MAASEUTULAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2011. Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Niittytie 3 Käsiteltävät asiat

Transkriptio

1 MAASEUTULAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Niittytie 3 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 1 HAKEMUS (LIITE 1) 3 2 METSÄHAKKUUT (LIITE 2) 4 3 TOIMINTAKERTOMUS (LIITE 3) 6 4 PELTOVUOKRAUKSEN PERIAATTEET (LIITE 4) 9 5 VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN NÄHTÄVILLÄOLO 11 6 SATOVAHINKOJEN ARVIONTIMAKSU ASIOITA TIEDOKSI 13 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 14

2 Kokouspöytäkirja No 1/2011 MAASEUTULAUTAKUNTA 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA kunnanhallituksen kokoushuone, Niittytie 3 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Päivi Lempiö Annika Lindfors Raimo Aalto Britta Anttila Tommy Brusas Anne Penninkangas Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen, saapui 19.45, poissa 1 ja 2 Poissa olleet Jussi Kangaskolkka Jäsen Muut osallistujat Vickholm Sam Maatalousasiamies, sihteeri ASIAT 1-7 ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Päivi Lempiö Aika ja paikka Lapinjärvellä Allekirjoitukset Sam Vickholm PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Britta Anttila Aika ja paikka Lapinjärvellä Tommy Brusas Todistaa

3 MAASEUTULAUTAKUNTA KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS: Maaseutulautakunta päätti valita Britta Anttila ja Tommy Brusas pöytäkirjantarkastajiksi.

4 MAASEUTULAUTAKUNTA HAKEMUS (LIITE 1) Östnylands 4H yhdistys hakee saapuneella hakemuksellaan tukea muovikeräykseen. Lautakunta on tukenut tätä toimintaa ja siihen on varattu rahaa. Koska hakemus koskee vuoden 2010 toimintaa voidaan rahat käyttää viime vuoden talousarviosta, tämä on tarkastettu taloussihteeriltä. Yhdistys hakee tukea 1 sentti säkkiä kohden. Muovia on kerätty pientä lannoitesäkkiä vastaava määrä. Tukea haetaan 245,40. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - Myöntää tuki hakemuksen mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 MAASEUTULAUTAKUNTA METSÄHAKKUUT (LIITE 2) Maaseutulautakunnan talousarvioehdotuksessa oli suunniteltu 4120 puunmyyntituloja. Hallituskäsittelyssä myyntitulo korotettiin euroon. Tällainen myyntitulo on mahdollinen muutamana vuotena. Suurin kysymysmerkki on aikataulu. Tällä hetkellä kunnalla on valmiita hakkuusopimuksia noin 5000 euron verran. Tästä maksetaan ennakkona noin neljännes. On arvioitu, että nämä hakkuut toteutuisivat ensi syys / talvikaudella. Vaarana on että uudet hakkuut siirtyvät kokonaan vuoden 2011 jälkeen. Tätä riskiä voi vähentää jonkun verran kesäleimikoilla. Toinen mahdollisuus olisi hankintakauppa, jolloin puutavara myydään tien varrella ja kunta vastaa hakkuutyöstä ja lähikuljetuksesta. Hankintatyön kilpailuttaminen ja organisointi on hankalampaa. Myynti ja työ pitää kilpailuttaa erikseen. Taloudellinen tulos on myös vaikeampi arvioida. Toisaalta eri puutavaralajit voi tiettyyn rajaan asti myydä eri ostajille. Oheiseen karttaan on merkitty oranssilla viimeisten 13 vuoden hakkuualueet, keltaisella muut maa-alueet, vihreällä jo sovitut hakkuut, punaisella alueella on suurin hakkuutarve. Punaisen alueen kuviot 4,7,8,11,18 ovat harvennusalueita sellaisella maapohjalla ja sellaisella puustolla etteivät kesähakkuut ole järkeviä. Kuviot 1 ja 12 ovat päätehakkuita, joten niitä voisi hakata kuivana kesänä. Kuvioiden 5, 6 ja 2 harventaminen ei ole yhtä kiireellinen, mutta niissäkin on harvennusmahdollisuuksia. Kuviolle 6 on perustettu Ristisillan teollisuusalue. Metsässä on neljä myymättä olevaa tonttia, näistä pitäisi puusto korjata melkein kokonaan ennen myyntiä. Tonttialueella on asemakaava, joten hakkuista pitää hakea maisematyölupa. Maaseutuasiamiehen pyynnöstä huolimatta ei, teollisuusaluelle ole jätetty kulkukäytävää tulevaa metsänhoitoa ajatellen. Eli jos alue on kokonaisuudessaan rakennettu on pakko ajaa kuvioiden 1,2,5 ja 6 puut teollisuusalue välttäen. Tämä taas merkitsee pitempiä ajomatkoja ja huonompaa tuottoa metsästä. Myös kuviot 15, 16, 21, 24, 25, 26 on hakattavissa. Näitä voisi hakata kesähakkuina. Kuvio 15 on vanhaa mäntymetsää mitä harvennettiin 1998, kuvio 16 on kalliometsää, jonka puusto on vähäarvoinen. Muut kuviot ovat harvennusmetsää. Muita mahdollisia hakkuualueita on kartassa näkyvät kuviot joihin on kaavailtu pienteollisuusaluetta. Tämä suunnitelma tuskin toteutuu tämän

6 MAASEUTULAUTAKUNTA vuoden aikana. Lisäksi on pieniä aloja jolle tarkoitus on rakentaa kunnallistekniikkaa. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - Että hakkuut kohdennetaan oheisen kartan punaiselle alueelle ja kuvioille 5,6 ja 2. Alue jaetaan pohjoisempaan ja eteläisempään suunnilleen yhtä suureen osaan. Ensin hakataan pohjoisempi osa. - Valtuuttaa maaseutuasiamiestä pyytämään tarjoukset hakkuista, metsän uudistamistöistä ja mahdollisista hakkuuraivauksista. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti

7 MAASEUTULAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS (LIITE 3) Vuoden 2010 toimintakertomus pohjautuu talousarviossa olevaan tuloskorttiin ja on hyvin pelkistetty. Laajempi selvitys toiminnasta tulee lautakunnan ja hallituksen tiedoksi tämän pykälän kautta. Toimintakertomukseen on mahdollista lisätä asioita, joita lautakuntakäsittelyssä nähdään tärkeinä ja halutaan viestittää eteenpäin. EU-tukien säännöissä ei tapahtunut suurempia muutoksia. Uutta oli niin sanotut kriisituet maidontuotannolle ja investointeja tehneille tai velkaantuneille tiloille. Näiden vaikutus työmäärältään oli kuitenkin pieni. Tuet olivat myös rahallisesti vaatimattomia. Myönteinen asia oli, että ELY-keskus suoriutui nopeammin valvonnoistaan, ja siitä johtuvia maksatusviivästyksiä oli vähemmän. Sähköistä tukihakua käyttävät tilat lisääntyivät neljästä vuonna 2009 viiteentoista vuonna Pinta-ala tukia haki 180 tilaa. Maaseutuasiamies on syksystä alkaen ollut mukana sähke-työryhmässä, joka on mukana kehittämässä sähköisiä palveluita. Työryhmässä on edustajia MMM:stä, Mavista, TIKE:stä, kahdesta ELY-keskuksesta ja muutamasta kunnasta. Vuonna 2010 on neuvoteltu lain vaatimasta maaseutuhallinnon yhdistämisestä. Asia ehti edetä niin pitkälle, että yhteistyösopimus on käsitelty kunnanhallituksessa joka ehdottaa sopimuksen hyväksymistä. Joitain yksityiskohtia jäi vielä auki. Sopimuksen mukaan muodostuisi hallintoalue johon kuuluisi myös Porvoo ja Sipoo. Loviisa toimisi alueen hallinnoitsijana. Alueella olisi pysyvät toimipisteet Porvoossa ja Loviisassa. Loviisan toimipiste sijaitsisi Liljendalin vanhassa kunnantoimistossa. Neuvonnan painopistealueena oli viljan vaihtoehdot. Tämä toteutui hyvin koska kaikki maatalouden tahot antoivat saman viestin ja kylvöajankohdan myyntihinnat tuki tätä näkemystä. Vilja-ala supistui 7063 hehtaarista 5890 hehtaariin, joka oli EU-ajan pienin. Valkuaiskasviala nousi 186 hehtaarista 313 hehtaariin ja öljykasviala 468 hehtaarista 1147 hehtaariin, molemmat EU-ajan ennätyksiä. Vuonna 2010 ilmoitettiin hehtaaria kasvulohkoja. Lopullisia taloustietoja ei vielä esityslistan tekovaiheessa ole saatavilla. Niissä ei pitäisi olla suurempia yllätyksiä ja ne esitetään kokouksessa. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - Merkitä selostus vuoden 2010 toiminnasta tiedoksi. - Hyväksyä liitteenmukaisen toimintakertomuksen.

8 MAASEUTULAUTAKUNTA Mietittiin sitä että onko toimintakertomus tarpeeksi yhdenmukainen muitten hallintokuntien kanssa, jos se koostuu ainoastaan toiminta-ajatuksesta, määrärahoista ja tuloskortista. Todettiin, että eri hallintokuntien toiminta eroaa muutenkin toisistaan. Todettiin myös, että ei nähty mitä lisäarvoa tämäntyyppinen tuloskortti tuo, mutta että moni taho kunnassa pitää sitä tärkeänä. Todettiin ettei lopullisia määrärahatietoja vielä ollut eikä toimintakertomusta siltä osin voitu käsitellä. Pykälän asiatekstiin tehtiin pieniä muutoksia ja maaseutuasiamies korjasi viljelypinta-alojen tietoja. Todettiin myös että jälkikäteen tarkasteltuna ei vilja-alan pienentäminen ehkä ollut kaikkien tilojen kannalta taloudellisesti paras ratkaisu. Toimintaa kuvaava teksti muutosten jälkeen: EU-tukien säännöissä ei tapahtunut suurempia muutoksia. Uutta oli niin sanotut kriisituet maidontuotannolle ja investointeja tehneille tai velkaantuneille tiloille. Näiden vaikutus työmäärältään oli kuitenkin pieni. Tuet olivat myös rahallisesti vaatimattomia. Myönteinen asia oli, että ELY-keskus suoriutui nopeammin valvonnoistaan, ja siitä johtuvia maksatusviivästyksiä oli vähemmän. Sähköistä tukihakua käyttävät tilat lisääntyivät neljästä vuonna 2009 viiteentoista vuonna Pinta-ala tukia haki 180 tilaa. Maaseutuasiamies on syksystä alkaen ollut mukana sähke-työryhmässä, joka on mukana kehittämässä sähköisiä palveluita. Työryhmässä on edustajia MMM:stä, Mavista, TIKE:stä, kahdesta ELY-keskuksesta ja muutamasta kunnasta. Vuonna 2010 on neuvoteltu lain vaatimasta maaseutuhallinnon yhdistämisestä. Asia ehti edetä niin pitkälle, että yhteistyösopimus on käsitelty kunnanhallituksessa joka ehdottaa sopimuksen hyväksymistä. Joitain yksityiskohtia jäi vielä auki. Sopimuksen mukaan muodostuisi hallintoalue johon kuuluisi myös Porvoo ja Sipoo. Loviisa hoitaisi alueen hallinnoinnin. Alueella olisi pysyvät toimipisteet Porvoossa ja Loviisassa. Loviisan toimipiste sijaitsisi Liljendalin vanhassa kunnantoimistossa. Neuvonnan painopistealueena oli viljan vaihtoehdot. Tämä toteutui hyvin koska kaikki maatalouden tahot antoivat saman viestin ja kylvöajankohdan myyntihinnat tuki tätä näkemystä. Vilja-ala supistui 7063 hehtaarista 5951 hehtaariin, joka oli EU-ajan toiseksi pienin. Valkuaiskasviala nousi 186 hehtaarista 313 hehtaariin ja öljykasviala 468 hehtaarista 1147 hehtaariin, molemmat EU-ajan ennätyksiä. Vuonna 2010 ilmoitettiin hehtaaria kasvulohkoja. PÄÄTÖS: Maaseutulautakunta päätti

9 MAASEUTULAUTAKUNTA Merkitä selostus vuoden 2010 toiminnasta tiedoksi. - Hyväksyä liitteen mukaisen toimintakertomuksen. - Että maaseutuasiamies laittaa talousluvut lautakunnalle tiedoksi, kun ne ovat saatavilla.

10 MAASEUTULAUTAKUNTA PELTOVUOKRAUKSEN PERIAATTEET (LIITE 4) Tapa vuokrata peltoja on pysynyt muuttumattomana ainakin 15 vuotta. Usein vuokraviljelijä on tullut kaupan päälle. Omistaja tai vuokraaja on jatkanut viljelyä myös kaupan jälkeen. Ne lohkot, jotka jossain vaiheessa ovat jääneet ilman vuokraajaa, on kilpailutettu lähettämällä tarjouspyyntö lähistön viljelijöille. Vaatimuksena on ollut että viljelijä kuuluu ympäristöja lfa-tukiin. Kunnan pellot vuokrataan tällä hetkellä monelle eri viljelijälle ja vuokrataso on vaihteleva ja usein alhainen. Kuntien talous on tällä hetkellä huono ja on pakko miettiä myös pienten asioitten taloutta. Tällä hetkellä kunta saisi enemmän tuloa pelloista pitämällä ne viherkesantona ja teettämällä vuosittaisen niiton urakoitsijalla. Hallinnoinnin kannalta olisi helpompi että vuokraajia olisi vähemmän. Etenkin kun pellot usein ovat alueilla missä muutoksia tapahtuu usein. Ehdotetut vuokrausperiaatteet selviävät oheisesta asiakirjasta. Kaikki maaseutulautakunnan tekemät sopimukset on nyt synkronoitu loppumaan vuoden 2011 kasvukauden jälkeen, joten muutokset on helppo tehdä silloin. Päätös toimintatavasta on hyvä tehdä ajoissa, niin että viljelijät tietävät muutoksista jo ennen kevätkylvöjä. Eri ryhmissä olevat alueet tulevat muuttumaan sitä mukaan mikä kunnan tarve on. Tonttialueita rakennetaan, alueita ostetaan ja myydään. Nämä periaatteet koskevat käytännössä ensi syksynä tehtäviä vuokrasopimuksia. Alkaen vuodesta 2013 tulee joku muu taho hoitamaan vuokrauksia. Järkevä toimintatapa olisi silloin että kunnanhallitus päättää periaatteet, mutta käytännön vuokraus tehtäisiin virkamiespäätöksenä, esimerkiksi hallintosihteeri tai kunnanjohtaja. Oheiseen paperiin on myös kirjattu taustatietoja ja ohjeita, jotka tulevaisuudessa voivat olla avuksi tai olisi hyvä huomioida kun kunta tekee maakauppoja. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - Hyväksyä liitteenmukaiset maanvuokrauksen periaatteet. - Antaa maaseutuasiamiehelle tehtäväksi tiedottaa periaatteista vuokraviljelijöille ennen vuoden 2011 kevätkylvöjä ja tarjota jatkettavat sopimukset uusilla ehdoilla nykyisille viljelijöille. - Valtuuttaa maaseutuasiamiestä pyytämään vuokratarjoukset ryhmän kolme pelloista ja niistä pelloista joiden nykyiset viljelijät eivät ole kiinnostuneita jatkamaan vuokrausta. - Että tarjouspyyntö lähetetään samassa kylässä toimiville viljelijöille sekä peltojen nykyisille viljelijöille.

11 MAASEUTULAUTAKUNTA Aikatauluttaa kilpailutus siten että lautakunta voi valita vuokraajat, ja vuokratuotto on tiedossa ennen talousarvioehdotuksen käsittelyä. Liitteeseen neljä päätettiin tehdä pieniä tekstimuutoksia, niin että jotkut asiat olisivat helpompia ymmärtää. Keskusteltiin siitä miten tarvittavat kilpailutukset tehdään. Ehdotus lähti siitä että sopimukset tarjotaan saman kylän viljelijöille ja edelliselle viljelijälle. Todettiin kuitenkin, että kyläjako on ontuva esimerkiksi Kirkonkylä- Vasarankyläalueella. Joissakin kylissä toimii tosi vähän viljelijöitä. Lohkojen tarjoamista kaikille kunnan viljelijöille pidettiin parempana käytäntönä. PÄÄTÖS: Maaseutulautakunta päätti - Hyväksyä liitteen mukaiset maanvuokrauksen periaatteet. - Antaa maaseutuasiamiehelle tehtäväksi tiedottaa periaatteista vuokraviljelijöille ennen vuoden 2011 kevätkylvöjä ja tarjota jatkettavat sopimukset uusilla ehdoilla nykyisille viljelijöille. - Valtuuttaa maaseutuasiamiestä pyytämään vuokratarjoukset ryhmän kolme pelloista ja niistä pelloista joiden nykyiset viljelijät eivät ole kiinnostuneita jatkamaan vuokrausta. - Että tarjouspyyntö lähetetään kaikille Lapinjärven viljelijöille. - Aikatauluttaa kilpailutus siten että lautakunta voi valita vuokraajat, ja vuokratuotto on tiedossa ennen talousarvioehdotuksen käsittelyä.

12 MAASEUTULAUTAKUNTA VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN NÄHTÄVILLÄOLO Viranhaltijoiden hallintosäännön tai toimielimen päätöksen nojalla tekemät päätökset on pidettävä nähtävillä, että ne tulisivat lainvoimaisiksi. Maataloushallinnon päätöksillä on oma ohjeistus. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - että maaseutuasiamiehen viranhaltijapäätökset siltä osin kuin ne eivät ole salaisia, ovat hallintosäännön mukaisesti nähtävänä viikon kuluessa päätöksen tekemisestä ao.viranhaltijan työhuoneessa. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 MAASEUTULAUTAKUNTA SATOVAHINKOJEN ARVIONTIMAKSU 2011 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella on oikeus periä maksu sato- ja talvehtimisvahinkojen sekä eräissä tapauksissa tulvavahinkojen arvioinnista. Satovahinkojen viljelmäkohtaisesta arvioinnista kunta voi periä satovahinkokorvauksen hakijalta maksun, jonka suuruus on enintään 20 euroa arviointikerralta ja enintään kaksi euroa kultakin alueen alkavalta hehtaarilta. (Satovahinkoasetus 7 ensimmäinen kappale). Viljelijä ei saa maksua takaisin korvauksen yhteydessä. Maksusta on tehtävä päätös vuosittain. Arviointimaksua ei yleensä ole peritty. Normaalivuonna tehdään muutama korvaushakemus. EHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää - että satovahingon arviointimaksua ei peritä vuonna PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 MAASEUTULAUTAKUNTA ASIOITA TIEDOKSI Ympäristönsuojelusihteeri ja maaseutuasiamies oli kutsuttu kokoukseen koskien Loviisanjoen tulva- ja ympäristötilannetta. Aloitteen peruskuivatuksesta olivat tehneet Hommansby-alueen viljelijät. ELY-keskus ja WWF oli tehneet aloitteen kosteikkoja monimuotoisuussuunnitelmasta. Kokouksessa sovittiin että peruskuivatustyöt suunnitellaan kesällä 2011 ja varsinaiset kaivuutyöt tehdään Peruskuivatusosio ei juuri koske Lapinjärveä, vaan painottuu enemmän alajuoksuun. Sovittiin myös kosteikkoja monimuotoisuussuunnitelman teosta. ELYkeskus rahoittaa tämän suunnittelun kokonaan. WWF on ollut Lounais- Suomessa mukana toteuttamassa kosteikkoja. Kosteikon tekoon ja hoitoon voi saada ympäristötukea, jos kosteikon pinta-ala on tarpeeksi iso valumaalueeseen nähden. Pääuoman kiinnostavimmat kohteet ovat Rutumissa ja Lamminjärvi joka on mainittu myös Lapinjärven kunnostussuunnitelmassa. Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä. Lapinjärveltä osallistuu maaseutuasiamies tai ympäristönsuojelusihteeri kokouksiin. EHDOTUS: Maaseutulautakunta merkitsee asian tiedoksi. PÄÄTÖS: Maaseutulautakunta merkitsi asian tiedoksi.

15 MAASEUTULAUTAKUNTA OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Pykälät Lapinjärven maaseutulautakunta Lapinjärventie 20 A Lapinjärvi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan VALITUSOSOITUS

16 MAASEUTULAUTAKUNTA Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus PL 120, HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - Päätös, johon haetaan muutosta - Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - Muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava ¹): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan