Julkaisija: Karvetin klubitalo. Painopaikka: Hallintoyksikkö. Osoite: Karvetin klubitalo Karvetinkatu Naantali

Transkriptio

1

2 2 KARVETIN KLUBITALO Julkaisija: Karvetin klubitalo Painopaikka: Hallintoyksikkö Osoite: Karvetin klubitalo Karvetinkatu Naantali Yhteystiedot: Toimisto- ja hallintoyksikkö Puh: Fax: Sähköposti: karvetin.klubitalo@dnainternet.net Yhteystiedot ja sisältö...2 Pääkirjoitus...3 Keskusliitto juhli Onnen arvoitus Kiire vie nautinnon Runo...13 Kuvakavalkaadi Työillalliset Minne tuuli kuljettaa Klubitalon halloveenijuhlat Haastattelussa Eija Lahti Ilmoitus...27 Toimintakalenteri...28 Päätoimittaja: P. Eloranta Tämän lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta Karvetin klubitalon virallista mielipidettä. Karvetin klubitalo sitoutuu noudattamaan työssään Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D-standardeja. Kristiina Merisaari Matti Miettinen Ilona Kinnari Jari W. Maija R.

3 K KARVETIN KLUBITALO arvetin klubitalon yhdestoista vuosi alkaa lähestyä loppuaan. Vuosi on ollut vilkas etenkin raisiolaisten jäsenten kohdalta. Tapahtumia on järjestetty sekä perinteisiä että uusia. Uusin tapahtuma oli halloween-juhla, joka järjestettiin korvaamaan loppukesän grillijuhla, johon olemme perinteisesti kutsuneet ystäviämme ITU:sta. Juhla saikin hyvän suosion. Paikalla oli 50 aikuista ja neljä lasta. Osa juhlijoista oli nähnyt todella vaivaa pukeutuakseen tilaisuutta varten. Kuvia parhaista on lehden sisäsivuilla. Kuten klubitalon perinteisiin kuuluu olivat tarjoilut taas mahtavat. Kukaan juhlijoista ei varmasti jäänyt nälkäiseksi. Jälkimakuna jäi että tämä juhla tulee toistumaan seuraavinakin vuosina mukavana tapahtumana katkasta syksyn kaamosta. Nyt olemmekin siinä vaiheessa vuotta jolloin alamme valmistella pikkujoulujuhlia jotka järjestetään torstaina Tänään keittiössä jo kuorittiin lanttuja ja huomenna siellä tuoksuu lanttu. Kuten klubitalon perinteisiin kuuluu kaikki tarjottavat valmistetaan itse. Jos on intoa niin mukaan touhuun kyllä mahtuu. Lehden toimituksessa olemme aloittaneet jo joululehden teon. Lehden on tarkoitus olla mukava lukupaketti joulua odotellessa. Jos tätä lukiessa tulee mieleen jouluisia tarinoita, ruonoja tai muuta jouluaiheista juttua, niin toimita se toimitukseen mennessä. Sen enempiä pakinoimatta, minä sekä lehden toimitus toivotamme rauhaisaa joulunalus aikaa. 3 Kristiina Merisaari

4 4 KARVETIN KLUBITALO 22. syyskuuta 2006, Turku. Uutisia lyhyesti: Laki kuntotujien työnteosta muuttuu Mielenterveyden keskusliiton 35-vuotisjuhlaa vietettiin seminaarin merkeissä viime syyskuun lopussa. Päivällä käytettiin puheenvuoroja Turun Mauno Koivisto - keskuksessa ja iltajuhlaa vietettiin Akatemian salissa. Liitto on mielenterveyspotilaiden edunvalvoja. Seuraavassa seminaarin satoa: (Reportaasi ja uutiset kuvineen: Jari W. Valtasaari) K un uudenvuoden raketit poksahtavat taivaalla muuttuu mielenterveyskuntoutujien mahdollinen paluu työelämään. Kuluvan vuoden kesäkuussa eduskunta vahvisti lainsäädännön osa-aikaisesta sairauspäivärahasta. Laki astuu voimaan Lain myötä kuntoutujalla on mahdollisuus saada yhtä aikaa osa-aikainen palkka ja osa-aikainen sairauspäiväraha. Näin ollen päivärahaa ei menetä kokonaan vaikka siirtyisikin osa-aikaiseen työhön. Eduskunnan tarkoituksena on ollut, lakia säätäessään, edistää työhön palautumista. Eri tahoilla on huomattu, että pitkät sairaslomat johtavat työstä syrjäytymiseen. - Toivon, että mielenterveyspotilaat uskaltaisivat käyttää tätä mahdollisuutta, kommentoi valtiosihteeri Leila Kostiainen. Masennus suurin rajoittava tekijä Maailmalla on alettu kiinnittää huomiota mielenterveyden ongelmiin. - Mielenterveyshäiriöiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat selvästi kasvaneet. -- Suomalaisten mielenterveys ei ole pelkästään ammattilaisten käsisssä siihen vaikuttavat kaikki jotka käyttävät valtaa, tietää valtiosihteeri Kostiainen. Yhtenä teemana valtiovallalla on "Terveys kaikissa politikoissa".

5 KARVETIN KLUBITALO 5 Ongelmia on useimmiten vuotiailla. Viisikymmentä vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä. Tänään luku on Vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä ihmistä. Euroopan Unionissa on nyt tarkoitus edistää mielenterveyttä ja ehkäistä sairauksien syntyä. Samoja linjoja on kirjannut myös Yhdisteyneiden Kansakuntien terveysjärjestö WHO. Tutkimusten mukaan joka neljäs eurooppalainen kärsii joskus masennuksesta. Negatiivinen kehä Mielenterveyspotilaat joutuvat varsin usein elämään köyhyydessä ja tätäkin kautta riski syrjäytyä on suurempi. Ongelmat yleensä kasaantuvat ja samalla kasaantuvat riskit. Tämä riskien kasaantuminen johtaa siihen, että elämä alkaa mennä negatiiviseen kehään. Elämän laadun parantaminen Turun kaupunki otti parisen vuotta sitten suunnakseen hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisen. Mielenterveyden kokonaissuunnitelmassa on ennalta ehkäisy. - Menoista suurin osa on kulunut korjaamisiin ja jälkisammutuksiin. Ennalta ehkäisyn tulokset näkyvät vasta 5-10 vuoden kuluttua, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala. Hänen mukaansa työpaikoilla tarvitaan hyvää ilmapiiriä. - Ennen kärsittiin ja tehtiin työtä. Nyt lähdetään s a i r a s l o m a l l e. Tietysti ihminen palaa loppuun, heittää Hartiala. Hartiala peräänkuulutti myös sitä, että houitotapojen tulisi olla tieteellisesti todistettuja. Seminaaria kuunteli myös Karvetin Klubitalon johtaja Pentti Eloranta.

6 6 KARVETIN KLUBITALO Eräs sairaalaremontti toi kuulema Tampereella mukanaan pienen ihmeen. Korjaustöiden vuoksi lasten hoitojaksoja jouduttiin lyhentämään. Asian uusi puoli oli se, että tulokset paranivat verrattuna aiempiin, pitempiin, hoitoihin. Iltajuhlassa taikojen maailmaan vei taikuri Luttinen. Mielenterveys- työn laadussa riittää tekemistä - Kansalaisjärjestöissä on tapahtunut suuri muutos. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluvien järjestöjen toiminta on erilaista. Me tunnemme sosiaalista yhteenkuuluvuutta. -- Järjestöt ovat muuttuneet palvelujen tuottamiseksi. Ammatillistuminen ei välttämättä ole huono asia, kertoo MTKL:n valtuuston puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja. Vehkaojan mukaan Euroopan Unioni on tuonut mukanaan hankkeenomaisia juttuja. Paikka täytyy lunastaa aina uudelleen. - Haasteet liittyvät siihen, että jatkuvien projektien laatua ei pystytä takaamaan. Mielenterveyspotilaita ei voi siirtää. Kun projekti alkaa ja loppuu täytyy jälkihuolto olla taattu, laskee valtuuston puheenjohtaja. Mielenterveyden edunvalvojana liitto esittää maan tulevalle hallituksellekin uusia esityksiä, jotta laeissa saataisiin paremmin psyykkisesti sairaat huomioon. - Psyykkinen vamma joka ei aina näy on vaikuttanut siihen, että psyykkiset vammat eivät näy lainsäädännössäkään. On nykyään parempi olla fyysisesti vammainen kuin henkisesti, sanoo Vehkaoja.

7 KARVETIN KLUBITALO 7 Luominen voi auttaakin Mielenterveysväki vietti iltajuhlaa Turun Akatemian salissa. Tanssitahdeista iltayön hämärässä vastasi Helge Kontio Populär. Entiset rokkarit soittavat nykyään vanhaa tanssimusiikkia ja iskelmää. Viihdetaiteilijalle musiikki on yksi tapa hoitaa mielenterveyttä. - Ei mielenterveyden ylläpitämiseen mitään kikkaa ole, mutta musiikki ja luova työ yleensä on tärkeää sen säilyttämiseen. Luovalla työllä on kuitenkin käänteinenkin puoli. Siinä voi myös mielenterveys mennä, heitti yhtyeen rumpali Mikko Eriossaari ennen keikkaa....ja iltajuhlassa tanssittiin Helge Kontio Populäärin tahdein. Ensimmäinen kappale oli vanha tango nimeltään Haavekuva.

8 8 KARVETIN KLUBITALO iime vuosisadan ( luku) yleisen elämän nuotit V olivat ainakin historian valossa vähän erilaisempia kuin aiemmin. Koko vuosisata oli Ojasen mielestä poikkeava. - Olen hämmästynyt siitä miten vahvasti onnellisuus on ollut historiassa esillä. Viime vuosisata oli kuitenkin poikkeus, heittää Ojanen alkuun. Me elimme tuolloin teknologian eli tekniikan nousuaikaa. Tämä nykyinen tietoyhteiskunta tuli kai senkin myötä. Tietoa on paljon ja reportterit kirjoittavat sitä jatkuvana virtana. - Voidaan kysyä voiko onnesta puhua kun onnettomuutta on niin paljon? Sen näkee lehtien lööpeistä. -- Paljon kyyneleitä on vuodatettu, pohtii professori. Elämän turvallisuus ja rakkaus kulkevat vähän niinkuin käsi kädessä. - On hämmästyttävää miten sokeita tiedemiehet ovat sille olleet, kommentoi Ojanen. Kauneuden tuska Kun baarin jukeboxi soittaa sävelmää ihmislapsen murtuneesta onnesta se on tuttua Tampereen yliopiston professori Markku Ojasellekin. Hän aloitti luentonsa Turussa lainaamalla laulua. Ojanen luennoi aiheesta "Mitä onni on ja voiko sen löytää?" Meillä on taipumus niellä surujamme. Taipumus kestää kolhut puhumatta kenellekään. - Katselkaa ihmisiä huvitilaisuudessa. Kaikki ovat päättäneet olla onnellisia aivan kuin hermostumatta hammaslääkärissä, heittää Ojanen. Hänen kertomansa mukaan tuhannelta ihmiseltä kysyttiin elämästä ja onnesta. - Toiveikkuutta tulee esiin kun on kyseessä oma elämä. Mutta kun on kyseessä maailman tila se menee huonoon suuntaan. -- Aika mielenkiintoinen yhtälö. Itsellä menee hyvin ja maailmalla huonosti, laskee professori tuloksia. Yksi asia joka saattaa johtaa onnellisuutta harhaan on opetettu "Minä keskeinen - ajattelumalli." - Syntipukki on yksilökeskeisyys. Länsimainen yhteiskunta menee sitä kohti. Sanotaan, että "Ole se mikä olet ja älä kunnioita auktoriteettejä." Ei yksilökeskeisyys kuitenkaan paha asia ole jos siihen liitttyy yksilön kunnioitta-

9 KARVETIN KLUBITALO mista, sanoo Ojanen. Joskus elämä arvokkaassa ympäristössä tuntuu olevan pelkkää unelmaa. - On vähän niin, että jos on kovasti raha ja tavarat tärkeitä niin onnellisuus kärsii, miettii Ojanen. Myös joukkotiedotusvälineet saattavat aiheuttaa paineita. Etenkin nuorilla tytöillä on kuulema tänä päivänä murheita. - Ulkonäkö on eräs seikka. Nuoret tytöt kipuilevat ulkonäkönsä kanssa. Lehdissä kun on aina viimeisen päälle trimmattuja ihmisiä, sanoo Ojanen. Turhia paineita ei kannata ottaa. Miesten maailmasta katsottuna Ojanen kuittaa pituuskäsitystä huumorilla. - Jokainen mies joka kasvaa yli 170:n senttimetrin mittaiseksi on rikkaruoho. 9 Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja kiitti seminaarissa professori Markku Ojasta ruusuin. Muita parempi Aiemmin korostettiin todellisuutta, mutta nykyään myönteinen tulkintaharha voi olla hyväksi. Toisin sanoen nykyyhteiskunnassa itsestään voi ajatella liikoja myönteisellä tavalla. Tälläkin on haittapuolensa jos homma lipsuu. Käytännössä ajatteluharha tulee esiin niin, että moni autoilija kokee olevansa parempi kuski kuin muut. Sama pätee kaiketi yliopistoiden luennoitsijoihinkin. Ojanen totesi, että 98 prosenttia koki olevansa muita parempi luennoitsija. Myös masentuneilla on sellaisia alueita joissa he ovat muita parempia. -- Nyt sanotaan, että ihmisen täytyy pitää kiinni harhoistaan! On harhoja itsestään, mutta jos ajattelee liikaa joutuu sairaalaan, laskee Ojanen.

10 10 KARVETIN KLUBITALO Vaikka oma minuus on tärkeä ja sen ympärillä nykyään toimitaan niin osataan uudella vuosituhannellakin eräs vanha asia. - Meillä on kyky liittyä yhteen ja kyky rakastaa. -- Mutta on meillä se itsekkyyden geenikin, miettii Ojanen. Yksikään meistä ei ole kone, eikä kukaan ole graniittia. Elämässä tarvitaan ihmissuhteita ja puuhaa. - Läheiset, tekemiset ja harrastukset tekevät elämästä, kaikista vaikeuksista huolimatta, elämisen arvoista, tietää professori. Empatia eli toisen ihmisen osaan asettuminen on myös tärkeää. Professori otti esiin tarinan, jossa nainen itki kun mies lähti pitkäksi aikaa tukkisavottaan. Tähän mies oli tokaissut vain, että: "Älä perkele itke!" - Yritystä oli mutta ei empatiaa, pohtii Ojanen. Onnen kaavat Perustarpeiden tyydyttäminen on onnea. Onneen on kuitenkin matemaattinenkin kaava jonka Ojanen yhtälöitti seuraavasti: - O = B + E + A. Kaavassa O on onnellisuus, B on biologinen onnellisuustaso, E tarkoittaa elämän ehtoja ja A on omaehtoiset eli autonomiset toiminnot. - Omaehtoisia toimintoja voi aika lailla, mielin ja määrin, muuttaa. Pelivaraa on, hehkuttaa professori. Onnen ohjeeksi mies Tampereen yliopistolta jätti seuraavaa: - Ole hyvä ihminen, jota on kuultu jo tuhansia vuosia. Voi hyvin ja nauti. Toteuta itseäsi mutta älä liikaa. -- Jätä turhat pyrkimykset pois. Elä vaatimatonta elämää Tampereen suunnalla on nykyään positiivisen psykologian koulukunta. Se on toiminut jo kymmenen vuotta. He ovat löytäneet hyveitä elämään. Niitä ovat lempeys, anteliaisuus ja kiitollisuus. (J.W.V.)

11 KARVETIN KLUBITALO Hyväntahdonlähettiläs Isä Mitro puhui Mielenterveyden keskusliiton iltajuhlassa kiireestä ja sen kiroista. Hänen mukaansa meillä on vauhtisokeutta. Helsingin Ortodoksikirkon pastori toi esiin myös itsensä tuntemisen merkityksen elämässä. sä Mitro Repo asteli rauhallisesti Akatemian juhlasalin I eteen pitämään juhlapuhetta. Hän kertoo nykyisin olevansa etupäässä hyväntahdonlähettiläs. Toki hän hoitaa myös Ortodoksikirkon pastorin tehtävää. - Ihmissielu on yllätyksellinen ja oikukas. Vai miten on selitettävissä, että kun hyvinvointi kasvaa niin pahoinvointikin kasvaa? Ongelma on siinä ettei ketään voi pakottaa voimaan hyvin, miettii Isä Mitro. Omaa oloaan ja kehoaan pitäisi tuntea tai ainakin oppia tuntemaan. - Tiedämmekö me mitä on voida hyvin ja mitä pahoin? Olemmeko me itsemme tunnossa? Tunnemmeko itsemme ja toisemme vai tunnemmeko mitään?, kysyy hyväntahdonlähettiläs. Elämässä saattaa tulla vauhtisokeuksia eikä oikein hahmota ympäristöään. Silloin voi tunnepuolikin mennä vähän jumiin. Isä Mitro jatkaa aiheesta: - Tunnevammaan liittyy kiire ja kiireen kirot. - Katsoin lehteä. Formulakuski sanoi lööpissä "Elämässäni on tarkoitus ajaa lujaa ja muiden ohi." Tuo rehellinen vastaus on kuin länsimainen yhteiskunta. Meillä kaikilla on vauhtisokeutta. Hyvää palvelua on se, että on aikaa. Aikaa tarvitaan myös moneen asiaan. - Meillä kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi kiireettä. -- Parantua kiireettä, päättelee Isä Mitro. Kun on pakko suorittaa jatkuvasti asioita nopeasti se vie voimia ja lopulta voi käydä kehnommin. - Kiire varastaa ajan ja lopulta kiire varastaa itsemme. Kiire on synneistä kamalampia, koska se vie nautinnon ja tuo tilalle kyltymättömyyden, laskee Isä Mitro. 11

12 12 KARVETIN KLUBITALO Pöytäkin on katettu valmiiksi mutta toivon ettette vaadi, että minä tuon siihen leipää ja viiniä, hymyili Isä Mitro Repo MTKL:n iltajuhlassa. Kuvassa Isä Mitron kanssa keskustelee Timo Peltoluoma. Elämä on tosi työtä Jos joutuu juoksemaan ja kulkemaan paikasta toiseen ilman hetkenkään taukoa alkaa pidemmän päälle ahdistaa. - Elämä on tarkoitettu mielekkääksi ei mielettömäksi. Sieltä tunnelin päästä pitäisi aina pilkottaa jokaiselle valoa. Yksikään elämä synkkyden keskelläkään ei saisi päättyä "oman käden oikeuteen." - Hoitotakuun tulee koskea myös mielenterveyspotilaita. On järkyttävää jos tilalla on itsemurhayritys. Jokainen itsetuho on turhaa ja liikaa. Se on yhteiskunnan tappio ja tuho, miettii Isä. Oman elämänsä eteen on jokaisen tehtävä eri asioita. On mietittävä mitä toivoo ja haluaa. On etsittävä sisältään se henkilö, joka tuntee sanan minä. - Viime kädessä elämä itse on tosi työtä. Se on oman itsensä tuntemista ja löytämistä. Ja tämä on meidän kaikkien oikeus ja velvollisuus ei vain terveiden vaan myös mielenterveyspotilaiden, päättää Isä. Mitro. (J.W.V.)

13 KARVETIN KLUBITALO Mirjam Polkunen VIITTOJENRIISUMISJUHLA Katso, onko metsä tänään sama kuin eilen! Kuule, onko sen laulu tänään sama kuin eilen! Ei, lapseni, ei, tänään on odotettu päivä, suuren musiikin päivä! Tänään on metsässä villi juhla! tätä päivää varten se pukeutui purppuraan, tätä päivää varten, viittojenriisumisjuhlaa varten, kun jokainen puu rajusti repii kultaiset verhonsa ja alastomien oksien läpi soi huikea valitus... Ja kurjet kuulevat kutsun. Hyvästi, tympeä suo! Niiden harmaapurjeista laivaa vie tuuli, juhlatuuli, hyvästi hyvästi hyvästi vain lähtö on elämää vain kulku vain meno! Tämä on suuren musiikin päivä! Tämä lehtien tanssi tämä ryöppy tämä sade tämä neulasten vilinä ja ratisevien oksien keskellä kanalintujen hämmästynyt kiire on juhlaa, metsien hautajaisriemua, pohjoisten metsien peijaisriemua. Kaikkialta soi luopumislaulu, lauluista suurin; sitä kohisee järvi, sitä helisevät kaislat, sitä humisee metsä pienintä heinää myöten. apsi! Tämä on sinua varten. Kuuntele! Etkö kuule! Luopumislaulussa on ylösnousemuksen rytmi. 13

14 14 KARVETIN KLUBITALO

15 KARVETIN KLUBITALO 15 Raision vammaisneuvoston kokous iltaauringossa klubitalon pihalla. Syksyn isot työillalliset. Katkarapuleivät katettuna. Nautinto alkaa. Lähihoitajaopiskelija Kalle Salminen piti vihdoin meille pitkään puhutun ensiapukurssin.

16 16 KARVETIN KLUBITALO Vuoden viimeiset isot työillalliset vietettiin syyskuun lopulla. Tilaisuuteen oli panostettu hienosti. Illallisten menua aloitettiin valmistamaan jo aamu kahdeksalta. Keittiönväki loihti sellaiset ruoat, että välillä luuli olevansa avenuen parhaassa ravintolassa. Paikalle kerääntyi 35 jäsentä. Keskusteltiin työstä ja vaihdettiin kuulumisia. Vuoden viimeisillä työillallisilla herkuttelua ja: Puhetta työstä arvetin klubitalolla ei tällä hetkellä ole varsinaisia siirtymätyöpaikkoja. Hietakari Design Oy:n ja Raision K uintikeskus Ulpukan työpaikat ovat olleet jo niin pitkään, että niistä on tullut tuetun työn paikkoja. - Siirtymätyö on osa-aikaista. Tuettu työ voi olla muuta. Siitä maksetaan ihan normaalia palkkaa ja se voi olla avoimilta työmarkkinoilta. -- tuetussa työssä klubi antaa jäsenelle tukea, mutta ei samalla tavalla kuin siirtymätyössä. Esimerkiksi paikkaamaan ei mennä jos jäsen on poissa, eikä käydä työpaikalla. Tuetun työn piirissä olevalla voi klubitalolla olla päivittäin vaikka lämmin ateria odottamassa. Siihen kuuluu myös Anna-Liisa, Pia ja Leena ahersivat pitkän päivän illallisen muuta avunantoa. -- Tällaisia tukia ovat vaikkapa se, että jos jäsen ei herää työhön niin hänet herätetään tai jos hänellä on iltapäivähoidossa lapsi niin hänet voidaan hakea pois. Samoin

17 KARVETIN KLUBITALO 17 jos auto on rikki voidaan hakea jäsen. Tuet ovat pieniä asioita joissa autetaan ja jotka olisivat muuten hankalia, kertoo työ- ja koulutusyksikön ohjaaja Marianne Nohrström. Työ- ja koulutusyksikössä on otettu järjestelmällinen työnhaku jo työn alle. Kontakteja yrityksiin pyritään saamaan. Kaupungeiltakin on kyselty siirtymätyötä.... Ja onko tämä hotelli Börs? Mansikkamalja. - Kunnilla on velvollisuus työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja ne paikat olisivat juuri sellaisia joita mekin tarvitsisimme, laskee Marianne. Avoimilla työmarkkinoilla Marianne näkee tilanteen viime vuosista parantuneen joskin pitkäaikaistyöttömillä on ongelmia vaikka järjestelyjä on tehtykin. Työ- ja koulutusyksikkö järjestää työinfoja. Niihin saa vapaasti osallistua jokainen joka on kiinnostunut siirtymätyöstä. Ilmoituksia infoista on nähtävissä klubin lehdessä tai alakerran ilmoitustaululla.

18 18 KARVETIN KLUBITALO Oman alan siirtymätyö ensisijainen Kaisa J oli keväällä 2004 naantalilaisessa K-kaupassa pullonpalautuksessa. - Siellä oli erittäin kivaa. Kauppias ja kauppiaan rouva olivat ystävällisiä. Samoin muu henkilökuntakin. Vaikka olin erilainen en tuntenut itseäni erilaiseksi, kertoo Kaisa. Kaisa on aikoinaan työskennellyt kolme vuosikymmentä kaupassa ja sen ympäristö kiehtoo yhä. - Oli kivaa kun välillä pääsi kaupan puolelle ja sai neuvoa asiakkaita ja täyttää hyllyjä. Pullonpalautuksessa oli joskus tiukkaakin. Täytyi työntää pulloja toisten päälle, että remmi tuli tyhjäksi, muistelee Kaisa. Kaisa kokeilisi itsekin mielellään uudestaan siirtymätyötä. Mieluinen paikka olisi arvatenkin kauppa. Niille jotka empivät arvaako siirtymätyöhön mennä hän vastaa seuraavaa: - Yrittänyttä ei laiteta. Kun yrittää niin kyllä siitä hyvää tulee. Lopussa kiitos seisoo. Jouni K on löytänyt itse työtä satamasta. - Satunnaista ahtaustyötä. Laivan lastausta ja purkamista, jauhoa ja kappaletavaraa, kertoo Jouni. Klubilaiselle satamatyö on vaihtelua arkipäiviin. Siirtymätyöstä Jouni miettii seuraavaa: - Voi olla, että olisin kiinnostunut. Voisin vaikka itsekin kysyä satamalta. Varastossa konetta (trukkia) olisi hyvä osata ajaa mutta se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Stressi miehelle kuulema pukkasi päälle kun hän oli vähän pidempään eräässä rakentamistarvike yrityksessä. Illan viihteellisestä ohjelmasta vastasi Ilona K. Hän lausui osan Eino Leinon Aurinkolaulusta. Siinä kerrotaan muun muassa kuinka työnteko kiittää. "Ei pelkän palkan vuoksi sarkojen kyntämistä." (Jari W.)

19 KARVETIN KLUBITALO irja S. kävi Karvetin klubitalolla usein asuessaan M Naantalissa, eikä Karvetti ole nytkään jäänyt. Suomi on kuitenkin hänelle tuttu maa. Mirja on asunut monissa paikoissa. - Se muuttaminen on ollut lapsesta asti. Se on kai elämän tapa. En kai ole juurtunut mihinkään ja joskus mietin itsekin mitä oikein haen, pohtii hän. Naantalissa Mirja asui seitsämän vuotta. - Mulla on ollut koko ikäni risteily päällä. Naantalissa olen ollut maksimiajan. -- Mulla oli kyllä tunne kun tulin Naantaliin, että nyt jään tänne mutta kuinkas sitten kävikään. Ei koskaan saa sanoa ei koskaan, heittää Mirja. Jos häneltä kysyy palaako hän joskus Naantaliin niin hymy on yhä arvoituksellinen. Jotakin kuhinaa nyt asuinpaikan vaihdon kanssa saattaa olla. - Olen mennyt työn ja asumisen mukana sinne minne tuuli kuljettaa, päättää nykyinen lappilainen matkustelusta. 19 Päivä Lapin hangilla Lapin ruska on ollut tänä syksynä ruskeaa. Lunta on nähty vain kerran. Auringon valo näinä aikoina näyttäytyy pohjoisella korkeudella vain niin harvoin. - Nyt vaan alkaa päivä olla niin lyhyt ja päivän lyhyys tuntuu painostavalta. Aurinko näkyy niin vähän. Kai siellä ihmiset ovat tottuneet siihen. -- Siellä porukka on sitä mieltä, että Oulun alapuolelle ei kannata lähteä saati sitten Jyväskylän korkeudelle, summaa Mirja. Lapin hangilla ja tunturipurojen solinan ääressä on kuitenkin jotain jokapäiväisen elämän kannalta värikästä. - Siellä on ystävällisiä ja mukavia ihmisiä niin, että ne juttelee ja on välittömiä. --Jos vaikka menee terveyskeskukseen niin sielläkin jutellaan eikä kaikki ole niin virallista, miettii Mirja. Masennus ja valoton päivä voivat joskus vähän nuorta naista lannistaa mutta elämästä löytyy silti kaunis valo. Se kaikenlainen "näprääminenkin" tuo sitä. - Vaikka välillä oonkin melkein tuolla "maan alla" ja tuntuu

20 20 KARVETIN KLUBITALO ettei mikään onnistu niin sitten taas toisinaan menen vaikka minne ja kaikki onnistuu, heittää Mirja. Kotona Mirjalla on kaksi kesyä oravaa. Nämä veijarit pitävät omalta osaltaan emäntäänsä vauhdissa ja niiden kanssa touhutessa menee aikaa. Nälkä niillä on kuulema vähän aina. Joulu on yhdessäoloa Joulu merkitsee Mirjalle perinteistä yhdessäoloa. - Joulu on sellainen perheen kanssa hiljentyminen ja rauhoittuminen. Pitäisi olla perheen kanssa yhdessä. Se on yhdessäoloa ja yhdistymistä, miettii hän. Täksi jouluksi ei Mirjalla ole vielä suunnitelmaa. Mahdollisuuksia tutkitaan parasta aikaa ja aina internettiä myöten. Jouluun on monta mahdollisuutta. Semmonen into nyt on kuitenkin, että kun on pitkä ja pimee talvi olisi kiva lähteä jonnekin ulkomaille. Netistä olen jo selannut paikkoja, päättää kiertämiseen tottunut Mirja S. (J.W.V.) Millaiseksi merimies tulee pudotessaan Punaiseen mereen? - Märäksi. Kun isä ja äitisonni erosivat, kumpi sai pitää pikkusonnin? - Isäsonni, äitisonneja ei ole olemassakaan. Lentokone putosi täsmälleen Suomen ja Ruotsin rajalle. Kummalle puolelle haavoittuneet haudattiin? - Eihän haavoittuneita haudata! Mitä lasimerstari tekee, jos ei ole lasia? - Juo pullon suusta. Kumpi on tärkeämpi aurinko vai kuu? - Kuu tietysti. Kuu valaisee yöllä, mutta aurinko vain päivällä, jolloin on muutenkin valoisaa.

21 KARVETIN KLUBITALO 21 lubitalomme aloitti noin viikkoa ennen juhlien järjestelemisen, koska ohjaajat opastivat tekemään koristeita K ja Mirja, Simosta tuli myös juhlimaan kanssamme Klubitalo oli koristeltu kynttilöin ja muilla koristeilla. Olimme myös kutsuneet ITUlaiset Turusta, jotka muistivat klubitaloa tuliaisilla. Klo 13 juhlimisen aloitimme alkudrinkillä ja työ- ja koulutusyksikön ohjaaja Marianne Nohrström oli laittautunut maalaamalla kasvonsa ja värjäämällä hiuksiaan. Hän toimi myös juhlien juontajana. Juhlijat olivat naamioituneet ja Jari Valtasaarellakin oli iso veitsi päässään, josta osa oli "hävinnyt" jonnekin. Eiran lastenlapset ja Iiro olivat pukeutuneet halloween-asuihin ja he olivat innoissaan, kun pääsivät mukaan pukeutuneina. Ensin aloitettiin kilpailuilla. Kilpailuja oli kolme; keksinsyönti-, maantieto- ja sanakilpailut. Joukkueita oli kuusi, joissa jokaisessa oli neljä osallistujaa. Keksin syönti kilpailu oli neljän joukkueen kohdalla aika tasainen. Maantietokilpailussa joukkueiden piti tietää kymmenen eri maan pääkaupungit. Kilpailussa oli vaikein kohta, kun kysyttiin Afganistanin pääkaupunkia, joka on Kabul. Kahdella joukkueella oli täydet pisteet, jonka vuoksi jouduttiin esittämään lisäkysymys. Siinä kysyttiin Taiwanin pääkaupunkia, joka on Taipei. Sanakilpailu oli hauska, koska joukkueet joutuivat kirjoittamaan tarinan M-kirjaimella alkavista sanoista eikä saanut käyttää samaa sanaa kahteen kertaan. Lopuksi laskettiin kuinka monta sanaa oli saatu tarinaan. Voittajajoukkueen tarinassa oli 53 sanaa. Kilpailupalkintoina oli suklaata ja purukumia. Voittajatarina oli tällainen: Marianne motkottaa mäellä. Meteli meni mieleen maalattavaksi. Monet muut menivät metelöimään mökille maastoon. Mummo, Mimmi myös Matias, Matti, Mirka, Maija, Marina, Miikka, Mikko miettivät Mian mieltymyksiä. Makoisa maksalaatikko maistui Millalle, Minnalle, Marille, Maikille, Makelle, Markolle. Marita murjotti mäntyisessä metsässä. Murkina muistutti mennessään Mäntsälän mämmiä. Mutta musta maamyyrä mukiloi mansikan myyjää. Mihin maailma menee. Sitten aloitettiin ruokailu ja pöydät notkuivat, kun ruokaa oli monenlaista. Dippikastikkeen kera oli esim. kukkakaa-

22 22 KARVETIN KLUBITALO lia, kurkkua ja porkkanaa. Ohessa oli mukana riisipiirakoita, joille oli tehty vihreän väristä munavoita. Tämän jälkeen juotiin kahvit makoisan kurpitsapiiraan ja täytekakun kanssa. Juhlaa jatkettiin karaokea laulaen esim. Rentun ruusu, jonka Irwin Goodman on levyttänyt. Juhla jätti jäljelle hyvän mielen ja kaikilla oli hauskaa. Maija R. Miksi naistenlehden Anna nimeksi on muutettava Salli? - Nimi on liian käskevä. Mikä on metsästäjä japaniksi? Susiko takanasi. Miksi läppäriä käyttävä syyttäjä jätti syyttämättä lukiessaan pitkää syytelistaa? - Ei ollut tarpeeksi näyttöä. Mikä ero on pomolla ja terroristilla? -Terroristin kanssa voi neuvotella. Mikä on yleisin syy poliisien joutuessa lopettamaan työnsä.? - Pidätyskyvyn huononeminen Miksi koulussa opetetaan äidinkieltä? - Koska isä ei saanut kotona koskaan suunvuoroa. Mikä on edullisin harmaahyljelaji? - Halpa Halli Mitä lukee Gigantin työntekijöiden palkkanauhoissa? - On se vaan niin tyhmää maksaa liikaa. Mikä on seksikkäin olympialaji? Curling, siinä haetaan nänniä ja pesää. Mikä on tiemestarin ammattitauti? - Ramppikuume. Mitä eroa on puupäällä ja puujalalla? - Puujalka ei periydy. Mikä on kortinpelaajien tyypillinen sairaus? - Ässävika. Mitä eroa on kivellä ja kalliolla? Kivi oli kirjailija ja kallio presidentti. Mitä yhteistä on Ladalla ja kylpyammeella? - Kummastakaan ei kehtaa nousta pois.

23 KARVETIN KLUBITALO 23 Lahti: "Arvostan sosiaalisia suhteita" K lubin pitää olla yhteisö. Sellainen, että siellä on hyvä ja turvallinen olo. Ja tietysti, koska olen nainen toivon, että ympäristö pysyisi viihtyisänä ja tilat riittävät, laskee Karvetin Klubitalon hallituksen jäsen Eija Lahti (Kok) yhtä linjaansa Klubin hallituksessa. Klubin arjesta hallitus saa myös aina kokouksiinsa tietoa. Päätöksiä tehdään saatujen tietojenkin pohjalta. - Hallituksen kokouksissa on henkilöstöedustaja aina mukana ja hän tuo sitä klubin elämää esiin, heittää Eija. Raisiolaiselle vastaavalle työterveyshoitajalle Raision kaupungin työterveyshuollossa on yksityisessä elämässäänkin yhteisöllisyys tärkeää. - Koti ja lähiperhe ovat tärkeitä. Pidän yhteyttä myös äitiini säännöllisesti ja arvostan sosiaalisia suhteita, kertoo hän. Eija Lahden perheeseen kuuluu aviomies, kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta. Kissa, joka on Eijan lempieläin, nimeltään Misu jätti tämän maailman viime keväänä. Peräti 18-vuotiasta Misua hänellä on edelleen ikävä. Lahti on hallituksessa Raision kaupungin edustaja. Tie hallitukseen toi sairaanhoitajataustan vuoksikin. Katsottiin, että hänellä on ammatillista kokemusta. Hän on jo työnsä vuoksikin kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo ennen poliittista uraansa Eija vieraili Klubilla sen perustamisen aikoihin. - Olen käynyt ihan oikeasti Karvetin Klubilla joskus vuosia sitten. En ollut silloin poliittisessa merkityksessä siellä. Katselin paikkoja ja mietin, että mitenköhän tämä toimii? Jo silloin heräsi mielenkiinto. Eija Lahden ensimmäinen työpaikka koulutuksen jälkeen on ollut vahvasti mielenterveyteen liittyvä. 70-luvulla hän oli sairaanhoitajana Helsingin Hesperian mielisairaalassa. - Se oli silloin aikaansa edellä oleva sairaala. Hyvin uudentyyppinen ja moderni, muistaa Eija.

24 24 KARVETIN KLUBITALO Mainitaan nyt, että muun muassa psykiatri, myöhemmin ministeri, Claes Andersson oli saman sairaalan palveluksessa. Päivät kuin puron virta Vastaava työterveyshoitaja on päivittäin tekemisissä ihmisten kanssa. Raisiossa hänellä on yli 200 yritystä hoidettavana. Päivään kuuluu asiakkaiden vastaanottoa, työpaikkakäyntejä, kokouksia ja koulutukset. - Olen sanonut, että se on tosi kuvia elävästä elämästä. Se työ on elämässä kiinni. Tietokoneiden syke, kaikki bitit ja valomaailman ledit ovat tuoneet elämään suuren murroksen 70-lukuun verrattuna. - Työelämä on tullut vaativammaksi monella eri tasolla. Työntekijöiltä vaaditaan joustoja ja sopeutumista muutoksiin. Esimieskin on monien paineiden alaisena, tietää Eija. Sanomalehtiä selatessa löytää nykyisin esimiestason ja koulutusta vaativien työpaikkojen kirjon. - Vanhat ammatit häviää ja tilalle tulee uusia. -- Helpot työt ovat vähentyneet etenkin sellaiset joihin voi ihan vaan mennä. Kaikki vaatii koulutusta. Esimerkiksi varastotyöntekijän työkin on monimutkaistunut. Ennen riitti, että oli varastossa muutaman päivän ja oppi sen, mutta nykyään tietokoneiden myötä se on muuttunut, kertoo Eija. Klubin siirtymätyöpaikkojen hankkimiseenkin tämä kaikki voi vaikuttaa tietää vastaava työterveyshoitaja. - Siirtymätöiden hankkimiseen se voi vaikuttaa kun kaikki vaatii spesiaalia. Se voi olla ongelma. Jotta pärjäisi nykyajan haasteisiin pitäisi olla kuin puron virta. - Jos ihminen on hyvässä kunnossa ja jaksaa mennä myötävirtaan niin sellaisten ihmisten on helpompi sopeutua tähän, päättää Lahti työelämästä. Päivätyönsä oheen Eija on mukana myös hankkeessa, jossa Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymän ja Raisi-

25 KARVETIN KLUBITALO 25 on kaupungin työterveysyksiköitä yhdistetään. Pieniä koitetaan kasata yhteen. - Saadaan lisää voimavaroja kun pienet yksiköt yhdistetään, tuumii Eija projektista. Eija kertoo, että hän on tarkoituksella pyrkinyt rajaamaan luottamustoimia, jotta aikaa jäisi muuhunkin. Hän on Varsinais-Suomen lastensuojelupiirin valtuuston jäsen ja kuuluu Lions Clubin Raision Lady Leijoniin. Aamupala on aina sama Horoskooppimerkiltään Eija on kaksonen. Ainakin tämä tarmokas nainen tunnusti jollain lailla seuranneensa aurinkomerkkiä. Aika monet kaksosten piirteet kuulema sopivat häneen. Musiikkimaku hallituksen jäsenellä on laidasta laitaan. Soittimeen kelpaa niin hengellinen musiikki, operetit kuin tangotkin. Mielivärejäkin on monta. Yksi on kuitenkin poistettu joukosta. Se on lila. Säväyksen tekee poltettu oranssi. Parhaillaan Eija lukee kirjaa, joka on tehnyt häneen vaikutuksen. Se on Petrin matka Myyrmanniin eli tuohon ostoskeskusräjähdykseen. Kirjan kirjoittaja on Petrin isä Armas Gerdht. Kirjallisuudessa hän pitää historiallisista romaaneista. Aamupala on ainakin säännöllinen. - Minulla on samat ruoat joka aamu. Ei ole mielikuvitusta sen suhteen. Se on tuoremehua, voileivät jossa juustoa päällä ja puuro. Lisäksi kuppi kahvia, naurahtaa Eija. Pahalle päälle hallituksen jäsen tulee pakosta suorittaa nopeasti. - Pahalle päälle minut saa kiire ja hässäkkä ja se ettei saa asioita tehdyksi niin hyvin kuin haluaa, laskee Eija. Hallituksen jäsentä kiinnoistavat screenit ja kierteleminen. Hän rentoutuu niiden parissa. - Kesällä pelaan golfia miehen kanssa. Se on mieliipuuhaa. Lisäksi tykkään matkustella, sitä tekisin jos olisi rahaa, sanoo Eija.

26 26 KARVETIN KLUBITALO Siirtymätöiden hankkimiseen se voi vaikuttaa kun kaikki vaatii spesiaalia, miettii Klubin hallituksen jäsen Eija Lahti Raisiossa. "Kyllä kaikki järjestyy." - Pidän lauseesta "Kyllä kaikki asiat järjestyy", niinkuin nelivuotias sanoo. -- Kun tukee jolu paljon riippuu hyvästä tahdosta järjestyykö asiat. Teillä on tahtoa ja uskon. että näillä Klubi kehittyy vahvemmaksi ja yhteisöksi, heittää Eija Lahti haastattelun päätteeksi. (Jari W. Valtasaari)

27 KARVETIN KLUBITALO 27 Muista klo Ohjelmassa - Joulupukki - Yhteislaulua - Perinteinen joulupöytä

28 28 KARVETIN KLUBITALO Ma Vesijumppa Viikkopalaveri Ti Kirjasto To Työyksikön kokous Pe Aurinkohetki Su Kahvila Ma Opiskeluja aloittaa Vesijumppa Viikkopalaveri Ti Kirjasto Ke Kehittämistyöryhmän kokous Pe Aurinkohetki Su Kahvila Ma Vesijumppa Viikkopalaveri Ti Lähtö eurooppakonferenssiin (Sampsa, Pentti ja Mervi) Kirjasto To Työyksikön kokous Pe Aurinkohetki Su Kahvila Ma Viikkopalaveri Ti Anita Mäkilä (N:li, srk) klubilla Kirjasto Ke Klubikokous To Pikkujoulujuhlat Pe Aurinkohetki Su Kahvila