170 Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen perustaminen. 171 Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Aika, klo 16:00-18:06 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 167 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 168 Pöytäkirjan tarkastus 169 Ajankohtaiskatsaus 170 Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen perustaminen 171 Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla 172 Lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta koskien pohjavedenpinnan mahdollista alentamista Sulkavuoren alueella sekä valmistelulupaa 173 Lausunto Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta, Viinikanlahden ja Sulkavuoren välisen jäteveden siirtotunnelin ja purkutunnelin louhinta ja jäteveden siirtotunnelin louhinta Vihiojan alitse sekä valmistelulupa 174 Ei julkinen 175 Ei julkinen 176 Ei julkinen 177 Rakennuslupahakemus, Koelaitoksenkatu 4 ( R) Rakennuslupahakemus, Männistönkatu 1 ( R)

2 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Sirniö Ilpo, puheenjohtaja Höyssä Matti, 1. varapuheenjohtaja Lydén Erik Hyötynen Kalle Nisumaa-Saarela Katja Ahonen Reeta Sirén Antti, varajäsen Järvinen Matti, varajäsen, poistui 16:54 Koivumäki Jonna, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nikupaavo-Oksanen Tarja, viestintäsuunnittelija Neva Maija, lakimies Muttonen-Mattila Eija, esittelijä, rakennustarkastaja Halme Pasi, esittelijä, vs. ympäristönsuojelupäällikkö, poistui 17:08 Lindbom Kari Mäkeläinen Suvi Kampman Ulla Allekirjoitukset Sirniö Ilpo Puheenjohtaja Jonna Koivumäki Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Reeta Ahonen Erik Lydén Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä

3 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Jonna Koivumäki

4 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 167 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 168 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Reeta Ahonen ja Erik Lydén (varalle Matti Höyssä). Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina Jos pöytäkirjantarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt silloin suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.

6 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 169 Ajankohtaiskatsaus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Ajankohtaiskatsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Katsaus ympäristö- ja n ajankohtaisiin asioihin.

7 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 170 Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen perustaminen TRE:4707/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Halme Pasi Valmistelijan yhteystiedot ympäristösuunnittelija Eeva Punju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pasi Halme, Katupäällikkö Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Makkarajärvi-Viitastenperän alueelle haetaan liitteen 2 mukaisilla rauhoitusmääräyksillä liitteen 1 mukaiselle 85,9 hehtaarin alueelle Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle. Perustelut Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden kanssa Hervannassa sijaitsevan Makkarajärvi-Viitastenperän alueen perustamista luonnonsuojelualueeksi. Alue on 85,9 hehtaarin laajuinen ja kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama. Alueen rauhoittaminen on osoitettu Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Alue on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 esitetty suojelualueena (S). Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä mutta valituksen alaisessa kantakaupungin yleiskaavassa 2040 alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, jonka tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaustai perustamispäätöksellä. Alue suojellaan myös osana ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjaa, jossa kannustetaan maanomistajia rauhoittamaan alueita luonnonsuojelualueiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan Luonnonsuojelupiiri ry ja Luonnonsuojeluliitto Tampere ry ovat tehneet Tampereen kaupungille kuntalaisaloitteen osallistumisesta kampanjaan esimerkiksi Makkarajärvi-Viitastenperän ja Kintulammin alueilla.

8 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Suojelualueen tavoitteena on suojella alueen luonnon, erityisesti vanhan metsän ja soiden ominaispiirteitä ja verkostoa sekä näissä ympäristöissä elävää eliölajistoa. Lisäksi on tarkoituksena säilyttää maisemallisesti, geologisesti ja jäkälä- sekä sammallajistoltaan arvokkaan kallioalueen ominaispiirteet. Alueen virkistyskäyttö ja polku-, latu- ja ulkoilureittien ylläpito on rauhoitusmääräyksissä huomioitu. Myös marjastus ja sienestys voi alueella jatkua. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan yhdessä intressiryhmien kanssa vuoden 2018 aikana ja se vahvistetaan myöhemmin ELY-keskuksessa. Tärkeimpänä suunnittelun tavoitteena tulee olemaan alueen runsaan ja todennäköisesti kasvavan virkistyskäytön ohjaaminen sille sopiville alueille ja rakenteille. Päätettävänä olevat rajausehdotus ja rauhoitusmääräykset on valmisteltu yhdessä kiinteistötoimen, liikuntapalveluiden sekä kaupunkiympäristön suunnittelun asemakaavoituksen, yleiskaavoituksen, viheralueiden ja hulevesien ja liikennesuunnittelun kanssa.tampereen Taivaltajilta sekä Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiriltä ja Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistykseltä on saatu kommentteja valmistelutyön kuluessa. Tampereen hallintokuntien kesken pidettiin palaveri, jonka mukaisesti alueen rajausta ja rauhoitusmääräyksiä on muokattu. Rajausta on tarkennettu luonnonsuojeluohjelman mukaisesta rajauksesta. Tarkennuksia on tehty alueen arvokkaiden luontotyyppien ja lajien esiintymien pohjalta sekä huomioiden tarkentunut ympäröivien alueiden nykyinen ja tuleva maankäyttö. Alueen keskelle, rauhoituksen ulkopuolelle jää 1,9 hehtaarin laajuinen Makkarajärvi, joka on yhteistä vesialuetta. Etelässä alue sijoittuu Hervantajärven Viitastenperän lahdenpohjukan ympärille siten, että rajauksessa mukana ovat valtakunnallisesti arvokkaat jylhäpiirteiset kallioalueet lahdenpohjukan ympärillä. Makkarajärvi-Viitastenperä sijaitsee Tampereella, Hervannassa, noin 12 km Tampereen kaupungin keskustasta kaakkoon Lempäälän ja Kangasalan rajalla. Kohde on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa varttunutta tuoreen kankaan ja kuivan kankaan metsää. Metsissä on paikoitellen runsaasti lahopuuta. Alueen pohjoisosissa on myös lehtomaisia piirteitä. Alueen arvoa nostavat useat ojittamattomat suoalueet. Alueella esiintyy niin rämeitä kuin korpiakin. Alueelta on löydetty kuusi uhanalaisluokitukseen kuuluvaa kääväkäslajia, harvinaisimpana vaarantuneeksi luokiteltu poimukääpä. Alueen kääväkäslajisto on muutenkin edustava, sisältäen huomionarvoisia lajeja yhteensä 27. Makkarajärvellä pesii kaakkuri ja sen rannoilla tavataan EU:n luontodirektiivin liitteen IVb mukaista lajia, sirolampikorentoa. Muuta linnustoa edustavat vanhan metsän lajit, uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä kanahaukka, varpus- ja viirupöllö sekä pohjantikka. Alueella tavataan myös viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan runsaasti vähentyneitä ja siten vaarantuneiksi luokiteltuja metsien varpuslintuja, hömötiasta, töyhtötiasta ja punatulkkua. Perhoslajistossa on

9 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) tavattu muutamia harvinaisuuksia kuten aaltopikkumittari, suomenpikkumittari ja vaaleaharmoyökkönen. Viimeksi mainittu on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Viitastenperän kallioilta on löydetty useita harvinaisia jäkälä- ja sammallajeja, kuten alueellisesti uhanalainen pohjankorvajäkälä. Silmälläpidettäväksi luokitellulla raidankeuhkojäkälällä on alueella kolme kasvupaikkaa, joista yksi on raitiotien varikolta siirrettyjen yksilöiden siirtoistutuspaikka. Rauhoitettuja kasvilajeja edustaa valkolehdokki. Uhanalaisluokitukseen kuuluvia kasvilajeja ovat hentosara ja kellotalvikki (silmälläpidettäviä, NT) ja alueellisesti uhanalainen harajuuri. Nisäkkäistä alueella on tavattu liito-oravia ja myös karhuista ja ilveksistä on lukuisia havaintoja. Tiedoksi kaupunginhallitus, Kaisu Anttonen, Mikko Nurminen, Pia Hastio, Anna Henttonen, Anne J. Tuominen, Timo Koski, Ilkka Kotilainen, Petri Pulli/Tampereen Vesi, Katri Jokela, Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnosuojelupiiri ry Liitteet 1 Liite 1 Makkarajärvi-Viitastenperä rajausehdotus 2 Liite 2 Makkarajärvi-Viitastenperä rauhoitusmääräysehdotus 3 Liite 3 yrja Luontolahjani-aloite.pdf

10 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 171 Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla TRE:1776/ /2014 Valmistelija / lisätiedot: Halme Pasi Valmistelijan yhteystiedot ympäristötarkastaja Jaana Lappeteläinen, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös täydennetyn liitteen 2 mukaisilla rauhoitusmääräyksillä liitteen 1 mukaiselle 544, 5 hehtaarin alueelle luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle. Esittelijä: Pasi Halme, Katupäällikkö Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös liitteen 2 mukaisilla rauhoitusmääräyksillä liitteen 1 mukaiselle 544,5 hehtaarin alueelle luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle. Kokouskäsittely Kalle Hyötynen ehdotti, että liitteesen 2, kohtaan II Sallittuihin toimenpiteisiin täydennetään villisian metsästys. Matti Järvinen ja Matti Höyssä kannattivat Hyötysen ehdotusta. Jaosto hyväksyi lisäyksen yksimielisesti. Päätösehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että liitteeseen 2, kohtaan II Sallittuihin toimenpiteisiin lisättiin villisian metsästys. Perustelut Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä on valmisteltu Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen perustamista luonnonsuojelualueeksi. Rauhoitettavaksi esitettävä, kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama, 544,5 hehtaarin suuruinen alue on tällä hetkellä virkistysja retkeilyaluetta. Kintulammin alue rajautuu 61 hehtaarin suuruiseen Vattulan luonnonsuojelualueeseen. Kintulammin alueen rauhoittamisen jälkeen suojelualueen kokonaispintaala on 603,5 hehtaaria, jolloin alue on Helvetinjärven

11 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) ja Seitsemisen kansallispuistojen jälkeen Pirkanmaan kolmanneksi suurin luonnonsuojelualue ja maakunnan suurin yksityinen luonnonsuojelualue. Suojelun tavoitteena on suojella alueen monipuolista luontoa. Kintulammin alue esitetään rauhoitettavaksi osana ympäristö- ja maaja metsätalousministeriöiden Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Tampereen yhdistys ry ovat esittäneet saapuneessa aloitteessaan, että Tampereen kaupunki osallistusi kampanjaan rauhoittamalla esimerkiksi Kintulammin ja Makkarajärvi Viitastenperän alueet. Suojelualueelle on valmisteltu karttarajaus ja rauhoitusmääräykset. Vattulan jo suojelluille alueille jäävät voimaan niitä koskevat rauhoitusmääräykset. Tampereen kaupungin valtuuston hyväksymässä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa alue on esitetty rauhoitettavaksi 554,9 hehtaarin suuruisena. Alue on pienentynyt kymmenisen hehtaaria lähinna sen vuoksi, että ehdotettavaan rajaukseen ei sisälly aiemmasta poiketen alueeseen rajautuvia vesistöjä. Alueen sisällä olevat vesistöt, kuten Kintulammi ja Kaukaloinen ovat luonnonsuojelurajauksen sisällä; vesistöjen pinta-ala muodostettavasta Kintulammin alueesta on noin 14 hehtaaria. Rajaus on tehty kiinteistörajoihin ja vesistöihin rajautuessaan pääsääntöisesti vesirajaan. Pulesjärventie on rajattu luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Rajauksen sisälle jäävät puolestaan aluetta pohjois-eteläsuunnassa halkova voimajohtolinja, Telia Finland Oy:lle vuokrattu mastoalue sekä tilakeskuksen hallinnoimat Kortejärven ja Kintulammin majat pihapiireineen sekä Tampereen evankelisluterialiselle seurakunnalle vuokrattu alue. Kintulammin alue on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 esitetty suojelualueena (S). Kintulammin alueen yleisimpiä kasvupaikkatyyppejä ovat tuore, kuivahko ja kuiva kangas. Kintulammista tekee erityisen se, että se on Pirkanmaan oloissa poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja vanhojen metsien alue. Alueen metsistä 75 % on varttunutta ja yli 80-vuotta vanhaa metsää on 140 hehtaaria. Osa alueesta on entistä kruununpuistoa ja alueella on siksi yhteensä kymmeniä erittäin järeitä, kilpikaarnaisia aihkeja, joista vanhimmat lienevät jopa 400-vuotiaita. EU:n luontodirektiivin liitteen IVb lajeista alueella esiintyy viitasammakkoa ja liitooravaa. Rauhoitetuista kasveista alueella kasvaa valkolehdokkia ja alueellisesti uhanlaisista herttakaksikkoa, sammalista vastuulajia pallopäärahkasammalta ja jäkälistä silmällä pidettävät raidankeuhkojäkälää ja samettikesijäkälää. Metsän luonnontilaisuutta (vanhaa metsää) ilmentäviä tai muuten harvalukuisia kääväkäslajeja löytyi Kintulammilta 14 lajia, joista kääpiä kymmenen. Linnuista alueella pesii alueellisesti vaarantunut mehiläishaukka ja silmällä pidettävät metso ja pikkusieppo. Hoito- ja käyttösuunnitelma on luonnosvaiheessa ja se valmistelaan loppuun yhdessä intressiryhmien kanssa vuoden 2018 aikana ja vahvistetaan erikseen Pirkanmaan ELY-

12 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) keskuksessa. Hoidon ja käytön tavoitteena on säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ohjata virkistyskäyttö sille sopiville alueille ja rakenteille sekä lisätä alueen käyttäjien tietoisuutta luonnosta ja sen suojelun merkityksestä. Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella rakentanut vuoden 2017 aikana alueelle retkeilyä palvelevia rakenteita: laavuja, tulipaikkoja ja reittejä pitkospuineen. Retkeilyreitistöjä kehitetään ja ylläpidetään sekä laavujen ja tulipaikkojen puuhuollosta pidetään huolta. Alueen luonto saa kehittyä pääosin luonnontilassa, lukuun ottamatta hoitoja käyttösuunnitelmakaudelle esitettyjä luonnonhoitoja ennallistamistoimia. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja alueen puustorakenteen monipuolistamiseksi yhteen tasaikäiseen männikköön on suunniteltu tulevalle hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle muutaman hehtaarin ennallistamispolttoalue. Alueen soita on ojitettu lukujen taitteesta lähtien. Hoito- ja käyttösuunnitelmakaudella ennallistetaan alueen sisällä olevia, suhteellisen pienialaisia ja helposti ennallistettavia räme- ja korpisoita. Luonnonhoidolla pyritään turvaamaan alueella olevan vähäisen haapapuun jatkumo. Luonnonhoito- ja ennallistamistöiden kustannuksista vastaa kiinteistötoimi ja työt toteutetaan yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Ympäristöjärjestöt ovat mukana ennallistamis- ja hoitotöissä talkoovoimin. Seurannasta vastaa ympäristönsuojeluyksikkö. Luonnonhoidosta ja ennallistamisesta vuosille aiheutuvat kustannukset ovat euroa ja seurannasta euroa. Alueen rauhoittamista ja hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa esitettyjä hoito- ja ennallistamistoimia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Luonnonsuojelualueen rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoidon ja käytön periaatteista on pidetty lisäksi kaupungin maankäytön suunnittelun, liikuntapalveluiden ja kiinteistötoimen kanssa palavereja ja Rauhoittamista on esitelty tunnistetuille osallistahoille järjestetyssä yleisötilaisuudessa ja rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoitoja käyttösuunnitelmasta on keskusteltu kokoustettu luonnonsuojelujärjestöjen edustajien kanssa kokouksessa Kommenttipyynnöt rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta on lisäksi lähetetty Fingrid Oy:lle, Tampereen evankelisluterilaiselle seurakunnalle, Telia Finland Oy:lle ja Tampereen tilakeskukselle. Kokouksissa ja sen jälkeen osallistahot ovat saaneet esittää kommenttinsa rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoitoja käyttösuunnitelmaluonnoksesta. Tampereen kaupungin kiinteistötoimelta ei erikseen pyydetty lausuntoa, sillä rajaus- ja rauhoitusmääräysehdotukset on valmisteltu yhteistyössä. Fingrid Oyj on korostanut, että aluetta halkovan voimalinjan kunnostamisen ja uusimisen tulee olla mahdollista. Tampereen evankelisluterilainen seurakunta, Telia Finland Oy ja Tilakeskus eivät esittäneet kommentteja rajauksesta tai rauhoitusmääräyksistä. Saatu palaute on huomioitu valmistelussa. Valmistelun aikana rajausta on muutettu mm.

