ESTEETÖN KORKEAKOULUOPISKELU HÖGSKOLESTUDIER FÖR ALLA

Transkriptio

1 2010 ESTEETÖN KORKEAKOULUOPISKELU HÖGSKOLESTUDIER FÖR ALLA

2 Esteetön korkeakouluopiskelu Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

3 Julkaisija Opetushallitus, PL 380 (Hakaniemenranta 6), Helsinki, puh (vaihde) Toimitus Anne Nyman Regina Westermarck sähköposti: Painatus Kirjapaino West Point Oy, lokakuu 2010 Painosmäärä kpl Jakelu Lukiot, ammatilliset oppilaitokset, erityisoppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja järjestöt yms. Lainaus Opasta voi lainata kirjastoista ja työ- ja elinkeinotoimistoista. Oppaasta julkaistaan myös pdf-versio, Ilmoitusmarkkinointi BF-Media Oy, sähköposti: markku.rytkonen@bf-media.fi Puh. (09) , Faksi (09) Opetushallitus ei vastaa ilmoitusten sisällöstä ISBN (nidottu) ISBN (pdf)

4 3 Lukijalle Tämä opas on tehty auttamaan Sinua, vammainen tai erilainen oppija, kun suunnittelet korkeakouluopintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Oppaassa on tietoa koulutukseen hakeutumisesta, erityis- ja opiskelujärjestelyistä sekä yhdenver taisuudesta. Eri yhteistyötahojen yhteystiedot on päivitetty kesällä Korkeakouluopiskelun esteettömyyttä käsitellään monin tavoin asiantuntija-artikkeleissa ja korkeakoulujen omissa esittelyissä. Tässä oppaassa ei käsitellä korkeakoulujen valintaperusteita eikä koulutuksen sisältöä. Näistä löydät tietoa Korkeakoulujen valintaopas Högskolor nas ur val julkaisusta ja Opetushallituksen verkkosivuilta Toivottavasti tämä opas auttaa sinua löytämään mahdollisimman esteettömän korkeakouluyhteisön! Anne Nyman Regina Westermarck Oppaan toimittajat 3

5 Sisällys Lukijalle... 3 Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys... 6 Esteettömyys - sano se selvästi... 8 Esteetön opiskelu korkeakouluissa ESOK-jatkohanke Opiskelijan arki Opintojen rahoitus...12 Opiskelija-asunnot...15 Opiskelijoiden terveydenhuolto...16 Apua ja tukea opiskeluun...17 Kansaneläkelaitoksen (Kelan) palvelut...20 Opiskelijajärjestöt...23 Kansainväliset opinnot Opiskelijavaihto...25 Kansainvälinen harjoittelu...28 Kansainvälistyä voi myös kotimaassa...29 Hakeminen korkeakouluun Yhteishaku...30 Kuka voi hakea?...32 Vain yksi korkeakoulupaikka lukukaudessa...33 Mihin valmistumisen jälkeen? Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut...35 Esteettömyys ammattikorkeakouluissa Diakonia-ammattikorkeakoulu...38 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu...40 Humanistinen ammattikorkeakoulu...43 Hämeen ammattikorkeakoulu...45 Jyväskylän ammattikorkeakoulu...49 Kajaanin ammattikorkeakoulu...53 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu...57 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu...60 Lahden ammattikorkeakoulu...62 Laurea-ammattikorkeakoulu...64 Metropolia Ammattikorkeakoulu...66 Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu...72 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu...76 Poliisiammattikorkeakoulu...77 Rovaniemen ammattikorkeakoulu...77 Saimaan ammattikorkeakoulu...81 Satakunnan ammattikorkeakoulu...83 Savonia-ammattikorkeakoulu...85 Seinäjoen ammattikorkeakoulu...88 Tampereen ammattikorkeakoulu...92 Turun ammattikorkeakoulu...98 Vaasan ammattikorkeakoulu Esteettömyys yliopistoissa Aalto-yliopisto (Helsingin KKK, TKK, TaiK) Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto (Joensuun yo, Kuopion yo) Jyväskylän yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos (Hämeenlinna) Teatterikorkeakoulu Turun yliopisto (Turun kauppakorkeakoulu on yhdistynyt yliopistoon) Vaasan yliopisto Ruotsinkielinen osio Järjestöjä/Organisationer

7 6 Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Suomen allekirjoittama YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus velvoittaa takaamaan kaikille vammaisille henkilöille ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenver taisesti muiden kanssa. Valtioneuvoston valmistelema vammaispoliittinen ohjelma (V AMPO) vuosille linjaa konkreettisia vammaispoliittisia toimenpiteitä, joilla tur vataan vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen asema, osallisuus ja yhdenver taisuus yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin erilaisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenver taisuuslaki edistää ja tur vaa yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, ter veydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Koulutuksen osalta laki koskee yleissivistävää koulutusta, ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettavaa koulutusta. Lakia sovelletaan myös sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, joka liittyy työhön, mutta johon työntekijä on oma-aloitteisesti hakeutunut tai hakeutumassa. Syrjintäkielto kohdistuu koulutuksen järjestäjään. Lakia sovelletaan opiskelijavalintaan, valintamenettelyihin ja opintosuoritusten ar viointiin. Sitä ei sovelleta koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään. Laki sisältää pykälän, joka koskee nimenomaisesti vammaisten henkilöiden työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamista. Yhden- 6

8 7 vertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tar vittaessa r yhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Yhdenvertaisuuslaki ei ole ainoa laki, jossa syrjintä vammaisuuden perusteella kielletään. Ihmisten yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään perustuslain perusoikeussäännöksissä. Myös positiivinen erityiskohtelu mainitaan perustuslaissa. Rikoslaki puolestaan kieltää syrjinnän ter veydentilan perusteella. Opetustoimen lainsäädännössä edellytetään yhdenver taisten valintaperusteiden soveltamista. Vammaisjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet, että koulutusjärjestelmän on tarjottava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kykyjen ja edellytysten mukaiseen koulutukseen. Kaikilla on oltava mahdollisuus myös korkeakouluopetukseen. Oppilaitosten fyysisen ympäristön tulee olla esteetön ja sen on tarjottava hyvät ja yhdenvertaiset toimimismahdollisuudet myös pyörätuolilla liikkuvalle, huono-kuuloiselle ja heikkonäköiselle opiskelijalle. Opiskelun esteettömyys tarkoittaa paljon muutakin, kuin helppoa liikkumista oppilaitoksen tiloissa. Kaikkien opiskelijoiden on voitava osallistua täysipainoisesti opiskeluun ja opiskelijaelämään. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että oppilaitokset huomioivat opetusmenetelmien ja -materiaalien käytössä opiskelijoiden yksilöllisyyden ja tarpeet esimerkiksi avustajaan tai tulkkipalveluihin. T oteutuakseen aito yhdenvertaisuus vaatii yhteistyötä ja vastuunjakoa eri hallinnonalojen sekä kuntien ja valtion välillä. Ennen kaikkea tar vitaan halua vaikuttaa asioihin paikallistasolla, yksittäisissä oppilaitoksissa. Kirsi Kosonen Invalidiliitto ry 7

