KARJASILLAN LUKION. Opinto-opas

Transkriptio

1 KARJASILLAN LUKION Opinto-opas

2 Hyvä Karjasillan lukion opiskelija! Kädessäsi on Karjasillan lukion viimeinen opinto-opas. Se on tehty helpottamaan Sinun opiskeluasi lukiossamme. Tähän opinto-oppaaseen on koottu tarpeellista tietoa, josta on Sinulle hyötyä lukiotaipaleellasi. Oppaassa on tietoa opiskelusta lukiossa, keskeisiä opintososiaalisia asioita, tärkeitä päivämääriä ja henkilökunnan yhteystietoja. On tärkeää, että tutustut oppaan sisältöön huolellisesti ja annat sen myös huoltajillesi tutustuttavaksi. Toivotan Sinulle opiskeluintoa, onnea ja menestystä alkaneelle Karjasillan lukion viimeiselle lukuvuodelle. Keijo Juppi rehtori KARJASILLAN LUKION YHTEYSTIEDOT: Osoite: Karjasillan lukio Lintulammentie Oulu Puhelimet: rehtori Opinto-ohjaaja Kanslia Opettajainhuone Terveydenhoitaja Virastomestari , Kiinteistönhoitaja it: rehtori opinto-ohjaaja koulusihteeri opettajat [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]

3 Sisältö 1. OPISKELU LUKIOSSA OPISKELUOHJEITA Opinto-ohjelman laatiminen ja kurssien suorittaminen Itsenäinen opiskelu Poissaolot ja myöhästyminen Opintojen keskeyttäminen ja lukiosta eroaminen OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT v ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi YLIOPPILASKIRJOITUKSET Rakenne Tutkinnon suorittaminen Koepäivät lv YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Lukioiden keskinäinen yhteistyö lv Lukioiden ja Oulun seudun ammattiopiston yhteistyö lv OPPILAANOHJAUS Opinto-ohjaus Ryhmänohjaus OPINTOSOSIAALISET ASIAT Lukio-opiskelun kustannukset Opiskelijahuolto KOULUN HENKILÖKUNTA Opetushenkilöstö Muu henkilökunta Opetustoimen johto AIKATAULUJA OPPILASKUNTA KOULURUOKAILU KIRJASTON JA ATK-LUOKAN KÄYTTÖ KARJASILLAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Karjasillan lukion työajat lv Kurssijärjestys lv 13-14

4 1 1. OPISKELU LUKIOSSA Valtioneuvoston päätöksen mukainen tuntijako on jokaisen lukion tuntijaon perustana. Valtakunnallinen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä pakolliset kurssit syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet Peruskoulun ala-asteelta alkanut yhteinen kieli (A-kieli) 6 2 Peruskoulun yläasteelta alkanut yhteinen kieli (B-kieli) 5 2 Muut kielet 16 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieto Biologia 2 3 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Katsomusaineet Uskonto/elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taideaineet Musiikki Kuvataide Liikunta 2 3 Terveystieto 1 2 Oppilaanohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit, vähintään 10 Soveltavat kurssit Opiskelijan valinnan mukaan Kursseja yhteensä vähintään 75

5 2 Tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana yhteistyössä kotien kanssa. (LL 629/98 2 ) Luokattomuus Luokattomassa lukiossa ei ole luokkia vaan opetusryhmiä. Jokainen opiskelija etenee omaa tahtiaan opinto-ohjelmansa mukaisesti, jolloin opettaja voi kursseittain vaihtua, samoin ryhmän opiskelijat. Lukion voi suorittaa 2 4 vuodessa riippuen opiskelijan kurssivalinnoista. Rehtorin erityisellä päätöksellä erittäin painavista syistä opiskeluaikaa voidaan pidentää viiteen vuoteen. Opinto-ohjelma Jokainen opiskelija laatii oman lukio-opiskelua koskevan kokonaissuunnitelman, opintoohjelman, jonka mukaisesti hän suorittaa lukio-opinnot. Opinto-ohjelmaa voidaan tarkistaa opintojen kuluessa. Muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suoritettuja kursseja voidaan hyväksyä lukion kursseiksi. Jaksot Lukion lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jokaisella jaksolla on oma lukujärjestyksensä, jolloin opiskelijan työmäärä vaihtelee jaksoittain hänen opinto-ohjelmansa mukaan. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon. Kurssitarjotin Lukujärjestys on jokaisella jaksolla erilainen. Kurssitarjottimen perusteella opiskelija laatii itselleen sopivan opiskeluohjelman, jota hän toteuttaa ko. lukuvuonna. Kurssitarjotin laaditaan kerralla koko lukuvuodeksi. Kurssit Kunkin oppiaineen kokonaisoppimäärä on jaettu keskimäärin 38 tuntia käsittäviksi kursseiksi. Kurssien määrä vaihtelee oppiaineittain. Opiskelija voi tietyissä rajoissa itse päättää, mitä kursseja hän kussakin jaksossa opiskelee. Kukin kurssi (poikkeuksena pakollinen liikunta ja opinto-ohjauksen 1. kurssi) opiskellaan yhden jakson aikana, jolloin ko. oppiainetta on kolme 75 min oppituntia viikossa. Koko lukion oppimäärän sisältyy vähintään 75 kurssia. Kurssien suorittamisen ylärajaa ei ole määrätty. Lukion kurssit koostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Pakolliset kurssit Kaikille yhteisiä kursseja pitää opiskella kurssia riippuen opinto-ohjelmasta. Syventävät kurssit Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä valinnaisia kursseja. Valtakunnallisia syventäviä kursseja on opiskelijan sisällytettävä ohjelmaansa vähintään 10 kurssia. Soveltavat kurssit Soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia ja valinnaisia ja sisältävät aineksia eri oppiaineista. Ne voivat olla menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja.

6 3 Koeviikko Pakollisista ja syventävistä kursseista pidetään yleensä kirjallinen koe jakson lopussa. Koeviikko kestää seitsemän päivää. Opinnoissa eteneminen Luokattomassa lukiossa ei voi jäädä luokalle. Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Uusintakuulustelu Jos opiskelija on saanut hylätyn arvosanan jostakin kurssista, hän voi yrittää korottaa arvosanaa yhden kerran uusintakuulustelussa (kolmen tunnin kirjallinen koe). Koe järjestetään kerran kunkin jakson aikana (koepäivä on keskiviikko klo ). Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan kirjallisesti asianomaiselle aineen opettajalle viimeistään viikkoa aikaisemmin. Korotuskuulustelu Kurssien hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa kerran lukukaudessa järjestettävässä kirjallisessa korotuskuulustelutilaisuudessa. Korotuskuulusteluun ilmoittaudutaan kuten uusintakuulusteluun. Itsenäinen opiskelu Lukion kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Opetussuunnitelmasta ilmenee, mitkä kurssit opiskelija voi suorittaa itsenäisesti. Arvostelu Jaksoarvostelu Jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksoarvostelu, josta näkyvät siihen mennessä suoritettujen kurssien arvosanat ja lukumäärä. Päättöarvostelu Päättöarvostelu annetaan, kun opiskelija on suorittanut koko lukion oppimäärän. 2. OPISKELUOHJEITA Lukioon hakeutuminen on vapaaehtoista, mutta vastuu valituista aineista ja kursseista merkitsee sitoutumista kouluyhteisön suoritus-, opiskelu- ja järjestyssääntöihin. Itsenäinen opiskelu ja tiedonhaku sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta kuuluvat lukio-opiskeluun. Lukiolainen on vastuussa omasta opiskelustaan. Hyvä opiskelumotivaatio, kiinnostus opiskeltaviin aineisiin, luottamus omiin kykyihinsä ja säännöllinen opiskelu turvaavat opiskelijan menestymisen lukioopinnoissa. 2.1 Opinto-ohjelman laatiminen ja kurssien suorittaminen Lukioon tullessaan opiskelija laatii opiskeluohjelman koko lukio-opiskelun ajaksi. Ohjelmaa voidaan tarkistaa opiskelun kestäessä. Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Aineissa, joissa myöhemmän kurssin menestyksellinen opiskelu ei välttämättä edellytä aiemman kurssin suorittamista, opiskelija voi

7 4 muuttaa kurssien suoritusjärjestystä. Kurssien suoritusjärjestyksen voi tarkistaa lukion opetussuunnitelmasta tai kurssiselostevihkosesta. Opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon 2-4 vuodessa. Suurin osa opiskelijoista suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Opinto-ohjelman keventäminen on perusteltua, jos esimerkiksi ainevalintojen laajuus, erityisharrastus tai opintomenestys sitä vaatii. Lukio-opinnot voi suorittaa koulun tarjoaman valmiin opintoreitin mukaisesti tai opiskelija voi laatia oman yksilöllisen opinto-ohjelmansa. 1. ja 2. vuoden opiskelijat suunnittelevat tulevan lukuvuoden opinto-ohjelman jo keväällä, ja sen toivotaan olevan sitova. Kurssit täyttyvät näiden valintojen perusteella. Jos opintoohjelman muuttaminen on välttämätöntä, tulee opiskelijan ehdottomasti ilmoittaa muutokset opinto-ohjaajalle. Näin voidaan yhteistyöllä suunnitella joustavat opetusjärjestelyt esim. suurien ryhmäkokojen välttämiseksi. Ykkösvuoden opiskelijat etenevät valmiin ohjelman mukaisesti ensimmäisen jakson, jonka aikana laaditaan koko lukuvuoden opinto-ohjelma opinto-ohjaajan, aineenopettajien ja ryhmänohjaajan opastuksella. Kurssikertymät jaksoittain eripituisten opinto-ohjelmien mukaan 3 vuoden ohjelma 1. jakso 2. jakso 3.jakso 4. jakso 5. jakso 1. opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi ,5 vuoden ohjelma 1. jakso 2. jakso 3.jakso 4. jakso 5. jakso 1. opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi 75 4 vuoden ohjelma 1. jakso 2. jakso 3.jakso 4. jakso 5. jakso 1. opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi Koeviikkojärjestelmä Koeviikkojärjestelmällä tarkoitetaan käytäntöä, jossa kaikkien jaksossa loppuun opiskeltujen kurssien kokeet pidetään keskitetysti jakson viimeisten päivien aikana. Koeviikko on seitsenpäiväinen. Koeviikon kunakin päivänä on yksi kurssikoe. Kolmen tunnin kokeet alkavat yleensä klo Koepäivien iltapäivätunnit ovat siitä oppiaineesta, josta seuraavana päivänä on koe. Koeviikolle laaditaan erillinen ohjelma, josta ilmenevät valmistelutunnit, koepäivä ja mahdolliset palautetunnit sekä näille varatut tilat.

8 5 Jos jossakin opiskeltavassa aineessa ei ole koeviikolla koetta, pitämättä jääneet tunnit hoidetaan erityisjärjestelyin, esim. liikunta, kuvaamataito ja musiikki. Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu lukuaineissa kaikille lukion opiskelijoille, jotka sairauden tai muun syyn vuoksi ovat tilapäisesti jääneet jälkeen aineen opiskelussa. Tukiopetus tapahtuu omalla ajalla. Tukiopetuksesta sovitaan erikseen ao. opettajan kanssa. Opinto-ohjelman tarkistaminen Opinto-ohjelman muutoksista on aina sovittava opinto-ohjaajan kanssa, ja asiasta on hyvä keskustella myös aineenopettajan ja ryhmänohjaajan kanssa. Oppiaineen tasoa vaihdettaessa on aina neuvoteltava sekä opinto-ohjaajan että aineenopettajan kanssa kurssien vastaavuuksista. Pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen matematiikkaan Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeen matematiikkaan missä lukio-opiskeluvaiheessa tahansa. Suositeltavaa olisi kuitenkin tehdä vaihto viimeistään toisen opiskeluvuoden keväällä, jotta lukio-opiskelu ei turhaan venyisi. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen luetaan hyväksi seuraavat vastaavuudet: MAA1 MAB1, MAA2 MAB9, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4, MAA8 MAB3, MAA4 MAB3 lisänäytöllä. Muut hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit merkitään todistukseen lyhyen matematiikan kursseiksi suoritusmerkinnällä (S). Kursseille ilmoittautuminen Kaikille kursseille on ilmoittauduttava etukäteen Wilman kautta viimeistään kolme työpäivää ennen jakson alkua. Ilmoittautuminen tapahtuu internetissä osoitteessa Ohjeet: 1. Kirjaudu sisään wilmaan avainkoodilla, jonka saat koulun kansliasta. 2. Kohdasta Valinnat, voit valita ne kurssit, jotka haluat suorittaa kyseisellä jaksolla. 3. Suoritettuasi valinnat, palaa etusivulle ja kohdassa Kurssitarjotin Muuta valintojasi, käy vahvistamassa valintasi jokaiselle jaksolle, jolloin valitsemasi kurssin kohdalle tulee kehykset. Palaa etusivulle. 4. Tämän jälkeen kohdasta Työjärjestys voit tarkastella ja tulostaa oman lukujärjestyksesi eri jaksoille. 5. Muista lopuksi kirjautua ulos Wilmasta. 2.2 Itsenäinen opiskelu Yleisohjeet Opiskelija voi lukiossa suorittaa kurssin osallistumatta opetukseen. Opiskelijan tulee tarkoin harkita, onko hänellä aikaa, taitoa, tahtoa ja tarvetta kurssin itsenäiseen opiskeluun. Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa on mainittu, mitkä kurssit saa suorittaa itsenäisesti opiskellen. Ennen hakemuksen jättämistä opiskelijan tulee keskustella asiasta ao. opettajan kanssa. Hakemus jätetään ao. opettajalle, joka myöntää/epää luvan. Rehtori vahvistaa päätöksen.

9 6 Opettaja antaa opiskelijalle itsenäisen opiskelun yksityiskohtaiset ohjeet, käy yhdessä opiskelijan kanssa läpi kurssin tavoitteet, sisällön sekä arviointiperusteet. Samalla sovitaan opettajan antamasta ohjauksesta opiskelun aikana. Itsenäinen opiskelu tapahtuu yleensä sen jakson aikana, jolloin kurssi on merkitty lukujärjestykseen. Ainekohtaiset ohjeet Reaaliaineet Itsenäisesti opiskelevan on osallistuttava kurssin kirjalliseen kuulusteluun, jonka sisällöstä on sovittava opettajan kanssa. Opiskelijan on suoritettava myös muut mahdollisesti annetut kirjalliset tehtävät sekä esim. kirjallinen tutkielma, suullinen esitelmä, osallistuminen vierailuihin, kokeellinen työ sovitulla tavalla. Matematiikka Ohjeistus sama kuin reaaliaineissa. Lisäksi kirjallinen näyttö harjoitustehtävien suorittamisesta. Kielet Opiskelijan on osallistuttava kuullun ymmärtämisen harjoituksiin kurssin aikana ja tehtävä vaadittavat kirjalliset suoritukset. Kokeen valmistelutunneille on myös syytä osallistua. Itsenäisesti opiskeleva osallistuu varsinaiseen kurssikokeeseen, johon kuuluu rakennekoe ja sekä kuullun että tekstin ymmärtämisen kokeet ja kirjoitelma. Äidinkieli ja kirjallisuus Opiskelija osallistuu kurssin päättyessä laajaan yhteiseen kokeeseen. Opiskelijan on suoritettava kurssiin kuuluvat kirjalliset ja suulliset tehtävät (kirjoitelmat, referaatit, kaunokirjallisten teosten analyysit ja puheilmaisun harjoitukset). Jos kurssilla käydään teatterissa tai erilaisilla tutustumiskäynneillä, opiskelija osallistuu yhteiseen ohjelmaan. 2.3 Poissaolot ja myöhästyminen Jos opiskelija on poissa koulusta sairauden tai jonkin äkillisen esteen vuoksi, hän esittää luotettavan selvityksen (esim. lääkärin tai terveydenhoitajan todistus, huoltajan allekirjoitus, huoltajan kuittaus Wilmaan) poissaolostaan aineenopettajille. Jos sairaus jatkuu pitempään, opiskelijaa/huoltajaa pyydetään ilmoittamaan asiasta ryhmänohjaajalle viimeistään kolmantena poissaolopäivänä Jos poissaolon syy on etukäteen tiedossa, poissaoloon on pyydettävä lupa. Luvan myöntää viiteen päivään asti ryhmänohjaaja ja sitä pidempiin poissaoloihin rehtori. Mikäli kurssin opettaja katsoo, että poissaoloja on liikaa, voi opettaja merkitä kurssin keskeytyneeksi ja arvosanaksi tulee K. Opiskelija voi suorittaa keskeytyneen kurssin uudelleen. Pienen määrän poissaoloja voi korvata suorittamalla opettajan määräämät lisätehtävät sovitussa aikataulussa, kuitenkin viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä. Lomamatkat toivotaan ajoitettavan koulun loma-aikoihin.

10 2.4 Opintojen keskeyttäminen ja lukiosta eroaminen 7 Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi (esim. vaihtoopiskelijavuosi) lukiopaikkaa menettämättä. Lukiosta katsotaan eronneeksi sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (LL 24 ) Jos eroat koulusta paikkakunnalta poismuuton tai jonkin muun syyn takia, keskustele asiasta rehtorin/opinto-ohjaajan sekä ryhmänohjaajan kanssa. Eroaminen tapahtuu aina kirjallisesti. Alaikäisen opiskelijan eroamiseen vaaditaan huoltajan lupa. 3. OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT v Oppiaine/kirja Äidinkieli ja kirjallisuus 1. vuoden opiskelijat Haapala ym. Särmä + Tehtäviä-vihot vuoden opiskelijat Haapala ym. Särmä + Tehtäviä-vihot vuoden opiskelijat Grünn ym. Kivijalka - Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja Grünn ym. Kivijalka - Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden tehtäviä ja aineistoja Panhelainen, Kielenhuollon kivijalka Englanti A1-kieli Karapalo ym. Open Road 1-3 Ikonen ym. ProFiles 4-6 Ikonen ym. ProFiles 7-8 (3 lk) Säteri ym. Perfect (ENA9) Lindholm ym. Pre-fix (ENA14) Ruotsi B1-kieli Bulut ym. Magnet 1-2 Bulut ym. Magnet 3-5 Bulut ym. Magnet kurs 6 Bulut ym. Magnet kurs 7 Fjödman ym. Signal ( RUB 12) Maantiede Anttila-Muilu ym. GEOS 1: Sininen planeetta, oppikirja + tehtävävihko (GE1) Anttila-Muilu ym. GEOS 2: Yhteinen maailma, oppikirja + tehtävävihko (GE2) Anttila-Muilu ym. GEOS 3: Haasteiden maailma (GE3) Anttila-Muilu ym. GEOS 4: Aluetutkimus (GE4) Biologia Happonen ym. Bios1 Kokkonen ym. Lukion Biologia 2: Solu & perinnöllisyys (BI2) Kokkonen ym. Lukion Biologia 3: Ympäristöekologia (BI3) Kokkonen ym. Lukion Biologia 4: Ihmisen biologia (BI4) Kokkonen ym. Lukion Biologia 5: Bioteknologia (BI5) Kemia Lehtiniemi ym. Mooli 1 (vuoden 2010 painos tai uudempi) Lehtiniemi ym. Mooli 2-3 Lehtiniemi ym. Mooli 4-5 MAOL -taulukot (MA, FY, KE) Kustantaja Tammi Tammi Tammi Sanomapro Sanomapro

11 8 Fysiikka Hatakka ym. Physica 1 (uudistettu painos, 2012) Hatakka ym. Physica 2-3 ( Physica 2, uudistettu painos 2012) Hatakka ym. Physica 4-6 Hatakka ym. Physica 7-9 MAOL -taulukot (MA, FY, KE) Historia Kohi ym. Forum I, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kohi ym. Forum II, Eurooppalainen ihminen Kohi ym. Forum III, Kansainväliset suhteet Kohi ym. Forum IV, Suomen historian käännekohta Kohi ym. Forum V, Suomi esihistoriasta autonomian aikaan Kohi ym. Forum VI, Kulttuurien kohtaaminen Uskonto Nissinen ym. Uusi Arkki 1 Uskonto ja Raamattu Edita Ikkala ym. Uusi Arkki 2 Kirkkohistoria ja kirkkotieto Edita Hallamaa ym. Uusi Arkki 3 Etiikka Edita Ikkala ym. Uusi Arkki 4 Maailmanuskonnot Edita Ikkala ym. Uusi Arkki 5 Uskonto Suomessa Edita Elämänkatsomustieto Airaksinen ym. Hyvä elämä (ET1) Kuusela ym. Ihminen totuudenetsijänä (ET2) Airaksinen ym. Hyvä yhteiskunta (ET3) Filosofia Hakala, Kopperi ym. Filo, Opas aloittelevalle filosofille Hakala, Kopperi ym. Filo: Etiikkaa etsimässä Hakala, Kopperi ym. Filo: Tiedon ja todellisuuden filosofia Hakala, Eerolainen ym. Filo: Vapaus veljeys ja tasa-arvo Psykologia Laine ym. Mielen maailma 1 (uusin painos) PS Lukion psykologia 2 (PS2) PS Lukion psykologia 3 PS Lukion psykologia 4 PS Lukion psykologia 5 Kirja ilmoitetaan kurssin alussa (PS6 ja PS7) Vilkko-Riihelä Lukion psykologian kertauskirja (PS8) Matematiikka lyhyt Aalto ym. Lyhyt matikka 1-3 (uusin painos) Aalto ym. Lyhyt matikka 4-6 Hassinen ym. Sigma 7 (MAB7) Aalto ym. Lyhyt matikka 8, 9 MAOL -taulukot (MA, FY, KE) Matematiikka pitkä Kangasaho ym. Pitkä matematiikka 1-4 Kangasaho ym. Pitkä matematiikka 5-8 Kangasaho ym. Pitkä matematiikka 9-10 Kangasaho ym. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Kangasaho ym. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Kangasaho ym. Differentiaali- ja intergraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kangasaho ym. Kertausta (MAA 16) Edita Edita Edita Tammi Tammi Tammi Tammi Sanoma Pro Tammi

12 9 Lahtinen ym. Matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen Hassinen ym. Sigma 7 (MAA15 = MAB7) MAOL- taulukot (MA,FY,KE) Musiikki Juutilainen ym. Lukion musa 1 ja 2, (yhteisnide Lukion musa 1-2) Terveystieto Kangas, Eskola ym. Virtaa: Terveyden perusteet (TE1) Kangas, Eskola ym. Virtaa: Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kangas, Eskola ym. Virtaa: Terveys ja tutkimus (TE3) Kangas, Eskola ym. Virtaa: Kertauskirja (TE4) ( uusin 2013 painos) Yhteiskuntaoppi Kohi ym. Forum 1 Uusi Yhteiskuntatieto Kohi ym. Forum 2 Uusi Taloustieto Kivelä ym. Jokaisen oikeustieto (YH3) Liuskari ym. Forum: Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) MFKA Tammi Atena Atena Atena Atena 5. ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa asettamiseen ja opiskelutapojensa kehittämiseen. Opiskelijan arviointi antaa opiskelijalle ja opettajalle palautetta opintojen edistymisestä ja auttaa koko kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa sekä kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Se perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja sen tulee olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Arvioinnin on siksi pohjauduttava riittävän monipuolisesti annettuun näyttöön. Arvioinnissa otetaan tiedon määrän ohella huomioon myös tiedon laatu ja sen prosessointi. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi Jokaisen kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on tiedotettava opiskelijoille kurssin alussa ja niistä keskustellaan. Kurssisuorituksen arviointi perustuu oppiaineiden kurssitavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Lähtökohtana on tietojen ja taitojen monipuolinen arviointi, jolla kannustetaan ja tuetaan opiskelua ja opintojen etenemistä. Ilman opiskelijan osoittamia riittäviä näyttöjä arviointia ei voi suorittaa. Arvioinnin muodot ovat lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Keskeytetystä kurssista käytetään merkintää K. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.

13 10 Täydennettävästä kurssista käytetään merkintää T. Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana ja koe seuraavalla koeviikolla tai seuraavassa uusintakuulustelussa. Jos opiskelija on sairauden vuoksi pois kurssin kokeesta koeviikolla, hän säilyttää oikeuden osallistua koeviikon kokeeseen uusintakuulustelupäivänä, mikäli hän selvittää poissaolonsa luotettavasti, kirjallisesti ko. aineenopettajalle. Silloin merkitään T. Mikäli opiskelija on pois kokeesta ilmoittamatta siitä etukäteen, kurssin katsotaan keskeytyneen (K), mikäli opettaja ei muiden näyttöjen perusteella pysty suorittamaan arvostelua. Jos arvosanaksi tulee 4, sitä voi yrittää korottaa uusintakuulustelussa tai osallistumalla uudestaan opetukseen. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Arvosana määräytyy kurssikokeen ja muiden näyttöjen perusteella. Hylätystä itsenäisesti opiskellusta kurssista tulee arvosanaksi K. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon annettaessa opiskelijan kurssiarvosanaa. Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran korotuskuulustelussa tai osallistumalla uudestaan opetukseen. Korotuskuulustelu järjestetään kerran lukukaudessa (syyskuussa ja tammikuussa). Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti. Molemmissa tapauksissa parempi arvosana jää voimaan. Opiskelija saa jokaisen jakson päätyttyä jaksoarvioinnin. Opinnoissa etenemisen periaatteet Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota voidaan muuttaa opintojen edetessä. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijoiden opintojen etenemistä tulee seurata. Karjasillan lukiossa opiskelijan opintojen etenemistä seurataan yhteistyössä aineenopettajien, ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajan kesken. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3