13 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) siten, että Kortejärven itärannalla sijaitsevat kaavaan merkityt rakennuspaikat on rajattu alueen ulkopuolelle. Alueella sijaitsevien rakennusten, rakennelmien ja kunnallisteknisten laitteiden käyttö, ylläpito ja uusiminen on huomioitu rauhoitusmääräyksissä. Hirvieläinten metsästäminen on sallittua kulloinkin voimassaolevien Tampereen kaupungin kiinteistötoimen myöntämien metsästysoikeuksien mukaisesti. Alueen käyttöpaineen mahdollisesti kasvaessa ja ihmisten liikkumisen lisääntyessä metsästyksen rajoittamista alueella voidaan joutua harkitsemaan. Tiedoksi kaupunginhallitus, Pirkanmaan ELY-keskus, Mikko Nurminen, Kaisu Anttonen, Pasi Halme, Anne Tuominen, Anna-Maria Niilo- Rämä, Mikko Heinonen, SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., SLL:n Pirkanmaan Tampereen yhdistys ry, Jaana Lappeteläinen Liitteet 1 Liite 1 yrja Kintulammin rajausehdotus.pdf 2 Liite 3 yrja Luontolahja-aloite.pdf 3 Liite 2 yrja Kintulammin rauhoitusmääräysehdotus 2.pdf

14 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 172 Lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta koskien pohjavedenpinnan mahdollista alentamista Sulkavuoren alueella sekä valmistelulupaa TRE:8017/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Halme Pasi Valmistelijan yhteystiedot ympäristötarkastaja Sanna Markkanen p , ympäristötarkastaja Pasi Päivärinne p , ympäristötarkastaja Ari Elsilä p ja ympäristötarkastaja Salla Leppänen p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Lausuntona Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta annetaan oheinen ympäristönsuojeluyksikön selvitys seuraavasti täydennettynä: Hakemuksessa on todettu, että pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa erittäin pienen riskin energiakaivojen tehokkuuden alenemiseen, mutta tälle ei ole esitetty tarkemmin perusteluja. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin. Esittelijä: Pasi Halme, Katupäällikkö Päätösehdotus oli Lausuntona Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta annetaan oheinen ympäristönsuojeluyksikön selvitys. Kokouskäsittely Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösehdotuksessa mainittuun selvitykseen: "Hakemuksessa on todettu, että pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa erittäin pienen riskin energiakaivojen tehokkuuden alenemiseen, mutta tälle ei ole esitetty tarkemmin perusteluja. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin." Puheenjohtaja totesi lisäyksen olevan asian käsittelyn pohjalla. Perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n vesilain mukaisesta hakemuksesta (LSSAVI/3616/2017). Lausuntoa pyydetään mennessä. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy hakee vesilain mukaista lupaa pohjaveden pinnan mahdolliselle alentamiselle Sulkavuoren alueella sekä valmistelulupaa.

15 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus rakentaa Sulkavuoreen louhittavaan kalliotilaan. Kalliotilan louhinta saattaa alentaa kallioperässä olevan pohjaveden pintaa ja tämä alennus saattaa aiheuttaa vesilaissa luvanvaraiseksi säädettyä haitallista vaikutusta. Puhdistamotila on tarkoitus louhia korkeusasemaan keskimäärin 50 metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle. Kalliotilan pinta-ala on noin 320 m x 210 m. Hakemuksen mukaan kalliopohjaveden mahdollisella alenemisella ei ole vaikutusta kalliopinnan yläpuoliseen maaperässä olevaan pohjaveden korkeuteen. Louhittavan kalliotilan lähellä, Sulkavuoren päällä on vanha kaatopaikka, jonka haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen kohti kalliotilaa pyritään estämään injektoimalla tiivis yhtenäinen vyöhyke kalliotilan ja kaatopaikan väliseen kallioon. Haitta-aineiden kulkeutumisen tarkkailemiseksi on esitetty tarkkailuohjelma. Hakemuksen mukaan tässä lupahakemuksessa käsiteltävällä hankkeella ei ole vaikutuksia vesistöihin (järvi ja purot), eikä hankkeen vaikutusalueella ole vesilain tarkoittamaa pohjavesiesiintymää (pohjavesialue). Louhintatyön aikaiset kuivatusvedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Louhinnasta aiheutuville melu-, pöly- ja tärinävaikutuksille annetaan määräykset erillisessä melupäätöksessä. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa sekä valmistelulupa seuraavin huomioin ja ehdoin: Lupakäsittelyssä tulee huomioida vanhaa kaatopaikkaa koskeva pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätös ja siinä annettavat määräykset. Kaatopaikan PIMA-ilmoitus on tällä hetkellä käsittelyssä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. PIMA-kunnostus ja puhdistamon rakentaminen vaikuttavat toisiinsa, joten näitä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Poikkeamatilanteita varten tulee laatia toimintasuunnitelma. Tällainen tilanne voi olla esim. kaatopaikan suotovesien leviäminen alueen ulkopuolelle. Kaatopaikan sisäisessä vedessä on korkeita pitoisuuksia haitta-aineita. Riski haittaaineiden leviämiseen kasvaa räjäytyksistä aiheutuvan kalliorakoilun myötä sekä pohjavedenpinnan alenemisen myötä. Hakemuksen mukaan odottamattomissa poikkeamatilanteissa tilanteen havaitsija tekee tilannearvion ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla estetään vahingon syntyminen sekä informoi tilaajaa poikkeamasta. Tätä tulee tarkentaa ja miettiä etukäteen toimenpiteet erilaisissa riskitilanteissa. Rakennustöissä muodostuvat lietteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen

16 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) jätteen vastaanottoon. Louhinnoissa, betonoinneissa ja injektoinneissa muodostuu ravinteikkaita ja voimakkaan emäksisiä lietteitä. Sopivan vastaanottopaikan löytyminen on aikaisemmissa louhintahankkeissa osoittautunut haastavaksi, joten vastaanottopaikka tulee selvittää hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Maanpäällisten rakennuskaivantojen vedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista maastoon ja maastoon johdettavan veden laatua tulee seurata. Tästä tulee laatia tarkempi suunnitelma, josta käy ilmi, kuinka paljon ja minkä laatuisia vesiä arvioidaan muodostuvan, miten vedet käsitellään, mihin ne johdetaan ja, kuinka poisjohdettavan veden laatua seurataan. Rakennusvaiheen hulevesien laatuun liittyy riski alueella olevasta vanhasta jätetäytöstä ja pilaantuneesta maa-aineksesta. Vesienkäsittely ja purku tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu haittaa (vettymistä tai liettymistä) asemakaavassa tärkeiksi merkittyjen lepakkoalueiden puustolle tai alueen virkistyskäytölle. Rakentamisessa tulee huomioida alueen lepakot. Sulkavuoressa on asemakaavassa (nro 8610) tärkeiksi määriteltyjä lepakkoalueita. Rakentamistoimia kohdistuu alueelle, jolla on kaavassa lepakkomerkintä slep-4. Kyseisellä alueella lepakoiden elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lepakoille suotuisaa puustoa. Näin ollen toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa istuttamaan puustoa poistettujen puiden tilalle. Lisäksi Sulkavuoressa on tärkeänä lepakkoalueena säilytettäviä alueen osia (slep-2). Toimenpidealue on rajattava niin, että lepakoille tärkeä puusto säilyy kyseisen merkinnän omaavilla alueilla. Mikäli vahinko- ym. odottamattomista tilanteista aiheutuu ympäristön pilaantumista, on niistä mahdollisimman nopeasti tiedotettava lupaa ensisijaisesti valvovalle viranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus) sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle. Tiedoksi Ympäristöneuvos Arto Paananen, Liitteet 1 lssavi_lausuntop_ymp.pdf 2 Hakemuskuulutus_3616_2017.pdf

17 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 173 Lausunto Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta, Viinikanlahden ja Sulkavuoren välisen jäteveden siirtotunnelin ja purkutunnelin louhinta ja jäteveden siirtotunnelin louhinta Vihiojan alitse sekä valmistelulupa TRE:8018/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Halme Pasi Valmistelijan yhteystiedot ympäristötarkastaja Sanna Markkanen p ja ympäristötarkastaja Salla Leppänen p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Lausuntona Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta annetaan oheinen ympäristönsuojeluyksikön selvitys seuraavasti täydennettynä: Hakemuksessa on todettu, että pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa erittäin pienen riskin energiakaivojen tehokkuuden alenemiseen, mutta tälle ei ole esitetty tarkemmin perusteluja. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin. Esittelijä: Pasi Halme, Katupäällikkö Päätösehdotus oli Lausuntona Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lupahakemuksesta annetaan oheinen ympäristönsuojeluyksikön selvitys. Kokouskäsittely Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösehdotuksessa mainittuun selvitykseen: "Hakemuksessa on todettu, että pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa erittäin pienen riskin energiakaivojen tehokkuuden alenemiseen, mutta tälle ei ole esitetty tarkemmin perusteluja. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin." Puheenjohtaja totesi lisäyksen olevan asian käsittelyn pohjalla. Perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n vesilain mukaisesta hakemuksesta (LSSAVI/3667/2017). Lausuntoa pyydetään mennessä. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy hakee vesilain mukaista lupaa Viinikanlahden puhdistamon, Vihilahden ja Sulkavuoren väliselle alueelle sijoittuvan jäteveden siirtotunnelin ja purkutunnelin louhintaan ja jäteveden siirtotunnelin louhintaan Vihiojan alitse sekä valmistelulupaa.

18 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon ja nykyisen Viinikanlahden puhdistamon välille (pituus noin 2,9 km) ja Sulkavuoresta Vihilahden rantaan (pituus noin 1,3 km) louhittavat kalliotunnelit saattavat alentaa kallioperässä olevan pohjaveden pintaa ja tämä alennus saattaa aiheuttaa vesilaissa luvanvaraiseksi säädettyä haitallista vaikutusta. Siirtotunnelin linjaus kulkee Viinikanlahdesta kohti Vihilahtea ja yhdistyy siellä Vihiojan kuiluun, josta edelleen suoraan kohti Sulkavuorta purkutunnelin vieressä. Tunnelit kulkevat metriä maanpinnan alapuolella. Hakemuksen mukaan kalliopohjaveden mahdollisella alenemisella ei ole merkittävää vaikutusta kalliopinnan yläpuoliseen maaperässä olevaan pohjaveden korkeuteen. Hakemuksen mukaan Viinikanlahden ja Vihilahden välisellä alueella pohjaveden korkeus noudattelee Pyhäjärven vedenpinnan korkeutta. Tunnelin mahdolliseksi vaikutusalueeksi kalliopohjaveteen on arvioitu 100 metriä tunnelilinjasta. Tunneleiden lähialueella on hakijan tietojen mukaan 6 energiakaivoa, yksi porakaivo ja kaksi suunniteltua energiakaivoa. Vaikutusalueella olevien energiakaivojen pinnankorkeuksia on esitetty tarkkailtavaksi tarkkailusuunnitelmassa. Mahdolliset yksityiset haitankärsijät voivat vesilain mukaan myös sopia luvanhakijan kanssa mahdollisista haitoista. Tarkkailusuunnitelmassa on esitetty myös vaikutusalueen rakennusten painumaseurantaa. Hakemuksen mukaan tunneleiden louhinnalla ei ole vaikutuksia vesistöihin (järvi ja purot), eikä hankkeen vaikutusalueella ole vesilain tarkoittamaa pohjavesiesiintymää (pohjavesialue). Louhintatyön aikaiset kuivatusvedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Louhinnasta aiheutuville melu-, pöly- ja tärinävaikutuksille annetaan määräykset erillisessä melupäätöksessä. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa sekä valmistelulupa seuraavin huomioin ja ehdoin: Rakennustöissä muodostuvat lietteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Sopivan vastaanottopaikan löytyminen on aikaisemmissa louhintahankkeissa osoittautunut haastavaksi, joten vastaanottopaikka tulee selvittää hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Maanpäällisten rakennuskaivantojen vedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista sadevesiviemäreihin ja sieltä vesistöön. Rakentamisen aikaisten vesien hallinnasta tulee laatia tarkempi suunnitelma, josta käy ilmi, kuinka paljon ja minkä laatuisia vesiä arvioidaan muodostuvan, miten vedet käsitellään, mihin ne johdetaan ja, kuinka poisjohdettavan veden laatua seurataan.

19 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Rakennustöihin liittyvä puuston poisto on tarpeen tehdä lintujen pesimäajan sekä vilkkaimman virkistyskäyttökauden ulkopuolella, syys-maaliskuun välisenä aikana. Vihilahdessa tapahtuvissa rakennustöissä tulee huomioida alueen lepakot ja kynäjalavat. Suunnitelmien mukaan rakentamistoimia kohdistuu alueelle, jolla on kaavassa (nro 8611) lepakkomerkintä slep-4. Kyseisellä alueella lepakoiden elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lepakoille suotuisaa puustoa. Näin ollen toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa istuttamaan puustoa poistettujen puiden tilalle. Toimenpidealueiden vieressä on tärkeänä lepakkoalueena säilytettäviä alueen osia (slep-2) ja aluetta, jolla sijaitsee kynäjalavia (s-2). Toimenpidealue on rajattava niin, että puusto säilyy kyseisen merkinnän omaavilla alueilla. Lisäksi kantakaupungin yleiskaavaan on Vihilahden alueelle merkitty keskuspuistoverkosto ja ekologinen yhteys Vihiojalle, joten alueen puustoa tulee säästää niin paljon kuin mahdollista. Mikäli vahinko- ym. odottamattomista tilanteista aiheutuu ympäristön pilaantumista, on niistä mahdollisimman nopeasti tiedotettava lupaa ensisijaisesti valvovalle viranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus) sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle. Liitteet 1 lssavi_lausuntop_ymp (002).pdf 2 Hakemuskuulutus_3667_2017.pdf

20 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 177 Rakennuslupahakemus, Koelaitoksenkatu 4 ( R) TRE:5659/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Muttonen-Mattila Eija Valmistelijan yhteystiedot lupa-arkkitehti Annika Alppi, puh ma-ke klo , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Eija Muttonen-Mattila, Rakennustarkastaja Päätösehdotus oli Asunto Oy Tampereen Kanavamestarin rakennuslupahakemus hyväksytään liitteessä mainituin ehdoin. Perustelut Rakennuslupa, MRL Asuin- ja liikerakennuksen sekä asuinrakennuksen rakentaminen. Liitteet 1 Toimenpideselvitys ja lupaehdot, pöytäkirja

21 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) 178 Rakennuslupahakemus, Männistönkatu 1 ( R) TRE:5623/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Muttonen-Mattila Eija Valmistelijan yhteystiedot lupa-arkkitehti Minna Järvinen, puh ma-ke klo , minnamaarit.jarvinen@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Eija Muttonen-Mattila, Rakennustarkastaja Päätösehdotus oli YH-Antura Oy:n rakennuslupahakemus hyväksytään liitteessä mainituin ehdoin. Perustelut Rakennuslupa, MRL Asuinkerrostalon rakentaminen. Liitteet 1 Toimenpideselvitys ja lupaehdot, pöytäkirja

22 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Muutoksenhakukielto 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )

23 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Valitusosoitus 177, 178 Valitusosoitus Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Rakennus- ja toimenpidelupa Valitusoikeus on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); sekä 4) kunnalla Purkamis- ja maisematyölupa Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); 2) kunnan jäsenellä; sekä 3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä myös silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Maa-aineslain mukainen ottamislupa Valitusoikeus on: 1) asianosaisella; 2) kunnan jäsenellä; 3) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 5) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 6) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

24 Tampere Pöytäkirja 20/ (24) Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna faksi: sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.