Ajankohtaista maakuntauudistuksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista maakuntauudistuksesta 1. Valmistelun nykytila 2. Yhdyspintakyselyn tulokset ja jatkotoimenpiteet 3. Kielilain edellytykset tulevalle maakunnalle

2 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Valtakunnallinen näkökulma 2

3 Maakunnan kansallinen palveluarkkitehtuuri Lähtökohta: Asiakkaille tarjotaan selkeät palveluketjut, jotka eivät pysähdy kuntien, maakuntien tai valtion organisaatioiden rajalle Maakunnan palvelukokonaisuudet: sosiaali- ja terveyspalvelut alueiden kehittämispalvelut alueiden käytön palvelut joukkoliikennepalvelut kasvupalvelut kotoutumispalvelut maa- ja elintarviketuotannon palvelut maaseudun kehittämispalvelut pelastus- ja turvallisuuspalvelut vesien- ja merenhoidon palvelut vesi- ja kalatalouden palvelut ympäristöterveydenhuollon palvelut Palveluarkkitehtuuri yksi teema muutosjohtajien maakuntakierroksella Torniossa Joentalolla TL 3

4 Esivalmistelusta kohti väliaikaishallinnon vaihetta Palveluiden ja tehtävien nykytilan kartoitukset sekä muun tarvittavan tiedon keruu Yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan luominen Valmistautuminen väliaikaishallintoon sekä sen valmistelu

5 Valmistelua koordinoivat työryhmät Esivalmistelun ohjausryhmä/väliaikaishallinto SOTEtehtävät/palvelut Yhteiset tehtäväalueet Maakunnan tehtävät Talous ja yleishallinto sekä hankinnat ICT Henkilöstö ml palkat Kiinteistöt, toimitilat ja kiinteistö-, ruoka-, ja siivouspalvelut Viestintä Ryhmien keskinäinen yhteistyö ja yhteensovitus

6 Uudistuksen lappilaisittain tärkeäksi koetut asiat Ohjausryhmä: digitaalisuuden hyödyntäminen hyvä johtajuus itsehallinto lappilaisuus palvelujen saatavuus rohkeus vastuullisuus ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Henkilöstö: ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö palvelujen saatavuus palvelujen laatu yhdenvertaisuus asiakaslähtöinen palvelukulttuuri avoimuus hyvä johtajuus hyvinvoinnin edistäminen Kansalaiset: palvelujen saatavuus ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö yhdenvertaisuus palvelujen laatu asiakaslähtöinen palvelukulttuuri avoimuus hyvinvoinnin edistäminen kestävä kehitys

7 Väliaikainen valmistelutoimielin Rooli, tehtävät ja kokoonpano Muu valmistelun organisoituminen (esitys, jota työstetään eteenpäin ohjausryhmän nimeämässä pienryhmässä)

8 Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimus-neuvotteluja. maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti asettamisessa on kysymys neuvottelutuloksen muodollisesta toteamisesta eikä asettamisen yhteydessä olisi mahdollista käyttää harkintavaltaa. Mikäli toimielintä ei ole kahden kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaa valmistelutoimielimen valtionvarainministeriön esityksestä perälautamalli tässä tapauksessa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä Etunimi Sukunimi

9 Valmistelutoimielimen tehtävät Johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa maakuntavaltuuston toimikauden alkuun saakka voi asettaa jaostoja, joille siirretään osa päätösvaltaa Tehtävissä korostuu valmistelu ja siihen välittömästi liittyvät tehtävät ei hoida tehtäviä, joihin sisältyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista arviointia tai joiden vaikutukset olisivat maakunnan kannalta merkittäviä ja pitkävaikutteisia Selvittää maakuntaan siirtyvän henkilöstön ja valmistelee maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja sopimukseksi Osallistuu maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen Osallistuu hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen Valmistelee maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä esimerkiksi ehdotus hallintosäännöksi, johtamisjärjestelmäksi sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteiksi Päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta Osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen esimerkiksi maakuntavaalilautakunnan asettamisen valmistelu Valmistelee muut maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat Etunimi Sukunimi