14 11 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voida jälkikäteen poistaa. (OPS: Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.) Hylättyä arvosanaa voi korottaa uusintakuulustelussa. Uusintakuulusteluun saa osallistua vain kerran. Siihen on ilmoittauduttava kirjallisesti ja ilmoittautuminen on sitova. Uusintakuulustelu koskee yleensä kurssin koko oppimäärää. Kurssin arvosana määräytyy uusintakuulustelukokeesta saadun arvosanan perusteella. Itsearviointi Opiskelijan itsearvioinnilla tarkoitetaan oppimisprosessin ja saavutettujen tulosten arviointia. Itsearviointi antaa valmiuksia omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen tarkasteluun. Se valmentaa myös vastuunottoon omasta oppimisesta ja luo edellytyksiä elinikäiselle opiskelulle ja oppimiselle. Opiskelijan itsearviointia toteutetaan kussakin oppiaineessa oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellyllä tarkoituksenmukaisella tavalla. Etenkin kurssin itsenäiseen suoritukseen sisältyy itsearviointia esim. kirjallisena (miel. ohjattuna) tai palautekeskusteluna suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa. 5.3 Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Hyväksi luettavien opintojen tulee olla tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavia kyseisen oppiaineen oppimäärän opintojen kanssa. Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi. Opiskelijoilta voidaan edellyttää lisänäyttöä. Opiskelijalla on oikeus hänen sitä erikseen pyytäessään saada etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto tällöin noudatettavista arvosteluperusteista. Muussa oppilaitoksessa suoritetun kurssin arviointi on perustettava mainitun oppilaitoksen antamaan arviointiin. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöä. Arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko 1 5 lukioasteikko Hylätty 4 (hylätty) 1 5 (välttävä) 2 6 (kohtalainen) 3 7 (tyydyttävä) 4 8 (hyvä) 5 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) Vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi, jos ei voida määritellä kumpaa lukion arvosanaa, ylempää vai alempaa, toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa. Myös ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.

15 Oppiaineen oppimäärän arviointi Arviointi: suoritetaan Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 normittamalla tavalla. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti vähintään vaaditun määrän oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista. Numeroarvosana/suoritusmerkintä Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, jos opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan pääsääntöisesti suoritusmerkinnällä. Arvosana perustuu kurssien arvosanojen keskiarvoon, mutta arvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Arvosanaa voidaan korottaa myös koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista saadulla lisänäytöllä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Päättöarvosanan korottaminen Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalle annetaan mahdollisuus osallistua kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Kuulusteltava oppimäärä on sama, minkä opiskelija on aineesta suorittanut. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin hänen saamansa arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. Lukion oppimäärän suoritus Lukio-opintojen päättyessä opiskelijalla tulee olla suoritettuna kaikki opiskelusuunnitelmansa kuuluvat lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset, pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, kuitenkin yhteensä vähintään 75 kurssia. Niihin sisältyvät kaikki opiskelijan arvioidut kurssit, eikä mitään voida jälkikäteen enää poistaa. Lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille.

16 13 Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää siihen oikaisua lääninhallitukselta, joka voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (LA 13). 7. YLIOPPILASKIRJOITUKSET 7.1 Rakenne Ylioppilastutkinto suoritetaan lukio-opintojen loppuvaiheessa. Ylioppilastutkintoon sisältyy neljä (4) pakollista koetta : Kaikille pakollinen koe: äidinkieli ja kirjallisuus Kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavista aineista: toinen kotimainen kieli = ruotsi (yleensä B-taso) vieras kieli: englanti / saksa, (yleensä A-taso) matematiikka: lyhyt (=B-taso) / pitkä (=A-taso) ainereaali: 1.päivä: psykologia / biologia / historia / fysiikka / filosofia 2.päivä: uskonnot / elämänkatsomustieto / maantieto / kemia / yhteiskuntaoppi / terveystieto Ainakin yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaativampi A-tason koe! Lisäksi kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita esim. vieraat kielet ja matematiikka tai reaaliaineita, joiden epäonnistuminen ei vaikuta ylioppilaaksi pääsyyn. Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen: tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella Kielet Toisessa kotimaisessa kielessä (=ruotsi) voi valita joko A-tason tai B-tason kokeen. Karjasillan lukiossa opiskeltu ruotsin kielen oppimäärä (= keskipitkä) tähtää B-tason kokeeseen. Vieraissa kielissä voi valita joko pitkän eli A-tason tai lyhyen eli C-tason oppimäärän kokeen. Tason voi opiskelija valita siitä riippumatta, minkä oppimäärän on näissä aineissa lukiossa suorittanut. Vieraan kielen A-tason kokeet järjestetään samana päivänä, joten yhdellä tutkintokerralla voi kirjoittaa vain yhden pitkän vieraan kielen kokeen. Lyhyitä kieliä (B2- ja B3-kielet) voi kirjoittaa saman päivänä kaksi, jolloin koeaika on kahdeksan tuntia. Kielten kokeet ovat kaksiosaiset: kuullunymmärtämiskokeet ja kirjalliset kokeet. Molempiin on osallistuttava.

17 14 Matematiikka Matematiikan vaativampi eli A-tason koe perustuu pitkän matematiikan oppimäärään ja helpompi eli B-tason koe lyhyeen oppimäärään. Kokelas saa vapaasti valita kumpaan kokeeseen osallistuu huolimatta siitä minkä oppimäärän on lukiossa suorittanut. Tutkintoon saa kuitenkin kuulua vain yksi matematiikan koe. Reaali Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia, evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. 7.2 Tutkinnon suorittaminen Osallistumisoikeus Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Tutkinnon suorittamisen voi aloittaa keväällä tai syksyllä, ja sen voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut vähintään kirjoitusaineen pakolliset kurssit (vieraan kielen lyhyessä oppimäärässä kolme kurssia). Ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kuitenkin pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin! Kokeiden uusiminen Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kahdesti välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen tasoa voi uusittaessa muuttaa saman aineen eri oppimäärän kokeeseen. (esim. MAA hylätty, uusinnassa MAB), ehtona on kuitenkin se, että pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativampi A-tason koe. Hyväksytyn kokeen voi uusia ilman aikarajoitusta kerran, Hyväksytyn kokeen tasoa ei saa vaihtaa kesken tutkinnon. Ylioppilastutkintoa voi tutkinnon suorittamisen jälkeen täydentää ilman aikarajoitusta. Arvostelu YO-kokeet arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: L, E, M, C, B, A, I Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Ilmoittautuminen Kokelas ilmoittautuu kokeisiin etukäteen. Samalla hän ilmoittaa, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Ainereaalissa ei voi koetilanteessa poiketa valitusta aineesta. Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen. Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan marraskuun 23. päivään mennessä ja syksyn tutkintoon kesäkuun 5. päivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova!

18 Yo-koepäivät lv Syksyn 2013 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa venäjä ranska/espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa venäjä englanti ranska espanja/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 30.9.vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke äidinkieli, saame Kirjallinen koe pe 7.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 10.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja

19 16 ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 21.3 psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 24.3.vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke äidinkieli, saame, esseekoe 4. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA 4.1 Lukioiden keskinäinen yhteistyö lv Lyseon lukio, Kiimingin lukio, Laanilan lukio, Madetojan musiikkilukio, Merikosken lukio, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio ja Pateniemen lukio noudattavat samaa tuntikaaviota kuin Karjasillan lukio (ns. Oulun malli). Kastellin lukiossa ja Haukiputaan lukiossa on käytössä tuntikaavio, jossa on kaksi yhteistä koodia (6 ja 7) Oulun mallin kanssa. Oulunsalon lukiossa on käytössä oma tuntikaavio. Oulun aikuislukiossa päivittäisen työjärjestyksen pohjana on erilainen tuntikaavio. Huomioitavana on myös, että aikuislukion lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Em. lukioissa noudatetaan lukuvuonna seuraavanlaista tuntikaaviota:

20 17 Kello Ma Ti Ke To Pe d 1a 6f 3c 8h e 2b 7g 4d 1a f 3c 2b 5e 2b g 4d 1a 6f 3c h 5e 8h 7g Ei säännöllistä opetusta Ei säännöllistä opetusta Kastellin lukiossa ja Oulun aikuislukiossa päivittäisen työjärjestyksen pohjana on erilainen tuntikaavio. Huomioitavana on myös, että aikuislukion lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Kurssien suorittaminen toisessa lukiossa Karjasillan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja em. kumppanuuslukiossa. Nämä suoritetut kurssit hyväksytään osaksi opiskelijan oppimäärää. Edellä mainituissa lukiossa suoritettavista kursseista on aina sovittava etukäteen Karjasillan lukion opinto-ohjaajan (ja ryhmänohjaajan) kanssa. Erityistehtävän saaneiden lukioiden (Kastellin urheilulukio, Madetojan musiikkilukio, Oulun Lyseon lukion IB-ohjelma) erityisohjelmaan kuuluvat kurssit eivät pääsääntöisesti ole avoimia muiden lukioiden opiskelijoille. Opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa itsenäisesti opetukseen osallistumatta kumppanuuslukiossa sellaista kurssia, jonka hän voi lukuvuoden aikana suorittaa kotilukiossaan joko kurssille osallistumalla tai itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Vaihtojakso Opiskelijalla on mahdollisuus opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan siirtyä opiskelemaan toiseen lukioon kokonaisen jakson ajaksi. Tällöin hän valitsee kaikki jakson aikana suoritettavat kurssit kumppanuuslukiosta. Opiskelupaikan vaihtaminen pidemmäksi kuin yhden jakson ajaksi edellyttää sekä kotilukion että kumppanuuslukion rehtoreiden luvan. Opiskelijalla voi lukioaikana olla korkeintaan kolme kumppanuuslukioissa suoritettua vaihtojaksoa. Kursseille ilmoittautuminen Kumppanuuslukioiden kurssitarjottimet ovat näkyvissä kaikille Wilmassa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu viimeistään kolme työpäivää ennen ko. jakson alkua Wilmassa. Tämän jälkeen kurssille voi päästä mukaan vain kurssin opettajan luvalla. Kursseille osallistuminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että ko. kursseilla on tilaa. Oman koulun opiskelijat ovat aina etusijalla kursseille ilmoittautumisessa. Tarkemmin lukioiden välisen yhteistyön muotoja ja ohjeistuksia kuvataan Rotokollassa, jonka voi lukea Karjasillan lukion www-sivuilta:

21 Lukioiden ja Oulun seudun ammattiopiston yhteistyö lv Oulun seudun ammattiopisto ja Oulun kaupungin lukiot järjestävät lukion toisen vuoden opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ammatillisesti suuntautuvan opintojakson. Käytännönläheiset opinnot toteutetaan 2. jaksolla lv Ammatilliset opintokokonaisuudet ovat seuraavat: Juhla- ja tilannepukeutuminen, Oma yritys, Oman kodin raha-asiat, Terve, hyvinvoiva lapsi ja nuori, Remontoi ja huolla asuntoasi, Käytännön elektroniikkaa ja Tapatietoa ja tyylitaitoa. Jokainen opintokokonaisuus on laajuudeltaan viisi opintoviikkoa, jotka lasketaan lukion kokonaiskurssimäärään. Vaihtojakson aikana on myös mahdollisuus suorittaa muutamia lukiokursseja. Ammatillisten opintojen tavoitteena on mahdollistaa tiettyyn ammattialaan tutustuminen ja edistää jatko-opintovalmiuksia. Sitova ilmoittautuminen vaihtojaksolle tapahtuu toukokuussa pidettävän informaatiotilaisuuden jälkeen. 6. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa lukio-opintojen suunnittelussa ja tukea häntä opintojen eri vaiheissa, antaa tietoja työelämästä ja jatko-opintomahdollisuuksista sekä kehittää opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia päätöksiä 6.1 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksesta huolehtii opinto-ohjaaja. Lukion pakollisiin kursseihin kuuluu yksi opinto-ohjauksen kurssi. Sen tunnit on hajautettu kolmelle vuodelle. Opinto-ohjauksen syventävillä kursseilla käsitellään laajemmin opiskeluun, työelämään ja ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä. Opinto-ohjaaja antaa myös henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta lukio-opiskeluun, jatkoopintoihin tai uranvalintaan liittyvissä kysymyksissä sekä toimii yhdyssiteenä muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän ym. yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijoille henkilökohtainen ohjaus on vapaaehtoista, mutta olisi toivottavaa, että jokainen lukio-opiskelija keskustelisi opinto-ohjaajan kanssa opiskeluunsa sekä jatko-opintoihinsa liittyvistä kysymyksistä. Opinto-ohjaaja on tavattavissa koululla päivittäin. 6.2 Ryhmänohjaus Luokattomassa lukiossa opetusryhmät saattavat vaihtua tunneittain. Tiedonkulun varmistamiseksi opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin, jotka pysyvät samana koko lukioajan. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja, ja hänen johdollaan ryhmä kokoontuu viikottaiseen ryhmätuokioon torstaisin klo kotiluokkaansa.

22 19 Ryhmänohjaaja huolehtii oman ryhmänsä opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Hän tiedottaa ryhmälleen koulun sisäisistä asioista ja käytänteistä, suunnittelee ryhmänsä yhteistä toimintaa sekä pitää yhteyttä opiskelijoidensa vanhempiin. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Tutorointi helpottaa lukion aloittajien sopeutumista lukio-opiskeluun. Tutoreina toimivat tehtävään valitut ja koulutetut 2. vuoden opiskelijat. Tutor tapaa ryhmäänsä (7 8 opiskelijaa) säännöllisesti ensimmäisten jaksojen aikana, jolloin voidaan keskustella opiskeluun liittyvistä asioista ja mahdollisista ongelmista. Tarkoituksena on auttaa aloittavia lukiolaisia tutustumaan kouluun ja vanhempiin opiskelijoihin ja näin parantaa koulun viihtyvyyttä. Jokainen aineenopettaja antaa ohjausta oman aineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Rehtori johtaa koulun toimintaa, hoitaa ylioppilaskirjoituksiin ja koulun hallinnointiin liittyvät asiat. Kansliasta saat opiskelijatodistuksia esim. VR:lle ja matkahuoltoon opiskelijakortin ostoa varten, opintotukihakemukseen jne. 8. OPINTOSOSIAALISET ASIAT 8.1 Lukio-opiskelun kustannukset Lukio-opetus on maksutonta, mutta opiskelun muut kustannukset opiskelija joutuu maksamaan itse. Suurin kustannuserä on oppikirjat, joita lukioaikana pitää ostaa kpl. Yhden kirjan hinta vaihtelee n euroa. Lukiossa tarvitaan muistiinpanovälineitä ja laskin. Lisäksi joissakin aineissa (esim. kuvataide) tulee pieniä materiaalikuluja. Myös ylioppilaskirjoitusten tutkintomaksut opiskelijat maksavat itse, samoin koulumatkat (ks. koulumatkatuki). Lukio-opintoja varten on mahdollista tietyin ehdoin saada opintotukea ja koulumatkatukea. Opintotuki Lukion suorittamisen säännönmukaisena kestona pidetään enintään neljää lukuvuotta (vähintään 75 kurssia). Alkavissa lukio-opinnoissa tuki myönnetään yhdellä päätöksellä enintään kolmeksi lukuvuodeksi ja sen jälkeiselle ajalle tuki on haettava erikseen. Opintotuki myönnetään täysien opiskelukuukausien (vähintään 18 kalenteripäivää) mukaan opintojen alkamispäivästä lukien enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Yksittäisen lukukauden aikana opiskelijan on osallistuttava vähintään 10 kurssin opintoihin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Lukiossa opiskelevan on mahdollista saada opintotukena opintorahaa, opintolainaa ja asumislisää. Opintotuen suuruuteen vaikuttavat lukiolaisen ikä, asumismuoto, omat ja vanhempien tulot sekä hakijan muut taloudelliset etuudet. Opintorahaa ei myönnetä lapsilisää saavalle opiskelijalle. Oikeus opintorahaan alkaa seuraavasta kuukaudesta, jona opiskelija täyttää 17 vuotta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Omat ja vanhempien tulot vaikuttavat tuen suuruuteen. Opintolainan valtiontakauksen voi saada yli 17-vuotias lukiolainen. Opintolainalle ei myönnetä korkotukea, vaan korosta ja muista lainaehdoista sopivat opiskelija ja pankki keskenään.

23 20 Asumislisä Jos opiskelet Suomessa, asumislisäsi määrä on 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoistasi. Asumismenojasi ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät 252 euroa kuukaudessa. Jos asumismenosi ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, et voi saada lainkaan asumislisää. Asumislisäsi on siten 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Jos olet alle 18-vuotias, vanhempiesi yhteenlasketut tulot vaikuttavat asumislisäsi määrään. Koulumatkatuki Koulumatkatukea saa opiskelija, jonka päivittäinen yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km. Koulumatkan kustannuksien on oltava vähintään 54 /kk (lippu ostettava MH:sta tai VR:lta), jolloin opiskelijan omavastuuosuus on 43 /kk. Yli 100 km:n yhdensuuntaisen koulumatkan osalta matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää joukkoliikennettä. Ensimmäisellä ostokerralla kortista peritään 6,50 korttimaksu. Opiskelukuukausi oikeuttaa koulumatkatukeen, jos siinä on 18 opiskelupäivää. Tukea voi saada enintään kymmeneltä (10) kuukaudelta. Koulumatkatukea on haettava joka lukuvuosi erikseen. Tukiaika lasketaan opiskelijan opintojen aloituspäivästä. Viimeinen lipunostopäivä on 14 päivää ennen opiskelun päättymistä. Hakemukset Hakemuksia saa koulun kansliasta tai netistä ja hakemukset tarvittavine liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon oppilaitoksen varmentamisen jälkeen. Koulumatkatukihakemukseen liittyy ostotodistus, joka koulun merkintöjen jälkeen palautetaan opiskelijalle. Sen avulla hän voi ostaa koulumatkalipun alennettuun hintaan. Tarkempia tietoja saa lukion kansliasta. Lisätietoja tukiasioista ja laskurin löydät Kelan sivuilta Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijan hyvästä oppimisesta, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, oppilas- ja opiskelijahuollosta vastaaville viranomaisille ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Pääpaino tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä. Opiskelijan olisi tärkeä saada kokea koulu turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saada apua ongelmatilanteissa. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. Opiskelijahuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa ohjaavat säädökset. Opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisissa opiskelijahuoltoryhmissä. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmään kuuluvat lukuvuonna rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori ja eritysopettaja. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa, kokousajat löytyvät Wilmasta. Mukaan tapaamisiin voidaan kutsua ryhmänohjaajia tai asiantuntijoita.

24 21 OHR toimii myös koulun kriisiryhmänä. Jos sinua tai perhettäsi kohtaa onnettomuus tai suru, toivomme, että ilmoitat siitä ryhmälle. Kriisiryhmän tarkoituksena on tukea ja helpottaa koulutyötäsi. Lukion koulukuraattori Lukion koulukuraattori on opiskelijahuollon työntekijä. Häneen voi olla yhteydessä opiskeluun, omaan elämäntilanteeseen, jaksamiseen tai ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Pääsääntöisenä työmuotona ovat opiskelijoiden kanssa käytävät tilanteen selvittelyt ja tukea antavat keskustelut. Koulukuraattori tekee tarvittaessa yhteistyötä opiskelijan vanhempien, oppilaitoksen henkilökunnan, muun sosiaalisen verkoston sekä eri viranomaistahojen kanssa opiskelijan tarvitseman tuen turvaamiseksi. Koulukuraattori osallistuu moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn. Ajanvaraus koulukuraattorille puhelinpäivystysajoilla tiistaisin klo ja torstaisin klo Karjasillan lukio, Kastellin lukio ja Laanilan lukio koulukuraattori Riitta Rönkä puh , käyntiosoite: SIKU-talo, Taka-Lyötyn katu 4, 4.krs, Oulu Psykiatrinen sairaanhoitaja Oulun opiskeluterveydenhuollossa toimii psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka työpanos on suunnattu lukioissa opiskeleville nuorille. Hän tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja yhteistyötä kouluterveydenhoitajan, -lääkärin ja muiden koulun toimijoiden kanssa. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle voi tulla keskustelemaan vaikeassa elämäntilanteessa, masennus-, ahdistus- tai uniongelmissa. Keskustelutarpeen arvioi kouluterveydenhotaja, joka varaa ajan. Yksilötapaamisia voi olla 1 10 kertaa. Keskustelukäynnit ovat opiskelijaterveysasemalla, os: Kajaaninkatu 48 A. Tapaamiset voivat olla myös erikseen sovitusti koululla. Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee verkostotyötä, yhteistyötä ohjaavan tahon kanssa ja tapaa nuorta mielellään yhdessä ko. työntekijöiden sekä nuoren perheen ja läheisten kanssa. Hän voi konsultoida yhteistyökumppaneita myös puhelimitse. Psykiatrinen sairaanhoitaja kokoaa ja ohjaa yhteistyökumppaneiden kanssa lukiolaisille suunnattuja tarpeenmukaisia ryhmiä. Hän voi osallistua myös luokkatyöskentelyyn. Lisätiedot: Psykiatrinen sairaanhoitaja: Ulla-Maija Pohjalainen, puh , [email protected] Erityisopetus Lukion erityisopettajan ensisijaisena tehtävänä on tarjota tietoa, ohjausta ja tukea erilaisissa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada yksilöohjausta tai osallistua erityisopettajan pitämälle Opin opiskelemaan -kurssille. Erityisopettajan kanssa on mahdollista selvitellä oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja suunnitella tarvittavia tukitoimia. Ohjauksen yhteydessä erityisopettaja voi myös arvioida opiskelijan mahdollista lukivaikeutta. Erityisopettaja ei anna tukiopetusta oppiaineiden sisältöihin liittyvissä asioissa, mutta hän voi tukea ja ohjata opiskelijaa esimerkiksi itselle sopivien opiskelutapojen ja oman oppimistyylin löytämisessä ja vahvistamisessa sekä auttaa erityisesti kielellisiin vaikeuksiin liittyvissä opiskeluongelmissa.

25 22 Lukion aloittavalla on mahdollista osallistua lukemisen - ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen 1. jakson aikana. Tulosten koonta palautetaan 1. jaksotodistuksen mukana. Mikäli opiskelijalla on jokin opintoihin vaikuttava erityispiirre (esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeus), se voidaan huomioida arvioinnissa. Oppimistilanteissa, kokeissa ja ylioppilastutkinnossa opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin, mikäli tuen tarve niitä edellyttää. Erityisopettaja voi tarvittaessa laatia opiskelijan luku- ja kirjoitusvaikeudesta lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle. Erityisopetuksen tarpeesta voi keskustella aineenopettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa. Erityisopettajaan voi ottaa myös suoraan yhteyttä. Karjasillan lukion erityisopettajana toimii Jouko Lindberg p ja sähköpostiosoitteensa: [email protected] Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Tiina Sallinen p on Karjasillan koululla ma, ti, to klo Koululääkärin vastaanotolle pääsyä voi tiedustella terveydenhoitajalta. Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Päivystystunti ilman ajanvarausta ma, ti, to klo (Muina aikoina ilman ajanvarausta vain tapaturmat tms. kiireelliset asiat) Lukion 1. vuoden opiskelijoille tehdään terveystarkastus ja toisen vuosikurssin tytöille lääkärintarkastus. Lukion 2. ja 3. vuoden opiskelijat voivat varata tarvittaessa terveystarkastusajan terveydenhoitajalta. Koulutapaturmat ja vastaavat akuutit tilanteet hoidetaan pääsääntöisesti lähimmällä terveysasemalla, joka on Höyhtyän terveysasema p. (08) Tarvittaessa sairaanhoitajan puhelinneuvonta, Höyhtyän terveysasema p Hammashoito Opiskelija varaa itse ajan asuinpaikkaansa lähinnä olevaan terveyskeskuksen hammashoitolaan. Alle 18-vuotiaiden hammashoito on maksuton. Sitä vanhemmat maksavat asetuksen mukaiset maksut annetusta hoidosta. 15-vuotias tai vanhempi joutuu peruuttamatta jääneestä käynnistä maksamaan ns. sakkomaksun. Muut terveyspalvelut Lanu -työryhmä Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä koordinoi oululaisten alle 18 -vuotiaiden lasten- ja nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa Oulussa. Ympärivuorokautinen päivystys p , käyntiosoite Arkistokatu 4 B 2.krs. Mielenterveystoimisto Täysi-ikäiset opiskelijat voivat saada mielenterveystoimiston palveluja vain lääkärin tai koulupsykologin lähetteellä. Oulun kaupunkilaisille (18 v.) tarkoitettu psykiatrinen päivystys toimii eteläisessä mielenterveystoimistossa. Päivystys on avoinna ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 osoitteessa Uusikatu 44, 2. krs. Ennen päivystykseen tuloa puhelinyhteys päivystysnumeroon Iltaisin ja viikonloppuisin päivystysnumeroon soitetut puhelut ohjautuvat psykiatriselle osastolle, jossa puheluun vastaa sairaanhoitaja. Nuorten päihdeasema Redi 64 On avohoitoyksikkö alle 29-vuotiaille päihteiden käyttäjille ja peliriippuvaisille ja heidän läheisilleen. Hoito on maksutonta oululaisille. Paikalla ei ole päivystävää lääkäriä. Päivystysvastaanotto Mäkelininkatu 43, 3. krs. ma pe klo , p

26 23 Tapaturmakorvaukset Oulun kaupunki on vakuuttanut tapaturman varalta kaikki lukio-opiskelijat. Vakuutuksen piiriin kuuluvat opiskelijat koulussa ja opetusohjelman mukaisilla matkoilla kotimaassa ja ulkomailla (luokkaretket ja leirikoulut) sekä myös silloin kun opiskelija on pois koulun alueelta koulun luvalla väli- ja ns. hyppytunnin aikana. Vakuutuksesta voidaan korvata tapaturman aiheuttamat hoitokulut (ilman omavastuuta). Opiskelijat, jotka käyvät yksityisellä lääkärillä, maksavat laskut itse, hakevat korvauksen KELA:lta ja liittävät Kelalta tulleet kuitit tapaturmailmoituksen liitteeksi. 9. KOULUN HENKILÖKUNTA 9.1 Opetushenkilöstö Opettajainhuoneen puhelinnumero Avela Mira, FM psykologia ja uskonto Flinck Merja, FM matematiikka ja tietotekniikka, ro 1A Helistén-Mikkola Soile, TM terveystieto Hepomäki Seija, KM, TM kuvataide, ro 2B Itälä Martti FM yhteiskuntaoppi Juppi Keijo, FM rehtori, historia, uskonto ja filosofia Kinisjärvi Jari, FM matematiikka ja fysiikka, ro 2C Klytseroff Vuokko, FM englanti ja saksa, ro 1 B Knihtilä-Manninen Leena, FM opinto-ohjaaja, historia, ro 4 Koskenranta Riikka FM englanti, ruotsi Kurki Veijo yhteiskuntaoppi Kärkkäinen Mikko, KM musiikki Lindberg Jouko erityisopettaja Malm Johanna, FM englanti ja ruotsi, ro 3B Manner Teija, FK äidinkieli Mattila Kimmo, LitM liikunta Mattila Tarja, FM biologia ja maantiede, ro 2A Murtoniemi Mauno, FM historia, filosofia ja elämänkatsomustieto, Oikarinen Kirsi, FM ruotsi, Pietikäinen Leena, FM matematiikka ja kemia, ro 3C Raappana Niina LitM liikunta Rimpiläinen Arto, FM matematiikka ja tietotekniikka Risteelä Sirpa, FM matematiikka ja fysiikka, vararehtori, ro 1 C Vuotikka Sanna, FM äidinkieli ja ilmaisutaito, ro 3A 9.2 Muu henkilökunta Terveydenhoitaja Sallinen Tiina p Koulusihteeri Raittinen Raili, p Kiinteistönhoitaja Stenius Tapio, p Virastomestari Pihkala Antti, p Työnjohtaja Järvenpää Maija Kokki Kontio Annikki Palvelualantyöntekijät Kastrati Jonna, Seluska Seija, Mäkelä Kaisu

27 Opetustoimen johto Penttilä Mika Fredriksson Pekka sivistys- ja kulttuurijohtaja lukiojohtaja 10. AIKATAULUJA Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma (vk 43) Itsenäisyyspäivä Joululoma Talviloma (vk10) Pääsiäinen Vapunpäivä ja ylimääräinen vapaapäivä Helatorstai Jaksot: 1. jakso jakso jakso jakso jakso Jaksotodistukset jaetaan noin viikon kuluttua jakson päättymisestä. Oppituntien ajat Ruokatauko Uusintakuulustelut ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo Korotuskuulustelut ke klo ke klo Uusinta- ja korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava edellisen viikon perjantaina. Uusinta- ja korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava edellisen viikon perjantaina.

28 OPPILASKUNTA Karjasillan lukion opiskelijoista muodostuva oppilaskunta valitsee yleiskokouksessaan syyslukukauden alussa hallituksen, joka kokoontuu viikoittain. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia koulutyöhön liittyviä asioita. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa opintoihinsa tai asemaansa olennaisesti liittyvien päätösten tekemiseen. Oppilaskunta voi valita edustajansa eri toimikuntiin. Oppilaskunta käsittää kaikki lukiomme opiskelijat. Opiskelijoiden keskuudesta valitaan vuosittain noin 10-henkinen hallitus, joka toimii koko oppilaskunnan päättävänä elimenä. Jokainen opiskelija voi osaltaan vaikuttaa oppilaskunnan toimintaan hallituksen kautta, sillä hallituksen ensisijainen tehtävä on huolehtia oppilaskunnan hyvinvoinnista ja toimivuudesta. Oppilaskunnan hallitus on organisoinut viime vuosina mm. erinäisiä keräyksiä ja taksvärkkipäivät. Hallitus vastaa myös Lukiolaisten kirjakaupan toiminnasta koulullamme. Oppilaskunta auttaa taloudellisesta tilastaan riippuen ryhmiä vanhojen- ja penkkaripäivän rahoituksessa sekä myöntää stipendejä oppilaskunnan hyväksi tehdystä työstä. Piristykseksi muun koulutyön oheen oppilaskunnan hallitus pyrkii järjestämään erilaisia tempauksia. Karjasillan lukion oppilaskunta on kokonaisuudessaan toimiva ja lämminhenkinen yhteisö, joka toivottaa kaikki uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi. Jos sinulla on uusia hienoja ideoita ja haluat vaikuttaa koulun ilmapiiriin, pyri hallituksen jäseneksi. Tarvitsemme kaikkia uusia ideoitasi! Opiskelijakortti Suomen Lukiolaisten Liitto huolehtii lukiolaisten eduista. Se tarjoaa apua ja asiantuntemusta lukiolaisia koskevissa asioissa. SLL:n opiskelijakortilla saat opiskelija-alennukset esim. busseista, junista, retkeilymajoista, teattereista ja museoista. Lisäksi kortilla saa muitakin alennuksia ympäri Suomea. Korttitilauslomakkeita ja lisätietoja Suomen Lukiolaisten Liitosta saat liiton nettisivulta Lukiolaiskortin tilauslomakkeita saat myös koulumme oppilaskunnan jäseniltä. Jos aioit lukioaikanasi matkustaa Euroopassa, kannattaa Euro<26 kortti. Se on voimassa koko lukioajan. Korttitilaus on SITOVA! Valmiin kortin palautus tai laskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Jos muutat mielesi, tee peruutus viikon kuluessa tilauksesta. VR:llä ja Matkahuollolla on yhteinen opiskelijakortti. Opiskelijakorttia varten tarvitset oppilaitoksen leimalla varustetun todistuksen ja passikuvan. Kortti on maksuton, mutta korttiin on ostettava maksullinen (8 ) lukukausi- tai lukuvuositarra. Alle 17-vuotias saa matkustaa junassa puoleen hintaan eikä tarvitse opiskelijakorttia. Henkilöllisyystodistus pitää olla mukana. Lisätietoja saat osoitteesta tai

