Sähkökirja etsii muotoaan

Transkriptio

1 E-lukulaitteet Sähkökirja etsii muotoaan E-kirja lupaa paljon hyvää. Yhteensopimattomuus kuitenkin vaivaa, ja suomenkielisiä e-kirjoja on vähän. Englanninkielisten kirjojen lukijoille sähköinen kirja on vaihtoehto jo tänään jopa ilman erillistä lukulaitetta. TEKSTI: KARI AHOKAS KUVITUS: ERIC LERAILLEZ 22 MikroPC 12/2010

2 Sähköisen kirjan idea on mitä loistavin. Bittimuotoisen kirjan lataa ja maksaa nopeasti. Kirja on edullinen, kun paino- ja jakelukulut eivät rasita. Lukeminen käy vaivatta matkapuhelimella, taulutietokoneella, lukulaitteella tai vaikka pöytäkoneella. Nykytilanne on vielä kaukana ideaalista. Lataaminen on kyllä nopeaa, etenkin postitettavaan paperikirjaan verrattuna. Mutta muut edut ovat osin lupauksen asteella. Suomenkielisiä kirjoja on myynnissä vähän. Suurimmat suomalaiset e-kaupat ovat Akateemisella kirjakaupalla ja elibriksellä. Tunnettujen kirjailijoiden teoksista on pulaa. Sofi Oksasta ei sähköisenä löydy. Tilanne toivottavasti muuttuu, kun kauppoja tulee lisää. Sähköinen kirja maksaa yleensä ainakin paperiversion verran. Suomessa tilannetta selittää osaltaan se, että sähköisten kirjojen arvonlisävero on 23 prosenttia, paperisten vain yhdeksän. Yhteensopimattomien tiedostomuotojen Applen ibookissa olevat kirjat näkyvät kirjahyllynäkymässä. ja drm-kopioinninestojärjestelmien vuoksi kirjoja ei voi siirtää eri laitteiden ja sovellusten välillä vapaasti. Symbian-alustoille ei tunnu löytyvän lainkaan drm-kykyistä lukijaa. Drm:n käyttö tarkoittaa käytännössä sitä, että et saa kirjaa, vaan käyttöoikeutta siihen. Pari vuotta sitten e-maailma kohisi, kun Amazon lakkautti palautusoikeutta väärinkäyttävien asiakkaidensa tilejä. Nämä menettivät samalla käyttöoikeutensa maksamiinsa sähköisiin kirjoihin. E-kirja on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, jos luet englanniksi ja maailmasi ei kaadu siihen, että ostettu lukuoikeus ei pahimmassa tapauksessa ole ikuinen. Kohtuuhintoja kansainvälisesti Vaikka sähkökirja olisikin kalliimpi kuin paperinen, suomalaisten kannalta tilannetta tasoittaa se, että postikulut lisäävät ulkomailta lähetettyjen paperikirjojen hintaa. Hinnat kannattaa silti tarkistaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Stephen Kingin tuorein kirja on Kindle-kaupassa euron halvempi kuin edullisin löytämäni kotiin kannettu paperiversio. Toisaalta, esimerkiksi kitaristi Slashin omaelämänkerta on Kindle-kirjana kalliimpi kuin Play.comista kotiin kannettu paperipokkari. Erilaisia tiedostomuotoja, kopiosuojauksia, kirjakauppoja, lukulaitteita ja -sovelluksia on pilvin pimein. Keskustelu jumiutuu monesti lukulaitteisiin. Forresterin tuoreen tutkimuksen mukaan sähköisiä kirjoja luetaan kuitenkin useimmin kannettavan tietokoneen näytöltä. Jos klassikot kiinnostavat, kannattaa tarkistaa Gutenberg-projektin kirjan tarjonta osoitteesta Siltä onkin hankala välttyä, sillä Gutenbergin ilmaiskirjat ovat tarjolla useimpiin lukuympäristöihin. Englanniksi löytyy esimerkiksi Huckleberry Finnin