Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Rakennuslautakunta Kokoustiedot Aika Tiistai klo Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, II kerros Saapuvilla olleet jäsenet Himanen Vesa, puheenjohtaja Väisänen Kauko, varapuheenjohtaja Puntanen Pia Kervinen Jaana Kortelainen Hannu Haukijärvi Erja Liikanen Kari Savander Susanna Arnell Kalevi Piispa Matti, poistui kello aikana Suutari-Piispa Eija Muut saapuvilla olleet Väänänen Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja Mikkola Risto, johtava rakennustarkastaja/esittelijä Muuronen Viljo, kaupunginpuutarhuri, esittelijä Ruuth Juha, hallintopäällikkö/sihteeri Asiat : Puheenjohtaja ehdotti, että asioiden käsittelyjärjestystä muutetaan siten, että :n 51 jälkeen käsitellään 55, jonka jälkeen palataan listäjärjestykseen. Esitys hyväksyttiin.

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Himanen Vesa Ruuth Juha Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettuna hyväksytään. Erja Haukijärvi Kauko Väisänen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidettiin edeltäpäin toimitetun ilmoituksen jälkeen nähtävänä Asiointipisteessä Hallintopäällikkö Ruuth Juha

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 49 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 50 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 4 / 51 Ilmoitusasiat 5 / 52 Liite 1 Rakennuslautakunnan laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat vuonna / 53 Liite 2-4 Jätetaksa vuodelle / 54 Liite 5 Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten uusiminen 8 / 55 Liite 6 Teknisen toimialan toimintasäännön muuttaminen 9 / 56 Liite 7 Esteetön rakennus ja ympäristö- Mikkelin rakennusvalvonnan ohje

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Rakennuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Rakennuslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Erja Haukijärvi ja Kauko Väisänen

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Rakennuslautakunta Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Johtava rakennustarkastaja: 27 Irtisanoutuminen rakennustarkastajan virasta Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Rakennuslautakunta Ilmoitusasiat Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Kaupunginpuutarhuri: 85, 88 Kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennysvälin pidennys 86, 87 Kiinteistökohtaisen jätehuoltomaksun vapautus/kohtuullistaminen Ehdotus Kaupunginpuutarhuri: Merkitään tiedoksi. Päätös Rakennuslautakunta: Merkittiin.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Rakennuslautakunta / 049 / 2014 Rakennuslautakunnan laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat vuonna 2015 Asian valmistelija taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin Talouspalveluiden ohjeistuksen mukaan hallintokuntien vuoden 2015 laskujen sekä palkkailmoitusten hyväksyjistä ja asiatarkastajista on tehtävä päätös joulukuussa Päätöksestä on käytävä ilmi myös varahyväksyjä. Asiatarkastus- ja hyväksymisoikeus on oltava sellaisilla henkilöillä, jotka tietävät asiasisällön. Asiatarkastajan täytyy osata tehdä laskun tiliöinti ja todeta laskun sisällön oikeellisuus, joskin hyväksyjä vastaa koko laskun oikeellisuudesta tiliöinteineen. Kaikkien tositteiden osalta menetellään niin, että vastaanottajana ja/tai asiatarkastajana ei voi olla sama henkilö kuin hyväksyjänä. Nimikirjoitusnäytteitä ei toimiteta yhteispalvelupisteisiin, vaan yhteispalvelupisteissä rahan nostojen tunnistus tehdään tarkistamalla nostajan henkilöllisyys. Em. ohjeita noudattaen rakennuslautakunnan laskujen sekä palkkailmoitusten hyväksyjät ja asiatarkastajat on koottu oheiseen liitteeseen. Laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät 2015 Liite 1 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta hyväksyy liitteen mukaisesti vuoden 2015 laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kunnan Taitoa Oy/Kirsi Pesonen, yhteispalvelupisteet

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 9 Rakennuslautakunta / 031 / 2014 Jätetaksa vuodelle 2015 Asian valmistelija kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen, puhelin Metsäsairila Oy:n hallitus on kokouksessaan päättänyt esittää rakennuslautakunnalle jätetaksan tarkistamista muutamilta kohdin niin, että muutokset / korotukset tulevat voimaan alkaen. Metsäsairila Oy on valmistellut osakassopimuksen kohdan 7 mukaisesti jätemaksun määräämisessä tarvittavat yksityiskohtaiset perustelut sisältävän taksan yhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti. Maksuihin tehdyt muutokset ja niiden perustelut: Vuoden 2015 jätetaksaehdotuksessa esitetään astiakohtaisten käsittelymaksujen korottamista jäteveron noususta johtuvien kustannusten nousua vastaavasti. Jätevero nousee vuoden 2015 alusta nykyisestä 50 euroa / tonni 55 euroon / tonni. Korotus koskee taksassa sekajäteastioita (nykyisessä taksassa yhdyskuntajäte). Astiakohtainen kustannusten nousu on noin 4 %. Esimerkiksi yleisesti käytössä olevan 240 l:n astian osalta euromääräinen nousu on 15 senttiä/tyhjennyskerta (sis. alv 24 %). Vastaavasti 600 l:n astian kohdalla nousu on puolestaan 38 senttiä/tyhjennyskerta (sis. alv 24 %). Asumisessa syntyvien lietteiden (umpikaivo- ja saostuskaivoliete) käsittelymaksujen kustannusnousu on 31 senttiä/m3 (sis. alv 24%). Korotus johtuu vesilaitoksen vastaanottomaksun nousemisesta. Aluekeräyspisteiden käytöstä perittävät maksut nousevat noin 2 % jäteveron nousun vuoksi. Vakituisten asuntojen maksu nousee 1,18 (sis. alv. 24 %) ja vapaa-ajan asuntojen 1,57 (sis. alv. 24 %). Taksan 6 :n mukaisen toissijaisen vastuun piiriin53 kuuluvasta jätehuoltopalvelusta peritään vähintään tämän taksan mukainen maksu. Taksan mukaisia maksuja voidaan kuitenkin alentaa tai korottaa enintään 30 % (nykyisin 25 %). Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015, ajoreitit, taksataulukko Liite 2-4 Ehdotus Kaupunginpuutarhuri:

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 Rakennuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan jätetaksan siten, että se tulee voimaan alkaen. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin.

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 11 Rakennuslautakunta / 010 / 2014 Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten uusiminen Asian valmistelija kaupungin puutarhuri Viljo Muuronen, puhelin Uudistamisen pohjana valtakunnallinen jätehuoltomääräysten malli Kuntaliitto käynnisti vuonna 2013 kunnallisten jätehuoltomääräysten mallin ajanmukaistamisen. Tämän työn tuloksena se julkaisi keväällä 2014 oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseen. Tavoitteena oli aikaansaada malli, joka palvelee kuntien jätehuoltoviranomaisia siten, että määräykset kohtelevat eri osapuolia eri puolilla Suomea tasapuolisesti, kuitenkin paikalliset ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Mistä asioista jätehuoltomääräyksillä voi määrätä: Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646 / 2011) 91 :än minkä perusteella kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä: 1) 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 2) 13 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 3) toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi; 4) velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai 39 :ssä tarkoitetuista jätteen kuljetuksista. Edellä 1 momentin 1 kohdan nojalla annettavat määräykset voivat koskea myös muun kuin 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kompostointia tai muuta vastaavaa jätteen pienimuotoista käsittelyä sen syntypaikalla, ei kuitenkaan

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 ympäristöluvanvaraista jätteen käsittelyä. Kunnan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta siinä mainituin perustein. Jätelain merkittävimmät muutokset jätehuoltomääräysten näkökulmasta: Jätelain säädöksissä tapahtuneet muutokset olivat niin merkittäviä, että jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain vaatimuksia. Kunnallisten jätehuoltomääräysten näkökulmasta keskeisiä säädösmuutoksia olivat mm. seuraavat: Uuden jätelain myötä jätehuoltoon liittyvä käsitteistö muuttui jonkin verran. Jätteiden käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Jätteen käsittely tarkoittaa hyödyntämistä ja loppukäsittelyä. Loppukäsittelyllä tarkoitetaan muunlaista jätteen käsittelyä kuin hyödyntämistä, kuten jätteen sijoittamista kaatopaikalle tai sen polttamista ilman energian talteenottoa. Jätteen hyödyntäminen sisältää materiaalina kierrätyksen sekä muun hyödyntämisen. Jätteen kierrätystä ei kuitenkaan ole jätteen hyödyntäminen energiana eikä jätteen valmistaminen polttoaineeksi. Lisäksi otettiin käyttöön esimerkiksi käsite kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, joka korvasi vanhassa jätelaissa käytetyn käsitteen järjestetty jätteenkuljetus. Samalla vanhan jätelain käsite sopimusperusteinen jätteenkuljetus korvattiin käsitteellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Vanhan jätelain käsite ongelmajäte korvattiin jätettä paremmin kuvaavalla ja Euroopan unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisella käsitteellä vaarallinen jäte. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli kunnan määräysvallan rajoittuminen pääosin vain sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa syntyviin ja eräisiin niihin rinnastettaviin yhdyskuntajätteisiin. Määräysvallasta rajattiin siis pois esimerkiksi elinkeinotoiminnan tuottama jäte muilta osin kuin yleisen jätteen asianmukaisen käsittelyn ja jätehuollon teknisiin asioihin liittyvien määräysten osalta. Toisaalta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuus laajeni koskemaan esimerkiksi kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa, myös yksityisissä palveluissa, syntyvää yhdyskuntajätettä. Uudistettu jätelaki määritteli (33 ) myös kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden.

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 Tämän määrittelyn tarkoitus on turvata jätehuoltopalvelujen saatavuus kenelle tahansa jätteen tuottajalle, joka ei sitä voi saada kohtuullisin ehdoin kaupallisilta markkinoilta. Siten esimerkiksi osa elinkeinotoiminnan jätteistä kuuluu nykyisinkin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin jätteen tuottajan erityistä pyyntöä ja sitä seuraavaa sopimusta asiasta. Pakkausjätteiden jätehuollon siirtyminen vaiheittain ja täysin tuottajien vastuulle on merkittävä seikka jätehuoltomääräysten kannalta. Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä kierrätys- tai hyödyntämiskelpoisesta jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Pakkausjätteiden siirtyessä tuottajien vastuulle tuottajia tullaan velvoittamaan järjestämään alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle. Tuottajat voivat halutessaan järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen. Kunnalla on oikeus järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jotka tulee ottaa huomioon jätehuoltomääräyksissä. Kunta voi edelleen antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita pakkausjätteiden tuottajavastuun laajennuttua. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antamisesta sekä täydentävän keräyksen järjestämisestä on aina neuvoteltava tuottajien kanssa. Jätehuoltomääräysten uudistamisen valmistelu: Nykyiset Mikkelin jätehuoltomääräykset ovat olleet voimassa alkaen. Uusia jätehuoltomääräyksiä on valmisteltu yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. alueellinen Ely-keskus, Metsäsairila Oy, ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta). Jätelain 92 :n mukaisesti kunnan on ennen jätehuoltomääräysten antamista varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille tilaisuus lausunnon antamiseen. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 :ssä. Mikkelin jätehuoltomääräysten luonnos Liite 5 Ehdotus Kaupunginpuutarhuri: Rakennuslautakunta päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten luonnoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 14 Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Metsä-Sairila Oy, RL-Huolinta Oy, Lassila & Tikanoja Oy

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 15 Rakennuslautakunta / 010 / 2014 Teknisen toimialan toimintasäännön muuttaminen Asian valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth, puhelin Toimintasäännöillä annetaan tarkempia toimialakohtaisia määräyksiä kaupungin toiminnan ohjaamisesta kuten organisaatiosta, toiminnan sisällöstä, viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Koko kaupungin organisaatiota koskevat määräykset ovat hallintosäännössä, joka on uusittu teknisen toimen osalta kaupunginvaltuustossa joulukuussa Teknisen toimialan toimintasääntö on hyväksytty vuonna 2009, jonka jälkeen siihen on jo tehty lukuisia muutoksia mm. teknisen toimen organisaatiomuutosten seurauksena. Teknisen toimen organisaatioon on tulossa merkittäviä muutoksia vuoden 2015 alussa ja toimintasääntöä tulee muuttaa niin, että se mahdollistaa nämä uudistukset. Myös lainsäädännössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon toimintasäännössä. Joidenkin rutiiniluonteisten asioiden kuten katu-, puisto- ja muiden vastaavien suunnitelmien hyväksymisen osalta päätösvaltaa siirretään tekniseltä lautakunnalta viranhaltijoille käsittelyn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi. Maapolitiikkaa, maanhankintaa ja -luovutusta sekä uutta henkilökuljetusten logistiikkakeskusta koskevat asiat siirtyvät teknisen toimen hallintoon, liikennesuunnittelu ja torien ylläpitoa koskevat asiat kaupunkiympäristön tulosalueelle ja pysäköintipalvelut rakennusvalvontaan. Kaupunkisuunnittelusta muodostetaan oma tulosalueensa. Toripaikkojen luovutus ja muu hallinnointi pysyy hallinnon osana, mutta kunnossa- ja puhtaanapito siirtyy kaupunkiympäristölle. Koko teknisen toimen toimistohenkilökunta siirtyy organisatorisesti hallinnon tulosalueelle yhden esimiehen alaisiksi, vaikka henkilöiden toimipisteet ja käytännön työnjohto säilyvätkin nykyisenä. Tällä pyritään helpottamaan sijaisuusjärjestelyjä ja tehtävien tilapäisiä siirtoja sinne, missä resursseja on parhaiten tarjolla. Rakennustarkastajien välisestä työnjaosta päättää uuden toimintasäännön mukaan johtava rakennustarkastaja eikä enää lautakunta. Nämä uudistukset aiheuttavat muutoksia myös viranhaltijoiden asemassa organisaatiossa ja heidän toimivaltansa tulee toimintasäännössä määritellä uudelleen vastaamaan uutta rakennetta. Lautakunnille ja teknisen toimen jaostolle annetaan oikeus siirtää tässä toimintasäännössä viranhaltijalle delegoitua päätösvaltaa muulle toimielimen alaiselle viranhaltijalle. Samanlainen oikeus on ollut joillakin viranhaltijoilla, mutta se poistuu. Kokousmenettelyä,

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 16 asiakirjojen allekirjoittamista sekä henkilöstön valintaa ja sijaisuuksia koskeviin kohtiin tehdään selventäviä tarkennuksia. Virkanimikkeisiin ja henkilöstön palkkaukseen muutoksilla ei ole vaikutusta. Teknisessä toimessa valmisteltu esitys uudeksi teknisen toimialan toimintasäännöksi on liitteenä. Muutokset tulevat voimaan alkaen. Ne on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Tekninen lautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta hyväksyvät toimintasäännön muutokset omien tulosalueidensa osalta. Rakennuslautakunnan tulee samalla nimetä se rakennustarkastaja, joka käyttää toimintasäännön kohdassa tarkoitettua ratkaisuvaltaa kaupunginpuutarhurin poissa tai estyneenä ollessa. Toimintasääntö Liite 6 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta hyväksyy teknisen toimialan toimintasääntöön edellä mainitut muutokset rakennuslautakunnan alaisten tulosalueiden ja viranhaltijoiden osalta ja päättää, että muutokset tulevat voimaan alkaen. Toimintasäännön kohdassa tarkoitettua ratkaisuvaltaa käyttää kaupunginpuutarhurin poissa tai estyneenä ollessa rakennustarkastaja Juha Häyrinen. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Teknisen toimen hallinto, Juha Häyrinen

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 17 Rakennuslautakunta / 010 / 2014 Esteetön rakennus ja ympäristö- Mikkelin rakennusvalvonnan ohje Asian valmistelija johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola, puhelin Kaupunginhallitus hyväksyi Mikkelin kaupungin esteettömyyssuunnitelman Rakennuslautakunta on esittänyt rakennusvalvontaan laadittavan oman tarkennetun, esteettömyyden toteutumista edistävän ohjeen laatimista. Laaditun ohjeen keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia rakennetussa ympäristössä, ollen merkittävä osa rakennetun ympäristön laatutekijänä. Esteettömyyden tukemisella tähdätään myös tukemaan kestävää kehitystä, mahdollistaen esimerkiksi ikääntyvien ihmisten asuminen pidempään omassa kodissaan. Ohjeen on tarkoitus antaa tukea suunnittelun kokonaisvaltaisuudelle hankkeen alusta alkaen, korostaen pää- ja rakennussuunnittelijan roolia esteettömyyden edistäjänä. Esteettömyyden toteutuminen on tarkoitus esittää riittävän yksityiskohtaisesti laadituissa pääpiirustuksissa (rakennuslupapiirustuksissa), jolloin erillisiä selvityksiä tms. ei tarvita kuin erityiskohteissa. Keskeinen yksittäinen muutos nykyiseen toimintamalliin on vaatimus pientalojen esteettömästä sisäänkäynnistä paritalosta alkaen, mikäli se maaston muodon tai korkeuseron perusteella on mahdollinen. Yhden perheen omakotitaloissa vähimmäisvaatimus on esteettömän sisäänkäynnin suunnittelu ja esittäminen pääpiirustuksissa varauksena. Esteetön rakennus ja ympäristö- ohje Liite 7 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta hyväksyy Esteetön rakennus ja ympäristö- Mikkelin rakennusvalvonnan ohjeen. Toimintaohjetta aletaan noudattaa alkaen, kuitenkin niin, että rakennusvalvonnan viranhaltijoilla on mahdollisuus joustaa ohjeen noudattamisesta perustellusta syystä, esim. kouluttautumisen ja tiedottamisen vaatiman ajan, alkuvuonna Johtavalle rakennustarkastajalle annetaan oikeus muuttaa tai täydentää ohjetta vähäisesti tarpeen mukaan siten, ettei syrjäytetä ohjeen mukaisia esteettömyyden kannalta keskeisiä tavoitteita.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 18 Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, vammaisneuvosto, kaupunkisuunnittelu, tilakeskus

19 TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2015 RAKENNUSLAUTAKUNTA TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Rakennusvalvonta 1402RA Hallinto ja yhteiset kustannukset Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Rakennus- ja toimenpideluvat Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Muut luvat Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Korjausneuvonta Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Jätehuolto 1402RA Jätehuolto Viljo Muuronen Juha Ruuth, Juha Häyrinen, Risto Mikkola Katja Laine, Sirpa Pajunen, Maija Tarmia Pysäköintipalvelut 1402RA Pysäköintipalvelut Juha Ruuth Markku Haimilahti, Niina Gynther Katja Laine, Maija Tarmia, Sirpa Pajunen, Niina Gynther

20 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015

21 Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015 Hyväksytty: Rakennuslautakunta XX Voimaantulo: YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen hyväksyy taksan ja määrää jätemaksut. Mikkelissä jätehuoltoviranomaisena toimii rakennuslautakunta. Lakisääteiset, kunnalle kuuluvat, jätehuollon palvelutehtävät hoitaa Mikkelin kaupungin jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy (jäljempänä yhtiö). Mikkelin kaupunki (jäljempänä kunta) panee maksuun ja yhtiö perii järjestämästään jätehuollosta jätemaksua tämän taksan mukaisesti. Taksaa noudatetaan asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneen jätteen jätehuollon järjestämisessä. 2 Jätteen haltija tai edellinen haltija, jonka jätteestä kunta huolehtii, on velvollinen suorittamaan jätemaksun. Jätemaksuilla katetaan jätelain mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen ja viranomaistehtävien kustannukset. Katettavia kustannuksia ovat: - tiedotus ja neuvonta - hallinto - jätteiden käsittely, kuljetukset ja loppusijoittaminen - kaatopaikan rakentaminen, ylläpito, maisemointi sekä jälkihoito - hyöty- ja vaarallisten jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely - lääkejätteiden keräys, kuljetus ja käsittely - pienjäteasemien, hyötyjäte- ja aluekeräyspisteiden ylläpito sekä kehittäminen - jätehuollon kehittäminen ja varautuminen tuleviin investointeihin - jätehuoltoviranomaisen palkkakustannukset TAKSAT 3 Astiakohtaiset jätteenkäsittelymaksut Alla taulukoissa lasketut astiakohtaiset jätteenkäsittelymaksut on laskettu seuraavien jätteenkäsittelymaksujen sekä astioiden oletuspainojen perusteella: - Sekajätteen vastaanottohinta 129,62 /tonni (alv 0%) - Sekajätteen ominaispaino 100 kg/m 3 - Biojätteen vastaanottohinta 74,62 /tonni (alv 0%) - Biojätteen ominaispaino 300 kg/m 3 - Biojäteastian oletettu täyttöaste 80% - Punnitusmaksu 9,61 /kerta/kuorma (alv 0%) - Oletuskuormapaino punnituksessa 5 tonnia

22 Sekajätteen käsittelymaksuissa on mukana jätevero, joka on 55 euroa/tonni (alv 0%). Energiana hyödynnettävän sekajätteen käsittelymaksuissa on mukana jätteen siirtokuormaus, kuljetus jätevoimalaan ja hyödyntäminen jätevoimalassa sekä tuhkan ja kuonan kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuneet kulut. SEKAJÄTE yht. kg /t jkm ( ) punnitus ( ) ASTIATYYPPI ( ) alv sis.alv 24% ( ) Lisäsäkki ,62 2,59 0,04 2,63 0,63 3,26 Jäteastia 120 l ,62 1,56 0,02 1,58 0,38 1,96 Jäteastia 140 l ,62 1,81 0,03 1,84 0,44 2,28 Jäteastia 240 l ,62 3,11 0,05 3,16 0,76 3,91 Jäteastia 340 l ,62 4,41 0,07 4,47 1,07 5,55 Jäteastia 360 l ,62 4,67 0,07 4,74 1,14 5,87 Jäteastia 600 l ,62 7,78 0,12 7,89 1,89 9,79 Jäteastia 660 l ,62 8,55 0,13 8,68 2,08 10,77 Pikakontti 4 m ,62 51,85 0,77 52,62 12,63 65,24 Pikakontti 6 m ,62 77,77 1,15 78,93 18,94 97,87 Pikakontti 8 m ,62 103,70 1,54 105,23 25,26 130,49 Syväkeräysastia 0,8 m ,62 10,37 0,15 10,52 2,53 13,05 Syväkeräysastia 1,5 m ,62 19,44 0,29 19,73 4,74 24,47 Syväkeräysastia 1,8 m ,62 23,33 0,35 23,68 5,68 29,36 Syväkeräysastia 3 m ,62 38,89 0,58 39,46 9,47 48,93 Syväkeräysastia 4 m ,62 51,85 0,77 52,62 12,63 65,24 Syväkeräysastia 5 m ,62 64,81 0,96 65,77 15,79 81,56 BIOJÄTE ASTIATYYPPI kg /t jkm ( ) punnitus ( ) yht. ( ) sis.alv 24% ( ) Biojäteastia 120 l 29 74,62 2,16 0,05 2,21 2,75 Biojäteastia 140 l 34 74,62 2,54 0,06 2,6 3,22 Biojäteastia 240 l 58 74,62 4,33 0,11 4,44 5,50 Biojäteastia 340 l 82 74,62 6,12 0,15 6,27 7,77 Biojäteastia 360 l 86 74,62 6,42 0,16 6,58 8,16 Syväkeräysastia 0,3 m ,62 5,37 0,14 5,51 6,84 Syväkeräysastia 0,5 m ,62 8,95 0,23 9,18 11,39 Syväkeräysastia 0,6 m ,62 10,75 0,27 11,02 13,66 Syväkeräysastia 0,8 m ,62 14,33 0,36 14,69 18,21 Syväkeräysastia 1,2 m ,62 21,49 0,54 22,03 27,32 Syväkeräysastia 1,3 m ,62 23,28 0,58 23,86 29,59 Syväkeräysastia 1,5 m ,62 26,86 0,69 27,55 34,17 syväkeräysastia 1,8 m ,62 32,24 0,83 33,07 41,00 Astiakohtaiset jätteenkuljetusmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus Taksan mukaiset kuljetus- ja lisäpalveluhinnat sekä vyöhykemaksut ovat käytössä alueilla, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

23 Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen kokonaishinta muodostuu jätteenkäsittelymaksusta, tyhjennyshinnasta sekä mahdollisesta vyöhykemaksusta. Kuljetushinnat astiatyyppi tyhj. hinta/astia ( ) sis.alv 24% ( ) jäteastia 120 l 3,55 4,41 jäteastia 140 l 3,55 4,41 jäteastia 240 l 3,69 4,57 jäteastia 340 l 3,69 4,57 jäteastia 360 l 3,69 4,57 jäteastia 600 l 3,71 4,6 jäteastia 660 l 3,71 4,6 pikakontti 4 m3 18,28 22,67 pikakontti 6 m3 18,36 22,77 pikakontti 8 m3 19,6 24,30 syväkeräysastia 0,8 m3 11,1 13,76 syväkeräysastia 1,5 m3 14,22 17,63 syväkeräysastia 1,8 m3 15,64 19,39 syväkeräysastia 3 m3 16,48 20,43 syväkeräysastia 4 m3 17,51 21,71 syväkeräysastia 5 m3 18,54 22,98 biojäteastia 120 l 3,81 4,73 biojäteastia 140 l 3,81 4,73 biojäteastia 240 l 3,91 4,85 biojäteastia 340 l 5,53 6,86 biojäteastia 360 l 5,86 7,27 syväkeräysastia bio 0,3 m3 9,79 12,13 syväkeräysastia bio 0,5 m3 10,82 13,41 syväkeräysastia bio 0,6 m3 10,82 13,41 syväkeräysastia bio 0,8 m3 11,1 13,76 syväkeräysastia bio 1,2 m3 11,6 14,38 syväkeräysastia bio 1,3 m3 11,85 14,69 syväkeräysastia bio 1,5 m3 14,22 17,63 syväkeräysastia bio 1,8 m3 15,64 19,39 Astiatyypin mukainen kuljetusmaksu veloitetaan myös tilanteissa, jolloin astia on sovitun tyhjennysaikataulun mukaisena ajankohtana tyhjä tai astian tyhjennys estyy astian haltijan vaikutuspiirissä olevan syyn vuoksi.

24 Lisäpalveluhinnat: Palvelu Hinta (alv 0%) Lisäsäkin kuljetusmaksu 4,12 Astian siirtomaksu (matka yli 10 m), maksu jokaiselta alkavalta viideltä metriltä 1,00 0,50 Kilometriveloitus (erillistilauksissa) 1,55 / km Peruutusmatkamaksu (matka yli 50 m), maksu alkavalta 10 metriltä 3,00 1,00 Vyöhykemaksut: Taksan mukaiset tyhjennyshinnat ovat voimassa kunnan vahvistaman, taksan liitteenä olevan kartan mukaisen perusnoutoreitin varrella olevien jäteastioiden tyhjennyksillä. Perusnoutoreitiltä poikkeamisesta (edestakaisen matkan mukaan) peritään vyöhykkeittäin poikkeamamaksu. Poikkeamamatka mitataan molempiin suuntiin. Alle 300 metrin poikkeamasta ei laskuteta. hinta / kiinteistö (alv 0%) hinta / kiinteistö (alv 24%) Vyöhyke 1 poikkeama 301 m 1000 m 0,98 1,22 Vyöhyke 2 poikkeama 1001 m 2000 m 2,46 3,05 Vyöhyke 3 poikkeama 2001 m 5000 m 5,74 7,12 Vyöhyke 4 poikkeama 5001 m m 12,30 15,25 Vyöhyke 5 poikkeama > m 16,40 20,34 Jätekeskuksen ja pienjäteasemien maksut pientuojille: hinta (alv 0%) hinta (alv 24%) Sekajäte 150 l/säkki 5,24 6,50 Sekajäte: peräkärry tai pakettiauto, alle 2 m 3 17,74 22,00 Sekajäte: pakettiauto + peräkärry, yli 2m 3 35,48 44,00 Risut/haketettavat, peräkärry 4,84 6,00 Haravointijäte, peräkärry 4,84 6,00 Puhdas puu, peräkärry 4,84 6,00 Käsitelty puujäte, peräkärry 4,84 6,00 Tiili- ja betonijäte <150 mm, peräkärry 4,84 6,00 Veloituksetta: Metalli, kartonki, lasi, paperi, autonrenkaat (myös vanteelliset), kotitalouksien vaarallinen jäte, kyllästetty puu sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Urakoitsijan laiminlyönnit: Tyhjennysmaksua ei peritä, jos keräilyväline on jäteyhtiön tai sen kuljetusurakoitsijan laiminlyönnistä johtuen jäänyt kokonaan tyhjentämättä, eikä jäteastiaa saada tyh-

25 jennettyä ennen seuraavaa normaalin tyhjennysvälin mukaista tyhjennyskertaa. Kiinteistönhaltijan tai kimppaisännän tulee ilmoittaa laiminlyönnistä jäteyhtiölle enintään viikon kuluessa. Jäteyhtiön tai kuljetusurakoitsijan laiminlyönniksi ei katsota seuraavia: - keräilyväline on ollut liian painavaksi täytetty tai sisältää jätehuoltomääräysten ja voimassa olevan jätelainsäädännön vastaisia jätteitä - yksityistie tai kiinteistön pihatie on niin huonokuntoinen, että liikennöinti jäteautolla ei ole turvallista - tiellä tai jätteiden keräyspaikalla on jäteauton liikennöinnin tai jäteastian tyhjennykset estäviä kulkuesteitä tai irrallaan olevia eläimiä - jäteastiaa ei jäätymisen tms. syyn vuoksi saada tavanomaisin toimenpitein tyhjennettyä - jäteastiaa ei löydy kiinteistöltä - kiinteistöä ei löydetä puutteellisten osoitemerkintöjen vuoksi - kiinteistössä on usean jätteentuottajan astioita, eikä astioiden omistusta ole selkeästi merkitty - astia, toimintaympäristö tai jokin muu seikka on jätehuoltomääräysten vastainen Mikäli tyhjennys jää hoitamatta yllä mainituista syistä, määrätään kiinteistölle maksu yhden jäteastian tyhjennyksen osalta. Keräysvälineiden tai tyhjennysvälin muutos voidaan ottaa huomioon viikon kuluttua siitä, kun kiinteistön haltija on ilmoittanut muutoksesta jäteyhtiölle. Asumisessa syntyvien lietteiden käsittelymaksut Jätelain 6 :n mukaan asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete on yhdyskuntajätettä. Lain 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä näiden sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto. Lietteiden käsittelymaksulla katetaan käsittely jätevedenpuhdistamolla sekä viranomaisen valvontarekisterin hoitamisesta, viranomaisraportoinnista ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kulut. Lietteiden jätemaksut on esitettynä alla olevassa taulukossa. Jätelaji hinta /m 3 (alv 0%) hinta /m 3 (alv 24%) Umpikaivoliete tai vastaava 5,88 7,29 Saostuskaivoliete tai vastaava 5,88 7,29 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 4 Haja-asutusalueella noudatetaan kunnan/yhtiön järjestämää jätteenkuljetusta, jonka mukaisesti kiinteistön omistaja tai haltija tekee liittymisilmoituksen jätehuollon järjestämisestä yhtiölle.

26 Valittavana ovat seuraavat vaihtoehdot: A. Liittyminen jätteen aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Aluekeräyspisteitä on eri puolilla kuntien haja-asutusalueita kulkureittien varsilla. Yhtiö laskuttaa keräyspisteen käytöstä kerran vuodessa kulloinkin voimassa olevan jätetaksan mukaisen maksun. B. Liittyminen jätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Kiinteistöllä on oma jäteastia, jota se käyttää. Jäteastian tyhjennyksestä tehdään sopimus Metsäsairila Oy:n kanssa. Yhtiö laskuttaa asiakasta edellä mainittujen taksahintojen mukaisesti. C. Muodostetaan ns. jätekimppa. Kaksi tai useampi vakituinen asuinkiinteistö, lomaasunto, tiehoitokunta tms. muodostaa jätekimpan ja hankkii yhteisen jäteastian. Tyhjennyssopimus tehdään jäteyhtiön (Metsäsairila Oy:n) kanssa. Jätekimpalle valitaan kimppaisäntä, joka isännöi jätekimppaa. Kimppaisäntä tekee kimppailmoituksen kirjallisesti yhtiön ylläpitämään kimpparekisteriin. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi astian koko, sijainti, tyhjennysväli, kimpan osakkaat (nimi, kiinteistön osoite ja vakinaisen asunnon osoite loma-asukkaiden osalta). Kimppaisäntä sopii astian tyhjennyksestä, ilmoittaa yhteystiedot ja kimpan osakkaiden tiedot ja niiden muutokset kirjallisesti yhtiölle. Jätekimpoista, jäteastioiden koosta ja tyhjennystiheydestä voidaan määrätä tarkemmin Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Kiinteistökohtaiseen keräykseen tai jätekimppaan kuuluvalla ei ole aluekeräyspisteiden käyttöoikeutta. Jätemaksu aluekeräyspisteiden käytöstä: Kiinteistö Hinta, (alv 0%) Hinta, (alv 24%) Vakituiset asunnot ja - asuinkiinteistöt 48,58 /henkilö/vuosi, max 194,32/kiinteistö/vuosi 60,24 /henkilö/vuosi, 240,95 /kiinteistö/vuosi Vapaa-ajan asunnot, ym vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt 64,35 /kiinteistö/vuosi 79,80 /kiinteistö/vuosi Mikäli rakennus on tilapäisesti pois koko kalenterivuoden asunto- tai lomakäytöstä voidaan jätemaksu hakemuksesta kohtuullistaa. Hakemus osoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Laskutus Jätemaksu on suoritettava maksulipussa ilmoitettuna aikana muutoksenhausta huolimatta (JL83 ). Jätemaksulaskusta mahdollisesti tehtävät muistutukset on toimitettava maksuunpanopäätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle 14 päivän kuluessa laskun saamises-

27 ta. Mikäli muuta ei toteen näytetä, katsotaan lasku saaduksi 7 vuorokauden kuluttua sen lähettämisestä. Jätemaksu on maksettava jätelaskussa tai muistutuksen johdosta lähetetyssä laskutusmuistutuksessa ilmoitettuna aikana muutoksenhausta huolimatta. Jos maksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on maksettava erääntymispäivästä lukien vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Osoite-, omistaja- ja henkilölukumuutokset on ilmoitettava mahdollisimman pian jäteyhtiön laskutusrekisteriin. Ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneet ylimääräiset kulut voidaan periä asianomaiselta. Kunkin vuoden aluekeräyspistemaksujen laskutus tapahtuu kyseisen vuoden tammikuun 1. pv:n tiedossa olevien tai rekistereistä saatavien tai ennen ko. vuoden laskutusta ilmoitettujen tietojen perusteella. Mikäli kiinteistön omistaja vaihtuu kesken vuoden, tulee nykyisen ja entisen omistajan sopia keskenään jätemaksun maksajasta. Ellei asiasta ole sovittu sekä ilmoitettu yhtiön laskutusrekisteriin, lasku lähetetään rekisteritiedossa olevalle kiinteistön omistajalle. Yhtiö laskuttaa pääsääntöisesti jätekimpan kimppa-astian tyhjennyksestä kimppaisäntää. Mikäli jätekimppa haluaa, voi yhtiö laskuttaa alle viiden osakkaan jätekimpan jätemaksut myös jokaiselta jätekimpan osakkaalta erikseen. Tällöin yhtiö perii siitä 5 euron (alv 0%) laskutuslisän / jätelasku. Yksittäistapauksissa esim. asiakas- ja laskutusrekisterissä olleiden puutteiden ja liittymättä jättämisen vuoksi voidaan jätemaksu laskuttaa taannehtivasti. Jätemaksu voidaan periä osalta vuotta, mikäli asiakas vaihtaa jätehuoltojärjestelmää kesken vuoden, tekee uuden jätehuoltosopimuksen tai on osan vuotta aluekeräyspisteen asiakas ja osan vuotta kiinteistökohtaisen keräyksen piirissä. Mikäli asiakas vaihtaa jätehuoltojärjestelmää heti aluekeräysmaksun (2 viikkoa laskun saamisesta) saatuaan, peritään häneltä maksu pisteen käyttökuukausien mukaan. Ennen aluekeräyslaskutusta tehdyt jätehuoltojärjestelmän muutokset sekä uudet jätehuoltosopimukset laskutetaan samoin käyttökuukausien mukaan. Jätemaksulasku on ilman eri tuomiota ulosottokelpoinen. Muistutuskuluina peritään 5 euron lisämaksu. Muistutuskirjeen jälkeen maksamaton lasku lähetetään ulosotto viranomaisen tai perintätoimiston hoidettavaksi. VÄÄRINKÄYTÖKSET 5 Jätteiden aluekeräyspisteiden luvattomasta käytöstä tai, jos jätepisteelle tuodaan jätettä, jota siellä ei vastaanoteta tai jäte kuuluisi toimittaa muuhun käsittelyyn peri-

28 tään siitä kertamaksuna 100 (alv 0%) sekä väärinkäytöksestä aiheutuvat jätepisteen siivous ym. jätekulut täysimääräisenä. Mikäli tyhjillään olevaa asumiseen soveltuvaa kiinteistöä ei ole liitetty järjestettyyn jätteenkuljetukseen, määrätään kiinteistölle vapaa-ajan asunnon aluekeräyspistemaksu. Mikäli kiinteistö ei ole liittynyt jätelain velvoitteen mukaisesti alueella järjestettyyn jätehuoltoon, eikä riittäväksi katsottavaa selvitystä jätehuollon järjestämisestä ole saatu, peritään jätteen aluekeräyspisteen käyttömaksuna 200 (alv 0%). TOISSIJAISEN VASTUUN JÄTE 6 Muista, esim. jätelain 33 :n mukaisista jätelajeista (toissijaisen vastuun jäte) voimassa olevan taksan mukaiset maksut. Näistä hinnoista päättää yhtiö. Kunnan toissijaisella vastuulla tarkoitetaan jätelain 33 :n mukaista kunnan velvollisuutta järjestää jätehuolto silloin, kun jätteen haltija tätä muun kohtuullisesti saatavilla olevan palveluntarjonnan vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään. Toissijaisen vastuun piiriin kuuluvan jätteen jätemaksujen on katettava vähintään kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätehuoltopalvelu kuuluu toissijaiselle vastuulle, jos - muuta palvelua ei ole tarjolla - muuta palvelua on tarjolla, mutta se on kaukana (kohtuuttoman korkea kuljetushinta) - muuta palvelua on tarjolla, mutta kilpailua ei ole riittävästi ( kohtuuttoman korkea hinta) Toissijaisen vastuun piiriin kuuluvasta jätehuoltopalvelusta peritään vähintään tämän taksan mukainen maksu. Taksan mukaisia maksuja voidaan alentaa tai korottaa max 30%. Kustannusten määrään vaikuttavia tekijöitä voivat olla jäte-erän määrä, jätteen laatu, jäte-erän soveltuvuus kunnan jäteyhtiön järjestelmään, muut tapauskohtaiset tekijät. Silloin kun palveluntarve on jatkuvaa, jäteyhtiö tekee jätteen haltijan kanssa kirjallisen sopimuksen enintään kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. VEROTUS 7 Mikäli valtion perimä arvonlisävero muuttuu ennen jätetaksan voimaantuloa tai sen voimassaoloaikana siirretään muutokset suoraan voimaantulopäivästä jätetaksaan. Mikäli jätevero (55 euroa/tonni) muuttuu tai tulee muu vastaava maksu, huomioidaan niiden vaikutus taksoihin voimaantulopäivästä lukien.

29 Rakennuslautakunta / Liite 3 Aluekeräyspiste Ajoreitti KOORDINAATISTO KKJ k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva nro Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava METSÄSAIRILA OY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEPISTEET MIKKELI JA RISTIINA 1: Kartta Ajoreitit MIKKELI Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh fax hyv. S:\TYÖT_YMP\Metsäsairila\ _2013\ _pienjäteasemat\suunn\MIKKELI AJOREITIT KOONTI.DWG Suunn.ala Työnro YMP Piirustusnro suunn. Piirustuksia piirt. TMAS Tiedosto Muutos pvm

30 JÄTETAKSAN HINTALIITE 2015 Käsittelymaksu Käsittelymaksu Käsittelymaksu JÄTELAJI Jätevero ja alv 0% Jätevero 55 /t, alv 0% Sis. alv YHDYSKUNTA/SEKAJÄTE 74,62 129,62 160,73 LAJITTELEMATON TYÖMAALTA TULEVA RAKENNUSJÄTE 39,00 94,00 116,56 PURKUTYÖMAAN RAKENNUSJÄTE 50,00 105,00 130,20 RAKENNUSJÄTTEEN LAJITTELUREJEKTI 64,00 119,00 147,56 TEOLLISUUSJÄTE 65,88 120,88 149,89 KIPSILEVYT 77,93 132,93 164,83 SAIRAALAJÄTTEET 84,22 139,22 172,63 ERITYISJÄTE 84,54 139,54 173,03 VÄLPÄNEROTUSJÄTE 74,62 129,62 160,73 MAA-AINES (maahan sekoittuneet ainekset) 21,96 76,96 95,43 BIOJÄTE 74,62 92,53 PUUTARHAJÄTE 21,32 26,44 KOMPOSTOITAVA SEKALAINEN 30,90 38,32 ASBESTI 127,56 158,17 MAA-AINES ( Penkkaan) öljypit. alle 2500 mg/ kg 10,66 13,22 MAA-AINES (Peitemaa, puhdas, erikseen sovittava) 1,07 1,33 MAA-AINES JA BETONIMURSKE/ < 150 mm 10,66 13,22 LASIKUITUPÖLY (hiontapöly) 65,92 81,74 LAKAISUJÄTE KARKEA 10,20 12,65 LAKAISUJÄTE HIENO 15,45 19,16 LAKAISUJÄTE KUNNOSSAPITO 41,20 51,09 TUHKA, erikseen sovittava 10,66 13,22 BETONI- JA TIILIJÄTE/ PALAKOKO <500 MM 14,93 18,51 BETONI- JA TIILIJÄTE/ PALAKOKO >500 MM 28,79 35,70 RAUDATON BETONIMASSA 14,93 18,51 TIILIJÄTE/ TÄYSIN RAUDATON 10,20 12,65 PUULEVYT 21,32 26,44 PUU PUHDAS 21,32 26,44 LASIJÄTE 30,90 38,32 RISUT 21,32 26,44 ENERGIAJÄTE 69,30 85,93 ÖLJYINEN MAA, öljypit mg/ kg 49,04 60,81 ÖLJYINEN MAA, öljypit mg/ kg 71,43 88,57 ÖLJYINEN MAA, öljypit mg/ kg 98,08 121,62 ÖLJYINEN MAA, öljypit. yli mg/ kg 153,51 190,35 Maa-aines, metallit alle alemman ohjearvon, kaatopaikkakelpoinen 10,66 13,22 Maa-aines, metallit alle ylemmän ohjearvon, kaatopaikkakelpoinen 10,66 13,22 Maa-aines, metallit alle ongelmajätearvon, kaatopaikkakelpoinen 15,45 19,16 Maa-aines, PAH pitoisuus <30 mg/kg 10,66 13,22 Maa-aines, PAH pitoisuus mg/kg 10,66 13,22 Maa-aines, PAH pitoisuus mg/kg 15,45 19,16 RASVANEROTUSKAIVOLIETTEET 107,48 133,28 TEOLLISUUSLIETE kaatopaikkakelpoinen 95,95 118,98 MUUT LIETTEET tai vastaavat 95,95 118,98 KYLLÄSTETTY PUU, yrityksiltä 149,25 185,07 PUNNITUSMAKSU/ kpl 9,61 11,92 LASKUTUSKULU 5,00 6,20 Tutkimattomien pilaantuneiden maiden analysointi 200,00 248,00

31 LUONNOS MIKKELIN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET xx.xx Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Mikkelin kaupungin alueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit: 5 (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella) 19 (Kompostointi) 1, 3, 4, 5, 7 ja 8 momentit 20 (Jätteen polttaminen) 1 momentti 21 (Jätteen hautaaminen) 23 (Jäteastiatyypit) 1-4 ja 7 momentit 25 (Jäteastioiden täyttäminen) 1, 2, 5, 7 ja 8 momentit 27 (Kunnossapito ja pesu) 28 (Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset) 31 (Alueelliset jätteiden keräyspaikat) 32 (Kuormaaminen) 33 (Kuljettaminen) 37 (Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi) 1-6 momentit 39 (Yleisötilaisuuksien jätehuolto) 40 (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla) 41 (Vaarallisten jätteiden jätehuolto) 1, 2, 5 ja 7 momentit 42 (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä) 43 (Erityisjätteet) 44 (Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet) 45 (Tiedottamisvelvollisuus) 46 (Jätehuoltomääräysten valvonta) 47 (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä) 48 (Voimaantulo) 49 (Siirtymäsäännökset) Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten :ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.

32 LUONNOS 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Aluekeräyspisteellä Metsäsairila Oy:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat sekajätteensä. Aluekeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on ainoastaan vuosimaksun maksavilla. Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvikeja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä. Ekopisteellä kunnan, kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Ekopiste on tarkoitettu niiden asuinkiinteistöiden hyötyjätteille, joilla ei jätehuoltomääräysten mukaan tarvitse olla kiinteistökohtaista hyötyjätekeräystä. Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet. Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Hyötyjätteitä ovat esim. biojäte, paperi, toimistopaperi, kartonki, ruskea pahvi, lasi, metalli ja puujäte. Jätehuollon toteuttajalla alueellista jätehuoltoyhtiötä, tuottajayhteisöä, kuntaa tai muuta tahoa, joka käytännössä vastaa kyseessä olevan jätteen jätehuollosta; Pienjäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa. Jätekeskuksella Mikkelin Metsä-Sairilassa sijaitsevaa jätteiden vastaanotto-, käsittely-, ja loppusijoituspaikkaa; Jätekimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätekuljetuksessa. Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten. jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, puristinsäiliöitä, lavoja ja muita vastaavia laitteita, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljettamista varten; Kartongilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä pahvia niiden kiinteistöiden osalta, joissa sitä ei erilleen kerätä omana lajikkeenaan; Lasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskelpoista lasijätettä; Paperilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista paperia; Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä. Kiinteistökohtaisen keräyksen ulkopuolisilla alueilla niitä kunnan erikseen määräämiä kuljetusalueita, jotka kuuluvat järjestetyn jätekuljetuksen piiriin, mutta joille jätekuljetusta ei hoideta kiinteistöltä noutamalla (esim. saaret ja muut erittäin hankalat tieolosuhteet) Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa, siten että nopeutetaan sen luonnollista hajoamista.

33 LUONNOS Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ei muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä. Lietteellä yhdyskuntajätevesien käsittelyssä muodostunutta saostus- ja umpisäiliölietettä sekä puhdistamolietettä. Muita lietteitä ovat hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivolietteet. Metalliromulla käytöstä poistettua metallia. Metsäsairila Oy:llä Mikkelin kaupungin omistamaa jätehuoltoyhtiötä. Pahvilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista ruskeaa pahvia, kuten aaltopahvilaatikot, sekä ruskeaa kartonkia ja voimapaperia. Pienmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta pienikokoista metalliromua. Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten nurmikon leikkausjätettä, kitkentäjätettä, puiden lehtiä, risuja ja oksia. Rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä. Sekajätteellä yhdyskuntajätettä, josta on lajiteltu pois hyötyjätteet ja vaaralliset jätteet. Taajamalla asemakaavoitettua aluetta (tai erilliseen karttaliitteeseen merkittyä aluetta), pois lukien rantaasemakaavoitetut alueet. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä (entinen ongelmajäte) jätelain määritelmä: jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus).

34 LUONNOS Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla ympäristöluvan saaneita jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkoja, joihin jätteen haltija, tuottaja, toiminnanjärjestäjä tai kuljetuksen suorittaja on jätelain mukaan velvollinen toimittamaan jätteen, kuten jätekeskusta, ekopistettä, vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaa, tuottajayhteisön järjestämiä keräyspaikkoja, kunnallisia jätevedenpuhdistamoja sekä maa-ainesten ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkoja. 3 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee koko kunnan aluetta. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyvä jäte sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyt muu kuin vaarallinen jäte Metsäsairilan jätekeskukseen Mikkeliin. Taajamissa liittymisvelvollisuus tulee hoitaa yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtaisella keräyspaikalla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat vaihtoehtoisesti liittyä myös aluekeräyspisteeseen. Tarvittaessa kunta voi määrätä ja yhtiö osoittaa kiinteistölle jätteiden keräyspaikan. Mikäli kiinteistö huolehtii itse biojätteen asianmukaisesta käsittelystä ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen biojätteen osalta tarvitse liittyä. Yhtiö ylläpitää kunnan lukuun järjestetyn jätteenkuljetuksenasiakasrekisteriä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan asiakasrekisteriin vaikuttavista muutoksista yhtiölle. Muutokset huomioidaan ilmoituspäivästä alkaen. Aluekeräyspisteiden laskutusrekisteriin tehtävät muutokset tulee kuitenkin ilmoittaa ennen ko. vuoden laskutusta. Mikäli kiinteistö ei ole liittynyt kunnan jätehuoltojärjestelmään se liitetään aluekeräyspisteen asiakkaaksi. 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta Metsäsairila Oy tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Tiedot kullakin alueella käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä saa jätehuoltoviranomaiselta. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä ja ilmoittamalla liittymisestä Metsäsairila Oy:lle. Kiinteistön haltija tilaa samalla kiinteistölle Metsäsairila Oy:ltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastioiden tyhjentämisen ja jätteenkuljetuksen.

35 LUONNOS Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. 7 Kiinteistökohtainen jäteastia Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan. 8 Yhteisen jäteastian perustaminen Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian (kimppa) käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Muiden kuin lähekkäin sijaitsevien kiinteistöjen yhteisastioiden käyttö edellyttää jätehuoltoviranomaisen myöntämää poikkeamispäätöstä näistä jätehuoltomääräyksistä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa etukäteen kirjallisesti Metsäsairila Oy:lle. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetusyritykselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön (kimppaisäntä) yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista kirjallisesti. Jätekimppaan ei voi liittyä ilman kimpan suostumusta, mutta kimpan toiminta-alueella olevan kiinteistön liittymistä kimppaan ei saa ilman painavaa syytä estää. Jätekimpan osakkaat sopivat jätemaksujen jakamisesta keskenään. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua yhteisastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista. 9 Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat korttelikohtaiset järjestelmät Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä/korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä/muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä putkikeräysjärjestelmän/korttelikohtaisen syväkeräysjärjestelmän/muun vastaavan järjestelmän käyttäjäksi. Putkikeräysjärjestelmään/korttelikohtaiseen syväkeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jäteastiana toimii putkikeräysjärjestelmän syöttöpaikka/yhteinen syväkeräysastia sekä korttelikohtainen keräyshuone, jossa on jäteastiat sellaisille putkikeräysjärjestelmään soveltumattomille jätteille, jotka voidaan kuitenkin kuljettaa tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. 10 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin tai ekopisteisiin, on toimitettava Metsäsairila Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla Metsäsairila Oy:n/jätehuoltoyrityksen tarjoaman erillisen noutopalvelun. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Metsäsairila Oy:n osoittamaan paikkaan. 11 Sekajätteen aluekeräyspiste Haja-asutusalueella kiinteistöt voivat liittyä sekajätteen aluekeräyspisteen käyttäjiksi ottamalla yhteyttä ja sopimalla asiasta Metsäsairila Oy:n kanssa.

36 LUONNOS Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sekalaista yhdyskuntajätettä ei lähtökohtaisesti tule varastoida kiinteistöllä pidempään kuin 4 viikkoa. 12 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Metsäsairila Oy:n osoittamiin paikkoihin. Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Metsäsairila Oy:n järjestämät vastaanottopaikat, kuten pienjäteasemat, jätekeskus ja ekopisteet. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Metsäsairila Oy:n on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. Väärinkäytöksistä peritään Mikkelin kaupungin jätetaksan mukainen korvaus. Jätteen tuojan on annettava tuotavasta jäte-erästä sen laatua, alkuperää ja tuottajaa koskevat tiedot samoin kuin tiedot laskutusta varten sekä muut viranomaisen määräämät tiedot. Jätteiden poiskuljettaminen yleisiltä jätteiden vastaanottopaikoilta on sallittu vain toiminnanharjoittajan luvalla. 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 13 Erikseen lajiteltavat jätelajit Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Hyötyjätteet toimitetaan Metsäsairila Oy:n osoittamaan ekopisteeseen. Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai Metsäsairila Oy:n järjestämään tuottajien keräystä täydentävään keräyspaikkaan alkaen. Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa Metsäsairila Oy:n tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta näiden jätehuoltomääräysten 16 ja 17 :n mukaisesti. Poikkeuksena edelliseen, mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan alkaen. 14 Sekajäte Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekajätteen jäteastiaan. Sekajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, kuten metallia.

37 LUONNOS Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajätteelle tarkoitettu jäteastia kiinteistön itse järjestämänä. 15 Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajakeen erilliskeräys on kiellettyä. 16 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte kartonki metalli lasi Paperi enintään 4 5 tai enemmän x x x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Kunkin jätelajin jäteastiaan kerätään sekä pakkausjäte, että muu samaa materiaalia oleva hyötyjäte. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. Taajama-alueilla sijaitsevat kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Haja-asutusalueella mahdolliseen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä sovitaan Metsäsairila Oy:n kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa Metsäsairila Oy:n tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Asumisessa syntyvä sekalainen muovijäte on laitettava kiinteistön sekajätteen jäteastiaan (energiahyödyntämiseen toimitettavaksi). 17 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Toimisto-, liike-, koulu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt keräysastia syntypaikkalajitellulle sekajätteelle keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi keräysastia kartongille keräysastia paperille keräysastia lasille keräysastia pienmetallille Edellä mainitun jätteen keräys tai käsittely kiinteistöllä on toteutettava, mikäli ko. jätettä syntyy. 18 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen (luvussa 10) annettujen määräysten mukaisesti.

38 LUONNOS Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Mikkelin kaupungin/metsäsairila Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Metsäsairila Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Katujen ja viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet on toimitettava luvanvaraiseen jätteiden käsittelypaikkaan. 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 19 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kolmen huoneiston yhteinen kompostori. Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 38 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille kuten lähimetsiin. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Metsäsairila Oy:n osoittamaan paikkaan. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty (ylimääräisen rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty). Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostoria. Tällöin kompostointi tulee kuitenkin hoitaa niin, että siitä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Kompostointi on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupapiirustuksissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa. 20 Jätteen polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

39 LUONNOS Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. 21 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet ensisijaisesti haudataan tai tuhkataan. 22 Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa Omassa asumisessa syntyvän puhtaan, muusta jätteestä vapaan, tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omalla tontilla pihan tai tien korjaamiseen tai muuhun vastaavaan maanrakentamiseen on sallittu, jos se on rakennusteknisesti mahdollista ja tarpeellista. 5 Luku Jäteastiat 23 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää ehjiä: 1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun (ja jotka ovat [ / /muu päivämäärä] voimassa olleiden standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN ja SFS-EN mukaisia); 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 3. vaihtolavasäiliöitä ja puristimia, joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita. Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Metsäsairila Oy voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Keräysvälineiden käytöstä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa käyttäjille, tyhjentäjille eikä ympäristölle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineiden korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta sekä siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että keräysvälineiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.

40 LUONNOS 24 Jäteastian merkitseminen Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan yhteisön sekä jätteen käsittelyn järjestävän yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla. 25 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Pyörällinen käsin siirrettävä jäteastia saa painaa enintään 80 kg. Irtojätesäkin (ylimääräinen) enimmäispaino on 15 kg. Koneellisesti kuormattaviin kontteihin jätettä saa laittaa 100 kg/m³. Muiden keräysvälineiden osalta painorajat määräytyvät kuormausolosuhteista riippuen jätehuollon toteuttajan kanssa tehtävällä sopimuksella. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Tämä koskee ainoastaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista. Sekajätteen jäteastiaan ei saa laittaa: palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä vaarallisia jätteitä, paristoja ja akkuja lääkkeitä erityisjätteitä aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista nestemäisiä jätteitä hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia suuria määriä rakennus- ja purkujätettä suuria määriä puutarhajätettä tai risuja hyötyjätteitä biojätettä renkaita sähkö- ja elektroniikkaromua Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

41 LUONNOS 26 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti: Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) Sekajäte [2 viikkoa] [4 viikkoa]* Biojäte [2 viikko] [4 viikkoa] Kartonki [8 viikkoa] [16 viikkoa] Metalli [8 viikkoa] [16 viikkoa] Lasi [8 viikkoa] [16 viikkoa] Sekajäteastioiden tyhjennysväli määräytyy liittyjien määrän ja jäteastian kapasiteetin mukaan niin, että jätetilavuutta tulee olla 20 litraa / henkilö/ viikko. Sekajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää ilmoituksen perusteella 4 viikkoon. Pidemmistä tyhjennysväleistä päättää jätehuoltoviranomainen em. perustein hakemuksen perusteella. Sekajätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä maksimissaan neljään viikkoon tehdään kirjallinen ilmoitus Metsäsairila Oy:lle alueilla, jotka kuuluvat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Alueilla, jotka kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin, kirjallinen ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle. minkä jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljettajan kanssa. Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti niin, että jäteastian tilavuutta tulee olla 30 litraa/ kiinteistö / viikko. Vain kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18-40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, kuitenkin vähintään neljä ( 4) kertaa. Asiasta on tehtävä ilmoitus Metsäsairila Oy:lle. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon. Jäähdytyslaittein varustetun yhdyskunta- tai biojätteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla enintään neljä (4) viikkoa. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa, on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn. Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötyjätteiden keräysvälineet on lisäksi tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Tarvittaessa kiinteistö voidaan velvoittaa siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin. Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten keräilyvälineiden käyttö ei oikeuta tyhjennysvälien pidennykseen. 27 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa. Biojäteastia on pestävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

42 LUONNOS 6 Luku Jätteen keräyspaikat 28 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Jäteastian siirtoväylän (kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä) siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet. Keräyspaikka on sijoitettava vähintään 4 m päähän rakennuksen ilmanottoaukoista, asuntojen ikkunoista sekä naapurin olemassa olevista oleskelualueista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Jätesäiliöiden ja suojarakennusten paloturvallisuudesta johtuvat suojaetäisyydet muihin rakennuksiin: yksittäinen jätesäiliö 660 l tai enintään kaksi 240 l jätesäiliötä 4 m jätesäiliöryhmä 6 m vaihtolavat, suuret jätesäiliöt ja vastaavat 8 m jätekatokset 8 m. Alle 8 m päähän rakennettaessa tulee palon leviäminen estää rakenteellisesti. Sijoittamiseen on haettava lupa rakennusvalvonnalta rakennusjärjestyksen mukaisesti. Tuhopolttojen välttämiseksi suositellaan lukittavia jätekatoksia. Jätesäiliöiden sijoittamisen etäisyyksistä voidaan poiketa erityisestä syystä viranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta, valaistuksesta ja siisteydestä (lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista). Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat. Lisäksi tulee huomioida mitä kunnan rakennusjärjestyksessä on säädetty. Keräyspaikka tulee valita siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä tyhjentäjälle. Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jätehuollon toteuttajan kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu. Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Jotta jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiselle liikennemerkein. 29 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii oveen. Lukituksessa on käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajan

43 LUONNOS yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain. Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta. 30 Alueelliset jätteiden keräyspaikat (sekajätteen aluekeräyspisteet, ekopisteet) Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä Metsäsairila Oy:n, tuottajien että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteillä sekä ekopisteillä. Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle. Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot. 7 Luku Jätteenkuljetus 31 Kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen taajamassa olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu arkisin kello 6-22 sekä poikkeuksellisesti lauantaisin kello 8-18 ja pyhäpäivinä kello Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa. 32 Kuljettaminen Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä. Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään (erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa kuljetuksen ajaksi, jos niiden sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle). Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee mm. asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista. Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määrän vuoksi sovellu järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä. 33 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteenkuljettajan on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle vähintään kerran vuodessa ( tilanteen mukaisesti) viimeistään mennessä. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssä. Edellä mainitun pykälän tietojen muutoksista tulee lähettää tiedot jätehuoltoviranomaiselle kolmen kuukauden välein seuraavasti: 15.4., 15.7., ja mennessä. Tiedot on toimitettava tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.

44 LUONNOS 34 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Metsäsairila Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan tai Metsäsairila Oy:n osoittamaan välivarastointipaikkaan ennen toimittamista tuottajien jätehuoltoon. Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikalla Metsäsairila Oy:n antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla. 35 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä lomamatkan tai muun syyn vuoksi vähintään neljän viikon ajan. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljettamisen keskeyttämistä. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä enintään neljä viikkoa asiasta sovitaan taajamassa jätteenkuljettajan kanssa ja hajaasutusalueella Metsäsairila Oy:n kanssa ja asiasta ilmoitetaan jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomaisen päätöksellä keskeytys voidaan kuitenkin myöntää enintään 6 kk:n ajaksi. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön. Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää poikkeamista jätehuoltomääräyksistä. 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 36 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostussäiliöiden sekä hiekanerotus-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Tositteet tyhjennyksistä on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Jätevesilietteet umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Mikkelin Vesilaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tyhjennyksen suorittajan on pidettävä kirjaa suorittamistaan tyhjennyksistä ja esitettävä tiedot pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

45 LUONNOS 37 Lietteiden omatoiminen käsittely Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tilanteita: Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätevesien käsittelyjärjestelmässä syntyvän nestemäisen lietteen sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle kiinteistökohtaisten tietojen ylläpitoa varten. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 19 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Metsäsairila Oy:n osoittamaan paikkaan. Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon. Kemiallisten käymälöiden käymäläjäte on toimitettava kunnan viemäriverkkoon vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti, tai muuhun luvalliseen paikkaan. Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä, tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen kaatopaikalle. 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 38 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Kaikissa yleisötapahtumissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä erotella ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, jos sitä syntyy tapahtumassa: metalli, lasi, keräyskartonki, biojäte ja puujäte. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Yli kaksi (2) päivää kestävien tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma esitettäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. 39 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä. 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 40 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.

46 LUONNOS Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Metsäsairila Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä Metsäsairila Oy:n kanssa tai Metsäsairila Oy:n niille osoittamaan paikkaan. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen. Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 :ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on aina merkittävä tieto sen sisällöstä sekä muut tarpeelliset tiedot kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten. Romuakut on varastoitava joko lämpimässä tilassa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan tai ulkona sijoitettuna haponkestävään tiiviiseen astiaan. Vastaavasti muut vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, kemikaalit ja muut vastaavat vaaralliseksi jätteeksi jääneet materiaalit ja aineet tulee säilyttää siten, että ne eivät pääse rikkoutumaan ja aiheuttamaan maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestipakkauksiin ja säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Asbestin vastaanottopaikassa on kuorman sisällöstä ilmoitettava henkilökunnalle ja käsittelypaikassa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan. 41 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Muilla kuin omakotikiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu. Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Kerätyt vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa luvalliseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. 42 Erityisjätteet Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. 43 Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää. Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

47 LUONNOS 11 Luku Muut määräykset 44 Tiedottamisvelvoite Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon. 45 Jätehuoltomääräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus. Valvontaviranomainen kehottaa kirjallisesti ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille. 46 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista. 47 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan xx.xx.2015 ja niillä kumotaan voimaan tulleet Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset.

48 Mikkelin kaupunki Teknisen toimialan toimintasääntö 2015

49 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA ORGANISAATIO TULOSALUEIDEN, TULOSYKSIKÖIDEN JA TUOTEVASTUIDEN TEHTÄVÄT SEKÄ NIIDEN VASTUUHENKILÖT VIRANHALTIJOIDEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA HENKILÖSTÖVALINNAT NIMENKIRJOITUSOIKEUS

50 TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Voimaantulo: SOVELTAMISALA Mikkelin kaupungin teknisen toimen toimialan toimintaa ohjataan tämän säännön ohella Mikkelin kaupungin hallintosäännöllä ja tilakeskuksen johtosäännöllä, joihin nähden toimintasääntöä sovelletaan toissijaisesti. Tilakeskuksen toimintaa säätelevät myös toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet. Toimintasääntö sisältää täydentävät määräykset ja ohjeet Mikkelin kaupungin teknisen toimialan organisaatiosta, toiminnan sisällöstä, viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Hallintosäännön mukaan teknisen toimen toimialaan kuuluvat tekninen lautakunta ja sen jaosto, rakennuslautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta. 2 ORGANISAATIO 2.1 Tulosalueet ja niiden jakautuminen tulosyksiköihin ja tuotevastuisiin Teknisen lautakunnan alainen toiminta Hallinnon tulosalue, yksiköt: - hallinto - projektit - henkilökuljetusten logistiikkakeskus (Kyytineuvo) - maanhankinta ja luovutus, kiinteistörekisterinpito Kaupunkisuunnittelun tulosalue, tuotevastuut: - kaupunkisuunnittelun kokonaisuus - maa-ainesluvat ja poikkeamisluvat sekä suunnittelutarveratkaisut Mittaus ja kiinteistöt tulosalue, yksiköt: - mittaus ja kiinteistöt - metsät ja vesialueet - energiapuun hankinta Kaupunkiympäristön tulosalue, yksiköt ja tuotevastuut: Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö - suunnittelun ohjaus, liikennesuunnittelu - rakennuttaminen - viher- ja virkistysalueet - liikennealueiden ja torien ylläpito Lentoasema Ympäristövastuut Teknisen lautakunnan jaoston alainen toiminta 3

51 Tilakeskus-tulosalue: tuotevastuut - vuokraustoiminta - tilahankkeet - kiinteistöjen ylläpito - puhtaus Rakennuslautakunnan alainen toiminta Rakennusvalvonta tulosalue, yksiköt: - rakennusvalvonta - jätehuolto - pysäköintipalvelut Maaseutu- ja tielautakunnan alainen toiminta Maaseutuasiat tulosalue Lomituspalvelut tulosalue Tietoimi -tulosalue - vesiosuuskunta-asiat Organisaatiokaavio liitteenä. 2.2 Johtoryhmä Toimialajohtaja nimeää johtoryhmän ottaen huomioon henkilöstön edustuksen. Johtoryhmä nimeää keskuudestaan tai kutsuu itselleen sihteerin. Johtoryhmä toimii toimialajohtajan apuna toimialan kehittämisessä, suunnittelussa ja johtamisessa. 2.3 Kokousmenettely Kukin lautakunta ja jaosto nimeää itselleen sihteerin ja tämän varahenkilön. Esittelijä voi kutsua asian valmistelijan lautakunnan tai jaoston kokoukseen, jolloin valmistelijalla on puheoikeus asiassa. Teknisellä johtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissa. Asian käsittelyyn liitetään valmistelijan esitys. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Hänen poissa ollessaan kukin tulosaluepäällikkö esittelee oman toimialansa asiat. Teknisen lautakunnan jaoston esittelijänä toimii kiinteistöjohtaja Rakennuslautakunnan esittelijänä toimii rakennusvalvontaan ja hallintoon liittyvissä asioissa johtava rakennustarkastaja, jätehuoltoon liittyvissä asioissa kaupunginpuutarhuri ja pysäköintipalveluihin liittyvissä asioissa hallintopäällikkö. Maaseutu- ja tielautakunnan esittelijänä toimivat maaseutuasioissa maaseutupäällikkö ja tie- ja vesiosuuskunta-asioissa yhdyskuntatekniikan insinööri. 3 TULOSALUEIDEN, TULOSYKSIKÖIDEN JA TUOTEVASTUIDEN TEHTÄVÄT SEKÄ NIIDEN VASTUUHENKILÖT 3.1 Tekninen lautakunta Hallinto Tulosalueen esimiehenä toimii projektijohtaja. Hallinto - hallinto huolehtii teknisen toimen yhteisistä tukipalveluista; hallinto-, toimisto-, laki-, henkilöstö- ja ta- 4

52 lousasiat ja vastaa tilaajana Hallitustorin sekä Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan torien hallinnoinnista, vastuuhenkilönä projektijohtaja. - kaupungingeodeetti toimii kiinteistöinsinöörinä ja kiinteistörekisterilain mukaisena kiinteistörekisterin pitäjänä. Kiinteistörekisterin pitäjä voi määrätä kaupungin palveluksessa olevan maanmittausalan insinöörin tai teknikon suorittamaan asemakaava-alueella laissa lueteltuja maanmittaustoimituksia. - Kaupungingeodeetti tai valtuuttamansa kaupungin palveluksessa oleva maanmittausalan insinööri tai teknikko toimii kaupungin edustajana maanmittaus- ja lunastustoimituksissa - kaupungin maanhankintaan ja luovutukseen liittyvistä asioista huolehtii kaupungingeodeetti siltä osin kuin toimivalta ei kuulu maankäyttöinsinöörille Projektit - projektiyksikön tehtävänä on varmistaa tekniselle toimelle vastuutettujen kaupungin merkittävien ohjelmien ja projektien eteneminen, teknisen toimen tulosalueiden yhteisten projektien johtaminen ja tukeminen sekä projektitoiminnan kehittäminen, vastuuhenkilönä projektijohtaja. Henkilökuljetusten logistiikkakeskus (Kyytineuvo) - joukkoliikenne, koulukuljetukset ja sote-kuljetukset, vastuuhenkilönä teknisen lautakunnan nimeämä henkilö Mittaus ja kiinteistöt Tulosalueen esimiehenä toimii maankäyttöinsinööri. Mittaus ja kiinteistöt Yksikkö vastaa kaupunkimittauksesta, kartasto ja paikkatietopalveluista, asemakaava-alueen kiinteistönmuodostuksesta, rakennusvalvontamittauksista, kaupungin maanluovutuksesta (siltä osin kuin toimivalta ei kuulu kaupungingeodeetille) sekä kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden hallinnoinnista. Vastuuhenkilönä maankäyttöinsinööri. Metsät ja vesialueet Yksikkö vastaa kaupungin metsätaloudesta, taajamametsistä, metsästys- ja kalastusasioista sekä tontti- ja rakennusalueiden puunpoistosta. Vastuuhenkilönä nimetty metsätalousinsinööri. Energiapuun hankinta Yksikkö vastaa energiapuun hankinnasta (ESE Oy:n sopimuksen mukainen energiapuun hankinta). Vastuuhenkilönä nimetty metsätalousinsinööri Maankäyttö Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun esimiehenä toimii kaavoituspäällikkö. Yksikön tuotevastuut ja vastuuhenkilöt ovat: - kaupunkisuunnittelun kokonaisuus / kaavoituspäällikkö - maa-ainesluvat ja poikkeamisluvat sekä suunnittelutarveratkaisut / nimetty kaavoitusinsinööri Kaupunkiympäristö Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö. Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikkö, esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö Tuotevastuut ja niiden esimiehet ovat: Yhdyskuntatekniikan suunnittelun ohjaus / suunnitteluinsinööri 5

53 - Yhdyskuntatekniikan suunnittelu, suunnittelun tilaaminen, sekä suunnitelmien aikataulu, laatu ja kustannusohjaus. -liikennesuunnittelu, väylien yleissuunnittelu ja liikenneturvallisuusasiat Yhdyskuntatekniikan rakennuttaminen / nimetty yhdyskuntatekniikan insinööri -yhdyskuntatekniikan rakennuttaminen, hankkeiden aikataulu, laatu ja kustannusohjaus sekä Mikkelin, Anttolan, Haukivuoren ja Otavan satamien rakennuttaminen ja ylläpidon tilaaminen. Viher- ja virkistysalueet / kaupunginpuutarhuri -asemakaavoitetulla kaupunkialueella olevien virkistys- ja viheralueiden suunnittelu, suunnittelun tilaaminen, rakennuttaminen ja ylläpidon tilaaminen, ympäristön kokonaislaadusta, aikatauluista ja kustannuksista vastaaminen, sekä uimarantojen hallinta ja ylläpidon tilaaminen sovitussa laajuudessa. Liikennealueiden ylläpito / kunnossapitopäällikkö -liikennealueiden ylläpidon tilaaminen, sekä kaupungin liikennealueiden, läjitysalueiden ja aukioiden sekä torien hallinta lukuun ottamatta Hallitustoria sekä Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan toreja, sekä tieliikennelain mukaiset viranomaistehtävät. Lentoasema Tulosyksikön esimiehenä toimii lentoaseman päällikkö sijaisenaan lennontiedottaja. Mikkelin lentoaseman kehittämisestä ja ylläpidosta huolehtiminen säännöllisen reittiliikenteen ja muun ilmailun tarpeita varten. Ympäristövastuut Tulosyksikön esimiehenä toimii kehitysinsinööri. Ympäristövastuut huolehtii kaupungin velvollisuuksiin kuuluvien saastuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ja vanhojen lopetettavien kaatopaikkojen velvoitetarkkailusta / kehitysinsinööri, sijainen yhdyskuntatekniikan päällikkö Teknisen lautakunnan jaosto Tilakeskus Tulosalueen esimiehenä toimii kiinteistöjohtaja. Tilakeskus huolehtii ensisijaisesti kunnan omien palveluiden toimitilatarpeista, toimitilojen vuokraamisesta, hankkimisesta ja myymisestä sekä kiinteistöjen omistamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi tilakeskus vastaa omista talonrakennusinvestoinneista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Tuotevastuut ja niiden esimiehet ovat: Vuokraustoiminta/vuokrauspäällikkö Toimitilojen vuokraaminen kaupungin hallintokunnille tai ulkopuolisille vuokralaisille sekä vuokralaskutuksen hoitaminen ja tilarekisterin ylläpito. Tilahankkeet/rakennuttajapäällikkö Toimitilojen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta vastaaminen yhteistyössä eri hallintokuntien ja muiden vuokralaisten kanssa. Rakennuttamispalvelut tuotetaan itse tai ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kiinteistöjen ylläpito/kiinteistöpäällikkö Rakennusten ylläpidosta (kunnossapidosta, hoidosta, alueiden hoidosta, jätehuollosta sekä energia- ja vesihuollosta vastaaminen). Ylläpitopalvelut ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Puhtaus/kiinteistöjohtaja Virastojen puhtauspalveluista vastaaminen. Palvelut tilataan kaupungin Ruoka- ja puhtauspalveluista. 6

54 3.3 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Tulosalueen esimiehenä toimii johtava rakennustarkastaja. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta huolehtii Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä ja tehtäväalueensa lupamenettelyn, valvonta- ja neuvontatoimen hoitamisesta. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa ja vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristötöihin, kaupunkikuvaan ja maankäytön suunnitteluun. Rakennusvalvontapalvelujen toimintaa ohjaa ja valvoo rakennuslautakunta. Jätehuolto Kaupungille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii jätehuolto esimiehenään kaupunginpuutarhuri, varalla jäteasiain tarkastaja tai nimetty rakennustarkastaja. Pysäköintipalvelut Pysäköintipalvelut huolehtii pysäköintiä ja joutokäyntiä koskevien määräysten valvonnasta ja tähän liittyvästä neuvonnasta, maksulliseen pysäköintiin liittyvistä järjestelyistä sekä maksulaitteiden ja - järjestelmien ylläpidosta, esimiehenä hallintopäällikkö, varalla tarkastusesimies 3.4 Maaseutu ja tielautakunta Maaseutuasiat Tulosalueen esimiehenä toimii maaseutupäällikkö Tulosalueen tehtävänä on Maataloushallinto: - maataloushallintopalvelujen tuottaminen Mikkelin kaupungin ja mahdollisten sopimuskuntien viljelijöille - maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetun lain (210/2010) mukaiset tehtävät - maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (192/2013) mukaiset tehtävät Maaseudun kehittäminen: - maaseudun elinolosuhteiden ja elinkeinotoiminnan edistäminen Lomituspalvelut Tulosalueen esimiehenä toimii lomituspalvelupäällikkö Tulosalueen tehtävänä on maatalousyrittäjien lomituspalvelut: - lomituspalvelusta annetun lain (1231/1996) mukaiset tehtävät maatalousyrittäjän, eläkelaitoksen ja kaupungin välisellä toimeksiantosopimuksella Mikkelissä ja mahdollisissa sopimuskunnissa Tietoimi Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan insinööri. Tietoimi - päättää yksityisteiden avustusten jakoperusteista, - tekee ehdotuksen kaupunginhallitukselle alemman tieverkon rahoitustarpeesta, - jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustukset, - päättää alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa - päättää kunnan suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteille Vesiosuuskunta-asiat - huolehtii vesihuoltoavustusten myöntämisestä 7

55 4 VIRANHALTIJOIDEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA Toimialajohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta: Toimialajohtajana toimii tekninen johtaja Toimialajohtaja johtaa ja valvoo tulosalueiden ja tulosyksiköiden toimintaa sekä huolehtii toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hän huolehtii tarpeellisesta yhteistyöstä toimialan tulosalueiden kesken. Toimialajohtajan ensimmäisenä sijaisena toimii projektijohtaja ja toisena sijaisena yhdyskuntatekniikan päällikkö. Tekninen johtaja päättää 1) Hankinnoista ja irtaimen omaisuuden myynnistä tai käytöstä poistamisesta hankintaohjeen mukaisesti lautakunnassa vahvistetuissa rajoissa 2) Toimialan tiedotustoiminnasta 3) Vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on korvausvelvollinen ja korvaussumma on alle euroa 4) Tulosalueiden esimiesten virka- ja työmatkoista 5) Muutoksen hakemisesta omia päätöksiään koskeviin tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin 4.1 Tulosalueen / -yksikön esimiehen yleiset tehtävät: Sen lisäksi mitä hallintosäännössä ja muissa säännöissä on määrätty, tulosalueen/-yksikön esimiehen tehtävänä on, mikäli tehtävää ei ole määrätty muun viranhaltijan tai toimielimen tehtäväksi: 1) Tulosalueensa / -yksikkönsä toiminnan johtaminen, suunnitteleminen, kehittäminen ja koordinointi yhdessä henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa sekä asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaaminen 2) Tulosalueensa / -yksikkönsä toiminta-, talous- ja käyttösuunnitelmien, toimintakertomuksen sekä muiden tarpeellisten suunnitelmien valmistelusta ja antamisesta huolehtiminen 3) Asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta huolehtiminen omalla tulosalueella/yksikössä 4) Suunnittelu-, urakka-, hankinta-, palvelu-, yhteistyö- ja muista sen kaltaisista sopimuksista päättäminen lautakunnassa vahvistetuissa rajoissa 5) Irtaimen omaisuuden myynnistä ja käytettäväksi luovuttamisesta päättäminen lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti 6) Ulkopuolisille tehtävien töiden ja tuotteiden suoritusperusteista ja hinnoittelusta päättäminen lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti 7) Virka-/työmatkoista päättäminen 8) Asiakirjan antamisesta päättäminen 9) Vahingonkorvauksen myöntämisestä päättäminen, kun kaupunki on korvausvelvollinen ja korvaussumma on enintään euroa 10) Muutoksen hakemisesta päättäminen omia päätöksiään koskeviin tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin Tuotevastuun esimiehen tehtävänä on tuotevastuunsa toiminnan johtaminen, suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi yhdessä henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa sekä asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaaminen. Suunnittelu-, urakka-, hankinta-, palvelu-, yhteistyö- ja muista sen kaltaisista sopimuksista päättäminen lautakunnassa vahvistetuissa rajoissa. Kukin lautakunta tai teknisen lautakunnan jaosto voi päätöksellään siirtää alaiselleen viranhaltijalle tässä toimintasäännössä annettua päätösvaltaa toiselle viranhaltijalle. Päätösvallan siirtämistä koskevista päätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä, josta ilmenevät päätösvaltaa koskevat asiat ja viranhaltija, jolle päätösvalta on siirretty. 8

56 5 VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA 5.1 Hallinto Projektijohtaja 1) Torien toimintaa koskevista asioista päättäminen pois lukien kunnossa- ja puhtaanapito 2) Teknisen toimen toimistohenkilöstön esimiehelle kuuluvista asioista päättäminen 3) Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen toiminnasta päättäminen siltä osin kuin päätösvalta ei kuulu sivistystoimen tai sosiaali- ja terveystoimen ratkaisuvaltaan Kaupungingeodeetti 1) Helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa 2) Maa- ja vesialueiden ostamisesta, myymisestä tai lunastamisesta päättäminen euron kauppahintaan, vaihtoarvoon tai lunastussummaan saakka 3) Muiden kuin ensimmäistä kertaa haettavana olevien asunto-, teollisuus-, varasto- ja toimitilarakennusten tonttien sekä ns. mastopaikkojen varaaminen, myyminen tai vuokralle antaminen, jos valtuusto on vahvistanut myymisessä tai vuokraamisessa noudatettavat perusteet Joukkoliikenneinsinööri 1) Yleistä joukkoliikennettä koskevien kaupungin tekemien ostosopimusten ja lippusopimusten edellyttämistä kaupungin toimenpiteistä päättäminen 2) Joukkoliikennettä koskevista suunnittelututkimussopimuksista, kaupunginhallituksen teknisen lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti, päättäminen 3) Pohjois-Savon ELY-keskukselle linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen lupia koskevien lausuntojen antaminen 5.2 Mittaus ja kiinteistöt Maankäyttöinsinööri 1) Lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttaminen enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 2) Asuntotonttien vuokrasopimuksessa mainitun kiinnitysrajan vahvistaminen tai muuttaminen 3) Suostumuksen antaminen kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa 4) Maapohjan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antaminen rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopiminen 5) Kadun nimen ja korttelin numeron muuttaminen 6) Tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksyminen 7) Karttojen käyttöoikeuden myöntäminen Paikkatietoinsinööri 1) Osoitenumeroinnin vahvistaminen Metsätalousinsinööri, lautakunnan nimeämä 1) Hakkuusuunnitelmista ja alle (alv 0 %) euron puutavarakaupoista päättäminen vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman tai muun suunnitelman mukaan 2) Metsälain edellyttämien uudistamis- ja hoitosuunnitelmien ratkaiseminen 3) Taajamametsien hoitosuunnitelmista päättäminen yleissuunnitelman tai hoitoluokituskartan perusteel- 9

57 5.3. Kaupunkisuunnittelu la 4) Kaupungin metsä- ja vesialueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttaminen enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan 5) Rangaistusvaatimuksen esittämisen ratkaiseminen metsästyslain ja kalastuslain rikkomisesta sekä luvattomasta puunkaadosta hallintaansa kuuluvilla maa- ja vesialueilla Kaavoitusinsinööri, lautakunnan nimeämä 1) Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisista rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutarvealueella päättäminen 2) Maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaisista kunnan ratkaistavaksi kuuluvista poikkeamisista päättäminen rakennusvalvontaa kuultuaan 3) Kunnan lausunnon antaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa poikkeamisissa rakennusvalvontaa kuultuaan 4) Maa-ainesten ottamisluvista päättäminen ja ottamislupiin liittyvä valvonta Kohtien 1) 3) mukaiset päätökset kaavoitusinsinööri allekirjoittaa yhdessä asian valmistelleen suunnittelijan kanssa. Kaavoitusinsinööri voi siirtää kohtien 1) 4) mukaiset päätettäväkseen kuuluvat asiat teknisen lautakunnan ratkaistavaksi ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä. 5.4 Kaupunkiympäristö Yhdyskuntatekniikan päällikkö 1) Yleisen alueen käyttöön luovuttamisesta päättäminen laitteiden, johtojen, putkien, luiskien yms. sijoittamista varten 2) Yleisen alueen luovuttamisesta vuokraamalla tai muutoin käytettäväksi enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan päättäminen 3) Katusuunnitelmaluonnosten hyväksyminen ja niiden nähtäville asettamisesta päättäminen 4) Katusuunnitelmien ja hulevesiä koskevien suunnitelmien hyväksyminen. Päätöksentekijä voi siirtää päätettäväkseen kuuluvan asian teknisen lautakunnan ratkaistavaksi ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä 5) Katualueen käyttöön vaikuttavien muiden suunnitelmien hyväksyminen 6) Hallinnassaan olevien maa- ja vesialueiden sekä laitureiden vuokraamalla tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta päättäminen 7) Lupien myöntäminen veneiden säilytykseen kaupungin omistamilla satama-alueilla ja venevalkamakäyttöön varatuilla rannoilla 8) Liikennemerkkisuunnitelmien hyväksyminen kunnan päätäntävallassa olevien alueiden osalta poliisia kuultuaan 9) Yksittäisiin liikennettä koskeviin aloitteisiin ja kyselyihin vastaaminen, lukuun ottamatta maaseutu- ja tielautakunnan tai rakennuslautakunnan toimivaltaan kuuluvia liikenneasioita Tuotevastuiden esimiehet 1) tuotevastuun toiminnan johtaminen, suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi yhdessä henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa sekä asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaaminen 2) suunnittelu-, urakka-, hankinta-, palvelu-, yhteistyö- ja muista sopimuksista päättäminen, kun niiden arvo on alle /sopimus (alv 0 %) Kaupunginpuutarhuri 1) Puisto- ja virkistysalueiden vuokraamalla tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta, enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, päättäminen 2) Lupien myöntäminen puisto- ja virkistysalueilla suoritettavaa rakentamista varten 3) Rakennuslautakunnan alaiset jätehuollon viranomaistehtävät kohdassa

58 4) Puisto- ja viheraluesuunnitelmien sekä uimarantojen suunnitelmien hyväksyminen. Päätöksentekijä voi siirtää päätettäväkseen kuuluvan asian teknisen lautakunnan ratkaistavaksi ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä Kunnossapitopäällikkö 1) Tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja liikenteen ohjauslaitteista päättäminen 2) Katujen ja torien kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien romu- ja hylättyjen ajoneuvojen siirtämisestä sekä varastosiirrosta päättäminen 3) Lupien myöntäminen liikennealueilla suoritettavaa rakentamista varten 4) Lupien myöntäminen tilapäisten mainosten, ilmoitusten ja tiedonantojen asettamiseen kaupungin omistamille liikennealueille 5) Liikennealueiden, katuaukioiden, torien ja yleisten maksuttomien pysäköintialueiden ja -paikkojen luovuttamisesta päättäminen vuokraamalla tai muutoin käytettäväksi enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan lukuun ottamatta Hallituskadun kävelykatuosuutta, Hallitustoria ja Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan toria sekä muita torikauppaan käytettäviä torialueita 6) Maksullisten pysäköintipaikkojen ja alueiden luovuttamisesta päättäminen muutoin kuin vuokraamalla käytettäväksi enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan muuhun tarkoitukseen kuin pysäköintiin Lentoaseman päällikkö 1) Lentoaseman toiminnasta ja järjestelystä huolehtiminen sen mukaan kuin ilmailulaki ja ilmailumääräykset määräävät 5.5 Rakennusvalvonta Johtava rakennustarkastaja 1) Rakennuslautakunnan käsiteltäväksi tulevien rakennusvalvontaan liittyvien asioiden valmistelu ja esittely 2) Rakennuslupatyöryhmän puheenjohtajana toimiminen 3) Rakennusvalvontataksan mukaan perittävistä maksuista päättäminen 4) Rakennusvalvonnan nimissä annettavista lausunnoista päättäminen 5) Rakennuslupien, purkamislupien, maisematyölupien ja toimenpidelupien myöntäminen silloin, kun kyse ei ole ympäristön kannalta poikkeuksellisen merkittävistä hankkeista 6) Toimenpideilmoitusten ja purkamisilmoitusten hyväksyminen 7) Kokoontumishuoneistojen ja -alueiden hyväksyminen 8) Rakennustöiden aloittamisoikeudesta päättäminen 9) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten vähäisten poikkeamisten myöntäminen rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä 10) Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaisista asioista ja postilaatikkojen sijoittamisesta päättäminen silloin, kun kyse ei ole ympäristön kannalta poikkeuksellisen merkittävistä hankkeista Johtava rakennustarkastaja, rakennustarkastajat ja lvi-tarkastaja Johtava rakennustarkastajan päättämän jaon mukaisesti: 1) Katselmuksissa todettujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä päättäminen 2) Rakennustyön tai muun toimenpiteen keskeyttäminen 3) Erityislainsäädännön mukaan rakennuslautakunnalle tai rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvista asioista päättäminen 4) Rakennetun ympäristön valvonnasta huolehtiminen 5) Maisematyöluvan tarpeesta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisissa tapauksissa päättäminen 6) Vastaavien työnjohtajien ja erityisalojen työnjohtajien hyväksyminen 7) Korjauskehotusten antaminen ja niiden määräaikojen jatkaminen 8) Ulkopuolisesta tai asiantuntijatarkastuksesta tai rakennuttajavalvonnasta päättäminen 11

59 5.5.3 Hallintopäällikkö 1) Rakennusrasitteiden perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättäminen 2) Korjauskehotusten antaminen ja niiden määräaikojen jatkaminen 3) Kunnallisen pysäköinninvalvojan ratkaisuvaltaan kuuluvista asioista päättäminen 4) Rakennuslautakunnan käsiteltäväksi tulevien pysäköinninvalvontaa, pysäköintimaksuja ja muuta pysäköintipalvelujen toimintaan koskevien asioiden valmistelu ja esittely 5) Vahingonkorvauksen myöntämisestä päättäminen, kun kaupunki on korvausvelvollinen ja korvaussumma on alle euroa Kaupunginpuutarhuri/Jäteasiain tarkastaja tai lautakunnan nimeämä rakennustarkastaja 1) Jätetaksan mukaisten maksujen määrääminen yksittäistapauksissa taksasta poiketen tai jättäminen perimättä 2) Keräyspaikan määrääminen järjestetyssä jätteenkuljetuksessa 3) Jätehuoltomääräysten mukaisen jätteen keräilyvälineen tyhjennysvälin pidennyksen myöntäminen 4) Rakennuslautakunnan käsiteltäväksi tulevien jätehuoltoon liittyvien asioiden valmistelu ja esittely Tarkastusesimies 1) Pysäköintilippuautomaattien ja maksujärjestelmien ylläpidosta ja maksujen tilityksestä huolehtiminen sekä niihin liittyvistä tavanomaisista hankinnoista päättäminen 2) Maksullisten pysäköintipaikkojen ja -alueiden luovuttaminen enintään yhdeksi (1) vuodeksi kerrallaan pysäköintikäyttöön 3) Kiinteistöjen ja piha-alueiden pysäköinninvalvonnasta sopiminen 4) Yksittäisten maksunlykkäysten myöntäminen pysäköintipalveluiden maksuihin 5) Virheellisesti pysäköityjen ajoneuvojen siirrosta päättäminen 6) Virheellisesti pysäköityjen ajoneuvojen lukitsemisesta päättäminen Asian siirtäminen rakennuslautakunnan ratkaistavaksi Viranhaltija voi siirtää toimintasäännön kohdan 5.5 mukaan päätettäväkseen kuuluvan muun kuin pysäköinninvalvontaa koskevan asian rakennuslautakunnan ratkaistavaksi ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä. 5.6 Maaseutu-, lomituspalvelu ja tietoimi Maaseutupäällikkö ja maaseutuasiamiehet 1) toimivat Mikkelin kaupungin maaseutuelinkeinoviranomaisina 2) päättävät maatalouden tukitehtävien hoidosta kuntatasolla 3) päättävät maaseutuhallintoon liittyvistä valtion varoista maksettavista vahingonkorvauksista, maksuista, palkkioista, todistuksista ym. asioita koskevista lausunnoista Maaseutupäällikkö 1) päättää tulosalueensa varainkäytöstä talousarvion perusteluissa asetetuissa ja lautakunnan antamissa rajoissa 2) päättää maaseudun kehittämismäärärahojen jaosta ja mahdollisesta takaisinperinnästä lautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti 3) päättää tulosalueen tehtävien hoitamiseen tarvittavan henkilöstön ottamisesta ja sijoittamisesta tehtäviinsä, johtaen ja valvoen tulosalueen tehtäväkokonaisuutta Lomituspalvelupäällikkö 1) päättää maatalousyrittäjien oikeudesta lomituspalveluihin ja sijaisapuun 2) päättää perittävistä palvelumaksuista ja korvauksista maatalousyrittäjien eläkelaitoksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, sekä päättää perusteettoman palvelun takaisinperinnästä 3) päättää tarvittavan lomitushenkilöstön ottamisesta 12

60 4) päättää lautakunnan määrittelemissä rajoissa vahingonkorvausten maksamisesta maatalouslomittajien aiheuttamista vahingoista tapauksissa, joissa kaupunki on katsottava korvausvelvolliseksi Yhdyskuntatekniikan insinööri (tietoimi) 1) päättää kunnan suostumuksen antamisesta yksityistielle pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen sijoittamisesta (tieliikennelaki 51 ) 2) myöntää luvan rakentaa kahtatoista metriä lähemmäksi yksityisen tien ajoradan keskiviivaa (yksityistielaki 19 ) 3) päättää perusparantamisavustuksista lautakunnan määräämissä rajoissa. Päätöksistä tehdään päätöspöytäkirja ja lautakunnalla on niihin otto-oikeus. 4) esittelee vesiosuuskuntien avustusasiat maaseutu- ja tielautakunnalle teknisen lautakunnan ja kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti 5.7. Tilakeskus Kiinteistöjohtaja 1) päättää tilakeskuksen jakamisesta tuotevastuisiin, tuotevastuiden keskeiset tehtävät ja tavoitteet 2) päättää rakennettujen kiinteistöjen, toimitilojen, huoneistojen ja niihin kuuluvien laitteiden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta sekä vuokrasopimusten purkamisesta tai irtisanomisesta tai vuokrasopimusten ehdoista 3) päättää tilakeskuksen irtaimen omaisuuden hankinnasta, myynnistä tai käytettäväksi luovuttamisesta (delegointiraja ) 4) päättää tilakeskuksen hallinnassa olevien vapaarahoitteisten ja arava-asuntojen asukasvalinnat, vuokrasopimukset, vuokrien määrittämisen ja tarkistamisen sekä käyttökorvaukset 5) päättää maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisen kaavaehdotusta koskevan muistutuksen antamisesta tilakeskuksen hallinnassa olevien kiinteistöjen osalta 6) päättää tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten ja huonetilojen tilapäisistä käyttöoikeuksista ja rakennuksen purkamisesta sekä rakennusrasitteista sopimisesta 7) päättää rakennuskohteiden suunnittelu- ja urakka-asiakirjojen hyväksymisestä toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti 8) päättää rakennuskohteiden urakkasopimusten mukaisesta vastaanottamisesta 9) päättää suoritteiden ja palveluiden hinnoittelusta teknisen lautakunnan jaoston vahvistamien hinnoitteluperusteiden mukaisesti Tuotevastuiden esimiehet 1) tuotevastuun toiminnan johtaminen, suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi yhdessä henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa sekä asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaaminen 2) suunnittelu-, urakka-, hankinta-, palvelu-, yhteistyö- ja muista sopimuksista päättäminen, kun niiden arvo on alle /sopimus (alv 0 %) 3) vuokrauspäällikkö; sisäisten ja ulkoisten vuokrasopimusten hyväksyminen, kun niiden arvo on alle /kk (alv 0 %) Rakennuttajat 1) Rakennuskohteen suunnitteluttaminen, rakennuttaminen ja valvominen sekä urakkasopimuksen mukainen vastaanottaminen omien projektivastuidensa osalta. 2) Talousvastuu sekä laskujen hyväksyminen omien projektivastuidensa osalta. 13

61 HENKILÖSTÖVALINNAT Toimialajohtaja Sen lisäksi, mitä hallintosäännön 49 on säädetty, toimialajohtaja valitsee tuotevastuiden esimiehet tulosyksikön esimiestä kuultuaan ja sijoittaa (toimialan sisäiset siirrot) henkilöstön esimiehiä kuultuaan. Tulosalueen esimies Tulosalueen esimies valitsee tulosalueensa muun henkilöstön yksikön esimiestä ja tuotevastuupäällikköä kuultuaan. Johtava rakennustarkastaja valitsee jäteasiain tarkastajan ja hallintopäällikkö pysäköintipalveluiden henkilöstön tulosalueen esimiestä kuultuaan. Sijaisen virkaan tai toimeen valitsee tulosalueen esimies tai muu viranhaltija, jolle kyseisen viran- tai toimenhaltijan valitseminen kuuluu. 7 NIMENKIRJOITUSOIKEUS Lautakunnan tai jaoston päätöksiin perustuvat sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä tai projektijohtaja, jollei toimielin ole toisin valtuuttanut. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai projektijohtaja. Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätösvaltansa nojalla tehdyt päätökset ja niihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset. Teknisen toimen alaan kuuluvat lupa-, avustus- ja muut hakemukset, joissa hakijana on Mikkelin kaupunki, allekirjoittaa tekninen johtaja. Projekteja koskevat hakemukset allekirjoittaa tekninen johtaja tai projektijohtaja. Varsinaisten allekirjoittajien ollessa estyneitä vastaavat allekirjoitusoikeudet ovat heidän sijaisillaan. 14

62 Mikkelin kaupunki Tekninen toimi Rakennusvalvonta Esteettömyyden ohje ESTEETÖN RAKENNUS JA YMPÄRISTÖ Mikkelin rakennusvalvonnan ohje Esteettömässä rakennuksessa ja ympäristössä tilat ja toiminnot ovat helposti saavutettavat ja niissä toimiminen on turvallista. Esteettömyys palvelee toiminta- ja liikuntaesteisten ohella meitä kaikkia elämän eri vaiheissa, kuten lapsiperheen vaunu- ja ratasvaiheessa, tapaturmaisessa loukkaantumisessa, liikkumisesteisen vieraan vastaanottamisessa tai ikääntymisessä. Väestön ikärakenteen muuttuessa erilaisten apuvälineiden käyttö yleistyy ja asumisen esteettömyys korostuu. Esteettömyyden tulee olla osa suunnittelun kokonaisuutta alusta alkaen. Hyvällä suunnittelulla esimerkiksi ulkoluiskat saadaan toiminnallisesti ja esteettisesti luontevaksi osaksi rakennusta, kosteusturvallisuus huomioiden. Pää- ja rakennussuunnittelijan (=arkkitehtuurin suunnittelija) osaaminen ja vastuu esteettömyyden edistäjänä korostuvat. Mikkelin kaupungin esteettömyyssuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Mikkelin rakennusvalvonta on toteuttanut esteettömyydelle asetettuja tavoitteita laatimalla oman toimintaohjeensa. Mikkelin rakennuslautakunta on hyväksynyt tämän ohjeen Toiminta Mikkelin rakennusvalvonnassa Esteettömyydessä on toteuduttava vähintään määräysten mukainen taso. Tulkinnallisissa asioissa kannattaa jo suunnittelun luonnosvaiheessa olla yhteydessä rakennusvalvontaan. Tulkinnallisia asioita ovat esim. korjaus- ja muutostöiden kohteet sekä asuinrakentamisessa arviointi pientalotonttien maaston muodon ja korkeuserojen soveltuvuudesta esteettömälle kulkuyhteydelle ja sisäänkäynnille. Esteettömyyden toteutuminen esitetään riittävän yksityiskohtaisesti laadituissa pääpiirustuksissa (=rakennuslupapiirustuksissa). Erityiskohteissa voidaan lisäksi edellyttää erillinen kulkureittisuunnitelma ja havainnointi- ja toimintakykysuunnitelma sekä vammaisneuvoston lausunto. Havainnointi- ja toimintakykysuunnitelmassa käydään seikkaperäisesti läpi esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, selkeyteen ja ulottuvuuteen liittyvät asiat. Ennen rakennuksen varsinaista käyttöönottokatselmusta voidaan edellyttää erillisen esteettömyyskatselmuksen pitämistä. Erityiskohteita ovat esimerkiksi: päiväkodit, lastenkodit, koulut vanhuksille rakennettavat tilat, vanhainkodit sairaalat, terveysasemat, yksityiset hoitolaitokset yleisön palveluun liittyvät tilat ja rakennukset, virastot, kirjastot, matkakeskukset apteekit, pankit kirkot, konserttitalot, elokuvateatterit, suuret ravintolat uimahallit, liikuntarakennukset 1