Yrittämisen 101. Soluessee yksityisyrittäjyydestä. Anni Ketola Anttoni Lahtinen Emmi Kuortti

Transkriptio

1 Yrittämisen 101 Soluessee yksityisyrittäjyydestä Anni Ketola Anttoni Lahtinen Emmi Kuortti

2 2 1 Johdanto Jopa 66% suomalaisista on sitä mieltä, että yksityinen yritystoiminta on hyvinvointimme paras tae. (Eva Arvopankki, luettu 31.3.) Suomessa hidas talouskasvu ja kasvava työttömyys ovat nostaneet myös yrittämisen tapetille. Tämä huomattiin myös vaalien aikaan esimerkiksi siinä, että SDP:n vaaliohjelman avauksessa oli epätavallisesti maininta yrittäjyyden kehittämisestä. Suomi täytyy saada nousuun ja siihen tarvitaan yrityksiä. Myös vientiä halutaan lisätä. Tässä esseessä esittelemme hieman yrittämistä yleisesti, mutta perehdymme erityisesti yksityisyrittämiseen, sekä sen tulevaisuuteen. Toiminimen perustamisen käymme läpi tarkasti, tavoitteenamme selventää yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimiseen sisältyviä vaihtoehtoja. Esseessä selviää esimerkiksi, ettei toiminimen pyörittämiseen liity kamalaa byrokratiaviidakkoa. Näemme, että tulevaisuuden projektimaisemmassa ja pirstaleisimmassa työelämässä houkuttelevana vaihtoehtona. Yksityisyrittäjien määrä onkin lisääntynyt Suomessa 10% prosenttia vuosien välillä. (Tilastokeskus). Yksityisyrittäjänä voi toimia myös ilman omaa toiminimeä. Tämä niin sanottu kevytyrittäminen on kasvussa ja mahdollistaa yksittäisten työprojektien laskuttamisen laskutuspalvelun kautta, joka maksaa laskutetun työn tekijälle palkkana. Ennen kevytyrittäjyyteen, ja toiminimeen perehtymistä esittelemme yleisimmät yritysmuodot sekä muuta termistöä.

3 3 2 Termejä 2.1 Toiminimi Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä on yrittäjä eikä yhtiö eli elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Toiminimiyrittäjä on vastuussa liiketoimintansa velvoitteista, eli veloista ja muista sitoumuksista, omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yrityksen omaisuus on yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta ja yrittäjä voi esimerkiksi nostaa varoja omaan käyttöönsä milloin vain. Toiminimen perustaminen ei edellytä perustamisasiakirjaa, vaan pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. 2.2 Avoin yhtiö Avoimen yhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään kaksi yhtiömiestä on mahdollista, että yhtiömiehenä toimii luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, eli toinen yritys. Yhtiömiehet eli avoimen yhtiön osakkaat ovat vastuussa yhtiön veloista ja sitoumuksista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Avoin yhtiö on oma oikeushenkilönsä ja yhtiö perustetaan yhtiömiesten tekemällä yhtiösopimuksella. 2.3 Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön ja saa sille tuoton, mutta ei ole vastuussa yhtiön velvoitteista. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole myöskään päätäntävaltaa yhtiössä. Vastuunalaiset yhtiömiehet sen sijaan ovat vastuussa yhtiön veloista ja sitoumuksista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Avoimen yhtiön tavoin kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella jolloin yhtiöstä tulee oma oikeushenkilönsä. 2.4 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on yleisin Suomessa käytetyistä yhtiömuodoista. Osakeyhtiö perustetaan kirjallisella perustamissopimuksella ja perustajaksi riittää yksikin henkilö. Osakeyhtiö on pääomayhtiö eivätkä osakkaat ole vastuussa yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan vaan sijoittamallaan pääomapanoksella. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2500 euroa. Osakeyhtiön perustamissopimukseen kuuluu pakollisena yhtiöjärjestys ja yhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Osakeyhtiöstä varoja voidaan jakaa palkkana ja voittona osakkeenomistajille. Voitonjaon tulee aina perustua päättyneen tilikauden taseeseen.

4 4 2.5 Osuuskunta Osuuskunnan tarkoituksena on tarjota palveluja ja tukea jäsenistönsä taloudenpitoa ja toimintaa. Osuuskunnan perustajana voi toimia yksi tai useampi luonnollinen henkilö, yhteisö, säätiö tai oikeushenkilö. Perustajat liittyvät samalla osuuskunnan jäseniksi. Osuuskunta perustetaan osakeyhtiön tavoin perustamissopimuksella, mutta osuuskunnalla ei ole kiinteää osuuspääomaa vaan se vaihtelee jäsenmäärän mukaan. Osuuskunnan jäsenet ovat vastuussa yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan osuusmaksulla. Osuuskunnalla on oltava hallitus ja jäsenet käyttävät päätösvaltaa osuuskunnan kokouksessa. Hallitus päättää jäseneksi ottamisesta. Osuuskunnan voittoa kutsutaan ylijäämäksi jota voidaan jakaa voittona eli ylijäämäpalautuksena osakkaille vain jos yhtiön säännöissä näin määrätään. 2.6 Startup Startup eli kasvuyritys on yritys toimintansa alkutekijöissä. Tarkoituksena on tuottaa voittoa uudella tuotteella tai palvelulla jolla uskotaan olevan kysyntää. Startup - yrityksen menestymiselle tarvittava rahoitus on elintärkeää ja vain harvat menestyvät. Startupille ei kuitenkaan ole selvää määritelmää, sillä startup on yritys muiden joukossa.

5 5 3 Tulevaisuuden yrittäjyys Nyt ja tulevaisuudessa työvoima tulee olemaan paljon muutakin kuin yritykseen suoraan palkatut työntekijät ja epätyypilliset työsuhdemuodot yleistyvät. Kauppalehden artikkelin mukaan (Kulmahuone, 2015) työtä voidaan ostaa freelancereilta, ulkoistaa tai ostaa ulkomailta projektiluonteisesti. Trendille on muodostunut englanninkieliset termit gig economy ja sharing economy. Sini Kivisalo selvittää yrittäjyyden uusia tuulia opinnäytetyössään Kevytyrittäjyys osana työelämän murrosta (2015). Kivisalon mukaan monimuotoisuus työelämässä tulee näkymään tulevaisuudessa entistä enemmän ja jokainen työelämään astuva tulee työuransa aikana työskentelemään useassa eri yrityksessä ja jopa useassa eri ammatissa. Lineaarisesta työurasta on jo nyt tullut katkonainen ja yksi ammatti ja pitkä työsuhde alkaa olla historiaa. Kivisalon mukaan myös palkkatyöstä tulee yrittäjyyden kaltaista ja työelämä tulee näyttämään entistä yrittäjämäisemmältä riippumatta siitä onko palkkatyössä vai ei. Globalisaation, väestörakenteen muutoksen ja teknisen kehityksen vuoksi tulevaisuudessa töitä on vähemmän ja työmarkkinat ovat murroksessa. Palkkaamisen sijaan yritykset ostavat yhä enemmän palveluja muilta yrityksiltä ja työ muuttuu entistä pätkitymmäksi ja projektiluontoisemmaksi (Kivisalo, 2015, 11). Käymme läpi muutaman käsitteen erilaisista työn muodoista jotka ovat syntyneet perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden rinnalle. Tulevaisuudessa työn muuttuessa vapaampaan, liikkuvampaan ja yrittäjämäisempään suuntaan tulevat vastaavanlaiset työn uudet muodot lisääntymään ja mitä luultavimmin uusia tapoja syntyy lisää.

6 6 4 Vuokratyö Vuokratyössä henkilöstöpalveluyritys tekee toisen yrityksen kanssa sopimuksen työvoiman vuokraamisesta, jolloin työntekijä työskentelee asiakasyrityksessä eli muualla kuin oman työnantajansa tiloissa. Työntekijän työnantajana toimii vuokrayritys joka maksaa työntekijälleen palkan ja huolehtii muista työnantajan velvollisuuksista. Ainoastaan työn johto ja valvonta siirtyy asiakasyrityksen käsiin. Hyviä puolia vuokratyössä on työntekijälle vapaus valita työaikansa ja -paikkansa ja mahdollisuus vaikuttaa työn määrään. Sopii siis hyvin osa-aikaisesti työtä tekevälle, kuten opiskelijalle. Asiakasyrityksen taas ei tarvitse sitoutua palkkaamaan yritykseen työntekijää pysyvästi. 4.1 Freelance-työ Freelancer voi olla joko yrittäjä tai työntekijä joka työskentelee projektiluonteisesti tai lyhyissä työsuhteissa. Freelancerilla on mahdollisuus valita työnsä vapaasti ja työntarjoajia voi olla samaan aikaan yksi tai useampia. Asiakasyritys voi ostaa freelance-työtä tarpeen mukaan ilman sitoutumista säännölliseen palkanmaksuun. 4.2 Kevytyrittäjyys Kevytyrittäjä ei perusta omaa toiminimeä vaan tekee töitä laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjä hankkii asiakkaat ja toimeksiannot itse, mutta käyttää laskutuspalvelua kirjanpidon ja laskutuksen hoitamiseen ja jättää pakolliset paperityöt laskutuspalvelun hoidettavaksi. Juridisesti kevytyrittäjällä on työsuhde laskutusyritykseen ja palkkio tehdystä työstä nostetaan palkkana. Käytimme lähteenä Sini Kivisalon opinnäytetyötä otsikolla Kevytyrittäjyys osana työelämän murrosta vuodelta Laskutuspalvelua käytetään monilla eri aloilla ja Kivisalon selvityksen mukaan suurimpia käyttäjäryhmiä ovat graafikot (12%) ja media-alan työntekijät (12%). Kivisalon mukaan kevytyrittäjäksi ryhtymisen taustalla on usein halu kokeilla yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä. Oman yrityksen ylläpito vaatii myös taloushallinnon osaamista ja saattaa viedä liikaa resursseja itse työn tekemiseltä. Suurin osa kevytyrittäjistä onkin palkkatöissä ja toimii yrittäjänä osa-aikaisesti (Kivisalo, 2015, 25). Suomessa laskutuspalveluja ei olla käytetty vielä pitkään, sillä ensimmäinen alan yritys perustettiin vuonna Tällä hetkellä yrityksiä alalla on noin 20, joista tunnetuimmat ovat Ukko.fi ja Eezy (Kivisalo, 2015, 24).

7 7 5 Toiminimi Toiminimi eroaa muista yrittämisen muodoista Yritys kannattaa perustaa, jos haluaa harjoittaa kaupankäyntiä. Toiminimen perustamista kannattaa harkita, jos kaupankäynti on suhteellisen pientä. Toiminimi eroaa muista yrittämisen muodoista kuten osakeyhtiöstä muun muassa verotuksessa, voiton ja vastuun jakamisessa sekä byrokratian määrässä. Toiminimiyrittäjä vastaa yrityksen velvoitteista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan, joten toimintaa perustettaessa kannattaa miettiä hyötyjen ja riskien suhdetta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää euron liikevaihtorajaa, jonka ylitettyä kannattaa siirtyä osakeyhtiömuotoon. (Talous Plus) Toiminimen ylläpito on helppoa ja edullista. Byrokratiaa on vähennetty ja siihen ei uhraudu liikaa resursseja. Toiminimiyrittäjän on pidettävä vähintään yksinkertaista kirjanpitoa eli kassavirrat on merkittävä kaikessa yksinkertaisuudessaan esimerkiksi Exceliin muistiin. Toiminimen omaisuus ei eroa yrittäjän omaisuudesta muuten kuin kirjanpidollisesti. Selkeyden vuoksi toiminimelle kannattaa kuitenkin avata oma pankkitili, jossa toiminimen rahaliikenne tapahtuu. Kirjanpitoon pitää muistaa merkitä yksityisotot ja - sijoitukset, joita on helpompi hallinnoida, kun raha oikeasti liikkuu omalta pankkitililtä toiminimen pankkitilille ja toisin päin. 5.1 Säännölliset ilmoitukset viranomaiselle Jos elinkeinoharjoittaja ryhtyy arvonlisäverovelvolliseksi on kausiveroilmoitukset tehtävä ajallaan. Tämän lisäksi yrityksestä maksettavat palkat on ilmoitettava kausiveroilmoituksessa. Palkat ilmoitetaan seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä ja arvonlisäverot sitä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Tammikuussa maksettavat palkat ilmoitetaan helmikuussa ja tammikuussa syntyvät arvonlisäverovelat ilmoitetaan siis vasta maaliskuussa. (Verohallinto) Ilmoittaminen on helppoa sähköisessä Verotilipalvelussa, johon kirjaudutaan yrityksen omilla Katso-tunnuksilla. Katso-tunnukset saa helposti käyttöönsä verkkopankkitunnuksilla. 5.2 Arvonlisäverorekisteri Elinkeinoharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen vasta, kun liikevaihto ylittää euroa tilikauden aikana. Jos liiketoiminta on vähäistä, eikä yrittäjä kuulu alv-rekisteriin, arvonlisävero ei vaadi mitään toimenpiteitä. Halutessaan myös pienemmän elinkeinon harjoittaja voi hakeutua arvonlisävelvolliseksi. Ilmoitukset arvonlisäverosta tehdään kausiveroilmoituksella viranomaiselle yleensä kuukausittain. Jos liikevaihto pysyy alle euron, ilmoituksen voi tehdä kolmen kuukauden välein, kvartaaleittain tai jos

8 8 toiminta on pienimuotoista ja liikevaihto on alle euroa, ilmoitus voidaan tehdä kerran vuodessa. (Pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksot, Verohallinto) Kaikessa yksinkertaisuudessaan arvonlisäveron idea on, että sen maksaa loppukäyttäjä. Jos elinkeinoharjoittaja ei hankkiudu arvonlisäverovelvolliseksi, hän on loppukäyttäjä, joten ostetut ja tuotannon välineinä käytetyt tuotteet ja palvelut tulevat tällaiselle yrittäjälle kalliimmiksi. Täten myymäsi tuotteet ja palvelut ovat suhteessa kalliimpia, jos haluat pitää saman katteen kuin kilpailijasi, joka on arvonlisäverovelvollinen. Saatava hyöty on kuitenkin pieni, kun liikutaan pienissä summissa, mutta tällöin pysyvät myös haitat minimissä; sinun täytyy kerran vuodessa täyttää kausiveroilmoitus. 5.3 Yrittäjän sosiaaliturva YEL eli yrittäjän eläkevakuutus on maksu yrittäjän sosiaaliturvasta. Maksut siis turvaavat yrittäjän toimeentulon erilaisissa elämäntilanteissa. YEL on oltava olemassa, jos yrittäjä on vuotias ja on toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti neljä kuukautta. Työpanoksen arvo on yli 7557,19 euroa vuoden aikana. (Etera) Jos yritystoiminta on pienimuotoista ja jää alle vähimmäisrajan, yrittäjän eläkevakuutusta ei tarvitse ottaa, mutta sen voi ottaa myös vapaaehtoisesti. YEL-vakuutuksella yrittäjä maksaa itselleen eläkettä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Siihen perustuvat myös sairauspäivärahat, työttömyysturva sekä vanhempainrahat. YEL-vakuutusmaksujen määrä perustuu työpanoksen arvoon, joka määritellään palkan suuruudeksi, jonka ulkopuolinen saisi yrityksessä tehdystä työstä. Oman työtulonsa saa yrittäjä määritellä melko vapaasti. Ilmoitetun työtulon perusteella kaikki alle 53-vuotiaat maksavat 23,6 % YEL-maksuja ja yli 53-vuotiaat 25,1 %. (Veritas) 5.4 Tilinpäätös tullut kirjanpidon lakihelpotus ei vaadi toiminimimuotiselta mikroyritykseltä lainkaan tilinpäätöstä. Yritys on mikroyritys, kun kahdella edellisellä tilikaudella ylittyy korkeintaan yksi seuraavista: taseen loppusumma euroa liikevaihto euroa tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä

9 Toiminimiyrittäjälle riittää siis käytännössä, että kirjanpidosta saa oikean käsityksen yrityksen rahatilanteesta Elinkeinoharjoittajan verotus Elinkeinotoimijan tuloja verotetaan ansiotuloina sekä hänen niin halutessaan pääomatuloina. Pääomatuloina voi toiminimestä nostaa 0, 10 tai 20 prosenttia nettovarallisuudesta ja loput tuloista verotetaan normaalisti ansiotuloissa progressiivisen verotuksen piirissä. Yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa yrityksen varallisuudesta vähennettyjä velkoja. Yksityiset omistukset tai velat eivät kasvata tai pienennä nettovarallisuutta. Yrityksen varallisuutta voi olla esimerkiksi kiinteistöt, koneet ja kalusto. Jos velat ylittävät varallisuuden, nettovarallisuutta ei ole, jolloin pääomatuloja ei voida nostaa. (Verohallinto) Elinkeinoharjoittajan nettovarallisuus on esimerkiksi euroa, jolloin hän saa valita nostaako hän tästä pääomatuloina 0, 10 vai 20 prosenttia (0, tai euroa). Pääomatuloista maksettava vero on 30 %, koska tulo pysyy alle euron euroa ylittävästä osasta maksetaan korotettu pääomavero, joka on 34 % (2016). (Verohallinto) Pääomaverotusta kannattaa harkita, jos oma ansiotulosidonnainen veroprosentti on ylittää pääomatulojen veroprosentin. 5.6 Toiminimen perustaminen Toiminimi tarkoittaa nimeä, jolla henkilö saa yrittää yksinoikeudella. Jotta nimi on ainoastaan yhden henkilön käytössä, se tulee rekisteröidä kaupparekisteriin. Elinkeinoharjoittaminen toiminimen kautta on kevyin tapa yrittää omalla y-tunnuksella ja sen ympärillä olevaa byrokratiaa on vähemmän kuin muissa yritysmuodoissa. Varsinkin, jos liiketoiminta ei ole luvanvaraista ilmoittaminen on helppoa ja nopeaa. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta (PRH) löytää ajankohtaisen hinnan ja aikataulun. Maaliskuussa 2016 ilmoituksen käsittelyssä kuluu kaksi arkipäivää ja sen hinta on 110 euroa. Nimi on hyvä miettiä ennen ilmoituksen tekemistä. Nimen on erotuttava muista ja oman nimi-idean voi käydä testaamassa Yritystietojärjestelmän sivuilla käyttämällä yrityshakua. Nimen on oltava yksilöitävä, erottuva ja sitä ei saa sekoittaa muihin toimijoihin. Toiminimen perään ei tarvitse lisätä liitteitä toiminimi tai tmi, mutta niiden käyttö on yleistä. Ilmoitukseen voit halutessasi täyttää useamman nimivaihtoehdon. Kannattaakin miettiä vähintään kaksi tai enintään kolme nimeä yritykselle ilmoitusta tehdessä. Mikäli

10 10 käsittelijä toteaa, että ensimmäistä nimeä ei voida antaa tutkitaan seuraava nimivaihtoehto. Tilanteen epävarmuuden vuoksi nimeä ei kannata painaa edes käyntikortteihin ennen hyväksyvää päätöstä viranomaisilta. Tästä poiketen verkkotunnus kannattaa varata oman yrityksen käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Uudet yritysten nimet ovat julkista tietoa ja ne julkaistaan muun muassa Taloussanomissa. Tampereen talousalueelle on esimerkiksi eilen rekisteröity Moosetools ja tänään kaikki voivat nähdä uuden yrityksen nimen. Koska nykyään suurin osa yrityksistä haluaa näkyä verkossa, verkkotunnukset ovat haluttua kauppatavaraa. On oletettavaa, että Moosetools haluaa rekisteröidä itselleen moosetools.fi verkkotunnuksen ja nopealla haulla kuka vaan voi löytää, että kyseinen tunnus on edelleen vapaana. Ihmiset ovatkin alkaneet ostaa uusien yritysten nimellä olevia verkkotunnuksia. Viestintäviraston sivuilta löytää verkkotunnuksen omistajan tiedot ja uuden yrityksen omistajana et halua alkaa neuvotella verkkotunnuksen hinnasta, joka voi nousta useampaan tuhanteen euroon. Viestintäviraston Domain.fi-palvelussa kannattaakin kokeilla vapaita verkkotunnuksia hakutoiminnolla jo nimen suunnitteluvaiheessa ja varata sieltä tunnus omaan käyttöönsä.

11 11 6 Loppuajatuksia Yrittäjyyttä opetetaan myös kouluissa yhä enemmän. Yrittäjyyskurssit ja muu toiminta on tavoittanut Suomessa 39% väestöstä, kun Euroopan keskiarvo on noin neljännes. Naapurimaamme Ruotsi ylsi lähes samalle tasolle 37%. (Flash Eurobarometer 2012). Samassa kyselyssä suomalaisista vastaajista 33% näki mahdollisena toimia yrittäjänä viiden vuoden sisään; Ruotsissa luku oli huomattavasti isompi, 49%. Yle televisioi A2-yrittäjyysillan, jossa yrittäjyyden monet kasvot näkyivät pitkänlinjan teollisuusyrittäjästä pakkoyrittäjänä toimivaan kääntäjään. Puhuttiin, jopa valitettiin verotaakoista ja muusta byrokratiasta. Lähes kaikki puolueet painottivatkin vaaliohjelmassaan byrokratian keventämistä. ( luettu 31.3.). Sosiaalisessakin mediassa vallitsevasta "holhousyhteiskuntaleimasta" huolimatta Forbes listasi Suomen maailman 6. parhaaksi yrittää ja parhaaksi maaksi omistaa (Forbes - Best Countries for Business 2015, luettu 31.3.). Huomattavaa oli, että Forbes kritisoi Yhdysvaltoja turhasta byrokratiasta, vaikka maa tunnetaan Suomessa vapaana ja vähän säädeltynä kapitalismin edelläkävijänä. Kuten ylempänä huomasimme, ei toiminimellä yrittämisen aloittaminen vaadi suuria satsauksia, ja mikäli toiminta ei ole suurta ei verotuskaan ole tuloveroja suurempi. Tuore tilinpäätösvelvollisuuden poistaminen helpottaa pienimuotoista toimintaa entisestään. Näemme toiminimen merkittävänä työkaluna tulevaisuuden työelämässä, jossa työsuhteet ovat lyhytaikaisia ja niitä saattaa olla useampi samanaikaisesti.

12 12 7 Lähteet Yrittäjä.fi. Minustako yrittäjä, perustamistoimet, elinkeinonharjoittaja. FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/elinkeinonharjoittaja/ Yrittäjä.fi. Minustako yrittäjä, perustamistoimet, avoin yhtiö. Yrittäjä.fi. Minustako yrittäjä, perustamistoimet, kommandiittiyhtiö. Yrittäjä.fi. Minustako yrittäjä, perustamistoimet, osakeyhtiö. Yrityssuomi. Osakeyhtiö. Yrityssuomi. Osuuskunta. Yrittäjä.fi. Minustako yrittäjä, perustamistoimet, osuuskunta. Osuuskuntalaki 8:1 (421/2013) Businessdictionary.com. Startup. Investopedia.com. Startup. Business Insider. This Is The Definition Of A Startup, Alyson Shontell, Etera. Yrittäjän YEL-vakuuttaminen. Luettu Finlex Toiminimilaki. Luettu Patentti- ja rekisterihallitus. Yksityinen elinkeinoharjoittaja. Luettu Summarum Yrityksen perustaminen - 10 askelta liiketoimintaan. Luettu Talous Plus Milloin toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi? Luettu

13 Taloussanomat. Uudet yritykset. Luettu Veritas. Työnantajan sosiaaliturvamaksut Luettu Viestintävirasto. Luettu Yrityksen perustaminen.net Toiminimen perustaminen. Luettu Yritys-Suomi. Y-lehti Toiminimi vai osakeyhtiö - näin valitset oikean yritysmuodon. +näin+valitset+oikean+yritysmuodon. Luettu Kauppalehti Tulevaisuuden työelämä -katsaus puhutuimpiin trendeihin. Kulmahuone. Sini Kivisalo, Kevytyrittäjyys osana työelämän murrosta, Toimihenkilöliitto Erto. Vuokratyö. Palvelualojen ammattiliitto. Vuokratyö. Akavan erityisalat. Freelance-työ. Flash Eurobarometer EVA Arvopankki Forbes - Best Countries for Business