimmekin sanoa teille: arvostakaa itseänne juuri sellaisena kuin olette kaikkein parhaana lähtökohtana sille, miksi elämässänne tahdotte tulla. Arvostakaa samalla tavalla myös toisianne, sillä erilaisuus on rikkautta ja vain yhdessä toimien syntyy huipputason juttuja. Aurinkoista ja voimia antavaa kesää toivottaen, LISEL JA FELIX FRISCHKNECHT 32 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

18 STEINERKOULUN JOULUTAPAHTUMA Vanhempainyhdistys järjesti joulutapahtuman tänä vuonna yhteistyössä Taidekoulu Tuulikellon kanssa. Tuulikellon opettajat ja opiskelijat soittivat joululauluja ruokasalissa, ja heiltä sai myös tilata toivelauluja esitettäväksi. Sen jälkeen musiikkiluokassa oli oppilasesityksiä, ja koko joulutapahtuma päättyi Taidekoulu Tuulikellon konserttiin. Elävä musiikki loi tapahtumaan jouluisen ja lämpimän tunnelman. Luokat olivat tänä vuonna valinneet itselleen vastuualueen tapahtuman järjestelyistä. Vastuualueita jaettiin myös useamman luokan kesken. Tämä tuntui olevan toimiva ja selkeä systeemi. Lisäksi jokainen luokka sai halutessaan järjestää tapahtumassa oman luokan varainhankintana jouluista ohjelmaa. Luokissa oli askartelua, valokuvausta ja hyvän olon hoitoja. Lisäksi luokat ja talon ulkopuoliset ihmiset osallistuivat perinteisiin joulumyyjäisiin. Tukioppilaat järjestivät lapsille pipareiden leivontaa. Koulun oppilaat olivat mukana talkoissa, myyjinä kahvilassa ja joulumyyjäisissä sekä esiintymässä konsertissa. Tapahtuma keräsi koululle hyvin väkeä. Some-markkinointi toimi hyvin. Julisteet ja maalatut mainoskyltit olivat itsessään jo taideteoksia. Ihmiset tutustuivat toisiinsa yhdessä tekemisen kautta. Tällaiset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteyttä eri toimijoiden välillä. Kiitos kaikille osallistujille lämminhenkisesetä tapahtumasta. TEKSTI: MIRKA WEIMER KUVAT: AARNE NORBERG JA EMMI MARTTINEN 34 Tampereen steinerkoulu

19 YK-KOULU Retkemme YK:n Suomen 60-vuotisen jäsenyyden kunniaksi järjestettyyn juhlaan onnistui hienosti. Juhla Finlandia-talossa oli arvokas ja sitä seurasi vierasta. Olimme onnekkaita, sillä kunnia jaettiin Suomen kouluista vain 300 vieraalle ja meidän kouluamme edusti 20 opiskelijaa ja 2 opettajaa. Turvallisuusjärjestelyt olivat odotetut eli kuljimme turvatarkastuksen läpi ennen kuin pääsimme sisälle juhla-alueelle. Opiskelijamme edustivat kouluamme maineikkaasti, hienolla käytöksellä ja pukeutumisella. Englannin kielen taidot karttuivat varmasti kolmituntisen juhlan aikana. Tapahtumaa emännöi toimittaja Rita Strömmer. Juhlan pääpuhujana oli YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Lisäksi puheenvuoron saivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä, ulkoministeri Timo Soini, ministeri Elisabeth Rehn sekä eduskunnan puhemies Maria Lohela. Lisäksi tilaisuudessa haastateltiin myös YK:n entisiä suurlähettiläitä Klaus Törnuddia ja Marjatta Rasia sekä kuultiin Verifinin johtajaa Paula Vannista, jolla on ollut merkittävä rooli kemikaalisten aseiden torjunnassa Syyriassa. Marja-Riitta Ketola ja Pekka Kariniemi kertoivat upeasta vesija sanitaatioprojektistaan, UniWashista Ugandassa. Juhlapuheita säväyttivät musiikkiesitykset. Juhlan avasi Tapiolan nuoret sinfonikot Jorman Panulan johdolla esittäen Jean Sibeliuksen Andante Festivon. Myöhemmin saimme kuulla kappaleen Taivas on sininen ja valkoinen. Sen esitti muusikko Ninni Poijärvi yhdessä udluuttua soittavan syyrialaisen turvapaikanhakijan Ali Al-Abbasin kanssa. Ninni Poijärvi on saanut positiivista huomiota perustettuaan Facebookiin soitinkeräysryhmän, jonka tarkoitus on hankkia soittimia pakolaisina Suomeen tulleille ammattimuusikoille. Viimeinen musiikkiesitys oli viittomakielellä esitetty kappale nimeltä Fighting, jonka esitti kuuro rapartisti Signmark. Signmark tuo esiin vammaisten ihmisoikeuksia kansainvälisillä foorumeilla ulkoministeriön erityisedustajana. Yleisön joukossa oli paljon merkkihenkilöitä, joista esimerkinä presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari. Myös Pekka Haavisto pääsi hymyilemään kanssamme yhteispotrettiin. Päivä oli täynnä tärkeää sanomaa ja mielestäni oli erityisen hienoa, että sinne kutsuttiin myös nuoria, sillä he ovat tulevaisuuden vastuunkantajia! Lopuksi haluan välittää vieressä istuneen rouvan, YK:n edustajan, terveiset nuorille: Lukekaa vieraita kieliä! Laaja kielitaito on maailmalla ehkä tärkeämpää kuin mikään muu. TEKSTI JA KUVAT: EIJA HEIKKALA 36 Tampereen steinerkoulu Tampereen steinerkoulu

20 PÄÄTTÖTYÖT KEVÄÄLLÄ 2016 LUKUVUODEN YLIOPPILAAT TEKIJÄ Jokinen Emmiina Lehto Joakim Mikkola Viivi Neuvonen Kari Parviola Rosa Patamaa Tiia-Riina Raunio Pessi Salmela Artturi Sundberg Jesse Syvänen Roman Tapper Johanna Valkama Romeo Vänni Vili TYÖ Ilma-akrobatiaesitys liinoilla Sähkökitaran kunnostus Sarjakuva tietokoneella Tutkielma ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Kirja omista piirustuksista Kortti kaikille juhlille ja korttien historiasta Tietokoneen rakennus Kasvihuone Suomalaisuuteen liittyviä valokuvia ja runoja Valokuvamatka New Yorkin ruokakulttuuriin Koulun esite englanniksi, ruotsiksi ja japaniksi 12. luokan näytelmän ohjaus: Hiirenloukku Cosplay-hahmon asusteet Syksy 2015 Dahlstedt Henrik Koskinen Joonatan Rohani Sara Kevät 2016 Frischknecht Judith Harjunheimo Freja Hursti Annika Jaatinen Minttu Kaijalainen Anna Kalliokoski Sampo Keski-Panula Helka Kurvinen Henri-Jussi Lehto Josefiina Mölkänen Nita Mörö Leo Palo Joonas Rusanen Voitto Sandison Sem Sankala Elias Seppo Ona Suuronen Milka Urpo Io Uusi-Rajasalo Arttu Valtonen Viivi Virtanen Maija Visuri Antti Sekä syys- että kevätlukukaudella oli lisäksi yksi ylioppilas, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen. 38 Tampereen steinerkoulu

21 LUKUVUOSI Syyslukukausi Syysloma vko 42 eli Kevätlukukausi Talviloma vko 9 eli Lisäksi kaksi koululauantaita, joista toinen on kaikille yhteinen la (adventtijuhla). Tampereen steinerkoulu Muotialantie 79 81, Tampere info@tampereensteinerkoulu.fi