Nimi Tehtävä Lisätieto 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri. 1. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ AIKA klo 15:00-16:53 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Kakkola Risto Puheenjohtaja Luottamushenkilö Kiljunen Anneli Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Kukkonen Päivi Jäsen Luottamushenkilö Munnukka Riitta Jäsen Poistui 16:52 Luottamushenkilö Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Puolakka Helena Jäsen Luottamushenkilö Turkia Juha Jäsen Luottamushenkilö Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari - Luottamushenkilö Grönlund Joonas Luottamushenkilö - Poissaolevat Holopainen Hanna Luottamushenkilö -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 207 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja 6 rahoituksesta 211 TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n varsinainen yhtiökokous Lappeenrannan Kaupunkikeskusta -LAKES ry:n vuosikokous Saimaa Capital Oy:n varsinainen yhtiökokous Mikkelissä 214 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan 19 ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) 216 Asemakaavan muutos 536 Jänhiälän kylän osalle tilaa RN:o 22 4:1, 538 Karsturannan kylän tiloille RN:o 15:10 ja 28:1 sekä osalle tiloja RN:o 15:17, 29:1, 30:1 ja 31:1 sekä 556 Pätilän kylän osalle tilaa RN:o 3:74 (Tapiolan rautatiealue) 217 Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen 25 Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi 218 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle maantien (Ylämaantie) parantamisen toimenpideselvityksestä välillä Yllikkälä Vilkjärvi Pulsa 219 Raakapuukartelliasia: kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n 34 välisen sovinnon toteutuminen 220 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 39

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Juha Härkönen ja Anneli Kiljunen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Käsittelyjärjestyksen muutos Rahoitusjohtaja Jari Iskanius, projektijohtaja Jukka Mielikäinen ja toimitilajohtaja Katri Tolvanen olivat saapuneet esittelemään pitkän ajan investointisuunnitelmaa. Merkittiin tiedoksi. Pois klo II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu ja kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen olivat saapuneet esittelemään kaupungin kansainvälisen toiminnan suunnitelmaa. Merkittiin tiedoksi. Pietiläinen pois klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoituksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/509/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Rahoituspäällikkö Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle, kuten kaduille ja yleisille alueille, kertyvää sade- tai sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan näiden vesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin on tullut vuonna 2014 hulevesien hallintaa koskevat määräykset. Varsinaista siirtymäaikaa ei ole säädetty, joten muutokset tulivat voimaan Käytännössä hulevesien hallinnassa menetellään entiseen tapaan, kunnes kunta päättää lainmuutosten edellyttämistä toimenpiteistä. Lappeenrannassa on seurattu tähän saakka etenkin muiden suurten kaupunkien tekemiä ratkaisuja ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittymistä. Vuoden 2018 alusta monien Lappeenrannan verrokkikaupunkien hulevesiratkaisut ovat tulleet voimaan. Lappeenrantakaan ei voi enää pitkään viivyttää oman ratkaisunsa tekemistä, koska lakimuutosten voimaantulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo neljä vuotta. Hulevesien hallinta on järjestetty tällä hetkellä siten, että Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä asemakaava-alueella. Kaupunki vastaa katujen ja yleisten alueiden hulevesien johtamisesta hulevesiverkostoon ja näihin liittyvistä ritiläkaivoista. Kaupunki on myös rakentanut kosteikkoja, joilla puhdistetaan hulevesiä ennen niiden valumista vesistöön.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Hulevesien viemäröinnin aiheuttamat noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset katetaan nykyisin pääosin jätevesimaksulla. Jatkossa hulevesien viemäröinnin kustannuksia ei voi rahoittaa jätevesimaksulla, koska hulevesien viemäröinti ei ole nykyisen vesihuoltolain mukaan enää vesihuoltoa. Hulevesien hallinnan rahoitukseen on käytännössä olemassa neljä vaihtoehtoa: 1. yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu, jonka Lappeenrannan Energia perii hulevesiliittymäsopimuksen tehneiltä asiakkailtaan 2. julkisoikeudellinen, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hulevesimaksu, jonka Lappeenrannan kaupunki perii asemakaava-alueen kiinteistön omistajilta 3. kiinteistöveron korottaminen 4. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen, millä rahoituksella kaupunki korvaa Energialle takaisin hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset Kaikissa vaihtoehdoissa Lappeenrannan Energia alentaa jätevesimaksua siten, että jätevesimaksun tuotto alenee noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 4 Energia joutuisi kuitenkin yleisesti nostamaan taksojaan, jotta tuloutusta voidaan nostaa. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoja tarkemmin. Yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu Jos Lappeenrannassa tehtäisiin päätös, jossa asemakaavaalueen vesihuoltolaitos eli Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä vesihuoltolain mukaisesti, perittäisiin asiakkailta vesihuoltolain mukainen käsittelymaksu hulevesien viemäröinnistä. Jätevesimaksun kuutiohinta alenisi ensin kaikilla asiakkailla. Energia alkaisi periä hulevesiverkostoon liittyneiltä kiinteistöiltä huleveden käsittelymaksua. Yksityisoikeudellinen maksu voidaan periä vain niiltä asiakkailta, joiden kanssa Energialla on sopimus hulevesiliittymästä. Näitä sopimuksia on alle 20 %:lla asemakaava-alueen kiinteistöistä. Liittymiä on käytännössä sopimuksen puuttumisesta huolimatta suurimmalla osalla kiinteistöistä tai kiinteistöiltä johdetaan hulevesi yleiselle alueelle, josta se kulkeutuu hulevesiverkostoon. Sopimuksen tekeminen pakkokeinoin näiden kiinteistöjen omistajien kanssa olisi pitkä ja raskas prosessi. Yksityisoikeudellinen hulevesien käsittelymaksu ei siten käytännössä tule kysymykseen. Maksu kohdistuisi vain pienelle

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ osaa kiinteistöjen omistajista, jotka kustantaisivat kaikkien kiinteistöjen hulevesien hallinnan kustannukset. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu Kun hulevesien hallinta järjestetään vain maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaan, voidaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä periä julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Maksun perusteista säädetään yleisellä tasolla laissa. Kuntaliitto on antanut oman suosituksensa hulevesimaksun määrittämisestä. Maksun määrittämisessä tulisi ottaa huomioon monia seikkoja, kuten kiinteistön rakennustyyppi ja pinta-ala, kiinteistötyypin suhteellinen läpäisemätön pinta-ala, valuma-alueen herkkyys kuormitusmuutokselle ja kiinteistön omat hulevesien hallintaratkaisut. Maksun määrittäminen olisi siten monimutkaista ja edellyttäisi investointeja tietojärjestelmään sekä henkilöstöresurssia maksujärjestelmän ylläpitoon. Vuotuiset kustannukset maksujärjestelmän ylläpidosta olisivat arviolta euroa. Kyseessä olisi kiinteistön omistajilta perittävä uusi julkinen maksu. Hulevesimaksu on yleisesti kohdannut arvostelua sadevesimaksuna, mistä toki ei ole kysymys. Etuna olisi se, että maksu kohdistuisi vain niille, joiden kiinteistö sijaitsee hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan yleisten alueiden hulevesien hallinnan kustannukset kuuluvat kuitenkin yhteisvastuullisesti koko kaupungille. Kiinteistöveron korottaminen Maapohjasta sekä muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista ja voimalaitosrakennuksista peritään yleistä kiinteistöveroa. Hulevesien hallinnan noin 1,5 miljoonan euron vuotuisten kustannuksen kattamiseksi yleistä kiinteistöveroprosenttia tulisi korottaa nykyisestä 1,30 %:sta 1,43 %:tiin. Kiinteistöveron korottaminen olisi hallinnollisesti yksinkertaisin rahoituskeino. Täytäntöönpanotoimeksi riittää valtuuston päätös kiinteistöveroprosentista. Perimisestä ei aiheudu investointitarpeita eikä hallinnollisia kuluja, eikä kiinteistön omistajille tule uusia maksuja. Haittapuolena voidaan nähdä, että kiinteistövero ulottuu myös hulevesijärjestelmän vaikutusalueen (asemakaava-alue) ulkopuolisille kiinteistöille. Tätä voidaan perustella sillä, että yleisten alueiden hulevesien hallinnan rahoitus on kunnalle yhteisvastuullista.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen Mikäli hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset katettaisiin siten, että kaupunki maksaisi Energialle hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset ja kattaisi menon Energian tuloutusta kasvattamalla, joutuisi Energia muista vaihtoehdoista poiketen nostamaan taksojaan. Energian verojen jälkeisen tuloksen tulisi parantua 1,5 miljoonaa euroa. Verotettavan tuloksen olisi tällöin noustava liki 1,9 miljoonaa euroa, josta yhteisöveroa maksettaisiin lähes 0,4 miljoonaa euroa. Yhteisöverosta kaupungin osuus olisi nykyisten jako-osuuksien mukaan noin euroa. Maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin osuus yhteisöverosta jäisi noin euroon. Energian liikevaihdon tulisi siten kasvaa liki 1,9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraviivaisesti hintojen korotuksia. Kotitalouksille sekä muille kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille hintojen korotuksen vaikutusta kasvattaisi arvonlisäveron osuus, eli hinnankorotukseen tulisi lisäksi vielä 24 %:n arvonlisävero. Energian tuloutuksen kasvattaminen olisi siten kustannusvaikutuksiltaan epäedullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailua Edellä kuvatuista vaihtoehdoista vesihuoltolain mukainen huleveden käsittelymaksu ja Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen ovat selvästi sellaisia keinoja, jotka eivät ole perusteltuja tasapuolisen kohdentumisen sekä verovaikutusten vuoksi. Sen vuoksi tarkasteltavaksi jäävät julkisoikeudellinen hulevesimaksu ja yleisen kiinteistöveron korottaminen. Kuten aiemmin todettiin, hulevesimaksun määrittäminen on monimutkainen, hallinnollisesti raskas ja yleisesti epäsuosituksi koettu menettely. Jotta hulevesimaksun suuruutta ja kohdentumisesta voitaisiin kuitenkin verrata kiinteistöveron korotuksen aiheuttamaan verorasitukseen, on konsernihallinnossa laskettu alla oleva suuntaa antava hulevesimaksutaulukko.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen 0,13 %-yksiköllä kohdentuisi vastaaviin kiinteistöihin keskimäärin seuraavasti: Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut (kuten vapaa-ajan asunnot) Kohdassa muut on kiinteistöjä, joita ei käytännössä ole asemakaava-alueella, eikä niiltä siten perittäisi hulevesimaksua. Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Alla olevassa taulukossa on verrattu hulevesimaksun ja kiinteistöveron korotuksen vaikutusta. Positiivinen luku tarkoittaa, että kiinteistöveron korotus olisi edullisempaa kyseiselle kiinteistötyypille kuin taulukon mukaisen hulevesimaksun periminen. Tässä on huomioitava erikseen, että asemakaavaalueen ulkopuolisille kiinteistöille ei tulisi hulevesimaksua perittäväksi lainkaan. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut Taulukoista nähdään, että asuinkiinteistöille yleisen kiinteistöveron korottaminen on hulevesimaksun perimistä edullisempaa. Edullisuuteen vaikuttaa luonnollisesti se, millaiseksi hulevesimaksutaulukko on määritelty. Monissa kaupungeissa,

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ joissa hulevesimaksu on käytössä, esimerkiksi omakotitalojen hulevesimaksu on kuitenkin korkeampi kuin tässä käytetty 25 euroa. Maksurasituksen muutosta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että Lappeenrannan Energian jätevesimaksu alenee kaikilta asiakkailta. Arvonlisäverollinen kuutiohinnan lasku on noin 0,40 euroa. Kiinteistöverovaihtoehdossa kokonaisvaikutus olisi tyyppiomakotitalouden osalta sellainen, että kiinteistövero nousisi noin 11 euroa ja vesimaksu alenisi 60 euroa, jolloin asumiskustannus halpenisi 49 euroa. Hulevesimaksuvaihtoehdossa vastaava alennus olisi 35 euroa. Tyyppikerrostalossa vesimaksu alenisi euroa vuodessa ja noin 50 euroa huoneistoa kohden. Vaikutus olisi samansuuntainen myös muissa asumismuodoissa, eli Lappeenrannan asumiskustannuksia saataisiin kiinteistöverovaihtoehdolla hieman alennettua. Vesimaksun alennus ja kiinteistöveron korotus on koko kaupungin tasolla neutraali, kun verrataan arvonlisäverottomia hintoja. Vesimaksun alennuksen arvonlisäveron osuus tulee lisäksi kuluttaja-asiakkaiden eduksi. Kiinteistöveron korotus kohdentuisi hulevesimaksua enemmän muihin kuin asuinkiinteistöihin. Tämä johtuu ennen kaikkia siitä, että asuinkiinteistöjen rakennuksilla on oma kiinteistöveroprosentti, jotka pysyvät ennallaan. Hulevesien hallinnan järjestäminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi huolehtia hulevesien viemäröinnistä, joka on vain osa hulevesien kokonaishallintaa. Lappeenrannassa ehdotetaan hulevesien hallinta järjestettäväksi pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain määräysten perusteella. Hulevesien hallinta esitetään rahoitettavaksi yleistä kiinteistöveroa korottamalla, eikä julkisoikeudellista hulevesimaksua oteta käyttöön. Käytännön toimenpiteet hulevesien hallinnan toteutuksessa ostetaan, viranomaistoimintaa lukuun ottamatta, Lappeenrannan Energialta. Energia vastaa edelleen hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta, tekee siihen tarvittavat peruskorjausinvestoinnit ja yhdyskuntarakentamisen edellyttämät laajennusinvestoinnit.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Kaupunkikehityslautakunta vastaa lain mukaisena viranomaisena hulevesien hallinnan valvonnasta ja tekee tarvittavat päätökset ja solmii sopimukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi. Näiden tehtävien toteuttaminen tulee perustua hulevesisuunnitelmaan, jonka laatiminen annetaan kaupunkikehityslautakunnan tehtäväksi. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Kaupunginhallitus tulee antamaan erikseen omistajaohjauksena Lappeenrannan Energialle velvoitteen alentaa jätevesimaksua vuoden 2019 alusta lukien vastaavalla summalla, jonka Lappeenrannan kaupunki suorittaa sille hulevesien käsittelystä. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1165/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali: 1. Yhtiökokouskutsu Esittelijän ehdotus TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään klo Pääpostin auditoriossa, osoitteessa Postikuja 1 C, Helsinki. Kokouksessa käsitellään oheismateriaalina olevan kokouskutsun mukaiset asiat. Kaupungilla ei ole edustusta yhtiön hallituksessa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungininsinööri Olli Hirvosen kaupungin edustajaksi TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n yhtiökokoukseen Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Olli Hirvonen TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Lappeenrannan Kaupunkikeskusta -LAKES ry:n vuosikokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1166/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo LAKES ry:n kutsu: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2018 Aika Ti klo Paikka Upseerikerho, Rakuunapääty, Upseeritie Lappeenranta ESITYSLISTA 1 Kokouksenavaus 2 Kokouksen puheenjohtajan valinta 3 Kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta 4 Osanottajaluettelon tarkastus 5 Äänimäärän vahvistaminen 6 Kokouksen laillisuuden toteaminen 7 Hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto 8 Tuloslaskelman, taseen ja tilinpäätöksen vahvistaminen 9 Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toiminnanjohtajalle

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus 10 Kokouksen päätös Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajan Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES ry:n vuosikokoukseen Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin Markus Lankinen. Täytäntöönpano nimetty edustaja

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Saimaa Capital Oy:n varsinainen yhtiökokous Mikkelissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1163/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Yhtiökokouksen esityslista Esittelijän ehdotus Saimaa Capital Oy:n varsinainen yhtiökokous on klo alkaen Mikkelissä. Kokouskutsu on saapunut kaupungin kirjaamoon , eikä asiaa ole voitu siitä syystä käsitellä kaupunginhallituksessa ennen yhtiökokousta. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on yhteensä 2,14 % osakepääomasta. Konsernihallinto on arvioinut yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden perusteella, ettei ole tarpeen nimetä edustajaa osallistumaan yhtiökokoukseen. Yhtiön hallituksen esitys osingon jakamisesta tarkoittaa Lappeenrannan kaupungille n osinkoja. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Kaupunginvaltuuston esityslistan 4/2018 asialuettelo Asiat kaupunginvaltuuston esityslistalla nro 4/2018. Em. esityslistan asialuettelo on esityslistan liitteenä. (JW) Esittelijän ehdotus 3 Päätös saatetaan tiedoksi taloushallinnolle. 4 Päätös saatetaan tiedoksi Eero Immoselle, konsernihallinnolle ja Saita Oy:n palkkaosastolle. 5 Päätös saatetaan tiedoksi Olli Naukkariselle, konsernihallinnolle ja Saita Oy:n palkkaosastolle. 6 Päätös saatetaan tiedoksi konsernihallinnolle, Markus Lankiselle ja Jari Iskaniukselle. 7 Päätös saatetaan tiedoksi Riitta Munnukalle, Mirva Hyväriselle, maakuntavaltuustolle ja kaupunkikehityslautakunnalle. 8 Päätös saatetaan tiedoksi Linda Brandt-Ahteelle ja maakuntavaltuustolle. 9 Päätös saatetaan tiedoksi Johanna Ikävalkolle, Tuula Partaselle ja koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustolle. 10 Päätös saatetaan tiedoksi Karoliina Ahtiaiselle ja vammaisneuvostolle.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Päätös saatetaan tiedoksi Linda Brandt-Ahteelle ja kaupunkikehityslautakunnalle. 12 Päätös saatetaan tiedoksi Tuula Lindhille, Petri Pulkkiselle, lupalautakunnalle, rakennuslupajaostolle ja vanhusneuvostolle. 13 Päätös saatetaan tiedoksi kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle Päätös Hyväksyttiin.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1027/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 107 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 2. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 3. Selostuksen liitteet/2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutosalue sijaitsee Tuosan saaressa, Vehkataipaleentien ja Pien-Saimaan Puominlahden välisellä alueella Sudensalmen eteläpuolella. Alueelta on matkaa Lappeenrannan keskustaan noin 8 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 9,5 ha ja rantaviivaa on noin 1,0 km. Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Aloitteen ranta-asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Kiinteistö Oy Lappeenrannan Griini. Alueella on voimassa hyväksytty ranta-asemakaava.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa ranta-asemakaavan toteutettavuutta muuttamalla yhteisrantaiset korttelialueet (RM-1) omarantaisiksi loma-asuntojen korttelialueiksi (RA). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostetaan Puominlahden itäpuolelle kaksi uutta loma-asuntojen korttelialuetta (RA), jotka käsittävät yhteensä kuusi omarantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueiden välit ja tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue säilytetään metsänä (MY-1). Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus pienenee kaavamuutoksen myötä noin 750 kerros-m 2. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Rantaasemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Asemakaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana yhdeksän lausuntoa. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus antoi täydentävän lausunnon alueen rantarakennusoikeuden muodostumisesta. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. luonnonympäristöä ja kulkuväyliä koskevien kaavamerkintöjen osalta. Lisäksi kaava-asiakirjoja on täydennetty erityisesti alueen rantarakennusoikeuden muodostumisen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 2. Selostuksen liitteet/2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos 3. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 4. Selostuksen Liite 7_Emätilaselvitys ja laskelma rantarakennusoikeudesta/k2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos (sisältää ei julkisia henkilötietoja) Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa ranta-asemakaavan muutoksen Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaavalle korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueelle (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Asemakaavan muutos 536 Jänhiälän kylän osalle tilaa RN:o 4:1, 538 Karsturannan kylän tiloille RN:o 15:10 ja 28:1 sekä osalle tiloja RN:o 15:17, 29:1, 30:1 ja 31:1 sekä 556 Pätilän kylän osalle tilaa RN:o 3:74 (Tapiolan rautatiealue) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1167/ /2017 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 106 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Elina Moisio Liitteet 1. Asemakaavaehdotus/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos 2. Asemakaavaselostus liitteineen/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos Asemakaavamuutosalue sijaitsee Joutsenossa Rantatien ja valtatie 6:n välisellä Tapiolankankaan alueella kolme kilometriä Joutsenon keskustasta koilliseen. Kaavamuutos koskee Kemira Chemicals Oy:n tehdasaluetta sekä sen eteläpuolella olevaa toistaiseksi asemakaavatonta rata-aluetta. Suunnittelualue rajautuu etelässä valtatie 6:een ja muissa suunnissa asemakaavattomiin metsäalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Luumäki Imatra tavara -ratasuunnitelman toteuttaminen Tapiolankankaan alueella. Ratasuunnitelman mukaan Joutsenon ja Imatran välille rakennetaan kaksoisraideosuus (19 km). Suunnittelualueen

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus kohdalla uusi raide tulee nykyisen pohjoispuolelle. Asemakaavamuutoksella tehdään ratasuunnitelman edellyttämät muutokset asemakaavan aluerajauksiin. Samalla tarkistetaan tarvittavin osin rata-alueeseen rajoittuvien alueiden rajauksia sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolla on/ jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Suurimmat asemakaavamuutokset kohdistuvat rata-alueeseen, jolle vahvistuu uutta asemakaavaa. Rautatiealueen (LR) rajaus mahdollistaa kaksoisraiteen sekä siihen liittyvien ratasuunnitelman mukaisten luiskien, huoltoteiden ym. rakenteiden toteuttamisen. LR-alueen ja T/kem-korttelialueen väliin on osoitettu teollisuusraidealue (LRT). Suunnittelualueen eteläosasta on kumottu asemakaavaa maa- ja metsätalousalueelta (M), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelta (T) ja katualueelta. Lisäksi asemakaavalla on perustettu uusi Tapiolan kaupunginosa (209). Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavaluonnoksesta annettiin 13 lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä Liikennevirastolta. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Asemakaavaselostus liitteineen/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos 2. Asemakaavaehdotus/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos Esittelijän ehdotus Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavamuutoksen 536 Jänhiälän kylän osalle tilaa RN:o 4:1, 538 Karsturannan kylän tiloille RN:o 15:10 ja 28:1 sekä osalle tiloja RN:o 15:17, 29:1, 30:1 ja 31:1 sekä 556 Pätilän kylän osalle tilaa RN:o 3:74 (Tapiolan rautatiealue) MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Liikenneviraston lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/924/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 109 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kunnossapitopäällikkö Multaharju Pentti Oheismateriaali 1. Keskustan valtuustoryhmän aloite teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Valtuustoaloitteessa esitetään selvitettäväksi mm. kunnossapidon aikaistamista, yhteistyömahdollisuus valtion tienhoidon kanssa vaihtamalla hoito-osuuksia, paremman kunnossapidon ennaltaehkäiseviin vaikutuksiin, uusien rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen sekä työryhmän perustamista selvittämään ja ideoimaan kunnossapidon parannustoimia. Elinvoima ja kaupunkikehitystoimiala esittää lausuntona seuraavaa: Talvikunnossapidolle on määritelty kunnossapitoluokat, joita on ajoradoilla kolme, kevyen liikenteen väylillä (joissa pyöräily on sallittu) kaksi ja jalkakäytävillä yksi. Lähtökynnys perustuu sataneen lumikerroksen paksuuteen kunnossapitoluokittain, esimerkiksi ajoradoilla 5, 8 ja 12 cm. Liukkauden esiinnyttyä suoritetaan hiekoitusta. Arkisin työt aloitetaan tarvittaessa jo välisenä aikana. Tällä pyritään saamaan ensimmäisen kunnossapitoluokan väylien avaus ennen liikenteen

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ huipputunteja. Tätä aiempi aloitus, sateen kestosta ja määrästä tosin riippuen, voi johtaa useamman aurauskerran tarpeeseen ennen liukkauden torjuntaa ja ennen liikenteen huipputunteja. Useampi aurauskerta lisää kustannuksia ja aiheuttaa mahdollisesti tarvittavien lepoaikojen vuoksi aurausyksiköiden vajetta iltapäivisin ja iltaisin. Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailussa 2017 (KUVE), jossa oli 18 kuntaa mukana, Lappeenrannan katujen kunnossapidon kustannus oli 1,27 /m 2 ja kaikkien kuntien keskiarvo 1,64 /m2 (erotus 0,37 /m 2 ). Lappeenrannassa on hoidettavia katuneliöitä m 2. Vastaavasti kyselytutkimuksessa Yhdyskuntatekniset palvelut 2017 liikennealueiden ylläpitomittarin arvo Lappeenrannassa oli 3,03, kun kaikkien 18 kyselyssä olleiden kuntien keskiarvo oli 3,26 (mittariarvo 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä). Kaupunkien keskimääräiseen kustannustasoon ja laatutasoon päästäksemme olisi Lappeenrannan käytettävä rahaa katujen kunnossapitoon noin 1,6 milj.euroa enemmän, jotta tyytyväisyysmittarin arvo nousisi keskiarvoon 3,26. Talvihoidon tyytyväisyys asuntokaduilla oli korostuneen alhainen, ainoastaan 2,69 vuonna 2017, kun koko katujen kunnossapidon mittariarvo oli edellä kerrottu 3,03. Tämä on selkeä osoitus, että asuinalueiden talvihoito kaipaa lisäresursseja, jotta tyytyväisyysmittariarvo voisi nousta esimerkiksi tasoon 3. Tähän päästäksemme olemme arvioineet lisärahoitustarpeen olevan noin euroa vuodessa. Oheisen taulukon lumenaurauksen tyytyväisyydestä asuinkaduilla mukaisesti, noin puolet kokee hoidetun huonosti ja reilu kolmannes hyvin.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Oheisesta Katujen kunnossapitoon käytettävissä ollut kustannus euroa/m 2 -kuvasta käy ilmi, että vuonna 2017 katujen kunnossapitoon oli käytettävissä -13 % vähemmän rahaa kuin vuonna Tiukat talouden tasapainottamistoimet näkyvät katujen kunnossapitoon käytettävissä olevassa rahamäärässä. Liikenneväylien kunnossapito toteutetaan noin 50 % omana työnä ja ulkopuolisella urakoinnilla loput. Omaa kalustoa on noin 20 hoitoyksikköä, kun kokonaistarve rankan lumisateen jälkeen on noin 80 hoitoyksikköä.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Oma kalusto on mitoitettu siten, että sille on tarvetta ympärivuotisesti, ja urakoitsijat tasaavat ruuhkahuippuja erityisesti talvikautena. Urakoitsijoita käytetään alueurakoiden toteuttamiseen ja tuntiveloitusperusteisesti. Tuntiveloitusperusteiset urakoitsijat ovat maarakennus- ja maatalousyrittäjiä, jotka hankkivat katujen kunnossapitotöistä lisätöitä erityisesti talviaikaan. Yritykset ovat pääosin Lappeenrantalaisia. Mallissa kaikki voittavat ja työhön käytettävät rahat jäävät Lappeenrantaan. Töiden kolmijako varmistaa myös sen että katujen kunnossapito saadaan kaikissa olosuhteissa järjestettyä. Esimerkiksi lakot, tarjouslakot tai muut seikat eivät vaaranna katujen kunnossapitoa missään ajateltavissa olevissa olosuhteissa. Kunnossapitomenetelmiä ja hankintoja kehitetään jatkuvasti osallistumalla valtakunnalliseen kuntien väliseen yhteistyöhön, LUT yhteistyöllä ja sisäisellä kehittämistyöllä oman henkilöstön ja työhön osallistuvien yrittäjien kanssa. Erityistä ja erillistä kehittämisorganisaatiota tai tähän liittyviä järjestelyjä ei nähdä tarpeelliseksi. Aurausalueiden vaihtaminen valtion teiden hoitourakoihin kuuluvien teiden ja katujen kesken olisi käytännössä mahdotonta, koska ELY-keskuksen sopimukset eivät mahdollista työn tekemistä muiden kuin sopimuskumppanin kanssa. Toisaalta sopimukset eivät salli työn tekemistä muille kuin ELY:lle. Vuosittain kadunpitäjälle tulevien korvaushakemusten määriin ja euromääräisiin arvoihin peilaten ei kunnossapidon toimien muuttamisella saavuteta oleellisia säästöjä mm. terveydenhuollon kautta. Oleellisesti säästöjä on viime vuosina syntynyt mm. liittymäjärjestelyihin investoimalla ja muuttamalla liikennevalollisia ja varsinkin liikennevalottomia liittymiä kiertoliittymiksi. Liikenneturvallisuus on Lappeenrannassa parantunut huomattavasti, vaikka siinä on luonnollisesti vielä parannettavaa (kuva).

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Veli Matti Virolainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (palvelussuhde- tai toimeksiantosuhdejäävi). Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Oheismateriaali 1. Keskustan valtuustoryhmän aloite teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle maantien 3864 (Ylämaantie) parantamisen toimenpideselvityksestä välillä Yllikkälä Vilkjärvi Pulsa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/558/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 108 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Suunnitteluinsinööri Gerdt Mia Oheismateriaali 1. Maantien 384 parantaminen, toimenpideselvitys raportti Yleistä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualue (KAS ELY-keskus) on laatinut maantien 3864 välillä Yllikkälä Vilkjärvi Sipari parantamiseksi toimenpideselvityksen hankkeen tavoitetilan, alustavan toteutusmallin sekä kustannuskehyksen määrittämiseksi. Esisuunnitelmassa määritellyt tieosan parantamistarpeet ja ratkaisut ovat pohjana jatkosuunnittelulle. Toimenpideselvityksen mukainen parannettava tieosuus alkaa Siparin kylän kohdalta ja päättyy Pulsan aseman risteysalueelle. Tieosuuden pituus on n. 9 km. Nykytilanteessa tien geometriassa sekä sorapintaisen tien rakenteessa on pahoja puutteita, jotka heikentävät liikenneturvallisuutta, tien kantavuutta sekä näkyvyyttä liittymissä ja tielinjalla.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Hankkeen liikenteellisenä tavoitteena on parantaa yleistä liikenneturvallisuutta ja tiejakson ympärivuotista liikennöitävyyttä ja sujuvuutta huomioiden elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja runsas puutavarakuljetusten määrä alueella. Tavoitteena on myös tukea osaltaan kyläseutujen täydennysrakentamista sekä alueen yritys- ja elinkeinotoiminnan harjoittamista. Tien parantaminen toteutetaan ensisijaisesti maantien nykyisessä tiekäytävässä tarvittavaa tiealuetta laajentaen. Liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeimpiä parannustoimenpiteitä ovat korkeuserojen poistaminen, sivukaltevuuksien korjaus ja kaarteiden oikaisu. Myös liittymäalueiden muotoilu ja sijainti turvallisiksi nopeusrajoitukset huomioiden on tärkeää. Tiellä ei ole erillistä kevyenliikenteen väylää ja jatkosuunnittelussa valaistuksen tarve tulisi arvioida kevyenliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja ottaa huomioon erityisesti linja-autopysäkeille kulkevat koululaiset. Linja-autopysäkkien lisääminen suunnitteluosuudelle on tärkeää. Kustannusarvio, rahoitus ja aikataulu Hankkeen tavoitetilan, Sipari Pulsa soratieosuuden parantaminen kestopäällysteiseksi maantieksi yhtenä hankeosuutena, alustava kustannusarvio on n. 2,5 milj. euroa MAKU 110,60 (v. 2010=100). Hankkeelle on myönnetty vuoden 2017 lopussa 0,7 milj. euron rahoitusosuus suunnittelu- ja rakennustyön käynnistämiseksi. Jo myönnetty rahoitusosuus ei ole sellaisenaan riittävä hankekokonaisuuden osavaiheittaiseen toteutukseen, vaan edellyttää täydentävää lisärahoitusta vuoden 2019 kuluessa. Koko hankkeen toteutusrahoituksesta puuttuu 1,8 milj. euroa. Lappeenrannan kaupungille ei kohdistu hankkeessa omaa tien rakentamista tai kunnossapitoa eikä kaupunki osallistu ko. tieosuuden kustannuksiin. Hankkeen yksityiskohtainen jatkosuunnittelu on aloitettu ja etenee vuonna 2018 siten, että hankkeen toteutus on mahdollista käynnistää lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella aikaisintaan vuonna Tällöin koko hankeosuus on mahdollista saada parannetuksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupungilla ei ole huomauttamista hankkeen aikatauluun.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus Lappeenrannan kaupunki pitää hankkeen tavoitetilan toteutumista yhtenä hankeosuutena tärkeänä yleisen liikenneturvallisuuden parantamisen, koululaiskuljetusten ja puutavarakuljetusten ympärivuotisen sujuvuuden turvaamisen sekä elinkeinotoiminnan ja matkailun edistämisen kannalta. Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Maantien 384 parantaminen, toimenpideselvitys raportti Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan lausunnon asiassa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi ja huomioon otettavaksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaakkois-Suomen ELY-keskus

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Raakapuukartelliasia: kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n välisen sovinnon toteutuminen Liittyy asiahallinnan asiaan: 699/092/2011 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Johanna Liitteet 1. Sovintosopimus UPM Lappeenranta Taustaa Kaupunginhallitus on käsitellyt sovinnon tekemistä UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä UPM) kanssa raakapuukartelliasiassa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Lappeenrannan kaupunki osaltaan hyväksyy UPM:n tekemän esityksen mukaisen sovinnon sillä edellytyksellä, että sovintosopimus allekirjoitetaan mennessä. Edelleen kaupunginhallitus on päättänyt, että mikäli UPM:n ja kantajakuntien välinen sovinto saavutetaan UPM:n esityksen mukaisena, kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginlakimiehen valmistelemaan ja allekirjoittamaan sovintosopimuksen kaupungin puolesta. Sovinnon toteutuminen Sovintosopimus on allekirjoitettu Lappeenrannan kaupungin osalta Kuntien yhteinen oikeudenkäyntiasiamies on ilmoittanut kaupungille , että kaikkien 30 kantajakunnan ja UPM:n väliset sovintosopimukset on allekirjoitettu.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Kuntien asiamies on ilmoittanut kaupungille , että UPM:n kanssa solmittujen sovintosopimusten mukaisesti kuntien valitukset hovioikeudessa on peruutettu UPM:n osalta. Sopimusten mukaisesti myös vaatimusmäärää muita yhtiöitä kohtaan on supistettu UPM:n kanssa käytyä kauppaa vastaavalta osalta. Sovinto tarkoittaa, että Helsingin käräjäoikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi siltä osin kuin siinä on ratkaistu UPM:ää kohtaan kaupungin esittämät vaatimukset. Myös käräjäoikeuden prosessiratkaisut jäävät lainvoimaisiksi kaupungin ja UPM:n välisessä suhteessa. Kaupunki ja UPM vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Sovintosopimuksella UPM on luopunut vaatimasta kaupungilta käräjäoikeuden tuomiossa kaupungin maksettavaksi määrättyjä UPM:n oikeudenkäyntikuluja, ,46 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä. Sovintosopimuksen allekirjoittamisen ja voimaantulon jälkeen kaupungilla ja UPM:llä ei ole toisiaan kohtaan mitään vaatimuksia markkinaoikeuden päätöksessä todetun kilpailunrajoituksen tai siihen liittyneen vahingonkorvausoikeudenkäynnin johdosta. Kaupungin tarkistettu vaatimus hovioikeudessa Ennen UPM:n kanssa tehtyä sovintoa kaupunki vaati hovioikeudessa UPM:ltä, Stora Enso Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta ensisijaisesti yhteisvastuullisesti ,79 euron suuruista korvausta viivästys- ja tuottokorkoineen. Toissijaisesti kaupunki vaati yhteismäärältään vastaavansuuruista korvausta osissa erikseen kultakin yhtiöltä. UPM:n kanssa tehdyn sovinnon myötä kaupungin vaatimusta on tarkistettu poistamalla siitä UPM:n kanssa käytyä kauppaa vastaava osa. Tarkistuksen jälkeen kaupunki vaatii hovioikeudessa Stora Enso Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta ensisijaisesti yhteisvastuullisesti yhteensä ,34 euron suuruista korvausta viivästys- ja tuottokorkoineen. Toissijaisesti kaupunki vaatii korvausta osissa erikseen molemmilta yhtiöiltä niin, että Stora Enso Oyj:n osuus on ,11 euroa ja Metsäliitto Osuuskunnan ,24 euroa. Lisäksi kaupunki on vaatinut oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamista.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi kaupungin ja UPM- Kymmene Oyj:n välisen sovinnon toteutumisen sekä kaupungin tarkistetun vaatimuksen hovioikeudessa. Päätös Hyväksyttiin.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginsihteerin viranhaltijapäätökset LPR/1101/ /2018 Kaupunginsihteerin viranhaltijapäätös: Irtisanoutuminen konsernipalvelujen asiakirjahallintotiimin toimistosihteerin virasta alkaen Tietohallintopäällikön viranhaltijapäätökset LPR/1039/ /2018 Viranhaltijapäätös teatterin toiminnanohjausjärjestelmän ohjelmistolaajennusten suorahankinnasta Päätökset ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Saapuneet pöytäkirjat Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjan asialuettelo on nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirja kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. (JW) Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

39 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

40 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 17/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: , fax Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , päivää Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät