KULTTUURIMAISEMASELVITYS TEOLLINEN RAKENNUSPERINTÖ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIMAISEMASELVITYS TEOLLINEN RAKENNUSPERINTÖ"

Transkriptio

1 KULTTUURIMAISEMASELVITYS TEOLLINEN RAKENNUSPERINTÖ Anne Mäkynen

2 Osoite: Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa Internetosoite: Lisätietoa: Anne Mäkynen (09) anne Tilaukset: (09) tai Valokuvaajien nimilyhenteet: AE Amanda Eskola AM Anne Mäkynen Taitto: Ritva-Leena Kujala Julkaisija: Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu YK0004 C31:2006 ISBN ISSN Paino: Vantaan kaupungin paino

3 Sisällys Esipuhe 5 Johdanto 7 Maaseudun kulttuurimaisema 8 Varhaisen teollisuuden ympäristöt 8 Kaupunkimaisema 10 Modernin teollisuuden ympäristöt luku luku luku luku luku 16 Teollinen rakennusperintö yleiskaavassa 18 Muinaismuistolain suojaamat kohteet 18 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet 18 Teollisuusympäristöt 20 Lähteet ja kirjallisuus 22 Kirjalliset 22 Painamattomat lähteet 22

4

5 Esipuhe Vantaan yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin kulttuurimaisemaselvitys, jossa käsiteltiin Vantaan kulttuurimaiseman kerrostumia muinaismaisemasta moderniin kaupunkiympäristöön (Laura Muukka ja Anne Mäkynen: Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaa C7:2005, Kaupsu 4/2005). Inventointien puutteellisuuden vuoksi teollinen kulttuuriperintö jäi julkaisussa käsittelemättä lukuun ottamatta maaseudun kulttuurimaiseman yhteydessä sivuttuja historiallisen ajan muinaismuistoiksi luettavia varhaisen teollisuuden jäänteitä, vanhoja myllyjä ja joitakin teollisuusrakennuksia. Vantaan moderni teollinen rakennusperintö on inventoitu (Amanda Eskola: Vantaan moderni teollinen rakennusperintö Vantaa C28:2006, Kaupsu 17/2006). Modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnin ja aiempien, vanhaa teollisuutta käsittelevien inventointien perusteella on laadittu tämä kulttuurimaisemaselvityksen täydennysosa yleiskaavatyön tueksi. Selvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti Anne Mäkynen Vantaan kaupunkisuunnittelusta. Arvokkaita kommentteja on antanut Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Mikko Mälkki. Vantaalla Matti Pallasvuo yleiskaavapäällikkö

6 Kuva 1: Vantaankosken mylly ja pato. Myllyn pihalla on muistoina aiemmista teollisuuden vaiheista muun muassa malmikivikasa ja slagia. (AM)

7 Johdanto Vantaan teollinen historia on pitkä. Varhaisimmat teollisuuslaitokset ovat myllyjä. Esimerkiksi vuoden 1586 luettelossa niitä oli Vantaan nykyisellä alueella Kirkonkylässä, Viinikkalassa, Martinkylässä, Tolkinkylässä, Ylästössä, Myllymäessä, Seutulassa, Veromiehenkylässä, Hämeenkylässä, Kuninkaalassa 3, Tikkurilassa 2, Hanabölessä 2, Sotungissa 3 ja Hakunilassa 1. Merkittäviä sahoja on ollut 1700-luvulla Kirkonkylässä, Hanabölessä ja Tolkinkylässä, 1800-luvulla perustettiin saha myös Königstedtiin 2. Vantaalla on ollut vuoriteollisuutta 1740-luvulta luvulle: kaivostoimintaa, rautaruukki ( ) sekä hupeasulattokokeilu (1795) 3. Königstedtissä on ollut lasitehdas luvun loppupuoliskolla, Tikkurilan öljynpuristamo perustettiin 1862 ja vernissatehdas Viilatehdas perustettiin Vantaankoskelle1880-luvulla ja lisäksi paikalla oli saha ja trasselitehdas, Tikkurilaan syntyi tiilitehdas 1800-luvun lopulla, puusepäntehdas sekä kaakelitehdas 1900-luvun alussa luvun alkupuolella merkittävimpiä teollisuuslaitoksia olivat maalinvalmistuksen 1919 aloittanut Tikkurila Oy, Rautayhtiö E. Haato Korsossa ja Suomen Silkkiteollisuus Oy Tikkurilassa, jotka perustettiin 1930-luvulla 6. Teollisuus alkoi työllistää vantaalaisia merkittävästi 1950-luvulta lähtien. Uutta teollisuutta syntyi useille teollisuudenaloille: autonkoreja, heloja, radiosondeja, koneita ja laitteita, lyijyä, tiiliä, makeisia, juustoja ym. elintarvikkeita, saippuaa, elementtitehtaita, graafista teollisuutta jne teollisuudessa oli työpaikoista 28,8% ja ,3%, mutta teollisten työpaikkojen määrä oli kasvanut 1500 työpaikasta yli työpaikkaan 8. Tässä selvityksessä käsitellään lyhyesti varhaisen teollisuuden jäänteitä. Pääasiassa selvitys keskittyy nykypäivään säilyneisiin teollisuusrakennuksiin, niiden suojeluarvoihin, asemakaavalliseen tilanteeseen ja rakennusten huomioon ottamiseen yleiskaavassa. 1 Kuisma 1990, s Kuisma 1991, s Kuisma 1991, s Kuisma s Lizen ja Vuori 1997 s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s. 322

8 Maaseudun kulttuurimaisema Varhaisen teollisuuden ympäristöt Varhaisen teollisuuden ympäristöt kuuluvat kulttuurihistoriallisena ympäristötyyppinä osaksi maaseudun kulttuurimaisemaa 1. Vantaalla varhaiseen teollisuuteen voidaan yksinkertaistaen sisällyttää kaikki ennen 1930-lukua syntyneet teolliseen toimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat, koska niitä on jäljellä varsin vähän. Varhaisimmista teollisuusvaiheista on jäljellä enää historiallisen ajan muinaismuistoiksi luokiteltavia kaivoskuiluja, patoja ja vähäisiä rauniofragmentteja. Kaivoksia ja patoja on käsitelty jo Kulttuurimaisemaselvityksessä 2. Varhaisen teollisuuden jäänteitä ei ole systemaattisesti inventoitu. Yhdestä Vantaan teollisuushistorian tärkeimmistä alueista, Vantaankosken ympäristöstä, on erillinen inventointi 3, jonka mukaan hopeasulatosta (1795) on jäljellä malmikivikasa, Vantaan ruukista ( ) on jäljellä pato, purkujätettä ja slagia, trasselitehtaasta (1900- luvun alku) osa kivijalkaa. Myllyrakennuksia on jäljellä kolme, joista Vantaankoski ja Kirkonkylä 1800-luvulta. Hanabölen kylän inventoinnin mukaan Hanabölen myllystä (1854) on jäljellä kivijalka ja joitakin rattaita 4. Ennen 1930-lukua rakennettuja teollisuusrakennuksia on Vantaalla säilynyt vain muutamia ja siksi ne ovat kaikki säilytettäviä rakennuksia. Dahlforsin viilatehdas Vantaankoskella on 1800-luvun lopulta, Tikkurilan kaakelitehdas 1900-luvun alusta ja Tikkurilan vernissatehtaan vanha osa 1800-luvun lopulta. Kaikki ennen 1930-lukua rakennetut, säilyneet myllyt ja teollisuusrakennukset on asemakaavalla suojeltu. Viilatehdas, Kaakelitehdas ja Vernissatehdas ovat uusiokäytössä. Kirkonkylän mylly on kotiseutuyhdistyksen kesäkahvilana ja Vantaankosken mylly on tyhjillään. 1 Muukka, Mäkynen 2005 s.13 2 Muukka ja Mäkynen 2005 s.25 3 Frondelius Frondelius 2001 s.18

9 Kartta 1: Säilyneet, ennen 1930-lukua rakennetut myllyrakennukset ja teollisuusrakennukset on suojeltu asemakaavassa.

10 Kaupunkimaisema Modernit teollisuusympäristöt Modernit teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisena ympäristötyyppinä osa kaupunkimaisemaa 1. Amanda Eskolan Vantaan modernin teollisuusrakentamisen inventointi 2 sisältää varsinaisten teollisen tuotannon rakennusten lisäksi niihin liittyviä toimistorakennuksia sekä kaupan, varastoinnin, logistiikan ja yhdyskuntatekniikan rakennuksia. Inventoinnissa teollisuusrakennukset on arvotettu niiden arkkitehtonisen, rakennushistoriallisen, historiallisen ja ympäristöarvon sekä käyttöarvon perusteella, ja suojeltavat rakennukset on luokiteltu kahteen ryhmään: ensisijaisesti suojeltaviin (A1) ja potentiaalisesti suojeltaviin (A2). Silkkitehdas ja Vernissatehdas sisältyivät jo Vantaan modernin rakennuskulttuurin inventointiin 3. Rakennukset sijoittuvat pääosin teollisuusalueille, mutta yksittäisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä sijoittuu myös asuntoalueille. Modernia teollista rakennusperintöä käsitellään tässä selvityksessä aikajärjestyksessä vuosikymmenittäin. Kuva 2: Aurinkobussit Oy.n alunperin konepajaksi rakennettu, kauniisti rapattu teollisuusrakennus 1930-luvulta Hakkilassa. (AE) 10 1 Muukka, Mäkynen 2005 s Eskola Eskola 2002

11 Kartta 2: Vantaan kaupunkimaiseman suojeltava moderni teollinen rakennusperintö. Numerot viittaavat tekstiin. 11

12 1930-luku Vantaalla on jäljellä 1930-luvun teollisuusrakennuksia vain muutamia 4. Jo yksin harvinaisuutensa vuoksi ne ovat suojeltavia, mutta myös teollisen rakennusperinnön arviointikriteereillä kohteet on luokiteltu ilmeisiksi suojelukohteiksi (A1) luvun punatiiliarkkitehtuuria edustavat Silkkitehtaan (1) vanhimmat rakennukset ja Vernissatehtaan (2) uusi osa sekä MariComp Oy:n (3) vanha osa eli entinen Haato Matarissa. Aurinkobussit Oy (4) eli entinen Lohjan Kalkki Hakkilassa on rapattuna tiilirakennuksena ainoa laatuaan luvulta Vantaalla (kuva sivulla 10). Tikkurilassa on lisäksi Söderlingin puinen myllyrakennus (5), joka on uusiokäytössä. Silkkitehtaan ja Vernissatehtaan rakennukset on asemakaavassa suojeltu. Silkkitehtaan asemakaavaa uudistetaan parhaillaan ja rakennukset on tavoitteena säilyttää uusiokäytössä osittain asuntoina. Mari-Comp Oy:n juuri kunnostettu punatiilirakennus ja Aurinkobussien rakennus sijaitsevat asemakaavan teollisuustontilla, mutta kaava ei estä niiden purkamista Söderlingin mylly sijaitsee puistoalueella luku Sodanjälkeisen 1940-luvun teollisuusrakentaminen oli Vantaan nykyisellä hallinnollisella alueella vähäistä. Inventoinnissa löytyi Fortumin toimistorakennus Pakkalassa, pienteollisuusrakennus Koivuhaassa, jossa toimii Vantaan kaupungin kadunpidon tukikohta ja entinen Heteka-tehdas eli Vakulan talo (6) Rekolassa. Vakulan talo on inventoinnissa arvotettu potentiaaliseksi suojelukohteeksi (A2) ja se sijaitsee asemakaavan teollisuustontilla. Vaikka rakennus on arkkitehtuuriltaan melko vaatimaton, sen säilyttäminen 1940-luvun edustajana olisi perusteltua. Kuva 3: Vakulan talo Rekolassa edustaa 1940-luvun teollisuusrakentamista. (AE) 12 4 Eskola 2002 ja 2006

13 13

14 1950-luku 1950-luvulla teollisuusrakentaminen lisääntyi ja myös säilyneitä rakennuksia on edellisiä vuosikymmeniä runsaammin. Eniten suojeluarvoja (A1) sisältävät Vaisalan toimistorakennus osana Vaisalan laitoksia (7) ja Mome Oy (8) eli entinen Mattssonin konepaja Vantaanlaaksossa kuva sivulla 21), kaksi teollisuusrakennusta osana Åbyn teollisuusaluetta (9) Piispankylässä, A&W Konekulma (10) eli ent. Lampukas -tehtaan vanha osa ja Wihuri-yhtymän (11) 1950-luvun rakennukset Veromiehessä, Silkkitehtaan (1) Kuva 4: Komeaa 1950-luvun teollisuusrakentamista edustavat Wihuri-yhtymän rakennukset Veromiehessä. (AE) 14

15 1950-luvun rakennukset Tikkurilassa, Saippuatehtaan (12) 1950-luvun osa Viertolassa, Keradur (13) eli entinen Zetterströmin konepaja Simonkylässä, kaksi 1950-luvun teollisuusrakennusta osana Kuussillantien teollisuusaluetta (14) sekä Fazerin makeistehdas osana Fazerin laitoksia (15) Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) ovat entinen Helsingin maalaiskunnan sähkölaitos Koivuhaassa ja Hienoteräs Oy Leppäkorvessa. Marja-Vantaan osayleiskaavan alueelle sijoittuvalla Åbyn teollisuusalueella ei ole asemakaavaa. Muut 1950-luvun kohteet ovat asemakaavoitetulla alueella. Silkkitehtaan asemakaavatilanne ks luku. Voimassa olevan asemakaavan toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista kahdessa kohteessa. Keradurin eli entisen Zetterströmin konepajan tontilla on asuinkerrostalokaava. A&W Konekulman eli entisen Lampukas -tehtaan tontilla on tehokas toimitilarakennusten asemakaava. Saippuatehtaan tontilla voimassa oleva teollisuusasemakaava ei edellytä rakennusten purkamista, mutta laadittu (vielä valituksenalainen) asemakaavan muutos asumiseen edellyttäisi sitä. Saippuatehtaan rakennukset tultaneen siten purkamaan, jos kaavaan kohdistetut valitukset hylätään. Hienoteräs Oy Leppäkorvessa sijaitsee asemakaavan asuinrakennusten korttelialueella, mutta kaava ei välttämättä edellytä rakennuksen purkamista. Muissa 1950-luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä luku 1960-luvun teollisuusrakennuksia on Vantaalla säilynyt melko runsaasti. Suojeluarvoltaan merkittäviä (A1) kohteita on useita: Harman Consumer Finland Oy:n (16) eli entisen Teräsköyden 1960-luvun osa Hämevaarassa, Sarlin Oy (17) Kaivokselassa, Vaisala Oy:n 1960-luvun tuotantorakennus osana Vaisalan laitoksia (7) Vantaanlaaksossa, kolme teollisuusrakennusta osana Åbyn teollisuusaluetta (9) Piispankylässä, entiset Huberin hallit (18), Auramo Oy:n (19) 1960-luvun rakennukset ja A&W Konekulman (10) uusi osa Veromiehessä, Saippuatehtaan (12) luvun osa Viertolassa, Keskon (20) toimisto-, kahvipaahtimo- ja varastorakennukset Hakkilassa, MR-Lasityö Oy (21) eli entinen kirjapaino Ristin Voitto Koivuhaassa, neljä teollisuusrakennusta osana Kuussillantien teollisuusaluetta (14), Fazerin voimalaitos osana Fazerin laitoksia (15) sekä Valion varastorakennus osana Valion laitoksia (22) Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) on 1960-luvulta myös useita: Lohjan Autoclean Oy Kaivokselassa, Vantaan rahtikeskus Oy Ylästössä, Rakennus Oy Wareco Oy ym. eli entisen Pakkasakun 1960-luvun rakennukset, Kirbeto Oy eli entinen Kirkonkylän sementtivalimo Tammistossa, LSO makkaratehdas ja Ramirent eli entinen Tallberg Pakkalassa, Oy Sandvik Ab, Lassila & Tikanojan toimistorakennus sekä Ergotekniikka Oy:n varastorakennus Veromiehessä, E. Vuorio Ky:n teollisuusrakennus Tikkurilassa, 15

16 Tikkurila Oy:n pääkonttori Kuninkaalassa osana Tikkurila Oy:n laitoksia (Eskola 2002), Taifun Engineering Oy:n teollisuusrakennus ja Sundqvist Transport Koivuhaassa, Vantaan kaupungin kuntatekniikan tukikohtana toimivat teollisuusrakennukset Korsossa sekä Elisan tietoliikennerakennus Hakunilassa. Åbyn ja Kuussillantien teollisuusalueiden, Vaisalan, A&W Konekulman, Saippuatehtaan ja Fazerin kaavatilanne ks luku. Valion laitoksilla ei ole asemakaavaa. E. Vuorion tontilla on tehokas toimitilarakentamisen asemakaava, jonka toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista. Kirbeto Oy:n eli entisen Kirkonkylän sementtivalimon suojeluarvo on toiminnallisessa kokonaisuudessa, mutta jos valimon toiminta lakkaa, ei asemakaavan tehokkuuteen nähden vähäisellä ja vaatimattomalla valimorakennuksella todennäköisesti ole uusiokäyttöedellytyksiä. Muissa 1960-luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä luku Kuva 5: Huber Oy:n rakennuttamat kaarikattoiset hallit Veromiehessä edustavat 1960-luvun teollisuusrakentamisen parhaimmistoa. (AE) 16 Kaikista inventoiduista teollisuusrakennuksista puolet on luvulta, mikä kuvaa hyvin vuosikymmenen voimakasta rakentamisvaihetta. Parasta teollisuusrakentamista (A1) 1970-luvulta edustavat Vantaalla: DHL Oy (23) eli entinen Suomen hat-

17 tutehdas Hämeenkylässä, Finnish Fur Sales Co Ltd (24) Varistossa, Sanomala (25) Martinlaaksossa, Auramon (19) 1970-luvun rakennukset Veromiehessä, Tikkurila Oy:n Monicolor tehdas (26) ja Valion hapatetehdas (27) Kuninkaalassa, Keskon (20) keskusvaraston 1970-luvun rakennukset Hakkilassa, Toyota Motor Finland Oy (28) Metsolassa sekä Fazerilan (15) ja Valion (22) 1970-luvun rakennukset Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) on runsaasti: Rautakirja Oy:n pääkonttori Hämeenkylässä, Elisa Oyj:n tietoliikennerakennus ja Raul Hellberg Oy:n teollisuusrakennus Varistossa, Vantaan kaupungin varastorakennus ja Fortum Power and Heat Oy:n teollisuusrakennus Myyrmäessä, Volvo Bilia Vaihtoautot varastorakennus Kaivokselassa, Vantaan Energian voimalaitosrakennukset Martinlaaksossa, Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella oleva kauppavarasto Piispankylässä, Connex Vantaa Oy: n kulkuneuvosuoja ja Vantaan kaupungin varikko Viinikkalassa, Rakennus Oy Wareco:n ym luvun rakennukset ja Kespro eli entinen Kunnallispaino Tammistossa, Finncatering Oy:n varastohalli eli entinen Keskinäinen vakuutusyhtiö Autoilijat ja Parker Hannfin Oy:n varastorakennus Pakkalassa, Ilmailuhallituksen toimistorakennus ja Philips Medical Systemsin eli entisen Kodak Oy: n toimisto- ja varastorakennus Veromiehessä, Akzo-Nobel Coatings Oy:n eli entisen Sadolin Oy:n 1970-luvun teollisuusrakennus Kuninkaalassa, Oy Kontino Ab:n toimistorakennus, Paperitukku J. Eliasson Oy:n varastora- kennus ja Klippan Oy:n tuotantorakennus Hakkilassa, Vantaan Energian pääkonttori Koivuhaassa sekä Elisa Oyj:n tietoliikenteen rakennus Kirkonkylässä. Piispankylän kauppavarasto sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella ja asemakaavan ulkopuolella. E. Vuorion asemakaavatilanne ks luku. Muissa luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä. Kuva 6: Valion 1970-luvun tuotantolaitos edustaa ajalleen tyypillistä kireää konstruktivismia. (AE) 17

18 Teollinen rakennusperintö yleiskaavassa Muinaismuistolain suojaamat kohteet Historiallisen ajan muinaismuistoiksi luokiteltavia kohteita suojaa muinaismuistolaki, eikä niiden suojelu siten edellytä yleiskaavassa erityisiä määräyksiä. Yleiskaavan selostuksessa varhaisen teollisuuden jäännöksistä esitetään liitekartalla ja luettelona padot ja kaivokset, koska niiden sijaintipaikat ovat tiedossa kattavasti. Muista varhaisen teollisuuden jäänteistä inventointitiedot ovat vielä niin puutteellisia, ettei niitä ole perusteltua esittää. Asemakaavoituksen ja muun tarkemmanasteisen suunnittelun yhteydessä on varhaisen teollisuuden jäänteitä tarvittaessa inventoitava ja tutkittava säilyttämisen edellytykset. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Teollisen rakennusperinnön vaaliminen yleiskaavassa perustuu yleiskaavan liitteenä olevaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon, johon lisätään myös modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnissa merkittävimmiksi arvotetut A1 -kohteet. Teollisuusrakennuksissa noudatetaan siten samaa periaatetta kuin muussakin modernissa rakennusperinnössä, poikke- 18 uksena kuitenkin Vakulan talo Rekolassa, joka liitetään suojeltavien kohteiden luetteloon 1940-luvun edustajana, vaikka se on arvotettu A2-kohteeksi. Luetteloon ei sisälly yleiskaavan oikeusvaikutusta, mutta luettelossa olevien kohteiden säilyttämisen mahdollisuudet on tutkittava asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa jo MRL 54 :n perusteella. Luetteloon sisällytetään myös ne kohteet, jotka voimassaolevan asemakaavan toteuttaminen edellyttäisi purettavaksi. Mikäli asemakaavaa ei sellaisenaan toteuteta, on asemakaavaa muutettaessa uudelleen otettava harkittavaksi, onko rakennusten säilyttämiselle tai purkamiselle edellytyksiä tai perusteita. Voimassaolevia asemakaavoja toteutettaessa säilyttämisen edellytyksiä joudutaan harkitsemaan rakennus- ja purkulupien yhteydessä MRL 118 :n perusteella. Ennen 1930-lukua rakennettu teollinen rakennusperintö on Vantaalla jo asemakaavalla suojeltu. Kaikki 1930-lukua vanhemmat teollisuusrakennukset sisältyvät myös jo voimassaolevan yleiskaavan 1992 rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Moderneista teollisuusrakennuksista vain muutamia on asemakaavoissa suojeltu. Toisaalta asemakaavan (syyskuussa 2006) toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista vain muutamassa ensisijaisesti suojeltavaksi arvotetussa kohteessa. Valion laitoksia (ja Marja-Vantaan

19 Kuva 7: Vaisala Oy:n toimistorakennus edustaa 1950-luvun tehdaskulttuuria. 19

20 osayleiskaavan alueelle sijoittuvaa Åbyn teollisuusaluetta) lukuun ottamatta suojeltavat rakennukset sijaitsevat asemakaavoitetuilla alueilla, joten yleiskaavalla ei voi määrätä niiden säilyttämisestä, eikä yksin Valion laitoksia varten ole perusteltua luoda erillistä yleiskaavamääräystä. A1 -kohteista valtaosa sijoittuu asemakaavan teollisuus- tms. alueille, missä asemakaava ei ota rakennusten säilyttämiseen tai purkamiseen kantaa. Yleiskaavassa modernin teollisen rakennusperinnön suojelukohteet sijoittuvat valtaosaltaan teollisuus-, työpaikka- tai kaupallisten palveluiden alueille. Yleiskaavan maankäyttö tukee siten teollisen rakennusperinnön säilymistä ja yleispiirteisyytensä vuoksi yleiskaava mahdollistaa myös asuntoalueilla sijaitsevien teollisuusrakennusten säilyttämisen. Teollisuusympäristöt 20 Yleiskaavassa 1992 kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristökokonaisuuden määritelmä on sillä tavoin yleinen, että se soveltuu myös teollisuusympäristöille, vaikka ympäristökokonaisuudet ovat pääosin maaseudun kulttuurimaisemaa. Yleiskaavaluonnoksessa maisemallisesti, kyläkuvallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkailla alueilla sen sijaan on omat määritelmänsä. Vanhat, toimintansa lopettaneet teollisuusympäristöt, joilla vielä on yhteys maaseudun kulttuurimaisemaan, liittyvät luontevasti osaksi sitä. Vantaankosken teollisuusympäristö sisältyy yleiskaavassa Vantaanlaakson kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen ja Kirkonkylän koskiympäristö myllyineen ja patoineen sisältyy Kirkonkylän kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Tikkurilan kaakelitehdas on jäänyt muuttuneen kaupunkirakenteen sisään erillisenä vanhan teollisuusympäristön fragmenttina. Tikkurilankosken teollisuusympäristö koostuu toisaalta vanhoista, uusiokäytössä olevista rakennuksista, joilla ei enää ole kytkentää maaseudun kulttuurimaisemaan ja toisaalta teollinen toiminta jatkuu uusissa tuotantorakennuksissa. Yleiskaavaluonnoksessa Tikkurilan teollisuusympäristö sisältyi kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, mutta kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen yleiskaavamääräys ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi alueen suunnittelumääräyksenä ja merkintä on syytä poistaa. Koska Tikkurilankosken ympäristö on asemakaavoitettu ja vanhat teollisuusrakennukset sekä Silkkitehdas ja Tikkurilan vanha asemarakennus puistoineen on jo asemakaavassa suojeltu, ei vanhan teollisuusympäristön arvojen säilyminen edellytä erillistä yleiskaavamääräystä. Teollisuusalueiden osoittamista suojeltaviksi teollisuusympäristöiksi yleiskaavassa ei voi suoraan verrata asuntoalueiden suojeluun. Yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi osoitetut asuntoalueet säilyvät asumiskäytössä, jolloin niiden toiminnallinen sisältö ei muutu. Teollisuusympäristön maankäyttö sen sijaan voi muuttua kokonaan toiseksi, kuten monissa historiallisissa teolli-

21 suusympäristöissä jo on tapahtunut, ja rakennuksille tulee silloin löytyä uusiokäyttö. Toimivalla teollisuusalueella voi teollinen prosessi muuttua toisenlaiseksi, jolloin jokaisen rakennuksen käyttökelpoisuutta ja tarvittavaa täydennysrakentamista joudutaan tarkastelemaan prosessin muutosten näkökulmasta. Näitä muutoksia on yleiskaavassa mahdoton ennakoida. Teollisuusalueet ovat myös hyvin eri luonteisia pienteollisuudesta mittaviin teollisuuslaitoksiin, niissä on usein eri vuosikymmenien kerrostumia ja niiden asema kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen eheys ja merkitys vaihtelevat suuresti. Suojelutavoitteet ovat erilaisissa teollisuusympäristöissä erilaiset. Toisaalla rakennuksilla on vahva kaupunkikuvallinen arvo, jota halutaan ja on mahdollista säilyttää vaikka uusiokäytössä. Toisissa kohteissa suojeluperusteena korostuvat kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten arvojen sijasta hyvin vahvat historialliset arvot, eli esimerkiksi pitkään jatkunut teollinen toiminta. Mikäli alueen käyttötarkoitus tällaisissa kohteissa muuttuu, suojelukysymystä pitää pohtia muista kuin kaupunkikuvallisista lähtökohdista, ja rakennusten säilymisen edellytyksiin vaikuttaa vahvasti se, löydetäänkö rakennuksille uusi järkevä käyttö. Arvokkaiden teollisuusalueiden merkitsemiseen Vantaan yleiskaavaan ei ole löytynyt tyydyttävää ratkaisua. Yhtä yleispätevää merkintää vanhoille ja uusille, teollisuuskäytössä säilyville ja erilaisiin muihin käyttötarkoituksiin muuttuneille tai muuttuville arvokkaille teollisuusympäristöille ei ole, eikä usean erilaisen yleiskaavamerkinnän luominen ole perusteltua, jos kutakin tyyppiä on vain yksi tai kaksi. Yleispätevien yleiskaavamääräysten antaminen monimuotoisille suojelutavoitteille on mahdotonta. Tämän vuoksi myös modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnissa suojelun arvoisiksi arvotetut pienteollisuusalueet ja useita rakennuksia sisältävät teollisuuslaitokset ovat suojeltavina kohteina yleiskaavan liitteenä olevassa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luettelossa. Kuva 8: Mome Oy:n ikäistään vanhemman näköinen, luonteikas teollisuusrakennus 1950-luvulta. (AE) 21

22 Lähteet ja kirjallisuus Kirjalliset Ahtiainen, Pekka ja Tervonen, Jukka: Vantaan historia , luku 15 Teollisuus kehityksen veturina. Jyväskylä Eskola, Amanda: Vantaan Moderni rakennuskulttuuri Vantaa C15:2002, VKM 12, KSY 9/2002. Eskola, Amanda: Vantaan moderni teollinen rakennusperintö Vantaa C28:2006, Kaupsu/ 17/2006. Frondelius, Satu: Hanabölen kylä, kulttuurihistoriallinen maisema. Vantaa C4:2001, KSY 9/2001. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II , luku III Elinkeinoelämä uuden ajan alussa. Jyväskylä Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III , luku V Monipuolistuva elinkeinoelämä. Jyväskylä Litzen, Aulikki ja Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia , luku 3.2 Elinkeinojen kehitys. Jyväskylä Muukka, Laura ja Mäkynen Anne: Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaa C7:2005, Kaupsu 4/2005 Painamattomat lähteet Frondelius, Satu: Vantaankosken kulttuurihistoriallinen inventointi (julkaisematon käsikirjoitus Vantaan kaupunginmuseo) Kuva 9: Valion hapatetehdas on 1970-luvun arkkitehtuurin puhdaspiirteinen edustaja.

23 23

24 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Asia: Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-1979

Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-1979 Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-1979 Inventointiraportti Amanda Eskola Vantaan kaupunki 2006 Teksti ja valokuvat: Amanda Eskola Toimitusavustaja: Anne Mäkynen Taitto ja kartat: Sinikka Lähteenmäki

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Asemakaava ja tonttijako, 231600, Kivistö

KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Asemakaava ja tonttijako, 231600, Kivistö KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2013 KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaupungin esitys

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Vantaa alueittain 2010. Lähdeluettelo

Vantaa alueittain 2010. Lähdeluettelo Vantaa alueittain 2010 Lähdeluettelo Haastattelut Kirjan tekijät ovat haastatelleet Vantaan kaupunkisuunnittelun ja ympäristökeskuksen asiantuntijoita vuoden 2010 lopussa. Haastateltavina olivat Merja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9.

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9. VAPAAT YRITYSTONTIT 11. 6. 10. 7. 5. 4. 8. 3. 9. 2. 1. Pääsette tonttien tarkempiin tietoihin klikkaamalla kyseisen tontin numeroa Leppävirran vapaat yritystontit 1. Pohjukansalon teollisuusalueella, Pöllipolun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki 28.3.2003, 21.8.2009

Jyväskylän kaupunki 28.3.2003, 21.8.2009 1 Jyväskylän kaupunki 28.3.2003, 21.8.2009 Rautpohjan teollisuusalue 6. kaupunginosan korttelin 112 osan ja tonttien 19, 42 ja 43, korttelin 113 ja korttelin120 tontin 1, sekä virkistys-, rautatie-, liikenne-

Lisätiedot

HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA "Hiekkaharjun Aurinkokello" 26.11.2008

HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA Hiekkaharjun Aurinkokello 26.11.2008 HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA "Hiekkaharjun Aurinkokello" 26.11.2008 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002046, Simonkylä maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 03.02.2014 Sivu 1 / 1 179/10.03.01/2011 55 3.6.2013 18 Alueiden varauksien jatkaminen Espoon keskuksesta Citycon Finland Oy:lle, Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

23-0298-16-A Kivistö, 092-023-0077-0006 Peitsikuja 7, 01700 VANTAA Winblad Elina Maria Katariina

23-0298-16-A Kivistö, 092-023-0077-0006 Peitsikuja 7, 01700 VANTAA Winblad Elina Maria Katariina JULKIPANOLISTA Sivu 1 Tunnus/Rakennuslupa Hakija Rakennuspaikka Asia ja toimenpide 256 23-0298-16-A Kivistö, 092-023-0077-0006 Peitsikuja 7, 01700 VANTAA Winblad Elina Maria Katariina Tenhunen Jari Toivo

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

1. Suunnittelualue. 2. Miksi kaavamuutos tehdään? 3. Miten asemakaava muuttuu?

1. Suunnittelualue. 2. Miksi kaavamuutos tehdään? 3. Miten asemakaava muuttuu? Asemakaavan muutos nro 002132 Veromies: korttelit 52018, 52254 ja osa kortteleista 52308 ja 52250 Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 10.3.2011

Lisätiedot

211900 Åbyn entisen elementtitehtaan tontti, 21 Piispankylä Asemakaava ja asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos

211900 Åbyn entisen elementtitehtaan tontti, 21 Piispankylä Asemakaava ja asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö 211900 Åbyn entisen elementtitehtaan tontti, 21 Piispankylä Asemakaava ja asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VAPAAT YRITYSTONTIT Laakuntie 22, määräala m2, hinta 4 / m2. 8. Laakuntie 20, määräala m2, hinta 4 / m2

VAPAAT YRITYSTONTIT Laakuntie 22, määräala m2, hinta 4 / m2. 8. Laakuntie 20, määräala m2, hinta 4 / m2 VAPAAT YRITYSTONTIT 10. 5. 9. 6. 4. 7. 3.. 8. 1. Pääsette tonttien tarkempiin tietoihin klikkaamalla kyseisen tontin numeroa Leppävirran vapaat yritystontit 1. Pohjukansalon teollisuusalueella, 7. Laakuntie,

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.10.2017 KATRIINANTIE 3 (Nykyinen osoite on POHJOIS-VIINIKKALAN TIE 19) ASEMAKAAVA NRO 412000 Kaavamuutosalue sijaitsee Viinikkalan kaupunginosassa Suokalliontien

Lisätiedot

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki Mikkeli Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 85, 02.03.2015 Anttolan aluejohtokunta, 18, 17.03.2015 Kaupunginhallitus, 182, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, 52, 25.05.2015 52 Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto Liite 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto 25.9.2017 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Kaavamuutoskohde

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016, PÄIVITETTY 2.9.2016 KIELOTIE 38-44 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002314, EROTETTU OMAKSI TYÖKSEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA 20.10.2015 1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Hennala, Rykmentinkatu (Tornator II) Asemakaavamuutos A Yleisötilaisuus Maankäyttö/ kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio

Hennala, Rykmentinkatu (Tornator II) Asemakaavamuutos A Yleisötilaisuus Maankäyttö/ kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Hennala, Rykmentinkatu 36-40 (Tornator II) Asemakaavamuutos A-2673 Yleisötilaisuus 1.12.2016 Maankäyttö/ kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Suunnittelualue Matkakeskukseen 1,5 km, torille 2 km. Pinta-ala

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1 1474/11.02.01/2014 23 Lausunto ympäristöministeriölle valituksesta rakennussuojeluasiassa Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Koisoniitty. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Koisotie 8

Koisoniitty. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Koisotie 8 Koisoniitty Asemakaavan muutos nro 002193 osoitteessa Koisotie 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 9.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan kaupunki Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan yleiskaava 2035 (YK 6) 23.02.2015 Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet 1-21 Liite 1. Keravan voimassa oleva yleiskaavayhdistelmä

Lisätiedot

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka-Liisa Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka-Liisa Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Aika klo 8.30 10.05 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka-Liisa Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot