Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:22 Noora Heinonen Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta Helsinki 2004

2

3 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta/ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintojen jaosto Noora Heinonen KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Suositus Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveysalan koulutuksen Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille Tiivistelmä Terveysalan ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa ja ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun (jatkossa harjoittelu) tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden tehtävänä on varmistaa, että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijalle ja että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia. Nämä suositukset on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintojen jaosto. Suositusten tarkoituksena on tarjota käytännöllistä ja ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Tarkoituksena on myös tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköiden kanssa harjoittelun toteuttamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä työelämän vaatimusten mukaisesti. Suositusten kohderyhmänä ovat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä, organisoinnista, ohjauksesta, laadunvarmistuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Suositukset koskevat terveydenhuollon säänneltyjen ammattien (L 559/1994, A 564/1994) tutkintoihin johtavaa koulutusta. Suosituksia voidaan soveltuvin osin käyttää myös sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksessa sekä näyttötutkinnoissa. Suositukset koskevat sosiaali- ja terveysalan harjoittelujaksojen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Harjoittelun toteutuksessa on keskeistä hyvä informaation vaihto ja tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, harjoittelun riittävä resurssointi ja työnjaosta sopiminen sekä opettajien osallistuminen harjoitteluun. Harjoittelupaikkojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminta perustuu näyttöön ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Ohjauksessa on keskeistä opiskelijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen teoriassa ja käytännössä opitun yhteensovittamiseen. Harjoittelun ohjaajana toimiminen on vastuullista ja tavoitteellista, ja se edellyttää riittäviä ohjausvalmiuksia. Ohjaajalla on oltava mahdollisuus riittävään koulutukseen, jonka avulla hän perehtyy terveysalan nykyiseen koulutukseen, opetussuunnitelmaan ja oppisisältöihin sekä saa vuorovaikutus- ja muita ohjausvalmiuksia. Harjoittelujakson alkaessa on tärkeää perehdyttää opiskelija toimintayksikön käytäntöihin ja työyhteisöön sekä tarkentaa harjoittelujaksoa koskevat tavoitteet opiskelijakohtaisesti. Harjoittelun edetessä opiskelija ja ohjaaja tarkentavat harjoittelun oppimistavoitteita. Harjoittelun lopussa opiskelija, opettaja ja ohjaaja arvioivat opiskelijan oppimista, harjoittelun onnistumista ja toimintayksikköä oppimisympäristönä. Koulutus- ja toimintayksiköt kehittävät harjoittelujaksojen toteutusta muodostamalla uusia yhteistyömuotoja ja -rakenteita. Teorian ja käytännön välisen kuilun kaventaminen, rajallisten resurssien optimaalisen hyödyn saavuttaminen ja terveydenhuollon muutoksiin vastaaminen edellyttävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä vastuun jakamista. Avainsanat: (asiasanat) terveydenhuolto, koulutus, suositukset, ohjaus, opiskelijat Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:22 Kokonaissivumäärä Kieli 60 suomi Jakaja STM:n julkaisumyynti, PL 536, Tampere puh. (03) ja (03) fax (03) sähköposti: julkaisumyynti@stm.fi ISSN ISBN X Hinta Luottamuksellisuus 14,04 julkinen Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö

4

5 Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare Delegationen för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården/sektionen för yrkesutbildnings- och yrkeshögskoleexamina Noora Heinonen PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Rekommendation Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Inlärning i arbetet och handledd praktik vid utbildningen inom hälsovården. Rekommendation för verksamhetsenheterna inom social- och hälsovården. Referat Vid inlärning i arbetet vid yrkesutbildningen inom hälsovården och handledd praktik vid yrkeshögskoleutbildningen blir studerandena insatta i verksamheten inom hälso- och sjukvården och dess värdegrund. Målet med inlärning i arbetet och handledd praktik (i fortsättningen praktik) är att studeranden blir insatt i uppgifter som är av central betydelse för yrkesstudierna samt att studeranden lär sig tillämpa sina kunskaper och färdigheter i arbetslivet. Uppgiften för de yrkesinriktade läroanstalterna och yrkeshögskolorna inom social- och hälsovården är att säkra att de som utexamineras till reglerade yrken inom hälso- och sjukvården har de färdigheter som krävs för patientsäkerheten och för att kvalitetskraven för hälsovårdstjänsterna skall uppfyllas. Det är verksamhetsenheternas uppgift inom socialoch hälsovården att säkerställa att varje praktikperiod erbjuder tillräckligt med ändamålsenliga möjligheter att lära sig för studeranden och att handledningen motsvarar studerandens behov och de krav som ställs på perioden ifråga. Rekommendationerna har beretts av sektionen för yrkesutbildnings- eller yrkeshögskoleexamina som är underställd social- och hälsovårdsministeriets delegation för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Avsikten med rekommendationerna är att erbjuda konkret och aktuell information för handledning av studerande inom social- och hälsovården under praktiken. Avsikten är också att inspirera aktörer inom social- och hälsovården till samarbete med utbildningsenheterna inom social- och hälsovården vid genomförandet, utvärderingen och utvecklandet av praktiken i enlighet med arbetslivets krav. Målgruppen för rekommendationerna är alla de aktörer inom social- och hälsovården som ansvarar för arrangerandet, organiseringen, styrningen, kvalitetskontrollen, utvärderingen och utvecklandet av praktiken. Rekommendationerna avser hälso- och sjukvårdens reglerade yrken (L 559/1994, F 564/1994) som leder till examen. Rekommendationerna kan till tillämpliga delar också användas vid läroavtalsutbildning samt vid fristående examina. Rekommendationerna avser arrangerande av handledd praktik på arbetsplatser inom social- och hälsovården. Vid genomförande av praktiken är ett gott utbyte av information och god kommunikation mellan utbildnings- och verksamhetsenheterna, adekvat allokering av resurser och en överenskommelse om arbetsfördelningen samt att lärarna deltar i praktiken faktorer av central betydelse. Vid valet av praktikantplatser bör man fästa uppmärksamhet vid att verksamheten grundar sig på fristående examina och samarbete mellan flera yrkesgrupper. Vid handledningen är det viktigt att utgå från studeranden och att stöda honom/henne i att kombinera det han/hon lärt sig teoretiskt och praktiskt. För att verka som handledare krävs ansvarsfullhet och målmedvetenhet, vilket förutsätter att handledaren har tillräckliga färdigheter för uppgiften. Handledaren bör ha möjlighet till en adekvat utbildning, med hjälp av vilken han/hon kan sätta sig in i dagens utbildning, läroplan och undervisningsinnehållet inom hälsovården samt inhämta tillräckliga interaktiva och andra handledningsfärdigheter. Då praktikperioden inleds är det viktigt att introducera studeranden i praxisen vid verksamhetsenheten och i arbetsgemenskapen samt att specificera målen för praktikperioden skilt för varje studerande. Allteftersom praktiken framskrider specificerar studeranden och handledaren målen. I slutet av praktiken utvärderar studeranden, läraren och handledaren hur studeranden lärt sig, hur praktiken lyckats och verksamhetsenheten som inlärningsplats. Utbildnings- och verksamhetsenheterna utvecklar genomförandet av praktikperioderna genom att utveckla nya samarbetsformer och -strukturer. Samarbete mellan utbildning och arbetsliv och ett delat ansvar är förutsättningar för att klyftan mellan teori och praktik skall kunna minskas, för att man skall kunna utnyttja de begränsade resurserna för ett optimalt resultat och kunna svara mot förändringar inom hälso- och sjukvården. Nyckelord handledning, hälso- och sjukvård, rekommendationer, studerande, utbildning Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets promemorior 2003:22 ISSN X Sidoantal Språk Pris 60 finska 14,04 Distribution Social- och hälsovårdsministeriets publikationsförsäljning PB 536, Tammerfors, tfn (03) och (03) , fax (03) e-post: julkaisumyynti@stm.fi Förlag Social- och hälsovårdsministeriet ISBN Sekretessgrad offentlig

6

7 Publisher Ministry of Social Affairs and Health, Finland Authors Advisory Board for Health Care Professionals/ Subcommittee on vocational education and polytechnic degrees Noora Heinonen DOCUMENTATION PAGE Date 31 December 2003 Type of publication Recommendation Commissioned by Ministry of Social Affairs and Health Date of appointing the organ 5 March 2001 Title of publication On-the-job learning and supervised training in health care education in Finland. Recommendations for social welfare and health care establishments. Summary In health care education students acquaint themselves with health care activities and its value basis through on-the-job learning in vocational education and through supervised training in polytechic education. The objective of on-the-job learning and supervised training (referred to below as training ) is to acquaint students with job tasks that are of central importance in particular from the point of view of professional studies, as well as with how skills and knowledge are applied in working life. It is the task of vocational education institutions and polytechnics for social and health care studies to ensure that those taking a degree for practicing a regulated health care profession have the skills and knowledge required by patient safety and the quality of health services. The social welfare and health care establishments must ensure that each training period gives the students sufficient and appropriate opportunities for learning and that the supervision meets the needs of the students and the requirements set for each training period. The recommendations have been prepared by the sub-committee on vocational education and polytechnic degrees under the Advisory Board for Health Care Professionals of the Ministry of Social Affairs and Health. The purpose of the recommendations is to provide practical and up-to-date information about the supervision and guidance of students of social and health care studies doing their training. A further aim is to support the co-operation of social welfare and health care actors with educational institutions in organising training and in its assessment and development in accordance with the demands of working life. The target group of the recommendations is all those social welfare and health care actors that are responsible for organising such training and for its supervision, quality assurance, assessment and development. The recommendations apply to education for the degrees of regulated social welfare and health care professions (Act 559/1994, Decree 564/1994). The recommendations may, as applicable, be used in apprenticeship training and competence-based qualification in the field. The recommendations concern arranging training periods at workplaces in the social welfare and health care sector. Important issues to be taken care of in organising training are a good exchange and flow of information between the educational institution and the workplace, sufficient resourcing of the training, agreeing on the division of labour, and teachers involvement. When choosing the places for training it must be ensured that the activity is based on evidence and multiprofessional co-operation. Important things in the supervision are student-orientation and supporting the student in integrating theory and practice. The supervisor s work is demanding and target-oriented and requires sufficient supervisory skills. The supervisor must have access to adequate education, by means of which he or she is acquainted with the present education, curriculum and content of studies in the health care field and learns interaction and other supervisory skills. At the beginning of the training period it is important to acquaint students with the practices of the establishment and the workplace community, and as the training goes on the student and supervisor will specify the objectives of the training period for each student. At the end of the period the student, teacher and supervisor assess the student s learning, how successful the training has been, and the workplace as a learning environment. Educational institutions and workplaces aim to develop the training periods by creating new types and structures of cooperation. Bridging theory and practice, obtaining optimal benefit from the limited resources and responding to changes in health care require co-operation and appropriate division of responsibilities between education and working life. Key words education, health care sector, recommendations, supervision, students Other information Title and number of series Stencils of the Ministry of Social Affairs and Health 2003:22 Number of pages Language 60 Finnish Distributor/Orders Publications Sale of the Ministry, P.O.Box 536, FIN Tampere, Finland, tel and , fax , julkaisumyynti@stm.fi ISSN X ISBN Price Publicity Public Financier Ministry of Social Affairs and Health

8

9 11 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO YLEISET PERUSTEET HARJOITTELULLE HARJOITTELUN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSET Harjoittelun kehittämiskohteet tutkimusten ja selvitysten valossa Informaation vaihto ja tiedottaminen Opettajien osallistuminen harjoitteluun TOIMINTAYKSIKÖN LAATUKRITEERIT OPISKELIJALÄHTÖISYYS OHJAUKSESSA OPISKELIJALÄHTÖISYYS OHJAUKSESSA Oppimisen prosessiluonne Teorian ja käytännön yhteensovittaminen Ohjaus opiskelijan näkökulmasta OHJAAJIEN VALMIUDET JA KOULUTUS Ohjaajana toimiminen Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa Ohjaajakoulutus ja mahdollisuudet osallistua siihen OPISKELIJOIDEN OHJAUS HARJOITTELUN ERI VAIHEISSA TOIMINTA- JA KOULUTUSYKSIKÖIDEN YHTEISTYÖRAKENTEET LÄHTEET LIITE 1 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintojen jaosto LIITE 2 ARVI-projekti LIITE 3 Ohjatun harjoittelun kehittäminen hoitotyön koulutusohjelmassa LIITE 4 Työssäoppimista verkossa LIITE 5 Oppimisverkkojen kutojat LIITE 6 Leonardo da Vinci -pilottiprojekti LIITE 7 Oulun yliopistollinen sairaala LIITE 8 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri LIITE 9 Turun yliopistollinen keskussairaala... 58

10

11 13 1 JOHDANTO Terveysalan ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa ja ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Ammattitaidon tiedollinen ja taidollinen perusta syntyy koulutuksen aikana, ja työelämässä tapahtuva opiskelu muodostaa merkittävän osan terveysalan koulutuksesta. Työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Oppimiskokemusten avulla opiskelijassa alkaa alan asiantuntijuuteen kasvu, joka jatkuu työelämässä. Jokainen työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun jakso luo siten perustaa opiskelijoiden ammatilliselle kasvulle ja edistää sitä. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) säännellään velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säännellään sairaanhoitopiirin velvollisuudesta huolehtia tehtäväalaansa kuuluvasta koulutustoiminnasta ja kansanterveyslaissa (66/1972) säännellään terveyskeskusten käyttämisestä terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen. Sosiaalihuoltolaissa (710/1982) säännellään toimintayksiköiden käytöstä koulutustoiminnan järjestämiseen. Laissa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001) säännellään perus- ja erityisosaamisen edistämisestä, kehittämisestä ja välittämisestä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä. Työssäoppimisesta on säännöksiä laissa (L 630/1998) ja asetuksessa (A 811/1998) ammatillisesta koulutuksesta sekä siitä määrätään alakohtaisesti Opetushallituksen sosiaalija terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2001). Ohjattua harjoittelua säännellään ammattikorkeakoululaissa (L 351/2003) ja asetuksessa (A 352/2003). Virallisten termien ohella työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta käytetään monia eri termejä, kuten käytännön jakso, käytännön harjoittelu ja työharjoittelu. Tässä julkaisussa työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta käytetään virallisten termien lisäksi yhteisnimenä termiä harjoittelu, kun viitataan molempiin koulutusasteisiin. Koulutusyksikössä toimivista opettajaohjaajista käytetään termiä opettaja, ja terveydenhuollon toimintayksikössä harjoittelua ohjaavasta terveydenhuollon ammattihenkilöstä käytetään termiä ohjaaja. On tärkeää, että opiskelijat perehtyvät jo harjoittelussa terveydenhuollon suunniteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden tehtävänä on varmistaa, että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijalle ja että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia (Kuvio 1).

12 14 Kuvio 1. Harjoitteluyhteistyön prosessit (TAT 2002). OPISKELIJAN AMMATILLINEN KASVU HARJOITTELU suunnittelu suunnittelu OPETTAJA oppimisen ohjaus OPISKELIJA oppimisen ohjaus OHJAAJA yhteistyö Näiden suositusten tarkoituksena on tarjota käytännöllistä ja ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Suositusten tarkoituksena on myös tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittelun toteuttamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä työelämän vaatimusten mukaisesti. Suositusten kohderyhmänä ovat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä, organisoinnista, ohjauksesta, laadunvarmistuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Suositukset koskevat sosiaali- ja terveysalan harjoittelujaksojen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Suositukset koskevat terveydenhuollon säänneltyjen ammattien (L 559/1994, A 564/1994) tutkintoihin johtavaa koulutusta. Suosituksia voidaan soveltuvin osin käyttää myös sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksessa sekä näyttötutkinnoissa. Nämä suositukset on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintojen jaosto (Liite 1). Neuvottelukunnan toiminta perustuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Jaosto tarkastelee tehtäväalueensa mukaisesti työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun kehittämistä terveydenhuollon erityisvaatimusten ja työelämän muutosten näkökulmasta. Harjoittelun kehittämistarpeet ovat tulleet esille useissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä työelämän viesteissä jaostolle. Suositusten laatimista varten käytiin läpi terveysalan työssäoppimista, ohjattua harjoittelua, ohjausta ja opiskelijan oppimisprosessia koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja oppaita vuosilta sekä hyödynnettiin jaoston syksyllä 2002 tekemän kyselyn tietoja, jotka kerättiin hallintoylihoitajien kautta yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilta.

13 15 Näiden suositusten tavoitteena on tuoda sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun jaksot näkyväksi osaksi harjoittelupaikkojen toiminta- ja laatuprosesseja, varmistaa laadukkaan oppimisympäristön luominen opiskelijoille, nostaa terveydenhuollon erityisvaatimukset opiskelijoiden oppimisen ja ohjauksen lähtökohdiksi, kannustaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen ja antaa siihen ideoita, edistää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän välisten yhteistyömuotojen kehittämistä sekä ehkäistä ja korjata harjoitteluun liittyviä epäkohtia ja puutteita.

14 16 2 YLEISET PERUSTEET HARJOITTELULLE Terveysalan koulutuksen ensisijaisena tehtävänä on kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammatinharjoittaminen edellyttää terveydenhuollon erityisvaatimusten, väestön terveystarpeiden, tutkimuksen, teknologian ja työelämän muutosten mukaisia valmiuksia. Terveydenhuollon työntekijöillä on oltava laaja-alaisen ja yleispätevän ammatillisen osaamisen lisäksi erityisiä taitoja, oppimaan oppimisen, ongelmanratkaisun ja tiedonhankinnan taitoja, sekä kykyä persoonallisen työotteen kehittämiseen, kuten itseohjautuvuutta ja kriittistä työotetta. (Pelttari 1997, Metsämuuronen 1998, Jaroma 2000, Sosiaali- ja terveysministeriö 2000, ks. myös Sosiaali- ja terveysministeriö 2003.) Terveysalan koulutusyksiköt vastaavat siitä, että opetus täyttää sille asetetut vaatimukset ja säädökset. Terveydenhuollon ammatin harjoittamista sääntelevät monet oikeudelliset normit, moraalinormit ja kansainväliset sopimukset. Laki (559/1994) ja asetus (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä asettavat vaatimuksia terveydenhuollon laillistettaville ja nimikesuojatuille ammattihenkilöille. Heiltä edellytetään alan riittävää koulutusta, kokemusta ja ammattitaitoa. Suomessa sairaanhoitajan koulutusta sääntelevät EY:n erityisdirektiivit 77/452/ETY, 77/453/ETY, 89/594/ETY ja 89/595/ETY sekä kätilökoulutusta erityisdirektiivit 80/154/ETY, 80/155/ETY ja 89/594/ETY. Ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lähihoitaja, sääntelee kansallisten säännösten lisäksi EY-direktiivi 85/368/ETY. Ammattikorkeakoulutusta ohjaavat myös EY-direktiivit 81/1057/ETY ja 2001/19/EY, jotka sääntelevät tutkintotodistusten tunnustamista Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Terveysalan koulutukseen kuuluu olennaisena osana terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuva harjoittelu, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Työssäoppimisen laajuus on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, lähihoitaja, vähintään 29 opintoviikkoa (Opetushallitus 2001). Lisäksi Opetushallitus (1999) on ohjeistanut työssäoppimista lähihoitajakoulutuksen laatustandardeilla ja kriteereillä. Opetusministeriön vahvistamien ammattikorkeakoulukohtaisten koulutusohjelmapäätösten mukaisesti ohjatun harjoittelun osuus on kätilökoulutuksessa kokonaisuudessaan 80 opintoviikkoa, terveydenhoitajakoulutuksessa 57 opintoviikkoa ja muissa terveysalojen koulutusohjelmissa 50 opintoviikkoa. Sairaanhoitajakoulutusta sääntelevässä EY:n erityisdirektiivissä 77/453/ETY (c-kohta), kätilökoulutusta sääntelevässä EY:n erityisdirektiivissä 80/155/ETY (d-kohta) ja molempia koulutuksia sääntelevässä erityisdirektiivissä 89/594/ETY (liite B) määritellään, että koulutukseen kuuluvan harjoittelun on tapahduttava alan ammattihenkilön ohjauksessa. Ammattikorkeakoulut ovat yhteisesti sopineet terveysalan koulutuksen riittävän valtakunnallisen yhtenevyyden turvaamiseksi eri ammattialojen osaamiskuvaukset, keskeisten opintojen sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät (Opetusministeriö 2001). Hankkeen johtoryhmässä sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ovat hyväksyneet kuvaukset. Ammattikorkeakoulut ohjeistavat ja määrittelevät harjoittelupaikan kriteerit itsenäisesti (ks. Liitteet 2 ja 3, ks. myös Manninen & Pulkkinen 2003).

15 17 3 HARJOITTELUN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSET 3.1 Harjoittelun kehittämiskohteet tutkimusten ja selvitysten valossa Harjoittelumyönteisten asenteiden ja harjoittelun toteuttamisen edellytyksiä parannetaan kehittämällä harjoittelun suunnittelua, toimintayksiköitä oppimisympäristöinä ja opiskelijoiden vastaanottamista. Näiden tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen aidoissa työelämän tilanteissa. Harjoittelupaikkojen edellytyksiä vastaanottaa opiskelijoita on tutkittu paljon ja tulokset osoittavat, että harjoitteluun liittyy useita kehittämiskohteita. Kansainvälisessä vertailututkimuksessa suomalaisopiskelijat kokivat harjoittelupaikan ilmapiirin ja johtamistavan keskeisiksi oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Työyksikön toimiminen oppimisympäristönä toteutuu kuitenkin opiskelijoiden kokemusten mukaan heikosti. (Saarikoski 2002.) Opiskelijat haluavat muutoksia työskentely- ja opiskelutiloihin, henkilökunnan ohjausmyönteisyyteen ja valmiuksiin sekä työyksikköjen yleiseen ilmapiiriin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sekä fyysisen että henkisen oppimisympäristön ja arvioinnin kehittämiseen harjoittelussa. (Luukka 1998, Hulkari 2001.) Osa opiskelijoista kokee vaikeaksi teoreettisen ja käytännön tiedon yhteensovittamisen. Myös harjoittelujaksojen sijoittumisessa lukuvuoden muihin opintoihin ja henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien teossa on puutteita (Rafferty, Alcock & Lathlean 1996, Perälä & Ponkala 1999, Ahonen 2000, Peltomäki & Silvennoinen 2003). Harjoittelun kehittämiskohteiksi nimetään lisäksi laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen, työnjaon ja vastuun selkeyttäminen koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, ohjaustoiminnan resurssointi, sopimusjärjestelmien kehittäminen ja harjoittelupaikkojen käyttö sekä harjoittelupaikkojen tarpeiden ja tarjonnan kohtaaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, Ahonen 2000, SuPer 2000, Peltomäki & Silvennoinen 2003, ks. myös Hulkari 2001). 3.2 Informaation vaihto ja tiedottaminen Tiedonkulun tulee olla avointa harjoitteluun osallistuvien osapuolten välillä, jolloin kaikki saavat tietoa erilaisten harjoittelupaikkojen mahdollisuuksista oppimiskokemusten tarjoajana. Harjoittelusta tiedottaminen on toimintayksikön johdon vastuulla. Hyvällä tiedotustoiminnalla tuetaan harjoittelun onnistumista sekä varmistetaan työyhteisön tuki ja myönteinen asennoituminen opiskelijaan. Yhteyshenkilöiden nimeäminen takaa informaation kulun eri organisaatioiden välillä. Heidän kauttaan varmistetaan tarkoituksenmukaiset harjoittelupaikat ja oppimisympäristöt opiskelijoille. Koulutusyksikössä harjoittelupaikkojen ja niiden yhteyshenkilöiden tiedot kootaan rekisteriin, josta ilmenevät nimettyjen tahojen harjoitteluun liittyvät työja vastuualueet (ks. Liite 4). Yhteyshenkilöt ovat avainasemassa myös tehtäessä kirjallista ohjaus- ja muuta materiaalia ohjaajille ja opiskelijoille.