10 Alueen kuntien edustus yhteensä 12 edustajaa Seutukunnittaiset neuvottelut nimeämisestä annetun paikkajaon mukaan: Rovaniemi ja Ranua: kolme varsinaista edustajaa ja kaksi varaedustajaa Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio: kolme varsinaista ja kolme varaedustajaa Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello: kaksi varsinaista ja kolme varaedustajaa Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski: kaksi varsinaista ja kolme varaedustajaa Inari, Sodankylä ja Utsjoki: kaksi varsinaista edustajaa ja yksi vara Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano Tavoitteena saada myös kunnista monialaista osaamista, mutta ei sido nimeämistä: elinvoima ja alueen kehittäminen, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kuntien hallinto, tukipalvelut Edustaja (1 hlö ja hänelle varahenkilö) kustakin uudistuksessa mukana olevasta organisaatiosta Lapin erityishuoltopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin ELY-keskus Lapin liitto Lapin pelastuslaitos Lapin TE-toimisto Henkilöstöjärjestöjen edustaja (puhe- ja läsnäolo-oikeudella) sekä varaedustaja Saamelaiskäräjät 1 edustaja ja hänelle varaedustaja

11 Esitys valmistelun organisoitumisesta alkaen Poliittinen seurantaryhmä Yhteistoimintaelin Väliaikainen valmistelutoimielin Sparrausryhmä Palkatut valmistelijat Johtoryhmä Strategia ja konserni Tukipalvelut Sote-palvelut Maakunnan muut kuin sotepalvelut MJ = muutosjohtaja

12 Esitys valmistelun organisoitumisesta väliaikaishallinnon vaiheessa Suuntaviivat valmistelulle Valmistelussa syntyvä materiaali Maakunnan YT-elin MJ MJ Poliittinen seurantaryhmä MJ Väliaikainen valmistelutoimielin Sparrausryhmä JOHTAJA TASO MUUTOSJOHTAJA (MJ) Strateginen jaosto UUDISTUSJAOSTO TUKIPALVELUT VALMISTELURYHMÄ MJ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT MAAKUNNAN PALVELUT PL.SOTE Uudistuksessa mukana olevat organisaatiot VALMISTELURYHMÄT V H T K I

13 Läpileikkaavat teemat kaikelle valmistelulle Alueiden kehittäminen Kasvupalvelut Maahanmuuttaja palvelut Liikenne palvelut Pelastus- ja turvallisuus Alueiden käyttö Luonnon suojelu Vesi- ja kalatalous Ympäristöterveyden huolto Vesien ja meren hoidon Maaseudun kehittäminen Maa- ja elintarviketuotanto Sote Strateginen suunnittelu, aluekehittäminen, elinvoima sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelut ja kumppanuudet palveluissa Viestintä ja osallisuus Integratio

14 Valmisteluun liittyvät tehtävät Poliittinen seurantaryhmä, jossa mukana poliittiset luottamushenkilöt Poliittiset linjaukset ja suuntaviivat Valmistelun etenemisen seuranta Väliaikainen valmistelutoimielin, jossa mukana viranhaltijoita Käytännön valmistelun johtaminen ja ohjaaminen Päätöksentekijä toimivaltansa puitteissa Yhteistoimintaelin, jossa mukana henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustajat Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen Käsittelee YT-lain mukaisia asioita Muutosjohtajan vetämä johtoryhmä, jossa mukana vastuulliset valmistelijat Valmistelun yhteen sovittaminen Valmistelumateriaalin käsittelijä Valmisteluhenkilöstö, joka koostuu väliaikaishallinnon palkkaamista asiantuntijoista Uudistuksen valmistelijoita omiin substansseihin liittyen Valmistelumateriaalin kokoajia tehtäväalueittain, tekijöitä Valmisteluryhmät, jossa mukana organisaatioiden edustajia Asiantuntijaryhmiä valmistelijoiden tukena uudistuksessa mukana olevista organisaatioista Synergioiden hakeminen Valmistelumateriaalin tuottaminen ja asiantuntemuksen antaminen

15 Sparrausryhmä valmistelun tukena ja linkkinä uudistuksessa mukana oleviin organisaatioihin Sparrausryhmä, jossa mukana organisaatioiden johtoa, jotka eivät ole edustettuina muissa toimielimissä Toimii asiantuntijaelimenä ja tarvittaessa sparraajana väliaikaiselle valmistelutoimielimelle Korostuu yhteistyö ja vuorovaikutus uudistuksessa mukana oleviin organisaatioihin sekä niiden toimintaan

16 Miten valmistelu etenee? Ei vielä toiminnallisesti tai poliittisesti sitovia ratkaisuja Hallinnollis-operationaaliset tehtävät Mm. hallintosääntö, johtosäännöt, konsernirakenne, maakuntaja palvelutuotantostrategiat, talousarvio, investointisuunnitelmat ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄ VÄLIKAIKAISHALLINTO MAAKUNTAVALTUUSTO Tukipalveluryhmät käynnistävät toimintansa Maakunnan palveluarkkitehtuurin ja palvelupolkujen rakentaminen yhteistyössä eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa Maakuntajohtaja ja muu konsernin virkamiesjohto valitaan ja aloittaa Henkilöstösiirrot ja tarvittavat rekrytoinnit Uudistuksen visio Kootaan tietoa nykytilasto Valmistautuminen väliaikaishallinnon vaiheeseen Maakunnan perustaminen Maakuntavaalit 1/2018 Kootun tiedon analysointi ja vaihtoehtojen valmistelu Maakuntavaltuuston alaiset toimielimet Strategiset ratkaisut ml päätökset hallinnosta ja rakenteesta Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle

17 Saamelaisuus Vaikuttamistoimielin Kielilain vaatimukset Yhdyspintaselvitys

18 Saamen kielen vaikuttamistoimielin Hallituksen esitys maakuntalaiksi 27 : maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on maakunta-hallituksen asetettava saamen kielen vaikuttamistoimielin Toimielimen jäseneksi valitaan saamenkielisiä asukkaita edustavia henkilöitä vähintään yksi kolmasosa toimielimen jäsenistä on nimitettävä saamelaiskäräjien esittämistä henkilöistä. Tehtävät selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä maakuntahallitukselle ehdotuksia vähemmistökielisten palvelujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksista ja kielitaidon kehittämisestä vaikuttamistoimielimellä voi olla myös muita maakuntahallituksen määräämiä tehtäviä antaa vuosittain maakuntahallitukselle kertomuksen vähemmistökielisten palvelujen toteutumisesta

19 Palvelujen kieli Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 1. luku 6 Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisessä maakunnassa, siten että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Yksikielisessä maakunnassa palvelut järjestetään maakunnan kielellä, siten että asiakkaalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä, sekä oikeus tulkkaukseen siten kuin kielilaissa (423/2003) säädetään. Oikeudesta käyttää saamen kieltä sekä viranomaisten erityisistä velvollisuuksista saamelaisten kotiseutualueella säädetään saamen kielilaissa (1086/2003). Jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse muita kuin 1 momentissa tarkoitettu-ja kieliä tai asiakas ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on palveluja annettaessa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Palveluja järjestettäessä on lisäksi huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat 1 momentissa tarkoitettuja palveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa, joko suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun.

20 Otteita saamen kielilaista Lain tarkoituksena turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan Viranomaisten ja julkisen vallan velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia Oikeus hyvään hallintoon taattava ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota Lailla taataan saamelaisten oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa viranomainen ei saa rajoittaa tai kieltäytyä toteuttamasta lain kielellisiä oikeuksia sillä perusteella, että saamelainen osaa myös muuta kieltä kuten suomea tai ruotsia Myös oikeushenkilölle turvattava kielelliset oikeudet viranomaisasioinnissa Saamen kielen käyttäminen edustuksellisissa toimielimissä Viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä: ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeet on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä (erityisesti kun ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen on erityistä syytä)

21 Saamelaisten kotiseutualueella sovellettavat säännökset Oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa 12 Oikeus saada toimituskirja tai muu asiakirja saamen kielellä 13 Saamen kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset 14 Viranomaisten on henkilöstöä palvelukseensa ottaessaan huolehdittava, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen tehtävien edellyttämä saamen kielen taito Saamen kielen taito voidaan asettaa kielitaitoa koskevaksi kelpoisuusvaatimukseksi ja se voidaan katsoa erityiseksi ansioksi,vaikka sitä ei ole asetettu viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi Viranomaisten velvollisuus käyttää saamen kieltä 15 ilmoitukset, kutsut ja kirjeet Ilman eri pyyntöä vastattava saamen kielellä, jos yhteydenotto on toimitettu viranomaiselle saamen kielellä viranomaisen muutoinkin toiminnassaan edistettävä saamen kielen käyttämistä Saamen kielen käyttäminen kunnan asiakirjoissa 16 Liikelaitoksen sekä valtion ja kunnan omistamat yhtiöt 17 Yksityisen kielellinen palveluvelvollisuus 18

22 Oikeus tulkkaukseen ja käännökseen sekä muut säädökset Suullisessa käsittelyssä on asian käsitteleminen viranomaisessa pyrittävä antamaan saamen kielen taitoiselle henkilölle hoidettavaksi 19 Jos viranomaisessa ei ole sellaista saamen kielen taitoista henkilöä, joka voi käsitellä asiaa, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus Oikeus toimituskirjan ja muun asiakirjan käännökseen 20 Oikeus saada käännös saamen kielen toimistolta 21 Vastuu kääntämisestä tai tulkkauksesta aiheutuneista kustannuksista 22 Saamen kielilain 5 luvussa on määritelty viranomaisen velvollisuudesta edistää kielellisiä oikeuksia Viranomaisen velvollisuus toteuttaa kielellisiä oikeuksia: oma-aloitteisuuden vaatimus, jotta lain turvaamat oikeudet toteutuvat käytännössä Palkallinen virkavapaus ja vapautus työstä saamen kielen taidon hankkimista varten Saamen kielen toimisto 26 ja saamen kielen avustaja 27

23 Yhdyspintaselvitys Kartoitettiin eri toimijoilta yhteistyön tarpeita tulevan maakunnan tehtäviin liittyen Kyselyyn valitut osa-alueet olivat: vaikuttaminen ja edunvalvonta viestintä ja brändityö strategisten painopistealueiden koordinaatio saamelaisten kulttuuri, itsehallinnollinen ja kielellinen asema sekä kunnan ja maakunnan yhteistyö Vastauksia saatiin yhteensä 64 kaikki eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin (vastaajissa yksi varsinainen saamelaistoimija) Mitä vastauksissa nostettiin esille saamelaisuuteen liittyen? Yhteistyön merkitys esimerkiksi Saamelaiskäräjien kanssa eri asioiden valmistelussa sekä saamelaisuuden tunnistaminen valmistelun eri osa-alueilla Saamelaisuuden huomioiminen viestinnässä Työnjako saamelaiskäräjien kanssa Hyvinvointikertomukseen erikseen saamelaisuutta koskeva osio Saamenkielisten palvelujen järjestäminen ja siihen liittyen saamelaisten kielellisten oikeuksien huomioiminen Saamelaiskäräjillä tulisi olla edustus toimielimissä Vaikuttamistoimielin koettiin riittäväksi noin 75 % :ssa vastauksista

24 Yhdyspintaselvitys Miten saamelaisten kulttuuri itsehallinnollinen asema tulisi huomioida valmisteltaessa maakunnan hallintosääntöä mm. luottamushenkilö ja toimielinrakenteessa? Saamelaisten/Saamelaiskäräjien edustus toimielimissä Mitä tehtäviä saamen kielinen vaikuttamistoimielelle voisi kuulua lakisääteisten tehtävien lisäksi? Kansainvälisyys Viestintä Miten yhteen sovitetaan Saamelaiskäräjien kanssa Miten Lapin maakunnan tulisi tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa? Tiivis yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa Saamenkielisten palvelujen järjestäminen Ei kuulu maakunnan tehtäviin Miten työtä jatketaan kyselyn pohjalta? Työpajat, joissa teemoja työstetään eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ensimmäinen työpaja saamelaisuuteen liittyen Toinen työpaja tukipalveluihin liittyen kesäkuussa

25 Miten saamelaisuus huomioitu valmistelussa? Edustajat työ- ja ohjausryhmissä Nykytilan kuvauksissa kartoitettu saamenkielisten palvelujen tilannetta Palaverit, kokoukset ja työpajat Yhdyspintaselvityksessä mukana saamelaisosio Jokaisen ryhmän tehtävissä on pitänyt huomioida saamelaisuus ja saamelaisten tarpeet Jo viime kevään Koko Lapin Sote prosessissa oli linjauksissa, että saamen kieli ja kulttuuri on huomioitava kaikessa Mukana Lapin palvelustrategiassa (sote) Myös sote-prosessien kehittämisessä huomioidaan saamelaiset, esim. rajat ylittävä yhteistyö Realiteetti: kaikkia palveluja ei voida tarjota saamen kielellä, koska saamenkielisiä ammattilaisia ei vain yksinkertaisesti ole.

26 Kiitos Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelu