JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Paikka Sivistyksen ja vapaa-ajan hallintopalvelujen kokoushuoneessa, Koskikatu 7 A, 3.krs

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Aika klo 17:30-19:28 Paikka Sivistyksen ja vapaa-ajan hallintopalvelujen kokoushuoneessa, Koskikatu 7 A, 3.krs Käsitellyt asiat Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 33 Ammatillisen koulutuksen reformin muutokset Joensuun konservatorion muusikon koulutuksessa alkaen 34 n ja konservatorion vuosisuunnitelmien arviointi Sivistys- ja n kokousajat Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joensuussa ja Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelman hyväksyminen 9 37 Rajaton luonto -hankkeen toimenpiteet Leikki- ja ulkoliikuntapaikkakyselyn tulokset Tiedoksi 17

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Läsnä Hulmi Helena Puheenjohtaja Rämänen Pirjo Varapuheenjohtaja Korkatti Maria Jäsen Laakkonen Mira Jäsen Saapui klo käsittelyn aikana Piironen Mika Jäsen Rossi Hannes Jäsen Timonen Tuomas Jäsen Vatanen Paavo Jäsen Väisänen Antti Jäsen Paakki Neea Nuorisovaltuuston edustaja Huurinainen Riitta Hyvinvointijohtaja Heinonen Timo Esittelijä Moilanen Sari Pöytäkirjanpitäjä Kaasinen Sari Kulttuurijohtaja Korhonen Otto Konservatorion rehtori Poistui klo käsittelyn jälkeen Harinen Jertta Ops-koordinaattori Poistui klo 18:34 36 käsittelyn jälkeen Juga Laura Hankesuunnittelija Poistui klo 19:00 37 käsittelyn jälkeen Kärkäs Joakim Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana Poissa Hiltunen Tatu Nuorisovaltuuston edustaja Koskinen Sari Kaupunginhallituksen edustaja Allekirjoitukset Helena Hulmi puheenjohtaja Sari Moilanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Tuomas Timonen pöytäkirjan tarkastaja Antti Väisänen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Sari Moilanen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus HYVOSVJ 31 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Pöytäkirjan tarkastajien valinta HYVOSVJ 32 Vapaa-aikajohtajan päätösehdotus: Sivistys- ja päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tuomas Timonen ja Antti Väisänen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Ammatillisen koulutuksen reformin muutokset Joensuun konservatorion muusikon koulutuksessa alkaen 8153/00.01/2016 HYVOSVJ 33 Ammatillisen koulutuksen reformin muutokset sisältävä laki ammatillisesta koulu tuk ses ta (531/2017) astui voimaan Reformissa ammatilliseen kou lutuk seen kohdistuu muutoksia monella tasolla sen uudistaessa rahoitusta, ohjaus ta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Osa muu tok sis ta astui voimaan alkaen, osa astuu voimaan alkaen voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaiset amma til lis ten perustutkintojen perusteet tulevat voimaan Ennen tut kin non suorittamisen aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto lop puun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän on aloit tanut opintonsa, saakka. Opiskelija, joka on otettu suorittamaan amma til lis ta perustutkintoa välisenä aikana, siirtyy suorittamaan tut kin toa uuden määräyksen mukaisten tutkinnon perusteiden mukaisesti Henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat (HOKS) korvaavat ope tussuun ni tel man. Koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaa mi sen suunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tun nus ta mis ta, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tu ki toimia koskevat tiedot. Suunnitelmaan kirjattavat tiedot ovat lakisääteisiä ja sitä päi vi te tään tutkinnon suorittamisen aikana. Henkilökohtaisen osaamisen ke hittä mis suun ni tel man laadintaan ja päivittämiseen osallistuvat konservatoriolla opis ke li ja, linjanjohtaja, opinto-ohjaaja ja opettajat. Oppilaitoksen tehtävänä on sel vit tää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esit tämien asiakirjojen ja muiden selvityksen perusteella. Osaamisen tunnistamisen ja opis ke li jan tavoitteiden perusteella ratkaistaan, suorittaako opiskelija koko tutkin non vai tutkinnon osan tai osia. Tämän jälkeen suunnitellaan tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn am mat ti tai don tai osaamisen hankkiminen niiltä osin, mistä opiskelijalla ei ole osaa mi sen osoittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista. Lisäksi tehtä vä nä on suunnitella opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet, seurata opiske li jan osaamisen kehittymistä sekä tarvittaessa suunnitella opiskeluvalmiuksia tu ke vat opinnot. Joensuun konservatoriolla on valmis toimintamalli ja HOKS:n to teut ta mi seen. Koulutuksen järjestäjät laativat osana laadunhallintajärjestelmäänsä suun ni telman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Toteuttamissuunnitelmien laa dinnan tueksi on laadittu tietosisältö siitä, mitä tietoja vähintään osaamisen ar vioinnin toteuttamissuunnitelman tulee sisältää. Joensuun konservatoriossa ar vioinnin toteuttamissuunnitelma valmistuu kesäkuussa 2018 ja se otetaan käyttöön alkaen.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaikissa tutkinnoissa osaaminen osoitetaan jatkossa näytöissä aidoissa työ elämän tilanteissa. Näytöt suunnitellaan yksilöllisesti. Osaaminen arvioidaan tutkin non osittain suhteessa tutkinnon perusteissa kuvattuihin am mat ti tai to vaa timuk siin ja osaamistavoitteisiin. Yhteisissä tutkinnon osissa arviointi tehdään osa- alueittain. Ammatillisen tutkinnon osan näyttöön voidaan sisällyttää osaami sen osoittaminen myös yhteisestä tutkinnon osasta tai sen osa-alueesta. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelijalle on tehty erityisen tuen pää tös. Tällöin HOKS:an kirjataan henkilökohtaiset arviointikriteerit. Ammatillisen perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien arviointi muuttuu 5-por tai sek si ja arviointi toteutetaan jatkossa asteikolla 1-5. Yhteiset tutkinnon osat sekä ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osat ar vioidaan hyväksytty/hylätty. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet arvioidaan as teikol la 1-5. Opettaja ja työelämän edustaja arvioivat näytössä osoitetun osaamisen yhdessä. Kou lu tuk sen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että työelämän edustajat on perehdytetty osaamisen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Uusi ar vioin ti asteik ko otetaan käyttöön alkaen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu painottamaan toiminnan vai kut tavuut ta ja tehokkuutta. Rahoitusmallin peruselementit ovat perusrahoitus (opiske li ja vuo det), suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkinnon osat), vai kut ta vuus ra hoitus (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) ja strategiarahoitus. Aiemmin am matil li sen koulutuksen rahoituksesta 97 %:a muodostui opiskelijamäärään poh jautu vas ta perusrahoituksesta ja 3 %:a tuloksellisuusrahoituksesta. Uudessa ra hoitus mal lis sa opiskelijavuosiin perustuva perusrahoitus kattaa 50 %:a, suo ri tus rahoi tus 35 %:a ja vaikuttavuusrahoitus 15 %:a kokonaisrahoituksesta. Stra te gia rahoi tus ta haetaan erikseen erilaisiin kehittämiskohteisiin. Uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön asteittain ja se on kokonaisuudessaan voimassa vuodesta 2022 alkaen. Valmistelija: konservatorion va. rehtori Otto Korhonen Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää merkitä tiedoksi am ma til li sen koulutuksen reformin muutokset Joensuun kon ser va to rion am matil li ses sa koulutuksessa alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Konservatorion va. rehtori Otto Korhonen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ n ja konservatorion vuosisuunnitelmien arviointi / /2017 HYVOSVJ 34 Joensuun kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaan hyvinvointilautakunnan sivis tys- ja vastaa vastuualueelleen kuuluvien oppilaitosten koulu tuk sen kuntatason suunnitelmista ja arvioinnista. Joensuun kaupungin hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on kokouksessaan hyväksynyt konservatorion ja Joensuun seudun kan sa lais opis ton vuosisuunnitelmat lukuvuodelle Vuosisuunnitelmat ja arvioinnit on käyty läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. Kon ser va to rion ja n lukuvuoden vuo si suun ni tel man arvioinnit ovat liitteenä. Valmistelija: kansalaisopiston rehtori Tero Väänänen Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää merkitä tiedoksi kon ser va to rion ja n toiminnan arvioinnin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Konservatorion va. rehtori Otto Korhonen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Joensuun konservatorion vuosiarviointi n vuosiarviointi

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistys- ja n kokousajat / /2017 HYVOSVJ 35 Hallintosäännön 83 mukaan toimielin päättää kokousajoistaan. Valmistelija: liikuntajohtaja Timo Heinonen Liikuntajohtajan muutettu päätösehdotus: Sivistys- ja päättää pitää kokouksensa ajalla seuraavasti: klo klo klo klo klo Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joensuussa ja Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelman hyväksyminen 2870/ /2018 HYVOSVJ 36 Kaupunginvaltuuston hyväksymän Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaan sivistys- ja n tehtävänä on vastuualueellaan hy väk syä kasvatuksen ja opetuksen kuntatason suunnitelmat. Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelman hyväksymisen yh tey dessä on tarvetta päivittää ja tarkentaa taiteen perusopetuksen järjestämistä Joensuus sa. 1. Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joensuussa Taustaa Joensuun kaupungissa on taiteen perusopetuksesta kokonaisuutena viimeksi pää tet ty vuonna Tuolloin päätettiin, että Joensuussa järjestetään taiteen pe rus ope tus usean eri vastuuyksikön toimesta. Samassa kyseiset yksiköt vel voitet tiin laatimaan opetus- ja muut suunnitelmat. (Kaupunginvaltuusto ) Kokonaisuuden koordinointivastuu on ollut kulttuuritoimella (Kult tuu ri lauta kun ta ). Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 4 :n mukaan koulutuksen järjes tä jä voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut myös yhdessä muiden kou lutuk sen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjes te tään tämän lain mukaisesti. Nykytilanne Tällä hetkellä päävastuun Joensuun kaupungin järjestämän taiteen pe rus opetuk sen toteuttamisesta kantavat kaupungin omat oppilaitokset eli ope tus mi niste riön järjestämisluvalla toimivat: - Joensuun konservatorio (musiikki) - (kuvataide, käsityö, sanataide, sir kus ja teatteri) Lisäksi tällä hetkellä Joensuun kaupungin opetustoimiluvalla opetuksen to teutta ji na toimivat: - Joensuun Tanssiopistoyhdistys ry (tanssi) - Kuopion Tanssistudio Oy (tanssi) - Nuorisoseura Motora ry (tanssi) - Taito Pohjois-Karjala ry (käsityö)

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Taiteen perusopetuksen koordinaatio ja vastuuyksiköt Koordinaatiovastuu taiteen perusopetuksesta siirtyy alkaen Joensuun seu dun kansalaisopistolle. Koordinaatiovastuuseen kuuluu mm. taiteenalojen ope tus suun ni tel mien to teu tuk sen valvonta, vuosiraportointi ja valtakunnallisten lin jaus ten paikallisen to teu tuk sen koordinaatio. Taiteenalojen vastuuyksiköt vas taa vat opettajien kel poi suuk sien toteamisesta ja oppilaaksi ottamisesta. Taiteenaloittain taiteen perusopetuksen vastuut jakaantuvat seuraavasti: Taiteenala kuvataide käsityö mediataide musiikki sanataide sirkus tanssi teatteri Vastuuyksikkö Joensuun konservatorio Taiteen perusopetuksen ohjausryhmä Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelman laatimista ja kaupungin si säis tä kokonaiskoordinaatiota varten perustettiin ohjausryhmä (Kult tuu ri joh taja ). Ohjausryhmään on kuulunut Joensuun seudun kan sa lais opiston rehtori Tero Väänänen, kulttuurijohtaja Rebekka Pilppula ( asti), kult tuu ri sih tee ri Sari Suvanto, Joensuun konservatorion va. rehtori Otto Kor honen, Joensuun konservatorion vs. apulaisrehtori Anneli Hynninen sekä kult tuu rijoh ta ja Sari Kaasinen (alkaen ). Ohjausryhmän puheenjohtajana on toimi nut Tero Väänänen ja sihteerinä Jertta Harinen. Ohjausryhmä on kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa. Jatkossa on perus tel tua jatkaa ohjausryhmän toimintaa edelleen, mutta laajentaa sen ko koonpa noa kaikkiin toimijoihin jotka toteuttavat taiteen perusopetusta. Siirtymäaika tanssin taiteenalalla Suurin muutos taiteenaloissa tapahtuu tanssissa, joka on aikaisemmin ollut kulttuu ri pal ve lu jen vastuulla ja vastuu siirtyy lle. Tans sin taiteen perusopetusta on toteutettu opetustoimiluvalla ja Joensuun Tans si opis to yh dis tys ry, Nuorisoseura Motora ry sekä Kuopion Tanssistudio Oy on hyväksytty tanssin perusopetuksen toteuttajiksi toistaiseksi. Päätösten mukaan opetuksen toteutusoikeutta tarkastellaan kun uudet opetussuunnitelmat on hyväksytty (Vapaa-aikalautakunta ja Vapaa-aikalautakunta ). Nuorisoseura Motora ry on ilmoittanut, että ei jatka enää tanssin taiteen perusopetuksen toteuttajana. Muuttuneessa tilanteessa täytyy vielä kehittää toimintamalleja kuntoon ope tustoi mi lu val la opetusta toteuttavien kanssa. Tämän vuoksi tarvitaan siirtymäaikaa vuo den 2018 loppuun saakka Joensuun Tanssiopistoyhdistys ry:lle ja Kuopion Tans si stu dio Oy:lle opetuksen toteuttajina.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelman hy väk sy mi nen Taustaa Opetushallitus on päättänyt uusista taiteen perusopetuksen (TPO) sekä yleisen (500 h) että laajan (1300 h) oppimäärän perusteista, joihin on uutena tai teen ala na sisällytetty mediataiteen opetussuunnitelma. Opetushallitus velvoit taa opetuksen järjestäjää laatimaan taiteen perusopetussuunnitelman Opetus hal li tuk sen määrittelemien perusteiden mukaisesti. Taiteen perusopetus on eri toimintojen tavoitteita ja sisältöjä yhdistävä ko ko naisuus, joka muodostaa opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Opetus on en sisi jai ses ti lapsille ja nuorille suunnattua tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ope tus ta, jonka tehtävänä on tarjota oppilaalle mahdollisuuksia pitkäjänteiseen ja päämäärätietoiseen omien kiinnostusten mukaiseen eri taiteenalojen opis keluun. Opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaan taidesuhteen kehittymistä ja elinikäi sen taiteen harrastamista. Opetus kehittää valitulle taiteenalalle ominaista osaa mis ta antaen valmiuksia hakeutua kyseisen taiteenalan ammatilliseen ja kor kea-as teen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda so siaa li ses ti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetus vah vistaa oppilaan identiteetin kehittymistä, omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja ar votta mi sen taitoja sekä kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. Opetus perustuu moni ar voi sel le ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle, luo edellytyksiä taiteen ja tai dekas va tuk sen kehittämiselle sekä yhteistyölle muiden paikallisten, val ta kun nal listen ja kansainvälisten taidekasvatusta antavien oppilaitosten kanssa. Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 5 :n mukaan Opetushallitus (OPH) päättää kunkin taiteenalan taiteen perusopetuksen tavoitteista ja kes keisis tä sisällöistä. Tämän lisäksi OPH päättää myös oppilaan arvioinnista se kä todis tuk seen merkittävistä tiedoista (Laki taiteen perusopetuksesta, 8 ). Tai teen pe rus ope tus ta antavan oppilaitoksen henkilöstöstä säädetään laissa (633/1998) ja taiteen perusopetuksesta sekä opettajien sekä rehtorien kel poi suus vaa ti muksis ta säädetään opetustoimen henkilöstön kel poi suus vaa ti muk sis ta annetussa ase tuk ses sa (986/1998). Taiteen perusopetuksen järjestämisessä huomioitavia ohjausjärjestelmien osia ovat: - Taiteen perusopetusta koskeva laki (633/1998) ja asetus (831/1998) - Opetushallituksen määräys taiteen perusopetuksen ope tus suun ni tel man perus teis ta (2017) - Koulutuksen järjestäjän hyväksymät opetussuunnitelmat kultakin tai teen alal ta

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelma 2018 Koulutuksen järjestäjänä Joensuun kaupunki on laatinut taiteen pe rus ope tussuun ni tel man, joka sisältää kootusti uudet opetussuunnitelmat järjestämiltään tai teen aloil ta. Taiteen perusopetusta järjestetään Joensuun seudulla yleisen oppi mää rän mukaan käsityötaiteessa, sanataiteessa, tanssitaiteessa, teat te ri taitees sa ja sirkustaiteessa. Laajan oppimäärän mukaan taiteen perusopetusta järjes te tään kuvataiteessa, tanssitaiteessa ja musiikissa. Näiden lisäksi Joensuun kau pun ki laatii ja hyväksyy mediataiteen opetussuunnitelman valtakunnan kärjes sä, tarkoituksena lähteä toteuttamaan mediataiteen opetusta kaikkia tai teenalo ja yhdistävänä kokonaisuutena. Taiteen perusopetussuunnitelman laa ti mises ta on vastannut opetussuunnitelmakoordinaattori Jertta Harinen yhdessä ohjaus ryh män muiden jäsenten kanssa. Taiteen perusopetussuunnitelma tulee käyttöön Joensuussa Tätä ennen opintonsa aloittaneilla taiteen perusopetuksen opiskelijoilla on oikeus suorit taa opintoja vanhan, vuoden 2005 opetussuunnitelman perusteiden mu kai sesti siirtymävaiheen ajan saakka. Mikäli ennen opintonsa aloitta nut opiskelija haluaa siirtyä suorittamaan taiteen perusopetusta uuden opetus suun ni tel man perusteiden mukaisesti, hänellä on oikeus saada aikaisemmin suo ri te tut opinnot hyväksi luettua. Joensuu kaupungin taiteen perusopetussuunnitelma 2018 on laadittu Ope tushal li tuk sen määrittelemien linjausten mukaisesti yhteistyössä eri tahojen, kuten op pi lai tos ten opettajien ja eri taiteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Opettajilla, op pi lail la sekä heidän huoltajillaan on ollut mahdollisuus osallistua taiteen pe rusope tus suun ni tel man laatimiseen vastaamalla TPO-uudistuksesta laadittuun kyse lyyn, josta saadut vastaukset on huomioitu suunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on järjestetty useita kaikkia taiteen pe rus opetus ta toteuttavia toimijoita kokoavia keskusteluita ja työpajatapaamisia sekä osal lis tut tu muun muassa TPO-liiton järjestämiin Luotsit-hankkeen tapaamisiin ja Kansalaisopistojen liiton (KOL) sekä Opetushallituksen (OPH) järjestämiin valta kun nal li siin koulutuksiin. Joensuun kaupunki on toiminut yhtenä koordinoijana val ta kun nal li sen mediataiteen ryhmän kokoonpanon toteuttamisessa. Liite: Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelma 2018 Valmistelijat: kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, kulttuurisihteeri Sari Suvanto ja ope tus suun ni tel ma koor di naat to ri Jertta Harinen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää - siirtää taiteen perusopetuksen koordinaatiovastuun Joensuun seu dun kan salais opis tol le lähtien. - hyväksyä taiteen perusopetuksen taiteenalojen vastuiden jaon: Taiteenala kuvataide käsityö mediataide musiikki sanataide sirkus tanssi teatteri Vastuuyksikkö Joensuun konservatorio Joensuun seudun kan sa lais opis to Joensuun seudun kan sa lais opis to - jatkaa taiteen perusopetuksen ohjausryhmän toimintaa ja val tuut taa kult tuu rijoh ta jan asettamaan ohjausryhmän täydennetyn kokoonpanon. - myöntää taiteen perusopetuksen toteutusoikeuden tanssin tai teen alal la Joensuun Tanssiopistoyhdistys ry:lle ja Kuopion Tanssistudio Oy:lle saakka. - hyväksyä mediataiteen liitettäväksi Joensuun kaupungin taiteen pe rus ope tukseen. - hyväksyä Joensuun kaupungin taiteen perusopetussuunnitelma 2018:n ja ottaa sen käyttöön lähtien Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ops-koordinaattori Jertta Harinen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 3 Taiteen perusopetussuunnitelma 2018

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rajaton luonto -hankkeen toimenpiteet 2390/ /2018 HYVOSVJ 37 Rajaton luonto on Joensuun kaupungin liikuntapalveluissa käynnistynyt luon to liikun ta han ke. Hankkeen tavoitteena on edistää yhdenvertaisia luon to lii kun tamah dol li suuk sia Joensuussa. Hanke jakautuu neljään osa-alueeseen: Joen suun luon to lii kun ta koh tei den tarkastelu yhdenvertaisen saavutettavuuden nä kö kulmas ta, matalan kynnyksen luontokohteista tehtävän viestinnän sel keyt tä mi nen se kä kohdetietojen kirjaaminen joensuu.fi -sivuille, liikuntaan tukea tar vit se vien hen ki löi den aktivointi luontoliikuntaan sekä tasa-arvoisen näkökulman juur rut tami nen luontoliikuntaolosuhteiden suunnitteluprosesseihin. Alkukeväästä aloitettiin liikuntaan aktivoinnin suunnittelu yhteistyössä Joensuun seu dun kansalaisopiston kanssa. Osana luontoliikuntaan aktivointia päätettiin to teut taa soveltavan luontoliikunnan kurssi. Kurssi järjestetään syksyllä al kaen, ja se on osa kansalaisopiston syksyn kurssitarjontaa. Kevään aikana on perustettu asiakasraati, joka tulee kiertämään neljä luon tokoh det ta. Asiakasraati on koottu vapaaehtoisista henkilöistä, jotka tarvitsevat tu kea liikkumiseen. Asiakasraadin jäsenet antavat käyttäjäkokemuksen koh teista. Asiakasraadin kanssa vieraillaan Ilosaaren uimarannalla, Pamilonkosken luonto po lul la, Utran saarilla, Vekaruksen luontopolulla sekä Öllölän uimarannalla. Kesän ja syksyn aikana hankkeen painopiste siirtyy luontokohteita koskevaan vies tin tään. Luontokohteista on tavoitteena kerätä sellaiset tiedot, jotta lii kuntaan tukea tarvitseva henkilö pystyy itse arvioimaan tietojen perusteella onko reit ti soveltuva hänelle. Samassa yhteydessä tavoitteena on luoda reit ti luo ki tukset liikuntapalveluiden ylläpitämille luontopoluille ja retkeilyreiteille. Lisäksi työste tään Joensuun karttapalveluun esteettömien kohteiden per so noin ti mah dol lisuus. Syksylle on myös suunnitteilla kahdesta kolmeen soveltavan luontoliikunnan kokei lua. Kokeilut toteutetaan yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. En simmäi ses tä luontoliikuntakokeilusta, tarkkuussuunnistuksesta, on jo alustavasti sovit tu Kalevan Rastin kanssa. Hankkeen lopuksi kerättyjen kokemusten ja tietojen pohjalta pyritään tuomaan yh den ver tai suu den näkökulma osaksi liikuntapalvelujen luon to lii kun ta olo suh teita koskevia toimintoja. Tavoitteena on, että yhdenvertaisuus on luonnollinen osa Joen suun liikuntapalveluiden suunnitteluprosessia. Hankkeelle on myönnetty tukea Itä-Suomen aluehallintovirastosta euroa. Hank keen kokonaisrahoitus on yhteensä euroa. Hankkeen kesto on Valmistelija: hankesuunnittelija Laura Juga

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää merkitä hankkeen toi men pi teet tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Hankesuunnittelija Laura Juga oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Leikki- ja ulkoliikuntapaikkakyselyn tulokset HYVOSVJ 38 Liikuntapalvelut ja kaupunkiympäristöpalvelut toteuttivat yhteistyössä kun ta laisil le suunnatun leikki- ja ulkoliikuntapaikkojen käyttöä ja kehittämistä kar toit taneen kyselyn. Kysely toteutettiin sähköisesti sekä sovellettuna myös kaupungin oman Puro-mobiilisovelluksen kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin lähes 500. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita, nuo rem piin ja vanhempiin ikäluokkiin kuului noin 30 % vastaajista. 80 % vastasi yh des sä lapsen kanssa. Vastauksia saatiin kaikilta Joensuun kaupungin pal ve lualueil ta vastausten painottuessa keskusta-alueelle sekä Reijolaan ja Niit ty lahteen. Noin puolet vastaajista koki eniten käyttämänsä leikki- ja/tai liikuntapaikan viihtyi säk si ja siistiksi. Eniten huomautettavaa oli leikki- ja liikuntapaikkojen va laistuk ses sa, johon jatkossa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Käy te tyimmäl le leikki/liikuntapaikalle kuljettava matka koettiin sitä tur val li sem mak si mitä lä hem pä nä kotia paikka sijaitsi. Haja-asutusalueilla matkat leik ki/lii kun ta pai koille oli vat pidempiä kuin keskusta-alueella ja ne myös koettiin turvattomammiksi. Leik ki/lii kun ta pai kan koettu viihtyvyys, siisteys, valaistus tai turvallisuuden tunne ei kuitenkaan kyselyn perusteella näyttäisi vaikuttavan käyttömääriin merkittävästi. Erityisesti pienemmissä asutuskeskittymissä koulun tai päiväkodin piha on tärkeä leikki- ja liikuntapaikka. Lähes puolet vastaajista ilmoitti käyt tä vän sä kou lujen tai päiväkotien pihoja vapaa-ajallaan. Suosituimmat kou lun pi hat olivat Karhun mäen, Marjalan, Uimaharjun, Enon ja Nepenmäen kou luil la. Päiväkotien pihois ta viiden suosituimman joukkoon ylsivät Sink ko la, Marjala, Gävlenlinna, Tou hu lat ja Linnunlahti. Liikuntapaikoista eniten toivottiin lisää ulkokuntoilualueita mm. Enoon, Kar sikkoon, Hukanhaudalle, Niittylahteen, Penttilään sekä Ui ma har juun. Reijolan ja Niit ty lah den suunnalta tuli toiveita isommille lap sil le ja nuorille soveltuvista paikois ta sekä kuntoratojen ja reittiyhteyksien pa ran ta mi ses ta. Joensuuhun toivottiin isoa, toiminnallista perhepuistoa. Myös liikennepuisto, par kour- ja skeittipaikat sekä kiipeilyseinä olivat monen toivelistalla. Vas tauk sista nousivat erityisesti esiin toiveet isommille lapsille ja nuo ril le soveltuvista paikois ta. Valmistelija: liikuntasuunnittelija Sari Jormanainen Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää merkitä kyselyn tulok set tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tiedoksi HYVOSVJ 39 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Joensuun las ten kult tuu ri kes kuk selle euron avustuksen Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toi mintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Joensuun kaupunginorkesterille euron erityisavustuksen hankkeelle Carelian Finnish-Russian Philharmonic Or chest ra - Karjalan suomalais-venäläinen sinfoniaorkesteri. Joensuun lastenkulttuurikeskus on saanut Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä euron avustuksen yhteishankkeelle Kaikki harrastaa. Hankkeessa jär jeste tään harrastustoimintaa Joensuun, Kontiolahden ja Rääkkylän kouluilla. Liikuntajohtajan päätösehdotus: päättää merkitä asiat tiedok si. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminta Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminta 2018

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyvinvointilautakunta :t Sivistys- ja OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun hyvinvointilautakunta Käyntiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Postiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Sähköposti: koulutuspalvelukeskus@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun hyvinvointilautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.