9 8 Esteettömyys sano se selvästi Esteettömässä korkeakouluyhteisössä jokaisen yhteisöön kuuluvan työskentely sujuu. Ylipääsemättömiä esteitä ei synny sen enempää konkreettisista kynnyksistä kuin asenteistakaan. Kynnyksetön sisäänkäynti var mistaa, että pääset sujuvasti sisään, portaiden vaihtoehtona hissi tai luiska kuljettaa sinut lähemmäs luentosaliasi. Luentosalin induktiosilmukka hoitaa, että kuulet opetuksen ja voit osallistua keskusteluun. Riittävä valaistus ja mainiosti valitut värien kontrastit tekevät tiloista miellyttävät ja auttavat sinua näkemään paremmin. Valoa tuovissa lasiseinissä on silmien korkeudella leveät merkkiraidat eikä sinun tar vitse nolona törmäillä niihin. Opasteetkin ovat selkeät ja niitä on riittävästi etkä turhaan eksy käytävillä. Fyysisen ympäristön esteet ovat usein ensimmäinen asia, joka nousee esiin, kun esteettömyyttä aletaan pohtia ja konkreettisten esteiden korjaamiseen usein ensimmäisenä myös tar tutaan. Esteettömyys ja saavutettavuus liittyvät korkeakouluympäristössä kuitenkin paljon muuhunkin - kuten viestintään, palveluihin, asenteisiin ja taloudellisiin seikkoihin. Verkkoviestintä esimerkiksi on saavutettavaa silloin, kun pääset kor - keakoulun verkkosivujen tietoon helposti käsiksi ruudunluku- ja puheohjelmilla myös silloin, kun näet huonosti tai et lainkaan tai kun ymmärtääksesi tekstiä tar vitset selkeää kieltä tai ehkä jopa selkokieltä. Saavutettavilla verkkosivuilla sisältöä on helppo etsiä, tekstin kokoa voi helposti säätää ja kontrastit ovat selkeitä. T ylsiä saavutettavien verkkosivujen ei tar vitse olla, ja kuvat virkistävät kunhan huonosti näkevälle on tekstiversiossa kerrottu, mitä kuvissa on. Painetussa viestinnässäkin samat asiat tekevät saavutettavuuden: selkeä kieli, riittävän iso kirjainkoko, selvät kontrastit tekstin ja taustan välillä. 8

10 9 Esteettömyyttä korkeakoulussa on myös se, että opiskeluasi tuetaan tarkoituksenmukaisilla palveluilla. Saat tarvitsemaasi opinto-ohjausta ja neuvontaa HOPSin, opiskelijan yksilöllisen opintopolun, tekemisessä, ja opintojesi sujuvuutta var mistetaan tarpeen mukaan sopivin järjestelyin. Sinulle huolehditaan esimerkiksi lisävalaistus tilassa tai lisäaika kokeessa, ja että saat opetusmateriaaleja tar vitsemassasi muodossa ja opetusmenetelmiäkin valitaan tarkoituksenmukaisesti. Selvää on, että kaikki samat esteettömyyteen liittyvät asiat, jotka sinulle opiskelijana ovat tärkeitä, ovat tärkeitä myös korkeakouluyhteisöön kuuluvalle henkilökunnalle. Esteettömyys ja saavutettavuus syntyvät koko yhteisön toiminnassa monen asian summana: siihen vaikuttavat fyysinen ympäristö, viestintä, opetukseen ja jo opiskeluvalintaan liittyvät järjestelyt ja palvelut ja ehkä eniten kaikkien yhteisöön kuuluvien asenteet. Eräs keino edistää esteettömyyttä on käyttää suunnittelussa Design for All menetelmiä ja työkaluja. Se tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä, käytettävyyttä ja saavutettavuutta kaikille käyttäjille. Esteettömyyden parantaminen missä tahansa toimintaympäristössä vaatii siis kokonaisvaltaista otetta, suunnitelmallisuutta ja monialaista osaamista ja yhteistyötä. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat korkeakouluyhteisössä kaikille yhteisön hyvään laatuun liittyvä asia. Esteettömässä korkeakouluyhteisössä jokainen pääsee toimimaan sujuvasti: selkeitä opasteita, sujuvaa verkkoviestintää, joustavia järjestelyjä ja vaihtoehtoisia opiskelumateriaaleja eikä turhia kynnyksiä. V ammaiselle yhteisön jäsenelle niin opiskelijalle kuin henkilökuntaan kuuluvalle kaikki edellä on usein myös osallistumisen välttämätön ehto. Jouko Kokko ja Päivi Tahkokallio Suomen Design for All -verkosto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 9

11 10 Esteetön opiskelu korkeakouluissa ESOK jatkohanke Vuosina toimineen Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa ESOK-hankkeen tehtävänä oli edistää ammattikor - keakoulujen ja yliopistojen opiskelun esteiden poistamista kaikilta korkeakouluissa toimivilta, mutta etenkin opiskelijoilta, joilla on jokin vamma, jotka ovat erilaisia oppijoita, ikääntyviä tai kuuluvat kieli- tai kulttuurivähemmistöön. ESOK-jatkohankeen tavoitteena on luoda pohja kansalliselle korkeakoulujen esteettömyysverkostolle, jonka tehtävänä on tukea korkeakouluissa tehtävää esteettömyystyötä osana korkeakoulujen arjen toimintaa ja edistää korkeakoulutuksen esteettömyyden kehittymistä kansallisesti. ESOK-jatkohanke toimii opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Hanketta koordinoivat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. ESOK-jatkohankeen aikana rakennetaan toimintamallit esteettömyydestä tiedottamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen korkeakoulusektorilla, kehitetään ehdotus verkoston toimintakäytänteiksi ja edistetään yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, siten, että kansainvälinen verkostoituminen on luonteva osa kansallisen verkoston toimintaa. ESOK-jatkohanke toimii yhteistyössä korkeakoulujen, rehtorien neuvostojen ja Esteettömyyden kehittämistoimikunnan kanssa. Esteettömyyden kehittämistoimikunnassa ovat edustettuna opiskelija- ja vammaisjärjestöt, sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. 10

12 11 Hankkeen verkkopor taalissa on materiaalia korkeakoulutuksen esteettömyyteen liittyen ja ajankohtaista tietoa hankkeen toiminnasta. Lisätietoja: Suositus esteettömästä opiskelijavalinnasta Suosituksen mukaan korkeakoulun tulee var mistaa, että hakija voi saada esteettömän, ajantasaisen, kattavan ja totuudenmukaisen tiedon valintakokeesta ja yksilöllisistä koejärjestelyistä sekä esteettömyysasioista vastaavista henkilöistä. Hakijalla on oikeus päättää, ker tooko hän vammasta, sairaudesta tai muusta opiskeluun mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Lisätietoja Merja Ylönen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Paula Pietilä, Turun yliopisto 11

13 12 Opiskelijan arki Opintojen rahoitus Opiskelu korkeakoulussa on opiskelijalle maksutonta. Opintotuen lisäksi päätoimisella korkeakouluopiskelijalla on oikeus Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamaan ateriatukeen. Korkeakouluopiskelijana saat alennuksen aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat Kelan ateriatuen piirissä. Lähempiä tietoja opintososiaalisista eduista ja mm. opiskelijoiden terveydenhuollosta saat korkeakouluista. Opintotuki Mitä se on? Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Tuen määrään vaikuttaa opiskelijan ikä, siviilisääty, asumismuoto sekä omat ja joissain tapauksissa vanhempien tulot. Opintoraha on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle kuukausittain. Se on veronalaista tuloa. Asumislisää voi saada opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisää ei myönnetä, jos opiskelija asuu vanhempansa kanssa, oman tai puolisonsa lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa. Asumislisän kuukausimäärä on 80 prosenttia vuokrasta. Sitä ei myönnetä 252 euroa ylittävästä vuokran osasta. Opintolainan ehdoista tulee sopia itse valitsemansa pankin kanssa. Valtio takaa lainan. Opintolainasta voi saada vähennyksen verotuksessa, jos suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Tietyt etuudet estävät opintotuen saamisen. Opintotukea ei voi saada yhtä aikaa esimerkiksi kuntoutusrahan tai täyden työkyvyttömyyden 12

14 Opiskelijan arki 13 perusteella maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Opintotukea ei myöskään myönnetä, jos sinulla on täysi työkyvyttömyyseläke. Tarkempaa tietoa opintotuesta, sen myöntämisestä ja hakemisesta on Kelan Opiskelijalle-esitteessä ja osoitteessa Kuinka pitkäksi aikaa opintotukea voi saada? Tukiaika riippuu tutkinnon laajuudesta, esimerkiksi: - ammattikorkeakoulututkinto, 210 opintopistettä, tukea enintään 42 kuukautta - ammattikorkeakoulututkinto, 240 opintopistettä, tukea enintään 48 kuukautta - yliopiston alempi korkeakoulututkinto, 180 opintopistettä, tukea enintään 42 kuukautta - yliopiston ylempi korkeakoulututkinto, 120 opintopistettä, tukea enintään 24 kuukautta Korkeakouluopintoihin voi saada tukea yhteensä enintään 70 kk. Jos aloitat uudet korkeakouluopinnot keskeyttämisen jälkeen, jäljellä oleva tukiaika lasketaan vähentämällä käytetyt tukikuukaudet uuden tutkinnon suorittamiseksi tarkoitetusta tukiajasta. T oisen asteen opintoihin käytetty opintotuki ei lyhennä korkeakouluopintojen opintotukiaikaa. Miten tulot vaikuttavat opintotukeen? Tuen määrään vaikuttaa veronalaiset tulot ja apurahat koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Tuloraja on henkilökohtainen, ja se perustuu tukikuukausien määrään. Tuloja ei tutkita tukea maksettaessa, vaan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tuloja valvotaan verotustietojen perusteella. 13

15 14 Opiskelijan arki Tukea aikuisopiskelijoille Aikuiskoulutustukea voivat saada vähintään 8 vuotta työelämässä olleet opintovapaalla olevat työntekijät ja yrittäjät. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto ( Se vastaa myös aikuiskoulutustuen tiedotuksesta ja neuvonnasta. Aikuiskoulutustukea ei voi saada, jos saa esim. kuntoutusrahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä. Ulkomaalaisen opintotuki Muulle kuin Suomen kansalaiselle voidaan myöntää opintotuki Suomessa harjoitettaviin opintoihin, jos hän asuu Suomessa vakinaisesti ja jos hänen Suomessa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu. Henkilön on oltava rekisteröitynä väestötietojärjestelmään Suomessa vakinaisesti asuvaksi. Suomessa oleskelun peruste selvitetään esimerkiksi oleskeluluvan, rekisteröinnin tai oppilaitokseen hyväksymisen perusteella. Ulkomaalaisen tulee liittää opintotukihakemukseen ulkomaalaisliite (Kelan lomake OT10). Opintotukea ulkomailla opiskeluun Opintotuki voidaan myöntää myös opintoihin ulkomailla, jos ne vastaavat opintotukeen oikeuttavia opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintoraha on ulkomailla opiskellessa samansuuruinen kuin Suomessakin. Opintotuen asumislisä ja opintolainan valtiontakaus ovat pääsääntöisesti ulkomailla opiskelevilla korkeammat kuin Suomessa opiskelevilla. Miten opintotukea haetaan ja maksetaan? Kaikki opintotukiasiat voi hoitaa verkossa. Opintotukea voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa, kun opiskelija hakee tukea ensimmäistä kertaa kyseisiin opintoihin. Verkossa voi ilmoittaa myös tukeen vaikuttavista muutoksista ja hakea lisätukea. Kelan asiointipalvelu on osoitteessa Kirjautuakseen asiointipalveluun opiskelija tarvitsee omat verkkopankkitunnukset. 14

16 Opiskelijan arki 15 Vaihtoehtoisesti opintotukea voi hakea myös paperilomakkeella. Opintotuen hakulomakkeita saa Kelan inter netsivuilta lomakkeet, Kelan toimistoista ja oppilaitoksista. Paperihakemus ja tarvittavat liitteet toimitetaan oppilaitokselle tai Kelalle. Yliopistossa opiskelevat toimittavat hakemuksensa opintotukilautakunnalle. Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien. Opintotuki myönnetään yleensä koko opiskeluajaksi. Opintotuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Opiskelija-asunnot Opiskelija-asuntoihin voivat hakea kaikki perustutkintoa opiskelevat. Näihin asuntoihin voivat hakea myös henkilöt, joiden koti on opiskelupaikkakunnalla. Perheasuntoihin voivat hakea pariskunnat ja per - heet, jos jompikumpi puolisoista opiskelee. Opiskelija-asunnon saannin edellytyksenä on opiskeluoikeus jossakin peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa. Useilla opiskelija-asuntoyhteisöillä on muutamia vammaisasuntoja tai asuntoja, joita voi muuntaa vammaisasunnoiksi. Asunnon hakeminen Asuntojen hakumenettelyt vaihtelevat jonkin verran eri opiskelijaasuntoyhteisöissä. Perehdy niihin yhteisön kotisivuilla tai ottamalla yhteyttä kyseiseen yhteisöön. Asuntoyhteisöjen kotisivuilla voit täyttää myös asuntohakemuksen ja lähettää sen internetin kautta. Koska opiskelija-asumisen edellytys on opiskelu, on sinun todistettava opiskeluoikeutesi viimeistään vuokrasopimusta allekirjoittaessasi. Hakulomakkeessa voit esittää toivomuksia haluamastasi asuntokohteesta tai asuntotyypistä. Esteetön opiskelija-asuminen ja päivittäinen avustaminen Helsingin opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) tarjoaa yhteistyössä V ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa opiskelija-asumista myös vammaisille. Asunnot on tarkoitettu esteetöntä asuntoa ja/tai päivit- 15

17 16 Opiskelijan arki täistä apua tar vitseville henkilöille. V uokrattavista asunnoista, jotka sijaitsevat Helsingin Lauttasaaressa on osa kalustettuja, joissa voi asua myös lyhytaikaisesti, esimerkiksi jatko-opintojen tai valmennuskurssien ajan. Opiskelijalla on mahdollisuus saada päivittäinen avustaminen (24 h/vrk) Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön henkilökunnan toimesta vuorokauden eri aikoina. Lisätietoja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Köydenpunojankatu 4 a D, Helsinki puh. (09) , faksi (09) info@soa.fi Lisätietoa ja opiskelija-asuntoyhteisöjen yhteystiedot löytyvät kootusti SOA:n nettisivuilta. Opiskelijoiden terveydenhuolto Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät kunnallista ter veydenhuoltoa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevalla on oikeus saada ter veydenhuoltoa riippumatta siitä, mikä hänen kotikuntansa on. Joillakin paikkakunnilla opiskelijater veydenhuolto on keskitetty omaksi yksikökseen. Joissakin ammattikorkeakouluissa on myös ter veydenhoitajan vastaanotto. vey- Tarkempia lisätietoja oman opiskelupaikkakuntasi opiskelijater denhuollosta saat ammattikorkeakoulusta ja opiskelijakunnasta. Yliopistot Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö - opiskelijan parempaa terveyttä Ylioppilaiden ter veydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa yleis-, mielen- ja suunterveyden palveluja kaikille perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. YTHS toimii valtakunnallisesti ja sen 16

18 Opiskelijan arki 17 toimipiiriin kuuluu yli opiskelijaa. Sillä on oma toimipiste 15 eri paikkakunnalla. Vastaanottotoiminnan lisäksi YTHS tekee monipuolista työtä opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. YTHS toimii aktiivisesti yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen sekä muiden terveydenhuollon alan järjestöjen kanssa. Sen toimintaa rahoittavat opiskelijat, jotka maksavat ter veydenhoitomaksun osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua, Kansaneläkelaitos, yliopistokaupungit ja opetus- ja kulttuuriministeriö. YTHS kutsuu ensimmäisen lukuvuoden aikana kaikki uudet opiskelijat terveystarkastukseen. YTHS:n kotisivuilta, löydät mielenkiintoisia ar tikkeleita tavallisimmista opiskelijoiden sairauksista sekä neuvontaa verkon kautta. Verkkosivuilla voit tutustua myös palveluihin, hinnastoon sekä säätiön toimipisteiden yhteystietoihin aukioloaikoineen. Apua ja tukea opiskeluun Vammaisena opiskelijana voit saada yleisten opintososiaalisten etujen sijasta tai rinnalla erilaisia palveluja ja tukitoimia sekä Kelan että kotikuntasi kautta. Tämän luvun tarkoituksena on luoda yleissilmäys palveluviidakkoon. Tarkempia tietoja saat alan järjestöistä, Kelasta tai kotikunnasta. Kunnalta saatavat palvelut Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää erilaisia vammaispalvelulakiin perustuvia palveluja ja tukitoimia. Niitä haetaan sosiaalitoimesta kirjallisesti. Hakemuksessa tulee olla tiedot opiskelusta, avun tarpeesta, vamman laadusta sekä henkilökohtaisen avun kohdalla myös ar vio tarvittavasta tuntimäärästä. Hakemuksesi liitteeksi tar vitset ainakin opiskelupaikasta saamasi läsnäolotodistuksen. Muiden liitteiden tar - peen voit tarkistaa soittamalla kotikuntasi sosiaalitoimeen. 17

19 18 Opiskelijan arki Kotikunnasta haettavat palvelut ja tukitoimet voivat olla joko subjektiivisia oikeuksia tai perustua kunnan talousar vioon. Kun palvelu tai tukitoimi on subjektiivinen oikeus, kunnan on järjestettävä se, jos täytät palvelun tai tukitoimen saamisen ehdot. T alousarviosidonnaiset palvelut ja tukitoimet kunta järjestää talousarvionsa puitteissa. Hyvä työkalu tar vitsemiesi palvelujen ja tukitoimien kar toittamiseen on palvelusuunnitelma. Lainsäädännön mukaan sosiaalitoimi on velvollinen laatimaan palvelusuunnitelman yhdessä kanssasi. Palvelusuunnitelmassa tulee olla mm. kuvaus nykyisestä tilanteestasi (tar - peet, käytössä olevat palvelut ja tukitoimet), selvitys tar vitsemistasi palveluista ja tukitoimista sekä yksityiskohtainen suunnitelma niiden järjestämisestä. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua voit hakea, jos olet vaikeavammainen ja tar - vitset vammasi tai sairautesi vuoksi välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. T oistuva avuntarve tarkoittaa myös määrällisesti vähäisempää välttämätöntä avuntarvetta. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää henkilökohtainen avustaja mallilla, palvelusetelillä ja kunnan itse järjestämänä tai ostamana palveluna. Vaikeavammaisella on henkilökohtaiseen apuun subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalvelut Voit hakea kuljetuspalveluja, jos sinulla on vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa tai et voi käyttää joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin on subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi sinulla on mahdollisuus vähintään 18 yhdensuuntaiseen asiointi- ja vapaa-ajan matkaan kuukaudessa. Välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen määrää ei ole rajoitettu, vaan niitä myönnetään todellisen ja perustellun tarpeen mukaan. 18

20 Opiskelijan arki 19 Opiskelumatkoina kunta korvaa tutkinnon tai ammatin saavuttamiseksi välttämättömät matkat. Lisäksi kor vataan matkat opiskeluun, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia tai lisää ammattitaitoa ja sitä kautta parantaa työllistymismahdollisuuksia. Kunta kor vaa matkojen kohtuulliset kustannukset. Kuljetuspalvelut ovat käytössä asuinkunnassasi ja lähikunnissa. Lähikunta voi olla rajakunta tai ns. toiminnallinen lähikunta. Asumiseen liittyvät vammaispalvelut Vammaispalvelulain perusteella voi hakea kotikunnalta palveluasumista, asunnon muutostöitä, päivittäisessä elämässä välttämättömiä koneita, välineitä ja laitteita sekä kor vausta vamman tai sairauden vuoksi välttämättömistä erityisvaate- tms. kustannuksista. Subjektiivisia oikeuksia näistä ovat palveluasuminen ja asunnon muutostyöt. Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi arkisia asioita, kuten avustaminen pukeutumisessa, ruoanlaitossa ja muissa askareissa. V oit saada palveluasumisen, jos tar vitset vamman tai sairauden vuoksi toisen ihmisen apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvasti, eri vuorokauden aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, etkä kuitenkaan ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Asunnon muutostyöt ja korvaukset Korvattavia asunnon muutostöitä ovat vamman tai sairauden vuoksi tehtävät välttämättömät rakennustyöt, kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, valaistusmuutostyöt sekä vastaavat muut vakituisessa asunnossasi tehtävät rakennustyöt. Asunnon muutostyötä on myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavia asuntoosi kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Asunnon muutostöitä sekä asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voit hakea, jos liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossasi on vamman tai sairauden vuoksi erityisen vaikeaa. 19

21 20 Opiskelijan arki Korvauksia erityiskustannuksista on haettava puolen vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Kunta voi kor vata puolet liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta. Kor vausta voit hakea auton, erilaisten harrastus- ja muistiinpanovälineiden sekä kodinkoneiden hankintakustannuksista. Korvausta ylimääräisistä vaatekuluista voit hakea, jos et voi käyttää kaupasta ostettavia vaatteita tai kenkiä tai jos vaatteesi kuluvat tavallista nopeammin. Myös pitkäaikaisesti ja säännöllisesti tar vittavan erityisravinnon tai erityisravintovalmisteiden käytöstä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin voit hakea korvausta. Apuvälineet Kunta korvaa apuvälineitä sekä sosiaali- että ter veydenhuollon kautta. Sosiaalihuollon kautta korvattavista apuvälineistä on tietoa edellä. Terveydenhuollon kautta voit saada erilaisia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, kuten pyörätuolin, kuulolaitteen tai valkoisen kepin. Kansaneläkelaitoksen (Kela) palvelut Ammatillinen kuntoutus Kelan Ammatillisen kuntoutuksen avulla on tarkoitus saada ammatti ja työ, joka tur vaa vammaisen toimeentulon tai joka antaa merkittäviä lisäansioita esimimerkiksi eläkkeen lisäksi. Ammatillista kuntoutusta voit hakea, jos vamma tai sairaus rajoittaa oleellisesti ammatinvalintamahdollisuuksia tai työllistymistä. Ammatillista kuntoutusta ovat muun muassa koulutus ja työssä tai opiskelussa tar vittavat apuvälineet. Näitä haetaan kirjallisesti Kelan lomakkeella omasta Kelasta ja hakemuksen liitteiksi tarvitaan todiste opiskelusta sekä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Ammatillisena kuntoutuksena myönnettävä koulutus voi olla perusammattikoulutusta, uudelleenkoulutusta tai jatkokoulutusta. Koulutusta tuetaan eri koulutusasteilla ja erilaisissa oppilaitoksissa. Kela voi myöntää sinulle tuen yhteen ammattiin tai tutkintoon johtavaan 20

22 Opiskelijan arki 21 koulutukseen, jos edellä kerrottu ammatillisen kuntoutuksen saamisen edellytys täyttyy. Lisäksi valitsemasi koulutusalan tulee olla vammaan tai sairauteen nähden soveltuva ja työllistymismahdollisuuksiesi realistiset. Kela tukee koulutusta ajan, jonka suunniteltu koulutuskokonaisuus tai tavoitteena olevat opinnot (tutkintoon saakka) opetussuunnitelman mukaan kestävät. Jos opintojen viivästyminen aiheutuu vammasta tai sairaudesta, koulutuspäätöksen aikaa voidaan jatkaa siten, että tavoite on mahdollista saavuttaa. T ällä perusteella korkeakouluopintoja voidaan tukea yleensä kaksi vuotta enemmän kuin suoritettavan tutkinnon suoritusaika on keskimäärin (yleensä enintään kahdeksan vuotta). Saat tukea koulutukseen vain, jos opintosi etenevät opintosuunnitelman mukaisesti. Kela seuraa opintojesi etenemistä läsnäolotodistusten ja opintosuoritusdokumenttien avulla. Sinun on esitettävä Kelalle lukuvuoden alussa opintosuunnitelma ja lukuvuoden päättyessä opintorekisteriote tai muu selvitys opintojesi edistymisestä. Koulutuspäätöksen perusteella Kela kor vaa myös jonkin verran var - sinaisia opiskelukustannuksia sekä koti- ja opiskelupaikkakunnan välisiä matkakustannuksia. Matkakustannuksina ei kor vata päivittäisiä matkoja. V arsinaisia opiskelukustannuksia ovat mm. lukukausi- ja opintomaksut sekä koulutarvikekustannukset. Vaikeavammaisten apuvälineet opiskeluun ja työhön Kun Kela harkitsee opiskelussa tai työssä tar vittavien apuvälineiden myöntämistä, oleellista on vamman tai sairauden aiheuttama haitta opiskelussa tai työssä. Kelan kautta voit hakea apuvälineitä opiskeluun, kun kyse on työllistymiseen tähtäävästä ammatillisesta opiskelusta tai yleissivistävästä opiskelusta. Kuntoutusraha Kela voi tukea opintojasi taloudellisesti maksamalla nuoren kuntoutusrahaa tai ammatilliseen koulutukseen myönnettävää kuntoutusrahaa. Samanaikaisesti kuntoutusrahan kanssa et voi saada yleisiä opintososiaalisia etuuksia. 21

23 22 Opiskelijan arki Jompaakumpaa kuntoutusrahaa voit hakea, jos vamma tai sairaus rajoittaa oleellisesti ammatinvalintaasi ja työllistymistäsi. Kuntoutusrahaa var ten sinulle on laadittava henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, jossa otetaan myös kantaa opiskelualan soveltuvuuteen vamman tai sairauden kannalta. Pääsääntöisesti kuntoutusrahaa voi saada yhteen ammattiin tai tutkintoon johtavaan koulutukseen. Mahdollisiin myöhempiin opintoihin tai ammatinvaihtoon ei kuntoutusrahan saaminen ole kovin todennäköistä, ellei ammatinvaihdon syynä ole työkyvyttömyys olemassa olevaan ammattiin. Tulkkauspalvelu Vaikeasti kuulovammaisena, kuulonäkövammaisena tai puhevammaisena voit hakea tulkkauspalvelua opiskeluun, työhön ja vapaaaikaan. Kuulonäkövammaisena sinulla on oikeus vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisena vähintään 180 tulkkaustuntiin kalenterivuoden aikana. Opiskeluun liittyvät tulkkauspalvelut tulee järjestää sellaisena, kuin niitä opinnoista suoriutumiseksesi tar vitset. Sinulla on oikeus opiskeluun liittyvään tulkkauspalveluun, jos opiskelusi on ammattiin tai tutkintoon johtavaa tai edistää pääsyäsi työelämään. Tulkkaus järjestetään viittomakielellä tai muulla kommunikaatiota selventävällä menetelmällä. Kela tekee vammaisten tulkkauspalvelua koskevat päätökset keskitetysti vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa. T ulkkauspalvelua haetaan Kelan lomakkeella ja liitteeksi tarvitset mm. riittävän selvityksen vammasi laadusta ja tulkkaustarpeesta. Sari Kokko Näkövammaisten keskusliitto ry 22

24 Opiskelijan arki 23 Opiskelijajärjestöt Kaikki korkeakouluopiskelijat saavat opiskelijakor tin, jolla saa alennusta muun muassa ruokailusta, matkustamisesta ja ter veydenhoidosta. Opiskelijajärjestötoiminnasta on kuitenkin paljon muutakin hyötyä kuin alennukset ja opiskelijoiden edunvalvonta. Järjestöjen kautta saat runsaasti tietoa ja tutustut toisiin opiskelijoihin. Ne tar - joavat myös monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja verkostoitumiseen tulevaa työelämää varten. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL r y edustaa yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita. Lisätietoja saat osoitteesta Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK r y edustaa ammattikorkeakouluopiskelijaa. Lisätietoja saat osoitteesta Viime vuosina valtakunnalliset opiskelijajärjestöt ovat toimineet aktiivisesti yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa, jotta opiskelu olisi mahdollista kaikille. Järjestöt ovat olleet mukana tekemässä erilaisia selvityksiä, tutkimuksia ja suosituksia esteettömyyden parantamiseksi yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ylioppilaskunnat ja opiskelijakunnat Jokainen yliopisto-opiskelija on oman ylioppilaskuntansa jäsen. Ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelija kunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Sekä ylioppilaskuntien että opiskelijakuntien tehtävänä on huolehtia omien opiskelijoidensa eduista ja palveluista. Ne myös auttavat uusia opiskelijoita tutustumaan opiskeluyhteisöön. Ylioppilaskunta järjestää jokaiselle uudelle opiskelijalle tuutori-ryhmän, joka auttaa monissa käytännön asioissa. Ammattikorkeakoulussa tuutoroinnin järjestää joko opiskelijakunta tai korkeakoulu. Monissa ylioppilaskuntien ja yliopistojen sekä opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen tiloissa on tehty uudistuksia varsinkin fyysisen esteettömyyden poistamiseksi, mutta vielä valitettavan usea tila on esteellinen. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat ottavat mielellään palautetta 23

25 24 Opiskelijan arki vastaan siitä, miten he voisivat vaikuttaa arkipäivän esteettömyyden parantamiseen. Useassa ylioppilaskunnassa on otettu käyttöön yhdenver taisuus- tai tasa-arvo-ohjelma, jotka ovat huomattavasti lisänneet erilaisten toimien saavutettavuutta. Lisää tietoa näistä saat omasta ylioppilaskunnastasi. Aine- ja koulutusalajärjestöt, paikallisyhdistykset, killat ja kerhot Ylioppilas- ja opiskelijakunnissa on tarjolla useita erilaisia tapoja har - rastaa ja osallistua. Aine- ja koulutusalajärjestöt, paikallisyhdistykset, killat ja kerhot ovat hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja saada vastapainoa opiskelulle. Niiden toimintaan pääsee mukaan helpoiten menemällä paikalle johonkin tapahtumaan tai ottamalla itse yhteyttä kerhoihin. Järjestötoiminnassa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että kaikki varmasti löytävät sieltä jotain itselleen. Aina kannattaa osallistua. Lähde rohkeasti mukaan! Timo Lehtinen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) 24

26 Kansainväliset opinnot 25 Kansainväliset opinnot Ulkomailla opiskelemisesta on tullut osa yhä useamman suomalaisen arkea. Useimmat ulkomailla opiskelevat hakeutuvat korkeakouluihin, mutta myös opiskelu toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on mahdollista. Ulkomaisia opintoja suunnittelevalla on valittavanaan joko koko tutkinnon suorittaminen tai kotimaisen tutkinnon osan suorittaminen ulkomailla. Edellisessä vaihtoehdossa opiskelija hankkii opiskelupaikan itsenäisesti, jälkimmäisessä hän hakeutuu ulkomaille jonkin vaihto-ohjelman kautta tai hankkii opiskelupaikan omatoimisesti. Ulkomailla opiskelua edeltävä tiedonkeruu on tarkoituksenmukaisinta aloittaa lähimmästä tietopisteestä: omasta oppilaitoksesta, kirjastosta, työ- ja elinkeinotoimiston tietopalvelusta, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta ja Eurooppa-tiedotuksen aluepalvelusta. Koulutus- ja ammattineuvontaa annetaan kaikissa työ- ja elinkeinotoimistojen yli 100 palvelupisteessä. T ietopalveluissa on perustiedot hakeutumisesta ulkomaille opiskelemaan ja maakohtaisia tietoja suosituimmista kohdemaista. Tietopalvelut myös ohjaavat asiakkaita lisätietojen hankinnassa. Opiskelijavaihto Helpoin tapa suorittaa osa tutkintoa ulkomaisessa oppilaitoksessa on opiskelijavaihto. Vaihtoon lähtevällä pitää olla opiskelupaikka sellaisessa suomalaisessa oppilaitoksessa, jolla on sopimus opiskelijavaihdosta jonkin ulkomaisen yhteistyöoppilaitoksen kanssa. Opiskelijavaihto kestää tietyn kurssin mittaisen ajan, lukukauden tai -vuoden. Opiskelija saa vaihdon aikana suomalaista opintotukea ja 25

27 26 Kansainväliset opinnot usein myös pienen apurahan kor vaamaan esimerkiksi matkakuluja. Lukukausimaksuja ei tar vitse maksaa. Opiskelijavaihdon aikana ulkomailla suoritetut opinnot luetaan yleensä kokonaan hyväksi opiskelijan tutkintoon. Opiskelijavaihtoon pääsee aikaisintaan toisena opiskeluvuotena. Vaihto-opiskelija saa apua käytännön järjestelyihin sekä omalta että vastaanottavalta oppilaitokselta ulkomailla. Ne tiedottavat vaadittavista luvista ja vakuutuksista ja useimmiten auttavat esimerkiksi asunnon hankkimisessa. Opiskelijavaihto-ohjelmista kiinnostuneet saavat lisätietoja oman oppilaitoksensa kansainvälisten asiain yksiköstä tai koordinaattorilta. Opiskelijoiden, joilla on jokin erityisiä toimenpiteitä tai palveluita vaativa näkö-, kuulo- tai liikuntavamma, on etukäteen var mistuttava siitä, että vaaditut palvelut ovat saatavissa vastaanottavassa oppilaitoksessa. Tämä selviää tiedustelemalla asiaa suoraan kyseisestä oppilaitoksesta. Opiskelijavaihto-ohjelmat Seuraavassa luetellaan yleisimmät opiskelijavaihto-ohjelmat. Lisätietoja vaihto-ohjelmista ja tukimuodoista saa omasta oppilaitoksesta ja CIMOsta, Erasmus, Nordplus, ja Grundtvig, Fulbright Centerin vaihto-ohjelmat Yhdysvaltoihin, ISEP-International Student Exchange Program, 26

28 Kansainväliset opinnot 27 Korkeakoulujen omat opiskelijavaihto-ohjelmat Edellä mainittujen lisäksi korkeakouluilla on omia opiskelijavaihtoohjelmiaan. Opintojen kesto, mahdollisen apurahan suuruus sekä vaihtoon osallistumisen edellytykset vaihtelevat ohjelmittain. Myös laitoksilla, osastoilla ja tiedekunnilla saattaa olla omia sopimuksia opiskelijavaihdosta. Vammaisille opiskelijoille suunnattu HEAG-tietokanta HEAG on Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen ylläpitämä tietokanta, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa vammaisten tukipalveluista eri Euroopan maissa. Tietokannasta toivotaan olevan apua silloin kun opiskelijat ja heidän opettajansa tekevät vaihto-opiskeluun liittyviä päätöksiä. HEAG-tietokannasta voi etsiä vammaisille korkeakouluopiskelijoille tarkoitettua palvelua ja tukea. Lisätietoja: Opiskelupaikan hankkiminen itsenäisesti Jos aiot suorittaa koko tutkinnon ulkomailla tai et osallistu vaihtoohjelmaan vaan suoritat omatoimisesti osan tutkinnostasi ulkomailla, joudut itse huolehtimaan opiskelupaikan hankkimisesta ja monista muista käytännön asioista. Tutkinnon osan suorittamista suunnitteleville lähin ja paras lisätietojen lähde on oma oppilaitos, jonka kanssa kannattaa jo etukäteen sopia ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta kotimaiseen tutkintoon. 27

29 28 Kansainväliset opinnot Koko tutkinnon suorittajien tulee yleensä hankkia kaikki tarvitsemansa tiedot itse. Lisätietoja: ja Kansainvälinen harjoittelu Opintoihin liittyvän harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla. CIMOn harjoitteluohjelmat ja teknisten alojen IAESTE-ohjelma on tarkoitettu vähintään 18-vuotiaille korkeakouluissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa päätoimisesti opiskeleville tai vastavalmistuneille nuorille. Yläikärajat ovat ohjelmakohtaisia. Harjoittelu tarkoittaa työskentelyä omalla alalla, ja sen päämääränä on tukea opintoja ja kasvattaa jo olemassa olevaa ammattitaitoa. Hakijoilta edellytetään riittävän hyvää kielitaitoa sekä eräissä ohjelmissa jo loppuvaiheeseen edenneitä opintoja. Alan kotimainen työkokemus katsotaan eduksi ja monesti se on myös vaatimuksena. Harjoittelu voi vaihdella muutaman kuukauden mittaisesta kesätyöstä aina puolitoista vuotta kestävään työskentelyjaksoon ulkomailla. Pitkäaikaiset harjoittelupaikat on yleensä tarkoitettu ammatillista lisäpätevyyttä haluaville nuorille, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa tai jo suorittaneet tutkintonsa. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan sisältyvän Erasmus-ohjelman kautta korkeakouluopiskelijat voivat edellä mainitun opiskelijavaihdon lisäksi lähteä ulkomaille suorittamaan myös pelkkää opintoihin liittyvää työharjoittelua. Jos olet kiinnostunut Erasmus-harjoittelijavaihdosta, sinun tulee ottaa yhteyttä oman korkeakoulusi kansainvälisten asioiden toimistoon tai kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöön laitoksellasi tai osastollasi. Muita vaihtoehtoja Korkeakouluilla on myös omia harjoitteluvaihtoja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi eräät opiskelijajärjestöt järjestävät kansainvälisiä harjoitteluohjelmia. Lisätietoja saa omasta oppilaitoksesta. 28

30 Kansainväliset opinnot 29 Harjoittelu kansainvälisissä organisaatioissa Harjoittelu kansainvälisissä organisaatioissa on tarkoitettu korkeakouluopintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille tai tutkintonsa jo suorittaneille. Kansainväliset järjestöt valitsevat itse harjoittelijansa, joten hakukriteerit vaihtelevat eri harjoitteluohjelmissa. Useilla kansainvälisillä organisaatioilla, kuten esimerkiksi Euroopan komissio ja YK on omia harjoitteluohjelmia, joihin on omat hakuajat ja -menettelyt. CIMOn kautta voi hakea apurahaa itse hankittuun palkattomaan, opintoihin liittyvään harjoitteluun EU:n ja YK:n alaisissa organisaatioissa. Harjoitteluapuraha voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat korkeakouluopintojensa loppuvaiheessa tai joiden valmistumisesta on harjoittelun alkaessa korkeintaan kaksi vuotta. Apurahan voi saada 2 6 kuukauden harjoitteluun kerran. Myös erilaisten asiakirjojen hankintaan voi tietyissä tapauksissa saada apua CIMOsta, mikäli harjoittelupaikka on jossakin EU- tai Etaalueen ulkopuolella olevassa maassa. Lisätietoja: (CIMOn ohjelmat > kansainvälinen harjoittelu) Kansainvälistyä voi myös kotimaassa Ulkomailla opiskelu ei ole ainoa vaihtoehto kansainvälisen koulutuksen saantiin, sillä kansainväliseen koulutukseen voi osallistua myös kotimaassa esimerkiksi vieraskielisten koulutusohjelmien kautta. Ammattikorkeakouluissa on tarjolla runsaasti vieraskielistä tutkintoon johtavaa koulutusta eri koulutusaloilla. Yliopistoissa voi suorittaa monissa aineissa opintoja vieraalla kielellä ja yliopistoissa erityisesti maisteritason ohjelmia voi suorittaa kokonaan vieraalla kielellä. Lisätietoa ammattikorkeakoulujen vieraskielisestä koulutuksesta saat sivulta ja yliopistojen vieraskielisestä opintotar - jonnasta suoraan yliopistoilta. 29

31 30 Hakeminen korkeakouluun Hakeminen korkeakouluun Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on omat valtakunnalliset yhteishakunsa. Yhteishaut toteutetaan samaan aikaan alkavina niin keväällä kuin syksyllä. Ammattikorkeakouluihin haetaan osoitteessa ja yliopistoihin osoitteessa Yhteishaku Ammattikorkeakoulujen yhteishaku Ammattikorkeakouluun on kolme erillistä yhteishakua: suomen- ja ruotsinkielinen koulutus aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot vieraskielinen koulutus Yhdessä haussa voit hakea enintään neljään hakutoiveeseen. Hakemuksesi käsitellään ensimmäisen hakutoiveesi ammattikorkeakoulussa. Amkhaku.fi -palvelu ohjaa sinua lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Se sisältää koko maan koulutustarjonnan ja valintaperusteet. Hakutoivejärjestys on sitova. Jos et pääse koulutukseen, jonka olet merkinnyt ensimmäiselle sijalle, tarkistetaan, riittävätkö pisteesi toiselle sijallesi merkitsemääsi hakutoiveeseen jne. Jos taas pääset ensimmäiselle sijalle merkitsemääsi koulutukseen, sinua ei enää voida valita hakutoivejärjestyksessä alemmalla sijalla oleviin opiskelupaikkoihin. Yliopistojen yhteishaku Pääosaan yliopistokoulutuksista haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan yhdellä lomakkeella ja enintään yhdeksään eri koulutukseen. Yleensä hakukohteita 30

32 Hakeminen korkeakouluun 31 ei tarvitse laittaa suosituimmuusjärjestykseen, mutta yhteishaussa on mukana myös priorisoitavia hakukohteita. Yliopistohaku.fi -palvelun koulutushaussa voit etsiä haluamaasi yliopistokoulutusta. Koulutushaku sisältää tiedot valtaosasta yliopistojen tutkintoon johtavista koulutuksista. Lomake muotoutuu hakukohteittesi mukaan. Palvelu ohjaa sinua lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Muista lähettää hakulomakkeesi ajoissa! Sen on oltava perillä/tallennettuna viimeisenä hakupäivänä klo mennessä. Opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulussa useimpiin koulutusohjelmiin järjestetään valintakoe. Valintaan vaikuttaa valintakokeen lisäksi useimmiten myös koulumenestys, ensimmäinen hakutoive ja työkokemus. Ammattikorkeakoulut tekevät usein myös yhteistyötä valintakokeiden järjestämisessä. Joillakin koulutusaloilla voit osallistua saman koulutusohjelman kokeisiin vaikka kotiseutusi ammattikorkeakoulussa. Kullakin koulutusalalla samaan valintakoer yhmään kuuluvat ammattikorkeakoulut hyväksyvät toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Yliopisto Yliopistoon valitaan yleensä joko valintakokeen, todistusten tai molempien perusteella. Yliopistojen välinen valintayhteistyö vaihtelee. Sitä voidaan toteuttaa mm. yhteisvalintana, yhteishakuna tai siten, että järjestetään yhteinen valintakoe. Valintakoe Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen valintakokeissa painotetaan alalle soveltuvuutta, motivaatiota, opiskeluvalmiuksia ja loogista ajattelua. Koe koostuu useista osioista, esimerkiksi kirjallinen koe, haastattelu, psykologinen soveltuvuustesti ja r yhmätilanne. Kirjallinen osio voi sisäl- 31

33 32 Hakeminen korkeakouluun tää mm. tekstin analysointia ja matemaattisia tehtäviä, eikä sitä var - ten yleensä tarvitse lukea valintakoekirjallisuutta. Esteettömyyden huomioiminen on kirjattu myös ammattikorkeakoulujen valtakunnallisiin valintaperusteisiin. Jos tarvitset erityisjärjestelyjä valintakokeessa, tee asiasta vapaamuotoinen kirjallinen hakemus ja toimita se heti valintakoekutsun saatuasi ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Liitä mukaan lääkärintodistus tai muu asiantuntijalausunto vamman tai sairauden laadusta. Ammattikorkeakoulu ilmoittaa sinulle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä. Yliopisto Yliopistojen valintakokeisiin vaaditaan yleensä valmistautumista etukäteen. Valintakokeen kysymykset pohjautuvat ennakkoon ilmoitettuihin valintakoekirjoihin. Joissakin valintakokeissa osa aineistosta jaetaan vasta valintakoetilaisuudessa. T ietyillä aloilla ar vioidaan myös alalle soveltuvuus. Tutustu tarkemmin valintaperusteisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omilla verkkosivuilla. Kuka voi hakea? Ammattikorkeakouluun käy pohjakoulutukseksi lukio tai ammatillinen koulutus sekä näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Alle kolmivuotinen ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden hakea vain tutkintoa vastaavalle alalle. Yliopistoon voi hakea, kun on suorittanut jonkin seuraavista: ylioppilastutkinnon International Baccalaureate-tutkinnon (IB) Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) Reifeprüfung-tutkinnon (RP) vähintään kolmivuotinen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon 32

34 Hakeminen korkeakouluun 33 tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon ulkomaisen koulutuksen, joka antaa ao. maassa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin yliopiston edellyttämät avoimen yliopiston opinnot Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla korkeakoulu katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Vain yksi korkeakoulupaikka lukukaudessa Yhden paikan säännös on alkaen lukukausikohtainen: opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia. Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle. Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja. Mistä lisätietoa? Ammattikorkeakoulujen nettihaku: Yliopistojen sähköinen hakupalvelu: Avoin ammattikorkeakouluopetus: Avoin yliopisto: Tietoa eri ammateista ja aloista: 33

35 34 Hakeminen korkeakouluun Hakemiseen liittyvissä kysymyksissä saat apua ammattikorkeakoulujen hakutoimistoista. Yliopistojen hakijapalvelut vastaavat mm. valintamenettelyihin, pääsykokeisiin ja pisteitykseen liittyviin kysymyksiin. Opetushallituksen valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu palvelee hakijoita arkisin (klo 9 15, viimeisenä hakupäivänä klo 16.15) yleisissä yliopistohaku.fi -palvelun toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Hakuaikana neuvontapalvelu toimittaa pyydettäessä paperisen hakulomakkeen yhteishaussa hakeville. Yhteystiedot: puh , faksi yliopistohaku@oph.fi 34

36 Mihin valmistumisen jälkeen? 35 Mihin valmistumisen jälkeen? Kun olet saanut opintosi valmiiksi ja tutkintotodistus on taskussasi, on aika suunnata katse työmarkkinoille. Moni valmistunut on jo opintojensa aikana onnistunut luomaan suhteita oman alansa työpaikkoihin erilaisten projektien, harjoittelun ja opinnäytetyön myötä. Osalla taas kontakteja omalla alalla ei vielä ole, ja työnhaku on aloitettava puhtaalta pöydältä. Työnhakuvaiheessa ensiarvoisen tärkeäksi muodostuvat työnhakuvalmiudet. Omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa paljon työpaikan saantiin valmistumisen jälkeen. Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut Työhallinnon inter netsivuilta löydät tietoa kaikista työ- ja elinkeinotoimistojen palveluista, avoinna olevista työpaikoista sekä kaikkien työ- ja elinkeinotoimistojen omat inter netsivut. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut ovat maksuttomia. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapsykologi auttaa ammatin, työn ja koulutuksen valintaan liittyvissä kysymyksissä. Palvelu perustuu yhteen tai useampaan noin tunnin mittaiseen keskusteluun, joiden avulla sinua autetaan tunnistamaan omat vahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi, hahmottamaan soveltuvimmat työ- ja koulutusvaihtoehdot ja harkitsemaan myös uusia vaihtoehtoja ymmärtämään, millä tavalla erilaiset rajoitteet on otettava huomioon ammatillisia vaihtoehtoja punnittaessa, valitsemaan tarjolla olevista vaihtoehdoista ne, jotka sopivat itselle ja joiden toteuttaminen on mahdollista 35