Työelämän tutkimus tulenarka alue yliopistoissa?

Transkriptio

1 Työelämän tutkimus tulenarka alue yliopistoissa? Näkökulma lähihistorian käsikirjoitukseen Juhani Kirjonen 2007 Juhani Kirjonen 1

2 Tarkoitus Tarkastelen yliopistotutkimuksen edellytysten ja suunnan määräytymistä, niihin vaikuttaneita tapahtumia ja henkilöitä aikajaksolta kolmeneljäkymmentä vuotta sitten. Koetan purkaa alan tutkimuksen käsikirjoitusta. Väitän, että työelämän tutkimus (TET) on ollut poliittisesti liian tulenarkaa saavuttaakseen tukevaa asemaa yliopistoissa. Juhani Kirjonen 2

3 1900-luvun alku 1903 Vera Hjelt, ensimmäinen nainen ammattien tarkastajana; 1905 FW Taylor: Principles of Scientific Management G.R.Snellman: Työtilasto -sarjan ( ) 16 nidettä 1922 VR:n psykotekninen laboratorio ja 1924 Ilmavoimien psykofysiologinen laboratorio 1927 Suomen Rationalisoimistyön edistämisyhdistys; 1928 STK:n työtilasto-osasto Työturvallisuuslaki 1930; 1935 Safety first idea levisi USA:sta 1936 Kurki: Tekniikka ja kulttuuri sekä työntekijän sielunelämä ; 1939 Ammattitautilaki; Lamaa ja lakkoja 1940 Päämajan työntutkimus-toimisto (myöh. Rastor jne.); 1942 Teollisuuden työteholiitto; 1946 Teollisuuden työnjohto-opisto (myöh. Johtamistaidonopisto) Juhani Kirjonen 3

4 1950-luku 1950 KTM:n ammatinvalinnanohjaustoimisto (myös tutkimusta) 1951 Työterveyslaitos 1951 TKK / työpsykologian ja työnjohto-opin professuuri 1953 Psykososiaalinen tutkimuslaitos ja 1954 Testor Siipi, Koli, Rainio, Koivisto, Laakkonen, Seppänen ja Häkkinen väittelivät Juhani Kirjonen 4

5 Väitökset +50 Jouko Siiven Palkkatyöväen viihtyvyys Mauno Koiviston Sosiaaliset suhteet Turun satamassa Paavo Kolin Ennakkoluuloista teollisessa organisaatiossa Kullervo Rainion Leadership qualities Risto Laakkosen Työntekijä ja teknillinen uudistus Paavo Seppäsen Tehdas ja ammattiyhdistys Sauli Häkkisen Traffic accidents and driver characteristics Juhani Kirjonen 5

6 1960-perintö Talouskasvu voimistui Suuret aatteet Poliittinen käänne: SDP:n vaalivoitto 1960-luvun puolivälissä Kansanrintamahallituksen uudet ohjelmat OECD:n vaikutus politiikan eri sektoreilla Ammattijohtajuus muotiin Työlainsäädännön heikkoudet esille Työväensuojelun asemesta aletaan puhua työsuojelusta Työtyytyväisyys -käsite (mm. Remitz) Juhani Kirjonen 6

7 Tiedepolitiikka 1960 Tieteellinen oligarkia (HY:n valta) 1965 Paavo Kolin ja Pentti Renvallin konflikti Paasion hallitus ja opetusministeri Reino Oittinen 1967 Opm:n korkeakoulu- ja tiedeosaston päälliköksi Martti Takala Suomen Akatemian lähtölaskenta Opiskelijaliike ja mies&ääni Kekkonen ja uusi akatemia Juhani Kirjonen 7

8 Painoaluetiede 1970 Tieteen superideologiat: julkisuus, valtaenemmistön tarpeet, kansanvaltaisuus, välinearvo ja arvosidonnaisuus Akatemian uusi organisaatio ja Tiedeneuvoston rooli Painoalueet: kansanterveys, väestön elinehdot ja kansallinen tuotantorakenne, luonnonvarat, demokratia ja tasa-arvo sekä työelämä ja työolot Työhallinnon ja -lain uudistaminen Juhani Kirjonen 8

9 TET -instituutiot Mistä Heikki Waris, Armas Nieminen ja Gösta Mickwitz puhuivat? 1960-luvun loppu (lama) aktivoi työelämän tutkimusta Oppia insinööreille, lääkäreille, ekonomeille ja juristeille 1980-luvulla Työelämän tutkimuksen asema SA:ssa ja yliopistoissa Tampereen ja Jyväskylän hankkeet Juhani Kirjonen 9

10 Ergologinen (Jastrzebowski ) päiväkirjani osa 1 Oulun yliopistossa oikeat Työtieteen päivät 1984 (primus motor Jussi Weckroth) Työlääketieteen erikoislääkärikoulutusta suunniteltiin Tampereelle (Jeddi Hasan vs Jorma Rantanen) Esitin idean Tampereen yliopiston työelämän tutkimusja kehittämiskeskuksesta Jorma Rantaselle ja Seppo Randellille Juhani Kirjonen 10

11 Ergologinen päiväkirjani osa 2 Seppo Randell otti laitoksen organisaatiorakenteen uudistamisen ylimääräisenä asiana Ytt-tutkimuslaitoksen johtokunnan esityslistalle kokouksessa (valmistelu Yrjö Littuselle) Jatkoin Tuula Heiskasen kanssa työtieteellisen täydennyskoulutusohjelman suunnittelua (mukana Pekka Kämäräinen & Karin Filander) Juhani Kirjonen 11

12 Ergologinen päiväkirjani osa 3 Olin imponoitu Jyväskylän Talven (1986) analyyseista, jotka käsittelivät yhteiskunnallisia muutoksia, erityisesti porvarillisen uusliberalismin vahvistumista. Esim. Jorma Sipilä: "Edessä on hajoava kehitys. Ellei aatteita ole tai tule, ei yhtenäisyyttä synny." Hallintoviraston asettama johtoryhmä teki suunnitelman työelämän tutkimuksen organisoimiseksi Jyväskylän yliopistossa 1986 (Isto Ruoppila, Raija Julkunen, Jouko Nätti ym.) Rehtori Aino Sallinen lopetti yksikön Juhani Kirjonen 12

13 Ergologinen päiväkirjani osa 4 Opetusministeriössä pidettiin neuvottelu (1987), miten työtieteellinen koulutus voitaisiin parhaiten organisoida (Markku Linna & Osmo Lampinen, Hasan, Randell, ym.) TM:n Timo Kauppisen ja STTK:n Jorma Reinin junailema keskustelu (1987) Finlandiatalossa Kesäkuun alussa neuvottelu sosiologian laitoksella työelämän tutkimuksen organisoimiseksi Tampereen yliopistossa (Randell & Kirjonen) Juhani Kirjonen 13

14 Ergologinen päiväkirjani osa 5 Esitys valmistui ja sai toteutuksensa vuonna 1988, kun Työelämän tutkimuskeskus perustettiin. Ohjelman suunnittelussa mukana monet tamperelaiset tutkijat kuten esim. Antti Kasvio, Pertti Järvinen, Ismo Lumijärvi, Matti Syvänen, Tuula Heiskanen... Juhani Kirjonen 14

15 Krapulapohdinta Ministeri Johannes Koskinen avasi vuonna 2005 työseminaarin, joka käsitteli akatemian Valtaohjelman sisältökysymyksiä: Suomessa on vallinnut 70-luvun henkinen krapula. Työelämän tutkimuksen tulevaisuus on ollut "korkeemmas käres". Alkuun kansanrintaman ja erityisesti sosialidemokraattien ajamien tieteen kansanvaltaistamisen periaatteiden aika meni nopeasti ohi 1970-luvun kommunismin uhkaa koskevan vainoharhaisuuden vuoksi. Juhani Kirjonen 15

16 Sektoripohdinta Asetelma sekoittui vanhaan kiistaan sektoritutkimuksen ja yliopistotutkimuksen painotuksista (uusin: Yrjö Neuvon komitea 2006). Mielenkiintoinen tässä suhteessa on Työterveyslaitoksen, tarkemmin sanoen sen pääjohtajan Jorma Rantasen rooli. Hän on vuodesta 1974 lähtien ollut yksi työelämän tutkimuksen teatterin pääohjaajista. Juhani Kirjonen 16

17 Luovuuspohdinta Ideologisessa taistelussa oli mukana piirteitä, joihin Sakari Hänninen Jyväskylän Talvessa vuonna 1986 viittasi: Vallankäytön kriisi on (gramscilaisittain tulkiten) tavallisesti luovuuskriisi. Valtaan pyrkivillä aatteilla tulee olla tarjottavana jotain muutakin kuin vain halu valtaan. Oliko työelämän tutkijoilla tässä näyttämölle panossa jokin merkittävä rooli? Se on kysymys, joka kaipaa tätä tarkastelua syvällisemmän analyysin? Juhani Kirjonen 17

18 Kulissipohdinta Työterveyslaitoksen raihnauteen keskittyvä lähestymistapa on sopinut "parteille". Kuten aikoinaan 30- luvun Safety first -ideologiassa, vikaa on haettu yksittäisestä ihmisestä. Mm. tästä syystä Suomeen ei ole päässyt kehittymään työelämän monitieteisen tutkimuksen perinnettä. Yritetty ainakin on! Juhani Kirjonen 18

19 Liite Juhani Kirjonen 19