seikkailut, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä tieteiskirjailija Philip K. Dickin tuotantoa. Suomeksikin on jotain. Joskin esimerkiksi Jules Verne -suomennos Veden päällä liikkuva kaupunki on sen verran erikoista kieltä, ettei lukeminen huvita. Millä lukisin? Erilaisten lukulaitteiden yleistyminen on lisännyt hälinää sähköisestä kirjasta. Uusia tulokkaita ovat ipadin kaltaiset taulutietokoneet ja sähköiseen musteeseen (eink) perustuvat varsinaiset lukulaitteet. Kummallakin on puolensa. Taulutietokoneet ovat monikäyttöisiä. Kirjojen lukemisen lisäksi niillä voi surffata internetissä ja katsella elokuvia. Taulutietokoneitten tft-lcd-ruudut kuitenkin rasittavat lukiessa silmiä enemmän kuin sähköinen muste. Itsevalaisevalta lcd-näytöltä voi lukea pimeässä ilman lukulamppua, mutta ulkona auringonvalossa luettavuus on surkea. Sähköisen musteen ominaisuudet ovat juuri päinvastaiset. Siihen perustuvien lukulaitteiden akku kestää kauan, koska sähköä kuluu vain sivua vaihdettaessa. Toisaalta näytön hitauden vuoksi elokuvat ja osin surffailukin ovat poissuljettuja. Ominaisuuksia on vähemmän kuin taulutietokoneissa, mutta hintakin on halvempi. E-Ink näyttö ei ole kosketusnäyttö, joskin valmistajien mukaan sellaisia on tulossa. Toistaiseksi sähköinen muste on mustaa ja harmaan sävyjä, mikä ei ole erityisen näyttävää. Värillistä e-ink näyttöä on kuitenkin marraskuun Kindlen mustavalkoruutu ei ole kovin mediaseksikäs, mutta siltä on mukava lukea. MikroPC 12/

3 E-lukulaitteet Värinäyttöiset tablettikoneet ovat muutakin kuin lukulaitteita. Samsung Galaxy Tab on mukava yleiskone, joskin kallis. Testatut laitteet Amazon houkuttelee kansaa Kindlen pariin parin kuukauden ilmaisilla New York Times -lehdillä. alussa esitelty ensimmäistä kertaa. Tietoa sen tuotantoon tulosta ei vielä ole. Lisäksi kirjoja voi kurkkia pc:ltä tai Macilta. Uusille matkapuhelimille, etenkin iphonelle ja Android-alustalle, löytyy myös lukusovelluksia ja -kauppoja. Kindle on kunkku Elonexin kaltaiset lukulaitteet, joihin kirjat ladataan kaapelilla pöytäkoneesta, vaikuttavat kömpelöiltä langattomiin verrattuina. Sähköisistä kirjoista ei voi puhua ilman Amazonin Kindleä. Se on lukulaite, joka nivoutuu Amazonin Kindle-kauppaan. (Kindle-lukusovelluksen saa muillekin laitteille, mutta siitä lisää tuonnempana). Kirjaostokset hurahtavat hetkessä laitteelle. Ostaminen on jopa pelottavan helppoa. Kokeilussa oli uusin, kolmannen sukupolven Kindle. Käyttöönotto on helppoa. Akkunsa tyhjentäneen kokeilukappaleen näytöllä on ohjeet akun lataamiseen. Laite käynnistyy, kun virtaa on tarpeeksi. Kosketusnäytöllisiin laitteisiin verrattuna on nautinnollista käyttää Kindlen qwerty-näppäimistöä. Ilman käyttöohjeita tuli vain yksi pieni ongelma. En löytänyt aiemmin pc:llä ostamieni kirjojen luokse heti. Sivunvaihto ja muu navigointi sujuu kyllä muuten intuitiivisesti. Testatussa Kindlessä oli sekä wlan- että 3g-yhteys (Whispernet). Mobiilidatayhteys on sisäänrakennettu ja kirjojen lataamiseen ilmainen. Kätevää. Kindlen ruudulta lukeminen on mukavaa. Silmät eivät rasitu. E-Ink-sivut vaihtuvat pienellä viiveellä, joka ei kuitenkaan juuri haittaa. Kindlen viive on pienempi kuin testin toisella sähköisen musteen laitteella Elonexilla. Kindleen voi lähettää tekstiä sähköpostilla. Pdf-kirja solahtaa kätevästi laitteelle. Laite myös lukee englanninkielistä tekstiä ääneen jos kirjan kustantaja on tämän sallinut. Elonex jotain tuttua Elonex 621EB muistuttaa kovasti Kindleä. Vain näppäimistö puuttuu. Lukulaitteet ovatkin kätevän kokoisia, kuin A5-koon vihkosia. Käyttöönotto nikottelee. Ohjeen mukaan laite lataa ajurinsa automaattisesti, kun sen kytkee usb-kaapelilla tietokoneeseen. Näin onkin, mutta vasta sen jälkeen, kun Win- Amazon Kindle 3 (wlan, 3g) Hinta: Suomeen toimitettuna 196 euroa (valmistajan arvio. Pelkällä wlan-yhteydellä varustettu versio on noin 35 euroa halvempi.) Tallennustilaa: 3500 kirjalle (valmistajan mukaan). Näyttö: 6 tuumaa, eink. Paino: noin 240 grammaa. Tukee Amazonin omaa azw-formaattia, suojaamattomia Word-dokumentteja (doc, docx), pdf, html, txt, rtf, jpeg, gif png, bmp, prc ja mobi. Muuta: kokeellinen nettiselain ilman Flash-tukea. Toimii musiikkisoittimena. Lukee englanninkielistä tekstiä ääneen. Elonex 621EB (usb) Hinta: 199 euroa. Tallennustilaa: 1 gigatavu, riittää 1000 kirjalle (valmistajan mukaan), sd-korttipaikka Näyttö: 6 tuumaa, e-ink. Paino: noin 180 grammaa. Muuta: sudoku-peli. Toimii musiikkisoittimena. Apple iphone 4 (3g, wlan) Hinta: 589 euroa (ilman kytkyä Elisalta) Tallennustilaa: 16 gigatavua Näyttö: 3,5 tuumaa, tft-lcd, monikosketus Paino: 137 grammaa Muuta: legendaarinen älypuhelin Samsung Galaxy TAB (wlan, 3g, usb) Hinta: noin 800 euroa. Tallennustilaa: 16 gigatavua, sd-korttipaikka Näyttö: 6 tuumaa, tft-lcd, monikosketus Muuta: puhelinominaisuuksilla varustettu Android-taulutietokone 24 MikroPC 12/2010

4 Kindle-sovellus löytyy niin pckuin Mac-tietokoneillekin. Lukualustat hyvässä ja pahassa dows XP:n automaattisesti käynnistynyt lisälaitteen ohjattu asentaminen on epäonnistunut. Hämäävää. Käyttöliittymän oppii helposti ilman ohjekirjaa. Navigointi sujuu paremmin kuin Kindlessä. Toisaalta toimintoja on vähemmän. Akateemisesta ostetun drm-suojatun e- kirjan siirtäminen laitteelle sujuu kirjakaupan ohjeen mukaan hyvin. Vaiheita tosin riittää. Lukulaite kytketään usb:lla pc:hen ja annetaan sille Adoben Digital Editions -ohjelmassa lukuvaltuutus. Sitten kirjan voi raahata Elonexiin. Testin ainoa jumiutuminen tapahtui lukiessani pdf:ää Elonexillä. Elonexin kaltaiset laitteet, jotka tarvitsevat langallisen yhteyden isäntäkoneeseen, tuntuvat kömpelöltä Kindleen verrattuna. Kaapelista riippuvaisille lukulaitteille on vaikea povata kovin ruusuista tulevaisuutta. Toki niitä käyttää, jos kätevämpää ei ole. Puhelimella tulee toimeen Älypuhelimia edustaa tässä testissä Apple iphone 4. Siihen nivoutuva ibooks-kirjakauppa on pettymys, koska se ei toistaiseksi myy Suomeen mitään. Tarjolla on Gutenberg-projektin ilmaiskirjoja. Niiden avulla voi todeta, että ibooksilla lukeminen toimii hyvin. Lukusoftat ovat aika samanoloisia alustasta riippumatta. Applen sovelluskaupasta löytyy yksittäisiä, sovellukseksi pakattuja sähkökirjoja ja useampia lukusoftia. Niistä kattavin on Kind le, jonka saa kaikille merkittäville alustoille. IPhone-testi sujuikin käytännössä Kindleä näpläillen. Lukeminen sujuu kohtuullisesti. Pienen ruudun vuoksi sivua joutuu kääntämään usein. Keskittyminen kärsii. Tekstin syöttäminen kosketusnäytöltä on kokemattomalle niin tuskallista, että kirjaostokset tekee mielellään jossain muussa Kindle-ympäristössä. Pienen harjoittelun jälkeen kosketusnäytön käyttö tosin sujuu jo paremmin. Sivunvaihto toimii oudon tahmeasti. Suurta lisäarvoa kosketusnäyttö ei e-kirjan lukemiseen tuokaan. Sähköisiä lehtiä plärätessä tilanne on varmasti toinen. Applella lukee mielellään silloin, kun muuta lukulaitetta ei ole. Itse luin iphonella paljon samalla, kun nukutin lasta. Isompi lcd-laite olisi ollut kömpelö, ja sähköisen musteen näytöt pimeässä käyttökelvottomia. Asiallinen tabletti Samsungin Galaxy Tab -tabletti pyörii Android 2.2 -alustalla, joka muistuttaa Applen Kätevän Kindle-ohjelmiston saa kaikkialle paitsi Symbianeihin. Kuvassa Motorolan Droid-puhelin. Taulutietokone (Samsung Galaxy Tab) + yleiskäyttöinen + melko kallis - akkukesto - ei erityisen ystävällinen silmille Puhelin (iphone 4) + kulkee kätevästi mukana + yleiskäyttöinen - akkukesto - ei erityisen ystävällinen silmille - tekstinsyöttö hankalaa Kindle-lukija + integroituu kauppaan ja muihin Kindle-sovelluksiin + onnistunut drm + ystävällinen silmille + kätevä koko + akkukesto + melko edullinen - ei tue epub-muotoa - ei kovin monikäyttöinen - tekstin asento ei vaihdu automaattisesti laitteen asentoa vaihdettaessa Lukulaite eink näytöllä (Elonex) + ystävällinen silmille + akkukesto + kätevä koko - ei kovin monikäyttöinen - tekstin suunta täytyy vaihtaa itse laitteen asennosta riippuen Kannettava tietokone + tarjolla useita lukuohjelmistoja - ei erityisen kätevä - akkukesto - ei erityisen ystävällinen silmille iympäristöjä. Androidinkin sovelluskaupasta saa yksittäisiä sovelluskirjoja esimerkiksi pari Stephen Kingiä löytyy karuina sovelluksina puolellatoista eurolla. Saakohan kirjailija rojaltinsa? Lisäksi löytyy liuta lukuohjelmistoja. Toisin kuin Applella, Androidilla ei ole ibooksin tyylistä omaa kirjakauppaa. Kindle on Androidissakin paras vaihtoehto. Lukeminen sujuu jouhevasti. Tekstiä mahtuu ruudulle sen verran, ettei sivua tarvitse koko ajan kääntää. Niin kuin iphonekin, Galaxy Tab tunnistaa, missä asennossa sitä pidellään, ja muuttaa tekstin orientaa- MikroPC 12/

5 E-lukulaitteet Amazon myy jo enemmän sähköisiä kuin kovakantisia kirjoja. Ostajia ei tunnu haittaavan, että e-kirjaa ei voi myydä eteenpäin. Akateemisen kirjakaupan käyttämä Adoben drm ei ole juuri kehuja kerännyt. Ostetut kirjat täytyy kopioida lukulaitteeseen pöytäkoneen kautta, ja iphonella lukeminen ei onnistu ollenkaan. Akateemisen kirjakaupan myymiä drm-suojattuja kirjoja (epub ja pdf) voi lukea Adobe Digital Editions -ohjelmistolla pc:llä ja Macilla sekä formaatteja ymmärtävillä lukulaitteilla (esimerkiksi tämän testin Elonex). Lukulaitteet täytyy valtuuttaa kytkemällä ne usb-kaapelilla pöytäkoneeseen. Lisäksi ipadille on sovellus Akateemisen drmkirjojen lukuun. Suojaamattomia kirjoja voi lukea millä tahansa epubia tai pdf:ää ymmärtävällä ohjelmistolla. Noin sadan suomenkielisen nimikkeen joukosta suojaamattomia kirjoja ei löytynyt. Suomenkielisistä kirjailijoista valelibriksestä voisivat muut sähköiset kirjakaupat ottaa mallia. Se käyttää drm-estoa vähemmän kuin kilpailijansa. tion oikeaksi. Testatuissa eink-lukulaitteissa tekstin suuntaa täytyy vaihtaa itse. Kindle-järjestelmä pitää lukua siitä, missä kohden lukija on menossa, ja tarjoaa mahdollisuutta siirtyä oikeaan kohtaan, vaikka päätelaite vaihtuisi. Testin alussa Samsung valitti verkkovirheestä usein, ja ominaisuus ei aina toiminut. Ongelma poistui uudelleenkäynnistyksellä. Galaxy Tabissa on jotain houkuttelevaa; sitä haluaa näpelöidä. Näyttö on tarpeeksi suuri järkevään webbiselaamiseen. Tekstin syöttäminen virtuaalinäppäimistöltä sujuu helpommin kuin iphonen pikkuruudulla. Kalliihko laite on selvästikin tekniikkaintoisen kodin mediakone. Pelkkien sähkökirjojen takia sitä ei ehkä hankita, mutta se suoriutuu niistä asiallisesti. Mistä ostaisin Nalle Puhin seikkailuja saa ilmaiseksi Applen ibooksista, englanniksi tosin. Suomalaisten raha ei toistaiseksi kaupalle kelpaa. Amazonin Kindle-kaupassa on myynnissä yli nimikettä. Määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Yhtiö myy jo enemmän Kind le-kirjoja kuin kovakantisia paperikirjoja. Englanninkielisissä kirjoissa Kindle onkin luonteva valinta. Hinnoittelukin on melko kohtuullista. Yhdysvaltalaisella kirjaketju Barnes & Noblella on oma lukulaite ja siihen nivoutuva yli kahden miljoonan nimikkeen kauppa, joka vaikuttaa Amazonia edullisemmalta. Lukulaitteita ei kuitenkaan voi tilata Suomeen. Harmi. Edes jossain määrin varteenotettavia suomalaiskauppoja on kaksi. Adobe ja Akateeminen 26 MikroPC 12/2010

6 Kari Ahokas Toivotan tervetulleeksi mahdollisuuden lukea pimeässä muita häiritsemättä. TESTAAJAN KOMMENTTI Kun testilaitteet on palautettu, jatkan varmasti sähköisten kirjojen käyttöä. Luen mielelläni englanniksi, joten nopea ja vaivaton Kindle-kauppa houkuttelee, vaikka käytössäni on toistaiseksi pelkästään pcympäristön lukusovellus. Gutenberg-projektin ilmaisvalikoimiin täytyy myös tutustua lisää. Kirjat saa ilman drm:ää ja useassa eri muodossa, vaikka html-sivuina, joita lukee hätätilassa nokialaisenkin selaimella. Jos hankkisin erillisen lukukoneen, valinta tapahtuisi Kindle-lukijan ja käteväksi osoittautuneen seitsentuumaisen taulutietokoneen välillä. En koe taulutietokoneen lcd-näyttöä erityisen epämiellyttäviksi lukea. Mahdollisuus lukea pimeässä muita häiritsemättä olisi tervetullut. Hintaero Kindlen ja Tabin välillä on kuitenkin niin suuri Kindlen hyväksi, että se veisi voiton. Mielenkiintoista on nähdä, muuttaako Googlen tuleva Editions-kirjakauppa markkinoita. Google on luvannut, että kirjat ovat luettavissa pelkällä selaimella ilman suojauksia. Siinä on pureskeltavaa drm:ään ja omisteisuuteen luottaville toimijoille. Mutta kuka vie suomenkielisten e-kirjojen markkinat? Pystyykö Amazonin kaltainen jätti ottamaan suomikirjat kanavaansa, vai viekö paikallinen toimija potin? Sähkökirjat voivat hyvinkin noudatella mp3-maailmaa, jossa suomalainen musiikki ei tarvise paikallista digijakelijaa. ITunes ja Spotify hoitavat homman. Yhtä kaikki, muutaman vuoden kuluttua sähköisten kirjojen ympäristö on toivottavasti niin kehittynyt, että vuoden 2010 tilanteelle naureskellaan hyväntahtoisesti. KA tavirtaa edustaa lähinnä Jarkko Sipilä. Englannin- ja ruotsinkielisiä kirjoja on enemmän, ja niistä löytyy suojaamattomiakin. Englanninkieliset valikoimat ja hinnoittelu eivät kuitenkaan pärjää Kindle-kaupalle. Akateemisen ohjeistus sähköisten kirjojen lukemiseen on perinpohjainen. Joskin silti epäonnistuin siirtämään ostamani kirjan pc:ltä toiselle. Keskustelu ylläpidon kanssa auttoi tajuamaan, että olisi pitänyt siirtää koko Digital Editions -kansio eikä vain kirjan tiedosto. Kirja alkoi näkyä uudella koneella vasta, kun se oli ADE-sovelluksen sisällä erikseen lisätty kirjastoon. Keskustelumme jälkeen kirjakauppa tarkensi ohjeistustaan väärinymmärtäjien varalta. Kansioiden kopioiminen on vaivalloista verrattuna Kindleen, jossa tiedostoja ei raahailla, vaan kirjat seuraavat käyttäjän mukana. Akateemisen latauskaupan kovat hinnat eivät nekään innosta ostoksille. Epäyhteensopivat muodot KOLME SÄHKÖISEN KIRJAN tiedostomuotoa erottuu ylitse muiden. Amazon käyttää omisteista [propietary] azw-muotoa, joka toimii vain Kind lessä. Muuten yleinen avoin epubmuoto taas ei aukea suoraan Kindlessä. Myös pdf on yleinen e-kirjoissa. Drm on yleisesti käytössä epub-ja pdf-kirjoissa. Adoben Digital Editions on käytännössä e-kirjojen drm-stan- Nurin tai hoiperrellen dardi, Kindle-kirjat poislukien. Ostajat ja jakelijatkin toivovat, että tekijät ja kustantajat hyväksyisivät vesileimatut mutta drm-suojaamattomat tiedostomuodot. Näin lukeminen eri ympäristöissä helpottuisi. Kirjan kopioiminen eteenpäin olisi todennäköisesti vähäistä, jos kirjaan olisi vesileimattu ostajan nimi. Vapaa elibris Keväällä avatulle elibrikselle täytyy nostaa hattua. Se myy suomenkielisiä kirjoja ilman drm-suojausta epub- ja pdf-muodossa. Ne saa siis auki periaatteessa millä tahansa alustalla. Joskin Ritva Sarkolan pdf-muotoinen Kuoleman Kirkko ei jostain syystä auennut vanhalla kunnon Nokia E90:llä. Kaupassa on enemmän suomenkielistä kaunokirjallisuutta kuin Akateemisessa, mutta entuudestaan tuttuja nimiä on kovin vähän. Ostaminen on mutkatonta, ja kun drm ei ole mukana, siirtely eri alustoille on helppoa. Halvaksi ei tosin elibristäkään voi kehua. Ei ole vaikea huomata, että sähkökirjojen kenttä on kovin nuori. Samana päivänä oli sekä Akateemisen latauskauppa kokonaan nurin että Amazonin Kindle-kauppa niin huonossa hapessa, että Kindle-tilauksen eteneminen vaati useita uudelleenlatauksia jokaista vaihetta kohti. Suomalainen kirjakauppa julkaisee oman sähköisen kauppansa alkuvuodesta. Lue lisää uutisista sivulta 15. MikroPC 12/