Koko tulosalueen tasolla toimintakate pysyi hyvin talousarvion puitteissa tehostuneen tulojen kertymisen ansiosta.

Transkriptio

1 Tuottajan viestit tilaajalle, tilinpäätös 2012 Aikuissosiaalityö Arja Iho Sosiaalityön asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2011 (tp) 12,7 % työttömyyden kasvun ja pitkittymisen sekä vanhusväestön taloudellisen tilanteen heikentymisen vuoksi. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut edellisestä 12,0 %. Toimeentulotukimenojen avustusten bruttomäärä on kasvanut 14,1 % ja tulot ovat kasvaneet 23,2 %. Kaiken kaikkiaan toimeentulotukimenojen nettomäärä on kasvanut 6,0 % vuodesta Tulojen kasvu menoja voimakkaammin selittyy sillä, että aiempaa isompi osa tuista on pystytty perimään joko valtionosuuksista (isompi osa perustoimeentulotukea) tai asiakkaan tulevista etuuksista. Työttömien ja toimeentulotukiasiakkaiden aiemminkin korkea aktivointiaste on noussut ja toteutunut erittäin hyvin. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärä on pysynyt samana ja nettokustannukset ovat pysyneet hyvin talousarvion puitteissa. Koko tulosalueen tasolla toimintakate pysyi hyvin talousarvion puitteissa tehostuneen tulojen kertymisen ansiosta. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Seija Heikkonen Laitoskuntoutuksessa, lähinnä katkaisu- ja selviämisasemapalveluissa, asiakkaita ja kustannuksia oli vähemmän vuonna 2012 kuin vuonna Tästä huolimatta laitoskuntoutukseen varattu määräraha ylittyi noin 40 %:lla, koska määräraha oli alun alkaen edellisvuotta pienempi. Varsinaisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen kuntoutusjaksojen perusteita on edelleen mietitty erittäin tarkkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Päihdehuollon avopalveluista korvaushoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat lisääntyneet jonkin verran vuodesta Korvaushoitotiimin kokonaiskulut pysyivät vuoden 2012 talousarvion mukaisina. Avopalveluiden päihdetiimissä (ent. A-klinikka) ovat asiakas- ja käyntimäärät hieman lisääntyneet verrattuna vuoteen Vaikka päihdetiimin asiakkuudet ovat pitkiä, on nykyisin työntekijäresurssein asiakkaat pystytty vastaanottamaan niin, ettei jonoa ole muodostunut. Akseli-kunnilta saatavat päihdetiimien palvelun myyntituotot ovat olleet laskusuunnassa. Päihdetiimin kokonaiskustannukset alittuivat noin 20 %:lla vuoden 2012 TA:sta; alitusta oli useissa menokohdissa.

2 Testamenttilahjoitusvaroja (ent. A-klinikalle kohdennettu testamentti) on käytetty suunnitellusti päihdetiimin henkilöstön täydennyskoulutukseen, käsikirjallisuuden hankkimiseen sekä konsultoivan päihdepsykiatrin ja ammatillisesti ohjatun läheisten vertaistukiryhmän vetäjän palkkioihin. Nämä kaksi uutta työmuotoa ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi. Mielenterveystiimin uusien lähetteiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen ilmeisestikin siitä, että osan potilaista hoitaa terveyskeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja. Mielenterveystiimissä on ollut myös lisätyövoimana jononpurkupsykologi maaliskuusta 2012 alkaen. Näin jonotusaikaa on kyetty lyhentämään kolmesta kuukaudesta runsaaseen kuukauteen ja asiakkaita hoitamaan noin 20 % enemmän kuin vuonna Mielenterveystiimin kokonaiskustannusten noin 20 %:n ylitys johtuu lisätyövoiman aiheuttamasta palkkakustannusten kasvusta. Samanaikaisesti kuitenkin yhteistoiminta-alueen aikuispsykiatrian osalta erikoissairaanhoidon kustannukset vähenivät lähes :lla. Ritva Vahanne Mielenterveyssyistä asumispalveluja tarvitsevien määrä lisääntyy vuosittain, mutta määrät eivät ole suuria. Osaa asiakkaista pystytään tukemaan hyvin toimivalla päivätoiminnalla sekä Kotitiimin työllä. Ruskon kohdalla huomiota kiinnittää nuorten mielenterveysasiakkaiden esillenousu ja asumispalveluiden tarve. Hoitopäivän hinta on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna ja hinta on edullinen verrattuna sairaalan, päihdehuollon tai vanhustenhuollon asumispalveluiden hintoihin. Arja Iho Päihdehuollon asumispalveluissa on voimakasta kasvua edelleen. Päihteiden käyttö, ikääntyminen ja perussairaudet muodostavat suuren riskin toimintakyvylle ja itsenäiselle selviytymiselle. Vanhusikää selvästi nuorempia kuntalaisia sairastuu ja vammautuu päihteiden käytön seurauksena ja heidät pitää sijoittaa joksikin aikaa tai pysyvästi hoitokotiin. Hoitokotiin sijoitettavat asiakkaat ovat erittäin huonokuntoisia. Jos hoitokotisijoitusta ei tehdä, vaihtoehtoiset jatkohoidot ovat joko sairaalahoidon jatkaminen tai kunnon nopea heikentyminen ja sairaalakierteen syntyminen, joissain tilanteissa vakava vammautuminen ja kallis laitoshoito. Päihdehuollon hoitokodit ja asumispalvelut ovat pääsääntöisesti selvästi edullisempia kuin vanhusten tehostettu palveluasuminen. Erikoissairaanhoito Katariina Korkeila Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alkuperäinen talousarvioesitys vuodelle 2012 piti sisällään Raision kustannusten kasvun 6,1 %:lla (n. 1,4 miljoonaa euroa) ja Ruskon

3 osalta 2,9 %:lla ( ). Erikoissairaanhoitoon panostamisen sijaan sosiaali- ja terveyskeskus sisällytti kuitenkin vuoden 2012 talousarvioesitykseen toimenpidekokonaisuuksia, joilla erikoissairaanhoidon kasvua esitettiin hillittävän. Kustannusten vähentämistä lähdettiin tavoittelemaan johdonmukaisesti useilla eri toimenpiteillä: 1) vastaanottopalveluiden kehittämisohjelman tiimityömalli ja peruserikoissairaanhoidon vahvistaminen (ks. myös vastaanottopalveluiden viestit tilaajalle); 2) hoito- ja hoivapalveluiden avopalveluiden (kotihoidon) vahvistaminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen sekä terveyskeskussairaalan kuntouttavaan ja akuuttihoitoon panostaminen siirtoviivekustannusten ehkäisemiseksi; 3) oman mielenterveysyksikön ja kotitiimin vahvistaminen, jotta potilaita voidaan siirtää psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta omien peruspalveluiden piiriin. Sairaanhoitopiirin laskutuksen osalta vuoden 2012 aikana onnistuttiinkin vähentämään kustannuksia sairaanhoitopiirin talousarvioon nähden reilun miljoonan euron verran. Koska Raision sosiaali- ja terveyskeskus oli jo lähtökohtaisesti budjetoinut erikoissairaanhoitoon vuodelle 2012 vähemmän kuin sairaanhoitopiiri, tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kustannusten ero talousarvioon on hieman pienempi ( ). Aiemmat toteumaennusteet antoivat tosin odottaa isompaakin kustannussäästöä, mutta osa sairaanhoitopiirin laskuista ajoittui vasta aivan loppuvuoteen tai vuodenvaihteeseen, jolloin ne eivät olleet arvioitavissa ennusteessa. Muuhun erikoissairaanhoitoon (muissa sairaanhoitopiireissä tai saattohoitosäätiön ostopalveluina hoidetut potilaat, peruserikoissairaanhoidon ortopedisten potilaiden pilottihanke) kului jonkin verran budjetoitua enemmän rahaa. Kaiken kaikkiaan erikoissairaanhoidon kustannusten vähentämisessä onnistuttiin, vaikka ennusteiden perusteella odotukset olivat isommatkin. Vastaavia toimenpiteitä tulee jatkaa myös vastaisuudessa nyt kun niiden toimivuus on voitu osoittaa. Hallintopalvelut Sami Nieminen Hallinnon vuoden 2012 tuotot ja kulut kehittyivät budjetoidun mukaisesti. Vuonna 2013 hallinnon alla jatkuu yksi hanke: Yhdessä oikeaan aikaan II. Hankkeessa on mukana Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen tulosalue ja tällä yhteistyöllä vauhditetaan vuonna 2013 jatkettavaa kehittämistyötä lasten ja perheiden ylisektorisissa palveluissa.

4 Hoito- ja hoivapalvelut Hoito-hoivapalveluiden tilinpäätös osoittaa koko yhteistoiminta-alueella 105 % toteumaa eli ylitys muutettuun talousarvioon nähden on euroa. Ruskon osalta talousarvio alittuu noin eurolla, Raision osalta ylitys on euroa. Tulos oli odotettu ja tiedossa jo talousarviota laadittaessa, kun tiedettiin palvelutarpeen kasvun olevan talousarviossa varauduttua huomattavasti suurempi juuri Raision osalta. Valtuusto teki syksyllä Raision palveluista 1,65 miljoonan euron lisätilauksen, mutta jo tuolloin tuotiin hoito-hoivapalveluiden taholta esiin, että se ei riitä. Palvelujen saamisen kriteereitä ei ole vuoden 2012 aikana muutettu eikä palvelutasoa ole laskettu. Palvelutuotannon tavoitteena oli vähentää pitkäaikaislaitoshoitoa, tehostaa oman sairaalan palveluita erityisesti kuntoutushoitoa sekä erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa. Palvelujen kysynnässä ja kustannuksissa toteumat talousarvioon nähden ovat seuraavat: omaishoidon tuen asiakasmäärä 136 % ja kustannukset 131 %; säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä 96 % ja kustannukset 94 % (muutettuun talousarvioon nähden); tehostetun palveluasumisen hoitopäivät 128 % ja kustannukset 102 %; pitkäaikaislaitoshoitopäivät 81 % ja kustannukset 92 %; akuutti-, kuntoutus- ja intervallihoitopäivät 129 % ja kustannukset 160 %. Kotihoidossa on välitön asiakkaan luona vietetty aika lisääntynyt vuodessa 3832 tunnilla asiakkaiden hoitosuunnitelmista laskettuna. Tehostetun kotihoidon asiakkaiden (joilla hoitosuunnitelmaan sisältyvät myös ilta- ja viikonloppukäynnit) määrä on noussut 76:lla (kasvua 32 %). Tämä hoitoisuuden nousu selittää kotihoidon kustannusnousun, mutta toimintatapa on ehkäissyt sairaalahoitojaksojen ja ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Tehostetun palveluasumisen kustannusnousu selittyy puhtaasti palvelutarpeen ja volyymin kasvulla. Uusia palveluasumisasiakkaita tuli tilinpäätösvuonna 86, näistä vain neljällä oli muu kuin muistisairausdiagnoosi. Omasta palvelutuotannosta paikkoja vapautui 30 kappaletta, joten ylimenevä osa on jouduttu hankkimaan ostopalveluna. Ostopalvelun ja oman tuotannon kustannusvertailua ei voida tehdä, koska oman tuotannon tuloista puuttuvat asiakkaiden vuokratulot. Pitkäaikaislaitoshoitoa on jouduttu ostamaan 11:lle vaikeasti muistisairaalle asiakkaalle. Ostopalvelut ovat omaa tuotantoa huomattavasti kalliimpia (36 euroa/hpv). Akuutti- ja lyhytaikaishoito on tehostunut huomattavasti, mutta myös kustannukset ylittyvät tältä osin. Samalla on huomattava, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kokonaisuudessaan 1,0 miljoonaa euroa sairaanhoitopiirin arvioimaa pienemmät, mistä huomattava osa johtuu terveyskeskussairaalan toiminnan kehittämisestä. Ruskolla on vähentymistä omaishoidon tuen, tehostetun palveluasumisen ja etenkin pitkäaikaislaitoshoidon piirissä. Hienoista nousua on säännöllisen kotihoidon asiakkaiden ja akuuttihoidon palveluissa, mutta kustannukset Ruskon palveluista jäävät alkuperäisen talousarvion alle.

5 Kuntoutus Tiina Virtanen Kuntoutuksen asiakasmäärät ovat vuonna 2012 lisääntyneet kaikissa palveluissa huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna: yksilöllisessä fysioterapiassa 23 %, apuvälinetoiminnassa 29 % ja kehitysneuvolassa 19 %, joissa työntekijämäärä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Ryhmäkuntoutuksen osuutta fysioterapiassa on lisätty huomattavasti, mutta sillä ei voida yksilöllistä tarvetta korvata enempää. Apuvälineasiakkaiden määrän lisääntymistä on odotettavissa jatkossakin ikääntyvän väestön ja kotihoidon määrän lisääntyessä. Veteraaneja muuttaa Raisioon ympäristökunnista. Peittävyys on suurimmassa kohderyhmässä (ikäryhmissä) noussut kaikissa kuntouttavissa palveluissa, joka kertoo siitä, että tietoisuus ja ohjautuvuus ovat parantuneet. Suurimmat ikäryhmät ovat fysioterapiassa vuotiaat, kehitysneuvolassa ja puheterapiassa 1-6-vuotiaat, ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa vuotiaat ja sitä vanhemmat. Apuvälinelainaamossa asioidaan kaikissa ikäluokissa. Palvelutarpeen nousuun ei nykyresurssein pystytä omana työnä vastaamaan riittävästi ja on käytettävä ostopalvelua, joka terapioissa on kalliimpaa kuin omana toimintana tehty työ. Kehitysneuvolan ostopalvelut (muun muassa psykologipalvelut) ovat lisääntyneet 50 %. Lääkinnällisen kuntoutuksen pitkäaikaissairaille potilaille (105 hlö) tehdään lakisääteinen kuntoutumisen suunnitelma kerran vuodessa. Puheterapian jonossa oli vuoden lopussa 35 lasta, jonotusaika ei-kiireellisissä 5 kk ja kiireellisissä 2½ kk. Psykologilla oli jonossa 18 lasta, jonotusaika noin 2 kk. Alaselkäpotilaita oli akuuttivastaanotolla 26; ohjautuminen terveyskeskuksesta ei toistaiseksi ole onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Perhepalvelut Mikko Hulkkonen Raision perhepalvelujen tilinpäätöksen 2012 tulosta voidaan pitää edellisten vuosien raju kustannusten ja lastensuojelutarpeiden yleinen kasvu, palvelutuottajien hinnankorotukset ja talousarvion tavoitteellinen budjetointitapa huomioon ottaen kohtuullisena: nettotulos on euroa eli 7 % yli talousarviotason. Vuoden 2012 aiemmissa toteumaviesteissä oli arvioitu kulujen ylitykseksi noin euroa, joka valitettavalla tavalla näyttää toteutuneen. Ennustettavan suuresta ylityksestä huolimatta tervettä kehitystä tulosalueen taloudessa on kuitenkin havaittavissa: ylitys on noin euroa pienempi kuin ylitys vuonna 2011, ja tulos on vain euroa eli 4 % yli edellisen tilinpäätöksen. Tuloksessa on ylitystä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijaishuollon ostopalveluiden sekä niitä korvaavien

6 avohuollon intensiivisten palveluiden kuluissa. Ennakoimattomien kulujen kuten muun muassa henkilöstösivukulujen osalta ylitystä on noin Raision perhepalvelujen tulosalue jatkoi toimintavuonna 2012 organisaation strategista uudistusta, jonka päämääränä on tulosalueen kustannusrakenteen korjaaminen ja palvelutoimenpiteiden oikea-aikaistaminen. Tilinpäätöksessä uudistuksen tulokset näkyvät siten, että raskaampien ja kalliimpien sijaishuollon palvelujen kulukehitys on taittunut ja painopiste on siirtynyt kustannustehokkaampiin avohuollon palveluihin. Tilinpäätöksessä avohuollon suurtuotteen kuluissa onkin ylitystä noin euroa toisaalta taas tavoiteltu kulukehityksen suunta näkyy kodin ulkopuolelle sijoitettujen suurtuotteessa, jossa kulut ovat noin euroa pienemmät kuin vuonna 2011 ja noin euroa pienemmät kuin edellisvuonna Suurimman kuluerän tulosalueella muodostaa kuitenkin edelleen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ostopalveluista aiheutuneet kulut. Niiden osalta talousarvion tavoitetaso oli ennakoidusti erittäin haastavaa saavuttaa, sillä ko. ostopalveluihin oli varattu tavoitteellisesti noin euroa pienempi summa verrattuna 2010 tilinpäätöstasoon; samaan aikaan palveluntuottajat korottivat hintojaan jopa yli 10 %. Tilinpäätöksen ylityksestä huolimatta yhteistoiminta-alueella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausien määrä on selvästi vähentynyt ja on 8,4 %- yksikköä pienempi suhteessa talousarviotasoon. Hoitovuorokausissa vähennys viime vuoteen tarkoittaa eli kuuden lapsen vuosittaista sijaishuollon laitospalveluiden käyttöä. Verrattuna vuoteen 2010 vähennys on jo 4471 hoitovuorokautta eli kahdessa vuodessa on pystytty välttämään 12 lapsen vuosittainen ympärivuorokautinen sijaishuollon tarve, joka tarkoittaa noin euron laskennallista kustannussäästöä. Jälkihuollossa nettotulos on positiivinen, vaikka asiakasmäärät ovat liki kaksinkertaistuneet. Ehkäisevissä palveluissa perheneuvolan asiakasjono saatiin purettua yli kymmenkertaisesti lyhyemmäksi kuin vuosi sitten, vaikka henkilöstökulut pysyivät alle talousarviotason ja asiakasmäärät kasvoivat 65 %. Perheneuvolan tuotoissa näkyy sopimuskuntien omaan perustyöhön panostaminen, mistä syystä ohjautuminen perheneuvolaan asiakasmäärissä mitattuna ei ole kasvanut, vaikkakin vajaus myyntituotoissa oli yli kaksi kertaa pienempi kuin viime vuonna. Ehkäisevän lastensuojelun suurtuotteessa tapahtui ratkaisevia toiminnallisia muutoksia, joista syistä laskentaperusteet muun muassa asiakaskohtaisissa kustannuksissa eivät ole aiempiin vuosiin vertailtavalla tavalla laskettavissa. Lastenvalvojan suurtuotteen tulosta rasittivat lakisääteistä tehtävää hoitavan pienen työryhmän haavoittuvuuteen liittyvät seikat.

7 Suun terveydenhuolto Maria Ahala Suun terveydenhuollossa Raisiossa ja Ruskolla lakisääteiset palvelut toteutuivat eikä potilasjonoja ole ollut päättyneellä tilikaudella. Uudistuneet puhelinpalvelut paransivat yhteydensaantia suun terveydenhuoltoon. Kiireellinen hoito on toteutunut molemmissa kunnissa valtakunnallisten asetusten mukaisesti. Vajaan vuoden suljettuna ollut Vahdon suun terveydenhuollon toimipiste avautui syksyllä 2012 uusissa tiloissa. Vahdon asiakkaat kävivät hammashoidossa Raisiossa hoitolan kiinniolon ajan. Raision hammashuollon toimintakulut olivat arvioidun mukaiset. Asiakaskäynnit ja samalla myös toimintatuotot jäivät hieman alle odotetun. Yhtenä syynä saattaa olla henkilöstön lukuisat poissaolot viime vuoden aikana. Talousarvion toimintakulut ylittyivät hieman Raision ostopalvelujen osalta. Ostopalveluja on käytetty erikoishammashoitoon sekä jonkin verran myös perushammashoitoon. Raision alueella on vuonna 2012 saatu oikomishoidon potilaat hoidettua lyhytaikaisilla erikoishammaslääkärisijaisuuksilla ja ostopalveluilla. Tulevaisuudessa ostopalveluiden määrä oikomishoidon osalta tulee vähenemään uuden vakituisen oikojan aloitettua työnsä täyspäiväisesti. Raisiossa aloitti syksyllä 2012 myös uusi kirurgi, kun aiempi jäi eläkkeelle. Ruskon hammashuollon talousarvio on toteutunut hyvin. Toimintakulut ja tuotot ovat olleet talousarvion mukaiset. Hammashuollossa asiakaskäyntejä on ollut hieman odotettua enemmän ja peittävyys on ollut yli 18-vuotiaiden osalta hieman odotettua parempi. Terveyskeskuksessa toteutettiin lakisääteistä ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Päivystystä runsaasti kuormittavat asiakkaat ovat saaneet ehkäisevää suun terveysneuvontaa ns. päivystyspolilta. Asetuksen mukaiset tarkastukset lapsilla ja nuorilla ovat toteutuneet. Päivystyspolitoimintaa pyritään edelleen kehittämään mahdollisimman kattavaksi ja kustannustehokkaaksi, jotta päivystystä kuormittavat asiakkaat saadaan osallistumaan ja sitoutumaan suun terveydenhoitoon. Työterveyshuolto Katariina Korkeila Työterveyshuollosta kertyi sekä kustannuksia että tuottoja hieman yli talousarviossa budjetoidun, kuitenkin siten että nettovaikutus oli pienessä määrin positiivisen kertymän puolella. Asiakkaita hoidettiin hieman enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta suoritteita kertyi jonkin verran vähemmän. Erityisesti muuttuneen lainsäädännön mukanaan tuoma toimintamallimuutos (ns. 30/60/90-lainsäädäntö)

8 sekä lääkärityövoiman vaihtuvuus ja rekrytointihaasteet vaikuttivat suoritteita jonkin verran vähentävästi. Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto, Paula Ranne Raisio: Avohoitoasiakkaissa pysyttiin budjetissa. Kehitysvammaisten palveluasumisessa hoitopäivän hinta muodostui edulliseksi ollen 73 / vrk. Muuten palveluasumisessa jäätiin hivenen budjetoidusta. Laitoshoidossa hoitopäivän hinnaksi muodostui 215 / vrk hoitopäivien pysyessä aika tarkkaan budjetoidulla tasolla. Kokonaisuutena Raision osalta kehitysvammahuollon tilinpäätös muodostui odotetunlaiseksi. Rusko: Avohoitoasiakkaissa kulut muodostuivat noin euroa budjetoitua suuremmiksi. Nousun syynä ovat vammaispalvelulain mukaiset taksikuljetukset, joiden määrä lisääntyi odotettua enemmän. Lisäksi ruskolaiset saavat pääsääntöisesti Raision kehitysvammahuollon palveluita päivätoiminnan osalta. Erityishuoltopiiriltä ostetaan yhdelle asiakkaalle päivähoito/päivätoiminta, jonka hinta on huomattavasti suurempi kuin oman tuotannon. Tämä on kasvattanut ruskolaisten avohoitoasiakkaiden kuluja verrattuna Raisioon. Kehitysvammaisten palveluasumisessa hoitopäivät kasvoivat, koska kaksi asiakasta siirtyi yksityiselle palvelutuottajalle ja yksi siirtyi lastensuojelusta omaan ohjattuun asumiseen. Nämä ovat kehitysvammalakiin perustuvia muutoksia, joita ei pysty arvioimaan talousarviota laadittaessa. Vammaispalvelu, Ritva Vahanne Vammaisten asiakkaiden määrän lisäys tulee suurimmaksi osaksi vanhusten sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta. Kesken vuotta lautakunnassa nostettu tuloraja on omalta osaltaan lisännyt asiakkaiden ja kustannusten määrää, eikä sitä voitu ottaa huomioon talousarviota valmisteltaessa. Vaikeavammaisten palveluissa asiakasmäärä ei ole kasvanut, mitä tosin osin voi selittää vaikeus arvioida yhden sotun periaatteella asiakasmääriä. Kustannusten nousu selittyykin pitkälti kuljetuspalvelun lisäksi henkilökohtaisen avun saajien jatkuvalla lisääntymisellä ja jo olemassa olevien tuntimäärien nostolla sairauden edetessä. Ruskolla on nähtävissä, miten yhdenkin vaikeavammaisen henkilön elämäntilanteen muuttuessa kustannukset voivat yli kaksinkertaistua periaatteessa yhdessä yössä. Palveluasumisen asiakasmäärät nousevat myös koko ajan. Hoitopäivän hinta on kuitenkin laskenut, mitä selittää se, että palveluasumista on myös kotona, mikä voi olla halvempaa kuin kalleimmat ostopalvelupaikat. Aikuisikäisille vaikeavammaisille on vaikea löytää vammaispalvelulain mukaista palveluasumispaikkaa, koska suurin osa palveluntarjoajista tarjoaa vain sosiaalihuoltolain mukaista asumista iäkkäille ihmisille. Raisiossa onkin jouduttu tilanteeseen, että on ollut pakko ostaa kallista palveluasumista vähän etäämpää Raisiosta.

9 Vastaanottopalvelut Katariina Korkeila Vuoden 2012 aikana Raision vastaanottopalveluissa siirryttiin vaiheittain vastaanottopalveluiden kehittämisohjelman mukaiseen työskentelyyn. Kehittämisohjelma piti sisällään seuraavat toimenpiteet vuonna 2012: siirtyminen tiimityömalliin (tavoitteet: joustavammat palvelut, toimintamallien yhtenäistäminen, terveyshyödyn ja työhyvinvoinnin lisääminen) sekä peruserikoissairaanhoidon vahvistaminen (geriatrian erikoislääkäri osaksi omaa palveluvalikoimaa, ortopedisten polvi- ja olkapääpotilaiden hoidon pilottihanke). Kehittämistyön mukaisen toiminnan käynnistämistä ovat jossain määrin vaikeuttaneet henkilöstön sairauspoissaolot ja muu vaihtuvuus. Akuuttiaikojen ei-oot on saatu käytännössä loppumaan ja kiireettömän hoidon jonoja lyhenemään, mutta toiminnan turvaamiseksi on jouduttu käyttämään sijaistyövoimaa, mikä näkyy myös kustannuksissa. Myös lääkärien palkkausjärjestelmän muutoksesta ja vanhojen ns. aktiivivapaiden poislaskuttamisesta kertyi odotettua enemmän kustannuksia. Sen lisäksi ylityksiä tuli erityisesti materiaalin ostoissa (lääkkeet ja hoitotarvikkeet, minkä lisäksi ylimääräistä rahaa kului uusien huonetilojen rakentamiseen, kalustamiseen ja odottamattomiin perusparannustöihin). Asiakkaita oli kutakuinkin saman verran kuin edellisenä vuotena, mutta asiakkaista aiempaa isompi osa ohjautui hoitajavastaanotoille kehittämisohjelman mukaisesti. Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä väheni hieman, mutta myös lääkäripalvelujen peittävyys väheni jonkin verran. Erot ovat kuitenkin pieniä. Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa suurin ylityksistä johtuu budjetointivirheestä vuoden 2012 seulontojen osalta (ylitys ). Lakisääteiset seulonnat aloitettiin vasta aivan loppuvuodesta 2012, jolloin tuleva loppulaskutus ei ollut näkyvissä ennusteissa. Muilta osin hieman pienempiä ylityksiä oli niin laboratorio- kuin röntgenpalveluidenkin käytöstä koituvassa laskutuksessa. Edelliseen tilinpäätökseen 2011 verrattaessa laboratorion kustannusnousut ovat hyvin kohtuullisia (+1,9 %), röntgenkustannukset puolestaan olivat jopa 4,4 % pienemmät kuin vuonna Tutkimusmäärät ovat varsin lähellä edellisen vuoden tasoja. Sairaankuljetuksen kustannukset pysyivät hyvin talousarviossa. Kustannukset kuitenkin lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 8 %, vaikka kuljetusten määrä samalla väheni 7,8 %.