Kemiön keskustan osayleiskaavaalueen luontoselvitykset 2011

Transkriptio

1 1 Kemiön keskustan osayleiskaavaalueen luontoselvitykset 2011 Espoo 2011

2 2 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Tiivistelmä 3 OSA A Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontotyyppija kasvillisuusselvitys A1. Johdanto 4 A2. Tulokset 5 A2.1. Luontotyypit ja elinympäristöt 5 A2.2. Pistemäiset kohteet 6 A2.3. Osa-aluekohtaiset tulokset ja niiden tarkastelu 8 A Osa-alue A (Storkärret Brudbergen) 8 A Osa-alue B (Länsmansbergen) 10 A Osa-alue C (Mörkdalsberget Jättekastberget) 12 A Osa-alue D (Solberg Vargkulla) 15 A Osa-alue E (Långdalen) 16 A Osa-alue F (Dalbo) 17 A Osa-alue G (Småland) 18 A Osa-alue H (Norrskogen) 20 A Osa-alue J (Norrbacka Telegrafberget) 21 A Osa-alue K (Skarpböle Västergård) 23 A Osa-alue L (Järpnäskullen) 25 A Osa-alue M (Kårkulla) 27 A2.4. Muita havaintoja 28 A3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 29 A4. Kirjallisuus 30 Liite A1. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen menetelmäkuvaus 31 Liite A2. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen yksityiskohtaiset tulokset 33 Liite A3. Kohteiden valokuvat 56 Liite A4. Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset luontotyypit 72 OSA B Kaunokkipeilikääriäiselle sopivien elinympäristöjen ja lajin esiintymisen selvitys Kemiön keskustassa B1. Johdanto 74 B2. Tulokset 75 B2.1. Kaunokkipeilikääriäiselle sopivat elinympäristöt 75 B2.2. Alueella havaitut huomionarvoiset perhoset 75 B Kaunokkipeilikääriäinen 75 B Neidonkielellä toukkana elävät huomionarvoiset lajit 75 B3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 77 B4. Kirjallisuus 78 Liite B1. Menetelmäkuvaukset 80 Liite B2. Tulokset selvityskohteista 82 Liite B3. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja lajikuvaukset 87

3 3 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kannen kuva: Karut, jäkäläiset kalliometsät ovat Kemiön selvitysalueelle leimaa-antavia. Kuva otettu Kemiön keskustan eteläpuolelta Länsmansbergenin kallioilta kohti keskustaa (osa-alue B, kuvio G). Valokuvat Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Kiitokset: Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja luonnonmukaisissa olosuhteissa otettuja) Faunatica Oy Kemiönsaaren kunta Aapo Ahola ja Kari Nupponen (Faunatica Oy) Panu Kunttu, Ilpo Mannerkoski, Peter Johansson

4 4 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Tiivistelmä Faunatica Oy teki kesällä 2011 Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta luontoselvityksen Kemiön keskustan osayleiskaava-alueella. Selvitykseen sisältyi kaksi osatyötä, joiden tulokset on esitelty omina osioinaan tässä raportissa: A) Koko osayleiskaava-alueella (1800 ha) tehty luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. B) Kemiön keskustassa tehty kaunokkipeilikääriäiselle sopivien elinympäristöjen ja lajin esiintymisen selvitys. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen tuloksena alueelta löytyi 85 arvokkaan luontotyypin tai muun huomionarvoisen elinympäristön kuviota. Lisäksi löydettiin 5 luonnonmuistomerkiksi sopivaa harvinaista tai erikoista luonnonmuodostumaa. Silmälläpidettävien lajien esiintymiä löytyi 18; lisäksi löydettiin 23 muuta huomionarvoista pistemäistä luontokohdetta, joihin sisältyy mm. rauhoitetun lajin esiintymiä, huomionarvoisia puuyksilöitä sekä kaksi haitallisen vieraslajin merkittävää esiintymää. Uhanalaisen keltamataran esiintymiä ja keltamataran lajiristeymien (piennarmataran) esiintymiä löytyi alueelta lukuisia. Keltamataran tilanne selvitysalueella todettiin sikäli vakaaksi, että lähinnä risteytyminen uhkaa lajin populaatioita alueella. Luontotyyppien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen kuviot luokiteltiin arvoluokkiin I IV niiden luontoarvojen perusteella. Ylimpään eli I arvoluokkaan sijoittui 3 kohdetta ja toiseksi ylimpään eli II arvoluokkaan 46 kohdetta. Loput raportissa mainitut kohteet, yhteensä 36 kpl, sijoittuvat arvoluokkaan III. Luontoarvoluokkiin I ja II arvioidut kuviot sekä luonnonmuistomerkiksi sopivat pistemäiset kohteet tulee säästää rakentamiselta. Lisäksi luokkaan III arvioidut kuviot tulee säästää aina, kun se on kohtuullisin keinoin saavutettavissa. Tämä koskee myös huomionarvoisten lajien esiintymiä. Haitallisten vieraslajien esiintymät tulee hävittää. Kaunokkipeilikääriäiselle sopivien elinympäristöjen ja lajin esiintymisen selvityksessä rajattiin keskusta-alueelta kuusi elinympäristölaikkua, joista neljä lajin kannalta hyvälaatuista laikkua tulee säilyttää. Lisäksi esitetään suosituksia hoitotoimenpiteistä, joilla turvattaisiin elinympäristöjen säilyminen perhoselle suotuisina. Uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan kaunokkipeilikääriäisen esiintymiä löydettiin kahdelta edellä mainituista kuvioista, minkä lisäksi lajista on viime vuosilta tietoja kolmannelta kuviolta. Työssä selvitettiin myös neidonkielellä elävien uhanalaisten perhoslajien esiintymistä. Kahdella kuviolla esiintyi neidonkielellä eläviä huomionarvoisia lajeja: uhanalaista neidonkielitäpläkoita sekä silmälläpidettävää neidonkielivarsikoita. Tarkentavina jatkoselvityksinä alueella on tarpeellista tehdä linnustoselvitys ja lepakkoselvitys. Lisäksi tulisi tarkastaa liito-oravan esiintyminen ainakin tässä työssä lajille sopiviksi todetuilla alueilla.

5 5 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset OSA A Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys A1. Johdanto Tässä raportissa esitellään Kemiön keskustan osayleiskaava-alueella vuonna 2011 tehdyn luontoarvoselvityksen tulokset. Työn tilasi Kemiönsaaren kunta ja sen toteutti Faunatica Oy. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on noin 1800 ha. Alueen sisälle jäävät peltoalueet ja jo rakennetut alueet eivät sisältyneet selvitykseen. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli paikantaa seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet. Uhanalaisten luontotyyppien edustavat esiintymät. Muut huomionarvoiset luontotyypit ja korkean biodiversiteetin alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet. Uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät. Tärkeimmät ekologiset yhteydet. Maastotyöt suoritettiin pääosin , jolloin alueet käytiin kattavasti läpi. Kolmella pienellä alueella (osa-alue M sekä pieniä osia osa-alueista B ja K) tehtiin maastokäynti Selvityksessä käytetyt menetelmät kuvataan tarkemmin liitteessä A1.

6 6 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A2. Tulokset Yksityiskohtaiset kohteiden kuvaukset ovat liitteissä A2 ja A3. Tässä jaksossa käydään läpi tärkeimmät tulokset tiivistetysti. Tulosten käsittelyä varten selvitysalue on jaettu 13 osa-alueeseen, jotka on nimetty kirjaimin A M. Osa-alueiden rajaukset käyvät ilmi kuvasta A1. Selvitysalueen keskelle jäävä keskusta-alue eli osaalue I oli pelkästään peltoa ja tiheästi rakennettua aluetta, jolle ei sijoitu merkittäviä luontotyyppitai kasvillisuuskohteita. Selvitysalueelta löydettiin 85 arvokkaan luontotyypin tai muun huomionarvoisen elinympäristön kuviota. Lisäksi löydettiin 5 luonnonmuistomerkiksi sopivaa harvinaista tai erikoista luonnonmuodostumaa. Uhanalaisista putkilokasvilajeista alueelta löydettiin keltamataraa (Galium verum) erittäin runsaasti. Silmälläpidettävien lajien (luokka NT) esiintymiä löytyi 18 kappaletta ja muita pistemäisiä huomionarvoisia kohteita 23 kpl (ks. kohta A2.2.). A2.1. Luontotyypit ja elinympäristöt Löydetyistä 85 luontotyyppikuviosta suurin osa, yhteensä 61, on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näistä metsälakikohteista 16:lla tavattiin myös uhanalaisen luontotyypin Kuva A1. Tulosten tarkastelussa käytettyjen osa-alueiden A M rajaukset.

7 7 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset esiintymä. Luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppikohteita löytyi vain yksi (sekin hakkuissa heikentynyt), mikä on yllättävän vähän. Metsälaki- ja luonnonsuojelulakikohteisiin kuulumattomia arvokkaita kohteita, ts. edustavia uhanalaisen luontotyypin esiintymiä ja/tai muita arvokkaita elinympäristöjä, löydettiin 23 kpl. Kohteet on työssä jaettu luontoarvojensa perusteella arvoluokkiin I IV (tarkemmat tiedot ks. liite A1). Korkeimpaan näistä eli arvoluokkaan I sijoittui 85:stä luontotyyppikuviosta 3 kpl, arvoluokkaan II 46 kpl ja arvoluokkaan III 36 kpl. Luokkaan IV ( ei merkittävät ) kuuluvia kohteita ei ole esitelty raportissa. A2.2. Pistemäiset kohteet Kartoissa pistemäisinä esitetyt huomionarvoiset kohteet on merkitty karttoihin (kuvat A2 A19) ja koottu taulukkoon A1. Suurin osa pisteistä on rauhoitetun valkolehdokin (Platanthera bifolia) ja eräiden silmälläpidettävien putkilokasvilajien esiintymiä. Pistemäisiin kohteisiin on merkitty myös muutamia erillisiä keltamatarakasvustoja. Lisäksi joukossa on viisi mahdollista luonnonsuojelulain luonnonmuistomerkkiä sekä huomionarvoisia puuyksilöitä: kaksi isoa haapaa (halkaisija >60 cm), neljä isoa kuusta (halkaisija cm) ja lehmuskaksikko. Mahdollisista luonnonmuistomerkeistä kolme on isoja siirtolohkareita, yksi jäätikön sulamisveden muodostama kalliokouru ja yksi iso pahkakoivu. Pistemäisiin kohteisiin on kirjattu myös kaksi tärkeintä selvitysalueella tavattua haitallisen vieraslajin kasvustoa, jotka tulisi hävittää mahdollisimman nopeasti. Selvityksen kuluessa havaittiin eri puolilla aluetta suuria määriä uhanalaisen keltamataran (Galium verum, VU) ja sen risteymien sekä takaisinristeymien esiintymiä. Keltamataraa ja sen risteymiä kasvaa suurella osalla selvitysaluetta mm. kuivilla niityillä ja pientareilla. Esiintymien suuresta määrästä johtuen niitä ei edes pyritty kartoittamaan. Toisaalta myös lajin varma määrittäminen olisi ollut liian suuritöistä, sillä keltamataran erottaminen risteymälaji piennarmatarasta (G. pomeranicum) on erittäin vaikeaa ja tulkinnanvaraista (mm. Hämet-Ahti ym. 1998). Selvityksessä vain erilliset, edustavat esiintymät merkittiin ylös. Lajin tilan voidaan joka tapauksessa katsoa olevan niin hyvä tai ainakin vakaa Kemiön keskustan alueella, ettei tarkempaan selvitykseen ole tarvetta. Keltamatara on yleinen laji Lounais-Suomessa ja se on uhanalainen lähinnä siksi, että sitä uhkaa risteytyminen paimenmataran (G. album) kanssa. Taulukon A1 Tyyppi-sarakkeen selite: VU vaarantunut (uhanalainen) laji v ja v uhanalaisarvioinneissa (Rassi ym. 2001, Rassi ym. 2010) NT silmälläpidettävä laji v ja v uhanalaisarvioinneissa (Rassi ym. 2001, Rassi ym. 2010) NT2010 silmälläpidettävä laji v uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) RAUH rauhoitettu laji (Ympäristöministeriö 2009a) MUU muu huomionarvoinen kasvihavainto LS-LAKI mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen luonnonmuistomerkki VIER haitallinen vieraslaji (Maa- ja metsätalousministeriö 2011) MUU muu huomionarvoinen luontokohde

8 8 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A1. Pistemäisten huomionarvoisten kohteiden tiedot. (* = koordinaatit liitteessä A2) Osa-alue # Tyyppi YKJ_N YKJ_E Laji Lisätiedot A 18 VU Galium verum satoja kukintovarsia; myös risteymää A 19 NT Thymus serpyllum A 20 NT Thymus serpyllum melko runsaasti A 21 NT Thymus serpyllum A 22 NT Thymus serpyllum A 23 NT Antennaria dioica A 24 NT Thymus serpyllum kukkivaa kasvustoa yht. n. 15 m 2 A 31 RAUH Platanthera bifolia useassa kohtaa kuvion G alueella B 13 NT Antennaria dioica B 14 NT Thymus serpyllum pieni laikku < 0,5 m 2 B 15 NT Pyrola media n. 2 m 2 alalla vanhalla ajouralla B 32 NT Thymus serpyllum B 33 NT Thymus serpyllum B 34 NT Thymus serpyllum B 35 NT Thymus serpyllum B 38 LS-LAKI [kalliokouru] -- hiidenkirnumainen jääkauden synnyttämä kourumuodostuma C 16 RAUH Platanthera bifolia C 17 VIER Heracleum sp. haitallisen vieraslajin kasvusto (jättiputki); 2 kukintovartta ja n. 10 isoa aluslehteä C 29 NT Thymus serpyllum D 25 RAUH Platanthera bifolia D 26 RAUH Platanthera bifolia jopa yli 100 yksilöä D 27 LS-LAKI [siirtolohkare] -- D 28 MUU Populus tremula haapa, rinnankork.halkaisija 60 cm D 30 RAUH Platanthera bifolia E 1 NT Dianthus deltoides E 2 NT Pyrola media marto kasvusto E 39 LS-LAKI [siirtolohkare] -- 2 siirtolohkaretta n. 30 m päässä toisistaan G 3 LS-LAKI [pahkakoivu] -- n. 70 cm pahka järeässä koivussa G 41 MUU Populus tremula haapa, rinnankork.halkaisija > 60 cm H 4 NT Pyrola media H 11 VU Galium verum risteymää? H 12 MUU Juniperus communis yli 6 m korkea pylväsmäinen kataja J 5 VIER Sorbaria sorbifolia haitallisen vieraslajin kasvusto (pihlajaangervo); tiheä kasvusto n. aarin alalla J 36 MUU Juniperus communis kaksi 6 m korkeaa pylväsmäistä katajaa J MUU * * Picea abies 4 isoa maisemakuusta, halk cm K 6 RAUH Platanthera bifolia K 7 RAUH Platanthera bifolia K 8 RAUH Platanthera bifolia K 9 NT Dianthus deltoides niukahko, yht kukkaa K 10 VU Galium verum runsaasti; myös risteymää K 46 MUU Tilia cordata 2 lähekkäistä lehmusta, halkaisijat n. 20 cm L 37 RAUH Platanthera bifolia

9 9 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A2.3. Osa-aluekohtaiset tulokset ja niiden tarkastelu A Osa-alue A (Storkärret Brudbergen) Alue on talousmetsää, jossa on niukasti luontoarvoja. Pohjoisreunan jyrkkäreunainen, lähes yhtenäinen kalliojakso on ikään kuin jatkeena osa-alueen B arvokkaalle kallioalueelle; myös osaalueella A tämä kallioalue on maisema-arvoiltaan jokseenkin arvokas. Alueen rajatut luontokohteet jäävät kuitenkin pieniksi erilliskuvioiksi em. kalliojakson ulkopuolelle, sillä kallioalue on kauttaaltaan voimakkaasti hoidettua ja osaksi hiljattain hakattua talousmetsää. Kasvilajeista osa-alueella on useita kasvustoja silmälläpidettävää (luokka NT) kangasajuruohoa (Thymus serpyllum, pisteet 19 24). Lajin löydetyt esiintymät olivat pirstottuneesti sijaitsevia pieniä kalliopaljastumien ja hiekkatien varren laikkukasvustoja. Niiden seassa oli yhdessä kohdassa myös uhanalaista (luokka VU) keltamataraa (Galium verum, piste 18). Kuva A2. Osa-alueen A (Storkärret Brudbergen) länsiosan arvokkaat luontokohteet.

10 10 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A2. Osa-alueen A arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A Tuore pienruoho-, suurruoho- ja heinäniitty (CR) II B kalliot, kivikot, louhikot III C vähäpuustoiset suot II + saranevat (VU) D kalliot, kivikot, louhikot II E kalliot, kivikot, louhikot III F saniaislehtokorvet (VU) III G rehevät lehtolaikut II + tuore keskiravinteinen lehto (VU) H lähteiköt, tihkupinnat II Kuva A3. Osa-alueen A (Storkärret Brudbergen) itäosan arvokkaat luontokohteet.

11 11 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A Osa-alue B (Länsmansbergen) Koko Länsmansbergenin alue on lähes kauttaaltaan intensiivisessä metsätalouskäytössä. Laajan ylängön luontoarvot keskittyvät voimakkaasti sen pohjoisreunaan, missä on laaja kallioalue ja jyrkänne. Länsmansbergenin kallioalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, jolla on maa-aineslain 7 tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä geologisten, biologisten tai maisemallisten arvojensa vuoksi. Alueen itäosassa on myös muinaismuistoja, pronssikautisia hautaröykkiöitä. Jyrkänteellä ja sen alla on selvästi ympäristöään rehevämmät kasvuolot, mikä heijastuu arvokkaiden luontotyyppien paljoutena juuri tällä alueella. Alueelta tavattiin koko selvitysalueen merkittävin luontoarvojen keskittymä (kuviot A D ja G O), joukossa mm. pähkinäpensaslehto ja lehmuslehto. Koko kallioalueen pohjoisosa tulisi turvata tarpeeksi laajalta alueelta maankäytön suunnittelussa. Kuva A4. Osa-alueen B (Länsmansbergen) länsiosan arvokkaat luontokohteet.

12 12 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A5. Osa-alueen B (Länsmansbergen) itäosan arvokkaat luontokohteet. Merkittävien kuvioiden joukosta kohde L nousee ylitse muiden erittäin merkittävien maisemaarvojensa, geologisten arvojensa sekä monipuolisen kalliokasvillisuuden ansiosta. Kohteen itäpäässä on hiidenkirnumainen jääkauden sulamisvesien aiheuttama kourumuodostuma (piste nro 38; kohteen arvioi valokuvan perusteella Peter Johansson /GTK). Kourumuodostuma on mahdollinen luonnonmuistomerkki. Osa-alueen eteläosasta pieni osio tutkittiin myöhemmällä maastokäynnillä Tällöin havaittiin viisi arvokasta luontokohdetta (kuviot S V), joista kokonaisuus T1+T2 on varsin arvokas, ehjä suokokonaisuus. Myös uhanalaista luontotyyppiä edustava kuvio U on arvokas, sillä luontotyyppi on Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen eikä sitä löytynyt muualta selvitysalueelta yhtä edustavana.

13 13 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A3. Osa-alueen B arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, luonnonsuojelulain luontotyypit violetilla, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A rehevät lehtolaikut + lisätyyppi jyrkänteet II + tuore keskiravinteinen lehto (VU) B rehevät lehtolaikut + lisätyyppi purot, norot II + lehmuslehto (EN) C rehevät lehtolaikut + lisätyyppi purot, norot II + kostea runsasravinteinen lehto (VU) D purot, norot II + vesilain uoma E mustikkakorpirämeet (VU), mustikkakorvet (VU) II F kalliot, kivikot, louhikot III G kalliot, kivikot, louhikot II H vähäpuustoiset suot III J vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät II K pähkinäpensaslehdot II + vesilain uoma L jyrkänteet + lisätyyppi louhikot I M rehevät korvet II N kalliot, kivikot, louhikot III O purot, norot II + vesilain uoma P vähäpuustoiset suot II + varsinaiset nevakorvet, ruohoiset nevakorvet (VU*) Q kalliot, kivikot, louhikot II + metson soidinalue R kalliot, kivikot, louhikot II S vesilain uoma III + purot, norot T1 vähäpuustoiset suot II T2 mustikkakorvet (VU) II + purot, norot + vesilain uoma U keski-ikäiset lehtipuuvaltaiset tuoreet kankaat (CR*/VU) II V kalliot, kivikot, louhikot II A Osa-alue C (Mörkdalsberget Jättekastberget) Osa-alue on kolmen vuorimuodostuman (Mörkdalsberget, Rastekajsa ja Jättekastberget) luonnehtima talousmetsäalue. Vuorten lakiosien kallioalueet ovat merkittävä luontokokonaisuus, vaikka kallioalueet ovatkin enimmäkseen liian laajoja täyttääkseen metsälain pienialaisuuden kriteeriä. Jättekastbergetillä on myös muinaishautoja. Suurin osa alueen luontoarvoista keskittyy

14 14 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset osa-alueen luoteisosaan, missä on useita louhikko-, jyrkänne- ja korpinotkokuvioita. Näistä erityisesti kuviot E ja G ovat erittäin hienoja, näyttäviä ja luontoarvoltaan merkittäviä louhikkoja. Osa-alueelta löytyi haitallisen vieraslajin esiintymä, jättiputkilaji (Heracleum sp.) tien länsireunasta heti kahden asuintalon pohjoispuolelta (piste nro 17). Tämä erittäin haitallisen vieraslajin esiintymä olisi syytä hävittää nopeasti, kun se on vielä pieni. Nyt paikalta tavattiin kaksi kukintovartta ja kymmenkunta isoa lehteä. Kuva A6. Osa-alueen C (Mörkdalsberget Jättekastberget) länsiosan arvokkaat luontokohteet.

15 15 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A4. Osa-alueen C arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, kivikot, louhikot III B metsäkortekorvet (EN) II C kalliot, kivikot, louhikot III D1 ruoho-mustikkakorvet (VU) III D2 mustikkakorvet (VU) III E kalliot, kivikot, louhikot II F jyrkänteet III G kalliot, kivikot, louhikot II H purot, norot II + vesilain uoma Kuva A7. Osa-alueen C (Mörkdalsberget Jättekastberget) itäosan arvokkaat luontokohteet. Pistemäinen kohde 17 ei ole arvokas luontokohde, vaan haitallisen vieraslajin jättiputken (Heracleum sp.) esiintymä.

16 16 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A Osa-alue D (Solberg Vargkulla) Solbergin Vargkullan alue tien 183 pohjoispuolella on talousmetsiä sekä kulttuurivaikutteisia rakennusten ympäristöjä, joiden väliin mahtuu vain muutama pieni huomionarvoinen luontokohde. Näistä kuvio C on kahden monipuolisen elinympäristön yhteenliittymänä arvokas kokonaisuus. Björkängin niitty on lajistollisesti jossain määrin edustava suurruoho- ja heinäniitty, mutta se on maankäytön historialtaan ja nykytilaltaan sellainen, ettei sitä voi lukea edustavaksi perinnebiotoopiksi. Vargkullassa on suurehko, peruskarttaan merkitsemätön erillinen siirtolohkare (piste nro 27), joka tulee säästää ja mahdollisesti rauhoittaa luonnonmuistomerkkinä. Kuva A8. Osa-alueen D (Solberg Vargkulla) arvokkaat luontokohteet. Pistemäinen kohde 17 ei ole arvokas luontokohde, vaan haitallisen vieraslajin jättiputken (Heracleum sp.) esiintymä.

17 BILAGA/LIITE 2 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset 2011 Taulukko A5. Osa-alueen D arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A rehevät lehtolaikut III + tuore keskiravinteinen lehto (VU) B purot, norot III + vesilain uoma C korkean biodiversiteetin alueet II A Osa-alue E (Långdalen) Kuva A9. Osa-alueen E (Långdalen) arvokkaat luontokohteet

18 18 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Tien itäreunassa olevan asuinalueen länsipuolelta alkaa yhtenäinen, asumaton metsäalue, jonka arvokkaat luontokohteet ovat pieniä, erillisiä saarekkeita. Selvästi arvokkaimmaksi kohteeksi nousee uhanalaisia luontotyyppejä edustavien kuvioiden E ja F muodostama varsin ehyt kokonaisuus. Alueella on kaksi lähekkäistä isoa siirtolohkaretta, jotka sijaitsevat nuorta männikköä kasvavan kumpareen laella 30 m päässä toisistaan. Lohkareet on ennestään merkitty peruskarttaan. Taulukko A6. Osa-alueen E (Långdalen) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, kivikot, louhikot III B vähäpuustoiset suot II C kuivat niityt (silmälläpidettävän [NT] ketoneilikan esiintymä) III D purot, norot III + vesilain uoma E mustikkakorvet (VU), mustikkakangaskorvet (VU), puolukkakorvet II (VU) F vähäpuustoiset suot II + juolasarakorvet (EN), metsäkortekorvet (EN) G kalliot, kivikot, louhikot III H vähäpuustoiset suot III A Osa-alue F (Dalbo) Alue on aktiivisesti hoidettua talousmetsää ja virkistysaluetta, jolla kulkee kuntoilureittejä. Suurin osa alueesta kuuluu laajahkoon kallioiseen ylänköön, joka on kalliometsää. Kalliometsät eivät täytä metsälain kriteerejä, koska kuviot eivät ole tarpeeksi pienialaisia. Metsälain kalliokohteille on myös tehty karsintaa niiden paljouden perusteella (alueellisen turvaamisen tarve), joten pienialaisemmista kallioista vain arvokkain, kuvio D, on nostettu raportissa esiin. Kallioiden lomaan jäävät hienot suopainanteet B ja C ovat myös arvokkaita kohteita. Taulukko A7. Osa-alueen F (Dalbo) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A vähäpuustoiset suot III B vähäpuustoiset suot II C vähäpuustoiset suot II D kalliot, kivikot, louhikot III E purot, norot III + vesilain uoma

19 19 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A10. Osa-alueen F (Dalbo) arvokkaat luontokohteet. A Osa-alue G (Småland) Alue on enimmäkseen tavanomaista talousmetsää, josta suuri osa on nuorta kasvatusmetsää. Alueen virkistysarvo on merkittävä ja entisestään kasvanut uuden pientaloalueen (Småland) myötä. Alueella kiertää muutamia virkistyspolkuja; niiden varsille jää muutamia melko luonnontilaisia laikkuja (enimmäkseen erilaisia soita ja soistumia sekä kallioita). Osa-alueelta löytyi koko selvitysalueen mittakaavassa poikkeuksellisen ehjä ja luonnontilainen, ojittamaton suokuvio (kuvio H), jolla esiintyy useita uhanalaisia suotyyppejä. Pääosin eri korpityyppejä edustava kuvio on korkean biodiversiteetin alue, sillä korvet ovat metsäluonnossamme monimuotoisuuden kannalta hyvin keskeinen biotooppi. Alue luokiteltiin arvoluokkaan I, johon luokiteltiin vain yhteensä 3 kuviota koko selvitysalueella.

20 1 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A11. Osa-alueen G (Småland) arvokkaat luontokohteet. Maisemallisesti erittäin merkittävä kuvio on uuden pientaloalueen länsipuolinen kallioselänne (kuvio D), joka on luontaisesti hyvin vähäpuustoinen, sileäksi kulunut kalliomuodostuma. Siihen kytkeytyy myös pieni vanhan metsän laikku (kuvio G). Kallioalueista myös kuvio B näyttävine jyrkänteineen on merkittävä kohde. Kaksi osa-alueen eteläosan metsäkuviota, kuviot E1, E2 ja F, ovat koko Kemiön alueelle varsin poikkeuksellisia luonnontilaisen kaltaisia vanhan metsän kuvioita. Kuvioilta löytyi hyvin järeää, lehtipuustoista metsää, ja erityisesti kuvio F sopii hyvin liito-oravalle järeine haapoineen ja kolohaapoineen. Karttaan on merkitty myös tärkeät ekologiset yhteydet, joilla nämä kuviot kytkeytyvät toisiinsa ja ympäristön metsiin. Alueelta löytyi järeä, yli 30 cm paksu pahkakoivu (piste nro 3), jossa olevan pahkan läpimitta on yli 70 cm. Kohde täyttää luonnonsuojelulailla suojeltavan luonnonmuistomerkin kriteerit.

21 2 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A8. Osa-alueen G arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A vähäpuustoiset suot III + juolasarakorvet (EN) B jyrkänteet II + lisätyyppi kalliot C mustikkakangaskorvet (VU) III D kalliot, kivikot, louhikot II E1 mustikkakangaskorvet (VU) II E2 vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät II F vanhat/runsaslahopuustoiset lehtimetsät II + liito-oravalle soveltuvat metsät + vanha lehtipuuvalt. lehtom. kangas (EN) G kalliot, kivikot, louhikot II + vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät H metsäkortekorvet (EN), tupasvillakorvet (EN), korpirämeet (VU) I A Osa-alue H (Norrskogen) Osa-alueella on sen suuresta koosta huolimatta vain niukasti merkittäviä luontoarvoja. Tämä johtuu ennen muuta intensiivisestä maankäytöstä. Metsäalueesta suurin osa on tavanomaista talousmetsää. Ainoa selvästi merkittävämpi luontokohde on piirteiltään varsin arvokas vanhahkon metsän kuvio (kuvio B). Alueella on myös kolohaapoja ja se soveltuu kokonaisuudessaan erittäin hyvin liitooravalle. Kuvio on myös ainoa jäljellä oleva luonnontilaisen kaltainen metsäkuvio laajalla alueella, ja myös kohteen virkistysarvo asutuksen läheisyydessä lienee merkittävä. Kuvion C kallio kuuluu selvitysalueen korkeimpiin. Näyttävä, lähes puuton pohjoiseen viettävä jyrkkä rinne on maisemallisesti varsin merkittävä, joten kohde erottuu arvoltaan muiden vastaavien kallioiden joukosta. Taulukko A9. Osa-alueen H arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, kivikot, louhikot III B vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät II + liito-oravalle soveltuvat metsät C kalliot, kivikot, louhikot II

22 3 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A12. Osa-alueen H (Norrskogen) arvokkaat luontokohteet. Huom. Kuvion B lounais- ja eteläpuolella on uusi pientaloalue, joka ei näy kartassa. A Osa-alue J (Norrbacka Telegrafberget) Keskustan pohjoisosassa sijaitsevien vuorten rinteiltä löytyi muutama huomionarvoinen kohde, joista isoimmat kaksi ovat kulttuurivaikutteisia lehtoja. Muilta osin alueen luontoarvot ovat vähäisiä. Kehitys alueella yleisesti on johtanut mm. perinnebiotooppien luontoarvojen häviämiseen. Alueella havaittiin noin aarin laajuinen, tiheä pihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) kasvusto (piste nro 5). Tämä haitallisen vieraslajin luontoon levinnyt ja invasiiviseksi muodostunut kasvusto olisi syytä hävittää. Lisäkäynnillä merkittiin myös paikantamatta jääneet neljä hyvin järeää kuusta Suomenkulmantien (Finnuddsvägen) varressa (pisteet 42 45).

23 4 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A13. Osa-alueen J (Norrbacka Telegrafberget) länsiosan arvokas luontokohde. Kuva A14. Osa-alueen J (Norrbacka Telegrafberget) itäosan arvokkaat luontokohteet. Piste nro 5 ei ole arvokas kohde, vaan haitallisen vieraslajin pihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) esiintymä.

24 5 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A10. Osa-alueen J (Norrbacka Telegrafberget) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A rehevät lehtolaikut + lisätyyppi jyrkänteet III + tuore keskiravinteinen lehto (VU) B kalliot, kivikot, louhikot (muinaisrantakivikko) III C rehevät lehtolaikut II + kostea runsasravinteinen lehto (VU) A Osa-alue K (Skarpböle Västergård) Laajahko, metsäinen osa-alue on pääosin aktiivisesti hoidettua talousmetsää. Alueella on myös ratsastus- ja ulkoiluteitä ja -polkuja. Kaiken kaikkiaan alueella on varsin niukasti erityisiä luontoarvoja. Selvästi arvokkain kokonaisuus on Västergårdissa oleva rehevä lehtokuvio (kuvio D) ja sen vieressä oleva hakamaa. Lehto on jalopuustoinen, mutta jalopuut lienevät suurelta osin istutusalkuperää. Osin runsasravinteisena, järeäpuustoisena ja jokseenkin luonnontilaisen kaltaisena lehto on kuitenkin arvokas kohde, ja se on poikkeuksellinen myös koko selvitysalueen lehtolaikkujen joukossa. Osa-alueella on n. 200 m leveä metsäkaistale, jota pitkin kulkee tärkeä ekologinen yhteys itä länsisuunnassa. Tämä ekologinen käytävä on sikäli merkittävä, että se on yksi niistä muutamasta ekologisesta yhteydestä, jotka toimivat laajojen peltoalueiden (ja Kemiön taajama-alueiden) keskellä eräänlaisina siltoina Kemiön saaren Manner-Suomen puoleisen osan ja merenpuoleisen osan välillä. Pieni koillinen lisäosa, Gundbyn ympäristö, tutkittiin myöhemmällä maastokäynnillä Tuolloin havaittiin harvinainen ja uhanalainen luontotyyppi (kuvio G). Taulukko A11. Osa-alueen K (Skarpböle Västergård) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, kivikot, louhikot III B vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät II C kalliot, kivikot, louhikot III D rehevät lehtolaikut II + kostea runsasravinteinen lehto (VU) E hakamaat III + lehtipuuhaat (CR) F niityt III + tuoreet niityt (CR) G tulvametsät (CR*/EN) II

25 BILAGA/LIITE 2 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset 2011 Kuva A15. Osa-alueen K (Skarpböle Västergård) länsiosan arvokkaat luontokohteet. Kuva A16. Osa-alueen K koillisosan arvokkaat luontokohteet (kartoitettu ). 24 6

26 BILAGA/LIITE 2 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Kuva A17. Osa-alueen K (Skarpböle Västergård) kaakkoisosan arvokkaat luontokohteet. Pistemäinen kohde 5 ei ole arvokas luontokohde, vaan haitallisen vieraslajin pihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) esiintymä. A Osa-alue L (Järpnäskullen) Osa-alue on peltojen ympäröimä metsäsaareke. Metsät ovat enimmäkseen intensiivisesti hoidettua ja yksipuolista talousmetsää, mutta alueen kaakkoisosassa on myös varsin merkittäviä luontoarvoja (kuvioiden A C muodostama kokonaisuus). Kuvio A edustaa alueella hyvin harvinaista elinympäristöä. Alueen savitasankojen lehdot on nimittäin jo kauan sitten suurimmaksi osaksi raivattu viljelyyn ja asutuksen alle, mutta kuvio A on säilynyt arvokkaana näytteenä savimaiden alkuperäisistä luontotyypeistä (tai kuvio on palautunut 7

27 8 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset sellaiseksi ihmistoiminnan jälkeen). Näistä syistä, sekä kohteen varsin korkean biodiversiteetin vuoksi, kuvio sai luontoarvoluokaksi I yhtenä koko selvitysalueen kolmesta vastaavan arvoluokan kuviosta. Kuvio A kytkeytyy kiinteästi toiseen hyvin arvokkaaseen ja harvinaislaatuiseen kuvioon, vanhaan lahopuustoiseen metsään (kuvio B). Kohde on harvinaisen hyvin säästynyt: vain noin prosentti selvitysalueen metsistä on säilynyt yhtä hyvässä luonnontilassa. Kohde olisi suojeltavissa Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn kohteena. Järpnäsin metsäsaarekkeesta on noin 200 m matka koilliseen, isompaan metsäalueeseen. Ekologinen yhteys koillissuuntaan on heikko, mutta kuitenkin jossain määrin vielä olemassa (kuva A18). Tätä yhteyttä ei tulisi enää heikentää vaan pikemmin vahvistaa nykyisestä tasostaan, jottei metsäsaareke täysin eristy ympäristöstään. Kuva A18. Osa-alueen L (Järpnäskullen) arvokkaat luontokohteet.

28 9 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A12. Osa-alueen L (Järpnäskullen) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A rehevät korvet + lisätyyppi rehevät lehtolaikut I + saniaiskorvet (EN*/VU), saniaislehtokorvet (EN*/VU) B vanhat/runsaslahopuustoiset havu- ja sekametsät II + vanha sekapuust. lehtom. kangas (VU*), mustikkakorvet (VU) C kalliot, kivikot, louhikot III D rehevät lehtolaikut III + tuore keskiravinteinen lehto (VU) E kalliot, kivikot, louhikot II F vähäpuustoiset suot III + juolasarakorvet (EN) G tuore keskiravinteinen lehto (VU) III A Osa-alue M (Kårkulla) Tämä pieni osa-alue tarkastettiin maastokäynnillä Alueen luontoarvot ovat hyvin vaatimattomat; osa-alue on pohjoisosastaan jo rakennettua ja eteläosastaan hakattua tai muuten luonnoltaan vähäarvoista talousmetsää. Alueelta löytyi kuitenkin yksi huomionarvoinen metsälakikallio, joka on myös maisemallisesti hyvin arvokas. Kuva A19. Osa-alueen M (Kårkulla) arvokkaat luontotyyppikuviot.

29 10 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Taulukko A13. Osa-alueen M (Kårkulla) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot III A2.4. Muita havaintoja Kartoituksen yhteydessä tehtiin myös havaintoja alueella elävästä linnustosta. Nämä havainnot ovat kuitenkin linnustoselvityksen kannalta vääränä ajankohtana tehtyjä, ja siksi niitä täytyy pitää vain varsinaista linnustoselvitystä täydentävinä lisätietoina. Varsinainen linnustoselvitys olisi aiheellista tehdä, sillä alueella lienee merkittäviä linnustoarvoja. Kartoituksessa havaittiin runsaasti merkkejä lintudirektiivin liitteen I lajien metson (Tetrao urogallus), teeren (Tetrao tetrix) ja pyyn (Bonasa bonasia) esiintymisestä selvitysalueella, metson osalta erityisesti osa-alueilla B ja G. Yksi metsälakikuvioista (osa-alue B, kuvio Q) on todennäköisesti metson soidinaluetta. Myös osa-alueella G havaittiin metsopoikue. Metson soidinpaikkojen sijainti olisi hyvä varmistaa kevätaikaisella selvityksellä, joka olisi osa muuta linnustoselvitystä. Muita kartoituksessa havaittuja potentiaalisesti linnustollisesti arvokkaita alueita on muun muassa seuraavilla alueilla: osa-alueen A pohjoisosissa; osa-alueen C länsiosassa; osa-alueen E etelä- ja koillisosissa; osa-alueen F luoteisosassa; eri puolilla osa-aluetta G; osa-alueen K keskiosissa; osaalueen J itäosassa; osa-alueen L etelä- ja lounaisosissa. Em. alueiden nimeäminen perustuu epäsuotuisana vuoden- ja vuorokaudenaikana tehtyihin varsin satunnaisiin lintuhavaintoihin, mutta myös linnuston kannalta tärkeisiin elinympäristöjen rakennepiirteisiin. Kartoituksessa havaittiin myös alueella olevan useita lepakoille sopivia elinympäristöjä, kuten talvehtimispaikoiksi hyvin soveltuvia jyrkännelouhikoita. Kaikki lepakkolajimme ovat luontodirektiivin liitteessä IV mainittuja tiukasti suojeltuja lajeja, joten myös lepakkoselvitys olisi suositeltavaa tehdä alueella. Luontodirektiivin liitteen IV lajin liito-oravan (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi hyvin sopivia alueita havaittiin kaksi, ja nämä on tuotu edellä raportissa esiin (ks. A2.3.7 ja A2.3.8.). Havainnot ovat luonteeltaan varsinaista liito-oravaselvitystä tukevaa pohjatietoa.

30 11 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Kemiön keskustaa ympäröivät alueet on enimmäkseen hyvin tavanomaista talousmetsää. Iso osa alueesta on erilaisia luontoarvoiltaan vähäisiä uudistusaloja, taimikoita tai tasarakenteisia metsiköitä. Luontoarvoiltaan merkittävät kuviot tässä maisemassa ovat tyypillisesti pieniä, mutta niiden merkitys entisestään korostuu edellä kuvattujen talousmetsien sekä peltojen, teiden ja asutuksen hallitsemalla alueella. Enimmäkseen alkuperäisistä luontoarvoista on enää pieniä rippeitä jäljellä. Merkittävä alkuperäisen luonnon kokonaisuus Kemiön selvitysalueella ovat alueelle tyypilliset (ja metsätaloudessa suurelta osin säästyneet) kalliometsät, joista vain pieni osa on raportissa rajattu huomionarvoisina kohteina. Kuitenkin kalliometsien ja vielä laajemmassa mittakaavassa kallioisten metsäalueiden luontaisten piirteiden turvaaminen on keskeinen tapa säilyttää selvitysalueella olemassa olevia luontoarvoja ja ekosysteemipalveluja; jälkimmäisiin lukeutuvat muun muassa alueiden virkistysmahdollisuudet. Alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta puolestaan keskeisiä ovat kallioiden lomaan jäävät pienet erityiskohteet, kuten rehevät lehtolaikut, jyrkänteet sekä soistumat. Ne onkin suurelta osin rajattu tähän raporttiin arvokkaina luontokohteina. Selvityksessä löydetyt luontotyyppikuviot ja muut luontokohteet on jaoteltu niiden luontoarvojen mukaan luokkiin I IV. Suosittelemme, että kaavoituksessa huomioidaan ja säästetään kaikki huomattavan arvokkaat ja arvokkaat, eli luokkien I ja II mukaiset kohteet. Luokan III kohteet sekä silmälläpidettävien lajien esiintymät suosittelemme huomioimaan kaavoituksessa aina, kun se on kohtuullisin keinoin saavutettavissa. Ekologiset yhteydet arvokkaista luontokohteista ympäröiviin metsäalueisiin tulee turvata kaavoituksessa. Tärkeimmät ekologiset yhteydet on kuvattu tämän raportin kartoissa, mutta maankäyttösuunnitelmista riippuen muidenkin, tässä raportissa nimeämättömien ekologisten yhteyksien turvaaminen voi tulla ajankohtaiseksi. On erityisesti syytä huomata, että kartoissa esitettyihin kohteiden rajauksiin ei yleensä sisälly kovin leveää suojaavaa puskurivyöhykettä, vaan rajaukset on tehty luontotyyppien ja muiden kohteiden biologis-geologisia rajoja noudattaen. Kaavoituksessa tulee kohteiden ympärille jättää riittävästi rakentamatonta vyöhykettä, jotta kohteiden luontoarvot voivat säilyä. Jatkoselvityksistä alueella olisi suositeltavaa tehdä linnustoselvitys ja lepakkoselvitys. Luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksessa havaittiin selvitysalueella useita potentiaalisesti linnuston kannalta arvokkaita alueita sekä lintudirektiivin liitteen I lajien elinympäristöjä. Myös lepakoille sopivat elinympäristöt ovat alueella melko yleisiä. Osa-alueen A pisteiden & 24 ympäristössä on kangasajuruoho- ja isomaksaruohokasvustoja, joissa voisi elää uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia perhoslajeja. Suosittelemme ainakin nunnakirjokoisan (Pyrausta cingulatus) ja kalliosinisiiven (Scolitantides orion) esiintymisen selvittämistä näissä kohteissa.

31 12 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset A4. Kirjallisuus Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 4. täysin uudistettu painos. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [ ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [ Maa- ja metsätalousministeriö 2011: Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. Työryhmämuistio. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 2. painos. Metsälaki 1996: annettu metsälaki (1093/1996) [ ja metsälain perustelut (HE 63/1996) [ Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 2011: annettu vesilaki (587/2011) [ Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2007b: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2009a: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2009b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, viitattu

32 13 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Liite A1. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen menetelmäkuvaus Työssä noudatettiin soveltuvin osin teosten Meriluoto & Soininen (2002) ja Söderman (2003) ohjeistuksia ja määrittelyjä huomioitavista luontoarvoista. Työn taustatiedoksi koottiin ympäristöhallinnon ns. Hertta-tietokannan lajihavaintotiedot (tilanne ; tiedot toimitti Ilpo Mannerkoski). Tämän lisäksi työtä varten haastateltiin FM Panu Kunttua, joka on koonnut yhteen Kemiönsaaren alueelta tehtyjä aiempia havaintoja huomionarvoisista lajeista. Varsinaisia aiempia luontoselvityksiä selvitysalueelta ei ole tiedossa. Maastossa paikannettiin selvitysalueelta seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet. Uhanalaisten luontotyyppien edustavat esiintymät. Muut huomionarvoiset luontotyypit ja korkean biodiversiteetin alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet. Uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät. Tärkeimmät ekologiset yhteydet. Maastotyöt suoritti LuK (kasvibiologia) Aapo Ahola Kolmella pienellä alueella (osaalue M sekä pienet osat osa-alueista B ja K) maastokäynti tehtiin Selvitysalue käytiin jalan kattavasti läpi. Heinäkuun kartoitusajankohta oli erittäin hyvä sekä luontotyyppien että putkilokasvilajiston selvittämiseen; myöskään maastokäynnin perusteella ei jää tarvetta toistaa tutkimusta kesäisenä ajankohtana näiden alueiden osalta. Sää oli kartoitusaikaan hyvä kartoituksen tekemiseen. Edellä lueteltujen kohteiden sijainnit rajattiin maastossa tarkasti kartalle. Tarvittaessa paikannuksessa käytettiin apuna GPS-laitetta (Garmin etrex H). Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kohteet valokuvattiin. Kasvitaksonit määritettiin pääsääntöisesti paikan päällä, mutta sammalista ja eräistä putkilokasveista otettiin myös näytteitä myöhempää määritystä varten. Luontotyyppikuviot arvotettiin luontoarvoluokkiin I IV. Luokitus tehtiin alustavasti maastossa ja sitä tarkennettiin myöhemmin kirjallisuustarkastelun perusteella. Luontoarvoluokat ovat seuraavat: Luokka I (huomattavan arvokas) Luokka II (arvokas) Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet.

33 14 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Luokka III (kohtalainen) Luokka IV (ei merkittävä) Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt. Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei erotu ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Luokan IV kohteita ei normaalisti esitellä raportissa, eikä niitä suositella huomioitavan maankäytössä. Metsälakikohteiden osalta myös luokan III kohteiden osalta on otettu huomioon ns. alueellisen turvaamisen tarve (Meriluoto & Soininen 2002), toisin sanoen kohteiden määrää on karsittu huomattavasti silloin, kun kysymyksessä on alueella runsaana esiintyvä elinympäristö. Kemiön alueella tällaista karsintaa tehtiin lähinnä metsälain tarkoittamille vähätuottoisille kallioille, joita alueella on hyvin runsaasti. Kartta-aineiston käsittely on tehty ESRI ArcGis-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä apuna on käytetty tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (ilmakuvat: Maanmittauslaitos / Kansalaisen Karttapaikka).

34 15 Kemiön keskustan osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Liite A2. Luontotyyppiselvityksen yksityiskohtaiset tulokset. Alla esitellään selvitysalueelta löytyneet luontotyyppikuviot yksityiskohtaisesti osa-alueittain. Osaalueista kokonaisuutena (mm. niiden luonnontilasta ja virkistysarvoista) annetaan myös lyhyt luonnehdinta. Osa-alue A (Storkärret Brudbergen) Osa-alue on kokonaan intensiivisessä talousmetsäkäytössä. Metsäalueet ovat enimmäkseen joko hakkuualoja, taimikkoja tai hyvin tavanomaisia talousmetsiä, joissa ei juuri luontoarvoja ole. Harvat arvokkaat luontokohteet ovat pieniä erilliskuvioita. Pohjoisreunan jyrkkäreunainen, lähes yhtenäinen kalliojakso on kalliomuodostumana ja maisema-arvoiltaan jokseenkin arvokas. Kallioiden laelta on paikoin esteetön näkymä Vretan peltojen yli. Alueen pohjoisosassa kallion reuna muodostaa jyrkänteen, joka ei kuitenkaan täytä metsälain kriteerejä, ja jonka alusmetsä on tavanomaista järeää kuusivaltaista talousmetsää. Osa-alue A oli luontoselvityksen ainoa alue, jolta löytyi merkittäviä määriä silmälläpidettävää (NT) kangasajuruohoa (Thymus serpyllum). Lajin löydetyt esiintymät olivat pirstottuneesti sijaitsevia pieniä kalliopaljastumien laikkukasvustoja. Pieniä esiintymiä on vaikea havaita, joten lajin esiintymiä on alueen kallioilla todennäköisesti enemmän kuin selvityksessä löydettiin. A) Uhanalainen luontotyyppi (tuoreet niityt). Luontotyypeiltään alue on tuoretta pienruohoniittyä, joka on äärimmäisen uhanalainen (CR) luontotyyppi, ja tuoretta heinäniittyä, joka on erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi. Reunoilla on hieman haapavesaikkoa ja korkeiden ruohojen ja heinien aiheuttamaa umpeenkasvua. Niityn keskellä puolestaan on ryhmä n. 4 m korkeita mäntyjä. Kasvillisuudeltaan niitty on säilynyt vielä kohtalaisen edustavana. Etenkin keskiosa on matalakasvuista, ruohovaltaista ja runsaslajista. Niitty kaipaa kuitenkin melko kiireellistä hoitoa. Isot osat ovat jo hietakastikan (Calamagrostis epigejos) ja suurten ruohojen kuten koiranputken (Anthriscus sylvestris), vadelman (Rubus idaeus), maitohorsman (Epilobium angustifolium) ja pujon (Artemisia vulgaris) hallitsemia. Ruohovaltaisten osien lajistossa runsaimpia ovat särmäkuisma (Hypericum maculatum), paimenmatara (Galium album), nurmitähkiö (Phleum pratense), nurmirölli (Agrostis capillaris), niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), siankärsämö (Achillea millefolium), hopeahanhikki (Potentilla argentea) ja puna-apila (Trifolium pratense), paikoin runsaina tavataan myös hakara-, kalvas- ja jänönsaraa (Carex spicata, C. pallescens ja C. leporina). Luontoarvot: Luokka II. B) Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (kalliot). Luontotyypeiltään alue on kuivaa kangasta (CT) ja karukkokangasta (ClT). Kallioinen laki on laajalla metsätalousalueella ainoa jossain määrin luontoarvojaan säilyttänyt kallio. Lahopuuta on kuitenkin niukasti. Mäntyvaltainen puusto on luonnontilaisen kaltaista, lisäksi on muutama kookas kataja. Karun kallion valtalajeja ovat poronjäkälät (Cladonia spp.), kanerva (Calluna vulgaris), isohirvenjäkälä (Cetraria islandica) ja kangaskarhunsammal (Polytrichum juniperinum), muita lajeja ovat kalliotierasammal (Racomitrium lanuginosum), kalliohatikka (Spergula morisonii) ja kalliokohokki (Silene rupestris). Luontoarvot: Luokka III. C) Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (vähäpuustoisen suot) ja uhanalainen luontotyyppi (saranevat). Kapea suojuotti on tyypiltään lähinnä tupasvillasaranevaa (TSN), joka reunoilla vaihtuu isovarpurämeeksi (IR). Edellinen on Etelä-Suomessa uhanalainen (VU) luontotyyppi.