16 18 Suositus 1. Informaatio Toiminta- ja työyksiköissä nimetään harjoittelun yhteyshenkilöt ja varmistetaan tiedonkulku. Koulutus- ja toimintayksikkö kirjaavat eri harjoittelupaikkoja koskeviin tietoihin ja/tai sopimuksiin - opiskelijoilta edellytettävät osaamisvaatimukset, - opiskelijoiden enimmäismäärät samana ajankohtana, - oppimismahdollisuudet. Koulutus- ja toimintayksikön yhteiskäyttöön luodaan uutislehtinen, Internet-sivusto tai tiedote informaation vaihtoa varten. Henkilöstön käyttöön kehitetään ohjausmateriaalia, joka sisältää perustiedot - koulutuksista, - oppimis- ja ohjausmenetelmistä, - harjoittelujaksoista ja niiden tavoitteista sekä - opiskelijoiden valmiuksista koulutuksen eri vaiheissa. Toiminta- ja/tai työyksikön Internet-sivustoilla tiedotetaan harjoittelusta ja ohjauksesta. 3.3 Harjoittelun sopimukset ja resurssointi Harjoittelu on koulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa tavoitteellista opiskelua, jonka järjestämisestä sovitaan sosiaali-/terveydenhuollon toimintayksikön ja koulutuksen järjestäjän välisellä sopimuksella. Siihen kirjataan harjoittelutoimintaa koskeva sekä sopimusosapuolia velvoittava työ- ja vastuujako. Sopimuksella sovitaan myös harjoittelun kustannuksista ja niiden rahallisesta ja muusta korvauksesta, jonka yhteydessä huomioidaan osapuolten välinen työ- ja vastuujako. Sopimusosapuolten tulee olla tietoisesti ja julkisesti sitoutuneita opetussuunnitelman tavoitteiden edellyttämien harjoittelupaikkojen tarjoamiseen. Sitoumukset tehdään organisaatioiden korkeimmalla tasolla. Työssäoppimisen osalta sopimustoimintaa sääntelevät laki (630/1998) ja asetus (811/1998) ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen sopimustoimintaa ovat ohjeistaneet muun muassa Opetushallitus TONETtyössäoppimisen Internet-sivustoilla (Opetushallitus 2003b) ja työssäoppimisen työsuojelun oppaassa (Opetushallitus 2003a), monet työmarkkinajärjestöt sekä Suomen Kuntaliitto yleiskirjeessään 19/80/2001 (Suomen Kuntaliitto 2003). Ammattikorkeakouluilla on toiminnassaan sisäinen itsehallinto, ja harjoittelusopimuksista määritellään ammattikorkeakoulukohtaisesti niiden johto- ja tutkintosäännöissä (L 351/2003, A 352/2003). Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö (ks. tämän julkaisun 1. luku) sääntelee ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden velvollisuuksia harjoittelun toteutuksessa. Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi toimintayksikön harjoittelujärjestelmän on kohdeltava kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti. Terveysalan opiskelija ei pääsääntöisesti ole harjoitteluaikana työsuhteessa työnantajaan eikä saa palkkaa harjoittelun ajalta.

17 19 Opiskelijaa ei milloinkaan lasketa henkilöstövoimavaraksi harjoittelujaksollaan. Harjoittelusopimuksella sekä jatkuvalla arvioinnilla ja valvonnalla varmistetaan, ettei opiskelijoita sijoiteta työyksiköihin, joissa ilmenee työsuojeluun ja/tai työhyvinvointiin liittyvää uhkaa. (L 998/1993, L 630/1998, L 738/2002, A 508/1986, A 128/2002, Opetushallitus 2003a, ks. myös A 1347/1988, TMp 756/1996.) Kuvio 2. Opiskelijaohjauksen huomiointi toimintayksikön resurssoinnissa. Osallistuminen ohjaajakoulutuksiin Ohjaajan työtehtävien mitoitus Työyksikön henkilöstömitoitus Fyysisen toimintaympäristön ylläpito/muutokset Ohjaajien ja opettajien työnjako, vastuu ja velvollisuudet määritellään yksityiskohtaisesti ennen harjoittelujakson alkua. Kaikilla ohjaajilla ja jokaisessa työyksikössä, johon opiskelijoita otetaan harjoittelujaksoille, tarvitaan opiskelijan oppimisen edellyttämät riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit. Kuvioon 2 on koottu ohjaukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat resurssointiin toiminta- ja työyksiköissä. Suositus 2. Sopimukset ja resurssit Harjoittelua varten varataan opiskelun tavoitteiden edellyttämät ohjaus- ja muut resurssit. Opiskelijalle nimetään ohjaaja ja varaohjaaja jokaiselle harjoittelujaksolle. Opiskelijan ohjaustarpeet huomioidaan ohjaajan valinnassa. Harjoittelujaksot toteutetaan työsuojeluohjeiden ja määräysten mukaisesti. Opiskelijoille osoitetaan erillinen opiskelutila, jossa on tarjolla myös opiskelumateriaalia ja välineitä sekä mahdollisuus tiedonhankintaan. Harjoittelusopimuksista, niiden sisällöistä ja velvoitteista tiedotetaan ensisijaisesti ohjaajille ja myös muille toimintayksikön työntekijöille.

18 Opettajien osallistuminen harjoitteluun Ammatillisten oppilaitosten osalta opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset on määritelty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) ja tehtävä toimia ohjaajana asetuksessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta (357/2003). Ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) mukaan päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyö. EY-direktiivissä (89/595/ETY) on säännelty sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun tapahtuvan terveydenhuollon opettajien vastuulla yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Kätilökoulutusta sääntelevän EY-direktiivin (80/155/ETY) mukaisesti koulutusyksikön vastuulla on teoreettisen ja käytännön opetuksen tasapainoinen yhteensovittaminen koko koulutusohjelman ajan. Opettajan työ on muuttunut koulutuksen kehittyessä ja edellyttää monipuolista tietotaitoa. Opettajan tehtävänkuvaan kuuluu aktiivinen osallistuminen harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työtehtävien tarkoituksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. Ohjauksen lisäksi opettajalla on keskeinen asema toimiessaan pedagogisena asiantuntijana henkilökunnalle. Opettaja arvioi harjoitteluprosessin aikana myös koulutusyksikön työelämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja informaatiotarpeita. Samalla opettaja markkinoi oman koulutusyksikkönsä osaamista ja tiedottaa koulutuksesta työyhteisöille. (Opetushallitus 1998, Peltomäki & Silvennoinen 2003, ks. myös Williamson & Webb 2001.) Koulutus- ja toimintayksiköiden välisessä yhteistyössä keskeiseksi on viime aikoina noussut etenkin opettajan vastuu ja velvollisuudet opiskelijoiden harjoittelujaksoilla. Perinteisen opiskelijaohjauksen lisäksi opettajien tehtäväkuvan laajentamiselle on työelämässä jossain määrin tarvetta. Opettajalle voidaan tunnistaa neljä toiminta-aluetta, joita ovat yhteydenpito, opettaminen, kliininen hoitotoiminta ja tutkimus. Näistä voidaan muodostaa kolme eri roolia opettajalle: (1) yhteydenpito, jolloin opettaja vierailee harjoittelupaikassa säännöllisesti sekä kannustaa opiskelijoita ja ohjaajaa arvioimaan toimintaympäristöä oppimisympäristönä, (2) opettaminen, jolloin opettaja toimii säännöllisesti työntekijänä työelämässä, ja (3) toimiminen konsulttina ja tutkijana, eräänlaisena ulkopuolisena asiantuntijana työyksiköissä. (Murphy 2000.) Opetushenkilöstön osallistumismahdollisuudet terveydenhuollon toimintayksiköiden työhön opiskelijoiden harjoittelujaksoilla ovat vähentyneet koulutusmäärärahojen resurssoinnissa ja yksikköhinnoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Nämä muutokset ovat osin kaventaneet opettajien mahdollisuuksia työelämätaitojen päivittämiseen ja osallistumista opiskelijaohjaukseen harjoittelupaikoilla. Ammattikorkeakoulujen kehittämiskohteeksi nimettiin terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnissa vuonna 1998 opettajien tietotaitojen päivittäminen terveydenhuollon toiminta- ja hoitokäytännöissä (Perälä & Ponkala 1998). Samansuuntaisia tuloksia esitetään työssäoppimista käsitelleessä tutkimuksessa (Peltomäki & Silvennoinen 2003). Koulutusyksiköiden tulee turvata opettajille mahdollisuus ammatillisen asiantuntemuksen ylläpitämiseen erilaisilla hallinnollisilla ratkaisuilla, esim. asiantuntijavaihtoa, koulutusyhteistyötä ja yhdysopettajia lisäämällä. (Perälä & Ponkala 1998, Jaroma 2000.)

19 21 Vuodesta 2000 lähtien ammatillisten oppilaitosten opettajilla on ollut mahdollisuus osallistua EU:n rakennerahastojen tuella työelämäjaksolle ja myös muuta työelämäyhteistyötä on järjestetty. Opetushallitus on laatinut opettajien työelämäosaamisen edistämiseksi 15 opintoviikon laajuiset opinnot, jotka tarjoavat mahdollisuuden opettajille ja muulle opetustoimen henkilöstölle hankkia täydennyskoulutusta. (Opetushallitus 2003c.) Suositus 3. Opettaja Opettaja huolehtii, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät riittävät tiedot ja taidot ennen harjoittelujakson alkua. Opettaja ja ohjaaja muodostavat ohjaustiimin ja sopivat yhdessä opetussuunnitelman ja ohjauksen opetuksellisista ja opillisista tavoitteista, menetelmistä ja sisällöistä. Opettaja selvittää ja tarjoaa yhteistyössä harjoittelupaikan kanssa opiskelijoille aiheita kehittämis- ja oppimistehtäviksi sekä projekteiksi. Opettaja pitää opiskelijaan yhteyttä säännöllisesti harjoittelujaksolla. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon ammatillisen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Opettaja täydentää omaa työelämän osaamistaan työskentelemällä terveydenhuollon toimintayksiköissä säännöllisin väliajoin.

20 22 5 TOIMINTAYKSIKÖN LAATUKRITEERIT Opiskelijoiden tulee päästä osalliseksi ja kokea näyttöön perustuvaa toimintaa (evidence-based practice), jossa käytetään toiminnan ja päätöksenteon tukena tieteellisiä tutkimustuloksia, hyviksi havaittuja ja kokemukseen perustuvia käytänteitä sekä vaikuttavia hoitomenetelmiä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, Zeitz & Mc Cutcheon 2003, ks. myös Leino-Kilpi & Lauri 2003). Opiskelijoita ohjataan käyttämään ja soveltamaan työssään ammattialan peruskäsitteistöä, toimintaperiaatteita ja ammattieettisiä perusteita. Harjoittelussa opiskelijaa tuetaan ja ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja kriittiseen ajatteluun sekä tiedon arviointiin päätöksenteossa. (ENB & DH 2001, Opetushallitus 2001.) Harjoittelupaikkojen toiminnan tulee perustua henkilökunnan rakentavaan yhteistyöhön ja moniammatilliseen työskentelyyn, mikäli se yksikön toiminnan kannalta on mahdollista. Näin opiskelija oppii tunnistamaan ammattialansa toiminta-alueen moniammatillisessa tiimissä sekä saa kokemuksia moniammatillisen yhteistyön vaikutuksista potilaan/asiakkaan hoidossa ja siitä, kuinka tiimin jokainen jäsen toimii ammattialansa asiantuntijana. Kun opiskelija osallistuu moniammatilliseen tiimiin, hän oppii arvostamaan moniammatillisuutta voimavarana työyhteisössä. (ks. ENB & DH 2001, Opetushallitus 2001.) Hoitotyössä korostetaan humanistisia lähtökohtia, jossa potilas/asiakas ymmärretään kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summana (Parse 1995). Hoitaminen on tavoitteellista toimintaa, jossa hoitaja omalla panoksellaan pyrkii auttamaan potilasta/asiakasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja säilyttämisessä. Potilaan/asiakkaan ja häntä hoitavan ihmisen kohtaamisen luonne ja sen merkitys ovat hoitamisen ydintä (Heikkinen & Laine 1997). Hoitosuhde ymmärretään kahden ihmisen väliseksi tasa-arvoiseksi suhteeksi. Tästä syystä hoitajan on kyettävä huomioimaan potilaan/asiakkaan tarpeet, odotukset ja ajatukset sekä suuntaamaan toimintaansa näistä lähtökohdista hoitotyön periaatteiden mukaisesti. Kun opiskelijaa ohjataan näiden periaatteiden mukaisesti, hän omaksuu hoitosuhteen ominaispiirteet oppimisympäristössään. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ks. myös Mäkisalo & Kinnunen 1999.)

21 23 Suositus 4. Laatukriteerit Harjoittelupaikassa noudatetaan ja toteutetaan seuraavia terveydenhuollon eettisiä periaatteita (ks. ETENE-julkaisuja I): - oikeus hyvään hoitoon - ihmisarvon kunnioitus - itsemääräämisoikeus - oikeudenmukaisuus - hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri, yhteistyö ja keskinäinen arvonanto Harjoittelupaikan toimintafilosofia ja toimintaa ohjaavat arvot ovat tiedostettuja, julkisia ja esillä. Hoitotoiminnassa tunnustetaan potilaiden ja asiakkaiden oikeudet, ja kunnioitetaan jokaisen yksityisyyttä, itsekunnioitusta sekä uskonnollisia ja kulttuurisia uskomuksia potilaina ja asiakkaina. Hoitotoiminta on ajankohtaiseen näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opetussuunnitelman ja harjoittelun tavoitteilla on yhteys harjoittelupaikan toimintaperiaatteisiin ja -lähtökohtiin. Opiskelijat osallistuvat moniammatillisten työryhmien/tiimien toimintaan.

22 24 6 OPISKELIJALÄHTÖISYYS OHJAUKSESSA 6.1 Oppimisen prosessiluonne Terveydenhuollon ammatillisen yleisosaamisen perusta on monitieteinen, ja terveydenhuollon käytännön toimintaan liittyy monen tyyppistä tietoa. Useimmiten terveydenhuollon ammattihenkilön on yhdistettävä ja osattava arvioida monimutkaisissa ongelmatilanteissa niitä arvoja, vaatimuksia ja edellytyksiä, joiden avulla ratkaisu löytyy. Tässä prosessissa terveydenhuollon ammattihenkilö käyttää yksilöllistä koulutuksen ja kokemuksen kautta syntynyttä tietoperustaansa, joka on kehittynyt terveydenhuollon arvoista, toimintaa ohjaavista tiedoista ja hyviksi osoitetuista toimintakäytännöistä. Koulutuksen aikana opiskelijalle kehittyy valmiuksia terveydenhuollon yleispätevään ja ammattihenkilöltä edellytettävien erityistaitojen osaamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000, Karttunen 2003, ks. myös Opetusministeriö 2001.) Nykyisin koulutuksessa korostetaan yhä enemmän tiedon jatkuvan muuttumisen luonnetta ja opiskelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia oppimisessa. Viime vuosina opiskelijakeskeiset opetusmenetelmät (Taulukko 1) ovat olleet suosittuja terveysalan koulutuksessa, jossa painotetaan teoreettisen ja käytännöllisen tiedon yhteensovittamista sekä parempien valmiuksien antamista opiskelijalle päätöksentekoon ja muutosten kohtaamiseen. Ohjaaja perehtyy erilaisiin opetus- ja oppimiskäsityksiin sekä opetusmenetelmiin ohjaajakoulutuksessa. (Ferguson & Jinks 1994, Tossavainen 1999, Vehviläinen & Nieminen 1999.) Taulukko 1. Erilaiset oppimisnäkemykset ja niiden keskeiset sisällöt. Humanistinen oppimisnäkemys - Ihminen joutuu uusissa elämäntilanteissa aina kriittisesti arvioimaan, mikä hänelle on mielekästä. - Arvostaa oppijan kokemuksia ja niiden jakamista ympäristön kanssa, jolloin syntyy uutta tietoa. - Näitä tilanteita ihminen kohtaa yhä uudelleen ja muuttuu aina niiden johdosta ja/tai seurauksena. (Rousi & Mutka 1994.) Kognitiivinen oppimisnäkemys - Oppiminen koostuu yksilön sisäisistä ymmärtämis-, muistija ajattelutoiminnoista. - Oppija toimii tavoitetietoisesti ja jatkuvasti arvioiden suorituksiaan aiempien tietojen ja kokemusten avulla. - Tunnustaa ympäristön merkityksen oppimistapahtumaan. - Sisältää ajatuksen oppimisesta prosessina. (Tossavainen & Turunen 1999.) Konstruktivistinen oppimiskäsitys - Ihmisen toimintaa ohjaavat toisaalta tarpeet, aikeet ja odotukset, toisaalta toiminnasta saatu palaute. - Opetuksen lähtökohtana tulisi olla oppijan tapa hahmottaa maailmaa ja tulkinnassaan käyttämät käsitteet. - Kaikki oppimistilanteeseen osallistuvat ovat oppijoita. - Pitää oppijan omaa tarkkaavaisuuden suuntaamista ja palautteen hakua tavoitteellisen toiminnan ehtoina. Tässä mielessä kokemuksellisuudella on myös keskeinen merkitys oppimisessa. (Rauste-von Wright & von Wright 1994, Ruohotie 1998.)

23 25 Terveysalan koulutuksessa on otettu käyttöön ongelmaperustainen oppimismenetelmä (Problem Based Learning, PBL), joka tukee teorian ja käytännön yhdistämistä opetussuunnitelmassa. Ongelmaperustainen oppiminen on opetuksen ja opiskelun muoto, joka korostaa ryhmän keskinäistä vuorovaikutusta, ryhmän yhdessä määrittelemiä oppimistarpeita, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä tiedonmuodostusta. Oppimismenetelmässä ongelmanasettelu ilmenee samankaltaisena kuin terveydenhuollon työelämän tilanteissa. Opiskelijoita ohjataan ongelmatilanteen selvittämiseen tunnistamalla tietotarpeitaan ja oppimistavoitteitaan sekä hankkimalla uutta tietoa. (Ferguson & Jinks 1994, Creedy & Hand 1994, WPBL 2003.) 6.2 Teorian ja käytännön yhteensovittaminen Opiskelijat kokevat koulutuksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa eroja, jotka ovat huolettaneet pitkään opettajia, käytännön työssä toimivia ja opiskelijoita. Teorian ja käytännön eroavaisuudet ovat ilmeisiä opiskelijoille, joiden ammatillinen kasvu perustuu teoriatiedon käyttämiseen toiminnassaan. Teorian ja käytännön liittäminen yhteen on keskeinen haaste opiskelijoiden ohjauksessa (Taulukko 2). Tärkeää on saada opiskelijat ymmärtämään, mikä on merkityksellistä tietoa työelämän erilaisissa tilanteissa ja erilaisina aikoina. (Rafferty, Allcock & Lathelean 1996, Jaroma 2000, Landers 2000, Karttunen 2003.) Taulukko 2. Oppimisen mahdollisuudet koulussa ja työelämässä (Peltomäki & Silvennoinen 2003). Oppisisällöt koulussa mielikuva ammatista jatkokoulutusmahdollisuudet ideaali malli ammattilaisesta työmenetelmät, apuvälineiden käyttö käsitys, mitä ammatissa pitää osata Oppisisällöt työelämässä kokemus ammatista ja tehtävistä työssä etenemisen mahdollisuudet hyvän työsuorituksen kriteerit poikkeuksellisista tilanteista selviäminen käsitys, mitä työelämässä voi ja kannattaa tehdä Tutkimukset osoittavat, että terveysalan opiskelijat suosivat etenkin oppimista harjoittelussa (Peltomäki & Silvennoinen 2003, Luukka 2003, ks. myös Kapborg & Fischbein 2001). Opiskelijat kokevat hoitotoiminnan perustuvan harjoittelupaikoilla lähinnä arkitietoon, ja toiminnan taustalla oleva teoria jää opiskelijoille usein epäselväksi (Jaroma 2000). Tämä vahvistaa mielikuvaa työstä, joka perustuu hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ja rutiininomaisiin käytäntöihin. Tästä syystä on tärkeää, että ohjaajat perustelevat ja selvittävät toimintansa perusteet opiskelijalle. (Landers 2000, Williamson & Webb 2001.)

24 26 Nykypäivän monimuotoiset vaatimukset edellyttävät koulutuksen tarjoajilta uudenlaisia menetelmiä teoriatiedon ja käytännön toiminnan paremmalle yhteensovittamiselle (Kuvio 3). Näyttöön perustuva toiminta on muodostunut hoitotyössä (evidence-based nursing) ja laajemminkin terveydenhuollossa keskeiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, Zeitz & Mc Cutcheon 2003, ks. myös Lauri 2003). Terveydenhuollon ammattihenkilön tietotaidossa voidaan erottaa teoreettinen tieto (know that) ja arkitieto (know how) (Jaroma 2000). Teoreettinen tieto sisältää hoitotoiminnan kirjallisen sisällön, joka kuvailee, selittää ja ennustaa työtä. Arkitieto on käytännöllistä tietoa hoitotoiminnasta, jota ei usein esiinny kirjoitettuna vaan joka on kokemuksen kautta muodostuvaa osaamista, sanatonta ja ei-käsitteellisessä muodossa olevaa tietoa. Näitä ovat esimerkiksi organisaatiokulttuureissa vaikuttavat ääneen lausumattomat ja kirjoittamattomat käyttäytymisen koodit sekä eettiset arvoasetelmat. Tutkittu tieto on erilaisin menetelmin koottua, tieteellisesti osoitettua ja dokumentoitua tietoa, jonka keskeisenä tavoitteena on yleistettävän, tieteellisesti perustellun tiedon tuottaminen. Ammattitoiminnassa kehittyy myös äänetöntä ammattitaitoa eli hiljaista tietoa (tacit knowledge), joka (1) ilmenee käytännöllisenä tai toiminnallisena tietona, (2) on osa työn kokonaishallintaa, (3) eikä välttämättä ole tiedostettua (Metsämuuronen 1998). (ks. myös Ferguson & Jinks 1994, Hulkari 2001, Karttunen 2003, Peltomäki & Silvennoinen 2003.) Kuvio 3. Teoriatiedon ja käytännön toiminnan suhteet (mukaillen Karttunen 2003). ERI TIETEIDEN TEORIAT JA TIETEELLINEN TIETO KOULUTUKSEN KONTEKSTI: kulttuuri, arvot, menettelytavat ERILAISISTA TIEDON LÄHTEISTÄ MUODOSTUNUT KIRJATIETO Teoreettisen tiedon sisällyttäminen omaan tietorakenteeseen Kokemukset hoitotyön käytännöstä ja koulutuksesta Opiskelijan oma jatkuvasti kehittyvä tietoperusta = persoonallinen tieto Tiedon käyttö ja luonti: reflektio, arviointi, päätöksenteko Praktinen tieto SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KÄYTÄNNÖT: toiminta, traditiot, arvot

25 27 Opettajilla ja ohjaajilla on opetusta, ohjausta ja oppimistavoitteita suunnitellessaan mahdollisuus valita, mistä näkökulmista opetussisältöjä tarkastellaan. Kuviossa 4 kuvataan, kuinka yhteistyö voidaan toteuttaa. Ristiriitoja koulutus- ja toimintayksiköiden välillä aiheuttavat usein erilaiset oppimistavoitteet ja ohjauksen sisällöt. Koulutusyksiköissä opiskelijoita kannustetaan pitkäjänteisyyteen ja itseohjautuvuuteen, harjoittelussa taas vahvistetaan oppimista käytännöllisiksi ja päteviksi työntekijöiksi. Opiskelijan oppimista ei näin ollen ohjata virallisen opetussuunnitelman, vaan piilo-opetussuunnitelman perusteella, jolloin opiskelija saattaa kokea ohjauksen ristiriitaisena. (Ferguson & Jinks 1994, ks. myös Williamson & Webb 2001, Kapborg & Fischbein 2002, Mäkelä ym ) Suositus 5. Teoria ja käytäntö Harjoittelujaksot ovat tavoitteisiin nähden riittävän pitkiä. Opiskelijaa ohjataan yhdistämään ja käyttämään teoriassa ja harjoittelussa oppimaansa perustana omalle toiminnalleen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, mikä on terveydenhuollon toiminnassa ja eri hoitotilanteissa merkittävää tietoa. Varmistetaan, että opiskelija ymmärtää hoitotoiminnan perusteet.

26 28 Kuvio 4. Koulutus- ja toimintayksiköiden yhteistyö opetussuunnitelman sisältöjen kehittämisessä (mukaillen Ferguson & Jinks 1994). Opetussuunnitelman arviointi Piilo -opetussuunnitelman käsittely Standardien asettaminen yhdessä, yhteistyön strukturointi koulutus- ja toimintayksiköiden toimintaprosesseihin Henkilökunta Henkilöstön kehittäminen. Teorioiden päivitys, esim. opetustaitojen osalta. Opettajan roolin määrittely Roolien ja tehtävien määrittely ja/tai uusien roolien kehittäminen. Opetus koulutusyksikössä Harjoittelu Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Arviointikriteerit Heijastavat opiskelijoiden kykyä yhdistää teoria ja käytäntö. Arviointikriteerien määrittely Opiskelijakeskeiset opetusmetodit Kokemuksellinen, reflektoiva ja ongelman ratkaisuun pyrkivä oppimistoiminta. Oppimiskokemusten suunnittelu Opetuksen sisältö Potilaan/asiakaan näkökulman huomiointi, opetus oppijan ja ohjaajan yhteistoimintaa, vahvistaa oppijan omaa aktiivisuutta Muun opetuksen ja harjoittelun jaksottaminen Opetuksen ja keskeisen tutkimuksen yhdistäminen kliiniseen käytäntöön. Toteutustavan valinta. Opetussuunnitelmamalli Oppimisprosessin ja toimintamallien yhdistäminen. Erilaisten arvojen ja uskomusten yhdistäminen. Todetaan, mitä on tarkoitus oppia Opetussuunnitelman rakenteen määrittely Toiminnan luonnetta ja koulutusprosessia koskevat yksimielisyyteen perustuvat toteamukset Opetussuunnitelman valmistelu Yhteinen suunnittelu Kysymykset, joita tulee harkita opetuksen ja käytännön yhdistämiseksi Opetussuunnitelmaprosessit

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opiskelijapalaute vuodelta 2017

Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Päivitä ja pätevöidy

Päivitä ja pätevöidy Päivitä ja pätevöidy Tutkinnon ja osaamisen päivittämisen silta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittaneille SOTE-silta korkeakoulutetun maahanmuuttajan

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2018

Opiskelijapalaute 2018 Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2013 Sisällysluettelo: SAATTEEKSI... 3 JOHDANTO... 5 SUOSITUS 1. HARJOITTELUN SOPIMUKSET JA RESURSSIT... 7 SUOSITUS 2. VIESTINTÄ... 9 SUOSITUS

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot