SISÄLLYS. N:o Laki. tartuntatautilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1042 Laki tartuntatautilain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus tutkimus- ja innovaationeuvostosta Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyys- kertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työttömyysvakuutusrahastolle omavastuumaksuasiassa ilmoitettavista tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2009 liikenneturvallisuusmaksusta Ympäristöministeriön asetus Metsähallituksen eräiden julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maksullisista suoritteista N:o 1042 Laki tartuntatautilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/1986) 9 a ja 11, 23 :n 1 momentti, 23 a 1momentti, 23 b :n 1 ja 3 momentti, 23 c :n 2 momentti, 24 ja 40 a :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 a ja 40 a :n 3 momentti laissa 989/2006 sekä 11, 23 :n 1 momentti, 23 a 1momentti, 23 b :n 1 ja 3 momentti, 23 c :n 2 momentti ja 24 laissa 935/2003, seuraavasti: 9a Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee huolehtia siitä, että tartuntatautien ehkäisyyn käytettäviä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita, 12 ja 12 a :ssä tarkoitettuja rokotteita sekä vasta-aineita ja tutkimusaineita on saatavilla tarvittava määrä, seurata tartuntatautien ehkäisyyn käytettävien rokotteiden tehoa ja vaikutuksia, ryhtyä toimenpiteisiin todetun tai epäillyn rokotuskomplikaation selvittämiseksi sekä huolehtia, että 25 :ssä tarkoitetut rokotteet tulevat asianmukaisesti jaelluiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voidaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella velvoittaa huolehtimaan myös muiden vaarallisten tai harvinaisten tartuntatautien torjuntaan tarvittavien rokotteiden, vasta-aineiden ja tutkimusaineiden saatavuudesta. 11 Kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleisten vapaaehtoisten ja muiden rokotusten HE 167/2008 StVM 37/2008 EV 203/

2 3310 N:o 1042 antamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin kansallisesta rokotusohjelmasta ja rokotusten haittavaikutusten ilmoittamisesta sekä raskaana olevien terveystarkastuksista. 23 Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntatautitapauksesta (tartuntatauti-ilmoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tartuntatauti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisista yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista, joiden torjumisen tai leviämisen estämiseksi tarvittavat tiedot ovat edellä mainitun viranomaisen vaikeuksitta saatavissa jo muilla tavoin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitä tauteja ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen koskee. 23a Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tulee laboratoriosta ja hoitavasta terveydenhuollon toimintayksiköstä hankkimiensa tietojen perusteella korjata virheellisiä ja täydentää puuttuvia sairaanhoitopiirinsä aluetta koskevia valtakunnallisen tartuntatautirekisterin tietoja. Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi valtioneuvoston asetuksella määriteltyjen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien ilmenemisen ja leviämisen estämiseksi ylläpitää mainittujen mikrobien kantajista erillistä rekisteriä (alueellinen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteri). 23b Edellä 23 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin rekistereihin talletetut henkilötiedot on pidettävä salassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi salassapitosäännösten estämättä kuitenkin luovuttaa valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille asianomaista sairaanhoitopiiriä ja terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille asianomaisen terveyskeskuksen toiminta-aluetta koskevia tietoja siinä laajuudessa kuin se on sairaanhoitopiirin ja kunnan tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluvien tehtävien vuoksi välttämätöntä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että tunnistetietoja ei luovuteta terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tietyn taudin osalta, jos tämä on tarpeen kyseiseen tautiin sairastuneen henkilön yksityiselämän suojan varmistamiseksi. Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa alueellisesta lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteristä potilasta koskevia tietoja saman erityisvastuualueen toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle sekä potilasta hoitavalle terveydenhuollon toimintayksikölle siinä laajuudessa kuin se on epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. 23c Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tulee salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa kunnan eläinlääkintäviranomaiselle epäilemästään tai toteamastaan tartuntataudista, joka voi olla peräisin eläimestä tai joka voi tarttua ihmisestä eläimeen (zoonoosi). Ilmoitus voi sisältää ihmisille tai eläimille aiheutuvan vaaran torjumiseksi välttämättömät 23 :n 4 momentissa tarkoitetut henkilön tunnistetiedot sekä tartuntatautia ja sen tartuntatapaa koskevat tiedot. Valtioneuvoston asetuksella säädetään taudeista, joista on tehtävä ilmoitus kunnan eläinlääkintäviranomaiselle. 24 Elintarviketurvallisuusviraston on ilmoitettava epäillystä tai todetusta ihmisen terveyttä vaarantavasta eläintautitapauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja kiireellisessä tapauksessa myös sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle epäillystä tai todetusta ihmisen terveyttä vaarantavasta vakavasta zoonoosista.

3 N:o a Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on oikeus pyynnöstä saada viivytyksettä ja korvauksetta matkanjärjestäjältä ja ilma-aluksen tai muun aluksen omistajalta, haltijalta tai käyttäjältä ilma-aluksessa tai muussa aluksessa matkustajana olleen henkilötunnus, nimi, syntymäaika, sukupuoli ja yhteystiedot salassapitosäännösten estämättä, jos se on väestön terveyttä vakavasti uhkaavan tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai matkustajan oman terveyden suojelemiseksi välttämätöntä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Paula Risikko

4 3312 N:o 1043 Valtioneuvoston asetus tutkimus- ja innovaationeuvostosta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan suuntaamiseen, seurantaan, arviointiin ja yhteensovittamiseen liittyvien kysymysten käsittelemistä varten on valtioneuvoston ja ministeriöiden apuna tutkimus- ja innovaationeuvosto. 2 Neuvoston tehtävät Neuvoston tehtävänä on: 1) seurata tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä; 2) arvioida toimialansa tilaa ja kehitystä; 3) käsitellä keskeiset tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ja niiden edellyttämien henkisten voimavarojen kehittämiseen liittyvät kysymykset ja valmistella valtioneuvostolle näitä koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia; 4) käsitellä valmistavasti valtioneuvostoa varten julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kehittämiseen ja suuntaamiseen liittyviä asioita; 5) yhteensovittaa valtioneuvoston toimintaa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan alalla; sekä 6) suorittaa muut valtioneuvoston sille osoittamat tehtävät. 3 Kokoonpano Neuvostoon kuuluvat pääministeri puheenjohtajana, opetusministeri ja elinkeinoministeri varapuheenjohtajina sekä valtiovarainministeri ja enintään neljä muuta ministeriä, jotka valtioneuvosto määrää. Ministerijäseniä määrättäessä tulee huolehtia siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset hallinnonalat tulevat edustetuiksi neuvostossa. Ministerijäsenten lisäksi neuvostoon kuuluu kymmenen muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää eduskunnan vaalikaudeksi. Neuvoston jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta, ja neuvostossa tulee olla edustettuina sen toimialan rahoittajat sekä tutkimusja kehitystyön suorittajat ja hyödyntäjät. Jos neuvoston jäsen eroaa tai tulee kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä kesken toimikauden, opetusministeriö määrää työ- ja elinkeinoministeriötä kuultuaan hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

5 N:o Neuvoston jaostot Neuvostossa on asioiden valmistelua varten tiede- ja koulutusjaosto ja teknologia- ja innovaatiojaosto. Erikseen nimeämässään asiassa neuvosto voi siirtää päätösvaltansa jaostolle. Tiede- ja koulutusjaoston puheenjohtajana toimii opetusministeri ja teknologia- ja innovaatiojaoston puheenjohtajana elinkeinoministeri. Opetusministeriö määrää lisäksi yhden jäsenen tiede- ja koulutusjaostoon ja työja elinkeinoministeriö yhden jäsenen teknologia- ja innovaatiojaostoon. Nämä toimivat kumpikin jaostonsa varapuheenjohtajana. Jaoston muut jäsenet neuvosto määrää keskuudestaan. Asioiden valmistelua varten neuvosto voi asettaa myös muita jaostoja. Neuvosto ja sen jaostot voivat kutsua pysyviä ja tilapäisiä asiantuntijoita. 5 Neuvoston toiminta Neuvosto ja sen jaostot kokoontuvat puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta. Neuvosto on päätösvaltainen kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä. Jaosto on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien läsnä on vähintään puolet jaoston jäsenistä. Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 6 Sihteeristö Neuvostolla on asioiden valmistelua varten sihteeristö, johon valtion talousarvion rajoissa kuuluu päätoiminen pääsihteeri ja vähintään kaksi päätoimista pääsuunnittelijaa. Pääsihteeri johtaa sihteeristön työskentelyä. Pääsihteerin nimittää valtioneuvosto neuvostoa kuultuaan. Tiede- ja koulutusjaoston sihteerinä toimivan pääsuunnittelijan nimittää opetusministeriö ja teknologia- ja innovaatiojaoston sihteerinä toimivan pääsuunnittelijan työ- ja elinkeinoministeriö neuvostoa kuultuaan. Pääsihteerin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Pääsuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys. Neuvoston valmistelutehtäviin voi osallistua lisäksi muita henkilöitä, jotka ministeriöt neuvoston päättämällä tavalla määräävät. Neuvoston kansliatehtävät hoidetaan opetusministeriössä. 7 Palkkiot Neuvoston toimintaan liittyvien kokouspalkkioiden suuruuden vahvistaa opetusministeriö. Matkoista aiheutuvat kustannukset korvataan valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan tiede- ja teknologianeuvostosta 27 päivänä lokakuuta 2005 annettu valtioneuvoston asetus (847/2005). Kumottavan asetuksen nojalla asetettu tiedeja teknologianeuvosto toimii tässä asetuksessa tarkoitettuna tutkimus- ja innovaationeuvostona kunnes neuvoston uudet jäsenet määrätään tämän asetuksen voimaantuloa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Tämän asetuksen voimaantullessa jatkaa tiede- ja teknologianeuvoston sihteeristö tä-

6 3314 N:o 1043 män asetuksen 6 :n 1 momentissa tarkoitettuna sihteeristönä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa Korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen

7 3315 N:o 1044 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista 30 päivänä marraskuuta 2006 annetun asetuksen (1052/2006) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 1391/2007, seuraavasti: 1 Syrjäisyyskertoimet Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,05: Halsua, Heinävesi, Juuka, Kangasniemi, Kannonkoski, Karstula, Karvia, Keitele, Kesälahti, Kuhmoinen, Kustavi, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lestijärvi, Lieksa, Merikarvia, Nurmes, Perho, Pihtipudas, Puumala, Pyhäjärvi, Rantasalmi, Ristijärvi, Siikalatva, Tervola, Utajärvi, Vesanto, Viitasaari. Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,08: Hyrynsalmi, Ilomantsi, Kemijärvi, Kinnula, Kivijärvi, Kuhmo, Posio, Pudasjärvi, Pyhäntä, Rautavaara, Sodankylä, Suomussalmi, Vaala, Valtimo ja Ylitornio. Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,10: Hailuoto. Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,17: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Puolanka, Ranua, Salla, Savukoski, Taivalkoski ja Utsjoki. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Anne Kumpula

8 3316 N:o 1045 Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/1977) 6 :n 1 momentin nojalla: 1 Maa jaetaan seuraaviin erityishuoltopiireihin: 1) Helsingin erityishuoltopiiri, johon kuuluu Helsinki; 2) Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, Forssa, Espoo, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Hyvinkää, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Liljendahl, Lohja, Loppi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nastola, Nummi- Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Padasjoki, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio, Sysmä, Tammela, Tuusula, Vantaa, Vihti, Ypäjä; 3) Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa; 4) Satakunnan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila; 5) Pirkanmaan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi; 6) Savon erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kerimäki, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nilsiä, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Ristiina, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä; 7) Kymenlaakson erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti;

9 N:o ) Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Ylämaa, Suomenniemi; 9) Keski-Suomen erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski; 10) Pohjois-Karjalan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo; 11) Etelä-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ähtäri; 12) Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli; 13) Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kiiminki, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Vihanti, Yli-Ii, Ylivieska; 14) Kainuun erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi, Kuhmo, Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi; 15) Lapin erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan erityishuoltopiireistä 24 päivänä elokuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös (796/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 2 /166

10 3318 N:o 1046 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työttömyysvakuutusrahastolle omavastuumaksuasiassa ilmoitettavista tiedoista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 24 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1352/2007: 1 Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 24 e :n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat: 1) työntekijän henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot; 2) työsuhteen alkamis- ja päättymispäivämäärä, irtisanomisvuosi, työnantajan nimi, y- tunnus ja tiedossa olevat yhteystiedot; 3) peruspäivärahan saajan osalta työssäoloehtoon luetut kaudet ja palkkatiedot vastaavalta ajalta; 4) työttömyyspäivärahakauden alkaessa henkilölle työttömyysturvalain perusteella määrätty korvaukseton määräaika ja päivärahan epääminen työnantajalta saadun taloudellisen etuuden vuoksi sekä taloudellisen edun määrä; 5) kolme vuotta kestäneen työsuhteen päättymisen jälkeen maksettu ensimmäinen työttömyyspäivärahapäivä; 6) tieto siitä, että henkilö on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 :ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa; 7) alle kolme vuotta kestäneistä työsuhteista työssäoloehtoon sisältyvän pisimmän työsuhteen alkamis- ja päättymispäivämäärä; 8) henkilölle maksettavan ansiopäivärahan suuruus; 9) ensimmäisen lisäpäivän päivämäärä 24 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä; 10) maksettujen työttömyysetuuksien yhteismäärä 24 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä vanhuuseläkettä tai 63 vuoden täyttämistä edeltäneeltä ajalta. 2 Työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen on annettava työttömyysvakuutusrahastolle 1 :n 1 5 kohdassa tarkoitetut tiedot työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 24 :n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöstä sen jälkeen, kun hän on tullut työttömyyspäivärahan hakijaksi ja tiedot ovat annettavissa. Edellä 1 :n 6 kohdassa tarkoitettu tieto on ilmoitettava, jos henkilö täyttää ennakkoilmoituksen antamisen jälkeen uudelleen työssäoloehdon. Edellä 1 :n 7 9 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysturvalain 6 luvun 9 :n 2 momentissa tarkoitetun lisäpäiväoikeuden alkaessa ja 1 :n 10 kohdassa tarkoitetut tiedot 24 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun henkilön täytettyä 63 vuotta. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitusneuvos Esko Salo

11 N:o 1047 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2009 liikenneturvallisuusmaksusta 3319 Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 361/1993: 1 Liikennevakuutuslain (279/1959) mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on suoritettava Liikennevakuutuskeskukselle vuonna 2009 liikennevakuutuslain 18 a :ssä tarkoitettu liikenneturvallisuusmaksu, joka on yhteensä euroa. Vakuutusyhtiöiden osuudet liikenneturvallisuusmaksusta määräytyvät niiden Suomessa vuonna 2009 saamien liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulojen mukaisessa suhteessa. 2 Liikenneturvallisuusmaksusta tilitetään euroa Liikenneturvasta annetussa asetuksessa (843/1987) tarkoitetulle Liikenneturvalle ja euroa Ahvenanmaan maakuntahallinnolle liikenneturvallisuustyöhön. Jäljelle jäävä euroa on tarkoitettu Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuuden kehittämistyöhön. 3 Kunkin vakuutusyhtiön on maksettava 1 :ssä tarkoitetusta maksuosuudestaan Liikennevakuutuskeskukselle neljännesvuosittain ennakkoa, joka määrätään yhtiön luotettavasti arvioiman vakuutusmaksutulon perusteella. Ensimmäinen ennakko on maksettava viimeistään 15 päivänä tammikuuta, toinen ennakko viimeistään 10 päivänä huhtikuuta, kolmas ennakko viimeistään 10 päivänä heinäkuuta ja neljäs ennakko viimeistään 10 päivänä lokakuuta. Ennakoiden ja vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaisten vakuutusmaksutulojen perusteella lasketun lopullisen maksuosuuden erotus otetaan huomioon vuoden 2010 kolmannen ennakon maksamisen yhteydessä. Liikennevakuutuskeskus tilittää Liikenneturvalle ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle niiden osuudet liikenneturvallisuusmaksuista kahden vuorokauden kuluessa kunkin 1 momentissa mainitun ennakon eräpäivästä. 4 Liikennevakuutuskeskuksen on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys vuoden 2009 liikenneturvallisuusmaksun tilityksistä sekä Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuuden kehittämistyöhön tarkoitetun maksuosuuden käyttämisestä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta Ahvenanmaan maakuntahallituksen on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys vuoden 2009 liikenneturvallisuusmaksun käyttämisestä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä asetusta sovelletaan vuoden 2009 liikenneturvallisuusmaksun perimiseksi. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen

12 3320 N:o 1048 Ympäristöministeriön asetus Metsähallituksen eräiden julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvista Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä perittävistä maksuista. 2 Julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään kiinteä maksu Julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään niiden keskimääräiseen omakustannusarvoon perustuva kiinteä maksu, ovat: 1) Luonnonsuojelulain (1096/1996) tai aikaisemman luonnonsuojelulain (71/1923) nojalla suojelualueiden perustamisesta annettujen asetusten perusteella hakemuksesta annetut seuraavat päätökset ja luvat: a) lupa geologiseen tutkimukseen tai malminetsintään 200 euroa, b) lupa teiden, vesikulkuväylien, rakennusten tai rakennelmien rakentamiseen ja kunnossapito on 150 euroa ja c) muu hakemuksesta annettu päätös tai lupa 80 euroa. Maksuttomia ovat kuitenkin tieteelliseen tai opetustarkoitukseen tai haitallisesti lisääntyneen eliölajin vähentämiseksi myönnetty lupa tai tehty päätös. 2) Maastoliikenteeseen liittyvät julkisoikeudelliset päätökset: a) henkilökohtainen uralupa 9 euroa/ vuorokausi, 20 euroa/viikko tai 34 euroa/ kelkkailukausi, b) perhekohtainen uralupa 34 euroa/perhe/ kelkkailukausi, c) Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 9 :n 2 momentissa tarkoitettu maastoliikennettä koskeva aluekohtainen kiintiöpäätös muutoksenhakua varten 50 euroa ja d) maastoliikennelupaa koskevaa muutoksenhakua varten erikseen annettava kirjallinen päätös 10 euroa. Sähköisellä viestintävälineellä annetusta luvasta (mobiililupa) maksu on seuraava: e) henkilökohtainen uralupa 8,95 euroa + matkapuhelumaksu (mpm)/vuorokausi, 19,96 euroa + mpm/viikko tai 33,99 euroa + mpm/kelkkailukausi ja f) perhekohtainen uralupa 33,99 euroa + mpm/perhe/kelkkailukausi. 3 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Metsähallituksen maksullisia julkisiin hallintotehtäviin liittyviä suoritteita, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) maastoliikenneluvat kelkkailu-urien ulkopuolella, kesäaikaiset maastoliikenneluvat sekä yrittäjä- ja ryhmäluvat, 2) varaustuvassa yöpyminen sekä vuokratuvan ja -kodan käyttö, 3) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ja rakennelmien vuokraus ja muu käyttöoikeuden luovutus, 4) asuin- ja liikehuoneistojen vuokraus sekä muu huone-, kokous- ja esitystilojen käyttö,

13 N:o ) ennallistamis- ja hoitotoimenpiteistä luonnonsuojelusuojelualueilta ja muilta suojelukohteilta kertyvän puun myynti, 6) opastuspalvelut ja -tuotteet, 7) ympäristökasvatuksen ja luonto-opetuksen edistämiseksi tuotetut palvelut ja tuotteet, 8) asiantuntija- ja suunnittelupalvelut, 9) tietojen luovutus ja tietojärjestelmien suorakäyttö, 10) julkaisut, lehdet, tallenteet ja muut vastaavat suoritteet, 11) jäljennökset ja 12) muut vastaavat palvelut ja suoritteet. Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan myös muut maksuperustelain 4 :n 2 momentissa tarkoitetut julkisiin hallintotehtäviin liittyvät suoritteet, joita tai niihin verrattavia myös joku muu tuottaa maksullisena tai joiden tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelliseen toimintaan, vaikka suoritteita ei olisi erikseen mainittu 1 momentin luettelossa. 4 Muut maksulliset suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitetusta tiedon antamisesta kopiona tai tulosteena perittävistä maksuista päättää Metsähallitus noudattaen, mitä mainitussa pykälässä säädetään. 5 Viivästyskorko Jos 3 :n perusteella määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien. Maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on enintään seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin julkaisema, säädöskokoelmassa vahvistettu viitekorko. 6 Muut säännökset Hakemuksen peruutuksen tai muun hakijasta aiheutuvan syyn vuoksi rauenneesta asian käsittelystä peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksusta. Muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palautetussa asiassa annettavan päätöksen maksusta vähennetään, mitä samasta asiasta aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty. Myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu. Maksu peritään myös käyttämättömästä päätöksestä. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja on voimassa vuoden 2011 loppuun. Suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Talousjohtaja Oili Hintsala

14 3322 N:o 1049 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, jäljempänä laitos, maksullisista suoritteista ja niiden perusteista. 2 Julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään omakustannusarvoa vastaava kiinteä maksu, ovat päätökset tutkimuslupa-asioissa. Maksu on: 1) opinnäytetyöhön liittyvästä tutkimuslupapäätöksestä 75 euroa ja 2) muista tutkimuslupapäätöksistä 200 euroa. 3 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :n 1 momentissa tarkoitettuja muita suoritteita, jotka laitos hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat, jollei laista tai asetuksesta muuta johdu, seuraavat suoritteet: 1) toimeksiannosta tai tilauksesta laaditut tai tehdyt - lausunnot; - laboratoriomääritykset ja -tutkimukset sekä vastaavat; - selvitykset ja tutkimukset; sekä - koulutus ja konsultointi, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksesta annetun lain (668/2008) 6 :ssä tarkoitettu koulutus ja konsultointi on kuitenkin maksutonta. 2) laitoksen omistamiin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien käyttöoikeuksien luovuttaminen; 3) myytäväksi toimitetut lehdet, julkaisut ja kustannuspalvelut; 4) muut kuin 4 :ssä tarkoitetut valokopiot ja muut jäljennökset; 5) julkaisujen ja muun aineiston lähettäminen ja postitus, jos tämä ei sisälly niistä perittäviin hintoihin; sekä 6) laitoksen hallussa olevien tilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille. Valtion maksuperustelain 7 :n 2 momentissa tarkoitettuja muita suoritteita, joissa laitoksella on tosiasiallinen yksinoikeus suoritteen tuottamiseen ja joissa maksu voidaan määrätä siten, että se vastaa tuotteen omakus-

15 N:o tannusarvoa, ovat tilauksesta laadittavat tilastot, koodistot ja tietotuotteet sekä laajat tietopalvelutehtävät; Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään, ei koske Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (675/2008) 7 :ssä tarkoitettujen tutkijoiden ja harjoittelijoiden käyttöön annettuja laitoksen tiloja, laitteita ja tarvikkeita. 4 Julkisuuslain mukaisten suoritteiden hinnoittelu Laitos päättää maksuista, jotka peritään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä 3 momentissa tarkoitetusta tiedon antamisesta jäljennöksenä tai tulosteena. Maksun suuruutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mitä mainitussa pykälässä siitä säädetään. 5 Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen Edellä 1 4 :n mukaisesti määräytyvä maksu voidaan jättää perimättä tai periä omakustannusarvoa alempana, jos siihen on valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentissa tarkoitettu syy. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010 saakka. Tällä asetuksella kumotaan kansanterveyslaitoksen maksullisista suoritteista 28 päivänä kesäkuuta 1993 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (579/1993) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta 28 päivänä marraskuuta 2001 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1131/2001). Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Pekka Järvinen

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN