Kuopion steinerkoulu Virkkula. Lukio-opas

Transkriptio

1 Kuopion steinerkoulu Virkkula Lukio-opas

2 KUOPION STEINERKOULU VIRKKULA Kuopion steinerkoulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, toisin sanoen opetus on suunniteltu etenemään ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta kahdenteentoista luokkaan saakka pääosin samassa ryhmässä. Koulussa on lisäksi ylioppilaskirjoituksiin valmentava 13. luokka. Kuopion steinerkoulun lukioaste on Lahden Rudolf Steiner -koulun toimintayksikkö. Opetusmenetelmät perustuvat Rudolf Steinerin kehittämään ihmiskäsitykseen. Opetus pyrkii tasapainoisesti huomioimaan tiedollisen kasvatuksen lisäksi myös taiteellisen, toiminnallisen, moraalisen ja sosiaalisen kasvatuksen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ja saada lukion päättötodistus jo kolmannen lukiovuoden (12. luokka) keväällä. Steinerkoulujen neljäs lukiovuosi (13. luokka) on kuitenkin mahdollisuus, jolla kireää opiskelutahtia yleensä helpotetaan. Lukion suorittaminen koulussamme antaa samat jatko-opintokelpoisuudet kuin niiden suorittaminen muissa lukioissa. Ylioppilastutkinnolla voi hakea mm. toisen asteen ylioppilaspohjaiseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan sekä lukion päättötodistus että onnistuneet ylioppilaskirjoitukset. OPISKELUOHJEITA Tänään jos ymmärrä emme, on viisaampi huomisemme, ja aamu selkeä lie. (Helvi Juvonen 1952) Lukio-opiskelu vaatii vastuun ottamista omasta opiskelusta. Se vaatii ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä. Säännöllinen työskentely ja vaivannäkö tuottavat parhaan tuloksen. Lukiossa sinulla on aiempaa suurempi mahdollisuus suunnitella omia opintojasi. Muista kuitenkin, että vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Kiinnitä alusta alkaen huomiota opiskelutekniikkaasi ja kehitä sitä jatkuvasti. Oppiaineiden kurssit ovat tiiviitä ja laajoja. Ulkoluku ei riitä, on myös ymmärrettävä asiat. Yritä huolehtia itse motivoitumisestasi etsi aktiivisesti asioiden positiivisia puolia. Oppiminen on tehokkainta, kun käytät vaihtelevasti eri oppimistapoja tai niiden yhdistelmiä. Opinto-ohjaajan ja/tai aineenopettajien ohjauksessa opit uusia oppimistekniikoita. Löydä omat vahvuutesi. Harjoitus tekee mestarin. Oppitunneista saat eniten hyötyä, kun olet itse rakentavalla tavalla aktiivinen. Kysele, kuuntele, väittele, harjoittele, tee muistiinpanoja yksilöllisesti. Anna opiskelutovereillesi oppimisen rauha ja vaadi oppimisrauhaa itsellesi. Onnistuminen vaatii älyllistä uteliaisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Arvioi voimasi oikein. Suunnittele opiskeluaikataulusi ja tavoitteesi voimavarojesi ja motivaatiosi mukaisesti. Älä jätä kokeisiin valmistautumista viimeisten iltojen ja öiden varaan, vaan opettele ennakoimaan tulevat tilanteet. 1

3 Älä lannistu vaikeuksista. Voit helpottaa opiskeluasi perustamalla opiskelutovereidesi kanssa vaikkapa opiskelupiirin, jossa opettelette yhdessä hankalia asioita. Opettajat suosittelevat lämpimästi tätä menetelmää! Kouluyhteisömme kaikilla jäsenillä on yhteinen päämäärä: myönteinen, kannustava ja oppimista helpottava ilmapiiri. Opiskelu on parhaimmillaan iloista ja palkitsevaa. Lukioaika on ihmisen elämässä kuin kukkanupun aukeaminen täyteen kukoistukseen. Vinkkejä oppimiseen oleellista ei ole opiskelun määrä, vaan laatu muista huolehtia itsestäsi ja hyvinvoinnistasi hyvä opiskeluympäristö (mm. valo ja rauha) on tärkeä aseta itsellesi väli- ja päätavoitteita muista, että muutos vaatii usein pieniä askelia kehitä opiskelutapojasi tee itsellesi opiskelulukujärjestys luota itseesi ja ole rohkean luova kiinnostus lisää oppimista tarkista oma opiskeluasenteesi OPINTOJEN RAKENNE Opiskelijan valintoihin vaikuttaa kolme seikkaa: Valtakunnallinen lainsäädäntö, opetuksen järjestämislupa sekä yo-kokeeseen valittavat aineet. 1) Lainsäädännön vaikutus: Lukion päättötodistuksen saamiseksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään 75 kurssia, joista osa on valtakunnallisia pakollisia tai syventäviä kursseja ja osa koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Valtakunnallisia syventäviä kursseja täytyy olla suoritettuna vähintään 10. 2) Opetuksen järjestämisluvan vaikutus: Lukio-opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :ssä säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja. (Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupa Lahden Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistykselle ) 3) Ylioppilaskokeen vaikutus: Jotta opiskelija voi osallistua jonkin aineen yo-kokeeseen, hänellä tulee olla suoritettuna kyseisessä oppiaineessa vähintään pakolliset kurssit. Suotavaa on, että opiskelija 2

4 suorittaa kirjoitettavissa aineissa myös valtakunnalliset syventävät kurssit, sillä yo-kokeet perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien sisältöihin. Tämä vaatimus rajoittaa huojennusmahdollisuuden käyttöä (ks. edeltä kohta 2). Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät (esimerkiksi pitkä ja lyhyt matematiikka). Kursseihin liittyviä yleisiä termejä Kurssi on keskimäärin 38 tuntia, joka vastaa tällä hetkellä käytössä olevaa jaksoa tai yhtä viikkotuntia lukuvuoden ajan. Pakolliset kurssit ovat valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kaikissa lukioissa toteutettavia sisällöiltään yhtenäisiä kursseja. Jotta voisit osallistua jonkin aineen yo-kokeeseen, sinulla tulee olla suoritettuna kyseisen aineen pakolliset kurssit. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä sisällöiltään yhtenäisiä kursseja. Jotta menestyisit hyvin yokokeessa, sinun kannattaa opiskella valtakunnalliset syventävät kurssit niissä aineissa, jotka aiot kirjoittaa. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat kunkin koulun omia kursseja. Steinerkoulussa soveltavina kursseina on erityisen koulutustehtävän mukaisia kursseja, kuten eurytmia, ekologian leiri ja päättötyö. Lisäksi syventävät kurssit voivat olla mm. eri oppiaineita yhdisteleviä kursseja, taito- ja taideaineisiin kuuluvia kursseja, menetelmäkursseja ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Myös lukiodiplomit ja muiden koulutuksen järjestäjien kurssit (esim. ammattiopiston kurssit tai lukion tehtävään soveltuvat muut opinnot) ovat soveltavia kursseja. Kurssivalintoja koskevia määräyksiä: 1) Pitkän oppimäärän vaihto lyhyeen: Ennen vaihtoa järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat läsnä opiskelija ja hänen huoltajansa, luokanvalvoja ja kyseisen oppiaineen opettaja(t). Keskustelutilaisuudesta laaditaan muistio. 2) Pakollisten valtakunnallisten kurssien jättäminen pois: Pakollisten kurssien poisjättämisestä tulee opiskelijan aina keskustella ensin opintoohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja konsultoi / tiedottaa asiasta myös kyseisen aineen opettajaa sekä lukion toiminnasta vastaavaa rehtoria. 3) Valinnaisen kurssin jättäminen pois: Valintalomakkeessa oleva opiskelijan allekirjoitus on sitova, joten kerran valittua kurssia ei voi jättää pois. 3

5 ARVIOINTI Opintojen arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että koulutyön päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arvioinnin perusteena ovat mm. kurssin kirjalliset ja/tai suulliset kokeet, muut kirjalliset työt sekä vihkotyöskentely ja osallistuminen tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan myös valtakunnalliset perusteet. Steinerkouluissa annetaan numeeristen kurssitodistusten lisäksi keväällä lukuvuoden aikana suoritetusta kursseista myös sanalliset arvioinnit, joissa edellä esitettyjä arvioinnin näkökohtia pyritään toteuttamaan. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Opiskelija-arvioinnin termejä Kertaus, koe (kurssikoe, loppukoe) Kurssin suoritukseen kuuluu yleensä yksi tai useampi kertaus/koe, jotka suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneilla. Koeaikatauluista sovitaan kurssin opettajan kanssa. Uusintakoe, rästikoe Kokeet, joista on saatu hylätty arvosana sekä esim. sairauspoissaolon vuoksi rästiin jääneet kokeet suoritetaan erillisenä uusintakoepäivänä, ellei opettajan kanssa sovita muuta ajankohtaa. Rästikokeeseen ja uusintakokeeseen on ilmoittauduttava etukäteen täyttämällä ilmoittautumiskaavake. Kaavake toimitetaan suoraan ko. aineen opettajalle viimeistään viikkoa ennen koetta. Kokeita, joista on saatu hyväksytty arvosana voi opettajakunnan tekemän päätöksen mukaisesti uusia vain kerran vuodessa, kesäkuun uusintakoepäivänä. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen on sitova. Jos jätät saapumatta kokeeseen, menetät yhden uusintakoekerran. Mikäli selvität poissaolosi lääkärintodistuksella, et menetä uusintakoemahdollisuutta. Samana uusintakoepäivänä voi tehdä enintään kaksi koetta. Uusintakokeet järjestetään n. kerran kuussa maanantaisin klo , tarkasta ajankohdat lukukauden alkaessa luokanohjaajalta. Uusintakokeet lukuvuonna seuraavina maanantaina klo (paitsi 2.6.): MA 2.9. MA MA MA MA MA MA MA MA 2.6. Huom! Klo

6 Itsenäinen suoritus (tenttiminen) Opiskelija voi erityisestä syystä saada oikeuden suorittaa kurssin osallistumatta opetukseen. Kurssin suorittaminen tenttimällä edellyttää kurssin opettajan kanssa kirjallisesti sovittavia suorituksia. Nämä suoritukset ovat aine- ja kurssikohtaisesti erilaisia, esimerkiksi suullinen koe, kirjalliset suoritukset ja kurssikoe. Katso tarkemmin kohdasta itsenäinen opiskelu. Preliminäärikoe Kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa sekä joissakin reaaliaineissa voidaan järjestää preliminäärikoe viimeisen kurssin yhteydessä ennen ylioppilaskirjoituksia. Preliminäärikokeessa harjoitellaan yo-koetilannetta. Koe voi olla samalla myös kurssikoe. Valmistava kuulustelu, abitreenit Ennen kirjallisia ylioppilaskirjoituksia lukulomalla järjestettävä valmistava kuulustelu on osa lukio-opintoja. Kuulustelut ovat vapaaehtoisia, mutta yo-tutkintoon valmentavina ne ovat suositeltavia kirjoitettavissa aineissa. Kuulustelu auttaa valmistautumisessa ylioppilastutkintoon ja tehostaa oppilaan itsenäistä työskentelyä. Kuulustelu voi olla suullinen tai kirjallinen, tai niiden yhdistelmä. Korotustentti Korotustentti tarjoaa koulun päättövaiheessa olevalle opiskelijalle mahdollisuuden arvosanansa korottamiseen. Korotus edellyttää vakuuttavaa näyttöä opiskelijan kyseisen aineen koko oppimäärässä, siksi kyseeseen tulevat 1-3 kurssia sisältävät oppiaineet. Korotustenttejä järjestetään keväällä kirjallisten kokeiden jälkeen. Kurssien arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen); soveltavat kurssit voidaan arvostella merkinnöin suoritettu (S) tai hylätty (H). Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Kurssin arviointitavoista kerrotaan opiskelijoille kurssin alkaessa. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten (mm. esseet, aineet, vihkotyöskentely) arviointiin. Kurssiin liittyvät työt on palautettava kurssikokeeseen mennessä, ellei toisin sovita. Palauttamattomat työt alentavat kurssiarvosanaa tai johtavat kurssin hylkäämiseen tai arvostelematta jättämiseen. Kurssi jätetään arvostelematta myös, jos ei ole olemassa mitään näyttöä opiskelijan osaamisesta. Opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. 5

7 Soveltavat kurssit voivat kuulua oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Soveltavat kurssit voivat myös vaikuttaa arviointiin arvosanaa korottavana lisänäyttönä. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Itsenäinen opiskelu Opiskelijalle voidaan myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Kurssin itsenäinen opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja vastuullista työntekoa sekä tehtyyn aikatauluun sitoutumista. Suoritukseen kuuluu opettajan kanssa sovittuja opiskelutehtäviä ja kurssikoe. Tärkeää tietoa itsenäisestä opiskelusta: Oppiaineen ensimmäinen kurssi on opiskeltava luokkaopetuksessa. Jos aineessa on vain yksi pakollinen kurssi, ei sitä voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisen suorituksen ehtona on, että edellisestä kurssisuorituksesta on vähintään arvosana 8. Kurssin suorittamisesta itsenäisesti on sovittava kurssin opettajan kanssa etukäteen. Opettaja antaa opiskeluohjeet, aikataulun ja kurssin työt sekä ylimääräisiä tehtäviä. Sovittua aikataulua on noudatettava. Luokkaopetuksessa aloitettua kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, jos se on keskeytynyt poissaolojen vuoksi. Itsenäisesti suoritus ei ole helpotettu versio kurssista, vaan pikemminkin päinvastoin: itsenäisesti suoritettu kurssi on yleensä luokkaopetusta vaativampi! Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Koulu voi edellyttää joitakin lisäsuorituksia kurssin hyväksymiseksi. Menettelytavoista ja hyväksi lukemisesta on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Pakollisista kursseista tulee esittää kurssin opetussuunnitelma sekä annetut näytöt (kirjoitelmat, kurssikokeet). Päättöarviointi (oppimäärän arviointi) Oppiaineen oppimäärä on suoritettu, kun kaikista oppiaineen suoritetuista pakollisista ja valituista syventävistä kursseista vähintään 2/3 on hyväksytysti suoritettuja. Arvosanalla arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: 6

8 Kurssien lukumäärä Hylättyjä 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen arvosana määräytyy pääsääntöisesti suoritettujen kurssien aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen arvosanaa voi aineenopettaja harkintansa mukaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää paremmat. Tämä voi tapahtua erillisessä kuulustelussa (korotustentissä). Myös soveltavien kurssien suorituksia voidaan käyttää perusteina arvosanan korottamiseen. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Opiskelija voi pyytää päättötodistukseensa suoritusmerkinnän liikunnasta sekä yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista ja korkeintaan kaksi kurssia käsittävästä valinnaisesta vieraasta kielestä. Pyyntö tehdään kirjallisesti vuosirehtorille kuukautta ennen päättötodistuksen saantia. Soveltavat kurssit arvioidaan pääasiassa suoritusmerkinnällä. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon arvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota opiskelija on viimeksi opiskellut. Arvosana voidaan näissä aineissa antaa, kun opiskelija on opiskellut koko oppimäärän. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, ellei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä opiskeluaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää 1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Lukiolaki 24 ) Mikäli opintosi uhkaavat venyä yli 4-vuotisiksi, tulee sinun hyvissä ajoin anoa oikeutta viidenteen opiskeluvuoteen. Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan opettajakollegiolle. Oikeus myönnetään vain erityisen painavista syistä, laiska opiskelutahti ei ole riittävä peruste opiskeluajan pidentämiseen. 7

9 Lukiossa annettavat todistukset Lainsäädännön mukaan lukiossa voidaan antaa vain kolmenlaisia todistuksia: 1) lukion päättötodistus, 2) erotodistus ja 3) todistus yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen koko oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Lukion päättötodistus voidaan antaa vain yhden kerran. Vaikka opiskelijalla olisi koossa lukion päättötodistukseen vaadittavat kurssit jo 12. luokan keväällä, mutta hän jatkaa vielä 13. luokalle, ei lukion päättötodistusta voida tällöin antaa 12. luokan keväällä. LÄSNÄOLO Lukioasteelle tuleminen on vapaaehtoista. Opinnot aloitettuaan lukiolainen on kuitenkin velvollinen osallistumaan opetukseen. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Tämä voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia. Luokanohjaaja voi myöntää luvan korkeintaan kolme päivää kestävään poissaoloon. Pidempiin poissaoloihin tarvitaan vapaamuotoinen kirjallinen anomus, joka osoitetaan koulun rehtorille ja toimitetaan hyvissä ajoin etukäteen. Pitkistä sairauslomista (viikko tai sitä pidempi ajanjakso) opiskelijan on toimitettava lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen perusteella on mahdollisuus neuvotella oppituntien korvaamisesta lisätehtävillä. Lyhyistäkin sairauspoissaoloista on annettava selvitys mahdollisimman pian. Luokanohjaajan kanssa voidaan sopia paras menettelytapa. Kaikista poissaolosta on annettava selvitys kyseisen aineen opettajalle mahdollisimman nopeasti. Selvittämättömät poissaolot, sekä sellaiset selvitetyt poissaolot, joiden syy ei ole hyväksyttävä, vaikuttavat kurssin arviointiin alentavasti. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat sairaus tai etukäteen myönnetty poissaololupa. Poissaolojen korvaamisesta lisätehtävillä on opiskelijan oma-aloitteisesti neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Huom. Tunneille on tultava ajoissa. Kolme myöhästymiskertaa lasketaan yhdeksi poissaoloksi, joka on selvitettävä aineenopettajalle. Erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Diagnoosin saaminen on myös erityisen tärkeää ylioppilaskirjoituksia varten, sillä myös yokirjoituksissa on mahdollista saada yo-kokeisiin erityisjärjestelyjä lääkärin diagnosoimien vammojen/vaikeuksien perusteella (ks. kohta Lukitodistus s.19). Toimita mahdolliset diagnoosisi nähtäväksi luokanohjaajalle heti lukio-opinnot aloitettuasi. Lukio-opintojen aikana tehtävissä diagnooseissa käänny koulun oppilashuoltoryhmän puoleen. 8

10 TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Syyslukukausi: Koulu alkaa (ma) perusasteella klo 9.00, lukiossa klo Lauantaikoulupäivä ja Mikkelin markkinat (la) Adventtijuhla pe klo 8.10 Itsenäisyyspäivän juhla to (klo 8.10) ja mahdollinen YO-juhla (klo 12.15) Lucia-kulkue pe Joulujuhla (la) Kevätlukukausi: Koulu alkaa (ma) klo 9.00, jonka jälkeen opetusta lukujärjestyksen mukaisesti Koulupäivä ja avoimet ovet (la) Kevätjuhla ja yo-juhla LOMA-AJAT: Syysloma, vko 42 ( ) Itsenäisyyspäivän vapaa Joululoma Talviloma, vko 10 ( ) Pääsiäinen Vappu ja ylimääräinen vapaa Helatorstai Ylioppilaskirjoitukset Syksyn 2013 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.9. ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, venäjä, englanti, espanja/italia Kirjalliset kokeet pe ma ke pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe reaali I: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 9

11 ma ke pe ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä reaali I: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame Kevään 2014 koepäivät Kirjallinen koe pe 7.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 10.2 ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, venäjä, ranska, espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja, italia Kirjalliset kokeet ma ke pe ma ke pe 21.3 ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe reaali I: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä reaali II: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame KOEJÄRJESTELYISTÄ KERROTAAN TARKEMMIN ABIEN INFOTILAISUUKSISSA. 10

12 KUOPION STEINERKOULUN KURSSIRAKENNE Oppiaine Koodi Pakolliset Syventävät Soveltavat Äidinkieli ÄI A-kieli ENA, SAA, (RUA) Ruotsi B1/ A-taso RUB/RUA 5/6 2 3 B2-kieli SA, RA 8 1 B3-kieli SA, RA 8 1 Matematiikka, pitkä MAA Matematiikka, lyhyt MAB Biologia BI Maantiede GE Fysiikka FY Kemia KE Uskonto (ev.lut ja ort), ET UE, UO, ET 3 2 Filosofia FI Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Psykologia PS Terveystieto TE Liikunta LI Musiikki MU Kuvataide KU Opinto-ohjaus OP 1 1 Pakolliset: Valtakunnalliset pakolliset kurssit, yhteensä kurssia (riippuen matematiikasta) Syventävät: Suoritettava vähintään 10 kurssia Soveltavat: Koulun omia kursseja sekä vapaasti valittavia kursseja, joita ei järjestetä joka vuosi, tai joita voi suorittaa itsenäisesti. Kaikki taulukon kurssit eivät toteudu lukuvuonna

13 LUKION KURSSIT JAKSOITTAIN LUKUVUONNA ÄI EN 1.jakso ÄI1, ÄI4 (jaksot 1-2), ÄI6, ÄI7 (jaksot 1-2) 2.jakso jakso ÄI2, ÄI4 (jaksot 1-2), ÄI7 (jaksot 1-2), ÄI8, ÄI10 (jaksot 2-3) ÄI3, ÄI5 (jaksot 3-4), ÄI9, ÄI10 (jaksot 2-3) ENA1, ENA5 ENA2, ENA6 ENA3, ENA7 ENA4 4.jakso ÄI5 (jaksot 3-4), ÄI11 RU RUB3, RUB5 (jaksot 1-2), RUB8 RUB1, RUB4, RUB5 (jaksot 1-2) RUB2 (jaksot 3-4), RUB6 (jaksot 3-4) RUB2 (jaksot 3-4), RUB6 (jaksot 3-4) SA / RA MAA MAB BI GE FY KE MAB1, MAB3 MAB4, MAB5 MAB7 MAB2, MAB8 BI3, BI6 BI7 BI9 FY1 FY9 FY4 KE1 UE ET FI HI YH UE1 HI1, HI4 HI2 HI3 YH2 YH1 YH6 UE2 ET2 PS MU KU KÄS LI PS1 PS4 PS5 MU2 (jaksot 3-4) MU2 (jaksot 3-4) KU10 KU6, KU7 KU1 KU11 KÄS1 LI1 (jaksot 1-2) LI1 (jaksot 1-2) LI4, LI5 (jaksot 3-4) LI5 (jaksot 3-4) TE TE3 TE1 OPO OPO1(10.lk), OPO2 (13.lk) OPO1(11.lk), OPO1(12.lk), OPO2 (13.lk) OPO1(10.lk) OPO1 (11.lk), OPO1(12.lk) EU EU1 (jaksot 3-4) EU1 (jaksot 3-4) Lisäksi: Päättötyö, Median maailma (ÄI12), Parsifal (ÄI13), LI7, ruotsin ja englannin kirjallisuuskurssit itsenäisesti suoritettavina ja lyhyiden kielten kursseja etäkursseina. 12

14 Koulun erityistehtävän mukaiset kurssit lukuvuonna Kurssi luokka-aste Näytelmä (ÄI10) 12 Luova kirjoittaminen (ÄI11) 10 Ekologian leiri (BI6) 10 Ihmisoppi (BI7) 10 Evoluutio eli eliökunnan kehity (BI9) 12 Sähköopin perusteita (FY9) Yrittäjyys (YH6) 11 Painografiikka (KU6) 10 Valo ja varjo tunnelman luojina (KU7) Kuvanveisto (KU10) 12 Kulttuurimatka (KU11) 12 Kehruu (KÄS1) Päättötyö (PÄT1-2)* 12 *Päättötyö on laajuudeltaan 1-2 kurssia ja se voidaan aiheesta riippuen hyväksyä myös jonkin oppiaineen soveltavaksi kurssiksi. Tarkat kurssikuvaukset voit lukea koulun opetussuunnitelmasta. VIRKKULAN JAKSOT jakso pituus (pv) viikot pvm

15 VIRKKULAN HENKILÖKUNTA Vuosirehtori Anne Kosunen (p ) Apulaisrehtori Heidi Salo (p ) Hallintosihteeri Marjo Meriranta (p ) Opinto-ohjaaja Eeva Venäläinen (p ) Koulukuraattori Anu Tiikasalo (p ) Oppilaskunnan ohjaava opettaja Marika Heiskanen Luokanohjaajat Marjatta Rosengren Katri Ahokas Katri Ahokas Marika Heiskanen 10. lk 11. lk 12. lk 13. lk Aineenopettajat ja tuntiopettajat (TO) K atri Ahokas Marika Heiskanen Suvi Korhonen Jaska Kosonen Kalevi Lahtinen Raili Nokso-Koivisto Jenni Putkonen Marjatta Rosengren Heidi Salo Mari Teittinen (TO) Jaana Turunen (TO) Enni Vekkeli Eeva Venäläinen äidinkieli historia, yhteiskuntaoppi, evankelisluterilainen uskonto liikunta fysiikka, matematiikka erityisopetus biologia, ekologian leiri matematiikka, kemia englanti, saksa ruotsi biologia, terveystieto musiikki kuvataide opinto-ohjaus, psykologia, elämänkatsomustieto Perusopetuksen luokanopettajat Raili Nokso-Koivisto Anja Mustonen Enni Vekkeli Anne Rajala Tiina Sirviö Suvi Korhonen Paula Tanhuanpää Anne Kosunen Jenni Putkonen 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk (syyslukukauden 2013 sijaisena Anna Päivinen) 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk luokanohjaaja 14

16 OPPIKIRJALUETTELO ÄIDINKIELI lk Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja (WSOY) sekä saman sarjan kielenhuollon vihko 12.lk Ylioppilastekstejä 2013, kursseille ÄI8 ja ÄI9 ENGLANTI 10.lk lk 11.lk 12.lk Open Road 1 (Otava), ENA1-kurssi Open Road 2 (Otava), ENA2-kurssi Open Road 3 (Otava), ENA3-kurssi Open Road 4 (Otava), ENA4-kurssi Open Road 5 (Otava), ENA5-kurssi Open Road 6 (Otava), ENA6-kurssi Open Road 7 (Otava), ENA7-kurssi RUOTSI 10. lk Galleri 1, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB1) Galleri 2, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB2) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) 11.LK Galleri 3, Otava (Blom, A., Hyypiä, A., Kaunisto, S. jne.) (RUB3) Galleri 4, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB4) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) 12.lk Galleri 5, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB5) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) 13.lk Abi Ruotsi, Otava (v painos!) (RUB8, abikurssi) MATEMATIIKKA (PITKÄ) LK LAUDATUR (OTAVA) JA MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) MATEMATIIKKA (LYHYT) 10.LK VARIAABELI 1, 2 (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) 11.LK VARIAABELI 3, 4, 5 (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) 12.LK VARIAABELI 5, 7, 8 (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) FYSIIKKA LK KEMIA 10.LK FOTONI 4 (OTAVA), (KURSSI FY4) MOOLI IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA (OTAVA), (KURSSI KE1) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO LK DIALOGI TIEDOSTA JA MAAILMANKUVISTA (TAMMI), (KURSSI ET2) PSYKOLOGIA 10.LK PS LUKION PSYKOLOGIA 1 (OTAVA), KURSSI PS LK PS LUKION PSYKOLOGIA 4 (OTAVA), KURSSI PS4 PS LUKION PSYKOLOGIA 5 (OTAVA), KURSSI PS5 15

17 OPISKELIJOIDEN LOKEROKAAPIT Lukion opiskelijat voivat saada käyttöönsä lukollisen lokerokaapin opintojen ajaksi. Avaimen lokerikkoon saa kansliasta 10 panttia vastaan. Avain ja lokerikko tulee luovuttaa opiskelijan päättäessä opintonsa. Lunastamalla avaimen opiskelija sitoutuu samalla noudattamaan alla olevia lokerokaappien käyttösääntöjä. Lukion opiskelijoiden lokerokaappien käyttösäännöt: 1. Käyttämällä kaappeja hyväksyt nämä säännöt. Älä ota itsellesi kaappia, jos et sitä tarvitse! 2. Kaapit on tarkoitettu opiskelijoiden käyttöön henkilökohtaisten opiskelutarvikkeiden säilyttämistä varten. Samaa lokeroa voi käyttää koko lukio-opintojen ajan. 3. Avaimen lokerokaappiin saa koulun hallintosihteeriltä 10 panttia vastaan. Pantti palautetaan opiskelijalle, kun hän palauttaa avaimen takaisin kansliaan. 4. Opiskelija säilyttää tavaroita kaapissa omalla vastuulla. Koulu ei korvaa tavaroille mahdollisesti tapahtuneita vahinkoja tai katoamisia. 5. Lokeroihin ei saa jättää mitään sellaista (kuten elintarvikkeita), jotka voivat alkaa pilaantumaan tai aiheuttaa esimerkiksi hajuhaittaa. 6. Lokeroissa ei saa säilyttää päihdyttäviä tai tulenarkoja aineita. 7. Lokeron avainta tulee säilyttää huolella. Mikäli kaapin avain katoaa, on siitä välittömästi tiedotettava hallintosihteeriä. 8. Opiskelijat eivät saa keskenään vaihtaa lokeron haltijaa. Kaikki avainten vaihtamiset on tehtävä hallintosihteerin kautta. 9. Kun olet tyhjentänyt lokeron käytöstäsi, huolehdithan että lokero on siisti seuraavaa käyttäjään varten. 16