Energiasanomat 4/

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 4/ ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Tampereella Energiatapaaminen Seinäjoella ILMASTO - Suomen alustava ilmaisjako kolmannelle päästökauppakaudelle - Ilmastoseminaarissa keskusteltiin ohjauksen suunnista ja keinoista - Päästökaupan tarkkailu- ja todentamissäännöt muuttuvat - Keskustelu päästökaupan peukaloinnista jatkuu - Kestävän kehityksen foorumin kokouksessa valittiin vuoden ilmastoteko ja pohdittiin sidosryhmädialogin haasteita - Vuoden ilmastoteko tunnustus Lahti Energian kierrätyspolttoainetta käyttävälle kaasutusvoimalaitokselle - Vuoden ilmastoteko -ohjelman kirjoituskilpailussa palkittiin ansioituneita nuoria UUSIUTUVA ENERGIA - Energiateollisuuden ympäristötoimikunnan seminaarissa keskusteltiin uusiutuvan energian ympäristövaikutuksista VERKOSTO - Pientuotannon liittämistä koskevien ohjeiden englanninkieliset käännökset - Energia-ala ajan hermolla KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - YSE 1998 sopimusehdot ja verkonrakennuksen tärkeät sopimusasiakirjat - Sähköverkon rakentamisprojektin laadukas toteutus - Oman työn tarkistaminen, käyttöönottotarkastukset ja mittaukset - Käytännön maastosuunnittelu - Yliasentajapäivät - EDI-käyttäjäpäivät Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Jukka Kortelainen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta alv/ekku Stenfors

2 ENERGIATEOLLISUUS ET:n kevätseminaari Tampereella Energiateollisuus ry:n kevätseminaari pidetään toukokuuta Tampereella hotelli Scandic Rosendahlissa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Pääseminaarin ohjelmassa on luvassa ainakin poimintoja hallituksen energia- ja ilmastostrategian päivityksestä sekä ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksesta. Tarjolla on myös paneeli, jonka aiheena on Kuntauudistus ja energiayhtiöt. Tarkemmin ohjelmiin palataan Energiasanomien tulevissa numeroissa ja muissa viesteissä. Merkatkaapa kuitenkin aika ja paikka ylös, siis Tampereella. Jukka Kortelainen Energiatapaaminen Seinäjoella Seuraava ET:n maakunnallinen energiatapaaminen järjestetään Seinäjoella perjantaina 11. toukokuuta. Paikka on Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2. Iltapäivällä järjestettävän perinteisen energiatapaamisen lisäksi samassa tilassa on ET:n mainetalkoiden ajankohtaiskatsaus ja maineeseen liittyvää muuta asiaa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jäsenyhtiöiden edustajat, laittakaapa aika kalentereihinne ylös. Kutsut tilaisuuteen tulevat viimeistään huhtikuun alussa. Jukka Kortelainen ILMASTO Suomen alustava ilmaisjako kolmannelle päästökauppakaudelle Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi alustavan päästöoikeuksien ilmaisjakopäätöksensä helmikuun lopussa. Suomen yhteenlaskettu alustava ilmaisjako on keskimäärin 22,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuodessa. Tästä kaukolämmöntuotannon päästöoikeusmäärä on noin 6 miljoonaa tonnia, rauta- ja terästeollisuuden noin 6 miljoonaa tonnia ja massa- ja paperiteollisuuden noin 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Lähes 500 Suomessa sijaitsevaa laitosta saa ilmaisia päästöoikeuksia kaudella Laitosten lopullinen ilmaisjaon määrä laskee jonkin verran alustavista luvuista, kun komissio laskee kullekin vuodelle korjauskertoimen. Lopulliset luvut ovat tiedossa aikaisintaan loppuvuodesta. EU:n päästökauppaan kuuluvilla toimialoilla eli päästökauppasektorilla ei vuoden 2012 jälkeen ole enää kansallista päästövähennystavoitetta. EU:n asettamat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet tarkoittavat päästökauppasektorille 21 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästökauppaan 2

3 kuuluvat laitokset kattavat Suomessa noin puolet ja koko EU:ssa 45 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Energiaintensiiviselle, kansainvälisessä kilpailussa toimivalle teollisuudelle jaetaan kaikki päästöoikeudet maksutta EU-tason vertailuarvojen perusteella. Kaukolämmöntuotannolle ja muulle teollisuudelle jaetaan päästöoikeuksia maksutta runsaat puolet EU:n vertailuarvojen mukaan lasketusta määrästä ilmaisjaon laskiessa vuosittain. Sähköntuotannolle ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia teollisuuden jätekaasuista tuotettua sähköä lukuun ottamatta. Runsaat puolet päästöoikeuksista huutokaupataan. Lisätietoja: > Energia > Päästökauppa> Kauden ilmaisjako. Joona Turtiainen Ilmastoseminaarissa keskusteltiin ohjauksen suunnista ja keinoista Energiateollisuuden ilmastoseminaarissa Kalastajatorpalla ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden uudesta alusta Durbanissa sekä lähivuosina jatkuvasta neuvotteluprosessista. Niinistö varoitti kiristyvien päästötavoitteiden tekevän turpeen poltosta kannattamatonta keskipitkällä aikavälillä. Ministeri sanoi EU:n linjanneen tiekartoillaan, että energiasektorin päästöt pitäisi saada nollaan vuoteen 2050 mennessä. Statkraftin Tomas Tuominen kertoi Durbanissa tehtyjen päätösten vaikutuksista päästömarkkinaan ja muistutti, ettei Kioton jatkokautta ole vielä sinetöity, vaan sopimus on määrä tehdä Dohassa loppuvuonna Tuominen myös tiivisti esitykseensä olennaisen päästökaupan lyhyestä historiasta, EU:n päästökaupan tulevaisuudesta sekä päästökauppajärjestelmistä maailmalla. EU:n päästötavoitteet sekä vuoteen 2050 katsovat tiekartat veti yhteen Merja Turunen Valtioneuvoston EU-sihteeristöstä. Hän kertoi myös 9.3. kokoontuneen Ympäristöneuvoston päätelmistä, joissa nk. matalahiilitiekartan vahvistaminen kaatui jälleen Puolan vastustukseen. Energiateollisuuden sähköntuotantotoimialan johtaja Jukka Leskelä kuvasi puheenvuorossaan EU:n energia- ja ilmastopoliittisen ohjauksen ristiriitaisuutta. Esimerkiksi uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja niistä seuranneet kansalliset tukijärjestelmät ovat päästökaupan kanssa päällekkäistä ohjausta, kun taas kustannustehokkuuteen pyrkivän markkinasäätelyn kanssa uusiutuvien tuet ovat jopa täysin vastakkaisia vaikutuksiltaan. Arto Lepistö työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi hallituksen energia- ja ilmastostrategian valmistelusta. Kyseessä on päivitys vuoden 2008 strategiaan. Poliittisia linjauksia ei vielä ole tehty, mutta tarkastelun kohteena ovat muun muassa öljyriippuvuuden vähentäminen ja energiatehokkuus. Erillisenä prosessina hallitus valmistelee ilmastolakia ympäristöministeriön johdolla. Tuoretta näkökulmaa energia-alaan ja ilmastokeskusteluun tarjosi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hän kertoi muuttuneesta toimintaympäristöstä, 3

4 jossa ihmisten tärkeimmiksi vaikutuskanaviksi ovat nousseet järjestötoiminnan ohittanut politiikkaan osallistuminen esimerkiksi sosiaalisen median kautta, sekä kuluttajavalinnat. Ilmastotietoisuus on kansaa kahtia jakava tekijä, eikä tässä asiassa yksi viesti tavoita kaikkia ryhmiä. Halava myös herätteli näkemään energia-alan työnantajan nuoren silmin: kiinnostusta ei herätetä sanomalla, että olemme dynaamisia, vaan tarvitaan uusia tapoja ja ennakkoluulottomuutta. Toimituspäällikkö Kimmo Lundén Talentumista ohjasi paneelikeskustelua etsimään ohjauskeinoja, joilla parhaat ilmastoinvestoinnit saataisiin toteutettua. Fortumin kestävän kehityksen päällikkö Kari Kankaanpää sanoi, ettei energiantuotanto voi perustua tukiin, vaan on edettävä ohjaamalla päästöjä alas. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka nosti esiin biotalouden ja sanoi tukia tarvittavan pitkäjänteisyyteen. Suojeluasiantuntija Venla Virkamäki Luonnonsuojeluliitosta huomautti, että fossiilisia polttoaineita tuetaan maailmalla kuusi kertaa enemmän kuin uusiutuvia. Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnusen mielestä vapaaehtoiset energiatehokkuustoimet tuovat tuloksia pakkokeinoja edullisemmin. Lahti Energian toimitusjohtaja ei pitänyt nykyistä korkeampaa tavoitetta uusiutuvalle energialle realistisena, ellei tärkeintä lähdettä vesivoimaa voida lisätä. Paneeli käsitteli myös päästökauppaa ja veikkaukset päästöoikeuden hinnaksi viiden vuoden kuluttua liikkuivat 15 ja 30 euron välillä. Tilaisuuden lopuksi jaettiin Vuoden ilmastoteko tunnustus Lahti Energian uudelle kierrätyspolttoainetta kaasuttavalle voimalaitokselle, sekä palkittiin nuorten ympäristöteko-kirjoituskilpailun parhaat. Ilmastoseminaarin materiaali saatavilla: Joona Turtiainen Päästökaupan tarkkailu- ja todentamissäännöt muuttuvat EU:n komissio on hyväksynyt uudet asetukset päästöjen tarkkailusta ja todentamisesta sekä todentajien akkreditoinnista. Asetukset koskevat vuonna 2013 alkavaa päästökauppakautta ja ne ovat sellaisenaan sitovia. Komissio tulee antamaan asetuksista ohjeistuksen, joka julkaistaan näillä näkymin heinäkuun lopussa. Uudet asetukset jakavat tuotantolaitokset neljään kategoriaan päästömäärän perusteella. Pienimmät laitokset saavat kevennyksiä päästöjen seurantaan, kun taas suurimpien laitosten tarkkailu tiukentuu. Uutena elementtinä tarkkailuun tulee epävarmuustarkastelu. Suomessa päästöjen tarkkailua ohjaa Energiamarkkinavirasto, joka tulee julkaisemaan omia ohjeitaan uusiin asetuksiin liittyen kevään ja kesän aikana. EMV myös uusii sähköisen tiedonkeruujärjestelmänsä. Uusittavia päästölupia on haettava syyskuun loppuun mennessä. Energiateollisuus ry on asettanut ad hoc työryhmän seuraamaan asetusten täytäntöönpanoa. Lisätietoja Joona Turtiainen 4

5 Keskustelu päästökaupan peukaloinnista jatkuu Viime vuoden lopulta odotettua matalammalla liikkunut päästöoikeuden hinta on pitänyt esillä keskustelua päästökauppaan puuttumisesta. Muutamat jäsenmaat, suuryritykset ja järjestöt ovat pitäneet päästöoikeuden hintaa liian matalana ja ehdottavat merkittävän erän päästöoikeuksia poistettavan järjestelmästä joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Vastakkaisen näkökulman mukaan päästökaupan tehtävä on toteuttaa sovittu päästötaso mahdollisimman kustannustehokkaasti, joten hinnan tulee antaa asettua markkinoiden määrittämälle tasolle. Päästöoikeuden hintaa laskevat muun muassa heikko taloustilanne ja päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus kuten uusiutuvan energian tukijärjestelmät. Vaikka seuraavan päästökauppakauden alkuun on enää yhdeksän kuukautta, tullee keskustelu järjestelmään puuttumisesta jatkumaan vuoden aikana. Virallisesti asia ei kuitenkaan ole vireillä päätöksentekoprosessissa. Joona Turtiainen Kestävän kehityksen foorumin kokouksessa valittiin vuoden ilmastoteko ja pohdittiin sidosryhmädialogin haasteita Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi on perustettu pysyväksi asiantuntijaryhmäksi käymään keskustelua kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Kestävän kehityksen foorumi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kansliapäällikkö Hannele Pokka toimii foorumin puheenjohtajana, muita jäseniä ovat ympäristötoimittaja Kari Rissa, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, EK:n ympäristöfoorumin puheenjohtaja Tapani Järvinen, Sitra energiaohjelman johtaja Jukka Noponen, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen, Aalto yliopiston professori Raimo Lovio sekä muusikko Sipe Santapukki. Foorumin sihteerinä toimii Energiateollisuuden asiantuntija Miia Wallén Vuoden 2012 ensimmäisessä kokouksessa valittiin nyt toista kertaa vuoden ilmastoteko. Tunnustus myönnetään vuosittain energia-alaan liittyvälle yritykselle tai yhteisölle, joka on toteuttanut ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja tai kehittämishankkeita tai muutoin toiminnallaan torjunut ilmastonmuutosta. Vuoden ilmastoteko -ohjelma on käynnistetty, koska energiateollisuus haluaa palkita ja tukea eri toimijoiden panostuksia hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi. Kokouksessa käsiteltiin myös foorumin toiminnan kehittämistä. Foorumi on yleisesti kokenut toiminnan hyödylliseksi, mutta kaipaa lisää suoraa vuorovaikututusta energia-alan yritysten kanssa. Foorumi kokee energia-alan etäiseksi kestävästä kehityksestä ja innovatiivisuudesta ja toivoo voivansa keskustella yritysten avainhenkilöiden kanssa näkemyksistään. Energia-alan tulisi foorumin mielestä sitoutua vahvemmin sidosryhmädialogiin. Miia Wallén 5

6 Vuoden ilmastoteko -tunnustus Lahti Energian kierrätyspolttoainetta käyttävälle kaasutusvoimalaitokselle Kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteoksi Kymijärvi II -voimalaitoksen. Lahti Energian uusi laitos tuottaa ja sähköä ja lämpöä pelkästä kierrätyspolttoaineesta kaasuttamalla tiettävästi ensimmäisenä maailmassa. Foorumi arvioi hankkeen ansioiksi innovatiivisuuden, monistettavuuden, kansainvälisen huomioarvon ja mahdollisuudet puhtaan teknologian vientituotteena. Valmistuttuaan keväällä 2012 Lahti Energian voimalaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä arviolta tonnia vuosittain, kun verrataan tilanteeseen jossa vastaava sähkö ja lämpö tuotettaisiin kivihiilellä. Määrä vastaa henkilöautoa tyhjäkäynnillä vuoden ympäri. Vuoden 2011 ilmastoteko julkistettiin Energiateollisuus ry:n Ilmasto- ja päästökauppaseminaarissa Kalastajatorpalla Palkinnon luovutti Lahti Energian toimitusjohtajalle Janne Savelaiselle Kestävän Kehityksen Foorumin puheenjohtajana toimiva ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Kunniamaininnan arvoisiksi foorumi arvioi Cuycha Innovation Oy:n Hiilidioksidin talteenottomenetelmän sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen hankkeen Hiilineutraali Helsingin kaupungin ympäristökeskus Vuoden ilmastoteko - kilpailuun otti osaa 16 hanketta, joista lisätietoja osoitteessa: Miia Wallén Vuoden ilmastoteko -ohjelman kirjoituskilpailussa palkittiin ansioituneita nuoria Osana Vuoden ilmastoteko-ohjelmaan luokkalaisille nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu aiheesta Kerro, millainen tai mikä on paras ilmasto- tai ympäristöteko. Kilpailuun otti osaa 114 nuorta eri puolilta Suomea. Yleisimmät kirjoitusten teemat käsittelivät arkipäivän pieniä tekoja ympäristön hyväksi sekä yksilön omaa roolia ilmastomyönteisen yhteiskunnan rakentamisessa. Kierrätys ja kestävät kulutusvalinnat sekä uudet tekniikkakeksinnöt päästöjen vähentämiseksi nähtiin kirjoituksissa erityisen tärkeinä. Nuorten kirjoitukset käsittelivät arjen valintojen, uusien teknologioiden ja vastuullisuuden merkitystä. Pääosissa olivat mm. keksinnöt, käveleminen ja reilu ilmastosopimus ratkaisuna ilmastohaasteeseen. Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi arvioi kirjoituskilpailun voittajiksi Mirjami Kaasisen Olarin koulun 7. luokalta, Olivia Din Bellen Pohjois-Tapiolan koulun 8. luokalta ja Vili Vileniuksen Albert Edelfeltin koulun 9. luokalta. Kestävän kehityksen foorumin puheenjohtaja Hannele Pokka jakoi nuorille palkinnot Ilmasto- ja päästökauppaseminaarissa Kalastajatorpalla. Palkinnoksi nuoret saivat lahjakortit Apple Storeen. 6

7 Parhaat kirjoitukset ovat luettavissa Energiateollisuuden nettisivuilla. Miia Wallén UUSIUTUVA ENERGIA Energiateollisuuden ympäristötoimikunnan seminaarissa keskusteltiin uusiutuvan energian ympäristövaikutuksista Energiateollisuuden ympäristötoimikunta järjesti 7.3. keskustelutilaisuuden uusiutuvan energian ympäristövaikutuksista. Alustukset kuultiin ympäristöministeriöstä (YM) Harri Karjalaiselta, työ- ja elinkeinoministeriöstä Petteri Kuuvalta (TEM), Energiateollisuudesta Miia Wallénilta sekä WWF:fältä Jari Luukkoselta. Ympäristöministeriö on yhteistyössä TEM:ön, MMM:ön kanssa käynnistänyt selvityksen uusiutuvan energian muista ympäristövaikutuksista. Selvityksessä kerätään tutkimustuloksia uusiutuvien energioiden, kuten tuulivoiman, bioenergian ja vesivoiman, ympäristövaikutuksista. Selvityksessä verrataan uusiutuvan energian ympäristövaikutuksia fossiilisesti tuotetun energian ympäristövaikutuksiin. Vertailun pohjana käytetään kansallisen uusiutuvan energian suunnitelman määrittämiä tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Vertailun tuloksena saadaan suositukset, joita hyödynnetään energia- ja ilmastostrategian päivityksessä. Näin pyritään varmistamaan, ettei uusiutuvan energian lisäämisestä seuraa muita ympäristöongelmia ja lisääminen on kestävällä pohjalla. Energia-ala kuitenkin korosti, että suunnitelmia ei voi muuttaa jatkuvasti vaan politiikkaan on sitouduttava pidemmän aikaa. Energia-alan investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja niitä tehdään vuosi kymmeniksi eteenpäin. Lisäksi niihin sitoutuu huomattava määrä pääomaa. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi päivitettävästä energia- ja ilmastostrategiasta, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n asettamiin tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämisessä päästään. Alustavien arvioiden perusteella näyttää siltä, että tavoitteisiin ollaan pääsemässä. Petteri Kuuva esitteli myös paljon keskustelua herättänyttä tukipolitiikkaa, ja korosti sitä, että turpeen verotuksesta riippuu myös se kuinka paljon puun käyttöä voidaan tukea. Energia-alan näkemys oli, että tukiin sitoutuminen niistä päätettäessä on merkittävä tekijä uusiutuvan energian investointien käyntiin lähtemisen kannalta. Tällä hetkellä investointiympäristö näyttäytyy edelleen erittäin epävarmana. Energiateollisuuden puheenvuorossa kuultiin, että potentiaalia ja investointihalukkuutta uusiutuvaan energiaan löytyy yhtiöltä, mutta investointiesteet ja jatkuva epävarmuus toimintaympäristössä hidastavat huomattavasti investointien käynnistymistä. Tuulivoiman lisääntymistä haittaavat eri hallinnonalojen esteet. Vesivoiman osalta tehonkorotukset on tehty, joten päätöksiä uusista hankkeista tarvittaisiin vesivoiman lisäämiseksi. Biomassan osalta käytävä keskustelu kestävyyskriteereistä ja hiilineutraalisuudesta vahvistaa energia-alan näkemystä siitä, että yhden polttoaineen varaan ei voi investointeja suunnitella. Todettiin myös, että turve on merkittävä kotimainen polttoaine, eikä sitä voi sivuuttaa uusiutuvan energian keskustelussa. 7

8 Biomassan energiankäytön osalta WWF toi omassa esityksessään esille näkemyksensä siitä, että tulevaisuuden energian käytön tulisi pohjautua tuuli- ja aurinkoenergiaan. Biomassan käytössä on paljon ratkaisemattomia ongelmia, joten sen käyttöä ei WWF voi enää suositella. Energia-alan näkökulmasta tämä näkemys on kestämätön. Suomi ei voi pelkästään tuudittautua siihen, että eteläisistä maista saadaan siirrettyä Suomeen aurinkosähköä ja Pohjoisen meriltä tuulisähköä, kuten WWF:än analyysissä on oletettu. Suomen potentiaalia kestävässä metsätaloudessa on voitava jatkossakin hyödyntää tehokkaasti luoden työpaikkoja ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Miia Wallén VERKOSTO Pientuotannon liittämistä koskevien ohjeiden englanninkieliset käännökset Joulukuussa ET:n sähköverkkojäsenille toimitetuista tuotannon liittämistä koskevista asiakasohjeista on julkaistu nyt myös englanninkieliset käännökset. Käännösten tarkoituksena on helpottaa keskustelua verkkoyhtiön, sähkön tuottajan sekä ulkomaalaisen tuotantolaitteistovalmistajan/maahantuojan välillä. Englanninkieliset ohjeet löytyvät ET:n internetsivuilta osoitteesta Lisätietoja ja mahdolliset kysymykset: Ina Lehto (09) ) Ina Lehto Energia-ala ajan hermolla Energia-alan ajankohtaispäivät Cumulus Koskikatu Tampere ovat jälleen täynnä energia-alalla lähiajan toimintaan ja kehittämiskohteisiin painottuvaa asiaa. Vuodenvaihteen myrsky- ja lumihäiriöiden vuoksi myrskyn silmässä teeman ympärille on koottu alan kannalta tärkeitä kehittämisasioita ja erityisesti asiakaspalvelun ja tiedottamisen parantamista käsitteleviä aiheita. Maaliskuussa julkaistun sähkökatkoja koskevan kuluttajatutkimuksen mukaan eniten haittaa epätietoisuus katkon pituudesta. Johtopäätös: parempaa asiakaspalvelua ja tiedottamista Lue lisää Päivät on suunnattu energia-alan yritysten johtajille, asiakaspalvelu- ja viestintähenkilöstölle, verkostohenkilöille, teknisen asiakastuen henkilöstölle, henkilöstön kehitys- ja koulutusasioita hoitaville, toimistohenkilöstölle ym. Iltaohjelmassa palaamme 80-luvun tunnelmiin, kun sen ajan suurimmat tähdet Tina Turner, Mick Jagger ja David Bowie kohtaavat Musiikkiteatteri Palatsissa Simply the Best musikaalissa. Lue lisää musikaalista osoitteessa 8

9 Tutustu päivien ohjelmaan Ohjelma KOULUTUS JA TAPAHTUMAT YSE 1998 sopimusehdot ja verkonrakennuksen tärkeät sopimusasiakirjat Gustavelund kokoushotelli, Tuusula Sopimusosaaminen välttämätön taito rakennushankkeessa Kaksipäiväisellä käytännönläheisellä, verkonrakentamiseen räätälöidyllä peruskurssilla Rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista YSE 1998 saat hyvät perustiedot YSEstä ja valmiudet käyttää YSEä tietolähteenä ja menettelytapojen säädöspankkina rakennushankkeen eri vaiheissa. Sopimusosaaminen on tärkeä taito: kömmähdykset ja tietämättömyys sopimusehtojen kanssa voivat tulla kalliiksi. Kurssilla painotetaan ennakoivaa sopimista ja YSEn käyttöä niin, että sopimuserimielisyyksiltä ja riidoilta vältyttäisiin. YSE -asioiden lisäksi kurssilla paneudutaan tilaajavastuulain sisältöön ja soveltamiseen. Kurssi soveltuu kaikille verkonrakennushankkeessa mukana oleville, jotka työssään ovat tekemisissä YSEn kanssa kuten rakennuttajille, eri toimialojen urakoitsijoille, konsulteille, tarjouslaskijoille, lakimiehille jne. Ohjelma Sähköverkon rakentamisprojektin laadukas toteutus Cumulus Rovaniemi Sähköverkon rakentamisprojektin onnistuminen vaatii monen tahon hyvää yhteistyötä ja vahvaa ammattiosaamista. Ilman hyvää projektinjohtamista ja eri tahojen yhteistyötä lopputulos ei aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Vaatimustaso on korkea ja samalla kiristyvä kilpailu asettaa omat haasteensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Projektin hoidolle jää usein liian vähän aikaa suunnitella sitä parasta mahdollista toimintatapaa, jolla tämä tavoite saavutetaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää varmasti edelleen paikkansa, mutta onko meillä liian kiire toteuttaa projektia halutulla tavalla. Materiaalin tilaus, alihankintatoimien ohjaaminen ja työn aikataulutus saattavat unohtua. Joudumme hoitamaan projektia kuten korjaisimme ennalta aavistamatonta vikatilannetta. Tämän kurssin tarkoitus on antaa ohjeita ja keinoja kaikille rakentamisprojektiin osallistuville henkilöille, jotta saisimme rakentamisprojektille selvän etenemissuunnan ja laadukkaan lopputuloksen. 9

10 Tämä projektin kokonaistaloudellinen lopputulos on varmasti kaikkien yhteinen tavoite. Onnistunut rakentamisprojekti tuottaa turvallisen, laadukkaan ja kestävän tuotteen, jolla myös mitataan tulevaisuuden yhteistyökuvioita ja lisätään luottamusta. Samalla huomaamme, että aika ei enää menekään epäselvyyksien ja laatupoikkeamien korjaamiseen. Näin myös yhteinen tavoite taloudellisesta lopputuloksesta paranee ja tuottaa kestäviä, turvallisia tuotteita. Tämä vaatii paljon yhteistyötä ja avointa ajattelua, mutta vähentää samalla kiirettä ja antaa aikaa vieläkin paremmalle toteutukselle. Koulutus on tarkoitettu Sinulle, joka työskentelet projektipäällikkönä tai esimiehenä verkonrakennustehtävissä kärkimiehenä suunnittelijana tai valvojana rakentamistoiminnoista vastaavana verkonhaltijana. Jos haluat varmistaa ja kehittää oman organisaatiosi valmiutta toimia verkonrakennustehtävissä turvallisesti ja tehokkaasti, tule mukaan koulutuspäivään! Tiiviin ja vuorovaikutteisen koulutuspäivän sisältöannin lisäksi on aina kehittävää tavata ja jututtaa kollegoita, jotka ovat samojen haasteiden keskellä. Ohjelma Oman työn tarkistaminen, käyttöönottotarkastukset ja mittaukset Cumulus, Rovaniemi Sähköverkostorakentaminen vaatii erilaista ammattitaitoa ja valmiutta myös arvioida oman tekemisen laatua. Sähkölaitteisto voidaan ottaa käyttöön vasta kun käyttöönottotarkastukset on suoritettu ja varmistuttu siitä, että sähkölaitteisto on turvallinen käyttää eikä siitä aiheudu hengelle ja terveydelle mitään vaaraa, eikä myöskään omaisuudelle kohtuutonta haittaa. Nämä varmistukset tehdään tekemällä tai teettämällä oman työn tarkistaminen sitä mukaan, kun työ etenee ja valmistuu. Tarkastusta tehdään koko työsuorituksen aikana aistinvaraisesti ja tekemällä tiettyjä toiminnan testauksia ennen sähkön kytkemistä kohteeseen. Työn valmistuttua kokonaan tarkastus suoritetaan loppuun ja siitä jää dokumentti, joka allekirjoitetaan tarkastuksen tekijän toimesta. Dokumenttiin lisätään tarvittavat mittaustulokset, joista arvioidaan, että asennukset täyttävät tarvittavat määräykset. Mittapöytäkirjat liitetään tarkastuspöytäkirjaan liitteinä. Tämä laadun ja turvallisuusmääräysten tarkistaminen on pakollinen tehtävä, joka samalla pitää yllä tekijän ammattitaitoa ja varmistaa, että tuote on turvallinen luovutettaessa asiakkaalle. Tarkastuksen tekeminen huolella poistaa myös niitä pieniä virheitä ja puutteita, mitä tekevälle valitettavasti välillä sattuu. 10

11 Oletko verkostoasentaja esimies tilaajan edustaja tai valvoja Jos tunnistit itsesi tästä, oman työn tarkistaminen ja käyttöönottotarkastukset koulutuspäivä on tarkoitettu juuri Sinulle! Ohjelma Käytännön maastosuunnittelu Mikkeli Kurssilla paneudutaan erityisesti käytännön maastosuunnitteluun, laitteiden käyttöön, metsän arviointiin ja puuston korvausten määrittelyyn maastoharjoitusten muodossa. Maastosuunnittelussa ilmajohdoille etsitään sopiva reitti, sillä kartalla sijoitusta määrättäessä ei ole voitu ottaa huomioon paikallisia olosuhteita, kuten erilaisia maastoesteitä, maanomistajien toivomuksia jne. Tavoitteena on johdon rakenteiden ja rakentamisen aiheuttaman haitan minimoiminen ja johdon sijoittaminen sopivasti maastoon pyrkien mahdollisimman lyhyeen johtopituuteen ja mahdollisimman taloudellisiin rakenneratkaisuihin. Tilaisuuden tavoitteena on korostaa maastosuunnittelun taloudellisuutta ja suunnittelun ammattitaitoa käydä läpi käytännön maastosuunnittelua ottaen huomioon eri standardeja, määräyksiä, suosituksia ja turvallisuusnäkökohtia perehtyä maastosuunnittelussa käytettäviin laitteisiin ja välineisiin sekä niiden käyttöön opastaa ja harjoitella maastosuunnittelua, metsän arviointia ja puuston korvausten määrittelyä maastossa keskustella ja vaihtaa kokemuksia eri sähköyhtiöiden maastosuunnittelun käytännöistä ja laitteista ym. Ohjelma Yliasentajapäivät Tallinna Tule mukaan keväiseen Tallinnaan! Päivät aloitamme tutustumalla uuteen maakaapeliverkon rakentamista käsittelevään verkostosuositukseen RK1:12 Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet. Suositus sisältää ohjeita jakeluverkon maakaapeloinnin suunnittelussa, valinnassa, sijoittamisessa ja käytännön johdonvetotyössä huomioon otettavista tekijöistä. Saamme opastusta myös maakaapelien asennuksessa esille tulleiden asennusvirheiden välttämiseksi tavoitteena laadukas ja kestävä kaapeliasennus. 11

12 Keväällä valmistuu verkostohenkilöille myös uusittu Kaapeliverkostotyöt -oppikirja, jossa käsitellään maakaapeliverkon rakentamista ja kaapelitekniikan perusteita. Saamme uunituoreet tiedot kirjan sisällöstä ja uudistuksista. Kuulemme millaisia havaintoja ja löytöjä on kertynyt verkostoasennuksista valtuutetulle tarkastajalle ja miten niistä voidaan ottaa opiksi tulevissa töissä. Etäluettavia mittareita asennetaan ripeästi ja pohdimme päivillä, miten etäluettavia mittareita voidaan hyödyntää esim. vikatilanteiden selvittelyssä. Kuulemme lisäksi verkostoasentajien altistumisesta Sähkö- ja magneettikentille ja uudesta voimaan tulevasta direktiivistä. Uusia yliasentajia ei enää valmistu! Sähkölaitosasentajan erikoisammattitutkinto on muuttunut sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnoksi ja tutkinnosta on tullut työnjohtajan tutkinto. Päivillä pohdimme, mikä on aiemmin valmistuneiden yliasentajien rooli kentällä ja millaisia jatkomahdollisuuksia yliasentajille on tarjolla. Yliasentajapäivillä sinulla on erinomainen mahdollisuus keskustella luentojen lomassa kollegoiden kanssa ajankohtaisista verkonrakennukseen liittyvistä aiheista ja uuden ammattitutkinnon vaikutuksista asentajien ja yliasentajien tehtäviin. Ohjelma EDI käyttäjäpäivät Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Perinteiset alkukesän suositut EDI -käyttäjäpäivät ovat jälleen täynnä asiaa. Päivien aikana kuulemme sähkömarkkinoiden toimivuudesta eri näkökulmista. Asiaa tarkastellaan niin kuluttajan, viranomaisen kuin toimijoidenkin silmin. Paneudumme sähkömarkkinalainsäädännön tuleviin uudistuksiin, muutto-ohjeeseen, tasevirheiden korjausmenettelyyn, menettelytapalinjauksiin sekä pienkohteiden tuntimittauksen käyttöönottoon verkon sekä myyjän näkökulmasta Ensimmäisen päivän lopuksi pohdimme pienryhmissä vastauksia moniin ajankohtaisiin kysymyksiin. Osallistujilla on mahdollisuus pureutua pienryhmässä heitä erityisesti kiinnostavaan aihepiiriin. Ryhmiin mahtuu n.15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos ilmoittautuneita tulee liikaa, niin ryhmiin vain yksi/yhtiö. Toinen päivä aloitetaan ryhmätöiden oikeiden vastausten parissa ja jatketaan kuulemalla pohjoismaisesta taseselvitysmallista. Päivien lopuksi ennen päätöskeskustelua ja -lounasta paneelikeskustelu: Kumppanuus järjestelmätoimittajan kanssa onko mahdollista? Luentojen yhteyteen varataan aikaa myös keskusteluille ja kysymyksille. Ohjelma valmistuu myöhemmin. 12