29 KOULURUOKAILU Kouluruokailun tavoitteena on tarjota lounas, joka edistää opiskelijan terveyttä ja työtehoa sekä hyviä tapoja. Kouluruokailun laadusta on opetusviraston ja Oulun Aterian välillä laadittu palvelusopimus, jossa määritellään viikoittain tarjottavat ateriat. Ravitsemuksellisesti aterian täysipainoisuus riippuu viimekädessä ruokailijan itse itselleen koostamasta annoksesta. Valintahan on opiskelijan. Siksi on laadittu seuraavanlainen annosmalli: Täytä puolet lautasesta salaatilla ja kasviksilla, yksi neljännes perunalla, riisillä tai makaronilla, viimeinen neljännes lihalla tai kalalla. OPISKELIJAN TULISI SAADA KOULURUOKAILUSTA 1/3 PÄIVÄN ENERGIATARPEESTA. Kouluruokailussa otetaan huomioon juhlapäivät, kuten itsenäisyyspäivä, joulu, pääsiäinen ja vappu. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua juhlapäivien koristeluihin ja niiden suunnitteluun. Teema- ja juhlapäivien suunnittelu tehdään kouluruokatoimikunnassa, johon myös opiskelijat voivat osallistua. Lukuvuoden alussa kysytään opiskelijoilta toiveruokia. Toiveruoka päiviä toteutetaan kuuden viikon välein. Kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin tuntemista opetellaan erilaisilla teemapäivillä. Viikoittaiset ruokalistat ovat hyvissä ajoin opiskelijoiden nähtävillä ilmoitustauluilla. Erityisruokavaliosta huolehtii terveydenhoitaja. Hänen kauttaan tiedot tulevat keittiöön, joka on valmistuskeittiö. Opiskelijoiden, joilla on jatkuvasti erikseen tehtävä ruokavalio, tulee ilmoittaa poissaolostaan suoraan keittiöön puh Ympäristöasiat huomioidaan oikealla jätteiden lajittelulla. Jätemääriä seurataan mm. punnitsemalla ajoittain biojätteet. Huono syöminen ja liian vähäinen liikunta nakertavat hyvinvointia. Siitä kertoo jatkuva väsymys ja ei-huvita-mieliala. Tässä vaiheessa kannattaa jo nyt taata terve elämä ajatellen ennen pitkää lähestyvää ikääntymistä. Hyvien tapojen ja yleisen siisteyden noudattaminen ruokailusalissa luo viihtyvyyttä niin itselle kuin kavereillekin. Karjasillan koulussa opiskelijoiden hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia. Yhteistyöterveisin Karjasillan koulun kouluruokatoimikunta 13. KIRJASTON JA ATK-LUOKAN KÄYTTÖ Kirjasto Koulumme kirjasto (yhteinen yläkoulun kanssa) on päivitetty ajantasaiseksi oppimisympäristöksi keväällä Kirjastossa on sähköinen lainausjärjestelmä. Käsikirjoilla on viikon lainaaika, muilla kirjoilla laina-aika on kuukausi.

30 27 Koska kirjasto on pääasiassa käsikirjastotyyppinen, kirjojen ja lehtien tulee olla aina saatavilla lähdemateriaaliksi esitelmiä ja harjoitustöitä varten. Kirjoja ja lehtiä ei saa siirtää pois kirjastosta esim. luokkiin muuten kuin lainaamalla tai sopimalla erikseen (tilapäinen kirjan käyttö luokissa) kirjasto-opettajan kanssa. Kirjastoon tulee tiede- ja kulttuurilehtiä mm. Suomen luonto, Hiidenkivi sekä ATK-alan lehtiä. Lehdet palautetaan käytön jälkeen lehtihyllyyn omalle paikalleen. Kirjaston käytössä noudatetaan yleisiä pelisääntöjä: - Vältän kirjastossa tarpeetonta äänekästä juttelua, jotta en häiritse toisia kirjaston käyttäjiä. - En oleile kirjastossa turhaan ja palautan kirjan tai lehden omalle paikalleen, jotta seuraavakin kirjaston käyttäjä löytää hakemansa tiedon. - Käsittelen kirjoja ja lehtiä asiallisesti, sillä meitä kirjaston käyttäjiä on monta. Näin kirjat ja lehdet säilyvät hyvässä kunnossa. ATK-luokan ja kirjaston tietokoneiden käyttö, käyttäjätunnukset Windows-tunnukset Jokaiselle opiskelijalle on tehty valmiiksi käyttäjätunnus, jolla pääsee kirjautumaan sisään ATK-luokan, kirjaston ja luokkien koneille. Opiskelijoilla, jotka siirtyvät jostain muusta Oulun peruskoulusta, toimii peruskoulun tunnukset koneille kirjautumistunnuksena. Salasana vaihdetaan ensimmäisellä kirjautumiskerralla (kone pyytää tekemään). Unohtuneen salasanan nollausta voi pyytää luokan opettajalta. Salasana on aina henkilökohtainen, eikä sitä missään tilanteessa saa luovuttaa muille. Jokaisella opiskelijalla on oma kotihakemisto, joka näkyy koneilla Omat Tiedostot hakemistona. Siihen on pikakuvake työpöydällä ja käynnistysvalikossa. Tänne tulee tallettaa kaikki henkilökohtaiset tiedostot. Näin ne ovat varmassa tallessa ja muiden käyttäjien ulottumattomissa sekä ko. opiskelijan käytettävissä miltä tahansa tietokoneelta. Lisäksi opiskelijoiden käytössä on kaikille opiskelijoilla ja opettajille yhteinen levyjako. Se näkyy esim. aukaisemalla Oma tietokone ja alhaalla verkkojakona Yhteinen(\\Edunas1\Koulujen levytila\karjasiltalu). Tähän hakemistoon opiskelijoilla on oikeus tallentaa ja lukea tiedostoja, mutta niiden poistaminen ja muokkaaminen on estetty. Kirjaston ja ATK-luokan koneet ovat opiskelijoiden vapaassa käytössä noin klo saakka silloin kun ATK-luokassa / kirjastossa ei ole opetusta. ATK-luokan oven vieressä olevasta lukujärjestyksestä näkyy luokan opetuskäyttö. Virastomestari voi tarvittaessa sulkea luokan aikaisemminkin. Muista sammuttaa kone. ATK-luokan ja kirjaston käyttäjät huolehtivat omalta osaltaan tilojen siisteydestä; huolehdi aina lähtiessäsi paperiroskat paperinkeräyslaatikkoon ja muut roskat roskakoriin. Roskia ei jätetä pöydille. Vältä turhaa tulostamista. Pelien asentaminen ja pelaaminen on ehdottomasti kielletty ATK-luokan koneilla. Kirjaston koneilla pelaaminen on sallittu. Väärinkäytösten sattuessa hyllytetään käyttäjätunnus.

31 28 Sähköpostitunnukset Jokaisella opiskelijalla on olemassa sähköpostiosoite muotoa: koneelle kirjautumistunnus (esim. Matti Meikäläinen : [email protected]) Sähköpostia pääsee käyttämään Office365-palvelussa Pääset sähköpostiin myös koulun kotisivujen kautta linkki Office365 Koneelle kirjautumistunnus (0002) on sinun Office365-käyttäjätunnus! Salasana on sama kuin koneelle kirjauduttaessa Wilma-tunnukset Jokaiselle opiskelijalle annetaan avainkoodi ja ohjeet, miten tehdään tunnukset, joilla pääsee kirjautumaan sisään kurssijärjestelmäämme Wilmaan. Sisäänkirjautuminen koulun kotisivujen kautta tai opetusviraston sivuston kautta - linkki Wilma. Ongelmatilanteet Windows-tunnuksiin liittyvissä ongelmissa ota yhteyttä ATK opettajaan tai kurssin opettajaan. Wilma-tunnuksiin liittyvissä ongelmissa ota yhteyttä koulun kansliaan.

32 KARJASILLAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Huolehdit omalta osaltasi koulun ja sen ympäristön siisteydestä. Pysäköi pyörät, mopot ja autot niille varatuille paikoille. 2. Käyttäydy aina ystävällisesti ja kohteliaasti. 3. Saavu oppitunneille ajoissa. Hiljennä matkapuhelin oppitunnin ajaksi ja anna toisille työrauha. 4. Päällysvaatteet ja lakit pois luokissa, ruokasalissa ja opettajainhuoneessa. Asioi ruokalassa vain lukion vuoron aikaan ja käyttäydy asiallisesti. Ota ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä. 5. Opiskelijan on esitettävä luotettava selvitys (esim. lääkärin tai terveydenhoitajan todistus, huoltajan allekirjoittama todistus) poissaolostaan ryhmänohjaajalle ja aineenopettajalle. Pitempään jatkuvasta poissaolosta opiskelijan on ilmoitettava viimeistään kolmantena päivänä ryhmänohjaajalle. Etukäteen tiedettävistä poissaoloista viiteen päivään saakka opiskelija tarvitsee luvan ryhmänohjaajalta ja yli viiden päivän poissaoloon rehtorilta. 6. Päihteiden käyttö on ehdottomasti kielletty koulussa sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tupakkatuotteet on kielletty koulun alueella. 8. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallaan tai varomattomuudesta aiheuttamansa vahingot. 9. Jos opiskelija ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy epäasiallisesti, hän syyllistyy rikkomukseen. Tällöin koulun on ryhdyttävä lukiolain 26 ja lukioasetuksen 12 mukaisiin ojentamistoimiin, joita ovat kirjallinen varoitus tai opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi.

33 30

34 31