Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Mikael Grannas Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli johdon vs. assistentti Nimi Carola Juselius Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Sipoon yhteenveto Kunnallishallinnon rakenne työryhmän raportista antamastaan lausunnosta: 1.Sipoo ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. 2.Metropoliratkaisu sekä sosiaali ja terveydenhuollon palveluratkaisu tulee selvittää ennen rakenneratkaisuja. 3.Näiden selvitysten jälkeen tulee kuntarakenteesta järjestää uusi kuntien kuulemistilaisuus. 4.Kunta suhtautuu kielteisesti kuntajakolain mukaisen kuntajakoselvittäjän asettamiseen. Suurimpia kuntakenttään vaikuttavia haasteita ovat ikääntyminen, palveluvaatimusten kasvu, kestävyysvaje, väestön muuttoliike sekä Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Kuntien toimintaympäristöjen haasteet tosin vaihtelevat Suomessa voimakkaasti kunnan sijainnista riippuen. Metropolialue on jo hallitusohjelmassa todettu alueeksi, jonka haasteet poikkeavat niin voimakkaasti muista Suomen kunnista, että erityisratkaisu on tarpeen.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Sipoon kasvustrategian mukaisesti uskomme väestömme kasvavan selvästi Tilastokeskuksen ennustetta voimakkaammin niin, että Sipoon väestömäärä tulee vuonna 2025 olemaan asukkaan sijasta noin Tilastokeskuksen ennusteessa saattaa olla huomioimatta Itäsalmen siirtyminen Helsinkiin vuonna 2009, jolloin Sipoon väestö väheni yli 10 %. Sipoon väestörakenne on terve. Tilastokeskuksen mukaan huoltosuhde on nyt 54,6 ja olisi vuonna ,3. Sipoon tulomuutto on lapsiperhepainotteista, mikä entisestään nuorentaa suhteellisen hyvää väestörakennetta. Kuntaan muuttajista vieraskielisen väestön osuus on kasvussa myös Sipoossa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Tilastojen valossa maamme kuntien nettokustannukset asukasta kohden ovat pienimmät asukkaan kunnissa (Loikkanen & Susiluoto, 2004). Tätä suuremmissa kunnissa asukaskohtaiset kustannukset kasvavat. Tilanne on vastaavanlainen Ruotsissa (Rådet för kommunalekonomiska analyser: Storleken som kommunalekonomiskt problem, 2006). Sipoon talous on vahvalla pohjalla; Sipoon verotulot asukasta kohden ovat Suomen kunnista kuudenneksi suurimmat. Taloustarkastelusta puuttuu kuntaliitoksen taloudellinen kannattavuusarvio. Sipoon mielestä pääkaupunkiseudun kuntaliitoksessa on ilmeinen riski, että kustannukset kasvavat ja edellytykset palvelujen tuottamiseen kuntalaisille heikkenevät. Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että uuden miljoonakaupungin muodostamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset nousisivat todennäköisesti useisiin satoihin miljooniin euroihin. Pääkaupunkiseudun ja Sipoon yhdistymisessä pelkästään palkkaharmonisointi, ICTinvestoinnit ja palvelurakenteen yhdenmukaistaminen aiheuttaisivat mittaluokaltaan poikkeuksellisen suuret kustannukset, vähintään miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista tehtyä selvitystä ja samana vuonna toteutettua Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitystä olisi tullut hyödyntää rakennetyöryhmän työssä. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tarkastelusta puuttuu tulevaisuusnäkymä, joka on nykytilakuvausta huomattavasti tärkeämpi kysymys. Tutkimuksia ja mallinnuksia on useita, mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) ja Helsingin seudun kehityskuva Mielestämme kuntaliitos ei ole välttämättömyys yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta. Yhdyskuntarakennetta pystyy hyvin kehittämään myös yhteistyön sekä seudullisen ohjauksen kautta. Sipoo tekee tällä hetkellä hyvässä yhteistyöhengessä Helsingin ja Vantaan kanssa yhteistä Östersundomin yleiskaavaa. Sipoo on myös valmis sitoutumaan metropolialueen tavoitteiltaan realistiseen MALaiesopimukseen. Sipoossa toteutetaan hiljattain voimaan tulleen yleiskaavan mukaista yhdyskuntarakennetta eheyttävää maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Segregaatio on haaste kaikille maailman metropolialueille eikä kuntarajojen muuttaminen edistä ratkaisujen löytymistä segregaatioon. HelsinkiVantaa selvityksen mukaan kuntaliitos vahvistaisi segregaatiokehitystä muun muassa vuokraasuntotuotannon sijoittuessa halvemman rakennusmaan alueille, jotka sijaitsevat reunaalueilla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Tarkastelua olisi hyvä tehdä enemmän työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin monimuotoisuuden sekä varsinkin tulevaisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi 45 % Sipoon työpaikoilla työskentelevistä on eisipoolaisia ja nykyisten sopimusten perusteella Sipoon työpaikat tulevat lisääntymään lähes 50 %:lla jo vuoteen 2020

11 mennessä. Tämä tulee huomattavasti parantamaan kunnan työpaikkaomavaraisuutta sekä muuttamaan pendelöintivirtoja. Oman arviomme mukaan työpaikkaomavaraisuus on vuonna 2035 lähes 80 %. Perushyödykkeiden osalta Sipoossa on hyvät lähipalvelut ja asiointi on tämän suhteen jo nyt hyvin paikallista. Sipoosta muihin kuntiin kohdistuva asiointi on monimuotoista. Porvoo, Kerava ja Järvenpää ovat merkittäviä asiointialueita. Sipoo liittyi tämän vuoden alusta Helsingin seudun liikenne kuntayhtymään (HSL:ään), ja uuden vyöhykemallin mukaan saavutettavuus hoidetaan kuntarajoista riippumatta, joten saavutettavuuden järjestämiseksi ei tarvita kuntaliitoksia. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen ei ole ehdotetuille kuntaliitoskunnille pääasiallinen kuntaliitoksen syy, koska kaikki kunnat ovat elinvoimaisia ja sosiaali ja terveyssektori on hyvin järjestetty ja toimiva tosin toiminnot on järjestetty hyvin eri tavoin näissä viidessä kunnassa. Helsingin, Espoon ja Vantaan hallintojen yhteensovittaminen tulisi viemään aikaa ja vähentämään tehokkuutta / lisäämään kustannuksia, ja pelkäämme, että Sipoon intressit hukkuisivat tämän haasteen alle. Sipoossa on hyvät kunnalliset palvelut, minkä todistavat mm. viimeisimmät ARTTUtutkimukset. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Yleisesti voi todeta, että kuntaliitoksen vaikutus elinkeinoelämän edellytyksiin sekä kilpailukyvyn edistämiseen on jäänyt tarkastelussa lähes kokonaan huomiotta. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntaliitosehdotusta ei voi tehdä selvittämättä perusteellisesti liitoksen vaikutuksia elinkeinoelämään. Mielestämme elinkeinopolitiikan keskittäminen uuteen miljoonakaupunkiin ei välttämättä paranna yritysten kilpailukyvyn edellytyksiä. Mahdollisesti syntyvä hallinnollinen jäykkyys hidastaa päätöksentekoa ja vahingoittaa etenkin PKTsektorin toimintaedellytyksiä. Tämän sektorin merkitys Sipoossa on erityisen suuri. Kuntien välinen kilpailu antaa tilaa kuntien elinkeinopoliittiselle kehitykselle ja innovoinnille. Kuntien välinen kilpailu lisää myös yritysten vaihtoehtoja ja joustavoittaa sekä nopeuttaa päätöksentekoa. Kansainväliselle kilpailukyvylle on erittäin tärkeää, että pääkaupunkiseudulla on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa. Asuntojen hintataso ja hintakehitys on suuri este työvoiman saatavuudelle. Kuntaliitos ei tosin ratkaisisi tätä ongelmaa, toisin kuin selvityksessä mainitaan. Asumiskustannuksiin pitää etsiä erillisratkaisu valtion, kuntien ja rakennuttajien kesken. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ehdotettu kuntarakenne tulee tutkimusten mukaan tuhoamaan elävän ja toimivan kaksikielisyyden. Tehdyissä tutkimuksissa (kaksi erillistä tutkimusta, Kjell Herberts ja Linnéa Henriksson) todetaan, että toimiva kaksikielisyys edellyttää vähemmistöryhmän olevan vähintään 25 % kokonaisväestöstä väestön kokonaismäärästä riippumatta. Sipoossa on nyt ruotsinkielisiä 37 % ja omien arvioidemme mukaan tämä osuus pysyisi yli 25 %:n ainakin seuraavien 25 vuoden ajan. Vastaavasti ehdotetussa uudessa kaupungissa ruotsinkielisten määrä olisi 6,7 %. Edellä mainittuun viitaten ruotsinkielisten palvelujen järjestämisedellytykset nykyisille sipoolaisille heikentyisivät siten voimakkaasti. Sipoossa on voimakas paikallisidentiteetti ja rikas paikallinen kaksikielinen kulttuuri ja vapaaajantoiminta. Yhteisöllisyys on paljon voimakkaampaa kuin pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Näin ollen voidaankin Sipoon osalta todeta vääräksi se väite, että kunnat muodostavat paikallisidentiteetiltään yhtenäisen kokonaisuuden. Myös lähidemokratia on ehdotetussa kuntaliitoksessa etenkin Sipoon osalta vakavasti uhattuna, koska sipoolaiset olisivat ainoastaan 1,7 % uuden kaupungin väestöstä.

12 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ehdotettu kuntaliitos on liian suuri ollakseen tehokas. Mielestämme kuntaliitos ei ole välttämättömyys eikä edes paras vaihtoehto metropolialueen haasteiden ratkaisemiseksi. Ehdotammekin siksi erillistä vapaaehtoisuuteen perustavaa metropoliratkaisua. Ehdotettu toissijainen vaihtoehto Sipoon jakaminen ei ole Sipoolle vaihtoehto. Tämä tuhoaisi täysin sipoolaisen 660vuotisen identiteetin. Tämä edellyttäisi myös, että KeskiUudellemaalle ehdotetusta uudesta kunnasta muodostuisi virallisesti kaksikielinen kunta, mikä myöskään ei liene KeskiUudenmaan intressien mukaista. Seuraavassa on eri näkökulmista esitetty analyysi KUUMAkunnista (10 kuntaa) sekä koko Helsingin seudusta (14 kuntaa). Väestönkehityksen näkökulma KUUMAkuntien väestönkehitys on kaikissa kunnissa positiivinen. Kunnista suhteellisesti eniten kasvoi Sipoo (1,5 %). Elinkeinopolitiikan ja työssäkäynnin näkökulma Metropolialueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat kasvamassa ja työpaikat siirtymässä yhä laajemmalle alueelle. Pendelöintiä tehdään moneen suuntaan. Helsingin seudun työpaikat keskittyvät voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin ja sen lähiympäristöön Kehä I:n ja III:n läheisyyteen. Helsingin kantakaupungin suhteellinen painoarvo on kuitenkin laskenut ja siitä erillään sijaitsevien työpaikkaytimien lukumäärä ja painoarvo ovat kasvaneet. Väestö on vähentynyt tiheimmin asutuilla alueilla ja asutus levinnyt reunaalueelle. Näin ollen työmatkat eivät ole välttämättä lyhentyneet, sillä yhä useammin työmatkaliikkuminen tapahtuu Helsingin seudun reunaalueella. Perinteisen pääkeskuksen painoarvo seudullisessa rakenteessa on vähentynyt (Harry Schulman, Ari Jaakkola (toim.): Kaupunkirakenteen kehityspiirteet). Yhdyskuntarakenteen näkökulma

13 Asuntotuotanto on KUUMAkunnissa keskittymässä asemakaavoitetuille alueille samaan aikaan, kun väestön määrä kasvaa voimakkaasti (Uudenmaan liitto, 2011: Asemakaavaalueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla. Julkaisematon selvitys). KUUMAkunnat ovat pitkälti vastanneet Helsingin seudun kohtuuhintaisten pientalotonttien tarjonnasta, mikä on vahvistanut koko seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa. Kyse on yhtenäisestä asunto ja työmarkkinaalueesta, jolla asuinpaikan valintaan vaikuttavat erilaiset asumismieltymykset ja taloudelliset mahdollisuudet. Osana metropolipolitiikkaa valmistellaan parhaillaan Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavaa aiesopimusta (MALaiesopimusta), jota KUUMAkunnat pitävät tärkeänä. Erityisesti tulee kehittää yhdessä sovittujen tavoitteiden realistisuutta, niiden saavuttamista ja kannustavuutta sekä vahvistaa osapuolten sitoutumista koko kaupunkiseudun kehittämiseen. Helsingin seudun yhteistyökokous totesi päättäessään seudun hallitusohjelmatavoitteista, että Helsingin seudulle tarvitaan MALaiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja päällekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metropolialueelle tehdään oma ratkaisu. Tätä aluetta ei voida tarkastella samoilla kriteereillä kuin muuta maata. Metropolialuetta tulee tarkastella omana kokonaisuutenaan ja omien kriteereiden mukaisesti. Helsinkikeskeisyys tarkastelun lähtökohtana on puutteellinen ja johtopäätöksiä vääristävä. Metropolialuetta tulee kehittää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Peruspalvelujen järjestämisen näkökulma Peruspalvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa. Lisäksi selvitysten mukaan asiakastyytyväisyys ei korreloi palveluiden kustannuksiin. Näin ollen siis asukkaat eivät automaattisesti ole tyytyväisiä kalliisiin palveluihin ja tyytymättömiä edullisiin palveluihin. Selvityksessä todetaan, että kuntayhtymistä pyritään luopumaan. Kuntayhtymät ovat pääkaupunkiseudulla merkittäviä palveluntuottajia. Pääkaupunkiseudun yhdistäminen ei lopettaisi yhteistoiminnan tarvetta pääkaupunkiseutua laajemmalla alueella, koska monessa kuntayhtymässä on omistajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Syrjäytymisen näkökulma Syrjäytymiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia Helsingin seudun kunnissa. Ongelmat eivät katoa tai tule ratkaistuiksi kuntia yhdistämällä. Vastaavasti kunnat yhdistämällä reunaalueen tulevat haasteet ovat vaarassa jäädä hoitamatta. Esimerkiksi vieraskielisen väestön määrä ja osuus on ollut suurin pääkaupunkiseudulla, mutta sen suhteellisen kasvun vuoteen 2030 mennessä ennustetaan olevan suurta myös KUUMAkunnissa. Syrjäytymiseen liittyen tulee tarkastella myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta.

14 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ainakin seuraavat asiat tulee selvittää ennen kuin minkäänlaisia rakenteellisia päätöksiä voidaan tehdä: 1.Metropolin kilpailukykytarkastelu. Mielestämme tällaisen tarkastelun puuttuminen on ilmeinen puute ja tarkastelu pitäisi tehdä ennen kuin kunnat voivat ottaa kantaa vaihtoehtoisiin järjestelyratkaisuihin. 2.Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämis ja rahoitusratkaisut. Näiden pitää olla selvillä ennen kuin voidaan ottaa kantaa kuntarakenneselvitykseen. Kansainvälisiin kokemuksiin perustuva eri vaihtoehtojen tarkastelu on ensisijaisen tärkeä. Esimerkiksi Japani on jo kokenut ikääntymisen asettamat palveluhaasteet ja meillä olisi varmasti paljon opittavaa japanilaisten ratkaisuista. 3.Segregaation monimuotoiset haasteet pitää selvittää ja ratkaisuja tulee etsiä osana asumiseen liittyvää metropolialueen yhteistyötä. 4.Lähidemokratiaa, tehtävänjakoa ja rahoitusmalleja tulee tarkastella kokonaisuutena. Sipoon kunta tukee KUUMAseudun lausuntoa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä: KUUMAkunnat eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. KUUMAkunnat haluavat olla mukana hakemassa faktoihin perustuvia tulevaisuuden ratkaisuja yhdessä kaikkien Helsingin seudun kuntien ja valtion kanssa. Tällä hallituskaudella metropolipolitiikkaa jatketaan ja syvennetään aiesopimuskäytäntöä kehittäen. Osana metropolipolitiikkaa valmistellaan parhaillaan Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavaa aiesopimusta (MALaiesopimusta), jota KUUMAkunnat pitävät tärkeänä. Erityisesti tulee kehittää yhdessä sovittujen tavoitteiden realistisuutta, niiden saavuttamista ja kannustavuutta sekä vahvistaa osapuolten sitoutumista koko kaupunkiseudun kehittämiseksi. Aiesopimusten lisäksi metropolialueelle tarvitaan jatkossa metropoliratkaisu, jonka valmistelemiseksi KUUMAkunnilla on tahtoa ja halua. Uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja ei kuitenkaan haluta lisää. Osana metropoliratkaisua tarvitaan Helsingin seudulle MALaiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Se voisi olla luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja päällekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Tavoitteena on yksinkertaistaa, tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

15 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

16 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Metropoliratkaisun selvittäminen kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta on mahdollista. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei ajankohtaista. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Vastustamme ehdottomasti kuntien pakkoliitoksia. Muu, mikä? Emme hyväksy ministeriön käynnistämää kuntajakoselvitystä. Kuten kuntajakolain perusteista ilmenee, on erityinen kuntajakoselvitys aina poikkeusmenettely ja sen käynnistämiselle tulisi olla erityiset perusteet. Pelkästään rakennetyöryhmän raportissa esitetty ei voi olla perusteena erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiselle Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kansallisesti voi olla järkevää, sikäli kuin se ei uhkaa kuntalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Sipoolle esitettyyn kuntarakenneehdotukseen tämä tuskin vaikuttaa, koska kunnan talous on riittävän hyvä. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Seuraavia vaihtoehtoja olisi hyvä tarkastella: Kiinteistöveroprosenttien rajat Pääomaverotulojen tulouttaminen myös kunnille Jäteveron tulouttaminen myös kunnille Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Hyvä ratkaisu, jos tavoitteena on aito kuntalaisten palvelujen parantaminen. Huono ratkaisu, jos kriteereiden määrittelyn tavoitteena on pakkoliittää kuntia. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien

17 Perustelunne aikataululle Kysymys ei ole Sipoolle relevantti, koska vastustamme kuntaliitosta. Ehdotettu kuntaliitos on erittäin haastava ja aikaa vievä. Mahdolliset kuntaliitokset kannattaa sitoa kunnallisvaalikauteen Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Metropoliratkaisun ja metropolilain luominen vapaaehtoisuuden pohjalta Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Tarvitaan selvitykset / ratkaisut vähintään seuraaviin täydentäviin osaalueisiin ennen kuin kunnat voivat aidosti ottaa kantaa kuntarakenneryhmän ehdotuksiin: Metropolialue Sosiaali ja terveyssektori Kilpailukyvyn yrityslähtöinen edistäminen Kuntien ja valtion työnjako Segregaatio Lähidemokratian järjestäminen miljoonakaupungissa. On myös huomioitava näin suuren muutosprosessin vaatimat siirtymäkustannukset, jotka syntyvät palkkaharmonisoinneista, palvelujen harmonisoinneista sekä siirtymävaiheen investoinneista. Selvityksessä ei mainita, että Kårkulla samkommun on erityishuollon keskeinen toimija ruotsin ja kaksikielisissä kunnissa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien tehtäväkenttä Kuntien mahdollisuutta vaikuttaa tehtäväkenttänsä laajuuteen tulee lisätä. Nykytilanteessa kuntien vaikutusmahdollisuudet asiaan ovat lähes marginaaliset ja kunnille voidaan lisätä tehtäviä riippumatta siitä, onko niillä taloudellisia mahdollisuuksia tehtävistä selviytymiseen. Koska lainsäädäntöä valmistellaan sektoreittain eri ministeriöissä, uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien talouteen jäävät käytännössä kokonaan tarkastelematta. Tilanne on johtanut siihen, että kuntien koko tehtäväkentästä ei ole kokonaisvaltaista kuvaa ja jatkuvasti lisääntyvien tehtävien kokonaisvaikutus kuntien talouteen jää hämäräksi. Tilanne vaikuttaa myös kuntien strategiseen ja taloudelliseen suunnitteluun. Suunnitelmien tekeminen hiemankaan pidemmäksi aikaa on huomattavan vaikeaa tilanteessa, jossa ennalta arvaamattomia kustannuslisäyksiä syntyy täysin ilman kunnan omaa päätöksentekoa. Kuntalain ja hankintalainsäädännön suhde Kuntalain, hallintolain sekä hankintalain väliset suhteet ja rinnakkainen soveltaminen ovat nykytilanteessa kunnille ongelmallisia. Hankintojen oikaisuvaatimus ja valitustiet ovat tehdyistä muutoksista huolimatta erittäin vaikeaselkoisia ja aikaa vieviä niin tarjousten antajien kuin myös hankintayksiköiden kannalta. Kuntien välisen yhteistoiminnan ja hankintalainsäädännön välistä suhdetta tulisi selkeyttää. Muodostuneesta oikeuskäytännöstä huolimatta ollaan tilanteessa, jossa useimmat kuntien väliset palvelutuotantoa koskevat

18 yhteistoimintasopimukset tehdään sillä riskillä, että ko. sopimuksista valitetaan hankinta ja kilpailuoikeudellisin perustein. Kansallisen lainsäädännön aikaansaaminen ns. SGEIpalveluista eli palveluista, joista kunta voi antaa ns. julkisen palvelun velvoitteen, on välttämätöntä. Tällä hetkellä tilanne on erittäin epäselvä ja johtaa useissa tapauksissa kustannusten nousuun niillä palvelualueilla, joilla toimiva kilpailu ja markkinat puuttuvat. Samalla selkeytettäisiin ns. kolmannen sektorin käyttöä kuntien palvelutuotannossa. Muut muutostarpeet Kuntalain säännökset kuntien sisäisen valvonnan järjestämisestä ja vastuista ovat puutteelliset. Tilintarkastuskertomukseen edellytetään sisällytettävän maininnat sisäisen valvonnan toteuttamisesta, mutta säännökset sisäisestä valvonnasta puuttuvat kokonaan. Nykyisten säännösten valossa vastuut hämärtyvät ja sirpaloituvat. Myös tilivelvollisuuden käsitettä tulisi lainsäädännössä avata. Kuntien mahdollisuutta päätösten sähköiseen tiedoksi antamiseen tulisi huomattavassa määrin lisätä. Nykyiset säännökset mm. postin kuljettamiseen varatusta ajasta ja siitä seuraavat viiveet päätösten täytäntöönpanossa ovat peräisin ajalta ennen sähköisen tiedonsiirron kehittymistä. Kuntien henkilöstön virkasuhteiden ja työsuhteiden väliset erot tulisi poistaa. Nykyinen jaottelu viranhaltijoihin ja työsopimussuhteiseen henkilöstöön on kankea, hankala ja teennäinen. Tulisi olla vain yksi palvelussuhdelaji. Julkisen vallan käytön ei tulisi olla millään tavoin sidoksissa henkilön palvelussuhteen perustaan Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Sähköisen äänestysjärjestelmän eli ns. nettiäänestyksen käyttöönotto kaikissa vaaleissa on välttämätöntä tulevaisuudessa, jos kuntalaisten osallistumisaktiivisuutta halutaan lisätä. Käytössä oleva henkilön paikalletuloon perustuva äänestysjärjestelmä on osaltaan huomattavassa määrin estämässä esim. kunnallisten kansanäänestysten käyttöä. Vastaavasti sähköisten kuulemis ja lausuntomenetelmien käytön mahdollistaminen lisäisi osaltaan kuntalaisten osallistumista. Suorademokratian kehittäminen on tarpeellista etenkin nuorten kuntalaisten aktivoimiseksi. Tässä erilaisten edemokratiaratkaisujen kehittäminen olisi erittäin arvokasta Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien tulopohjan vahvistaminen lainsäädäntöteitse on välttämätöntä. Verotulojen osuutta kuntien tuloista pitää vahvistaa vähennyksiä karsimalla tai siirtämällä niitä valtionveroihin. Kiinteistöjen verotusarvojen pohjana käytettävää arvojen määrittelyä tulee kehittää niin, että arvot vastaavat paremmin kiinteistöjen käypää arvoa. Osa pääomatuloverojen tuotosta pitäisi tulouttaa kunnille. Kuntien on joka tapauksessa vastattava myös pääomatuloja saavien henkilöiden palveluista. Jäteveron tuoton tilittäminen kunnille on perusteltua, koska jätehuollon järjestäminen on kuntien vastuulla. Lisäksi ns. isännättömien saastuneiden maiden puhdistuskustannukset lankeavat pääsääntöisesti kuntien vastuulle. Myös maksutuottojen roolia kuntien tuloperustana tulisi voida vahvistaa. Samalla maksujen rooli palvelujen kysynnässä kasvaisi.

19 Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Vastuu vähimmäisturvasta (perustoimeentulosta) ja sen riittävyydestä tulee olla valtiolla. Toisin sanoen työttömyys ja sairauspäivärahoja on korotettava sellaiselle tasolle, ettei niiden pienuuden takia synny toimeentulotuen tarvetta. Omaishoidon tuki voisi siirtyä kunnilta valtiolle tai Kansaneläkelaitokselle. Tämä olisi perusteltua mm. kansalaisten tasaarvon toteutumisen vuoksi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion ja kuntien työnjakoa julkisen vallan tehtävien suhteen tulee edelleen kehittää ja arvioida uudelleen. Merkittävimmät linjaukset liittynevät jo edellisessä kysymyksessä mainittuun perustoimeentuloturvaan (normitettu toimeentulotuki). Myös valtion alueellisten toimijoiden ja kuntien työnjakoa ja vastuita tulisi voida tarkastella. Lainsäädännön valmistelussa ei ole riittävässä määrin huomioitu kaikkia uuden lainsäädännön velvoitteiden kunnille aiheuttamia kustannuksia. Mikäli tehtäviä lisätään, tulisi resursseja lisätä samassa suhteessa. Kunnille tulee antaa lisää harkintaa henkilöstön osaamisen määrittelyssä. Lainsäädännössä tulee kasvattaa kuntakohtaista harkinnanvaraa kelpoisuusehtojen osalta. Lainsäädännössä ja valtion viranomaisten suosituksissa on luovuttava henkilöstömitoitusten antamisesta. Ne voivat olla este tuottavuudelle, koska ne saattavat rajoittaa palveluinnovaatioita. Lisäksi ne tukevat ajattelua, jonka mukaan henkilöstöä tarkastellaan vain määrällisenä eikä laadullisena resurssina, ja unohtavat työhyvinvoinnin merkityksen tuottavuuden kehittämisessä. Työpolitiikan vastuunjakoa kunnan ja valtion välillä tulee selkeyttää. Työttömät ja heidän tarvitsemansa tuki ja kuntoutus on asteittain siirretty kunnille. Työvoimahallinnosta tulee siirtää tarvittavat resurssit kunnille tai sitten valtion tulee hoitaa koko työpolitiikka. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Ei vastausta, koska vastustamme kuntien pakkoliitoksia Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.